Olemme Suomessa kovin tyytyväisiä siihen, että taloutemme on tasapainossa ja valtiolla kolmen A::n luottoluokitus. Pitkällä aikavälillä tilanteemme on kaikkea muuta kuin hyvä. Tätä mitataan kestävyysvajeella.
Kestävyysvaje tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että jos kaikki pysyy ennakoidulla uralla, ja sen mukana väestön ikäjakauma muuttuu ennustetulla tavalla, paljonko veroja pitää korottaa tai menoperusteita karsia, jotta talous olisi pitkällä aikavälillä tasapainossa, eikä velkaantuminen riistäytyisi käsistä.
Vuonna 2011 VM arvioi Suomen kestävyysvajeeksi 3,5 % BKT:sta. Niin paljon julkista taloutta siis pitäisi sopeuttaa, ei heti, mutta piakkoin. Kansainvälinen arvio tuolloin oli 5,8%, mikä osoittaa ainakin sen, että laskelmat ovat epävarmoja. EU:n arvio Suomen tilanteesta on paljon EU-maiden keskiarvoa (2,8 %) heikompi ja paljon heikompi kuin esimerkiksi Italiassa. Laskelmien ero selittyy lähinnä maahanmuutosta. EU:ssa ei uskota Suomen pystyvän houkuttelemaan työperäistä maahanmuuttoa niin paljon kuin VM optimistisemmissa arvioissaan on olettanut. Muiden maiden valmiiksi kouluttama nuorehko työvoima on toki kovin tervetullutta maahan, jossa on pulaa työikäisestä väestöstä.
Minä kallistun arviossani kovin paljon EU:n kannalle, sillä päämuuttomaat, Viro ja Venäjä alkavat ehtyä, koska ne ovat saamassa oman taloutensa kuntoon.
Tuo EU:n 5,8 prosentin arvio oli sikäli veitsen terällä, että jos arvio olisi ollut suurempi kuin 6%, Suomelle olisi esitetty vaatimuksia tilanteen korjaamisesta.
Vuonna 2012 VM:ltä tuli uusi, pessimistisempi arvio, 4,2 %. Syynä olivat talouden heikentyneet näkymät. EU:lta ei ole tullut vielä uutta, mutta tulee aikanaan. Toruja on odotettavissa, jos siellä arvioidaan samaan tapaan näkymien heikentyneen, sillä kuuden prosentin raja menee rikki mitä ilmeisimmin.
Olin kovin pettynyt siihen, että hallituksen puolivälin tarkastelussa ei kestävyysvajeelle tehty mitään. Piti tehdä, mutta asiasta äänekkäimmin meuhkannut kokoomus joutui sellaiseen kiimaan yritysverotuksen alentamisesta ja osingonjaon suosimisesta, että valtiontalouden vajeet pääsivät unohtumaan. Itse olin varautunut vastustamaan akuutteja säästöjä ja kannattamaan pitkän ajan rakenteellisia korjausliikkeitä.
Tarjolla olisi ollut toimia työn tarjonnan lisäämisestä ja kannustinloukkujen purkamisesta, asevelvollisuudesta aiheutuvan rasituksen pienentämisestä, vanhempainvapaista, eläkkeistä ja perhevapaista, mutta ne jäivät syrjään. Kun niitä ei tehty nyt, ei niitä varmaankaan tehdä ensi vuonnakaan, koska vaalit painavat päälle, eikä millään noista toimista saa päänsilitystä äänestäjiltä.
Tai näin siis uskotaan. Minun käsitykseni äänestäjistä on paljon optimistisempi.
Ainakin oma luottoni Osmoon on tämän kestävyysvajeasian myötä heikentynyt.
Toivon, että lukisit tämän ja miettisit kantojasi uudelleen:
http://rahajatalous.wordpress.com/2011/04/14/kestavyysvajeesta-funktionaaliseen-rahoitukseen/
Luin, mutta en muuttanut kantaani.
Kuulun siihen koulukuntaan, jonka mukaan keskuspankin pitäisi voida rahoittaa myös valtion papereita suoraan (eikä saksalasranskalaiseten pankkien kautta(!)) matalasuhdanteen aikana, mutta pysyvä julkisen talouden alijäämän paikkaus tätä kautta ei oikien vakuuta.
Jaa että yhteisöveron alennus on sitten semmoista väärää elvyttämistä, pitäs mielummin rakennella velkarahalla pyramideja?
Elvyttäminen on vähän eri asia kuin kestävyysvajeen korjaaminen.
Tämä kirjoituksesi viimeinen lause onkin hyvä. Olen kanssasi samaa mieltä.
Esimerkiksi Soininvaaran vakaa kannatus ja muun muassa Keskustan Juha Sipilän suosion nousu pohjautuu nähdäkseni pitkälle siihen, että he suuntaavat viestinsä oikeille äänestäjille, eivätkä toimittajille tai toimittajien luomalle kuvalle tyypillisestä äänestäjästä. Hyvällä poliitikolla on näkemys oikean politiikan ja tarpeellisten korjausten suunnasta, ja hän hankkii niille kannatuksen perustelemalla ne äänestäjilleen riittävän hyvin. Hyvä poliitikko ei ole mikään kansan kosiskelija tai mielipidemittausten ja toimittajien sopulilauman tahdissa pyörivä tuuliviiri.
”Muiden maiden valmiiksi kouluttama nuorehko työvoima on toki kovin tervetullutta maahan, jossa on pulaa työikäisestä väestöstä.”
Ei Suomessa ole pulaa työvoimasta vaan valtava ylitarjonta. TEM työllisyyskatsauksen mukaan meillä on kuukaudesta toiseen n 430000 työn tarjoajaa , joilla ei ole työtä.
Ja jos huomioidaan myös työssäolevat työnhakijat niin työn tarjonta on n 500000 eli 20 % työssäolevista
Suurten ikäluokkien eläköityminen on pikku hiljaa osoittautunut poliittiseksi, halpahintaiseksi propagandaksi. Suuret ikäluokat ovat eläkkeellä eikä työvoimapulaa ole. Aluksi esitettiin, että työikäinen väestö vähenee 2030 mennssä 165000, nyt arvioidaan työvoimaan kuuluvan väestön pienenevän vain 80000-120000 riippuen ennustajasta
Työvoimapula on häviämässä virallisistakin ennusteista
Kun markkinoiden muutos on hidasta matalan kasvun vuoksi niin tuon varannon kuluttaminen kestää 20 vuotta ja silloin kotoperäinen työvoima jo kasvaa.
On vaikea ymmärtää mitä Osmo ja kumppanit tarkoittavt työvoimapulalla, mikään tilasto ei tue käsitystä.
Enkä usko, että kukaan voi aivan vakavasti väittää, etteikö noista 500000 työn hakijasta löytyisi sopivia ja kyvykkäitä.
Minäkin olen rekrytoinut viime vuosina ja kun hakijoita oli 200-400 pienipalkkaiseen asiakaspalvelutehtäväänkin niin enpä usko väitteet epäsopivista pitävät paikkaansa.
Vaatimukset on vain viritetty epärealistisiksi.
Uusi vaatii aina opastusta ja ohjausta järjestelmiin ja talon tavoille
Ehkä tarkoitus on peittää oma uusien ideoiden puute ?
Liian Vanha sotkaa elatussuhteen ja työvoimapulan aina ja samalla tavalla, vaikka väitteen korjaisi kuinka monta kertaa hyvänsä. Se, että vanhusten määrä heikentää huoiltosuhdetta ja sitä kautta eläatussuhdetta, ei tarkoita työvoimapujlaa vaan veronmaksajapulaa. Työttömien suhteellinen määrä on jokseenkikn riiuppumaton työvoiman määrästä, joten ikäjakauman tervehdyttäminen parantaa elätussuhdetta. Kirjoituksessani en väittänyt mitään työvoimapulasta. Kun työvoima käy niukaksi, yrityhksen vähentävät työvoiman käyttöä eikä mitään akuuttia pulaa näy missään.
Osmo: ”Olin kovin pettynyt siihen, että hallituksen puolivälin tarkastelussa ei kestävyysvajeelle tehty mitään.”
No eipä kovin vakavasta tilanteesta ole kysymys, jos se olisi hallituksen riihessä voitu ratkaista. 😉
Käytännön toimista vanhusväestön lisääntymsestä johtuvan hoito- ja hoivapalvelujen tarpeen ’kestämisestä’ voisi aluksi osoittaa pari juttua:
1) ko. palvelujen tuotannon siirtäminen (osittain) julkiselta sektorilta yksityiselle sektorille – ja näinhän jo tapahtuu, yksityiset terveyspalvelut kasvavat koko ajan kovaa vauhtia
2) maksuasetuksen muuttaminen niin, että asiakkaan omavastuuosuus kasvaa. Tämä ei heikentäisi huono-osaisten asemaa millään tavalla, sillä hehän jo ovat toimeentulotuen piirissä. Ja esim. kunnassa, jossa asun, asiakasmaksujen osuus vanhustenhoidossa on laskenut 18 prosentista 17 prosenttiin parissa vuodessa.
Niin. Olisihan vaikka jo hallitusneuvotteluissa voinut laittaa hallitusohjelmaan kestävyysvajeen korjaamisen. Puolueelle tietysti paljon tärkeämpi kysymys oli uusien ydinvoimalalupien torppaaminen.
Katainen on tainnut toistella sanoja ”vastuun kantaminen” telkkarissa useammin kuin ”fantastista”.
Mielestäni pitkälle tulevaisuuteen ulottuvilla monimutkaisilla kestävyysvajelaskelmilla on lähinnä viihdearvoa. Ne ovat herkkiä alkuoletuksille. Siis sille, että alkuoletukset kattavat kaikki kehitykseen vaikuttavat olennaiset osatekijät ja kaikki osatekijät todellakin pysyvät ennakoidulla uralla. Jos olemme mitään lähihistoriasta oppineet, juuri näin ei yhteiskunta- ja talouskehityksessä ole tapahtunut.
Esim. ETLA on päätynyt omissa laskelmissaan toisenlaisiin tuloksiin kuin VM: http://www.etla.fi/uutiset/etlan-arvio-julkisen-talouden-kestavyysvaje-1-25/ Samoin PT: http://www.labour.fi/ptblogikommentit.asp?AiheID=54.
Yksistään työvoiman liikkuvuus on pitkällä aikavälillä hyvin monimutkainen ja vaikeasti ennustettava asia.
