Aamun Hesari uutisoi, että hallituksen osinkoverouudistus tulee hyvin kannattavaksi niille, jotka voivat muuttaa palkkatulonsa pääomatuloksi – siis nekin, joilla ei ole suuria pääomia taseissaan. Tätähän minäkin olen yrittänyt sanoa. Hesarin laskelmien mukaan hyötyä tulee vasta yli sadantuhannen euron tuloista. Ei pidä paikkaansa. Sadantuhannen euron tulotasolla hyöty on lähes neljätuhatta euroa vuodessa.
Hesarin virhe oli laskea verot niin, että koko satatuhatta otetaan joko palkkana tai osinkoina. Kuka hölmö niin tekisi? Kannattaa ottaa 38 000 euroa palkkana ja 62 000 euroa osinkona, koska pieniä palkkatuloja verotetaan pääomatuloja lievemmin.
Tämä uudistus tulee hyvin kalliiksi veronsaajille, koska jokaisen jolla on sivutuloja, kannattaa perustaa niitä varten yritys. Ei hyvä.
[LISÄYS KLO 18: Vähän hätäisesti syytin Hesaria väärästä tiedosta. Hesarin julkaisema taulukko oli laadittu tyhmästi olettaen, että joku ylipäänsä pystyisi saamaan kaikki tulonsa osinkoina eikä saisi mitään verokirjalla mistään. Tästä oli kuitenkin huomautettu tekstissä ja nettiversiossa taulukonkin pystyi ymmärtämään. Pahoittelen.]
Juha Sipilä on sanonut samaa. Sekä Osmo että Sipilä toivat asian esiin heti hallituksen viimeisen korjauspäätöksen jälkeen, aikoja sitten.
Parhaimpienkin suomalaisten lehtien toimittajat ovat aika hitaita ja avuttomia varsinaisissa asiakysymyksissä. Lehdet ovat pullollaan kaikenlaista epämääräistä mielikuvien pohdintaa ja aivan hölmöjä arvailuja. Faktoilla ei tunnu olevan paljon väliä. Missä on tutkiva journalismi ja aito oma-aloitteisuus isoissa asiakysymyksissä?
Lehdissä vedetään isoja otsikoita, jos Tuomiojalla on hukkunut muutama kuitti, vaikka samaan aikaan koko Suomen tulevaisuuteen keskeisesti vaikuttavat kunta- ja soteuudistus ovat aivan retuperällä ja epämääräisessä tilassa.
Vuoden 2012 maaliskuussa hallitus päätti valtiontalouden kehyksistä ja tiedotti:
Arvonlisäveron kertymäarviota korotetaan 126 milj. eurolla kertymätietojen ja tarkentuneen tulopohjaennusteen johdosta. Arviota ajoneuvoverokertymästä korotetaan 42 milj.
Miten on käynyt?
Autojen myynti on romahtanut ja verotulot laskivat tammi- helmikuussa edellisvuotisesta 19 prosenttia ja vuositasollakin 10 prosenttia. Suuri joukko alan työntekijöitä on joutunut kortistoon.
Arvonlisäveron tuotto 1-2/2012 oli 2691 miljoonaa euroa. Kuluvana vuonna vain 2695 miljoonaa euroa. Arvonlisäveron korotuso on poikinut siis vaivaiset neljä (4) miljoonaa euroa valtion kassaan.
Nettikauppa ulkomailta sen kuin kasvaa ja kukoistaa ja Suomessa pannaan lappua luukulle.
Ovatko suomalaiset sokeita?
Kuten tiedämme, Christopher Columbus purjehti yli Atlantin kolmella laivallaan, Niña, Pinta ja Santa Maria, sekä löysi Amerikan lokakuun 12, 1492.
Columbus nousi maihin San Salvadorin saarella ja tapasi siellä Taíno-intiaaneja, jotka olivat rauhaa rakastavia ja ystävällisiä.
Columbus saattoi jotenkin kommunikoida tainojen kanssa, mutta huomasi pian ihmeellisen asian: Tainot eivät nähneet hänen kolmea laivaansa, vaikka ne kelluivat aivan lähellä.
Osoittautui, että tainot eivät olleet koskaan nähneet laivoja ja siksi eivät voineet nähdä niitä. He olivat aivan kuin sokeita.
