Olisin hylännyt Orpon työryhmän esityksen

Vihreä eduskun­taryh­mä päät­ti selväl­lä enem­mistöl­lä hyväksyä Orpon työryh­män esi­tyk­sen sosi­aali- ja ter­vey­su­ud­is­tuk­sen poh­jak­si. Kom­men­toin asi­aa kok­ouk­selle täältä Van­cou­verista esit­täen, että vihrei­den tulisi hylätä esi­tys, vaik­ka se olisi voin­ut merk­itä hal­li­tusy­hteistyön päät­tymistä vihrei­den osalta. Min­ulle entisenä perus­palve­lu­min­is­ter­inä hyvin toimi­va ter­vey­den­huolto on eri­tyisen tärkeä asia.

Uud­is­tuk­sel­la piti tähdätä mm. perus- ja erikois­sairaan­hoidon parem­paan inte­groimiseen ja siirtämiseen hallinto­him­meleistä kun­tien suo­raan vas­tu­useen. Toimin­nan yksikkökoko­ja oli tarkoi­tus kas­vat­taa, kos­ka ne ovat kan­sain­välis­es­ti arvioiden järkyt­tävän pieniä, mikä ei sovi yhä erikois­tuneem­paan ter­vey­den­huoltoon. Pieni kun­ta on myös toiv­ot­ta­man pieni toim­i­maan kun­ta­lais­ten­sa sairausvakuuttajana.

Palon tietysti riip­puu siitä, kuin­ka järkevästi kun­nat nyt tehtyä päätöstä tule­vat sovelta­maan. Tämänkin päätök­sen val­lites­sa voidaan toimia järkevästi, mut­ta olen huolestunut.

Perus- ja erikois­sairaan­hoidon yhteys katkeaa kaikissa niis­sä pienis­sä kun­nis­sa, jot­ka nyt saa­vat oikeu­den omaan peruster­vey­den­hoitoon, vaik­ka ne joutu­vatkin osta­maan erikois­sairaan­hoidon muual­ta. Jos asian halu­aa nähdä posi­ti­ivis­es­ti, näis­sä kun­nis­sa asuu yhteen­las­ket­tuna selvä vähem­mistö suo­ma­lai­sista, joten enem­mistön osalta inte­graa­tio toteu­tuu. Nuo minä itse –kun­nat toki joutu­vat kär­simään kah­den jär­jestelmän yleen­sä huonos­ta yhteis­toimin­nas­ta, mut­ta eihän niitä käs­ketä ampumaan itseään jalka­an, vaan ain­oas­taan sal­li­taan se.

Vas­tuukun­ta­malli on sinän­sä paljon parem­pi kuin pro­fes­sion val­las­ta kär­sivä lääkärei­den itsenäis­es­ti johta­ma kun­tay­htymä­malli, mut­ta sen ongel­mana ovat perustuslakijuristit.

On aivan hölmöä vahvis­taa alue­sairaaloiden itsenäisyyt­tä. Nyt sairaan­hoitopi­irien sisäl­lä on voitu pyrk­iä sairaaloiden välil­lä järkevään työn­jakoon. Pelkona on, että hallinnolli­nen itsenäisyys innos­taa alue­sairaaloi­ta täy­den palvelun tavarat­aloik­si, jois­sa tehdään kaikkea ajateltavis­sa ole­vaa. Se tulee kalli­ik­si ja se heiken­tää poti­las­tur­val­lisu­ut­ta, kos­ka vähäi­nen poti­las­määrä ei kas­va­ta osaamista.

Oli myös ajatel­tu, että pienet kun­nat ostaes­saan ter­vey­den­huol­lon vas­tuukunnal­ta mak­saisi­vat kap­i­taa­tiope­ri­aat­teel­la kiin­teän hin­nan. Tämä on ymmärtääk­seni mah­do­ton­ta, jos ne tai osa niistä voi kuitenkin jär­jestää peruster­vey­den­hoidon itse. Sil­loin kap­i­taa­tiope­ri­aate syn­nyt­täisi per­verssin kan­nus­teen hoitaa peruster­vey­den­hoito hal­val­la ja lähet­tää mah­dol­lisim­man paljon poti­lai­ta kiin­teähin­taiseen erikoissairaanhoitoon.

Tämä nyt on vain huono kom­pro­mis­si. On ennenaikaista sanoa, ote­taanko nyt askel huonom­paan vai parem­paan suun­taan, mut­ta jos tehdään vuosikym­me­nien uud­is­tus, olisi syytä ottaa pitkä loik­ka parem­paan suuntaan.

Tämän kanssa nyt kuitenkin on elet­tävä. Posi­ti­ivis­es­ti ajatellen enem­mistö suo­ma­lai­sista asuu kun­nis­sa, jois­sa perus- ja erikois­sairaan­hoito on tämän jäl­keen samas­sa organ­isaa­tios­sa ja tämä organ­isaa­tio on tur­val­lis­es­ti kun­nan sisäl­lä eikä mis­sään him­melis­sä. Pahim­mil­ta riskeiltä voidaan vält­tyä, jos ne tiedoste­taan. Yksi täl­lainen ris­ki on erikois­sairaan­hoidon pirstou­tu­mi­nen ja työn­jaon katoami­nen, kun pitäisi men­nä ihan toiseen suun­taan: kar­sia sairaaloi­ta, jois­sa tehdään tekonivelkirur­giaa, avosy­dän­leikkauk­sia ja niin edelleen, ja luo­da vahvo­ja val­takun­nal­lisia yksiköitä, jot­ta saataisi­in riit­tävän vahvo­ja ja osaavia yksiköitä.

81 vastausta artikkeliin “Olisin hylännyt Orpon työryhmän esityksen”

  1. Äkkiseltään ei tule mieleen yhtään Orwellin “Eläin­ten val­lanku­mouk­ses­ta” tut­tua juoniku­vio­ta, jota ei löytäisi myös fan­tas­tis­es­ta Sote-uudistuksesta.

  2. Mitäköhän tässä nyt pienen ihmisen tulisi ajatel­la, kun Pus­ka sanoi hom­man men­neen per­si­illeen, tääl­lä tuli tyr­mäys ja mon­et tutk­i­jat sanoi­vat tulleen syr­jäyte­tyk­si. Orpo har­rasti näi­hin näh­den ver­baal­ista alkemi­aa koit­taen saa­da paskas­ta kul­taa puhu­mal­la. Hau­ta­la sen­tään viestit­ti, että ollaan vas­ta saatu katinkul­taa. Jos tämä oikeasti alkaa näyt­tää siltä, että vain hai­tat kas­va­vat ja asi­as­ta ymmärtävät sen jo nyt näkevät, niin mitäs järkeä täl­laista on hyväksyä. Ainakin jos tämän toimivu­us on sen varas­sa, että mon­es­sa kohtaa kun­tien tulisi toimia järkevästi.

    Se on ainakin var­maa, että pieni ihmi­nen, joka vain halu­aisi saa­da apua tarvit­taes­sa, on tip­punut kyy­dis­tä lyhen­tei­den lennel­lessä poli­itikko­jen suus­ta, ja nyt on aika help­po oppo­si­tion sanoa asi­as­ta mitä tahansa, kos­ka ris­tiri­ita sote-poli­itikko­jen hymy­jen ja asiantun­ti­joiden kiroilun välil­lä on aika suuri. Jotenkin tiedo­tusti­laisu­ud­es­ta tuli sel­l­ainen mieliku­va, että muut sai­vat hom­mat valmi­ik­si, mut­ta vihreät halu­aisi­vat jatkaa valmis­telua yksin. Herääkin kysymys, että jos uud­is­tuk­ses­sa on niin suuri val­u­vi­ka, että hom­ma ei tule ker­ras­saan toim­i­maan, niin pakko­han nämä val­u­vi­at on tuo­da esi­in nyt ja saata­va miet­intämyssyt takaisin päähän myös muil­la. Urhomat­ti vain­oaa hal­li­tus­ta, mut­ta parem­pi olisi nöyr­tyä, kuten osinkoverois­sa osit­tain tapah­tui, tai muuten elämä oppo­si­tios­sa käy turhan helpok­si. Ja kai sitä sosi­aali- ja ter­veyspuoltakin tulisi miet­tiä, eikä vain seu­raavia vaaleja.

  3. Olen pyrkinyt vält­tämään tässä sote­sotkus­sa poli­ti­ikka­para­noiaa ja aidosti toivo­maan, että tässä pyritään tekemään kansal­lis­es­ti järkevää uud­is­tus­ta ter­veyspalve­lut edel­lä. Nyt tästä laimeas­ta sopas­ta jää se maku, että vaalit alkaa jo pelot­ta­maan, eikä keskustal­la ja perus­suo­ma­laisille halu­ta tar­jo­ta lyömäasetta.

    On jär­jetön­tä, että erikois­sairaan­hoidon jär­jestämis­mah­dol­lisu­us on väestöpo­h­jal­taan niin pienis­sä yksiköis­sä, että jokaisen alue­sairaalan suo­ras­taan kan­nat­taa olla täy­den palvelun tavarat­a­lo. Kan­nus­timien tähän antaa ensi vuo­den alus­ta tule­va vapaan hoitopaikan valin­nan laa­jen­e­m­i­nen erikos­sairaan­hoitoon. Tehokku­us kär­sii, ja saa­nen ennus­taa, että yksi­ty­is­palvelu­iden käyt­tö sekä työter­veyshuolto tässä vaan vahvistuu.

  4. Yksi täl­lainen ris­ki on erikois­sairaan­hoidon pirstou­tu­mi­nen ja työn­jaon katoami­nen, kun pitäisi men­nä ihan toiseen suun­taan: kar­sia sairaaloi­ta, jois­sa tehdään tekonivelkirur­giaa, avosy­dän­leikkauk­sia ja niin edelleen, ja luo­da vahvo­ja val­takun­nal­lisia yksiköitä, jot­ta saataisi­in riit­tävän vahvo­ja ja osaavia yksiköitä. 

    Työryh­män ehdo­tuk­ses­sa ja nykyjär­jestelmässä hyvää on se, että keskus­sairaalat vas­taa­vat kaikkein vaa­tivim­mas­ta sairaan­hoi­dos­ta. Täältä maal­ta kat­soen peruster­vey­den­hoidon palve­lut otet­taisi­in mieluiten läheltä ja vaa­ti­vat palve­lut päte­vim­mältä. Mitään pakotet­tu­ja suurkun­tia ja pakotet­tu­ja sote-aluei­ta ja niiden muo­dostamia him­meleitä ei väli­in kai­va­ta. Palvelu­iden sit­o­mi­nen kiin­teästi johonkin naa­puri-isän­täkun­taan vähen­tää kun­ta­lais­ten mah­dol­lisuuk­sia päät­tää ja paran­taa, tai edes ylläpitää nyky­isiä palveluita.

    Jos kun­ta kokee ole­vansa liian pieni oman ter­veyskeskuk­sen pyörit­tämiseen, se voi toteut­taa perus­ta­son palve­lut yhteistyössä muiden kanssa nykyiseen tapaan. Suurin pelko on se, että hal­li­tus vie itsenäisen päätös­val­lan ja sitä myötä hel­posti myös palve­lut pienimmiltä.

    Uud­is­tuk­sel­la piti tähdätä mm. perus- ja erikois­sairaan­hoidon parem­paan inte­groimiseen ja siirtämiseen hallinto­him­meleistä kun­tien suo­raan vastuuseen. 

    Kun­pa näin olisikin. Minus­ta tilanne näyt­tää enem­män halul­ta viedä pie­niltä kun­nil­ta itsenäisyys ja päätös­val­ta. Toiv­ot­tavasti tuo viitat­tu vas­tuu tarkoit­taa päätös­vas­tu­u­ta, eikä sitä, että päätös­vas­tuu viedään ja rahoi­tus­vas­tuu annetaan. Tähä­nas­tiset kaavailut näyt­tävät vievän enem­mänkin tuo­hon väärään suuntaan.

    Inte­groin­nis­sa tavoit­teena tulisi olla vain toimi­van vas­tuu-/ra­hoi­tus­ratkaisun varmis­t­a­mi­nen. Itse palve­lut kan­nat­taa siinä mielessä eriyt­tää, että peruster­vey­den­hoito pide­tään edelleen lähel­lä, mut­ta erikois­palve­lut viedään päte­vimpi­in yksiköi­hin (ylimääräiset väli­por­taat eivät ole eduksi).

    Siis­pä, pide­tään vas­tuu perus­palveluista nyky­isil­lä (pie­nil­läkin) kun­nil­la. Yhteistyö muiden kanssa on suositeltavaa, mut­ta kun­tien oma päätös­val­ta yhteistyön suun­nas­ta ja laa­ju­ud­es­ta säi­lytetään (sil­lä vain valin­nan ja demokraat­tisen vaikut­tamisen mah­dol­lisu­us takaa niille toimi­vat palvelut).

  5. Tiedo­tusti­laisu­udessa ilmeet oli­vat kuin olisi ker­rot­tu suures­ta onnet­to­muud­es­ta, toiv­ot­tavasti tämä ei ole enne tulevasta 😉

  6. Vähem­män lati­nas­ta vään­net­tyä kapu­lakieltä ja enem­män selkok­ieltä kiitos — ainakin itsel­lä kap­i­taa­tios­ta tuli ensin mieleen kapil­laari-ilmiö vaik­ka en sen yhteyt­tä sote-uud­is­tuk­seen keksinytkään…kapitaatiorahoitus (per capi­ta) = poti­las­si­don­nainen rahoitus…kiitos itselleni.

  7. Minus­ta vakavin ongel­ma mallis­sa on kuitenkin sen yläpäässä. Ervat ovat sote-aluei­den tai muiden alem­pi­en toim­i­joiden omis­tuk­ses­sa ja ohjauk­ses­sa kuten sairaan­hoitopi­ir­it nykyään. Sama välil­lisen demokra­t­ian hallintoma­lli tois­tuu tor­ta på tor­ta ja sik­si vain pahenee. 