Jos ennusteet ulottuvat useamman vuosikymmenen päähän, kannattaisi tämän asian yhteydessä ottaa ainakin ilmastopakolaisuus jo jollain tapaa huomioon: http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=185098 . Koska tulevaisuuden ilmastopakolaiset (esim. Aasiasta ja Afrikasta) ovat todennäköisesti nykyistä paljon paremmin koulutettuja, ennustan että tavanomainen jako pakolaisuuteen (kestävyysvajeeseen) ja työperäiseen maahanmuuttoon (kestävyysvajeen ratkaisuun) ei varsinkaan tulevaisuudessa ole enää kovin selvä.
”Suomen kestävyysvaje vaatisi voimakkaita päätöksiä”
Saatanan tunarit, aika on rahaa! Jos ette tee päätöksiä niin hajoittakaa hallitus. Mitä kauemmin hallitus jatkaa ”kitkuttelua” niin sitä kovemman hinnan maksamme siitä myöhemmin.
Osmon kestävyysvajemääritelmää:
“… ikäjakauma muuttuu ennustetulla tavalla, paljonko veroja pitää korottaa tai menoperusteita karsia, jotta talous olisi pitkällä aikavälillä tasapainossa, eikä velkaantuminen riistäytyisi käsistä.”
Kestävyysvajetta syntyy, jos pitkällä jänteellä julkisen talouden tulot ovat suuremmat kuin menot. Kestävyysvaje ei siis ole pelkkä ikäjakaumakysymys, joka ratkaistaan eläkeikää nostamalla ja tuomalla huoltosuhdetyövoimaa.
Suomen eläkejärjestelmä toimisi hyvin, mutta eläkeläisten tulot ja ostovoima ovat romahtaneet. Eläkevarat ovat sijoittajien käsissä, ja makaavat jopa veroparatiiseissa kaiken verotuksen ulkopuolella.
Suuri osa eläkeläisistä kituuttaa köyhyydessä. Tulot ovat alhaiset, että niistä ei peritä edes veroja. Ostovoima on heikkoa ja siitäkään ei julkiselle taloudelle hyötyä ole.
Kestävyysvaje voitaisiin korjata siten, että korotetaan eläkeläisten eläketuloja ja sitä kautta lisätään eläkeläisten ostovoimaa ja veronmaksukykyä.
Eläkkeiden nostaminen kytllä pahemtaa kesträvyysvajetta, koska jonkunhan ne eläkkeetkin p itää maksaa.
Herääkin kysymys, että miksi julkisen sektorin alijäämät eivät voisi olla pysyviä ja tai jatkuvia? Miksi ”kestävyysvaje” todella on ”ongelma”?
Vaihtotaseen ylijäämän lisäksi julkisen sektorin alijäämät ovat yksityisen sektorin ainoa nettovarallisuuden lähde, ja monissa tilanteissa – toki erityisesti syvän taantuman jälkimainingeissa – on parempi, että yksityinen sektori saavuttaa säästämistavoitteensa julkisen sektorin kustannuksella eikä toisinpäin.
Jo BKT:n laskukaavojen mukaan
Yksityisen sektorin rahoitustase = – (ulkomaansektorin rahoitustase) – (julkisen sektorin rahoitustase)
Pointti ei ole se, että julkisen sektorin pitäisi – tai että se voisi – velkaantua loputtomiin seurauksista välittämättä. Pointti on se, ettei talouspolitiikkaa pitäisi missään tapauksessa tehdä julkista velkaa ja ”kestävyysvajetta” painottaen. Julkista velkaantumista tulisi ohjata sen mukaan, miten se vaikuttaa kahden muun kokonaissektorin varallisuusasemiin ja siten kokonaiskysyntään ja työllisyyteen.
Eurokontekstissa budjettirajoitteita toki on olemassa, kun keskuspankki ei todella voi rahoittaa valtioita suoraan. Mutta poliitikkona
a) lähestyisin silti Suomenkin budjettivajetta kokonaisvaltaisemmin – erityisesti työllisyyden ja kasvun näkökulmasta, ja
b) painottaisin euroalueen syvästi tarvitsemaa institutionaalista muutosta: jonkinlainen EMU-alueen yhteinen finanssipoliittinen auktoriteetti on rationaalisesti ainoa vaihtoehto omiin valuuttoihin ja keskuspankkeihin palaamiselle.
Odelle vielä yksi linkki tältä päivältä: tässä kuvataan Krugmanin ajattelun muutosta uuskeynesiläisestä kohti (yllä kuvattua) jälkikeynesiläistä tulkintaa budjettivajeista: http://www.economonitor.com/lrwray/2013/05/06/by-jove-hes-got-it-krugman-finally-adopts-mmt-and-so-does-summers/
Pari vinkkiä Soininvaaralle mm. kestävyysvajeen kiinnikuromiseksi:
1. Ydinvoimaa riittävästi.
2. Ryhdytään ulkomaisen kivihiilen ja öljyn sijasta suosimaan turvetta polttoaineena. Tällöin työllistetään suomalaisia ja vähennetään kauppataseen alijäämää.
Jossakin vaiheessa 150 miljardin eläkepuskuri on purettava, rahaa pitäisi riittää ainakin vuoteen 2070 saakka. AAA luottoluokitus perustuu toki siihen, että Suomi saa aina tarvittaessa rahaa eläkejärjestelmästä eikä ole riippuvainen muista rahoittajista.
Ikääntyminen on ongelma vain siksi, että SDP huolehtii keskeisen äänestäjäkuntanssa suurista ikäluokista varhain ja ylisuurelle eläkkeelle.
Moneliasta pientä järkevää uudistusta voisi tehdä.
Miksi lääkikseen tai sairaanhoidon amk-opiskelijoiksi päässeet ovat vuoden armeijassa? Erikoiskoulutuksen sotilaslääkintään voisi hoitaa muutenkin.
Noloa, että kuntarakennetta ei kerta kaikkiaan ymmärretä uudistaa. Ensiksi loppuu väki ja sitten loppuu kunnista ensin osaaminen ja lopulta myös hallintoväki. Kepulla riittänee rahaa jaettavaksi loputtomasti ja muut pelkäävät Persuja?
Eikö me saada tää hoidettua kuntoon ensi maanantaina kun vain leikataan kaikkia eläkkeitä 15%.
Eläkkeiden pitäisi olla suhteessa kansakunnan maksukykkykyyn, eikä menneisyyydessä esitettyihin arvioihin ja näihin perustuneisiin ĺupauksiin.
Me voitaisiin elinikäindeksin lisäksi luoda ”kantokykyindeksi” mikä leikkaa eläkkeitä sitä enemmän mitaä suurempi osa ihmisistä on eläkkeellä.
Tosi asiassa suuret ikäluokat pitää vielä yhdet bileet, ja sen jälkeen on sitten ns. ”hyvinvointiyhteiskunnan” rahoituspohja tuhottu, ja päästään kaikki nauttimaan libertaanien suosittamasta yhteiskuntamallista. Sillä lailla.
Reunaehtoja alkaa tulla vastaan. Verotus alkaa olla kipurajalla. Yhteisöverotuksen laskun hyödyt eivät mitenkään tule automaattisesti. Varsinkin, kun samaan aikaan pitää kompensoida korottamalla muita veroja.
Velkaelvytystä voi jatkaa, kunnes velanhoitokustannukset käyvät sietämättömiksi. Tämänhän tietää jokainen,joka on saanut seurata maksamattoman velkansa vain kasvavan hoitamattomuuden vuoksi.
Veronkiertoa on suorastaan pakko harrastaa, ellei pysty käyttämään veroparatiiseja ja muuta luovaa verosuunnittelua.
Uskottavuus on haihtunut näistä erilaisista tulevaisuusarvioinneista. Vaikuttaa siltä, että jossain kyllä tiedetään paremmin, mutta suurelle yleisölle kerrotaan tosiasiat kaunisteltuina. Tarkoittaa, että plussat hehkutetaan ja miinukset sivuutetaan hiljaa.
Kunnissa huokaillaan, että kunpa voisi rauhoittaa tilanteen tältä mielettömältä uudistuskarusellilta edes vuodeksi.Olisi oltava selkärankaa tehdä päätöksiä, jossa yhdessä kohteessa leikataan/säästetään ensi vuonna. Sitten seuraavana vuonna olisi toinen kohde jne. Kun ei tähän kukaan halua mennä, niin jää vain juustohöylä. Kärsitään sitten kaikki, maksoi mitä maksoi.
Eihän se tuloverotuskaan ilmainen julkinen toiminto ole.
Pysyvä keskuspankkirahoitus tarkoittaisi kuitenkin sitä että käytännössä julkinen valta päättäisi resurssien kohdentumisesta. Mahtaisiko toimia ilman markkinoita? Oppia voisi hakea ehkä Jugoslaviasta, jonka järjestelmä muistutti tuota Vatt:n tutkijan kirjoitusta..
Valtiot ovat useimmiten vain poikkeustilanteissa käyttäneet inflaatiorahoitusta resurssien hankkimisen välineenä. Joillekin valtioille ne poikkeustilat vain jäävät päälle ja kansalaiset reagoivat asiaan omalla tavallaan…
Ei ole kestävyysvajetta, vaan on veronalentajien tekemä 6 miljardin euron verotulojen puutos joka valtionbudjetissa alkaen jotain vuodesta 2008. Tahallaan aiheutettu aukko, uusliberalistit Vanhanen ja Katainen päättivät tehdä valtiolaivan pohjaan ison aukon jotta valtiolaiva uppoaisi meren pohjaan, ja ”dynaamisina vaikutuksina” heidän mielestään Suomesta häviäisivät kaikki ongelmat taloudessa ja häviäisivät ongelmat muillakin elämänaloilla.
Koska pakkoinflaatiolla rahoitettu julkinen sektori suorastaan pakottaa julkisen sektorin tuhlaamaan resursseja.
Jos valtion virasto/laitos saa taikaseinästä loputtomasti rahaa, sen ei koskaan tarvitse kehittää tai parantaa toimintaansa. Jos eduskunnalle antaa loputtoman budjetin, niin kyllä siellä keksitään keinoja jakaa ne loputtomat rahat sillä tavalla, että koko yhteiskunnan tuotantorakenne romahtaa.
