Turpeesta ei saa uusiutuvaa

Olin keskivi­ikkona bioen­er­giay­hdis­tyk­sen paneelis­sa mes­sukeskuk­ses­sa. Bioen­er­giay­hdis­tys ymmärtääk­seni toimii myös uusi­u­tu­van ener­gian alal­la, mut­ta tämä paneeli oli pelkkää turvetta.

Ilmas­sa lei­jui suuri halu päät­tää, että tur­va onkin uusi­u­tu­va ener­gian­lähde. Kokoomuk­sen muuten fik­su Heik­ki Aut­to Lapista esimerkik­si valit­ti, että eduskun­nan valiokun­ta päät­ti aikanaan yhdel­lä äänel­lä, että turve ei ole uusi­u­tu­va. Jos tuo äänestys oli men­nyt toisin, turve uusi­u­tu­isi eikä sen polt­to aiheut­taisi ilmas­ton­muu­tos­ta. Pitäisi siis äänestää uudestaan.

Ymmärtääk­seni laki turpeen muut­tamis­es­ta uusi­u­tu­vak­si pitäisi säätää luon­non­lain säätämisjärjestyksessä.

Puu on uusi­u­tu­va, kos­ka jos met­sä kaade­taan ja polte­taan, 50 – 100 vuo­den päästä samal­la met­säalal­la on hiiltä sidot­tuna yhtä paljon kuin olisi, jos met­sää ei olisi kaadet­tu. Jos suos­ta pois­te­taan turve, kestää kymme­nen tuhat­ta vuot­ta, ennen kuin sama määrä hiiltä on saatu sido­tuk­si suo­hon. On myös väitet­ty 300 vuo­den riit­tävän, mut­ta siinä taide­taan mita­ta väärää asi­aa: kauanko kestää, että suos­sa on sama määrä hiiltä kuin siinä oli uno­htaen, että vaik­ka suo­ta ei olisi poltet­tu, se olisi jatkanut hiilen nielemistä ja siinä olisi 300 vuo­den päästä enem­män hiiltä sidot­tuna kuin nyt.

Tässä sotke­taan usein vir­ta- ja varan­to­su­ure­i­ta. Kun tuho­tun suon poh­jalle istute­taan pui­ta, nielu ehkä kiihtyy, mut­ta ilmake­hän kannal­ta olen­naisia ovat varas­tot. Met­sä ei tule koskaan sisältämään pin­ta-alaa kohden yhtä paljon hiiltä kuin oli suossa.

Muis­tet­takoon, että bioke­hässä kiertävästä hiilestä ¾ on sitoutuneena kasvei­hin ja ¼ on ilmake­hässä. Nielun kiihtymi­nen ei auta, jos ensin siir­rämme tuon ¾ ilmakehään.

Se aja­tus taas on yksinker­tais­es­ti loogis­es­ti virheelli­nen, että kun suot yhteen­las­ket­tuna ovat hiilin­ielu, nielun ver­ran suo­ta voi polt­taa ilman, että tämä polt­to lisäisi hiilid­iok­sidin määrää ilmakehässä.

Kovin kan­ta­va ei sekään argu­ment­ti ole, että vaik­ka turve on kivi­hi­iltä pahempi ilmas­ton­muu­tok­sen kannal­ta, sitä täy­tyy voi­da polt­taa, kos­ka se on koti­mainen. Sak­sas­sa ja Puo­las­sa kivi­hi­ili on koti­mainen polttoaine.

Jokin point­ti turvepuolueel­lakin on. Joidenkin soiden osalta rikos on jo tapah­tunut. Oji­tuk­sen seu­rauk­se­na ne lahoa­vat ja vapaut­ta­vat hiilen ilmake­hään. Näin käy eri­tyis­es­ti turve­pel­loil­la. Argu­ment­ti on rak­en­teeltaan loogi­nen: jos hiili vapau­tuu joka tapauk­ses­sa hiilid­iok­sidik­si, suo voidaan yhtä hyvin polt­taa ener­giak­si. Siitä, että väite on rak­en­teeltaan loogi­nen, ei kuitenkaan seu­raa, että se olisi empi­iris­es­ti tot­ta. En ole täysin vaku­ut­tunut, että meil­lä olisi run­saasti soi­ta, jot­ka lahoa­vat joka tapauk­ses­sa muu­ta­mas­sa vuosikymmenessä.