Tiedämme myös, että huonostihan niille tainoille ja muille intiaaneille sitten kävi.
Ovatko suomalaiset sokeita ja ymmärtämättömiä, niinkun tainot silloin?
Höpötämme syrjäisessä lintukodossamme kummallisella kiellellämme siitä, kuinka älyttömiä verojamme oikein tai väärin lasketaan, yms.
Nyt on kuitenkin käynyt niin, että Suomeen on rantautunut globalisaatio kaikkine kauheuksineen.
Kannattaisiko vihdoin nopeasti avata silmät ja ruveta tositoimiin, ennenkuin meidät teurastetaan, niinkuin tainot?
Seppo Korppoo
Tervesiä vaan täältä laukaisilta rannoilta, joilta koetan taas tuoda kaupan kotiin
Siis kannattaa perustaa yritys ? Tehkää nyt äkkiä asialle jotain.
Löytyy palkka/osinko-optimointiakin tuolta Hesarin Excelistä: http://www.hs.fi/politiikka/N%C3%A4in+rikas+tienaa+kymppitonneja+hallituksen+verouudistuksella/a1305669713413
Ja juuri niin kuin Osmokin sanoo – tällöin hyötyy myös 100 000 euron tasollakin.
Muistetaan, että jo nyt on kannattanut perustaa yritys ja ottaa osa palkkana ja osinkona. Tosin nyt esitetyn perusteella juuri suuria tuloja kannattaa aiempaa enemmän muuntaa ansiotulosta osinkotuloksi.
Lisäksi muistetaan kuitenkin, että 100 000 pääseviä menestyneitä ja työllistäneitä YEL-yrittäjiä on reilu 10 000 reilusta 220 000:sta.
Hallituksen olisikin nyt kyettävä ratkaisemaan veronkierto-ongelma ilman, että loppujakin kannusteita aitoon yritystoiminnan perustamiseen ja kasvattamiseen ”tapetaan”.
Tällä uudistuksella työllistetään, mutta verokonsultteja.
Verokonsultit vain eivät lisää mitään hyödyllistä kansakunnalle.
Tarvittaisiin Tatcherismia.
Pitäisi yksinkertaistaa ja selkiyttää verotusta.
Osmo: ”Tämä uudistus tulee hyvin kalliiksi veronsaajille, koska jokaisen jolla on sivutuloja, kannattaa perustaa niitä varten yritys. Ei hyvä.”
Monissa arvioissa toki uusien yritysten perustamista pidetään hyvänä asiana ja sitä tilastoissa seurataan.
ja verottajako hyväksyy selkeät ansiotulot pääomatuloiksi?
ennen ei ainakaan ole hyväksynyt.
missä kulkee raja ns.ansiotuloverotuksen ja pääomatuloverotuksen suhteen?
siinäkö että perustaa vain firman?
sivutuloja varten.
Palkkatyöksi katsotaan toiminta, jossa on työnantajan direktio-oikeuden alainen.
Ja lisäksi ei niitä voittoja heti tarvitse ottaa ulos, jättää seuraavaan vuoteen kasvamaan taseeseen ja ottaa sitten enemmän verottomasti.
Muistitkohan nyt ottaa yhtiön maksaman yhteisöveron huomioon…eli osingon verorasitus on yhteisövero+pääomatulovero, veroprosentti on tällöin siellä päälle 40% tietämissä.
Palkkatulon marginaalivero on tällä tasolla jossain 70.000 euron kohdalla. Korjatkaa, jos olen väärässä….
JV
Sotketkohan nyt veron ja marginaaliveron? Palkkatulon marginaalivero nousee yli 40,4 %:n 38 000 euron kohdalla. Siksi kannattaa maksaa palkkana 38 000 euroa ja loput osinkoina.
http://www.hs.fi/politiikka/N%C3%A4in+rikas+tienaa+kymppitonneja+hallituksen+verouudistuksella/a1305669713413
Hei, printtiversiossa on tilanpuutteen ja asian monimutkaisuuden takia verrattu vain palkka- ja osinkotuloja keskenään kolmella tasolla ja 300 000 euron tapauksessa myös niin, että verovapaita osinkoja saa hyödynnettyä maksimaalisesti. Niin kuin taulukon selitteessä sanotaan, optimaalisempaan verotukseen pääsee yhdistämällä palkka- ja osinkotuloja ja niiden optimointia on hahmoteltu oheisen linkin laskelmissa.