150 miljardia ei ole kovin paljon eläkekuluihin nähden. Järjestelmähän ei perustu sille, että jotain oikeasti rahastoitaisiin järjellisessä suhteessa tuleviin kuluihin verrattuna, vaan siihen että veronluontoista eläkemaksua voidaan korottaa kuten veroa. Samalla tapaa, kuin tuloveroaste voidaan teoriassa vetää 50%:iin jos nyt huvituttaa, niin työeläkemaksut voidaan vielä kaksinkertaistaa. Jostainhan tämäkin on pois, mutta mistä. Eläkemaksuthan ovat jo moninkertaiset alkuperäisiin verrattuna, ja myös veroaste kasvaa varmaan vielä tästä lisää huoltosuhteen heikentyessä, vähintäänkin kunnallisverojen kautta.
kestävyysvajeessa pitäisi ottaa huomioon myös kuntatalous ja eläkejärjestelmä eikä vain valtion budjetti. eläkejärjestelmä ja terveydenhuolto eläkeläisille jonka maksaa nykyiset työntekijät toimii suorilla rahansiirroilla sukupolvilta vanhemmille. nämä rahan siirrot alkaa käydä kalliiksi tuleville sukupolville. lisänä voisi mainita valtion velka jota ei eläkeläiset tule maksamaan ja opintovelat joka myös siirtää maksu taakkaa nuorille.
käytännössä ehdotan että eläkkeitä on leikattava noin 20%-30% kuitenkin minimieläke voidaan jättää. on alettava muutos prosessi peruseläke järjestelmään päin.
terveydenhuollossa pitää aloittaa priorisointia. mikä kallis operaatio hyötyyn nähden kannattaa hoitaa. esim jos tuo vain muutaman kk elinaikaa lisää.
suuria ikäluokkia ei saa päästää kuin koira veräjästä. ja niitten maksu taakkaa ei saa pistää tulevien sukupolvien maksettavaksi.
Kestävyysvajetta laskettaessa mukana on koko julkinen sektori, siis valtio, kunnat ja eläkeyhtiöt ja varmaan vielä työttömyysturvarahastotkin.
Ode, asia ei ole näin yksinkertainen.
Suuria eläkkeitä varten tarvitaan kyllä katto. Se vaatii voimakkaan päätökssen.
Eläkeleikkuri + eläkerahastojen tuotto mahdollistavat eläketulon korottamisen.
Kestävyysvajetta lisää se, että alimitoitettujen eläkkeiden ja heikon ostovoiman vuoksi sekä tuloverojen että kulutusverojen maksukyky ovat romahtaneet.
Eläkkeiden korotukset merkitsevät
a) lisää tuloveroja yhteiskunnalle ja
b) lisää ostovoimaa ja sen seurauksena lisää työtä ja kulutusveroja;
c) vähemmän sossua, Kelaa, hoivaa ja kuntoutusta.
Tällä tavalla eläkesektorilla siirryttäisiin verojen kuluttamisesta verojen tuottamiseen. Kestävyysvaje helpottuisi ja viimein poistuisi.
Evert,
Nämä eläkkeet maksetaan veroista. Eläkkeiden nostaminen siis maksdettaisiin myös veroista. Vaikka osa palautuu takaisin, miinukselle veronmaksajat siitä kyllä jäävät. Kestävyysvajelaskelmissa eläkejärjestelmä on osa julkista sektoria.
Miten voidaan olettaa, että pienet ikäluokat kattavat leijonanosan suurien ikäluokkien eläkkeistä? Eihän näin ole ollut aiemminkaan. Kyllä suuret ikäluokat pitää nähdä demografisena poikkeamana, jonka täytyy ymmärtää oma vastuunsa asiastaan.
Kun katsoo nykyisten keskiluokkaisten suurten ikäluokkien edustajien elämänmenoa, tulee mieleen taannoin esitetty termi ”leisure class”. Historian aikana missään yhteiskunnassa ei sen leisure class ole ollut suhteellisesti saman suuruinen. On siis selvä, että tälläkin tavoin kyseessä on poikkeama normaalista ja sitä pitää niin kohdella.
Lisäksi siinä ei ole mitään järkeä, että hyvinvointia viedään Suomesta jatkuvasti ulkomaille joko turismin tai kakkosasuntojen muodossa.
Kestävyysvajeen voisi parhaiten mieltää julkisen ja yksityisen kulutuksen volyymien kasvun valintana. Jos julkiselle vallalle annetaan käyttöön suhteellisesti isompi osuus niukkunevista työvoimareserveistä niin totta kai se on jostain poissa. Myös se että jotkut pystyvät kuluttamaan aiempaa enemmän antamatta panostaan tuotantoon on todellinen kustannus.
Miksi minun rahoillani pitäisi hoitaa keskustalaiset tai demarivanhukset? Eiväthän ne edes osaa hävetä noiden puolueiden äänestämistään. Persut eivät ole vielä ehtineet aiheuttaa mainittavaa tuhoa, järjestelmän hajoamisen merkit luotiin kun sitä rakennettiin ajanjaksolla 1966-1987.
Aivan oikein, mutta se mitä minä haen on, että vihdoin laskettaisiin toisaalta alimitoittujen eläkkeiden kokonaishinta yhteiskunnalle ja toisaalta laskettaisin eläkekorotusten mekaaniset ja dynaamiset vaikutukset kansantalouteen.
Joopa joo. Näinhän se on, mutta eri eläkejärjestelmien rahastoinnissa on suuria eroja.
Ja sitten lasketaan eläkkeiden ja hoito- ja hoitopalvelujen kustannukset yhteen, vaikka näin ei ole, suuri osa hoitopalveluista rahoitetaan eläkkeistä, ja tulevaisuudessa tämä osuus voisi/pitäisi olla suurempi.
Miksi hoidetaan eläkejärjestelmällä kohtuulliset eläkkeet ja sitten vielä vaaditaan hoito ja hoiva ilmaispalveluina?
Täh, menikö multa nyt sarkasmi ohi? Tämähän nimenomaan laitettiin ohjelmaan suurella tärinällä ja Katainen ja Urpilainen aikanaan esittelivät, miten paljon leikataan ja miten paljon verotetaan lisää, jotta (jonkun arvioima) vaje paikkaantuu. Nyt vaan tosipaikan tullen päätöksiä ei saada aikaan.
Eläkeläisenä älähdän. Mitä, jos julkisen puolen työntekijöiden palkkoja lasketaan 20-30%:a? Mitä se vaikuttaa asiaan?
”Liian Vanha sotkaa elatussuhteen ja työvoimapulan aina ja samalla tavalla, vaikka väitteen korjaisi kuinka monta kertaa hyvänsä. Se, että vanhusten määrä heikentää huoiltosuhdetta ja sitä kautta eläatussuhdetta, ei tarkoita työvoimapujlaa vaan veronmaksajapulaa.”
Itse esität aina työn tarjonnan lisäämistä.
Meillä on jo 430000 työntarjoajaa ja eivät ne kaikki ole juoppoja ja kouluttamattomia eli me voimme nostaa työllisten määrää 300000 lisäämällä vain työpaikkojen määrää.
Nämä 430000 ovat lisäksi työikäisiä eli 15-64-vuotiata
Ei voi olla niinkän kuin esität, että työpaikkojen määrä kasvaa kun lisäämme työn tarjontaan vielä 350000 eli nostamme työttömyyden liki 800000:een.
Etenkin kun ne uudet tarjoajat ovat 63-67-vuotiata, yritysten janoamaa parasta työvoimaa ?
Oletko tosiaan sitä mieltä, että työpaikat lisääntyvät vain jos meillä on 800000 työtöntä ?
Hallitus on keskittynyt tekemään uudistuksia.
Se ei kuitenkaan ole synonyymi parannukselle.
Itse asiassa kestävyysvaje ei ole sidottu henkilömääriin vaan kuinka paljon meille maksaa ei-työllisten elättäminen.
Huonoimmillaan elatussuhde oli 90-luvulla kun meillä oli jättityöttömyys, työttömyyskorvaus korkeampi kuin nyt ja eläkerasituskin korkea.
Nykyisten ennusteiden mukaan rasitus nousee 15 % :iin bkt:sta vuoteen 2030 mennessä , mutta ei nouse siitä vaan laskee hieman.
Mutta suurin ongelma liittyy palkkojen osuuden laskuun bkt:ta ja sitä kautta eläkkeiden rasitus kasvaa palkansaajalle.
Kun nyt pääoma-ja yritysverotusta reivataan jatkuvasti alaspäin niin yhteiskunnan ylläpitorasitus kaatuu yhä enemmän palkansaajan kontolle.
Pääoma-ja yritystulojen saajat ovat yhä useammin vapaamatkustajia yhteiskunnassa, mutta nauttivat palkansaajaan heille maksamista palveluista.
”Miten voidaan olettaa, että pienet ikäluokat kattavat leijonanosan suurien ikäluokkien eläkkeistä? Eihän näin ole ollut aiemminkaan. Kyllä suuret ikäluokat pitää nähdä demografisena poikkeamana, jonka täytyy ymmärtää oma vastuunsa asiastaan.”
Suuret ikäluokat kantaneet vastuunsa. He ovat tehneet pidemmän työuran kuin nykyiset työikäiset sukupolvet tulevat koskaan tekemään.
ETK oli tehnyt tukimuksen suurten ikäluokkien vaikutuksesta ja tulos oli yllättävä: Eläkeiden maksurasitus olisi noussut pinemmillä ikäluokilla 15 % bkt:sta jo 2010 eikä 2030 kuten nyt ennustetaan
Suurten ikäluokkien rasituksessa ei ole huomioitu Ruotsin osuutta, joka on merkittävä.
Aikoinaan 60-70-luvulla Ruotsiin muutti n 500000 suomalaista suurin osa suuria ikäluokkia. He olivat siis paljon kansinvälisempiä kuin nykyiset ikäluokat.
Vaikka moni palasi takaisin niin edellen Ruotsissa asuu n 80000 suurten ikäluokkien edustajaa eli käytännössä yksi ikäluokka on poissa joukosta .
Paluumuuttajatkin saavat osan eläkkeestään Ruotsista, joten käytännössä suurten ikäluokkein aiheuttama rasitus on samaa luokka kuin myöhempien pienien ikäluokkien
Mutta laskelmissa tätä Ruotsin osuutta ei ole huomioitu, tiedän sen siitä, että kysysin asia EKT, Tervys-ja sosiaalimisteriöstä, verottajalta
Verottajalla on tieto Ruotsista maksettavista eläkkeistä, mutta kukaan ei ole koskaan kysynyt eikä asiaa ole haluttu selvittää. Lupasivat 100 euron tuntimaksua vatsan rakentaa raportin.