Sil­lä, onko turve uusi­u­tu­va 300 vuo­den vain 10 000 vuo­den aikavälil­lä, ei ole san­ot­tavaa merk­i­tys­tä, kos­ka ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tämisel­lä on kovem­pi kiire. On jopa esitet­ty, että hitaasti kas­va­vat pohjoiset met­sät eivät kel­paa uusi­u­tu­viksi, kos­ka ne uusi­u­tu­vat liian hitaasti.

Vaik­ka me nyt saisimme äänin 9–8 pääte­tyk­si, että turve olisi ”poli­it­tis­es­ti” uusi­u­tu­va ja EU jos­sain aamuyön neu­vot­teluis­sa menisi tähän vipu­un, en investoisi turve­tuotan­toon sent­tiäkään: tuol­laiset päätök­set muut­tuvat paljon ennen kuin investoin­nit on kuo­letet­tu, sil­lä val­heel­la on lyhyet jäljet.

Kan­nat­taisi keskit­tyä vaik­ka siihen, mitä muu­ta suos­ta saa irti. Raakaöljy on nuorem­pana ollut lähin­nä suo­ta. Niin­pä turpeesta voi peri­aat­teessa valmis­taa kaikkea sitä mitä raakaöljys­täkin voi.

Poh­jan­maan tul­vat muuten johtu­vat soiden ojituksesta.

 

127 vastausta artikkeliin “Turpeesta ei saa uusiutuvaa”

  1. Sem­moinen point­ti nois­sa tuve­jut­tuis­sa on, että mikäli vai­h­toe­htoina on ojite­tun suon tuve­tuotan­to ja mitään tekemät­tömyys, niin turve­tuotan­to tuot­taa toden­näköis­es­ti kivi­hi­iltä vähem­män hiilidioksidipäästöjä.

    No tähän tietenkin luon­non­suo­jeli­ja voi aina sanoa, että vai­h­toe­hton­a­han ei ole olla vain tekemät­tä mitään, vaan ojite­tut suot pitäisi ennal­lista. Kyl­lä var­maan, mut­ta mis­sähän todel­lisu­udessa näin tapah­tuu? Ja hyvän pahin viholli­nen on tosi­aa usein se paras.

  2. Suomen turpeen käyt­tö on kyl­lä aika pis­ara mer­essä co2 päästö­jen kannal­ta. Jos edes pisaraa.

    Tarvi­taan oikeasti toimivia keino­ja, ja niitä muuten ei ole fos­si­ilis­ten käytön yksipuo­li­nen vähen­tämi­nen koti-suomessa. 

    Ei pro­pa­gan­daa, ei poli­ti­ikkaa, vaan keino­ja jot­ka ihan oikeasti johta­vat halut­tuun päämäärään. Ei keino­ja joista tulee Tosi Hyvä Fiilis kun on päästy näpräämään, vaan keino­ja jot­ka oikeasti toimivat.

    Paras (helpoin ja toim­intavarmin) on vai­h­toe­hto joka ei merkit­tävästi vaa­di muu­tok­sia ihmis­ten elämässä. CFC:t saati­in kuri­in kun ei tarv­in­ut lopet­taa jääkaapin käyttämistä.

    Tai (tai ja) tarvi­taan keino­ja kerätä co2:ta ilmake­hästä pois.

    (Mitä vai­h­toe­hto­ja? No sil­lä sinän­sä ei ole merk­i­tys­tä. Ydin­voima on yksi. Mut­ta on kyl­lä nykyään kallista. Ehkä aurinko­ken­not saadaan afrikas­sa kan­nat­tavak­si. Suomes­sa tuskin koskaan. Ehkä joku viisaampi kek­sii parem­pia keino­ja. Sama se, kun­han toimivat.)

  3. Uusi­u­tu­mis­takin tärkeäm­pää on se, että soil­la on suurem­pi arvo luon­non mon­imuo­toisu­u­den kehtoina, lin­tu­met­sästy­s­paikkoina, lak­ka- ja karpalosoina, lin­tubon­garei­den keitaina ja ihan vain virkistäytymispaikkoina.

    Suo­ma­lainen suolu­on­to on usko­mat­toman kaunista.

    Keskusta­laiskokoomus­lainen “yrit­täjä poli­ti­ik­ka” on vain erit­täin kallista syr­jäseu­tu­jen työt­tömyys­tukea, jos­sa kan­nat­tam­a­ton­ta liike­toim­intaa pyöritetään veron­mak­sajien rahoilla.

