Kategoria: Eduskuntatyö

Olisin hylännyt Orpon työryhmän esityksen

Vihreä eduskun­taryh­mä päät­ti selväl­lä enem­mistöl­lä hyväksyä Orpon työryh­män esi­tyk­sen sosi­aali- ja ter­vey­su­ud­is­tuk­sen poh­jak­si. Kom­men­toin asi­aa kok­ouk­selle täältä Van­cou­verista esit­täen, että vihrei­den tulisi hylätä esi­tys, vaik­ka se olisi voin­ut merk­itä hal­li­tusy­hteistyön päät­tymistä vihrei­den osalta. Min­ulle entisenä perus­palve­lu­min­is­ter­inä hyvin toimi­va ter­vey­den­huolto on eri­tyisen tärkeä asia. Jat­ka lukemista “Olisin hylän­nyt Orpon työryh­män esityksen”

Suomen kestävyysvaje vaatisi voimakkaita päätöksiä

Olemme Suomes­sa kovin tyy­tyväisiä siihen, että taloutemme on tas­apain­os­sa ja val­ti­ol­la kol­men A::n luot­tolu­ok­i­tus. Pitkäl­lä aikavälil­lä tilanteemme on kaikkea muu­ta kuin hyvä. Tätä mitataan kestävyysvajeella.

Kestävyys­va­je tarkoit­taa yksinker­tais­tet­tuna sitä, että jos kaik­ki pysyy ennakoidul­la ural­la, ja sen mukana väestön ikä­jakau­ma muut­tuu ennuste­tul­la taval­la, paljonko vero­ja pitää korot­taa tai menope­rustei­ta kar­sia, jot­ta talous olisi pitkäl­lä aikavälil­lä tas­apain­os­sa, eikä velka­an­tu­mi­nen riistäy­ty­isi käsistä. Jat­ka lukemista “Suomen kestävyys­va­je vaatisi voimakkai­ta päätöksiä”

Valiokuntatyöstä julkista?

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymyk­seen, tulisiko eduskun­nan valiokun­tien työn julk­isu­ut­ta lsätä.

Asiantun­ti­jaku­ulemiset voisi­vat olla julk­isia. Sil­loin myös väärät tiedot pal­jas­tu­isi­vat. Valiokun­tien neu­vot­telu­ja en pitäisi julk­isi­na, kos­ka neu­vot­te­lut siir­tyvät valiokun­nan ulkop­uolelle ja suurten ryh­mien välille.

Singaporen eläketemppu

(Tek­sti on julka­ista Suomen Kuvale­hden net­ti­sivuil­la Ykkös­ketjun blogi­na)

Elinkei­noelämän keskus­li­it­to kan­nat­taa eläkeiän nos­tamista, jot­ta veron­mak­sajia olisi riit­tävästi suh­teessa tulon­si­ir­to­ja saavi­in. Eläke­tur­vakeskuk­sen kyse­lyn mukaan yri­tyk­set taas halu­aisi­vat henkilökun­tansa siir­tyvän eläk­keelle viimeistään 63-vuotiaina. 

EK:ssa ajatel­laan kokon­aisu­u­den etua ja yri­tyk­sis­sä yri­tyk­sen etua. Yri­tyk­set toivo­vat muiden pitävän henkilökun­tansa töis­sä pidem­pään, jot­ta verot eivät nousisi, mut­ta ei halua tehdä sitä itse. Ikään­tyvä työn­tek­i­jä ei yleen­sä ole yhtä tuot­ta­va kuin nuorem­pi ja on usein halu­ton uud­is­tuk­si­in. Itsekään en yli 60-vuo­ti­aana pysty enää sel­l­aisi­in työ­suorituk­si­in kuin ennen, mut­ta voin onnek­si vaikut­taa työni sisältöön ja keskit­tyä asioi­hin, jois­sa iästä ei ole hait­taa, mut­ta koke­muk­ses­ta on hyö­tyä. Jat­ka lukemista “Sin­ga­poren eläketemppu”

Turpeesta ei saa uusiutuvaa

Olin keskivi­ikkona bioen­er­giay­hdis­tyk­sen paneelis­sa mes­sukeskuk­ses­sa. Bioen­er­giay­hdis­tys ymmärtääk­seni toimii myös uusi­u­tu­van ener­gian alal­la, mut­ta tämä paneeli oli pelkkää turvetta.