Vielä erikseen kannattaisi tehdä juttu työ- ja yrittäjäeläkkeen vaikutuksista ja kustannuksista osakkaalle. Veronmaksajat laski tätä eroa 200 000 euron tuloilla,jos haluat, voin lähettää ne laskelmat sinulle.
Käsittääkseni vääristymän pohjalla on tuo yhdeksästä kahdeksaan laskettu verottomat osingot määrittävä ”normaalituottoprosentti”. Norjassa, jossa myös lähdetään verottoman riskittömän tuoton takaamisesta yhtiöön omaa pääomaa laittavalle, tuo vastaava prosentti on 1,1. Näin vääristävä vaikutus on 7,23-kertainen.
Sorry väärästä todistuksesta.
Luin vain printtilehden. Ongelma ei ole vain tuossa 8 prosentin olettamassa vaan myös siinä, että sen ylimenevä osa on ”pääomatuloa”, vaikka yritys ei omistaisi kuin läppärin ja kännykän.
Osmo, en sotkenut veroa ja marginaaliveroa, katsoin vaan luvut väärin. Laskelmasi on oikeassa.
Toinen juttu onkin, miksi pitäisi eritellä yhtiön pääomaa ”hyvään” ja ”huonoon” pääomaan osingonjaon kannalta?
Tilillä rahana olevat voittovarat on ”huonoa”, tehdasrakennukseen sidotut voittovarat ”hyvää” pääomaa? Haiskahtaa hieman menneen maailman savupiipputeollisuus ajattelulta,kun nykyaikainen yrittäminen ei aina vaadi isoja laiteinvestointeja, riskinottoa kylläkin.
Eikö yrittämisen tunnusmerkiksi enää riitä se, että ottaa itse riskin asiakkaiden hankkimisesta ja omasta toimeentulosta? Tarvittiin tähän sitten tehdaskiinteistö tai vain läppäri? Taseessa oleva oma pääoma on pienissä yrityksissä usein pääasiassa tulosta yrityksen tuottamasta voitosta, sen fyysinen olomuoto vaihtelee toimialasta riippuen.
Miten muuten yrityksen nettovarallisuus lasketaan verotuksessa? Onko kuluneen vuoden voitto eli se osuus, jota omistaja ei ole maksanut palkkana itselleen eikä vielä osinkona, osa omaa pääomaa?
Jouko Ylä-Liedenpohja väitti että yrityksellä voi olla nettovarallisuutta voiton verran vaikka omistaja ei jätä sinne rahaa….
Osinko maksetaan tilinpäätöksen jälkeen ja on siis osa nettovarallisuutta. Palkka maksetaan ennen tilinpäätöstä ja vähentää siis nettovarallisuutta.
Siinä laskelmassa oli monenlaista virhettä. Esimerkiksi se, että yrittäjäj ei kerryttänyt itselleen eläkettä. Eihän näin saatu luku ole järkevä.
Tuohon, että kaikkien sivutulon saajien kannattaa perustaa yritys: Tuskin, osakeyhtiön perustaminen maksaa ja sen ylläpidosta menee maksuja. Mahdollinen verohyöty uppoasi muihin maksuihin, jos tulot ovat pienehköjä. Niinkuin ne sivutuloissa monesti ovat
Minulla menee yhtiön ylläpitämisestä maksuja 150 euroa vuodessa (kirjanpito). Yrittäjän eläke ei ole sen kalliimpi kuin palkansaajan eläke. Kun laskuttaa yrittäjänä, voii laskuttaa sen eläkemaksun verran enemmän.
Ja jättää edes pienen osan voitosta nostamatta osinkona niin korkoa korolle efektin vuoksi ja osinkona ulos otetun korvauksen ansiosta hyvätuloisella ammattilaisella voi olla yrityksessä nettovarallisuutta ilman investointeja ja myös niin että iso osa voitosta otetaan palkan ja osingon kombinaationa..
Kai yhtiöllä pitää olla pääomaa ennen kuin omistaja voi saada pääomatuloa?