    Oli kyse risu­paketeista, turvesoista tai tierum­muista niin tavoite on että veron­mak­sajien rahoil­la teko­hen­gitetään näitä yhden miehen koneyrityksiä.

  4. Osmo

    “Se aja­tus taas on yksinker­tais­es­ti loogis­es­ti virheelli­nen, että kun suot yhteen­las­ket­tuna ovat hiilin­ielu, nielun ver­ran suo­ta voi polt­taa ilman, että tämä polt­to lisäisi hiilid­iok­sidin määrää ilmakehässä.”

    Vaik­ka olen kri­it­ti­nen turpeen polt­toa kohtaan ekosys­teemisy­istä, en näe mis­sä kohtaa tuo loogi­nen virhe on hiilid­iok­sid­i­taseen osalta? Jos koko muu yhteiskun­ta olisi hiilid­iok­si­idineu­traali eikö suon polt­ta­mi­nen nielun tahdis­sa pitäisi myös suoekosys­teemin hiilidioksidineutraalina?

  5. Suomen noin 10 miljoonas­ta suo­he­htaarista turve­tuotan­nos­sa on 0,6 %. Soista ojit­ta­mat­to­mia on 42 % ja ojitet­tu­ja on 57 %. Se on tot­ta että turpeesta ei saa ihmisen mit­takaaval­la uusi­u­tu­vaa vaik­ka miten päin kään­telisi, mut­ta kuin­ka iso merk­i­tys tuol­la 0,6 % on?

  6. Osmo,

    Kir­joi­tat yllä, että “turve on kivi­hi­iltä pahempi ilmas­ton­muu­tok­sen kannalta”.

    Voisitko perustel­la tätä väitettä?

    Tarkoi­tatko, että kivi­hi­ilestä saadaan enem­män ener­giaa hyödyk­si per päästöinä vapau­tunut hiilid­iok­sidi­ton­ni kuin turpeesta vai ken­ties jotain muu­ta. Onko tämä jokin fak­ta, joka ei riipu polt­totekni­ikas­ta tai muus­ta sel­l­ais­es­ta paran­net­tavis­sa olev­as­ta asiasta?

    Itse arve­len, että poltossa syn­tyvien hiilipäästö­jen osalta turpeen ero mui­hin fos­si­il­isi­in polt­toaineisi­in ei ole niin suuri etteikö täl­lä koti­maisu­us-näkökul­mal­la olisi merk­i­tys­tä. Siis siltä osin kuin turve voisi kor­va­ta mui­ta fos­si­il­isia polt­toainei­ta, koti­maisu­us on mielestäni hyväksyt­tävä argu­ment­ti turpeen puoles­ta. Suomel­la kuitenkin on sekä vai­h­to­taseen vaje että ener­gian omavaraisu­us­va­je yhtä aikaa. Ja hiilipäästöjä tulee muis­takin fos­si­il­i­sista polttoaineista.

    Sen sijaan hiilipäästöjä suurem­mik­si ongelmik­si turpeen kohdal­la näk­isin luon­non mon­imuo­toisu­u­den köy­htymisen koti­maas­sa sekä vesistöpäästöt, jot­ka johta­vat luon­non tilan, ekosys­teemien ja mon­imuo­toisu­u­den heikken­e­miseen paljon laa­jem­mal­la alueel­la kuin turve­tuotan­toon uhrat­ul­la suolla. 

    Jos onnet­to­muuk­sia ei satu, niin maan uumenista louhit­ta­vat fos­si­iliset polt­toaineet eivät tuhoa ekosys­teeme­jä samal­la taval­la suo­raan ja välit­tomästi kuin turpeen nos­to (kos­ka öljye­si­in­tymässä tuskin on elämää yhtä paljon kuin suol­la). Mut­ta samal­la pitää kuitenkin muis­taa, että muiden fos­si­ilis­ten polt­toainei­den tuotan­nos­sa onnet­to­muuk­sien ris­ki ja niiden välit­tömät seu­rauk­set voivat olla paljon tuhoisam­mat kuin turve­tuotan­nos­sa (kaivoson­net­to­muudet, öljy­on­net­to­muudet, jne.).

  7. Poli­itikoil­ta usein uno­htuu, että toisin kuin veropoli­ti­ikas­ta, jois­tain asioista on ole­mas­sa “kovia fak­to­ja”, joi­ta ei puhu­mal­la saa muutet­tua vaik­ka kuin­ka yrittäisi. 