Ilmas­sa lei­jui suuri halu päät­tää, että tur­va onkin uusi­u­tu­va ener­gian­lähde. Kokoomuk­sen muuten fik­su Heik­ki Aut­to Lapista esimerkik­si valit­ti, että eduskun­nan valiokun­ta päät­ti aikanaan yhdel­lä äänel­lä, että turve ei ole uusi­u­tu­va. Jos tuo äänestys oli men­nyt toisin, turve uusi­u­tu­isi eikä sen polt­to aiheut­taisi ilmas­ton­muu­tos­ta. Pitäisi siis äänestää uudestaan.

Ymmärtääk­seni laki turpeen muut­tamis­es­ta uusi­u­tu­vak­si pitäisi säätää luon­non­lain säätämisjärjestyk­sessä. Jat­ka lukemista “Turpeesta ei saa uusiutuvaa”

Helsingin Sanomat laski verotuksen väärin

Aamun Hesari uuti­soi, että hal­li­tuk­sen osinkover­ou­ud­is­tus tulee hyvin kan­nat­tavak­si niille, jot­ka voivat muut­taa palkkat­u­lon­sa pääo­mat­u­lok­si – siis nekin, joil­la ei ole suuria pääo­mia taseis­saan. Tätähän minäkin olen yrit­tänyt sanoa. Hesarin laskelmien mukaan hyö­tyä tulee vas­ta yli sadan­tuhan­nen euron tuloista.  Ei pidä paikkaansa. Sadan­tuhan­nen euron tulota­sol­la hyö­ty on läh­es neljä­tuhat­ta euroa vuodessa. Jat­ka lukemista “Helsin­gin Sanomat las­ki vero­tuk­sen väärin”

Auto Singaporessa

Sin­ga­pores­sa on noin 90 autoa tuhat­ta asukas­ta kohden eli noin kol­mannes Helsin­gin autoti­hey­destä ja neljännes koko Suomen autoti­hey­destä, mut­ta hehtaaria kohden paljon enem­män kuin Helsingis­sä, Suomes­ta nyt puhu­mat­takaan. Ver­rat­tuna Hongkongi­in auto­ja on asukas­ta kohden 50 % enem­män. Sin­ga­pore on hyvin autois­tunut kaupun­ki – tai siis liikenne vie paljon tilaa ja autoli­iken­teen suju­vu­us syr­jäyt­tää tavoit­teena katu­ti­lan viihtyisyyden.

Liikenne sujuu hyvin. Katu­verkos­sa auto­jen keskinopeus on 28,5 kilo­metriä tun­nis­sa ja moot­toriteil­lä 62 km/h. Mon­es­sa kaupungis­sa katu­verkos­sa keskinopeus on alle 10 km/h. Maap­in­ta-alas­ta 14 % on varat­tu autoille, mikä on huo­mat­ta­van paljon. Jalka­käytävät ovat lev­eitä, mikä tarkoit­taa, että raken­nusalaa on suh­teessa vähem­män. Hongkongi­in ver­rat­tuna liikenne on todel­la suju­vaa. Pääkadut ovat yleen­sä yksisu­un­taisia ja kaisto­ja on viidestä seit­semään, minkä lisäk­si kuvan kaltaisia moot­toriteitä on run­saasti. Jat­ka lukemista “Auto Singaporessa”

Singaporen ja Suomen ero

Kun me sanoimme isän­nillemme, että ei tämä tei­dän vero­tuk­senne tääl­lä Sin­ga­pores­sa ihan mata­laa olekaan, kun pelkästään sosi­aal­i­tur­vatileille  menee jo 36 pros­ent­tia palka­s­ta, isän­nät vas­ta­si­vat, ettei tämä ole veroa, kun raha menee omak­si hyväk­si. Täl­lä saa kuitenkin ihan niitä samo­ja asioi­ta, joi­ta meil­lä saa mak­samal­la vero­ja. Tuo eläkeo­su­us vas­taa aika hyvin suo­ma­laista ansioeläkejärjestelmää.