    Ei ter­vey­den­huoltomme lisää demokra­ti­aa tarvitse vaan lisää mer­i­tokra­ti­aa. Olen samaa mieltä siitä että val­ta ei kuu­lu lääkäreille, mut­ta eri mieltä siitä että se kuu­luisi poli­itikoille. Vas­ta jos sum­maamme ter­vey­den­huol­lon päätök­sen­teon erva-tasolle on rekry­toin­tipo­h­ja riit­tävä että sinne löy­tyy kyllin osaavia poli­itikko­ja tekemään ratkaisu­ja ja sil­loinkin ter­veystalousti­eteil­i­jöil­lä pitää olla valmis­telus­sa tiuk­ka ote. 

    Sairaan­hoitopi­irien hallinnon mädät­tää nykyään pait­si asiantun­ti­javal­ta väärässä paikas­sa, nurkka­p­a­tri­oot­ti­nen kyläpoli­ti­ik­ka jol­la valvotaan oman tup­pu­lan etua.

  8. Pari huomio­ta asi­aan. Ensim­mäisenä halu­aisin kri­it­tis­es­ti huo­maut­taa, että edus­ta­ja Soin­in­vaara päät­tää olla Kanadas­sa sil­loin kun tästä asi­as­ta fak­tis­es­ti päätetään eduskun­taryh­mien kesken. Var­masti tällekin ratkaisulle löy­tyy peruste­lut, mut­ta siel­lä Kanadas­sa kuitenkin olit sil­loin kun tähän asi­aan olisi pitänyt Helsingis­sä vaikuttaa. 

    Toisek­si kiin­nitän huomion tähän kohtaan tek­stistäsi: “Vas­tuukun­ta­malli on sinän­sä paljon parem­pi kuin pro­fes­sion val­las­ta kär­sivät lääkärei­den itsenäis­es­ti johta­ma kun­tay­htymä­malli, mut­ta sen ongel­mana ovat perus­tus­lak­i­juris­tit.” Ongel­mana eivät ole perus­tus­lak­i­juris­tit, vaan se, että vas­tuukun­ta­malli on mah­dol­lis­es­ti ris­tiri­idas­sa Suomen perus­tus­lain kanssa. Tässä asian muo­toilul­la on vis­si ero. Perus­tus­la­ki ei ole mikään pikku detalji tämän kaltaisia uud­is­tuk­sia suunniteltaessa.

    Lopuk­si kir­joi­tan vielä sen, minkä olen tähänkin blogi­in kir­joit­tanut aiem­min. Eli Kataisen hal­li­tus voi pakot­taa maaseudun pikkukun­nat liit­tymään toisi­in­sa, mut­ta ei onnis­tu pääkaupunkiseudun tai Tam­pereen kaltai­sis­sa ympäristökun­tien kun­tali­itok­sis­sa. Ja tämän vuok­si koko kun­tau­ud­is­tus epäon­nis­tuu. Suomen tule­vaisu­u­den kannal­ta merkit­tävät liitok­set ja uud­is­tuk­set jäävät tekemät­tä. Kepu­lan­di­aan saadaan toki myller­rys aikaisek­si ‑ainkin seu­raavi­in eduskun­tavaalei­hin saakka.

  9. Aikaa kuluu, aikaa kuluu…

    Van­ho­jen keskus­sairaaloiden kohtalosta ei ole tietoa, joten ne rapis­tu­vat homet­aloik­si. Kukaan ei tiedä, miten tilanne ratkaistaan. Ratkaisu­ja tarvi­taan HETI.

    En ymn­mär­rä mitään kun­tay­htymähim­meleitä erva-tasol­la. Siel­lä pitäisi olla kaikkien yhden­ver­taisen kohtelun takaa­va val­tion hallinto, kun ker­ran mitään ei olla määräämässä suo­ran kansan­vaalin hallintoon.
    Ruotsin malli olisi järkevä. 

    Suomes­sa näyt­tää nyt sote-uud­is­tuk­sen ain­oak­si tarkoituk­sek­si jäävän pikku kun­tien hävit­tämi­nen. Keski­tytäänkö sil­loin johonkin olennaiseen???

  10. Kyl­lä var­masti sote-kuvio­ta ei nyt ratkaistu. Sopi­va koko kan­sain­välis­es­ti ottaa ter­vey­den­huolto hal­tu­un on yli 200000 asukas­ta, kuten Pus­ka tote­si. Tämä ei tietysti tarkoi­ta, että kun­takoko olisi vält­tämät­tä tämä sama. Malle­ja löy­tyy Tan­skas­ta ja Ruo­tista. Mut­ta näyt­tää siltä, että sote-uud­is­tus laitet­ti­in vain palvele­maan kun­tau­ud­is­tus­ta ja vah­va peruskun­ta mantraa.

    Mitenkä nämä ter­vey­den­huoltuviot siel­lä Van­cou­veris­sa, kun on yhdessää 22 kun­taa (MetroVan­cou­ver) ?

    Myöskään työter­veyshuol­lon rooli­in (1,7 miljoo­nan emsisi­jainen ter­veyshuolto) ei otet­tu kan­taa mil­lään tavoin. Kelan rooli ? Rahoi­tus ? Kaik­ki nämä jäivät auki.

  11. Por­voos­sa tämä ymmär­retään. Siel­lä ei kai tosis­saan edes havitel­la kaikkia erikoisa­lo­ja sairaalaan, mut­ta sit­ten esimerkik­si tekonivelkirur­gia, jos­sa Por­voos­sa ollaan hyviä, aut­taa koko HUS-aluet­ta, kos­ka tänne voidaan lähet­tää jonon­purku­un muual­ta HUS-alueelta. Moni lonk­ka- tai polviartroosipoti­las on saanut täältä avun. Tääl­lä ymmär­retään myös kon­sul­toi­da yliopis­to­sairaalaa aina niis­sä tapauk­sis­sa jois­sa täältä ei löy­dy asiantuntemusta.

  12. Piti tehdä kom­pro­mis­si tai “kom­pro­mis­si”, kos­ka oppo­si­tio. Eihän sil­lä koskaan ole mitään merk­i­tys­tä, että päätös on kuin juosten kus­tu. Näin­hän se pääsään­töis­es­ti menee perus­teel­li­sis­sakin valmisteluissa.
    Minkä puolueen käsialaa tämä vas­tuukun­ta-ajat­telu oikein on? Haiskah­taa nimit­täin Kokoomuk­selta. Sen kanssa pitää aina olla kah­den ker­roksen väkeä. Muul­la ei ole niin väliä.

  13. Tämän kanssa nyt kuitenkin on elettävä.

    Anteek­si nyt vaan, mut­ta vitut on. Kansalaista riepoo niin älyt­tömästi se, että hyväksytään mitä tahansa paskaa vain sen takia, että saataisi­in edes jotain aikaisek­si. Kansalaista riepoo myös se, että eduskun­nan keskuste­lut ja äänestyk­set ovat pelkkä muodol­lisu­us. Jos järkevää päätöstä ei saa­da aikaan hal­li­tuk­sen sisäl­lä, ehkä kan­nat­taisi lopet­taa turha blokki­a­jat­telu ja pyrk­iä par­la­men­taariseen ratkaisu­un. (Eikä vähem­mistöhal­li­tuk­sis­sakaan mitään pahaa ole an sich.) On jotenkin sel­l­ainen kuti­na, että per­sut ja kepu lähti­sivät maakun­ta­malli­in mukaan eikä isoa osaa vasem­mis­toakaan tarvinne paljoa houkutel­la. Kyl­lä sille enem­mistön saa — helpom­min kuin tälle ide­alle — eikä tarvi­ta kuin järkevä lakiesitys.

  14. Soin­in­vaara:

    “On aivan hölmöä vahvis­taa alue­sairaaloiden itsenäisyyt­tä. Nyt sairaan­hoitopi­irien sisäl­lä on voitu pyrk­iä sairaaloiden välil­lä järkevään työn­jakoon. Pelkona on, että hallinnolli­nen itsenäisyys innos­taa alue­sairaaloi­ta täy­den palvelun tavarat­aloik­si, jois­sa tehdään kaikkea ajateltavis­sa ole­vaa. Se tulee kalli­ik­si ja se heiken­tää poti­las­tur­val­lisu­ut­ta, kos­ka vähäi­nen poti­las­määrä ei kas­va­ta osaamista.”

    Olen miet­tinyt tuo­ta asi­aa. Lop­pu­jen lopuk­si oikeas­t­aan kan­natan tuo­ta. Olen kai jonkin asteen kap­i­tal­isti, kun uskon että julkisel­la sek­to­ril­lakin pieni sisäi­nen kil­pailu voi aut­taa pitämään kus­tan­nuk­sia alhaal­la. Nyky­malli on johtanut mon­es­sa tapauk­ses­sa osaop­ti­moin­ti­in, eikä siihen kannusta.

    Jos alue­sairaalas­sa palvelu­jen tuot­ta­mi­nen on halvem­paa (näin ihan oikeasti use­assa tapauk­ses­sa on) kuin poti­laiden kuskaami­nen vaikka­pa 100 km päähän tai kauem­mak­sikin tak­sil­la tai ambu­lanssil­la johonkin erikois­tuneem­paan sairaalaan, jos­sa on kalli­im­mat tila- ja palkkakus­tan­nuk­set, hoito voi olla alue­sairaalas­sa selvästikin halvem­paa. Tämä pitää sit­ten tas­apain­ot­taa hoito­tu­lok­sil­la, jot­ka voivat olla huonom­pia, yhtä hyviä tai parem­pia (pitkä kul­je­tus­mat­ka voi tietää hoidon viivästymistä, ja vas­taavasti erikois­tuneem­mis­sa sairaalois­sa voi sil­loin kun hoito ehditään aloit­taa ajois­sa, tul­la keskimäärin parem­pia hoitotuloksia).

    Vähäi­nen poti­las­määrä ei kas­va­ta osaamista, mut­ta ei niis­sä isom­mis­sa yksiköis­säkään ole taet­ta siitä, että hoita­ja tai lääkäri olisi tehnyt juuri saman asian aiem­min. Näin olisi, jos erikois­tuneis­sa yksiköis­sä olisi vain ja ain­oas­taan työn­tek­i­jöitä, jot­ka ovat olleet pitkään samoissa hom­mis­sa samas­sa sairaalas­sa. Mut­ta ihmiset vai­h­ta­vat työ­paikko­ja. Kyl­lä niis­säkin yksiköis­sä rekry­toidaan uusia työn­tek­i­jöitä, jol­loin poti­las saat­taa pää­tyä koke­mat­toman hoitoon. Ja vas­taavasti mon­es­sa alue­sairaalas­sa on sel­l­aisia työn­tek­i­jöitä, joil­la on aiem­mal­la työu­ral­laan ollut varsin erikois­tuneitakin työtehtäviä.

  15. Har­vak­seltaan ja kaukana sijait­se­vis­sa ter­veyste­htais­sa on omat hait­tansa. Jos osaami­nen keskit­tyy vain huip­pu­paikkoi­hin, se väistämät­tä on yhä harvem­man käsis­sä. Entä kri­isin sattues­sa? Soti­las­sairaaloi­ta ei enää ole. Sen lisäk­si vain yksi tuhoisa sairaalaan kohdis­tu­va onnet­to­muus tai mojo­va sairaalapöpö pystyy hal­vaan­nut­ta­maan sairaan­hoidon todel­la laa­jasti, jos kaik­ki osaami­nen on kovin keskitettyä.

    Keskit­tämisen toinen huono puoli liit­tyy siihen, ettei poti­las koskaan ole tuote. Poti­laiden logis­ti­ik­ka ja varas­toin­ti ei toi­mi kuten tuot­teil­la. Ihmisen tarve hoitoon ei osu julkisen liiken­teen aikataului­hin, eikä sairaim­mat jak­sa tai kestä pitk­iä odotus-ja kuljetusmatkoja. 

    Käytän­nössä lap­sia syn­tyy jo enem­män matkan­var­relle syn­ny­tys­sairaaloiden keskit­tämisen myötä. En ole koskaan ymmärtänyt, miten matkasyn­ny­tys on tur­val­lisem­paa kuin syn­nyt­tämi­nen pikku­sairaalas­sa. Osa syn­ny­tyk­sistä on aina nopei­ta, se on luonnonlaki. 

    Samoin jo nyt kuulee ikäih­mi­sistä, jot­ka ovat kuukau­sia ilman hoitoa ja tutkimus­ta, kos­ka lääkärin vas­taan­ot­to on siir­ret­ty liian kauas. Oireet eivät oikeu­ta ambu­lanssikyyti­in, mut­ta matkan pitu­us tekee muus­ta kyy­di­tyk­ses­tä liian rankan kun­toon näh­den, ja ihmiset jäävät kui­h­tu­maan vaivoihinsa. 

    Matkako­r­vausten omavas­tu­u­o­su­udet puolestaan ovat aiheut­ta­neet sen, että mon­et jät­tävät tutkimus‑,hoito-ja kuntou­tuskäyn­te­jä väli­in matkan hin­nan takia. Keskit­tämi­nen tarkoit­taa aina väistämät­tä kul­je­tuskus­tan­nusten nousua. 

    Inhimil­listä on ottaa huomioon myös se, että heikoim­mil­laan ollessaan ihmiset tarvit­se­vat tois­t­en­sa tukea. Jos yksiköt ovat kaukana, läheis­ten käyn­nit har­venevat ja sairas jää ilman tukea, joka antaisi voimia paranemiseen. 

    Mik­si siis keskit­tämisel­lä heiken­tää osaamista ja saavutet­tavu­ut­ta? Mik­si ei vain koulu­tuk­sel­la lisätä osaamista, niin, että sitä riit­tää myös pienem­pi­in sairaaloihin?