    Kuten yksi viime vuo­sisadan tun­ne­tu­im­mista fyysikoista, Richard Feyn­man, sanoi Chal­lenger ‑sukku­lan onnet­to­muus­tutkimuk­si­in liit­tyen: “For a suc­cess­ful tech­nol­o­gy, real­i­ty must take prece­dence over pub­lic rela­tions, for nature can­not be fooled.”

  8. Häm­mästyt­tää tuo vihrei­den into suosia kivi­hi­iltä ja mui­ta fos­si­il­isia polt­toainei­ta. Helsin­ki tuprut­taa ener­giantuotan­nos­saan taivaalle sel­l­aiset määrät hiiltä että sitä on pakko eri­laisin lasken­nal­lisin perustein viher­pestä (kuten yhteis­tuotan­non luku­jen manipuloinnilla).

    Turve on paha, ja yhtä paha on kivi­hi­ili. Kivi­hi­ili vaan sat­tuu ole­maan ääret­tömän hal­paa täl­lä het­kel­lä, ja Helsin­ki Ener­gia polt­taa sitä rahak­si kier­rät­tämäl­lä Nord­poolin kaut­ta kalli­ik­si kulut­ta­jasähkök­si. Täm­möiseen vihrei­den tulisi tart­tua ja tuo­da todel­liset ilmanston­muu­tok­sen aiheut­ta­jat esiin.

  9. Ter­ve,

    Luul­lak­seni on järkevää polt­taa ojitet­tu­jen (siis kokon­aan ojitet­tu­jen) soiden turve ener­gian tuotan­toon lähim­män sadan vuo­den aikana. Ilmas­to läm­pe­nee, mut­ta läm­pe­nee se kuitenkin, poltet­ti­in kivi­hi­iltä, maakaa­sua tai öljyä tai turvetta. 

    Ja maa­pal­lon öljy­hän polte­taan kuitenkin lop­pu­un, olette kai kuulleet viime­vu­osien uutiset USA:n ja Kanadan öljylius­keen käytöstä, ja Venäjä ei öljyn­sä ja kaa­sun­sa myyn­tiä lope­ta. Siinähän pääosa maa­pal­lon pin­ta-alas­ta jo on.

    Suomes­sa kan­nat­taa tehdä niin että:

    - suo­jel­laan arvokkaat suot ja ennal­lis­te­taan niiden reunat (tämä on jo käynnissä).
    ‑Polte­taan jo tuho­tut suot ja kas­vate­taan niiden tilalle joko uudet suot tai suomet­sät; näin on tapah­tu­mas­sa ilman suunnitelmiakin.

    t. Mikko

  10. Hyvä kir­joi­tus, tykkäsin eri­tyis­es­ti tuos­ta luon­non­lain säätämisjärjestyksestä :).

    Huo­mau­tan tässä vaan pro­fee­tan­vi­itan toivos­sa, että uusimpi­en tutkimusten val­os­sa suuri osa bio­mas­sas­ta on nuo hiilin­ielu­vaiku­tuk­set huomioiden ihan samal­la taval­la “uusi­u­tu­vaa” ja “hiilineu­traalia” kuin turvekin. Eli poli­it­tis­es­ti ehkä, fysikaalis­es­ti ei niinkään. 

    Tätä on kyl­lä yritet­ty tuo­da tutk­i­joiden toimes­ta esille, mut­ta taitaa­pa käy­dä tässäkin niin, että pääsee sanomaan: mitäs minä sanoin. 

    Tässä on sit­ten tiet­tyjä ongelmia energia/ilmastopolitiikan kannal­ta, varsinkin jos sen poli­ti­ikan tavoiteti­lana on heilahtelevil­la uusi­u­tuvil­la tuotet­tu ener­gia jota sääde­tään bio­mas­saa polttamalla. 

    Jos aihe on vieras niin vaik­ka Sam­po Soimakallion esi­tyk­sistä pääsee alkuun: 

    http://energia.fi/sites/default/files/images/esitys_soimakallio.pdf

  11. Nukku­Mat­ti: Jos onnet­to­muuk­sia ei satu, niin maan uumenista louhit­ta­vat fos­si­iliset polt­toaineet eivät tuhoa ekosys­teeme­jä samal­la taval­la suo­raan ja välit­tomästi kuin turpeen nos­to (kos­ka öljye­si­in­tymässä tuskin on elämää yhtä paljon kuin suolla). 