Mutta kestävyysvaje lasketa
Liian vanha
Oletko nyt ihan tosissasi, että eläkeyhtiöiden huipopukoulutetut aktuaarit eivä gtole tullaat ottaneeksi huomioon sitä, että 70-luvulla Suomesta muutettiin sankoin joukoin Ruotsiin. Oletko tosissasi?
asevelvollisuuden kaltaisesta pelleilystä nyt ensimmäisenä tulisi päästä pois. Saa nähdä jos keskusta on ensi vaalikaudella hallituksessa, niin miten asevelvollisuus etenee. Pitääkö keskusta asevelvollisuuden tärkeimpänä tehtävänä aluepolitiikkaa myös tiukemman talouden aikana.
Täytyy ihmetellä myös, miksi vanhemmat kovan kasvatustyön jälkeen haluavat lapsensa inttiin ottamaan terveysriskit.
Näinhän on käynyt jo aika pitkän aikaa ja käy edelleen. Näen sen, kun liikun töikseni pk-yrityksissä. Itsellenikään en ole löytänyt sellaista jatkajaa, jonka kouluttaminen ei tulisi minulle liian kalliiksi. On helpompi vain lopettaa.
Vartiaisen työntarjonta-asiaa ei ymmärretä sitten mitenkään oikein. Yritykset yrittävät kyllä aina kasvaa, kun kohdalle osuu sopivia kasvatettavia.
Ja kumma kuinka aina argumentoidaan 400 000 työttömällä, eikä nähdä, ettei edes julkisiin tehtäviin ole tarpeeksi väkeä – kuten lääkärit ja hoitajat. Maasta puuttuu paljon aitoa osaamista eli työvoiman tarjontaa.
Suuret ikäluokat ovat ymmärtäneet oman vastuunsa kerryttämällä ennen eläkkeelle lähtöään puskuriksi noin kolme kertaa valtion budjetin suuruiset eläkerahastot. Niitä on tarkoitus purkaa epätavallisen suuren ikäluokan eläkkeisiin.
Seuraavien polvien tehtävä on huolehtia, että eläkevaroille on hyviä sijoituskohteita ja valtiolla verotuloja kannattavasta yritystoiminnasta sekä kansantaloudella vientituloja odotettua elintasoa vastaavasti.
Turha yleistää eläkeläisten leisurea. Valtava enemmistö nykyeläkeläisistä ei ole paljonkaan matkustellut, kun ei ole ollut varaa ja lapset ja työt (=talouskasvu lapsien hyväksi) on pitänyt hoitaa.
Lastenlasten vuoksi useimmat isovanhemmat eivät kakkosasu missään muualla kuin kotikonnuillaan, mutta saattavatpahan kustantaa lapsiaan ja lapsenlapsiaan kanssaan lomamatkalle pari kertaa, jos varoja on kertynyt.
Jokaisella ikäluokalla on oma vastuunsa. Kahdehdi sitä!
Työuria pitää pidentää myös alkupäästä. Yleinen asevelvollisuus korvattava palkka-armeijalla sekä korkeakoulujen aloituspaikkoja karsittava. Kandin tutkinnosta pitää tehdä perustutkinto kuten muuallakin maailmassa.
Miksi sitten tulit ajatelleeksi sitä?
Se iso asia on sosiaaliturvan saaminen kuriin. Pelkään vain pahoin, että sosiaaliturva saadaan kuriin vain ”konkurssin” kautta. 🙁
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/102948/elo.pdf?sequence=1
Tuosta osoitteesta löytyy yksi tarkastelu ,miten tel-maksu olisi kehittynyt, jos suuria ikäluokkia ei olisi ollut.
Maksusäästö on valtava suurten ikäluokkien ansiosta verrattuna jos ikäluokat olisivat tasakokoisia.
Ja 2030 mennesssä ja siitä eteenpäin kummassakin skenariossa kustannus on sama .
Eli kun suurten ikäluokkien hävitessä mullan alle maksu nousee .
Itse katselin juuri erään mummon hoitolaskua. Mummo on ollut muutamia kuukausia kunnan terveyskeskuksen vuodeosastolla. Hänen maksukattonsa oli täyttynyt ja siksi kunta saa maksuasetuksen mukaan periä korvausta enintään 15,10 euroa päivältä. Laskun kokonaissummaksi tuli kuukaudelta 453 euroa.
Mummon eläke ei ole kovin suuri, mutta on se kuitenkin huomattavasti suurempi kuin kunnallisesta täysihoidosta syntyvä kuukausimaksu. Käytännössä mummolla ei ole muita kustannuksia, koska hänellä ei ole enää asuntoa. Tämä siksi, että kuntonsa vuoksi hänellä ei ole enää paluuta omaan asuntoon.
Eläkkeestä jää siis mummon tilille joka kuukausi mukava summa perillisille jaettavaksi. Jos tilanne jatkuu vielä vaikka 5-10 vuotta, niin eläkerahoja kertyy perillisille kymmeniä tuhansia euroja. Perillisille mummo siis on varsin tuottava raha-automaatti.
Kun näitä tapauksia katsoo, niin tulee mieleen, että eiköhän kyseisiä asiakasmaksumääräyksiä rukkaamallakin saataisi helposti pientä korjausta kestävyysvajeeseen. Mutta nämä pikkuviilaukset asiakasmaksuihin eivät näytä poliitikkoja kiinnostavan.
Suomi ei tähän mennessä ole onnistunut houkuttelemaan suurta määrää työperäisiä maahanmuuttajia. Pääosa maahanmuutosta on johtunut muista syistä kuten rakkaudesta, perheenyhdistämisistä, opiskelusta ja humanitaarisista seikoista. Voi olla, että EU on oikeassa Suomeen kohdistuvan maahanmuuton jatkoa koskevassa arviossaan. Itse näkisin, että muuttamista pitää helpottaa paljon, jos todella halutaan saada maahan runsaasti lisätyövoimaa. Maahanmuuttajan mahdolliset lupa-asiat pitää käsitellä nykyistä nopeammin, halpaa kieli- ja kulttuurikoulutusta tulee olla helposti saatavilla, samoin edullisia asuntoja, yhteiskunnalliset palvelut pitää saada yhdeltä luukulta, työyhteisöjen tulee olla valmiimpia ulkomaalaisten saapumiseen, asenneilmapiirin maassa tulee olla kunnossa jne. Lisäksi Suomea pitää markkinoida ahkerasti maailmalla, esimerkiksi niissä tapahtumissa, joilla on ”rekrytointiulottuvuus” kuten alueiden, seutukuntien ja toimialojen yhteistilaisuuksissa. Eikä tämäkään välttämättä riitä, koska meillä on tämä sää vuodenaikoineen – monen jo täällä asuvan mamun mielestä ”älyttömän pitkä kylmä aika, jonka katkaisee parin kuukauden hieman lämpimämpi jakso, jota suomalaiset erheellisesti kutsuvat kesäksi”. Kilpailuasetelmamme perinteisten maahanmuuttomaiden kuten Iso-Britannian ja Saksan kanssa ei siis ole helppo. Jos kuitenkin tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, niin kuin useimmat selvitykset antavat ymmärtää, asenneilmastolla on varmasti huomattava merkitys, koska maahanmuuttajat viestivät täkäläisiä kokemuksiaan puskaradion kautta Suomesta ulos. Jos siis persut ankeuttavat Suomen potentiaalisten muuttajien silmissä, kai persut myös maksavat aiheuttamansa kansantaloudellisen haitan?
Maahanmuuton osalta laskelmissa on yleensä oletuksena, että maahanmuuttaja on keskimäärin samanlainen työllistymään kuin kantaväestön edustaja. Lisäksi on huomattava, että positiivisillakin maahanmuuttajan tuottavuusoletuksilla kestävyysvajeen hoitaminen maahanmuutolla vaatisi aivan poskettomia maahanmuuttajamääriä (joidenkin arvioiden mukaan noin 50 000 maaahanmuuttajaa vuodessa puolittaisi kestävyysvajeen). Oma toiveeni on, että tutkijat ja poliitikot jalkautuvat lähemmäs kenttää katsomaan julkisten menojen syitä sen sijasta, että keskustellaan kymmenien vuosien päähän ulottuvista asioista erilaisin hypoteesein. Eihän tässä nyt mistään rakettitieteestä ole kyse, vaan siitä, että tulot ja menot ovat tasapainossa.
Tärkeimmät maahanmuuttomaat meillä ovat Viro ja Venäjä. Tämän joukon työllistyminen on osittain jopa suomalaisia parempaa.
Pakkoinflaatio on varsin harhainen käsite: inflaatiota syntyy, jos efektiivinen kysyntä ylittää tarjonnan. Harhaisuus pätee myös julkisen sektorin ”resurssien tuhlaukseen”.
Nykytilanteessa valtioiden talouspolitiikan lähtökohta tuntuu olevan – kuten Osmonkin kirjoituksesta selviää – joko pakotettu tai poliittisesti valittu budjettivajeen minimointi. Mikä pahinta, budjettivajetta kurotaan yleensä umpeen täysin irrallaan koko yksityisen sektorin – kotitalouksien ja yrityksien – asemasta.
Jos valtiot tekesivät talouspolitiikkaa budjettivajeen sijasta talouskasvu, työllisyys ja inflaatio edellä, tulokset olisivat paljon parempia; valtio kasvattaisi efektiivistä kysyntää budjettivajeilla kuopissa ja talouden ylikuumentuessa verottaisi tai leikkaisi turhan kysynnän pois. Äänestäjät pitäisivät vallassa poliitikot, jotka a) onnistuisivat näissä tavoitteissa, ja b) tekisivät äänestäjien mielestä parhaimmat ratkaisut resurssien allokoinnin suhteen.
Joka tapauksessa tilanne olisi huomattavasti edullisempi kuin nyt, kun jopa ”krugmanilainen” Osmo painottaa kestävyysvajeen leikkausta, kun
• BKT on vankasti laskusuunnassa: http://www.tradingeconomics.com/finland/gdp-growth-annual
• Työttömyys on kasvussa: http://www.tradingeconomics.com/finland/unemployment-rate
Käytännössä kaikki suuret maat euroaluetta lukuunottamatta todella saavat loputtomasti rahaa taikaseinästä: niillä on oma keskuspankki, valtionvelka on omassa valuutassa, lainakorot pysyvät haluttaessa alhaalla ja valtio ei voi mennä konkurssiin – ainakaan ilman poliittista päätöstä purkaa taikaseinä.
Kerrohan, kenen tuotantorakenne on romahtanut?
Ongelma on näilläkin mailla siinä, että julkisen sektorin budjettitasapaino ja yksityisen sektorin varallisuusasema nähdään toisistaan erillisinä, jonka seurauksena tehdään huonoja päätöksiä.