  16. Kaik­ki tietämäni toimi­vat ja edulliset peruster­vey­den­huol­lon ratkaisut perus­tu­vat sairas­vaku­u­tuk­seen ja jonkin­laiseen yksi­ty­is­lääkäri­jär­jestelmään. Niis­sä ei ole kun­nil­la osaa eikä arpaa. Mik­si Suomes­sa on pakko yhä jatkaa täl­lä DDR:n mallilla? 🙁

  17. Mik­si sote-aluet­ta ei voitaisi­in kut­sua maakun­naksi (lääniksi/piirikunnaksi jne) ja antaa sille verotusoikeus.

    Min­ulle on jäänyt epä­selväk­si, mik­si Suomes­sa ei voi olla 3‑tasoista hallintoa kuten niin monis­sa mais­sa: kun­ta, maakun­ta ja val­tio. Pitäjien his­to­ri­alli­nen iden­ti­teet­ti säi­ly­isi, kun kun­tia ei tarvit­sisi turhan takia yhdistellä.
    Maakun­taval­tu­us­ton voisi vali­ta samoissa vaaleis­sa kuin kunnanvaltuuston.

    Tun­tuu has­sul­ta, kun suurkun­tia kut­su­taan kun­niksi ja Osmokin jou­tui kut­sumaan (Maakun­ta­malli? 31.10.2012) kun­tia “kun­nanosik­si”.

    Onko kyseessä joku van­ha puolueri­ita men­neiltä vuosikym­me­niltä? Muis­tan, että vuosikym­meniä sit­ten keskustelti­in väli­por­taan­hallintou­ud­is­tuk­ses­ta. Osmo, muis­tatko mihin se sil­loin kariutui?

  18. Soin­in­vaar­al­la on kum­malli­nen lapselli­nen tarve viisas­tel­la “Muut luulee, mut­ta minä tiedän…”-tyyliin.

    Nyt tuokin kom­ment­ti kiertää medi­as­sa ja osaltaan lisää läm­pöä jo ennestään kuumana käyvien höyrypäi­den päähän.

    Hal­li­tuskri­isi nyt on viimeinen mitä Suo­mi tässä tilanteessa kaipaa.

    Olisikos Keskus­tan ja Perus­suo­ma­lais­ten mallit nyt sit­ten parem­pia. Nehän ovat nurkka­p­a­tri­oot­tisu­udessaan kaikkea keskit­tämistä vastaan. 

    Toki tuo SOTE-päätös on kom­pro­mis­si, jos­sa tun­tuu myös Kokoomuk­sen elit­isti­nen ajat­telu. Mut­ta yhteis­peliähän päätök­set ovat ja Kokoomuk­sen toiveet on huomioita­va, onhan se hal­li­tuk­sen suurin ja pääministeripuolue.

    Kansaa on perus­teet­tomasti kiihotet­tu jo ihan tarpeeksi.

    Kehys­ri­ihen tiimoil­ta epäon­nis­tunein­ta ei ollut sen päätök­set kor­jauksi­neen tai hal­li­tuk­sen tiedot­ta­mi­nen, vaan kehys­ri­ihen tapah­tu­mien osalta kaikkein epäon­nis­tunein­ta oli medi­an väen­väk­isin kohua hake­va uutisointi.

  19. Janne: Kepu­lan­di­aan saadaan toki myller­rys aikaisek­si ‑ainkin seu­raavi­in eduskun­tavaalei­hin saakka.

    Kaipa siinä on jokin itseis­ar­vo, että hal­li­tus läh­tee paran­ta­maan Keskus­tan kan­na­tus­ta täl­lä tavalla..?

  20. Alue­sairaaloiden kil­pavarustelu ei ole vain mah­dolli­nen pelko. Se alkoi jo.

    Nämä kyn­nys­lukuar­vot ovat aina ongelmallisia.
    Mitä hyö­tyä on nip­in­napin yli 20 000 asukkaan kun­nan suos­tua yhteenkään uuteen kun­tali­itok­seen, jos hajanaisel­la kor­pi­alueel­la ei naa­pure­i­ta liit­tämäl­lä mitenkään voi­da saa­da kasaan lukua 50 000?

    Kun “keskuskaupun­ki” ei ole keskel­lä, vaan laa­jan alueen reunal­la, ei vas­tuukun­nan jär­jestämis­vas­tu­un alaisek­si jou­tu­mi­nen paljon nau­ra­ta alueen toisel­la laidal­la ole­vaa pikkukuntaa.

  21. Oiva Frakin­nap­pi: Har­vak­seltaan ja kaukana sijait­se­vis­sa ter­veyste­htais­sa on omat hait­tansa. Jos osaami­nen keskit­tyy vain huip­pu­paikkoi­hin, se väistämät­tä on yhä harvem­man käsis­sä. Entä kri­isin sattues­sa? Soti­las­sairaaloi­ta ei enää ole. Sen lisäk­si vain yksi tuhoisa sairaalaan kohdis­tu­va onnet­to­muus tai mojo­va sairaalapöpö pystyy hal­vaan­nut­ta­maan sairaan­hoidon todel­la laa­jasti, jos kaik­ki osaami­nen on kovin keskitettyä. 

    Keskit­tymi­nen ja erikois­tu­mi­nen ovat kak­si eri asi­aa. Erikois­tu­mi­nen ei vaa­di sitä, että kaik­ki keskitetään. Saman osaamiskeskuk­sen ei tarvitse olla maan paras tekonivelkirur­gias­sa ja harv­inais­ten syöpi­en hoidossa.

    Kri­isi­aikoina taas tilanne on se, että kovin erikois­tuneen sairaan­hoidon voi uno­htaa. Pien­ten keskosten kuolleisu­us nousee, haas­ta­vat leikkauk­set jäävät tekemät­tä, osa syöpäpoti­laista kuolee aikaisem­min, jne. Näitä nyt ei vain pystytä ylläpitämään, ja fokus on siinä, etteivät ihmiset kuole hel­posti hoidet­tavi­in sairauk­si­in. Ne taas pystytään hoita­maan joka tapauk­ses­sa kaupunki­ta­son yksiköissä.

    Lääketi­eteessä on kuitenkin huo­mat­ta­van paljon erikoisa­lo­ja, jois­sa Suomen kokoises­sa maas­sa poti­lastapauk­sien määrä jää kohtu­ullisen pienek­si. Jos minä joudun neu­rokirur­gin leikeltäväk­si, otan mielel­läni sel­l­aisen neu­rokirur­gin, jol­la on run­saasti koke­mus­ta juuri min­un tarvit­se­mani oper­aa­tion tekemis­es­tä, vaik­ka se sit­ten tarkoit­taisi lähtöä toiselle puolelle maa­ta tai maanosaa.

    Hyvä peri­aate poti­laan kannal­ta on se, että kaikkein kiireel­lisin hoito ja taval­lisim­mat vai­vat tule­vat hoidet­tua lähel­lä. Mitä harv­inaisem­paan vaivaan men­nään, sitä kauem­mas siihen voi joutua hoitoa hake­maan. Tämä on vält­tämätön­täkin juuri tuos­ta yllä­maini­tus­ta koke­mussyys­tä. Koke­mushan ei ole pelkästään yksit­täisen ammat­ti­laisen koke­muk­ses­ta kiin­ni, hyvin paljon osaamista on raken­net­tu organisaatioon.

    Alueel­lisen tasa-arvon kannal­ta pitäisi erot­taa muu­ta­ma asia. Mukavu­us on eri asia kuin hoidon taso, joten asuin­paik­ka ei saa vaikut­taa sairau­den kulku­un ja hoitoon, mut­ta se saa vaikut­taa esimerkik­si hoitopaikan etäisyy­teen. Toinen olen­nainen asia on se, että ter­vey­den­huol­los­sa on alueel­lisia epä­tasa-arvoisuuk­sia, joille on käytän­nössä mah­do­ton­ta voi­da mitään. Tehdään jär­jestelmä miten tahansa, aivov­erenkier­to­häir­iön Meilahdessa saa­va on parem­mas­sa ase­mas­sa kuin Lem­men­joen kansal­lispuis­tossa sairastuva.

    Suomes­sa on hyvä erikois­sairaan­hoito, ja sen jatku­val­la tuu­naamisel­la ei vält­tämät­tä kovin paljon saavute­ta. Erikois­sairaan­hoi­dos­sa on lisäk­si varsin hyvin las­ket­tavis­sa se, mitkä asi­at kan­nat­taa hoitaa mil­läkin tasol­la. Tehostamista löy­tyy lähin­nä peruster­vey­den­huol­lon ja erikois­sairaan­hoidon inte­groin­nista ja yhteis­toimin­nas­ta (esimerkik­si telekon­sul­taa­tioiden muodossa).

    Suuret ongel­mat ovat peruster­vey­den­huol­los­sa ja rahoi­tus­vas­tu­iden jakamises­sa. Sote-uud­is­tus ei todel­lisu­udessa uud­ista siel­lä mitään kovin olennaista.

  22. Yleis­es­ti uumoiltiin,että sote on vain väline kun­tien uudelleen rustaamiseen.Siltä tuo nyt vaikut­taa.” Mitä vähem­män ja vahvem­pia kun­tia meil­lä jatkos­sa on,sitä vahvem­mat har­ti­at on sosi­aali-ja ter­veyspalvelu­jen jär­jestämisessä”,( Keskisuo­ma­lainen 9.5.2013,Petteri Orpon lausuma.

    Jyväskylässä ei tuo­ta P.Orpon väitet­tä omat koke­muk­seni vahvista,kun terkkari­in jonote­taan viikko­tolkul­la ja ham­maslekuri­in kuukausitolkulla.Vaikka on ne lev­eät har­teet jo nyt,noin 130 000 asukasta.Ja uut­ta keskus­sairaalaa aio­taan kasaan isol­la rahalla.

    Demokra­ti­ava­je tässä vas­tuukun­ta­mallis­sa on suuri ongelma,pienet ympäryskun­nat mak­sa­vat laskut keskite­tys­tä hallinnos­ta ja hoi­dos­ta ja menet­tävät osan äänivallastaan.Maksetaan vaan ja kipuillaan.Vastuukunnalle siir­tyy käytän­nön elämässä val­taa pie­niltä kunnilta.

    Muuten havaisit­teko sen, kuin­ka siitä pikkusivuseikasta,siitä manista,oli niin kevyesti tässä Orpon infos­sa puhet­ta ? Eikös siitäkin kan­nat­taisi hitusen asi­aa puhel­la ? Kun jotkut pitävät sitä raha­jut­tua niin tapetilla.

  23. Niin kyl­lä sit­ten alueel­lisu­udel­lakin jotain merk­i­tys­tä täy­tyy olla. Nyt jo on lisään­tynyt tak­sis­sa syn­tyvien las­ten määrä pohjoisessa.

    Kuun­telin aikanaan aina liikut­tuneena isoaäi­ti­ni ker­to­mus­ta, kun hänen vau­vansa kuoli käsi­in kun pitäjässä ei ollut lääkäriä ja Viipuri­in pitkä mat­ka. Toiv­ot­tavasti ei pala­ta saman­laiseen tilanteeseen.

  24. Soin­in­vaara kirjoittaa:
    “Jos asian halu­aa nähdä posi­ti­ivis­es­ti, näis­sä kun­nis­sa asuu yhteen­las­ket­tuna selvä vähem­mistö suo­ma­lai­sista, joten enem­mistön osalta inte­graa­tio toteutuu.”

    Itse en näk­isi sote-ehdo­tus­ta aivan näin posi­ti­ivise­na tästäkään näkökulmasta.

    Miten esimerkik­si pääkaupunkiseudul­la tul­laan toim­i­maan? Pilko­taanko HUS:in vas­tu­ul­la ole­va erikois­sairaan­hoito siten, että esimerkik­si Espoo, Helsin­ki ja Van­taa saa­vat kukin omat “inte­groidut” perus- ja erikois­ta­son sairaan­hoito-organ­isaa­tion­sa? Miten tämä muka tehostaa toim­intaa, tai aut­taa rekry­toin­tion­gelmi­in? Jos Espoo ei ole onnis­tunut jär­jestämään perus­sairaan­hoitoa nytkään kun­toon, niin mil­lä perus­teel­la se selviäisi haas­teesta parem­min, jos sille annetaan vielä erikois­sairaan­hoitokin? Paljon toden­näköisem­mältä näyt­tää, että espoolais­ten osalta myös julkisen erikois­sairaan­hoidon toim­inta heikke­nee ja kansalais­ten jako kah­teen kasti­in vain syvenee. 

    Entä Tam­pereen ja Turun seuduil­la. Mitä uud­is­tus käytän­nössä tarkoit­taa? Eikö ole enem­män toden­näköistä, että uud­is­tus on käytän­nössä askel huonom­paan suun­taan myös näil­lä suurkaupunkiseuduil­la ja se vielä toimi­va erikois­sairaan­hoitokin tuho­taan kun­nal­lispoli­itikko­jen ja virkami­esten hiekkalaatikkoleikeissä?

    Soin­in­vaara tois­tu­vasti valit­taa sitä, että erikois­sairaan­hoidon kas­va­vat kulut johtu­vat lääkärien ammat­tikun­nan liial­lis­es­ta val­las­ta sairaan­hoitopi­ireis­sä. Vaik­ka pieneltä osin kysymys olisi tästäkin, niin rohke­nen epäil­lä, että ana­ly­y­sisi on osin väärä ja sen vuok­si olet pää­tynyt suosit­tele­maan vääriä ratkaisu­ja. Lääketi­eteen kehi­tys väistämät­tä paisut­taa meno­ja. Ja totu­us kuitenkin on, että Suomes­sa julkisen ter­vey­den­hoidon menot ovat selvästi alem­mat kuin muis­sa vas­taa­van kehi­tys­ta­son länsimaissa:
    http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_total_health_expenditure_%28PPP%29_per_capita

    Ilmeis­es­ti Soin­in­vaara kuvit­telee, että hänen kaltais­ten­sa kun­nal­lispoli­itikko­jen johdol­la laadukas ja mod­erni erikois­sairaan­hoito voidaan tuot­taa halvem­mal­la kuin lääkärien johdol­la. Valitet­tavasti vain alkaa tun­tua siltä, että Soin­in­vaaran resep­ti säästö­jen saavut­tamisek­si tapah­tuu palvelu­jen saatavu­u­den ja palve­lu­ta­son heiken­nyksin siten, että erikois­sairaan­hoito aje­taan samaan tilaan kuin perus­sairaan­hoito jo nyt on. 