    Et ole tain­nut nähdä esim. avolouhos­ta. Tai öljyn­po­rausaluei­ta. Joo, niis­sä ei näe paljon elämää, se on tot­ta kyllä. 

    Ener­gian­lähteistä ylivoimais­es­ti pienin ympäristö­jalan­jäl­ki per tuotet­tu ener­giamäärä on muuten uraanil­la; tuulel­la ja auringol­lakin on suurem­pi mate­ri­aa­li­nen selkärep­pu kun sen “ilmaisen” tuulen ja pais­teen val­jas­tamiseen tarvit­ta­vat raken­nel­mat huomioidaan. Taas nimit­täin lueske­lin yhtä tuoret­ta tämän asian toteavaa tutkimus­ta (Weißbach et al. 2013, etenkin liit­teenä ole­va mate­ri­aali, löy­tyy yliopis­ton tun­nuk­set omaav­ille täältä: http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0360544213000492)

  12. “Poh­jan­maan tul­vat muuten johtu­vat soiden oji­tuk­ses­ta.” + humus­val­umat ovat pilan­neet vesistöjä.

    Mikähän olisi sal­do, jos turve olisi SULJETUSSA SYSTEEMISSÄ siten, että kaik­ki sen keräämiseen ja hyö­dyn­tämiseen käytet­tävä ener­gia tehtäisi­in turpeesta. Lait­teetkin tehtäisi­in turve-ener­gial­la eikä edes ulkop­uolista sähköä syötet­täisi systeemiin.

    Onko täl­laista laskel­maa tehty?

  13. K. Uok­ka:

    Mitä vai­h­toe­hto­ja? No sil­lä sinän­sä ei ole merk­i­tys­tä. Ydin­voima on yksi. Mut­ta on kyl­lä nykyään kallista. Ehkä aurinko­ken­not saadaan afrikas­sa kan­nat­tavak­si. Suomes­sa tuskin koskaan. Ehkä joku viisaampi kek­sii parem­pia keino­ja. Sama se, kun­han toimivat.

    Määräti­etoinen ener­gian säästämi­nen on käytän­nössä ain­oa vai­h­toe­hto jos fos­si­ilis­ten polt­tamista halu­taan vähentää. 

    Alue­poli­ti­ikan kään­tämi­nen päälaelleen ja ener­giate­hokkaiden kaupunkiseu­tu­jen kehit­tämi­nen. Kaupunkiseuduille uusia ener­giate­hokkai­ta raken­nuk­sia, ja tarvit­taes­sa vaik­ka uut­ta ydinkaukoläm­pöä (jos ydin­voimaa raken­netaan, niin ehdot­tomasti pitää saa­da hukkaläpö hyö­tykäyt­töön. Joku olk­ilu­o­to on vihovi­imeinen paik­ka uusille reak­tor­eille). Logis­tisen rak­en­teen uud­is­t­a­mi­nen ja liiken­nesuorit­teen vähentäminen.

    Näil­lä keinoil­la saadaan Suomen ener­gianku­lu­tus­ta vähen­emään, ja rak­en­tei­den muut­tumisen myötä myös elinkei­noelämä toden­näköis­es­ti vilka­s­tu­isi (kau­pan kil­pailu, palve­lut, yms).

  14. Muka­va kuul­la ettet kat­e­goris­es­ti vas­tus­ta turpeen käyt­töä polt­toa korkeam­man jalostusas­teen tuot­teis­sa. Turve on puu­ta helpom­pi käsiteltävä, siinä on vähem­män tuhkaa ym. Sen ei myöskään vält­tämät­tä tarvitse olla niin kuiv­aa jos sitä käytetään muuhun kuin polt­toon lämmöntuotannossa.

    Mut­ta turpeen suurin hait­ta ei ole matel­e­va uusi­u­tu­mi­nen (polte­taan sitä kivi­hi­iltäkin) vaan humus­päästöt järvi­in. Tähän toivoisi kiin­nitet­tävän enem­män huomio­ta. Eihän turvesoi­ta ole pakko kaavoit­taa 0,3 ker­taa vuodessa veten­sä vai­h­ta­van kala­jär­ven viereen, kun pohjoises­sa on paljon soi­ta, jot­ka val­ut­ta­vat veten­sä suo­raan voimalajokeen.