Osinko maksetaan per osake, ei tehdyn työn mukaan, siis oikeasti.
Osakeyhtiön osakepääoman on oltava vähintään 2500 euroa. Kupletin juoni on, että enää vaikka miljoonan euron osingon maksamiseen ei muuta pääoma tarvita. Tietysti se miljoona tarvitaan. Ennen osinko olisi verotettu työtulona, nyt pääomatulona.
Taivaastakos se miljoona tippuu, jolla osinko maksetaan…pitäähän siellä taseessa olla jakamattomia voittovaroja omassa pääomassa, että osinkoa voi jakaa. Jos sulla taseessa vain 2500e minimipääoma, niin et taatusti jaa miljoonan osinkoja millään opilla…
Eikä asiantuntijapalveluja myyvän yhtiön voittoa nykyäänkään tarvitse palkkana nostaa, ansiotulo-osingon verokohtelu vain ei olennaisesti eroa palkan verokohtelusta.
Ansiotulo-osingon kohtelu onkin ihan järkevä, mutta se on tarkoitus poistaa ja verottaa pelkkään työsuoritukseen perustuvaa osinkoa pääomatulona. Miljoona tippuu taivaasta, jos on jotain erityistä myytävää, rockmusiikkia, huippujuristia tai kehää kiertävää autonkuljettajaa. Jos yrittäjän tulot perustuvat pelkkään työsuoritukseen, niitä pitäisi verottaa työsuorituksina eikä pääoman tuottona.
Se, mikä on pelkkää työsuoritusta, onkin vähän vaikeammin määriteltävä asia. Oman alansa erityisosaaja on kuin brändituote, jonka työstä suurin osa maksetaan muusta kuin konkreettisesti tehdystä työstä. Lisäarvo syntyy nimestä.
Juuri näinhän sen pitäisi olla… mutta joku ääliö on keksinyt ansiotulo-osingon ja sekös on tullut yhteiskunnalle kalliiksi.
Ja tässä kohdassa Suomen valtio on osoittanut omnipotentiaalisuutensa ja saanut Saksankin automyynnin sakkaamaan pahasti (-13 % Q1/12-Q1/13). Itse asiassa samoilla päätöksillä koko Euroopan automyynti putosi yli 10 % vuodessa.
Eikö vuosi sitten tehty jokin veromuutos, joka lisäsi alkukuukausien autokauppaa huomattavasti?
Totta! Hallituksen olisikin nyt syytä kuunnella yrittäjätyön ja työsuorituksen määrittelyissä aitoja asiantuntijoita, ei järjestöjä. Muuten syntyy uusi farssi.
Yrittäjien ja palkannauttijoiden erilaista verokohtelua voitanee perustella ensisijaisesti yrittäjien ja työntekijöiden oleellisesti erilaisilla riskeillä. Tavaran valmistuksessa erottelu on yleensä helppoa, aineettomissa palveluissa monesti todella vaikeaa.
Viron mallissa ei taida näitä osinkoa-vai-palkaa -ongelmia esiintyä.
Näin oletettiin, mutta lisäys jäi hyvin pieneksi. Veronkorotuksen aiheuttama automyynnin lasku on sitävastoin toteutunut hyvin. 😉
Veronkorotus on pienentänyt verotuloja selvästi, vaikka korotus oli varsin pieni. Selvä signaali siis!
En minäkään pidä sitä ihan kohtuullisena, että varmahkossa työssä oleva hyvätuloinen insinööri joutuu maksamaan paljon enemmän veroa kuin varmahkossa työssä oleva hyvätuloinen ”yrittäjä”-lääkäri.
Mutta mihin vedetään raja? Mietitään vaikka näitä:
1. Insinööri tekee ympäristöteknologian konsultointia useammalle eri yritykselle. Myytävänä on insinöörin oma osaaminen.
2. Lääkäri myy ihotautilääketieteen osaamista useammalle eri lääkäriasemille. Myytävänä on lääkärin oma osaaminen.
Ovatko nämä yrittäjiä? Kumpikin järkkää omat hommansa, kummallakaan ei ole mitään irtisanomissuojaa, kumpikin hoitaa hallinnon, markkinoinnin ja esimiestyöt itse. Kumpikin kantaa itse sen riskin, ettei töitä olekaan, tai että työkyky menee.