    Kyl­lä poli­itikko­jen pitäisi nyt ymmärtää, että hyvä julki­nen sairaan­hoito­jär­jestelmä ei ole hal­pa, mut­ta se on kuitenkin investoin­ti, joka kan­nat­taa tehdä ja mak­saa itsen­sä takaisin.

    Toisek­si, eivät perus­tus­lak­i­juris­tit ole ongel­ma, vaan se, että uud­is­tus ei ole minkään hyvän hallinto­ta­van peri­aat­tei­den mukainen. Vaik­ka ehdo­tus olisi perus­tus­lain mukainen, niin ei se silti tee täl­lais­es­ta vas­tuukun­ta-torp­parikun­ta­mallista käytän­nössä toimi­vaa. Täl­lainen malli kylvää sieme­nen lop­ut­tomi­in riitoi­hin kun­tien välil­lä, joka estää kaupunkiseu­tu­jen kehit­tämisen muil­lakin osa-alueil­la kuin ter­vey­den­hoidon osalta. Tai sit­ten syn­tyy jät­tikun­tia, jois­sa asukkaiden vaiku­tus­mah­dol­lisu­udet ovat olemat­tomat, äänestysvilkkaus vähe­nee, hallinto etään­tyy kun­ta­lai­sista entistä kauem­mas ja syr­jäy­tymi­nen lisääntyy. 

    Eihän sel­l­ainen voi toimia, että (vaku­u­tusy­htiöik­si liian) pie­nille kun­nille jää rahoi­tus­vas­tuu asukkaiden­sa ter­vey­den­huol­losta, mut­ta ei oikeut­ta palvelu­iden jär­jestämiseen. Onko mitään järkeä tehdä uud­is­tus­ta, joka ei puu­tu jär­jestelmän rahoi­tus­mall­in perusteisiin?

    Näyt­tää siltä, että koko uud­is­tus on tehty vain sen vuok­si, että saadaan aikaan (kokoomusjo­htoisia) suurkun­tia, jois­sa poli­it­ti­nen eli­it­ti ja virkamiehet saa­vat hääräil­lä jät­tibud­jet­tien kanssa mie­len­sä mukaan kansalais­ten oloista välittämättä.

  25. Sosi­aali­pave­lut ovat toinen puoli SOTEa. Silti sana sosi­aali­palvelu* esi­in­tyy vain kak­si ker­taa muis­tios­sa. Kansaneläke­laitos­ta ei maini­ta lainkaan.

    Miten tämä malli käytän­nössä hoitaa muis­tion sivul­la 10 esite­tyt sosi­aalipuolen asiat?

    Muis­tio on tässä:
    http://tinyurl.com/c6mfo4c

  26. Sote asi­aas­sa kaikil­la on sanomisen­sa ja sitä taus­taa vas­ten nos­tan hat­tua Orpolle että jostain löy­tyi mies joka teki oikein tai väärin jotain.
    Jos kaik­keen mitä asi­as­ta on kir­joitet­tu olisi paper­il­la niin Suomen met­sät oli­si­vat vaarassa.

  27. Ralle Real­isti: Olisikos Keskus­tan ja Perus­suo­ma­lais­ten mallit nyt sit­ten parem­pia. Nehän ovat nurkka­p­a­tri­oot­tisu­udessaan kaikkea keskit­tämistä vastaan.

    Toki tuo SOTE-päätös on kom­pro­mis­si, jos­sa tun­tuu myös Kokoomuk­sen elit­isti­nen ajat­telu. Mut­ta yhteis­peliähän päätök­set ovat ja Kokoomuk­sen toiveet on huomioita­va, onhan se hal­li­tuk­sen suurin ja pääministeripuolue.

    Sote-uud­is­tuk­ses­sa on paljon puhut­tu puolue­poli­ti­ikas­ta, mut­ta min­ulle on vähän jäänyt auki se, mitä se oikeas­t­aan tässä tapauk­ses­sa tarkoittaa.

    Lähtöko­hta­han on se, että uud­is­tuk­sen pitäisi luo­da puit­teet, jois­sa Suomes­sa kansalais­ten sote-palve­lut tur­vataan mah­dol­lisim­man laadukkaasti ja mah­dol­lisim­man vähäl­lä rahalla.

    Tähän prob­lemati­ikkaan opti­maal­isia vas­tauk­sia ovat kaik­ki ne ratkaisut, joille ei löy­dy vähem­mäl­lä rahal­la laadukkaam­min toimi­vaa ratkaisua. Järkevä poli­tikoin­nin paik­ka löy­tyy sit­ten siitä, mille tasolle rahankäyt­tö asete­taan ja mitä laatukri­teere­jä käytetään.

    Tässä kon­tek­stis­sa ymmär­rän sen, että vasem­mis­to halu­aa parem­pia palvelui­ta, oikeis­to halvem­pia palvelui­ta. Sekin on ymmär­ret­tävää, että maaseu­tupuolueet halu­a­vat parem­paa syr­jäseu­tu­jen palve­lu­ta­soa kuin kaupunkipuolueet.

    Mut­ta sitä en ihan suo­raan kyl­lä osaa nähdä, miten tämä nyt esitet­ty malli olisi oikein minkään puolueen aat­teit­ten mukaan suo­raan tehty. On jopa vaikea nähdä, minkälainen olisi esimerkik­si perus­suo­ma­lainen sote-uud­is­tus. Puolueesta huoli­mat­ta tilanne on se, että jär­jestelmän pitää olla tehokas, eikä rahaa ole mah­dot­toman paljon.

    Nyt tulos näyt­tää niin kun­ni­an­hi­mot­toma­l­ta, että oppo­si­tios­sa ole­vien kon­ser­vati­ivipuoluei­denkin olisi ollut vaikea löytää vielä kun­ni­an­hi­mot­tomam­paa ratkaisua. Lop­putu­los on toden­näköis­es­ti kaikkien puoluei­den äänestäjäkun­tien kannal­ta huono, kos­ka uud­is­tus ei tee mitään attendoistumiselle.

  28. Pienet kepu­laiset kun­nat ovat tämän maan sielu ja sydän ja keuhkot.
    Rahas­ta se ei ole kiin­ni, vaan siitä mihin ja miten se halu­taan käyt­tää. Pri­or­isoin­tia. Var­masti on järkevää myös keskit­tää, mut­ta etäisyy­det ovat pitk­iä, se pitää ottaa huomioon. Uusi­in suurkun­ti­inko sit­ten ehkä raken­netaan kirkolle paljon van­hus­ten­talo­ja van­ho­jen homet­alo­jen tilalle. Tarkkaa talouden­hoitoa var­masti tarvitaan.

  29. Ralle Real­isti:
    Soin­in­vaar­al­la on kum­malli­nen lapselli­nen tarve viisas­tel­la “Muut luulee, mut­ta minä tiedän…”-tyyliin…

    Johtunee tuos­ta työ­paikas­ta, mis­sä hän on pääosin työsken­nel­lyt viime­vuodet. En tarkoi­ta, että Osmo olisi niin eri­no­mainen, mut­ta… Har­vo­ja edus­ta­jia, joil­la on jonkin­lainen kyky laskea jotain.

  30. kiitos Ode, että olet jokeenkin ain­oana yrit­tänyt ker­toa mik­si tämä muu­tos on aivan välttämätön.

    Nykyiset sairaan­hoitopi­ir­it oli­vat menoau­tomaat­te­ja, käytän­nössä vail­la mitään ohjaus­ta ja vas­tu­u­ta — ja kun­nat oli­vat mak­sajia laskun mukaan.

    Poli­itikko halu­aa aina olla se, joka pelas­taan kun­ta­laisia — lääkäri on hereil­lä 24/7 ja hoito­ta­soinen ambu­lanssi läh­tee min­uutis­sa. Hin­taa tälle vain ei ker­ro­ta. Yksi lääkäri ei paljoa saa aikaan, vaan oike­as­sa päivystyk­sessä tarvi­taan myös kuvan­tamis­palve­lut ja lab­o­ra­to­ri­o­ta sekä uleen­sä use­ampia lääkäreitä.

    Lehdis­sä sote-uud­is­tus on myy­ty “kuin­ka palvelui­ta kar­si­taan” ‑han­keke­na eikä “voisiko ajatel­la kokon­aisu­ut­ta” ‑toim­intana. Media elää men­neisessä maalaislääkäri-idyllissä.

    Säästöis­sä tämä tarkoit­taisi sitä, että 100 km säteel­lä ei olisi kah­ta kil­pail­e­vaa käsikirugipäivystys­tä vaan yksi. Erikois­läkäre­itä voisi tava­ta ja erikois­sairaan­hoitoa saa­da siinä muo­dos­sa kuin sitä tarvitaan.

    Muut­toli­ike on muut­tanut myös Suomes­sa järkevää palvelu­raken­net­ta, lääkäriel­lä on omat ajatuk­sne­sa per­hei­den­sä asuin­paikas­ta, mitä ideaa taas on rahastet­tu keikkalääkärei­den palkkiois­sa häikäilemättä.

    Jos olisi uskallet­tu esit­tää n 12 — 18 SOTE alueen ja metropo­li­auleen ratkaisua — tässä olisi ollut toivoa. 

    Liäs­ki tarvi­taan jonkin “lääni” kesi­ta­soinen demokraat­ti­nen vero­tu­soikeudelli­nen demokraat­ti­nen rakenne. Hom­ma on kuin vaalipi­irien kanssa — muu­to­spainet­ta ei ole vielä tarpeek­si, jot­ta vähästäkin val­las­ta tai sen mah­dol­lis­es­ta muu­tok­ses­ta luovuttaisiin.

    Mitä pitäisi tapah­tua, että muu­tostarve menisi jakeluun?

  31. Onko hal­li­tus liian laa­japo­h­jainen, kun tun­tuu siltä, että mis­tään isom­mas­ta asi­as­ta sopimi­nen ei tai­da onnis­tua, ainakaan näin kansalaisen näkökul­mas­ta, vaik­ka päämin­is­terin mielestä päätök­set ovat fan­tastisia ja reilu­ja. Tämäkin päätös tulee muut­tumaan vielä paljon ennen kuin uudet sotealueet aloit­ta­vat toimintansa.

    On surkuhu­paisaa, että rahoi­tus­ta ei käsitel­lä ollenkaan tässä yhtey­dessä, näin oli hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa päätet­ty. Kuitenkin koko ajan men­nään rahoi­tus edel­lä. Mitä muu­ta väestöpo­hjien koko­jen miet­timi­nen on kuin rahoituk­sen käsit­te­lyä. Olisi pitänyt reilusti (!) lähteä ensin miet­timään rahoi­tus­ta ja vas­ta sen jäl­keen muu­ta. Samal­la olisi voitu kor­ja­ta Suomen epä­tasa-arvois­in­ta ter­vey­den­huoltoa OECD-maid­en joukos­sa (muu­tok­set yksi­tyisen ja työter­veyshuol­lon organ­isoin­ti­in ja rahoitukseen). 

    Näis­säkin kom­menteis­sa on viitat­tu Ruotsin malli­in. Mik­si se ei kel­paa? Riit­tävän suuret väestöpo­h­jat ja niille alueille vero­tu­soikeus. Alue­val­tu­us­toille suo­ra kansan­vaali esim. kun­nal­lis­vaalien yhtey­dessä. Kaik­ki rahoi­tus tätä kaut­ta soteasioissa.

    Kutien ase­maa ei tarvit­sisi ollenkaan miet­tiä tässä yhtey­dessä. Niille jää pääte­htävänä koulu­tus, kir­jas­tot yms. Aika hoitaa sit­ten kun­tien määrän. Ja onhan meil­lä menos­sa suuri kuntauudistuskin.

    Ruot­sis­sa land­stingete­jä on parisenkym­men­tä kpl (väestöpo­h­ja noin 500 000). Organ­isaa­tio on alun­perin 1800-luvun puoles­ta välistä alka­en eli hyvin kestävästä organ­isaa­tios­ta on kysymys.

  32. Ralle Real­isti: Olisikos Keskus­tan ja Perus­suo­ma­lais­ten mallit nyt sit­ten parem­pia. Nehän ovat nurkka­p­a­tri­oot­tisu­udessaan kaikkea keskit­tämistä vastaan. 

    En tiedä perus­suo­ma­lais­ten mallista mitään ja keskus­tan malli muis­tut­taa peri­aat­teessa Ruotsin ja Tan­skan malle­ja. Kel­paisiko, jos puhut­taisi­in vaikka­pa Ruotsin mallista. luulen, että keskus­takin on tajun­nut, ettei ter­vey­den­huoltoa voi­da jär­jestää enää kun­tako­htais­est, jos halu­taan yhdis­tää peruster­vey­de­huolto ja erikois­sairaan­hoito. Suomi­han on tietääk­seni ain­oa EU maa, jos­sa on kun­ta­pe­rusteinen systeemi.

    Kyl­lä tämä lkri­ti­ik­ki (Harisa­lo, Kekomä­ki, Viialainen, Pus­ka) on ollut aika voimakas­ta ja mielestäni perustel­tua. Men­nään vain sekavam­paan hallinnol­liseen sys­teemi­in. eräs hyvän jär­jestelmän perus­pi­irre on se, että se on selkeä ja ennakoitava.

  33. Ode:

    Posi­ti­ivis­es­ti ajatellen enem­mistö suo­ma­lai­sista asuu kun­nis­sa, jois­sa perus- ja erikois­sairaan­hoito on tämän jäl­keen samas­sa organ­isaa­tios­sa ja tämä organ­isaa­tio on tur­val­lis­es­ti kun­nan sisäl­lä eikä mis­sään himmelissä.