  15. No tähän tietenkin luon­non­suo­jeli­ja voi aina sanoa, että vai­h­toe­hton­a­han ei ole olla vain tekemät­tä mitään, vaan ojite­tut suot pitäisi ennal­lista. Kyl­lä var­maan, mut­ta mis­sähän todel­lisu­udessa näin tapahtuu?

    Kuin­ka paljon oletko kulkenut ojite­tu­il­la soil­la? Ne ojat ovat yllät­tävän herkkiä kas­va­maan umpeen. Jos siihen ojaan ei muu­ta­maan vuosikymme­neen koske, suo palaa takaisin aika monel­la paikkaa. Niil­lä entisil­lä soil­la, jois­sa oji­tus ei vaa­di jatku­vaa hoitoa, on toisaal­ta taloudel­lis­es­ti järkeväm­pää kas­vat­taa met­sää. Ei niiltä mail­ta ote­ta turvetta.

    Lisäk­si suon ennal­lis­t­a­mi­nen on teknis­es­ti nopeaa ja help­poa. Kaikkia ojia ei tarvitse kaivaa umpeen, jot­ta poh­jave­den pin­ta nousisi. Rivak­ka lapi­omies ennal­lis­taa hehtaarin päivässä kaiva­mal­la päälaskuo­jan umpeen.

  16. Kevään yliop­pi­laskir­joituk­sis­sa taisi olla jotain hässäkkää siitä mil­lä asen­teel­la malli­vas­tauk­sen mukaiset täy­det pis­teet pystyi vas­taa­maan. Eikös kyse ollut jotain met­säekosys­teemi­in liittyvää.

    Äsket­täin oli esil­lä Pohjois-Kore­an koul­u­lais­ten matikan­te­htävät jot­ka oli muo­toa:” jos isän­maalli­nen sankar­i­tais­teli­ja tap­paa 100 amerikkalaista imperilistisikaa …”

    Tässä kat­selin alak­oul­u­laiseni koet­ta ener­gia­muodoista ja ‑tuotan­nos­ta. En olisi pär­jän­nyt itse, sil­lä en osaa pitää turpeenkäyt­töä niin monipuolisen turmi­ol­lise­na kuin vai­h­toe­htote­htävien väit­teis­sä asia maalattiin. 

    Moni asia ohjataan poli­it­tisil­la päätök­sil­lä ja meil­lä kas­vate­taan sukupolvea, jon­ka oppikir­jas­sa ker­ro­taan met­sän avo­hakku­un tarkoit­ta­van luon­non tuhoamista iki­aikaises­ti. Nykyaikuisil­la on gallupin mukaan käsi­tys turpeen nos­ton koske­van 50 pros­ent­tia soista, vaik­ka totu­us on promilleista.

  17. teekkari: Määräti­etoinen ener­gian säästämi­nen on käytän­nössä ain­oa vai­h­toe­hto jos fos­si­ilis­ten polt­tamista halu­taan vähentää. 

    Se nimeno­maan ei tule toim­i­maan. Kos­ka vaik­ka sinä olisit siihen valmis, se köy­hä kiinalainen tai intialainen ei ole. Ja niitä on aika monta.

    Tai ahne yli­pain­oinen amerikkalainen.

    Toki, suomes­sa ihmi­nen, joka auton sijaan menee fil­lar­il­la töi­hin, saa itselleen siitä tosi hyvän mie­len. Tuli sen­tään pelastet­tua maail­ma. Mut­ta kokon­aisu­u­den kannal­ta sil­lä ei tule ole­maan merkitysta. 

    (Fil­lar­il­la liikku­mi­nen on kyseenalaista, kos­ka sit­ten pitäisi selvit­tää mitkä ovat sen syö­dyn ruuan tekemisen päästöt. Toiv­ot­tavasti ei ainakaan syö punaista lihaa.)

    Tässä on juuri se point­ti: hyvät ajatuk­set ja hyvät teot ovat irrel­e­vant­te­ja jos ei päästä halut­tuun lop­putu­lok­seen. (Pait­si jos halut­tu lop­putu­los on henkilöko­htainen pätem­i­nen tai oma hyvä mieli. Tuli sen­tään pelastet­tua se maailma.)

  18. Muis­takaa­pa sit­ten myös ne paikalliset päästöt turpeen korjuusta.

    Sama jut­tu ener­gia­pu­unko­r­ju­us­sa, ei muuten tapah­du ilman raakaöljyä. Ei liiku tavara suol­ta tai met­sältä ilman öljyä.