Ter­veystilin mak­sut ovat samaa luokkaa kuin on kun­nal­lisvero­tuk­ses­sa meil­lä se osu­us, joka menee ter­vey­den­huoltoon. Erona on oikeas­t­aan vain se, että joka ei vero­ja mak­sa, joutuu tur­vau­tu­maan suku­lais­ten­sa ymmärtäväisyy­teen. Mei­hin ver­rat­tuna tämä on myös vähem­män sol­i­daarista, kos­ka yli 3 300 euroa menevästä palkan osas­ta ei mak­se­ta mak­su­ja. Tämä tarkoit­taa, että rikkaat rahoit­ta­vat suh­teessa vähem­män köy­hien ter­vey­den­huoltoa. Toisaal­ta köy­himpi­en ja sairaimpi­en ter­vey­den­huolto mak­se­taan kuitenkin verovaroista ja tähän rikkaatkin pää­sevät osal­lis­tu­maan. Jat­ka lukemista “Sin­ga­poren ja Suomen ero”

Singaporen henkilökohtaiset sosiaalitilit

Sin­ga­pores­sa on ollut henkilöko­htaisi­in sosi­aal­i­tur­vatilei­hin perus­tu­va pakolli­nen kolmikan­tais­es­ti hal­lit­tu sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä vuodes­ta 1955. Tähän alle 50-vuo­ti­aiden brut­topalka­s­ta tilitetään 36 % palkka­sum­mas­ta, Rahas­ta 20 % kut­su­taan työ­nan­ta­jan rahak­si ja 16 % työn­tek­i­jän rahak­si, mut­ta maas­sa, jos­sa palka­n­muo­dos­tus on käytän­nössä vapaa­ta, täl­lä jaot­telul­la ei ole mitään merk­i­tys­tä. (Ei sil­lä ole kyl­lä Suomes­sakaan.) Mak­su on saman­su­u­ru­inen 50 ikävuo­teen asti, mut­ta piene­nee sen jäl­keen asteit­tain, mil­lä halu­taan tukea ikään­tynei­den työl­lisyyt­tä. (Jotain täl­laista ikä­por­ras­tus­ta taisimme esit­tää Juhana Var­ti­aisen kanssa eläke­mak­sui­hin Suomes­sakin.) Jat­ka lukemista “Sin­ga­poren henkilöko­htaiset sosiaalitilit”

Kiinalaiset ottavat velkakriisinsä rennosti

Hongkongis­sa ja Sin­ga­pores­sa melkein kaikissa puheen­vuorois­sa sivut­ti­in jotenkin Kiinan sisäistä velka­on­gel­maa. Kiinan alue­hallintoelin­ten ylivelka­an­tu­mi­nen on paljon pahempaa kuin euro­maid­en velka­on­gel­mat, eikä kukaan oikein tiedä, miten asia ratkeaa. Mit­ta­vat luot­to­tap­pi­ot ovat joka tapauk­ses­sa edessä, sil­lä monil­la alue­hallintovi­ra­nomaisil­la ei ole mitään  mah­dol­lisu­ut­ta selvitä velois­taan. Velka­on­gel­ma alkoi paisua, kun alue­hallintovi­ra­nomaisia suo­ras­taan rohkaisti­in lainan­ot­toon, jot­ta teol­lisu­us­maid­en velka­kri­isi ei toisi lamaa Kiinaan. Velak­si tehdyt infrain­vestoin­nit kor­va­si­vat vien­nin hiipumista.

Toisin kuin Euroop­pa, Kiina ei ole pysäyt­tänyt taloudel­lista toim­intaansa riidel­läk­seen siitä, kuka mak­saa kenen velko­ja. Siel­lä taide­taan ymmärtää, että taloudel­lisen toimin­nan sabotoin­ti keskinäisen riite­lyn nimis­sä vahin­goit­taa jokaista. Jat­ka lukemista “Kiinalaiset otta­vat velka­kri­isin­sä rennosti”