    Näet siis posi­ti­ivise­na ihmeel­lisen hallinto­him­melin (maakun­tapääkaupunkien vas­tuukun­ta­malli), jos­sa hyvin toimi­va erikois­sairaan­hoito lyödään yhteen huonos­ti toimivien kun­nal­lispoli­itikko­jen hal­lit­semien suurten kaupunkien ter­veyskeskusten kanssa ja johto­vas­tuu annetaan taholle joka on aikaansanut nämä toim­i­mat­tomat peruster­vey­den­huol­lon rakenteet?

    Mil­lä ihmeel­lä HUS saadaan järkevästi pilkot­tua pääkaupunkiseudun kun­tien kesken?

    Miten TYKS saadaan jaet­tua Turun kaupun­gin ja koko Län­si- ja Lounais-Suomen TYKS-ERVA-toimin­nan kesken? Jne jne…

  34. anonyy­mi:

    Kansalaista riepoo niin älyt­tömästi se, että hyväksytään mitä tahansa paskaa vain sen takia, että saataisi­in edes jotain aikaisek­si. Kansalaista riepoo myös se, että eduskun­nan keskuste­lut ja äänestyk­set ovat pelkkä muodol­lisu­us. Jos järkevää päätöstä ei saa­da aikaan hal­li­tuk­sen sisäl­lä, ehkä kan­nat­taisi lopet­taa turha blokki­a­jat­telu ja pyrk­iä par­la­men­taariseen ratkaisuun.

    Anonyy­mi kiteyt­ti asian tässä kyl­lä hyvin.

    Osmo, kun nyt rohkeasti ilmoitit, että esi­tys pitäisi hylätä hal­li­tuk­ses­ta lähdön uhal­lakin, niin kai tulet sit­ten aikanaan eduskun­nas­sa äänestämään esi­tys­tä vas­taan, jos se äänestyk­seen asti pää­tyy? Vai luk­it­seeko jonkin­lainen ryh­mäkuri sin­utkin hal­li­tuk­sen liekaan?

    Tämä ryh­mäkuri taitaa nykyään olla tekosyy, jon­ka var­jol­la saadaan suo­ma­laiseen lain­säädän­töön hyväksytet­tyä “mitä tahansa paskaa” (anonyymin ilmaus­ta lainatak­seni) eikä tarvi enää välit­tää hyvästä valmis­telus­ta, kun kukaan ei uskalla sanoa omaa rehellistä mielipi­det­tään vaan men­nään porukan mukana aiv­ot narikassa.

  35. Janne:
    Pari huomio­ta asi­aan. Ensim­mäisenä halu­aisin kri­it­tis­es­ti huo­maut­taa, että edus­ta­ja Soin­in­vaara päät­tää olla Kanadas­sa sil­loin kun tästä asi­as­ta fak­tis­es­ti päätetään eduskun­taryh­mien kesken. Var­masti tällekin ratkaisulle löy­tyy peruste­lut, mut­ta siel­lä Kanadas­sa kuitenkin olit sil­loin kun tähän asi­aan olisi pitänyt Helsingis­sä vaikuttaa. 

    Toisek­si kiin­nitän huomion tähän kohtaan tek­stistäsi: “Vas­tuukun­ta­malli on sinän­sä paljon parem­pi kuin pro­fes­sion val­las­ta kär­sivät lääkärei­den itsenäis­es­ti johta­ma kun­tay­htymä­malli, mut­ta sen ongel­mana ovat perus­tus­lak­i­juris­tit.” Ongel­mana eivät ole perus­tus­lak­i­juris­tit, vaan se, että vas­tuukun­ta­malli on mah­dol­lis­es­ti ris­tiri­idas­sa Suomen perus­tus­lain kanssa. Tässä asian muo­toilul­la on vis­si ero. Perus­tus­la­ki ei ole mikään pikku detalji tämän kaltaisia uud­is­tuk­sia suunniteltaessa.

    Lopuk­si kir­joi­tan vielä sen, minkä olen tähänkin blogi­in kir­joit­tanut aiem­min. Eli Kataisen hal­li­tus voi pakot­taa maaseudun pikkukun­nat liit­tymään toisi­in­sa, mut­ta ei onnis­tu pääkaupunkiseudun tai Tam­pereen kaltai­sis­sa ympäristökun­tien kun­tali­itok­sis­sa. Ja tämän vuok­si koko kun­tau­ud­is­tus epäon­nis­tuu. Suomen tule­vaisu­u­den kannal­ta merkit­tävät liitok­set ja uud­is­tuk­set jäävät tekemät­tä. Kepu­lan­di­aan saadaan toki myller­rys aikaisek­si ‑ainkin seu­raavi­in eduskun­tavaalei­hin saakka.

    Palve­lut jär­jestetään pääsään­töis­es­ti vas­tuukun­ta­mallil­la. Vas­tuukun­nas­sa on kun­tien yhteinen toimielin, jos­sa on kun­tien edus­tus. Poikkeuk­se­na sote-alueen hallintoma­lli voi olla myös kun­tay­htymä. Kun­tay­htymässä ääni­val­ta määräy­tyy kun­nan asukaslu­vun perusteella. 

    * Hal­li­tus on purka­mas­sa sosi­aali- ja ter­veystoimen­palvelu raken­net­ta käsit­televän uud­is­ty­se­hdo­tuk­sen mukaises­ti nykyiset sairaan­hoitopi­iri, mut­ta hal­li­tuk­selle ei ole esit­tää minkään­laisia laskelmia uud­is­tuk­sen kus­tan­nus­vaiku­tuk­sista ja/tai säästöistä tule­vaisu­udessa. Olkoon ter­veyspalvelu­iden tuot­tamis­malli mikä tahansa ei mielestäni tule leikkiä kansalais­ten ter­vey­del­lä. SDP teki ensim­mäisen virheen valites­saan vas­tu­umin­is­terik­si untu­vikon ja lop­pu onkin historiaa.
    Kun­tia ei ole mah­dol­lista pakot­taa yhteen, mikäli nämä nämä hoita­vat lais­sa määritel­lyt velvoit­teen­sa. Hal­li­tus voi pakot­taa kun­tia liitok­si­in vain mikäli kun­nat laimin­lyövät velvol­lisuuk­si­aan tai ajau­tu­vat taloudel­lis­es­ti kriisikunniksi,.

    http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091698?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=kuntajakolaki#L1P4

    http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091698?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=kuntajakolaki

  36. Kun­nille kuu­luu nyt liikaa sel­l­aisia velvot­tei­ta asukkai­ta kohtaan, jot­ka oikeas­t­aan kuu­luisi val­ti­olle. Mik­sei kun­nat palkkaa poli­ise­ja? Mik­sei ter­veysase­man­pitovelvoitet­ta ole säädet­ty vielä pari tasoa alem­mas, taloy­htiölle? Mitä se oikeas­t­aan kun­nalle kuuluu?

    Val­tion mit­takaavas­sa saataisi­in tehdä päätök­set tasol­la “99,99% väestöstä on puolen tun­nin päässä ter­veysase­mas­ta” (vai yksi des­i­maali lisää) — ja lop­ut haetaan tarvit­taes­sa vaik­ka helikopter­il­la — ja jäisi virkami­esten las­ket­tavak­si mil­lä etäisyy­del­lä kulut min­i­moituu. Kun­tapäät­tämi­nen sovel­tuu parem­min aluei­denkäytön ja “ylimääräis­ten palvelu­jen” valikointiin.

  37. Ker­toisitko miten lääkärien val­ta konkreet­tis­es­ti heiken­tää ter­vey­den­huoltoa sairaanhoitopiireissä?

    Pri­or­isoin­ti on ikävää puuhaa ja poli­itikot eivät sitä halua tehdä. Sik­si se jää lääkärikun­nalle ja arjes­sa sen tekevät nuoret ja koke­mat­tomat niin kuin kaiken ikävän, esim. perusterveydenhuollossa.

    1. Lääkärei­den, ja ter­vey­den­huol­losta kiin­nos­tunei­den luot­ta­mushenkilöi­den yhteis­peli johtaa siihen, että bud­jetit pyrkivät kas­va­maan, kos­ka kukaan tämän piirin ulkop­uolelta ei pysty aset­ta­maan rahankäytölle rajoituk­sia. Kujn­tay­htymäl­lä on käytän­nössä raja­ton oikeus lähet­tää lasku­ja omistajilleen.

  38. Lin­jaus uudek­si Sote-mallik­si on hal­li­tuk­sen merkit­tävän enem­mistön mielestä hyvä.
    Uusi Sote-malli on eduskun­nan merkit­tävän enem­mistön mielestä hyvä.
    Velkaisen “vah­van” peruskun­nan val­tu­us­ton merkit­tävä enem­mistö lin­jaa Sote-palveluitaan suun­taan, jos­sa alueen asukkaiden merkit­tävä enem­mistö saa jatkos­sa hyviä perus­palvelui­ta ja samal­la rahaa säästyy keskuskun­nan kehittämiseen.
    Sote alueen laita­mien kun­tien merkit­tävä enem­mistö kokee merkil­listä voimat­to­muut­ta huo­mates­saan miten tässä demokraat­tises­sa päätök­sen­teossa pääsi näin käymään.

  39. Nyky­malli on rosvouk­sen ja rahas­tamisen sekoilukent­tä. Oleel­lista on, että kun­nat ja sairaan­hoitopi­ir­it ovat hädin tuskin puheväleis­sä, kun sairaan­hoitopi­ir­it voivat sanel­la tekemisensä.

    Turkun kan­nat­taa hoitaa omaa erikois­sairaan­hoitoaan mah­dol­lisim­man pitkälle itse, kosk sil­loin se mak­saa suurim­man osan sairaan­hoitopi­irin kuluista ja oma­toimisu­udel­la ne vähenevät.Loimaan taas kanan­taa säästää peruster­vey­den­huol­los­sa ja lähet­tää poti­laat erikois­sairaan­hoitoon mah­dol­lisim­man nopeasti.
    Loimaalle se on säätöä, kos­ka Turku mak­saa kuitenkin enim­män osan kuluista.

    Ei hyvä ollenkaan. Kun peruster­vey­den­hoidol­la on sama mak­sa­ja kuin erikois­sairaan­hoidol­la, työn­jako ja kus­tan­nus­ket pysyvät hallinnas­sa. Samal­la voidaan piienem­piä erikoisa­lo­ja sijoit­taa järkevästi niin lääkärien kuin poti­laiden kannalta.

    Sosi­aalipuoles­ta on puhut­tu vähän, mut­ta noin 300 kun­nan eri­laiset sys­teemit eivät ainakaan edis­tä mitään järkevää toimintaa.

    Kukaan ei ole syr­jäseuduil­ta pois­ta­mas­sa lääkäri­palvelui­ta. Sen sijaan syr­jemäl­läkin halausi­in päästä lääkäri­in, jol­la on käytössäänn niin labra kuin kuvantaminen.

  40. Pirkan­maal­la ain­oas­taan Tam­pereel­la on oikeus jär­jestää kaikkia SoTe palveluita.

    Tam­pereen 217000 asukas­ta voi vaaleis­sa vaikut­taa näi­hin palvelui­hin. Muiden kun­tien 300000 asukas ei voi vaikut­taa. He mak­sa­vat mitä Tam­pere pyytää.

    Suomen maakun­ta­hallinto taitaa olla laji­aan ain­oa Euroopas­sa, jon­ka luot­ta­mushenkilöitä ei vali­ta vaaleissa.

    En ollenkaan ihmettele Soin­in­vaaran harmis­tus­ta. Sote esi­tys on epä-älylli­nen. Pääkaupunkiseudun osaltakaan mikään asia ei ratkea.

    Ain­oa hyvä puoli asi­as­sa on, että se ei koske eikä tuhoa Ahve­nan­maan terveydenhuoltoa.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Lääkärei­den, ja ter­vey­den­huol­losta kiin­nos­tunei­den luot­ta­mushenkilöi­den yhteis­peli johtaa siihen, että bud­jetit pyrkivät kas­va­maan, kos­ka kukaan tämän piirin ulkop­uolelta ei pysty aset­ta­maan rahankäytölle rajoituk­sia. Kujn­tay­htymäl­lä on käytän­nössä raja­ton oikeus lähet­tää lasku­ja omistajilleen. 

    Tarkoit­taako väite sitä, että lääkärit toimi­si­vat yleis­es­ti ja jatku­vasti esimi­esten­sä ohjei­den vastaisesti?

  42. Osmo Soin­in­vaara: Lääkärei­den, ja ter­vey­den­huol­losta kiin­nos­tunei­den luot­ta­mushenkilöi­den yhteis­peli johtaa siihen, että bud­jetit pyrkivät kas­va­maan, kos­ka kukaan tämän piirin ulkop­uolelta ei pysty aset­ta­maan rahankäytölle rajoituk­sia. Kujn­tay­htymäl­lä on käytän­nössä raja­ton oikeus lähet­tää lasku­ja omistajilleen

    Ei tilanne nyt kuitenkaan niin paha Suomes­sa ole, jos ter­vey­den­huoltoon kuluu 9% BKT:sta (vrt USA 17%). Samo­ja ongelmia näyt­tää ole­van siel­lä Kanadas­sa ja Van­cou­veris­sa netin mukaan, vaik­ka siel­lä on käsit­tääk­seni vaku­u­tus­po­h­jainen järjestelmä.

    Itse asi­as­sa lääkärit/Lääkäriliitto ovat protestoi­neet liial­lisia ja huonos­ti toimivia IT-jär­jestelmiä vas­taan ja kuitenkin kun­nat han­kki­vat niitä.

    Ruot­sisa­han alue­ta­soisil­la lanstingeteil­la on oma bud­jet­tin­sa ja vero­tu­soikeuten­sa sekä vaaleil­la valit­tu luot­ta­mus­mieshallinto. Ruotsin ter­vey­den­hoitoku­lut ovat samaa luokkaa BKT:sta kuin Suomen, joten ei hei­dän jär­jestelmän­sä näytä johta­van kulu­jen karkaamiseen.

    1. Ruotsin land­stingetit eivät ole pelkkiä sairaan­hoitopi­ire­jä, vaan ne hoita­vat suur­in­ta osaa niistä tehtävistä, joi­ta Somes­sa hoita­vat kunnat.