Käytännössä toki on se iso ero, että lääkärillä työttömyysriski lähestyy asymptoottisesti nollaa, eikä markkinointiin tarvitse ihmeemmin panostaa. Tämän kirjoittaminen mitenkään järkevästi noudatettavaan ja ennakoitavaan lainsäädäntöön taas on käytännössä mahdotonta. Niinpä joko kumpikin maksavat veronsa kuin ansiotulosta (mikä olisi lääkärin kohdalla lähellä oikeaa) tai kuin pääomatulosta (mikä on insinöörin kohdalla lähellä oikeaa).
Kuinka isosta asiasta fiskaalisesti oikeasti puhutaan? Minusta tuntuu paremmalta olla tukistamatta ”oikeita” yrittäjiä siksi, että tiettyjen ammattikuntien itsensämyyjät joutuisivat maksamaan vähän enemmän veroa.
(Lääkärien kohdalla tilanne on se, että jos kysynnän ja tarjonnan balanssi on nykyisenlainen, lääkärit pääsevät halutessaan varsin hyvään asemaan joka tapauksessa. Vika ei ole verotuksessa, eikä se korjaannu verotuksella.)
Ruotsissa jo verottaja hamuaa pienistä kirjanpitoyrityksistä pääomaverot tuloverolle.
Kyllä Suomenkin verottaja seuraa tilannetta ja vääristymälle löytyy ratkaisu.
Olisiko lakiasiain toimistot vaikein este?
Hesarin laskelmia en ole nähnyt, mutta valtiovarainministeriön käyttämissä laskelmissa asiasta on kyllä tehty erittäin kummallinen oletus.Laskelmissa on oletettu, että listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen ”kiristyminen” kannustaa yrittäjiä nostamaan tulot osinkojen sijaan PALKKANA, mutta ei sen sijaan ole huomioitu toisensuuntaista vaikutusta lainkaan sitä, eli sitä, että veromalli kannustaa monien kohdalla rahojen nostamista palkan sijasta nimenomaan osinkoina, koska osinkojen verotus on alempaa kuin palkkatulojen kun tulot ovat riittävän isot… tarkistin ministeriöstä, miten asiaa on laskettu, ja tällaisin oletuksin ilmeisesti on osinkoverouudistuksen vaikutustarkastelua tehty.
Sen johdosta osinkoverouudistus näkyy kehysriihen budjetissa lisätulojen lähteenä, ei verojen vähentämismahdollisuutena. Vaikka tosiasia voi olla se, että veromenetykset ovat tulojen nostamistapamuutostne seurauksena selvästikin suuremmat kuin mitä lisääntyvät verotulot.
Tai virhelähteen syy ei ollut kai niinkään alkuperäisissä laskelmissa, vaan siinä että viime tingassa oli nostettu uusi malli pöydälle, eikä vaikutusarviota kukaan enää siinä vaiheessa tullut tehneeksi tuolta osin. Kun vaikutusarvioita oli alunperin laajemmin tehty ja oletettu mallin kannustavan osinkojen sijaan tulojen nostamiseen palkkatuloja, oli tuottoraja määritelty noin puoleen 8 prosenttiyksikön tasosta, johon sittemmin jostain syystä päädyttiin Mutta kun se pompautettiin 8 prosenttiin, jäivät vanhat oletukset päivittämättä käyttäytymisvaikutusten osalta. Seuraukset ovat nähtävissä kehysriihen laskelmista. Osinkoverouudistuksen oletettiin sen takia kehysriihen laskelmissa lisäävän verotuloja (ja yhteisöveropäätöksen vähentävän niitä). Palkkatuloihin kohdentuvia verovaikutuksia ei edes huomattu mainita mahdollisina sivuvaikutuksina, saati että niiden määrää olisi laskettu.
eli siis jokainen palkansaajakin voi perustaa OY:n ja sopia työnantajan kanssa että laskutus hoidetaan firman kautta.
siis tietenkin jos palkka on vaikka 15e/h niin uusi OY laskuttaa n40e/h ja ei ole irtisanomissuojaa yms.
ja heittää sitten vuoden aikana vaikka pari siivouskeikkaa muualla niin ei ole verottajan silmissä”riippuvainen”tästä edellisestä työnantajasta.
ja luonnollisesti pitää ajopäiväkirjaa koska verottaja hyväksyy yrittäjän kulut 100%,toisin kuin palkansaajan.ja nostaa tätä kautta verovapaata palkkiota/palkkaa.
ja kun pääomia on kerrytetty muutama vuosi taseeseen niin voi nostaa osinkoja.
näin helppoako se on?