    JOS, mei­dän työkoneet saataisi­in toim­i­maan biopolt­toaineil­la, jot­ka tuotet­taisi­in Suomes­sa niin sit­ten asia olisi hyvä.

    Vähän kuin vael­luskalakan­to­jen, sähköau­to­jen ja vesivoiman kanssa.

    JOS, vesivoimaloiden kalati­et toimi­si­vat niin vesivoimal­la saataisi­in tuotet­tua aika hem­metin puh­das­ta liiken­net­tä sähköau­toil­la. Vesivoiman ja sähkö­moot­torin hyö­ty­suh­teet kun lyödään yhteen niin on energiatehokasta! 🙂

  19. Hyvä kir­joi­tus, mut­ta Osmo tekee yhden virheen. Raakaoljy ei ole “nuorem­pana” ollut suo­ta, vaan kivi­hi­ili on (siinä se turpeen uusi­u­tu­mi­sai­ka…) Raakaöljy on muo­dos­tunut meren poh­jalle vajon­neesta plank­ton­ista ja lev­ästä. Kivi­hi­ili on muo­dos­tunut turpeesta.

  20. teekkari: Määräti­etoinen ener­gian säästämi­nen on käytän­nössä ain­oa vai­h­toe­hto jos fos­si­ilis­ten polt­tamista halu­taan vähentää. 

    Empi­iris­es­ti kat­soen tämä ei kyl­läkään pidä paikkaansa. Tietysti riip­puu vähän siitä, mitä “käytän­nössä” tässä yhtey­dessä tarkoittaa. 

    Ref­er­enssit: Ran­s­ka, Ruot­si. Kts. esim. http://thebreakthrough.org/archive/which_nations_have_reduced_car

    Sivu­men­nen sanoen, näis­sä mais­sa on myös kyet­ty vähen­tämään fos­si­ilis­ten polt­tamista sel­l­aisil­la nopeuk­sil­la mitä nyt tarvit­taisi­in maailmanlaajuisesti. 

    Mut­ta nyt men­nään jo vähän sivu­raiteille turpeesta. Kun­han ajat­telin väärää käsi­tys­tä korjata.

  21. Tonni_käteen: Jos koko muu yhteiskun­ta olisi hiilid­iok­si­idineu­traali eikö suon polt­ta­mi­nen nielun tahdis­sa pitäisi myös suoekosys­teemin hiilidioksidineutraalina?

    Jos lähde­tään rak­en­ta­maan asi­aa tältä kannal­ta, niin sit­ten pitäisi löytää tapa pitää tulivuoret hiilidioksidineutraaleina.

    Luon­non­ti­laises­sa luon­nos­sa suot ovat net­tonielu­ja, kos­ka niiden poh­jal­lle alkaa kerään­tyä hiiltä, joka ei enää ole kier­rossa. Tämä on aina se tilanne, johon pitää verrata.

  22. K. Uok­ka: (Mitä vai­h­toe­hto­ja? No sil­lä sinän­sä ei ole merk­i­tys­tä. Ydin­voima on yksi. Mut­ta on kyl­lä nykyään kallista. Ehkä aurinko­ken­not saadaan afrikas­sa kan­nat­tavak­si. Suomes­sa tuskin koskaan. Ehkä joku viisaampi kek­sii parem­pia keino­ja. Sama se, kun­han toimivat.)

    Niitä vai­h­toe­hto­ja ei tun­neta. Se tässä on päänsärkynä.

    CFC-kiel­losta selvit­ti­in vähän enem­män kuri­se­vien ja puli­se­vien jääkaap­pi­en ja pak­sumpi­en eris­tek­er­rosten kanssa. Hiilid­iok­sidin suit­simises­sa avain on joko raju ener­gianku­lu­tuk­sen vähen­tämi­nen tai jokin nykyte­knolo­gian ulot­tumat­tomis­sa ole­va tapa varas­toi­da ja/tai tuot­taa sähköä.

    Tästä syys­tä asia on aika katk­er­aa mais­teltavaa, kos­ka kasvi­huonekaa­supäästö­jen laskem­i­nen kestävälle tasolle vaatii maail­man­laa­juista yhteistyötä ja tulee mak­samaan pros­ent­te­ja BKT:sta. Nyt elämme varas­ta­mal­la hiiltä maaperästä, mikä on kovin help­po tapa saa­da energiaa.