  43. Tavalli­nen kun­ta-ala­mainen ei tiedä paljonko yhteiskun­nalle mak­saa käyn­ti ter­veyskeskuk­ses­sa tai sairaalas­sa. Kuitenkin vero­tuk­sen raskaud­es­ta valite­taan. Sit­ten kun lääkärin apua tarvi­taan, ollaan vaa­ti­mas­sa mielu­um­min heti. 

    Van­huk­sille ei ole vieläkään kek­sit­ty jär­jestää jonkin­laista van­hak­si­t­u­lotarkas­tus­ta. Se kun ei ole kenenkään vas­tu­ul­la eikä mikään laki velvoita.
    Sit­ten kun van­hus hoita­mat­toman vaivan takia rom­ah­taa avut­tomaan tilaan, löy­tyy kyl­lä kun­nal­lista kod­in­hoita­jaa, ate­ri­apalvelua ym. Hin­nas­ta ei olekkaan paljon väliä, kos­ka nämä ovat lain velvoittamaa.

    Syn­ny­tys­sairaaloiden vähen­tämi­nen on johtanut siihen, että syn­nyt­täjät hakeu­tu­vat sairaalan lähelle hotel­li­in asumaan ja odot­ta­maan. Sen tietysti mak­saa asi­akas itse. Ei tai­da olla vero­tuk­ses­sa vähennyskelpoista. 

    Rehellistä olisi esit­tää hin­ta­lap­pu ter­vey­den­hoi­dos­sa, vaikkei kaikelle sitä voikaan laskea. Kun­taa ei kiin­nos­ta mat­ka- ym kor­vauk­set. Kela­han ne maksaa.Olen aina kuvitel­lut, että Kela olemme me.

    Pääkysymys, eli mitä kaik­ki mak­saa, on täysin käsit­telemät­tä. Vas­taus on aina sama: Muut­tu­jia on niin paljon ja kaik­ki vaikut­taa kaik­keen. Entä sit­ten lama. Syve­neekö, oike­neeko, para­neeko joskus vai ei koskaan.

  44. Nykyi­nen sote-malli ei oikeas­t­aan muu­ta mitään.

    Kyseessä on lähin­nä kos­meet­ti­nen muu­tos ja suurin vaiku­tus lie­nee kun­tien määrään, jos siihenkään.

    Paljon melua tyhjästä ja reurssien haaskausta.

    Toden­näköisin tulos on palvelu­jen heikken­e­m­i­nen edelleen.

    Todel­li­nen uud­is­tus olisi ollut sote-palvelu­iden irrot­ta­mi­nen kun­tarak­en­teesta ja monikanavaisen rahoituk­sen lopettaminen

    Tämä olisi tarkoit­tanut, että olisi siir­ryt­ty yhteen lom­pakkoon, yhteen kanavaan , mut­ta asi­akkaal­la olisi mah­dol­lisu­us vali­ta hoita­va organisaatio/lääkäri ja rahat olisi kiin­nitet­ty asiakkaaseen.

    Syr­jäseuduil­la tuskin syn­ty­isi lisää palvelu­ja, mut­ta suurin osa ihmi­sistä asuu taajamissa/lähellä taa­jamia, joi­hin sopii useitakin toimijoita.

    Käytän­nössä se merk­it­sisi, että val­tio ottaisi huolek­seen sote-palvelu­iden tuottamisen.

    Palvelun tuot­ta­jatkin oli­si­vat samal­la viival­la eli yksi­tyi­nen, työter­vys ja julki­nen kil­pail­i­si­vat asiakkaista, 

    Sil­loin laatu ja poli­it­ti­nen vas­tuu kohtaisi­vat, nythän sama kansane­dus­ta­ja keskit­tyy Eduskun­nas­sa moit­ti­maan kun­tia huonos­ta palvelus­ta ja kun­nan­val­tu­us­tossa val­tio­ta rahoituk­sen riittämättömyydestä.

    Tämän uud­is­tuk­sen oheis­tuot­teena kun­nat näivet­ty­i­sivät organ­isaa­tiona ja kok­i­si­vat luon­nol­lisen kuoleman.

    Ja tieto­jär­jestelmiäkin voitaisi­in hyö­dyn­tää ja yht­enäistää tehokkaam­min, kun ohjaus olisi keskitettyä.

  45. Pahin­ta tässä asi­as­sa on, että kuluu liki 10 vuot­ta enne kuin virhe todetaan.

    Tsoin EU:n uusi ter­vey­den­hoitodi­rek­ti­ivi voisi pakot­taa muut­ta­man jär­jestelmää, mut­ta Suo­mi on päät­tänyt tais­tel­la viiemiseen saak­ka, että direk­ti­ivi ei toteudu

    Suomel­la on hyvää koke­mus­ta tais­telus­ta autoverodi­rek­ti­ivien vas­taises­sa taistelussa

  46. Nukku­Mat­ti: Entä Tam­pereen ja Turun seuduil­la. Mitä uud­is­tus käytän­nössä tarkoittaa?

    Saat­taa liit­tyä tähän Orpon työryh­män muis­tion kohtaan:

    Kun­nal­la ei kuitenkaan ole kun­taraken­nelain 4 d §:ssä tarkoite­tul­la yht­enäisel­lä yhdyskun­tarakenne- ja työssäkäyn­tialueel­la oikeut­ta jär­jestää perus­ta­son palvelu­ja. Tästä poiketen kun­taraken­nelain 4 d §:ssä tarkoite­tul­la selvi­tysalueel­la ole­va, nyt yli 20 000 asukkaan kun­ta voi saa­da perus­ta­son sote-palvelu­jen jär­jestämisoikeu­den sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että suorite­tun val­tion eri­tyisen kun­ta­jako­selvi­tyk­sen perus­teel­la alueelle syn­tyy use­am­man kuin yhden yli 20 000 asukkaan kun­nan kokonaisratkaisu.

    Tämä vas­tan­nee ainakin Kaari­nan ja Kan­gasalan tapauk­seen. Niil­lä ei ole oikeut­ta perus­ta­son sote-palvelui­hin, jollei niin sit­ten päätetä val­tion kuntajakoselvityksessä.

    Joku kun­tavi­isaampi osaa ker­toa sen, mitä tuo oikeasti tarkoit­taa metropo­lialueel­la. Kun­taraken­nelain 4 d § on kir­joitet­tu siten, että se ei koske metropo­lialueen kun­tia. Turun ja Tam­pereen ympäristöä se sen sijaan aivan eri­tyis­es­ti kos­kee. Tämän perus­teel­la vaikut­taisi siltä, että pk-seudul­la kun­nat hoita­vat hom­man itse, jolleivät itse päädy tekemään yhteistyötä (mitä ilmeis­es­ti ei ole kielletty).

  47. Suomes­sa on 56 kun­taa jois­sa on vähin­tään 20,000 asukas­ta. Nykyään perus­ta­son sosi­aali- ja ter­veystoimen hoitaa 320 kun­taa (yksin tai yhdessa), uud­is­tuk­sen jäl­keen teo­ri­as­sa 56 kun­taa. Väestopo­h­jat siis keskimääräis­es­ti kuusinker­tais­tu­vat. Tältä osin uud­is­tuk­ses­sa on järkeä.

    Uud­is­tus tuo myos mukanaan jonkin­laisen pseu­do-pitäjä-mallin: pikkukun­nat saa­vat olla halutes­saan itsenäisiä, mut­ta niiltä viedään tärkeim­mat toimin­not ylem­mälle tasolle (=keskuskun­nalle). Tämähan voisi jopa johtaa teo­ri­as­sa kun­tien pilkkomisi­in. Mik­sei Itä-helsin­ki voisi olla oma kun­ta, jos sotea ei tarvit­sisi hoitaa itse?

  48. ris­ti­in-rasti­in: Val­tion mit­takaavas­sa saataisi­in tehdä päätök­set tasol­la “99,99% väestöstä on puolen tun­nin päässä ter­veysase­mas­ta” (vai yksi des­i­maali lisää) – ja lop­ut haetaan tarvit­taes­sa vaik­ka helikopter­il­la – ja jäisi virkami­esten las­ket­tavak­si mil­lä etäisyy­del­lä kulut minimoituu.

    Aus­tralias­sa hom­ma toimii vähän tuo­hon tapaan, helikopter­it ja lentokoneet ovat laa­joil­la alueil­la käytössä poti­laskul­je­tuk­si­in. Har­vaana­su­tu­il­la alueil­la toimii lisäk­si yhden sairaan­hoita­jan ter­veysasemia, joil­la on videokon­sul­toin­timah­dol­lisu­us päivys­tävään lääkäriin.

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    Lääkärei­den, ja ter­vey­den­huol­losta kiin­nos­tunei­den luot­ta­mushenkilöi­den yhteis­peli johtaa siihen, että bud­jetit pyrkivät kas­va­maan, kos­ka kukaan tämän piirin ulkop­uolelta ei pysty aset­ta­maan rahankäytölle rajoituk­sia. Kujn­tay­htymäl­lä on käytän­nössä raja­ton oikeus lähet­tää lasku­ja omistajilleen.

    Vielä kur­jem­paa on se, että lääketi­eteestä mitään ymmärtämät­tömät ovat aset­ta­mas­sa sel­l­aisia rajoituk­sia rahankäytölle, mikä estää ihmisiä saa­mas­ta tarvit­tavaa hoitoa. Se ei ole yhteiskun­nal­lis­es­ti järkevää, sil­lä vaikeutues­saan sairaudet aiheut­ta­vat sairaus­pois­saolo­ja ja lop­ul­ta työkyvyt­tömyyt­tä, ja myöhem­min tarvi­taan lisään­tyvästi lääkkeitä, sairaala­hoito­ja ja lop­ul­ta palvelu­ja kotiin. 

    Niin, että jos kum­minkin annet­taisi­in ter­vey­den­hoidon hoitaa kun­nol­la tehtävän­sä. Pitää muis­taa, että suo­ma­laisen ter­vey­den­hoidon taso ei enää ole nytkään pri­imaa, olemme jo pudon­neet (kuten san­ot­tu) Slo­va­kian ja Sloven­ian sarjaan.
    Enää ei olisi varaa yhtään heikentää.

  50. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    Lin­jaus uudek­si Sote-mallik­si on hal­li­tuk­sen merkit­tävän enem­mistön mielestä hyvä.
    Uusi Sote-malli on eduskun­nan merkit­tävän enem­mistön mielestä hyvä.
    Velkaisen “vah­van” peruskun­nan val­tu­us­ton merkit­tävä enem­mistö lin­jaa Sote-palveluitaan suun­taan, jos­sa alueen asukkaiden merkit­tävä enem­mistö saa jatkos­sa hyviä perus­palvelui­ta ja samal­la rahaa säästyy keskuskun­nan kehittämiseen.
    Sote alueen laita­mien kun­tien merkit­tävä enem­mistö kokee merkil­listä voimat­to­muut­ta huo­mates­saan miten tässä demokraat­tises­sa päätök­sen­teossa pääsi näin käymään.

    Entä jos kat­sot­taisi­in kun­tapoli­itikko­jen näke­myk­set asi­as­ta. Euroopan kansalais­ten teemavuon­na ei sopisi jät­tää kansalais­ten näke­myk­siä huomiotta…

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    Lääkärei­den, ja ter­vey­den­huol­losta kiin­nos­tunei­den luot­ta­mushenkilöi­den yhteis­peli johtaa siihen, että bud­jetit pyrkivät kas­va­maan, kos­ka kukaan tämän piirin ulkop­uolelta ei pysty aset­ta­maan rahankäytölle rajoituk­sia. Kujn­tay­htymäl­lä on käytän­nössä raja­ton oikeus lähet­tää lasku­ja omistajilleen. 

    Hyvä­nen aika, ter­vey­den­hoit­o­meno­jen kasvulle on lukuisia syitä ja niistä suurin tuskin kuitenkaan on lääkärien halu paisut­taa bud­jet­tia sairaan­hoitopi­irien hallintoma­llista johtuen. Kuten edel­lä linkit­tämäni tilas­to osoit­taa, Suomes­sa ter­vey­den­hoitoku­lut ovat alhaiset läh­es mihin tahansa Län­si-Euroopan ja Pohjois-Amerikan val­tioon verrattuna.
    (http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_total_health_expenditure_%28PPP%29_per_capita)

    Syitä meno­jen kasvu­un ovat muun muas­sa hoito­jen ja lääkkei­den kehit­tymi­nen, minkä ansioista voidaan hoitaa sel­l­aisi­akin sairauk­sia, joille ennen ei voitu tehdä mitään. Tämä on yleis­maail­malli­nen syy. Suomes­sa lisäk­si van­husväestön määrän nopea lisään­tymi­nen ns. suurten ikälu­okkien van­hetes­sa on yksi lisäsyy, joka johtaa meno­jen kasvu­un. Tämän lisäk­si meno­ja kas­vat­taa se, että lääkäre­itä koulute­taan liian vähän tarpeeseen näh­den, jol­loin heitä ei kaikkialle (julkiselle sek­to­rille) riitä ilman, että hoito­työstä mak­se­taan tähti­ti­eteel­lisiä sum­mia. Tämä ei ole kuitenkaan sairaan­hoitopi­irien vika, vaan val­tion lob­bauk­selle alt­ti­in koulu­tus­poli­ti­ikan ohjauk­sen vika.

    Sitä pait­si, tämä hal­li­tuk­sen esi­tyshän on joka tapauk­ses­sa hallinto­him­melei­denkin osalta menoa ojas­ta allikkoon. Ei erikois­sairaan­hoidon jär­jestämistä paran­na tai tehos­ta se, että se siir­retään sairaan­hoitopi­ire­jäkin epämääräisem­min hallinnoiduille sote-alueille tai annetaan “vahvoille peruskun­nille”, jot­ka eivät nykyisel­lään selviä edes peruster­vey­den­hoidon jär­jestämisen haasteista.