Voi olla. Tosin verottajalla voi olla jotain pientä miettimistä noiden siivouskeikkojen liikevaihtovaikutuksesta, mutta periaatteessa noin.
Mutta seuraava kysymys: Mitä tavallinen palkansaaja voittaa tässä? Tavallinen työnantaja tekee diilin kovin, kovin mielellään, koska tässä mallissa työvoiman joustavuus nousee oikein mukavalle tasolle. Laskunmaksukin on paljon helpompaa kuin palkanmaksu.
Käytännössä oikeaa säästöä alkaa tulla vasta siinä vaiheessa, kun henkilön palkka on korkea, jolloin pääomatulojen marginaali on pienempi kuin palkan marginaali. Tässäkin puhutaan tyypillisesti sadoista euroista tai parista tuhannesta vuodessa. Hyväpalkkaisenkaan ei yleensä sillä hinnalla kannata luopua työsuhdeturvasta ja muusta vastaavasta.
Lisäbonuksena tulee se, että jos henkilö on vaikkapa merkittyä yrityksen X myyntipäälliköksi, verottajalle alkaa olla vaikea selittää yritystoiminnasta mitään. Konsulttina voi aina toimia, mutta yhden hengen konsulttiyritysten pyörittäjät osaavat kertoa sen, että sopimusten tekemisen kanssa pitää olla varpaillaan, ettei verottajalle tule paha mieli.
Tässä kohdassa eroa verotuksessa ei ihmeemmin ole nykyiseen. Jo nyt voi perustaa firman ja ottaa sieltä edullisella kokonaisverotuksella jonkin määrän tuloa.
Ongelmat syntyvät käytännössäkin vain parin tietyntyyppistä työtä tekevän ryhmän kohdalla (lääkärit ja juristit), koska näissä töissä on mahdollista tehdä monelle työnantajalle työtä ilman merkittävää yritysriskiä. Tämän työn erottaminen yritysriskillisestä työstä on hyvin haastavaa.
Koska tavallinen työnantaja tekee diilin mielellään, niin työntekijän lienee helppoa saada palkankorotus mukaan diiliin.
Tämän lisäksi työsopimuksen voi saada haluamansa kaltaiseksi ilman ammattiliiton asettamia rajoja. Eläkemaksuja ei tarvitse maksaa yhtä paljon kuin palkansaajan, ja mahdollisuudet välttää veroja keksimällä erilaisia vähennyksiä (kilometrikorvauksia ainakin) kasvavat.
Oisko vaikuttanut kilometrikorvausten leikkaus se tulee valtiolle tosi halvaksi.
Samoin kilometrikorvausten leikkaus vaikuttaa hyvin suurelta osin autokauppaa vaikka vihreät ei sitä uskokaan.
Mutta kun autoveroa eivät maksa kaikki muun muassa erään puolueen ministeri ei tiennyt että autoveroa pitää maksaa järjen jättiläinen
Helsingin Sanomat tänään:
”HS:n tietojen mukaan verokertymä kutistuu noin 900 miljoonan verran toukokuun näkymiin verrattuna. Eniten, noin 400 miljoonaa, on vähentynyt arvonlisäveron tuotto, mikä kertoo kotimaisen kulutuksen vähentymisestä. Se on merkittävää, koska juuri kulutus on pitänyt taloutta pystyssä heikossa taloustilanteessa.”
Tammi-huhtikuussa kaupan alalta hävisi noin 6 prosenttia yrityksistä. Eniten lopettajia oli erikoiskaupassa. Vuosina 2009–2012 kaupan yritysten määrä on ollut lähes muuttumaton.
Asiakkaat ovat siirtyneet ulkomaisiin, halvan ALV:n nettikauppoihin.
Mitä tekee hallitus? Elvyttää Helsinki-Vantaan lentoasemaa!