Say what? Bruttoveroaste on noussut vuodesta 2008 noin prosenttiyksikön. Se on viimeksi ollut alle 40% vuonna 1987 ja oli korkeimmillaan vuonna 2000, ollen 47.2 prosenttia. Vuoden 2012 lukema oli 43.6.
Kestävyysvaje tulee siitä, että valtiolla on itse määriteltyjä sitoumuksia tuleviin menoeriin, mutta joiden täyttämiseen sillä ei ole resursseja. Verojen kiristäminen nyt ei ainakaan lisää näitä resursseja tuo, se on kokolailla varmaa.
Marginaalilla voidaan toki jossain tilanteessa lisätä resursseja verottamalla ja käyttämällä verot tehokkaammin kuin yksityinen sektori kykenee. Näin voi asianlaita olla, jos veroaste on hyvin alhainen ja esimerkiksi infraa on liian vähän, koulutukseen panostetaan liian lyhytjänteisesti, tai jos terveydenhuolto ei toimi lainkaan. Kannattaa kuitenkin huomata, että kun näiden asioiden (ja lukuisten muiden) suhteen tehdään tulevia sitoumuksia, niiden marginaalinen hyöty putoaa aika rajusti. Mekanismeja on useita, lähtien ihan siitä, että arvokkaimmat investointikohteet on jo todennäköisesti saturoitu, päätyen ihan siihen että kun julkisilla varoilla tehdyillä asioilla ei ole takaisinkytkentää markkinoihin esimerkiksi kilpailun muodossa, tai se on hyvin heikko, niin tuottavuudella on tapana junnata paikallaan. Sitten on vielä rent-seeking, kuten joku tekijänoikeuslobby, lääketeollisuus, jne, jotka pyrkivät muokkaamaan systeemiä omaksi edukseen ja onnistuvat sitä paremmin, mitä turvonneempi systeemi on. Kiiste: Tietenkin se onnistuu sitä paremmin mitä heikompi oikeusjärjestelmä on [vrt kehitysmaat], mutta Suomen oikeusjärjestelmä ei ole heikko, eikä se kärsi resurssipulasta niin, että sitä olisi helppo (suoraan) korruptoida rahalla. Puutteita siinäkin tietty on.
Jos nyt ajatellaan asiaa ihan korkealla tasolla tehokkuuden näkökulmasta, niin ei meidän tarvitse olla edes Lafferin käyrän laskevalla reunalla, jotta on melko todennäköistä että verojen alentaminen on tehokkuusparannus. Riittää, että marginaalinen julkisesti kulutettu euro tuottaa hyvinvointia vähemmän kuin yksityisesti kulutettu euro. Ja Suomessa kyllä todennäköisesti ollaan ainakin vähänkään pidemmällä aikavälillä siellä laskevalla reunalla.
Mielestäni olet kyllä kuvauksesi perusteella tainnut sekoittaa suuret ikäluokat suurten ikäluokkien vanhempiin…
Hiljan eläkkeelle jäänyt isäni mainitsi, että jo 60-luvulla oli _julkisessa keskustelussa_ suurten ikäluokkien mukana (silloin tulevaisuudessa) tuleva piikki eläkemenoihin.
Jos ”nykyeläkeläisten valtava enemmistö” olisi suurista ikäluokista, voisi kysyä että missäs ne lapsi- ja lapsenlapsilaumat sitten *tällä hetkellä* ovat. Luulisi siinä tapauksessa seuraavan ikäluokan olevan vielä isompi.
Taitavat kuitenkin vielä olla pääosin sotien aikana ja sitä ennen syntyneitä.
”Osittain” siis niin kuin miten – työssäkäyvien työllistyminen on suomalaisia parempaa vai mitä?
Voimakkaita päätöksiä todella tarvitaan.
Tuore kansantalouden tuotantotilasto helmikuulta on jäätävä, kymmenen prosentin lasku teollisuudessa ja rakentamisessa.
On se vain kumma, että Ruotsin talous on kuin peilikuva Suomen taloudelle. Tuoreet Ruotsin talouslukemat kertovat mm. että teollisuuden tilauskanta kasvoi maaliskuussa yli 11 prosenttia vuoden takaisesta. Kaupan myynti ja jopa kahviloiden myynti kasvoi 5,4 % jne.
Ruotsin lukuja voi tutkia täältä:
http://www.scb.se/Pages/PressRoom____250653.aspx
Liian vanha: lisätään totta siteeksi: pääomatuloveroa ei ole laskettu: sitä on hilattu ylöspäin vähän kerrallaan, 90- luvun alussa 25% nyk. 30-32%. Ja kun nyt ylitetään jo Ruotsi, virosta puhumattakaan, ollaan aivan varmasti maksimissa.
Soininvaaran kannattaisi muistaa, että vihreät ovat mukana hallituksessa, eli olette yhtä lailla syypäitä syntyneeseen tilanteeseen.
Seppo S:
Kuvaamasi kaltaista porsaanreikää (raha-automaatti perillisille) ei lainsäädännössä ole.
Kun Mummo on ollut terveyskeskuksen vuodeosastolla yli 3 kuukautta, kyse on pitkäaikaishoidosta ja kunta voi alkaa peria 15,10 euron päivämaksun asemesta todelliset kustannukset, kuitenkin korkeintaan 85% mummon eläkkeestä.
Jos poliitikot kykenisivät allokoimaan resursseja markkina voimia tehokkaammin, Neuvostoliitto ei olisi koskaan romahtanut ja sosialististen valtioiden BKT:t olisivat järjestään korkeampia kuin läntisten markkinademokratioiden.
Se, että näin ei selvästikään ole, osoittaa kyllä minusta liki kiistämättömästi markkinavoimien resurssiallokoinnin ylivoimaisuuden verrattuna keskusjohtoiseen julkiseen allokointiin yhtään pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna.
Ja jos nyt vielä asia ei ole tullut selväksi, niin kestävyysvajeen korjaaminen ei mitenkään välttämättä edellytä budjetin tasapainottamista ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Se edellyttää rakenteellisia muutoksia, jotka aikaansaavat kasvua jatkossa. Ei todellakaan mitään päätöntä säästämistä.
Viimeisten vuosisatojen historia on opettanut meille, että kasvua saa aikaiseksi tehokkaimmin ja parhaimmin, kunhan vaan järjestää yksityiselle puolelle edellytykset luoda sitä. Julkiseen puoleen nojanneet järjestelmät ovat poikkeuksetta päätyneet kertaluokkaa huonompiin lopputuloksiin.
Jos kieltäydymme korjaamasta rakenteita ja rahoitamme huonosti toimivan yhteiskunnan toimintaa rahaa painamalla ja ylläpidämme tällä tavalla kannattamattomia rakenteita, häviämme varmasti pitkällä tähtäimellä verrattuna tilanteeseen jossa asetamme itsellemme budjettirajoitteen, mikäli se budjettirajoitteen asettaminen johtaa niiden rakenteellisten ongelmien korjaamiseen.
”Oletko nyt ihan tosissasi, että eläkeyhtiöiden huipopukoulutetut aktuaarit eivä gtole tullaat ottaneeksi huomioon sitä, että 70-luvulla Suomesta muutettiin sankoin joukoin Ruotsiin. Oletko tosissasi?”
Kysyin asiaa ETK, sosiaali-ja terveysministeriöstä ja verottajalta ja kerroin vain mitä sain vastaukseksi.
Verottjan mukaan heillä ei ole tilastoa maahantuevasta eläkerahsta, koska sitä ei ole kukana kysynyt.
Sain myös ETK:sta vastauksen , että ulkomailta tulevaa eläkerahaa ei tiedetä.
En voi vaikuttaa siihen, mitä he vastaavat
Sillä ei ole kestävyysvajeen kannalta olennaista merkitystä, paljonko Ruotsi maksaa takaiaisin Suomeeen muuttaneille eläkettä. Siltä osin, kun se on Suomnessa verotettavaa, se tietysti näkyy verottajan tilastoissa. Olennaista on, millainen eläkevastuu Suomen eläkejärjestelmällä heistä on, ja se on kyllä tiedossa.
Virolaisista n puolet on rekisteröitynyt tänne ja maksaa veronsa tänne.
Mutta tuo toinen puoli tekee pimeää työtä ja heikentää huoltosuhdetta.
Miten pimeä työ parantaa huoltosuhdetta ?
Nuo ovat vain nimellisiä verokantoja,: Vähennykset ,tukiaiset , verottomat osuudet, kela-maksujen lopetus, omaisuusveron lakkauttaminen etc alentavat todellista veroastetta
Esim yhteisövero kääntyy negatiiviseksi kevään veroratkaisun myötä kun näennäinen veroaste laskee ja yritystuet kasvavat.
”Työttömien suhteellinen määrä on jokseenkikn riiuppumaton työvoiman määrästä, joten ikäjakauman tervehdyttäminen parantaa elätussuhdetta. Kirjoituksessani en väittänyt mitään työvoimapulasta.”
Ei työttömienkään määrä mihinkään luonnonlakiin perustu.Suhteellinen työttömyys vaihtelee hyvinkin voimakkaasti , voit tarkistaa vaikka Eurostatin vertailuista.
Jatyöttömyyskin pyritään määrittelemään niin ahtaasti, että saadaan kauniita numeroita
Suomen todellinen työttömyys on jotain 16-17 % luokkaa. Eli sen verran löytyy työkkärin kirjoilta ihmisiä, jotka täyttävät ehdot: Heillä ei ole työtä, etsivät työtä, ova valmmita ottamaan työtä vastaan kohtuuajassa
On täydellistä propagandaa väittää, että he olisivat pinnareita, juoppoja, vajakkeja tai muuten työelämään sopimattomia kuten Osmo antaa ymmärtää.
Kyllä sellainen raha-automaatti on, juuri sellainen kuin kuvaat: kyllä siitä 25% suojaosuudestakin vuosien mittaan kertyy ja toki perintöä kertyy erityisesti siksi, että potilaan omaisuuteen ei nykykäytännössä kosketa vaikka se olisi suurikin.
Ja todellisia kuluja ei juuri peritä, keskimäärin asiakasmaksut kattavat kunnallisesta vahustenhuollosta vajaat 20%.
Miten niin pimeää työtä (näin valoisana aikana)? 6 kk ao. työntekijä on oman maansa kirjoilla (esim. Viron tai suomalainen työntekijä Suomen).
Huoltosuhteeseenhan se ei vaikuta mitenkään.