    Sairaan­hoitopi­irien hallinnon ongel­mat pitää kor­ja­ta Ruotsin mallin mukaisel­la maakun­ta­hallinnol­la, jol­laista muun muas­sa Mau­ri Pekkari­nen on ehdottanut:
    http://www.suomenmaa.fi/edoris?tem=sm_lsearchart&search_iddoc=6355841

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruotsin land­stingetit eivät ole pelkkiä sairaan­hoitopi­ire­jä, vaan ne hoita­vat suur­in­ta osaa niistä tehtävistä, joi­ta Somes­sa hoita­vat kunnat. 

    Kyl­lä tämä on tiedossa.

    Keskus­ta­han on esit­tänytkin, että maakun­nille pitäisi siirtää muitakin tehtäviä kuin pelkkä terveydenhoito.

    Itse asi­as­sa pitäisi men­näkin Ruotsin mallia pitem­mälle siltä osin, että koko sosi­aali- ja ter­veystoi­mi kuu­luisi maakun­nalle. Ruot­sis­sa­han ei aivan näin tai­da olla.

  53. Kalle:
    Kaik­ki tietämäni toimi­vat ja edulliset peruster­vey­den­huol­lon ratkaisut perus­tu­vat sairas­vaku­u­tuk­seen ja jonkin­laiseen yksi­ty­is­lääkäri­jär­jestelmään. Niis­sä ei ole kun­nil­la osaa eikä arpaa. Mik­si Suomes­sa on pakko yhä jatkaa täl­lä DDR:n mallilla? 

    Olisi muka­va kuul­la tarkem­min näistä sin­un tietämistäsi toimivista ja edulli­sista peruster­vey­den­huol­lon ratkaisu­ista. Mitä ne ovat ja mis­sä ne ovat käytössä?

  54. “Maakäräjäkun­ta (ruots. land­st­ing) on poli­it­ti­nen toimielin, joka toimii Ruotsin lääneis­sä. Maakäräjäkun­nal­la on kun­nalli­nen vero­tu­soikeus ja se vas­taa tiety­istä yhteiskun­nal­li­sista tehtävistä, joista tärkein on ter­vey­den­huolto. Maakäräjäkun­nat huole­hti­vat myös kult­tuurista, paikallis­li­iken­teestä ja alue­su­un­nit­telus­ta. Ne ovat erään­laisia alueel­lisen tason tois­si­jaisia kun­tia, niin san­ot­tu­ja sekundäärikun­tia. Maakäräjäkun­taa johtaa suo­ril­la kansan­vaaleil­la valit­tu maakäräjäkun­nan val­tu­us­to. Nykyään Ruot­sis­sa on 20 maakäräjäkuntaa.”

    Tan­skas­sa vas­taa toimielin kul­kee nimel­lä Region, jon­ka kuluista noin 90% menee ter­vey­den­huoltoon. Kokoomus­laiset ovat kehuneet Tan­skan­mallia (100 kun­taa), mut­ta uno­hta­neet (tahal­laan tai tietämät­tömyyt­tään) sen, että siel­lä kun­nat eivät vas­taa terveydehuollosta.

  55. Osmo,

    Kuu­lostaa vähän siltä, että ajatuk­sis­sasi olet niin ihas­tunut tähän vas­tuukun­ta­malli­in, että ajat sitä jääräpäis­es­ti kuin käärmet­tä pyssyyn. 

    Etkö usko, että se ei tule esite­tyssä muo­dos­sa toim­i­maan? Malli on laa­dit­tu siten, että se ain­oas­taan kan­nus­taa muo­dosta­maan maakun­tien kokoisia jät­tikun­tia. Ne kun­nat, jot­ka eivät käytän­nön syistä ole sel­l­aiseen halukkai­ta men­emään, jäävät sit­ten ren­gin ase­maan ja kur­jis­tu­vat, kun vas­tu­ut jäävät, mut­ta tulot häviävät.

    Nyky­isin jo san­o­taan, että Suomes­sa on miljoona asun­toa vääräl­lä paikalla. Näi­den kun­ta- ja soteu­ud­is­tusten jäl­keen voidaan tode­ta, että “vääräl­lä paikalla” ole­via asun­to­ja tulee ole­maan entistäkin enem­män. Mik­sei kukaan arvioi täl­laisen väk­isin ja nopeasti tapah­tu­van uudelleen asut­tamisen todel­lisia kus­tan­nuk­sia? Ehkä Osmo hyk­ertelee, kun pääkaupunkiseudun maan ja asun­to­jen arvo nousee pil­vi­in, mut­ta mon­et per­heet ja itse asi­as­sa koko kansan­talous mak­sa­vat siitä kyl­lä ison hinnan.

    Sitä pait­si, kuvit­teletko oikeasti, että kokoomusjo­htoinen hal­li­tuk­senne muka tulisi toteut­ta­maan mitään oikeasti merk­i­tyk­sel­listä lähidemokra­ti­aa tai kun­nanosa­hallintoa, jota itse ehkä olet mieliku­vi­tus­maail­moissasi hahmotellut?

    Eipä olisi uskonut, että Vihreät ovat näin mielel­lään anta­mas­sa kuoliniskun monille elin­voimaisille pikkukaupungeille ja kyläy­hteisöille, joista halu­taan tehdä joko kui­h­tu­via aavekaupunke­ja tai määräys­val­lat­to­mia suurten keskusten nukku­malähiöitä, jois­sa äänestyspros­ent­ti on alhainen, palvelu­iden saan­ti heikkoa ja syr­jäy­tymi­nen kasvavaa.

    1. Päi­jät-Hämeessä on Hol­lolan ympärille raken­net­tu OIVA-hoito­jär­jestelmä vas­tuukun­ta­mallin perus­teel­la ja toimii oikein hyvin. Vas­tuukun­ta­malli taitaa ter­vey­den­hoi­dos­sa olla yleisem­pi kuin kuntayhtymämalli.

  56. Oiva Frakin­nap­pi: Pitää muis­taa, että suo­ma­laisen ter­vey­den­hoidon taso ei enää ole nytkään pri­imaa, olemme jo pudon­neet (kuten san­ot­tu) Slo­va­kian ja Sloven­ian sarjaan.

    Väite on raflaa­va, mut­ta sen tuek­si olisi hyvä löy­tyä jotain kun­nol­lista evi­denssiä. Eri­lai­sis­sa rankkauk­sis­sa Suomen ter­vey­den­huolto on rankat­tu kyl­lä mon­en­laiseen posi­tioon. Tarkem­min kat­so­ma­l­la näkee kuitenkin sen, että huonot pis­teet tule­vat koe­tus­ta palvelun laadus­ta, hyvät hoitotuloksista.

    Hyväk­si koet­tu palvelun laatu on kallista. Ran­skan (joka siis on jos­sain ver­tailus­sa kär­jessä) ja Suomen (keskilu­okan mutasar­jaa) välil­lä tuos­sa on suuri ero, hoito­tu­lok­sis­sa ei. Kus­tan­nusero on mon­ta pros­ent­tiyk­sikköä BKT:sta.

    Ja tältä poh­jal­ta kat­sot­tuna Suomen eri­ty­ishaaste eri­lais­ten ulko­mais­ten ratkaisu­jen kopi­oin­nis­sa on se, että mis­sään ei tehdä parem­paa jälkeä halvem­mal­la. Huonom­paa hoitoa kalli­im­mal­la tuote­taan mon­es­sakin paikas­sa, joten uud­is­tuk­sel­la on isosti tilaa epäonnistua.

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Päi­jät-Hämeessä on Hol­lolan ympärille raken­net­tu OIVA-hoito­jär­jestelmä vas­tuukun­ta­mallin perus­teel­la ja toimii oikein hyvin. Vas­tuukun­ta­malli taitaa ter­vey­den­hoi­dos­sa olla yleisem­pi kuin kuntayhtymämalli. 

    Kumpi on parem­pi, tämä Osmon main­os­ta­ma Päi­jät-Hämeen vas­tuukun­ta­malli vai Keskus­tan kehu­mat Etelä-Kar­jalan (EKSOTE) ja Kain­u­un maakuntamallit?

    Molem­mis­sa var­maankin on hyviä piirteitä, ovathan nämä kaik­ki syn­tyneet enem­män tai vähem­män vapaae­htois­es­ti. Hal­li­tus kuitenkin ajaa nyt omaa uud­is­tus­taan pakot­ta­mal­la ja mah­dol­lis­es­ti kieltämäl­lä osan nyky­isin käytössä ole­vista vai­h­toe­hdoista ilman mitään todel­lisia perusteita.

    Lisäk­si on syytä ihme­tel­lä, että mik­si Ruotsin mallin sovel­tuvu­ut­ta Suomeen ei ole edes selvitet­ty. Mallia on kuitenkin kan­natet­tu paljon mm. Keskus­tan, Vihrei­den ja Vasem­mis­ton piiris­sä. Kokoomus ja SDP:kö halu­a­vat estää par­la­men­taarisen asiantun­ti­jatyöhön poh­jau­tu­van valmis­telun ja tyrkyt­tävät koko ajan tätä ns. poli­it­tista ohjausta?

  58. Min­un taas kiin­nos­taa asi­at käytän­nössä ja hil­jat­tain sairaalas­sa tör­mäsin hol­hoavaan käsky­tyk­seen vaiko ihan lain­mukaiseen käytäntöön. 

    Nimit­täin kovis­sa rin­takivuis­sa pääsin kotoani juh­lapy­hänä omin voimin n. 200 m päässä ole­van ison sairaalan vas­taan­otolle. Respa otti nopeasti vas­taan ja min­ut laitet­ti­in EKG-mittaukseen. 

    Sit­ten kun tilanne oli jo selvin­nyt, että sydän eivätkä keuhkot olleet syynä rin­takipui­hin, niin poti­laiden kanssa touhun­nut hoita­ja tuli min­ulle ker­tomaan, että tulethan sit­ten seu­raaval­la ker­ral­la ambu­lanssil­la vastaanotolle!

    Siis tehdäänkö nyky­isin ensidi­ag­noosi abmu­lanssis­sa ja vas­ta sit­ten päätetään, että voidaanko poti­las toimit­taa sairaalaan.

    Tilanne on nimit­täin irvokas min­un kohdal­la, kun tähän 200 metrin päähän sairaalas­ta ei saa ambu­lanssia oikein mil­lään kon­stil­la kohtu­ullises­sa ajas­sa. Ja tämä johtuu myös siitä, että ambu­lanssi on jätet­tävä kauas parkkipaikalle, kun kaik­ki ambu­lanssikuskit eivät uskalla luot­sa­ta ambu­lanssia huoneis­toni por­raskäytävän oven eteen. Ei, vaan mielum­min ambu­lanssista, parkkipaikalta tule­vat paare­ja 100 metriä kantaen.

    Ja jos kau­ni­im­man sukupuolen edus­ta­jat ovat ambu­lanssis­sa vuorossa, niin kuinka­han 130 kilo­isen poti­laan raa­haami­nen 4. ker­rokses­ta paareil­la onnis­tuu — vaik­ka kuin olisi punt­ti­salil­la käyty. 

    Eli jatkos­sakin jos vaan hen­ki pihisee, han­kki­udun suo­raan itse sairaalan vas­taan­otolle vaik­ka kuin tulisi ambu­lanssia käyttää.

  59. Kieltämäl­lä ei saa­da mitään hyvää aikaa. Olisi järkevinyä perus­taa sote-alueet pääsään­töis­es­ti nyky­is­ten sairaan­hoitopi­irien poh­jal­ta, jol­loin oltaisi­in tasaver­taisem­pia asukaslu­vun suh­teessa. Tätähän THL/Puskakin näyt­ti esittäneen.

    Tämä Orpon ryh­män esi­tys on koko maail­man mit­takaavas­sa seka­va kum­mallisu­us. En tiedä mis­sään muual­la näin sekavaa sys­teemiä ja kri­teere­jä. Kaik­ki sekavu­us johtuu vain siitä, että sote-uud­is­tus on pan­tu ensisi­jais­es­ti palvele­maan kuntauudistusta.

  60. Itse asi­as­sa, muu­ta­ma havain­to tuos­ta Osmon mainit­se­mas­ta Päi­jät-Hämeen perus­palvelukeskuk­ses­ta Oivasta.

    En tiedä, että onko oikein luon­nehtia ko. organ­isaa­tion hallintoa vas­tuukun­ta­mallik­si, ennem­minkin kyseinen hallintoma­lli kuu­lostaa mielestäni kun­tien väliseltä yhteistyöltä:
    http://www.oivappk.fi/fi/sosiaali-_ja_perusterveydenhuollon_palvelut/hallinto_ja_talous/organisaatio

    Tiedätkö Osmo, että omis­ta­vatko kaik­ki kun­nat yhdessä tämän Oiva-nimisen liike­laitok­sen ja sen omaisu­u­den, jol­loin kaik­ki osakaskun­nat ovat siis siinä mielessä tasa-arvoisia, vaik­ka oper­ati­ivi­nen johto onkin osa Hol­lolan kun­nan organ­isaa­tio­ta? Vai onko tosi­aan niin, että Hol­lo­la omis­taa kaiken ja työn­tek­i­jät ovat Hol­lolan liike­laitok­sen työn­tek­i­jöitä, ja muiden kun­tien luot­ta­mushenkilöt vain keskit­tyvät luot­ta­maan yhteisessä perus­tur­valau­takun­nas­sa, joka tilaa Oivan tuot­ta­mat palve­lut? Entä mil­lä perus­teel­la eri kun­nat mak­sa­vat asukkaiden­sa palveluista? Mikä hallintoelin viime kädessä vas­taa Oivan tuloista ja menoista? Mikä on se luot­ta­mus­mieselin, joka hyväksyy bud­jetin ja investoin­nit (ilmeis­es­ti ei kuitenkaan pelkästään Hol­lolan val­tu­us­to kuten kai puh­taas­sa vas­tuukun­ta­mallis­sa olisi)? Kenen omaisu­ut­ta ovat Oivan hallinnoimat kiin­teistöt? Mikä on em. linkin takana maini­tun perus­tur­valau­takun­nan rooli? Ainakin tuos­sa kun­tien yhteises­sa perus­tur­valau­takun­nas­sa on muuten jokaises­ta kun­nas­ta yhtä mon­ta edus­ta­jaa. Eikös Osmo ole aiem­min juuri kammok­sunut täl­laista hallintomallia?