Ehkä silloin olisi helpompi muuttaa alijäämän paikkausta, ja säädellä miten ja mihin rahat menevät. Vai miksikö Ruotsi, Tanska, Yhdysvallat jne. porskuttavat yhä?
Oma valuutta paras valuutta, tai edes ”lupauksistaan” pitävien kesken valuutta, koska eihän siitä tule muuten mitään!
Jos oletetaan että sairaat pitää edelleen hoitaa ja lapset kouluttaa, niin loppukustannukset nousee, kun mm. terveydenhuollon ja koulujärjestelmän taso romahtaa parhaiden työntekijöiden siirtyessä yksityiselle sektorille tai vaihtaessa alaa.
150 miljardia rahastoituna on paljon – ja aika hyvin on unohdettu sen puskurivaikutus. Kunnat ja valtio eivät ole rahastoineet ja Etera on myös aika huonossa hapessa vastuidensa kanssa.
Vähälle ja huonolaatuiselle keskustelulle ovat jäneet ehdotukset eläkejärjestelmän uudistamisesta. Popuilismia voi harrastaa eläkeiällä.
Eläkemaksun pitäisi olla progressiivinen, jolloin huomioitaisin eläkeikäodotusta vähän mielekkäämmin. Miehillä ja naisilla on myös eroa, mutta merkittävästi vähemmän kuin eniten ja vähiten ansaitsevan viidenneksen välillä.
Maahanmuuttoa ilman muuta tarvitaan ja toivotaan, jos on yhtään matematiikkakykyjä.
Kiinnostava ehdfotus eläkkeisiin on, että elinijkäriippuva eläkeaika vatsaisi puolta työssäoloajasta ja eläke puolta ansiotasosta. Tällöin 2012 syntynyt tyttö menisi työelämään 25 vuotiaana, olisi siellä 50 vuotat 75 vuotiaaksi ja sen jälkeen eläkkeellä – elinikäennuste on 100 vuotta. Tämä realistinen esimerkki panee miettimään työelämän muuttamista.
Sosiaaliturva syrjäyttää ihmisiä luo kestävyysvajetta.
Suomessa kymmenettuhannet ihmiset voivat elää tekemättä mitään järkevää työtä. Ehkäpä voidaan puhua sadastakin tuhannesta ihmisestä.
Miksi aina parjattu usa on onnistunut sopeuttamaan jatkuvan maahanmuuton? Siellä ei voi odottaa toisten maksavan elämistä loputtomiin.
Toki olen sitä mieltä, että terveydenhoito ja koulutus pitää järjestää kaikille. Mutta vastapainoksi pitää ottaa paskaduunikin vastaan. Yksi oma esimerkki käytännön elämästä. Tyttöt lopettivat lukion kesken kun huomasivat, että se ei kiinosta. Toinen meni siivoamaan kylpylään tässä lähellä. Oli siinä puolitoista vuotta extraajana. Toista se ei kiinostanut. Nyt on oma opiskelupaikka löytynyt. Numerot huippua. Onneksi toinenkin tyttö on löytänyt opiskelupaikan. Häntä ei vaan siivoaminen välissä kiinostanut. Sai sossusta koko ajan 350euroa toimeentulotukea tai jotain vastaavaa. Toisella tytöllä on pankkitillillä pienestä palkasta 1500e säästössä. Opintotukea alkaa saamaan vasta 20v, koska sitä ennen vanhempien tulot vaikuttaa. Sossusta sanottiin, että kuluta ensin säästöt. Tämä toinen, jota ei siivoaminen kiinostanut saa edelleen tuota pientä tukea opiskelulleen. Miten tämä meitä opettaa? Tätä sattuu koko ajan suuremmassakin mittakaavassa.
Ei tämä voi jatkua näin. Stoppi on tulossa pakolla.
Liian vanhalle ja Pohjan akalle:
Liian vanha, kirjoitat, että suuret ikäluokat ovat kantaneet osansa, tehneet pitemmän työuran kuin nuoremmat.
Täytyy ottaa kuitenkin huomioon se, että nuoremmatkin olisivat voineet, ja monet meistä halunneet, tehdä pitemmän yhtäjaksoisen työuran. Siihen vaan ei ole ollut mahdollisuutta 90-luvun laman aiheuttaman massatyöttömyyden ja sen jälkeisten jatkuvien pätkätöiden ja epätyypillisten työsuhteiden takia.
Lisäksi asioita kannattaisi katsoa kokonaisuutena. Suuret ikäluokat ovat toki tehneet pitkän työuran, mutta he ovat myös saaneet paljon, enemmän kuin muut. He aikoinaan perusopetuksen jälkeen tai valmistuttuaan esimerkiksi korkeakouluista pääsivät suoraan töihin. Tuohon aikaan organisaatiot olivat nykyiseen verrattuna rakenteeltaan raskaita, eli esimerkiksi erilaisia asiantuntija- ja päällikkötehtäviä oli nykyiseen verrattuna suhteellisesti paljon. Suurten ikäluokkien työ oli myös presidentti Kekkosen erityisessä suojeluksessa. Kun 70-luvun puolivälissä maassamme ylitettiin 100 000 työttömän raja, UKK komensi hallituksen hoitamaan asian ”kansallisen hätätilan” nimissä. Nykyisin kukaan ei hoida vastaavalla tavalla reilusti yli 200 000:n työttömyyttä. Eikä tietysti voikaan, koska olemme talousintegraation myötä menettäneet talouspoliittisen liikkumavaramme ja keinovalikoimamme ja sopeudumme suhdannevaihteluihin työvoimamme muutosten kautta. Nämä siis vain muutamana esimerkkinä siitä, miten pieniin ikäluokkiin verrattuna erilaiseen maailmaan suuret ikäluokat ovat aikuisiksi tultuaan astuneet ja jossa he ovat muutaman vuosikymmenen suhteellisen mukavasti taivaltaneet.
Pohjan akka, kirjoitat, että yleistän kuuluisan käsitteen ”leisure class” kuvaamaan kokonaisuudessaan suuria ikäluokkia. Näin en toki tee, vaan kirjoitan – niin kuin tekstissäni selvästi lukee – siitä, millainen on empiirinen havaintoni keskiluokkaisista suurten ikäluokkien edustajista. Toki havaintoni on aina havainto eli ei kata kaikkia keskiluokkaisiakaan suurten ikäluokkien edustajia.
Toiseksi, mikäli suuret ikäluokat ovat tehneet pienempien ikäluokkien puolesta huomattavan työn kattaakseen omat eläkkeensä, miten voi olla niin, että eläkemaksuja kohtaan vallitsee jatkuva, huomattavakin, nostamispaine? Ettei tämä vaan johtuisi siitä, että suuret ikäluokat, määritelmänsä mukaisesti, ovat demografinen poikkeama, jonka kanssa toimittaessa vaaditaan poikkeustoimia. Käsittääkseni suurten ikäluokkien vanhemmat, siis edellinen sukupolvi, olivat pienempi ikäluokka, jolloin suurten ikäluokkien ei tarvinnut raataa kattaakseen heidän eläkkeitään. Eikä eläkejärjestelmämme edes ollut nykyisenkaltainen suurten ikäluokkien vanhempien työvuosikymmeninä – ainakaan suurena osana niistä.
Kirjoitat myös, että kadehdin suuria ikäluokkia. Tosiasioiden esittäminen ei mielestäni ole kadehtimista, vaikka ne tosiasiat olisivatkin jollekulle vaikeita sulattaa.
Ylipäätään näen, että Suomen kestävyysvajeen kattaminen ja myönteisen tulevaisuuden rakentaminen vaatii esimerkiksi suurilta ikäluokilta huomattavasti nykyistä suurempaa panostusta. Suuret ikäluokat voivat esimerkiksi keskittää palvelujen ja tavaroiden kysynnän kotimaahan ulkomaiden sijasta. Suuret ikäluokat, keskiluokkaiset heistä, voivat myös alentaa eläkkeitään – heillähän on jo maksettu asunto, kakkosasunto, vene ja auto(t), joten omaisuutta on vaikka realisoitavaksi – keskimäärin huomattavasti enemmän kuin millään muulla sukupolvella -, jos pahat ajat koittavat. Suurista ikäluokista jotkut voivat myös nykyistä enemmän tarjota apuaan lapsilleen ja lapsenlapsilleen vaikkapa golfinpeluun sijasta.
Nähdäkseni kestävyysvajeen hoitaminen edellyttää sitä, että ne joilla on taloudellisia mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, myös tekevät sen. Saavutettuja etuja ei tässäkään asiassa pidä oleman. Ne kuuluvat taannoiseen suljetun talouden Suomeen.
Kirjoitin aiemmin myös työperäisestä maahanmuutosta liittyen kestävyysvajeen hoitamiseen. En tarkoittanut sitä, että maahanmuutto olisi koko asian ratkaisu. Osaratkaisu se sen sijaan voi olla, jos asia hoidetaan hyvin. Valitettavasti vaan työperäisen maahanmuuton voimistamisen suhteen olemme Suomessa aivan alkuvaiheissa, selvästi jäljessä monia muita maita.
… jos olettaa että hoidossa oleva ei enää kykene kuluttamaan sitä omatoimiseen aktivointiin. Oletetaan että sukulaiset tuo kirjoja ja luettavaa, muuten makuutetaan tuijottamassa tv:tä – äkkiähän siinä seniiliytyy lopullisesti. Veisikö jo suuret ikäluokat ipadit mukanaan vanhainkotiin?
Liian vanha: väitit jotain pääomatuloverosta, ja vastasin siihen, yhtiöiden verorasitus on sitten hieman eri asia…
Pääomatuloa maksaa esim. eläkeläinen pankkitalletuksensa 0,5% korosta (eli inflaation kanssa päästään mukavasti lähes pari % pakkaselle..).
Ja sitä maksetaan vaikka vuoratulosta (ja kaikki lisäprosentit siirtyneet suoraan vuokriin).
Omaisuusverosta: sen on lopettanut kai kaikki euroopan maat joissa se on ollut, huomattu haitat.
Ei siellä Ruotsissakaan niin ihmeellisesti mene
http://www.svd.se/naringsliv/nyheter/sverige/ovantat-stort-lanebehov-for-staten_8155554.svd:
Oväntat stort lånebehov för staten
Statens nettolånebehov blev 0,8 miljarder kronor i april, vilket var 18,6 miljarder kronor mer än i Riksgäldens prognos. I första hand beror skillnaden på högre vidareutlåning till Riksbanken. Men lägre skatteinkomster och lägre utdelningar på statens aktier bidrar också.
Riksgäldens nettoutlåning till myndigheter blev 13 miljarder kronor mer än beräknat. Skatteinkomsterna och utdelningarna blev samtidigt 3,3 miljarder respektive 1,2 miljarder lägre än i prognosen.
http://www.svd.se/naringsliv/nyheter/arbetsformedlingen-slar-larm-om-unga-arbetslosa_8155630.svd:
Arbetsförmedlingen slår larm om unga arbetslösa
Antalet unga (16-29 år) som vare sig har arbetat eller studerat tre år i rad uppgår till 77 000 personer. Av dessa har drygt 20 000 aldrig varit inskrivna på Arbetsförmedlingen eller haft kontakt med sin hemkommun.
”Att det finns unga som varken arbetar eller studerar och som inte heller är inskrivna på Arbetsförmedlingen är dessvärre ingen nyhet för oss. Däremot förvånades vi av att denna grupp är så stor”, säger Arbetsförmedlingens generaldirektör Angeles Bermudez-Svankvist i en kommentar.
Angeles Bermudez-Svankvist anser att det är ”alarmerande siffror”. Hon betonar att det är utbrett i hela landet, alltså inte ett förortsproblem, utan även ett glesbygdsproblem. Hon anser att det är viktigt att fokusera på vad makthavarna gör.
Raimo K:
Pitkäaikaishoidossa olevan suojaosuus on 15%, ei 25%. Keskimääräinen eläke on kai edelleen alle 1500 euroa. Jotenkin minusta tuntuu, että yhteiskunnassamme on suurempiakin ongelmia, kuin laitoshoidossa olevien vanhusten eläkkeistä mahdollisesti perillisille jäävä satanen tai kaksi/kk. Ja on niillä vanhuksilla omiakin menoja, jota sillä satasella pitää kustantaa, ei kaikki päädy ahneille omaisille.
Pitkäaikaishoidossa olevan omaisuuden konfiskointi ei ole ollenkaan ongelmaton asia. Ajatteletko moista vaatiessasi, että sama koskisi myös työikäisiä, jos esimerkiksi liikenneonnettomuuden jälkeen jouduu muutamaksi vuodeksi sairaalaan ja onnistuu paranemaan, mutta hoidon aikana yhteiskunta onkin käyttänyt kaiken omaisuuden hoidon kustannuksiin.
Jyrki Sipilälle: Minua on aina ihmetyttänyt näiden 1945-49 syntyneiden niputtaminen erilaisiksi verrattuna heitä ennen ja heidän jälkeensä syntyneisiin.
Mitä minä heitä tunnen, niin mitään eroa en ole huomannut heidän rahan käytössään tai matkustelussaan esimerkiksi 1943 tai 1951 syntyneisiin( mm.Soininvaara) verrattuna.
Olisi luullut, että noista yli 100.000 vuosiluokista olisi löytynyt edes yksi pääministeri, mutta niin ei ole käynyt. Sauli Niinistöstä(-48) saatiin kuitenkin presidentti.
”He aikoinaan perusopetuksen jälkeen tai valmistuttuaan esimerkiksi korkeakouluista pääsivät suoraan töihin.”
Töihin pääsy ei ollut suuri ihme. Ikäluokasta vain alle 10 % pääsi yliopistoon, joten ei kannata yleistää.
Oppikoulut olivat pääaosin yksityisiä ja niinpä esim vuoden lukukausimaksu oli isäni kahden kuukauden palkka.Kirjat ja muut opintomateriaali piti itse maksaa.Oppikoulun ruokailu maksoi . Samoin bussiliput.
Opiskelu tapahtui velaksi, vasta 70-luvulla alkoi saada opintorahaa, mutta sitäkin sai vain muutamn satasen, pääpaino oli lainalla
Suurin osa kävi vain kansakoulun ja perusopetuksen jälkeen töihin lähdettiin 15-vuotiaana.
Ja minäkin aloitin työuran jo 14-vuotiaana, jotta koulun aiheuttamaa lovea saattin paikattua
”Käsittääkseni suurten ikäluokkien vanhemmat, siis edellinen sukupolvi, olivat pienempi ikäluokka, jolloin suurten ikäluokkien ei tarvinnut raataa kattaakseen heidän eläkkeitään.”
Pienet vanhemmat sodan kokeneet ikäluokat pääsivät eläkkeelle jo 55-56-vuotiana ja heidän eläkkensä laskettiin aivan kuten he olisivat tehneet töitä 65-vuotiaaksi-Eläke laskettiin neljän viimeisen vuoden kahden parhaan keskiarvosta, joten eläkkeitä vedätettiin todella paljon, koskaa se oli työnantajalle halpaa ja sodan samassa ojassa viettäneet olivat hyvin solidaarisia.
Myös indeksi suosi eläkkeiden kertymää ja niinpä 80-luvun alussa muutman vuoden eläkkeellä ollut edeltäjäni sai jo parempaa eläkettä kuin minä palkkaa.
Tässä on Ruotsin pankin rahapoliittisesta toimesta eikä Ruotsin taloustilanteesta.
Ruotsin pankin toiminta on kadehdittavan avointa. Päytäkirjatkin ovat yksityiskohtaisia ja julkisia. EKP:n pöytäkirjat ovat salaisia 30 vuotta. Ei herätä luottamusta.
Ruotsin pankin päätöksenteko on mielenkiintoista luettavaa:
http://tinyurl.com/cw7fwq3
http://tinyurl.com/d76hggk
Suomi on liukunut valovuoden päähän Ruotsin avoimesta yhteiskunnasta. Se ei ole hyvä asia.
Olisiko tuo muka suurikin vääryys?
Missasit pointin. Rahatalouden logiikan sisällyttäminen järkevästi talouspolitiikan tekoon EI edellytä vaatimusta suuresta julkisesta sektorista tai yksityistä sektoria parempaa julkista resurssiallokointia. On vain ymmärrettävä, että julkisen sektorin säästöt ovat pois yksityisen sektorin nettovarallisuudesta ja päinvastoin:
http://pragcap.com/paul-krugman-sort-of-does-sectoral-balances
Julkisen sektorin koosta ja resurssiallokoinnista riippumatta olisi järkevämpää auttaa etenkin taantumien aikana yksityistä sektoria säästötavoitteissaan kuin leikata kokonaiskysyntää lisää (vrt. Suomi nyt ja Euroalue viimeiset pari vuotta). Tarvittava ”resurssiallokointi” – josta näytät olevan huolissaan – voi neutraalissa tapauksessa olla vaikkapa laaja veronalennus.
Taannoinen yhteisöveronalennus on kokonaisuuden (kasvun ja työllisyyden) kannalta täysin hyödytön, sillä taantuman kourissa säästettiin tuo alennus muualta. Ei ole mitään dynaamisia vaikutuksia ilman kasvanutta kysyntää.
Näin varmasti onkin, mutta viimeinen lauseesi on ehdollinen ja syystä: Euromaiden ja USA:n viimevuotiset poliittiset budjettirajoitteet ovat olleen kaikinpuolin järjettömiä ja, mikä tärkeintä, ne eivät ole nojanneet minkäänlaiseen taloudelliseen logiikkaan.
Ks. lisää esim. http://rahajatalous.wordpress.com/2011/02/08/euroalueen-velkakriisi-syyt-seuraukset-ja-ratkaisut/
Kansainvälisissä tutkimuksissa Suomen rakenteelliseksi työttömyydeksi arvioidaan n. 8%. Virallinen työttömyysaste on n. 9%, joten olemme aika lähellä tasapainoa, niin hurjalta kuin se tuntuukin.
Yksinkertainen johtopäätös on, että nimenomaan rakenteita pitää korjata.
Mistähän muuten johtuu, että korkeasti koulutettujen ”rakenteellinen” työttömyys on paljon alempi kuin vain 1. asteen koulun käyneillä? (Lainausmerkit siksi, ettei virallisia tietoja liene olemassa, mutta asian näkee lukusarjoista.)
Työvoimatoimistoissa on kirjoilla n 430000 henkilöä, joilla ei ole työtä, hakevat työtä ja ovat valmiita ottamaan työtä vastaan.
Vain osa heistä luokitellaan virallisiksi työttömiksi.
Tuo 430000 tarkoittaa, että työttömiä on 16-17 % työvoimasta.
Tuo rakenteellinen työttömyys on keksitty juttu ja sillä pyritään selvittämään aukkoa klassisessa talousteoriassa .
Esim kun 1989 työttömille tarjottiin töitä niin lähes kaikki lähtivät töihin ja työttömyys putosi 3-4 prosentin tietämiin.Ja työllisyysaste nousi yli 75 %
Eli tarjoamalla töitä kasvoi työllisyyskin.
Vai kuvitteletko sinäkin , että eläkeikää pitää nostaa, koska 63-67-vuotiaat ovat työnantajien himoitsemaa työvoimaa ja näin työllisyysaste nousee ja rakenteellinen työttömys pienenee ?
Suomen työttömyys on pääasiassa kitkatyöttömyyttä. Työttömyysjaksoja alkaa n 800000 ja ne kestävät keskimäärin 15 viikkoa
Noista luvuista voi laskea, että kitkatyöttömyyden suuruus on 230000 työtöntä eli hieman yli puolet on kitkatyöttömyyttä.
Kitkatyöttömyyden suuruus on sitä korkeampi, mitä joustavampia ovat työmarkkinat
Rakenteellinen työttömyys on se työttömyyden taso, jota alemmas työttömyys ei voi laskea ilman imlfaation kiihtymistä. Siksi sitä ei pidä verrata pitkäaikaistyöttömyyteen.
Tuo piti paikkansa vielä 60-luvulla, mutta jo 70-luvulla käppyröistä tuli käsittämättömiä häkkyröitä, joista on vaikea pääetllä työttömyyden ja inflaation riippuvuutta.
Alla oleva on mielipide, mutta liitteenä olevat käppyrät ovat mielenkiintoisia, samoin toinen Tilastokeskuksen Suomesta tekemä.
Käytännössä Phillipsin käppyrän epävakaus merkitsee, että on muitakin merkittäviä tekijöitä, jotka vaikuttavat työttömyyteen/inflaatioon
https://blogs.helsinki.fi/ilkkakiema/files/2012/08/Osa22.pdf
http://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-06-23_001.html?s=6
Saataisiin normaali keskiluokkakin siirtämään asuntonsa ja kesämökkinsä bulvaaneihin veroparatiiseihin. Näkökanta sitten, olisko tuo suurikaan vääryys, vaiko vain oikeus ja kohtuus.