    Toinen tärkeä asia on, että tämä Oiva ei käsit­tääk­seni vas­taa erikois­sairaan­hoi­dos­ta, jol­loin siinä ei voi toteu­tua perus- ja erikois­sairaan­hoidon inte­graa­tio. Suurin ongelma­han hal­li­tuk­sen nyky­i­sis­sä esi­tyk­sis­sä on, että erikois­sairaan­hoito on vaaras­sa pilkkoutua ja hajaan­tua maakun­tia paljon pienem­pi­in yksiköi­hin tai siten, että esim. pääkaupunkiseudulle tulisi lukuisia erikois­sairaan­hoitoa tar­joavia organ­isaa­tioi­ta vieri viereen.

    Kol­man­nek­si, kysymys Osmolle: Oletko var­ma, että sin­ul­la ja kokoomuk­sel­la on saman­lainen ymmär­rys siitä, että mitä vas­tuukun­ta­mallil­la tarkoitetaan?

    Ainakin tuo Päi­jät-Hämeen Oiva-liike­laitos kuu­lostaa min­un korvi­i­ni enem­män kun­tien väliseltä yhteistyöltä kuin vas­tuukun­ta­mallil­ta. Onko kysymyk­sessä vain sekaan­nus ter­mien käytössä, vai onko oikeasti vaarana, että saman sote-alueen eri kun­tien asukkaat voivat joutua hyvin eri arvoiseen ase­maan palvelu­iden saatavu­udessa, mak­su­is­sa tai mah­dol­lisuuk­sis­sa vaikut­taa sote-alueen päätöksentekoon? 

    Jos vas­tuukun­ta­malli oikeasti tarkoit­taa sitä, että kaik­ki kun­nat yhdessä omis­ta­vat liike­laitok­sen, joka tuot­taa palve­lut ja palkkaa henkilökun­nan, ja kysymyk­sessä on siis yhteinen “liike­laitos keskuskaupun­gin organ­isaa­tios­sa”, niin eihän tässä ole kun­tien välisen tas­a­puolisu­u­den näkökul­mas­ta juuri mitään eroa sairaan­hoitopi­iri­in. Kiin­nos­taisi kuitenkin tietää, että miten tuon liike­laitok­sen päätök­sen­teko, omis­tus ja vas­tu­ut on juridis­es­ti ja hallinnol­lis­es­ti jaettu. 

    Nämä ter­mit olisi nyt tärkeä saa­da selviksi tarkem­min. Veikkaan, että useim­mille tuos­ta vas­tuukun­ta­mallista tulee sel­l­ainen mieliku­va, että siinä vas­tuukun­ta (ja oper­ati­ivis­es­ti sen johto ja viime kädessä val­tu­us­to) omis­taa ja hallinnoi kokon­aan ter­veyspalve­lut tuot­ta­van organ­isaa­tion, joka sit­ten laskut­taa muiden kun­tien asi­akkai­ta miten parhaak­si näkee, ja käytän­nössä muut kun­nat on pakotet­tu tämän organ­isaa­tion asi­akkaik­si ilman omis­ta­ju­ut­ta tai tas­a­puolisia vaikutusmahdollisuuksia.

    Onko meil­lä Suomes­sa sit­tenkin taas keski­tyt­ty riitelemään lil­lukan­var­sista, kun olisi pitänyt pureutua ter­vey­den­hoidon rahoi­tusjär­jestelmän perusteisiin?

  61. JTS:

    Turkun kan­nat­taa hoitaa omaa erikois­sairaan­hoitoaan mah­dol­lisim­man pitkälle itse, kosk sil­loin se mak­saa suurim­man osan sairaan­hoitopi­irin kuluista ja oma­toimisu­udel­la ne vähenevät.Loimaan taas kanan­taa säästää peruster­vey­den­huol­los­sa ja lähet­tää poti­laat erikois­sairaan­hoitoon mah­dol­lisim­man nopeasti.
    Loimaalle se on säätöä, kos­ka Turku mak­saa kuitenkin enim­män osan kuluista.

    Sairaan­hoitopi­iri laskut­taa kun­tia käytön mukaan (joitakin kalli­ita hoito­ja tasa­taan) ei Turku suinkaan mak­sa enem­pää kuin omaa käyt­töään vas­taa­van osu­u­den (n. kol­mannes sairaan­hoitopi­irin laskutuksesta).

  62. Sote ei koske Ahve­nan­maa­ta, ja se saa jatkaa siten, että kun­nat vas­taa­vat sosi­aali­palveluista ja maakun­ta vas­taa terveyspalveluista. 

    On mie­lenki­in­toista bench­marka­ta Man­ner-Suomen ja Ahve­nan­maan tilan­net­ta, kun SoTe on man­tereel­la käytössä.

    p.s. Olen sitä mieltä, että Man­ner-Suomen maakun­tien pitäisi olla samal­la taval­la ja enem­mänkin autonomisia kuin on Ahvenanmaa.

    p.p.s. Ahve­nan­maan “maakun­taval­tu­us­to” val­i­taan toisin kuin Man­ner-Suomes­sa suo­ril­la vaaleilla.

    p.p.p.s. Jos Varsi­nais-Suomen kun­nat liit­ty­i­sivät vaikka­pa Ahve­nan­maan Brändöhön, ne tavanomais­es­ti samal­la siir­ty­i­sivät osak­si Ahvenanmaata.

  63. Osmo Soin­in­vaara:
    Ahve­nan­maal­la asuu alle 30 000 ihmistä. Se vas­taa siis pien­tä kaupunkia. 

    Niin, no eipä siel­lä Hol­lolan Oiva-liike­laitok­sen alueel­lakaan tai­da asua kuin 40000 ihmistä, ja erikois­sairaan­hoito ei ymmärtääk­seni edes kuu­lu ko. palvelukeskuk­sen toimin­nan piiri­in. Mik­si halu­at nos­taa juuri tuon Hol­lolan mallik­si? Eikö se hei­dän liike­laitok­sen­sa kuitenkin ole esimerk­ki kun­tien yhteistyöstä, jota myös Keskus­ta on korostanut, ja vieläpä vapaae­htois­es­ta sel­l­ais­es­ta. Sitä pait­si, eikö Etelä-Kar­jalan EKSOTE olisi parem­pi esimerk­ki perus- ja erikois­ta­son ter­vey­den­hoidon yhdis­tämisen osalta?

    Mihin muuten pyrit täl­lä kom­men­til­la? Tiedät var­masti aivan hyvin, että Ruot­sis­sa on iso­ja sato­jen tuhan­sien ja jopa miljoo­nan asukkaan maakun­tia (“land­st­ing”), jois­sa hallinto toimii vähän samal­la peri­aat­teel­la kuin Ahve­nan­maal­la ja ter­vey­den­hoito on niidenkin mit­tavin tehtävä.

    Eiköhän Osmo kan­nat­taisi sin­unkin vähitellen huo­ma­ta, että maakun­ta­mallille on kuin onkin Suomes­sa paljon kan­na­tus­ta, vaik­ka sitä ei siel­lä Helsin­gin kokoomus­lai­sis­sa kaupungi­nosis­sa aina vält­tämät­tä huo­maa. Tässä on taas eräs tuore puheen­vuoro asi­aan liittyen:
    http://www.suomenmaa.fi/etusivu/sk_vtvn_p%C3%A4%C3%A4johtaja_tarjoaa_soteratkaisuksi_maakuntamallia_6365397.html

    1. muis­tu­tan Nukku­Mat­tia siitä, että olen kan­nat­tanut maakun­ta­mallia vuosia.
      Ahve­nan­maa vain ei ole kovin edus­ta­va esimerk­ki maakun­ta­mallista noin kokon­sa puoles­ta. Oiva-liike­laitos taas todel­lakin huole­hti vain peruster­vey­den­huol­losta, mut­ta kel­paa esimerkik­si mallin demokraat­tisu­ud­es­ta ja tehokkuudesta.

  64. Osmo Soin­in­vaara:
    muis­tu­tan Nukku­Mat­tia siitä, että olen kan­nat­tanut maakun­ta­mallia vuosia.

    Juu, muis­tan kyllä.

    Har­mit­taa vain, että tämä mielip­i­teesi ei näy kovasti julk­isu­udessa tai Vihreän puolueen politiikassa.

    Yrität tois­tu­vasti selitel­lä hal­li­tuk­sen huono­ja ja epä­selviä ehdo­tuk­sia parhain päin melko heikoin argumentein. 

    Sinän­sä on toki hienoa, että olisit valmis nos­ta­maan tämän sote-uud­is­tuk­sen kyn­nyskysymyk­sek­si hal­li­tuk­ses­sa pysymiselle. Mut­ta ei täl­lä mielip­i­teel­läsi ole paljonkaan merk­i­tys­tä Suomelle, jos et onnis­tu vaku­ut­ta­maan mui­ta vihre­itä poli­itikko­ja nyt kul­je­tun uud­is­tus­su­un­nan virheel­lisyy­destä. Olisi parem­pi, että uud­is­tuk­ses­sa otet­taisi­in uusi alku kuin täl­lainen pieni askel epämääräiseen suun­taan (mah­dol­lis­es­ti kohti huonom­paa), jota silti kokoomuk­sen tahol­ta markki­noidaan suure­na uudistuksena.

  65. En ole pere­htynyt ste-ryh­män esi­tyk­seen. Kyl­läkin pitäisi, kun­han ehtisi,

    Hom­ma kuitenkin vaikut­taa vähän run­nomiselta. Ja pitäisi tehdä jär­jestelmä, joka toimii seu­raa­vat 25 vuot­ta. Sil­loin on paras­ta etsiä laa­ja kon­sen­sus, vaik­ka se aikaa viekin.

    Yleinen dif­fer­en­ti­aaliy­htälön­ratik­sumenetelmä on etsiä ensi sopi­va yritelmä, kat­soa miten se toimii ja sit­ten var­i­oimal­la ratkaisua tehdä toinen yritelmä…

    Voisimme sopia, että Orpon työryh­män esi­tys on hyvä ens­m­mäi­nen yritelmä.

  66. Onko­han kukaan huo­man­nut lasskea, paljonko palkko­jen har­mon­isoin­ti kustantaa.

    Palkko­jen koro­tuk­set tap­pi­in­sa on tietenkin fan­tas­tisen upea dynaami­nen piristys­ruiske maan taloudelle. Lisäk­si viiden vuo­den työ­suhde­tur­va takaa tarvit­ta­van vakau­den ja jatku­vu­u­den muu­tospros­essin ajaksi.

  67. Aja­tus kun­nista on muuttumassa!!
    Rahaisa Raisiokin velka­an­tuu vauhdil­la. Syitä on monia. Val­tio on antanut kun­nille lisää tehtäviä, ei rahaa. Kun­tien menot(palkat), ovat nousseet ennem­män kuin tuot­tavu­us yri­tyk­sis­sä. Kun­tien oma työn­tuot­tavu­us ei ole nous­sut. Toki työn tulok­set ovat nousseet, esim nykyään pystytään todel­la hoita­maan monia sairauk­sia mihin aiem­min ei ollut mahdollisuuksia.
    Täl­lä het­kel­lä vero­tu­lot laske­vat. Työt ovat siir­tyneet jatku­vasti ulko­maille, eikä lop­pua näy. Mikä neuvoksi?
    Yksi kun­ta, val­tu­us­to, joka päät­tää. Ei kun­tay­htymiä. Palvelu­iden järkevä tuot­ta­mi­nen. Jos ei pystytä tuot­ta­maan järkevästi omin voimin tuote­taan yri­tyk­sis­sä. Mata­lam­mat verot ja kus­tan­nuk­set. Suurem­pi osal­lis­tu­mi­nen työelämään. Tarkoit­taa vero­jen ja sosi­aal­i­tur­van leikkaamista.
    Myös hallinto on per­at­ta­va eduskun­taa myöten. Avus­ta­jat pois, Ylimääräiset virkamiehet pois. Pitääkö tosi­aan matkus­taa van­cou­veri­in saadak­seen tietoa??
    Demokra­tia kun­ni­aan. Omas­ta val­tu­us­tokoke­muk­ses­ta voin sanoa, että rivi val­tu­ute­tun tietämys esim. tyksin sairaan­hoito piiristä on vähäi­nen ja ain­oa mitä voi, oli toivoa,että lisära­ha todel­la aut­toi ihmisiä.
    Mut­ta bern­steeniä siteer­atak­seni ja osmoa moit­ti­ak­seni liike on tärkein­tä. Hyvä, että kun­nis­sa edes jotain tapahtuu.
    T: Raisi­o­lainen, tule­va turku­lainen, eteen­päin, jos puhutaan kielil­lä, niin kun­ta parad­dig­ma on muuttumassa.

  68. Markku af Heurlin: Hom­ma kuitenkin vaikut­taa vähän run­nomiselta. Ja pitäisi tehdä jär­jestelmä, joka toimii seu­raa­vat 25 vuot­ta. Sil­loin on paras­ta etsiä laa­ja kon­sen­sus, vaik­ka se aikaa viekin.

    Entä jos sitä kon­sen­sus­ta ei löy­dy? Mitä sit­ten tehdään? Odotel­laan seu­raa­vat 20v?

    Miten ihmeessä kaupun­ki- ja maaseu­tupuolueet voivat pää­tyä kon­sen­suk­seen? Kaupunki­laiset kun eivät halua mak­saa maaseudun elämää eikä maaseu­tu taas pär­jää yksin.

  69. Sylt­ty: Entä jos sitä kon­sen­sus­ta ei löy­dy? Mitä sit­ten tehdään? Odotel­laan seu­raa­vat 20v?

    Eli tarvi­taan diktaattori?

    Ongelma­han on peri­aat­teessa se, että Kokoomus halu­taan väk­isin ottaa mukaan siihen konsensukseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.