Leenalle ja Liian vanhalle:
Jos tarkasti luetaan, kirjoitan pääasiassa havainnoimistani suurten ikäluokkien keskiluokkaisista edustajista. Olen sitä mieltä, että heidän tulisi kantaa kortensa nykyistä paremmin kekoon Suomen tulevaisuuden hyväksi.
Toki suurilla ikäluokilla on paljon yhteisiä nimittäjiä – kuten helppo työllistyminen nuorena aikuisena. Pointtihan ei ole se, että vain 10 prosenttia suurista ikäluokista (Liian vanhan mukaan) pääsi yliopistoihin ja muut työllistyivät, vaan se, että liki kaikki työllistyivät helposti – ilman tutkintoa tai heti tutkinnon jälkeen. 90-luvulta lähtien on vallinnut miltei päinvastainen tilanne, mikä on ilman muuta olennainen ikäluokkia erottava tekijä.
Jos eläkkeitä vedätettiin suuria ikäluokkia edeltävän sukupolven toimesta, kuten Liian vanha kuvaa, tämä vielä lieni hoidettavissa, koska kyseessä oli pienempi sukupolvi seuraavaan, suuret ikäluokat, verrattuna. Nyt sen sijaan vaikuttaa jo siltä, että taannoin suoritettu rahastointi ei ole ollut riittävää – eli esimerkiksi suurilta ikäluokilta kerätyt eläkemaksut ovat olleet liian pienet -, koska meitä pienempiä ikäluokkia uhkaa eläkemaksujen suurikin korottaminen ja/tai työnteko 70-vuotiaaksi asti. Tarkoitan tässä siis esimerkiksi keskiluokkaisten suurten ikäluokkien melko huomattavaa varallisuutta, joka on voitu kerätä osittain siksi, että eläkemaksuja lienee peritty riittämättömästi.
Työperäisestä maahanmuutosta sanoisin sen, että se on ehdottoman toivottava asia esimerkiksi siksi, että maahanmuuttajat ovat pääsääntöisesti nuoria ihmisiä, jotka hankkivat perheitä. Näin väkilukumme kasvaa maahanmuuttajien ansiosta, mitä se jo nyt suurelta osin heidän ansiostaan tekee. Väkiluvun kasvu on yksi taloudellisen kasvun keskeisimpiä elementtejä. Maahanmuutto siis tuo kysyntää ja toimeliaisuutta Suomeen. Toisin kuin keskiluokkaisten suurten ikäluokkiemme edustajien laajamittainen turismi ulkomailla.
”Nyt sen sijaan vaikuttaa jo siltä, että taannoin suoritettu rahastointi ei ole ollut riittävää – eli esimerkiksi suurilta ikäluokilta kerätyt eläkemaksut ovat olleet liian pienet -, koska meitä pienempiä ikäluokkia uhkaa eläkemaksujen suurikin korottaminen ja/tai työnteko 70-vuotiaaksi asti. ”
Tuo korottaminen johtuu teistä itsestänne, eläkemaksut nousevat 2030 saakka ja jäävät sen jälkeen korkealle tasolle.Mutta silloin suurte ikäluokat ovat suurimmaksi osaksi mullan alla
Eläkemaksu ei alene vielä 2050 vaikka suuret ikäluokat on 98 % mullan alla.
Elon suurten ikäluokkien vaikutusta selvittänyt laskelma osoittaa, että jos suuria ikäluokkia ei olisi ollut niin eläkemaksu oliis ollut tuolla 2030 tasolla jo 1990 -luvulla eli suuret ikäluokat ovat säästäneet sinulle suuren summan
Aivan, mutta Phillipsin käyrä ja NAIRU (yleiskielessä kai rakenteellinen tai tasapainotyöttömyys) ovat eri asioita. NAIRU ei onneksi pysy vakiona, siihen voidaan vaikutaa.
Tilastokeskuksen artikkeli kannattaa myös lukea.
Itse asiassa NAIRUn mukainne työttömyys pyritään pitämään korkeana.
Aikaisemmin täystyöllisyytenä pidettiin työttömyyttä, joka oli saman suuruinen kuin oli vapaita työpaikkoja eli n 2-4 % tietämissä.
Kun hintavakaus on asettetu yhdeksi tärkeimmistä talouden fundamenteista niin työllisyys on saanut väistyä, se ei ole enää tärkeä juttu taloudessa, kuten etelä-Euroopan sopeuttaminenkin osoittaa
Työttömyyden lasku lisäisi kilpailua työvoimasta ja niinpä nykyään pidetään välttämättömänä ylläpitää korkeaa työttömyyttä , 5-10 % eli tupla entiseen verrattuna.
Pari vuotta sitten julkisella puolella tehtiin muutos siten, että lauantai-päiviä ei enää lasketa lomapäiviksi. Vuosilomien pituudet nousiva 38 päivään. Samalla päätettiin, että aikaisemmat työsuhteet yksityisellä jopa 15 vuoden ajalta oikeuttivat lomapäiviin.
Melkoinen palkankorotus. Tyypillisesti kun lehdissä joku julkisen puolen kellokas on jäämässä eläkkeelle, todetaankin, että ei hän nyt ihan vielä oikeesti eläkkeelle jää. Hänellä on vielä lomia muutama kuukausi ja sitten vasta virallisesti eläkkeelle.
Kreikassa menisi aamukahvi väärään kurkkuun, jos siellä olisi uutisia suomalaisten viranhaltijoiden lomista.
Paras minkä itse tiedän on, että kunnan virkamies teki niin paljon virabelihommia, että hän katsoi asialliseksi pyytää virkavapautta. Henkilöstöosastolta vastattiin, että ei ihan näin vaan onnistu, koska henkilö on kuukausipalkalla ja uudessa työssä yksyisellä hänen palkkansa juoksee vain arkipäiviltä.
Tällä perusteella hakijalle myönnettiin virkavapaus siten, että hän sain viikot vapaaksi, mutta viikonlopuista hänelle maksettiin palkka. Vuositasolla hän sain kunnalta 40 prosenttia ansioista, vaikka ei tehnyt päivääkään töitä kunnalle.
Julkisella puolella on kiva tehdä itsensä kanssa työehtosopimuksia. Sitten vielä kun samat tyypit useasti ovat valtuustoissa ns. kuntapuolueen jäseniä ja moni on vielä eduskunnassakin edistämässä omiensa asiaa.
Mielestäni julkisen puolen lomat ja vastaavat pitäisi harmonisoida yksityisen puolen kanssa.
Evert, Menikähän se nyt ihan noin?
Kyllä meni. Jos tarkoitat virkapavausajan palkkaa, niin se totta. Perusteluiden selittämisessä minulla voi olla epätäsmällisyyttä.
Mitä tulee valtion lomiin, niin siitä voipi lukea muutoksesta iloitsevan työmarkkinajutun vaikkapa tästä:
http://lehti.tek.fi/node/124
Ilmeisesti neuvottelijat kummallakin puolella pöytää saivat samat edut.
sinulta taisi jäädä huomaamatta, että samalla kun lomaviikko lyhennettiin viiteen päivään, lomapäivien määrä vastaavasti väheni. julkisen sektorin lomat ovat pitkiä, mutta ne eivät ole pidentyneet.
Ei loma lyhentynyt. Lomapäiviä oli 3 per kk eli 36 täyteen lomaan.
Vain siirtämällä osan lomaa talvikauteen sai 9 lisäpäivää , mutta se riippui työnantajasta
Kun talvipidennystä leikattiin niin 2 päivää tuli lisää varsinaiseen lomaan.
On vähän makuasia pitenikö vai lyhenikö loma, joka tapauksessa se on pitkä
Ja 40 tunnin työviikkoa tekeville tulevat vielä pekkaset
Aika mielenkiintoinen väite, sillä NAIRU:un vaikuttaa käsittääkseni nimenomaan työn teettämiskustannusten suhde työsuoritusten ”arvoon”.
Kilpailutilanteeseen nähden korkeilla palkoilla ja irtisanomiskustannuksilla, suurella verokiilalla ja työmarkkinoiden rakenteellisilla jäykkyyksillä on taipumus korottaa NAIRU:a.
Kunnallisen sopimuksen mukaan 15 vuotta palvelusta omaavan vuosiloma täydeltä 12 kk lomanmääräytymisvuodelta on itse asiassa 38 päivää, aikaisemmin se oli 36 päivää.
5 vuotta palvelleen loma vastaavassa tapauksessa on 28 päivää. Muutoin loma määräytyy vuosilomalain mukaan eli samoin kuin yksityisellä sektorilla.
Mutta aikaisemmin siis talvikaudella pidettyyn lomaan sai pidennyksen, joten lomaa saattoi olla maksimissaan 45 päivää – eikä se riippunut työnantajasta.
Onko 38 enemmän kuin 45, sen voi joku laskutaitoinen päätellä.
Jos halutaan viilta pillkua niin tuo 45 päivää oli ehdollinen.Työnantaja määrää lomanajankohdan ja pidennyksen sai jos työnantaja antaa pitää lomaa lomakuden ulkopuolella, automaattinen se ei siis ollut
Ja tuo 45 päivää oli mahdollinen kun lomaviikkoon kuului 6 lomapäivää eli loma oli max 7 3/7 viikkoa
Tuo 38 päivää on taas viiden päivän lomaviikolla 7 3/7 viikkoa eli tarkalleen sama kuin entinen ehdollinen loma.
Eli kun nuo lisäpäivät tulivat kaikille niin loma itse asiassa keksimäärin jatkui
Kuten kaiki laskutaitoiset huomaavat
Työuria halutaa jatkaa alusta, keskeltä ja lopusta. Miksei koko työuralta, elikkä harmonisoidaan julkisen puolen lomat yksityisen sektorin kanssa.
Kyse ei ole mistään pienestä joukosta.Paljonkohan tämä säästää lomaltapaluurahojen ja sijaispalkkojen muodossa.
Puolueiden ja viranhaltijoiden välillä on korruptivinen sidonnaisuus. Tästä syystä on helpompaa puuhata metsurien ja keittäjien eläkeiän pidentämistä, kuin leikata etuoikeutettujen etuja.
Kaikki loma annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakaudella – siis lain mukaan – ja työntekijää on ajankohdan suhteen vain kuultava.
Mutta talviloma on ollut yleinen käytäntö niin kauan kuin muistan – ja muistan aika kaukaisia asioita (vielä).
Ja koskahan viimeksi lomaltapaluuraha on ollut käytössä?
Sehän tuli Metallin lakon ratkaisussa 1972.