  23. Sylt­ty: Sem­moinen point­ti nois­sa tuve­jut­tuis­sa on, että mikäli vai­h­toe­htoina on ojite­tun suon tuve­tuotan­to ja mitään tekemät­tömyys, niin turve­tuotan­to tuot­taa toden­näköis­es­ti kivi­hi­iltä vähem­män hiilidioksidipäästöjä.

    Suopel­lot ja tietyt met­säo­jite­tut alueet ovat tässä suh­teessa kaikkein parhai­ta paikko­ja ottaa turvet­ta. Niil­lä olev­as­ta turpeesta tulee tulev­ina vuosi­na joka tapauk­ses­sa koi­tu­maan CO2-päästöjä, jol­loin turve kan­nat­taisi kerätä.

    Sen sijaan vähäpäästöisem­mät met­säo­jite­tut alueet ja ojit­ta­mat­tomat suot pitäisi jät­tää rauhaan. Tämän lisäk­si van­ho­jen tuotan­toaluei­den ennal­lis­t­a­mi­nen pitäisi tehdä niin, että hiilen sit­o­mi­nen mak­si­moituu ja päästöt minimoituvat.

    Jos turve­tuotan­to toimisi näin, sen toim­inta voitaisi­in ehkä saa­da vään­net­tyä päästökau­pas­sakin osit­tain hiilin­ielusu­un­taan. Tämä tek­isi turpeen polt­tamis­es­ta ihan reilun markki­na­t­aloudenkin puit­teis­sa mah­dol­lista, jos turve on tuol­laisil­ta alueil­ta kotoisin.

    Käytän­nössä kuitenkin on niin, että turve­tuotan­to pain­ot­tuu nimeno­maan uusille soille ja mata­lapäästöisille met­säo­jite­tu­ille alueille, jol­loin vahin­got pyritään maksimoimaan.

    Teo­ri­as­sa siis turve­tuotan­nos­ta saataisi­in ainakin kivi­hi­iltä huo­mat­tavasti vähäpäästöisem­pää toim­intaa kasvi­huonekaa­su­taseen kannal­ta. Tämä kuitenkin lisäisi kus­tan­nuk­sia, eikä syöt­tö­tar­if­fi enää sit­ten riitäkään, joten antaa pölistä vaan…

    Turve­tuotan­nos­sa voisi sil­loinkin olla vähän enem­män järkeä, jos turpeesta tehtäisi­in jotain muu­ta kuin polt­toainet­ta suo­raan. Turpeessa on sen ver­ran paljon vetyä mukana, että siitä saisi mon­en­laisia biopolt­toainei­ta jalostet­tua. Siihen turve sovel­tuu paljon kivi­hi­iltä paremmin.

    Huolto­var­muusar­gu­ment­tikin on pehmeän puolel­la. Sen kannal­ta pitäisi mielu­um­min pitää hel­posti hyö­dyn­net­täviä turve­varo­ja takataskus­sa ja miet­tiä riit­tävä tuotan­non minim­i­ta­so. Mah­dol­lisu­us turpeen hyö­dyn­tämiseen ei vaa­di nykymit­takaa­van turpeen hyö­dyn­tämistä. Työl­lisyysar­gu­ment­ti toimii osin, mut­ta kyse on muu­ta­mas­ta tuhannes­ta työ­paikas­ta, joista suurin osa kor­vau­tu­isi vai­h­toe­htoske­naar­i­ois­sa jol­lain muulla.

  24. Mis­sä myy­dään biol­la tai vihreäl­lä jotain, ei ole vält­tämät­tä biol­o­gis­es­ti tai vihreästi kat­sot­tuna kestävää. Tämän suh­teen kan­nat­taisi olla todel­lakin tarkkana myös puolue­toimin­nas­sa, kos­ka toimin­nan tulos nähdään sit­ten muu­ta­man vuosikymme­nen kulues­sa, eikä voi men­nä minkään teo­ri­an taakse piiloon. Vihrei­denkin ongel­ma on sit­ten, että omaa tiekart­taa ei perustel­la, kuten LNG-kri­ti­ik­ki tuoreessä VL:ssa ilmen­tää. Jos on vain hil­jaa ongel­mako­hdista, niin vie itseltään uskot­tavu­u­den. Rik­ki mielu­um­min stratos­fääri­in YK:n han­kkeel­la kuin Eteläsa­ta­maan, jos halu­taan ostaa aikaa vält­tämät­tömän tekemiseen. Eikä teol­lisu­u­den päästö­jen viilen­tävän vaiku­tuk­sen varaan kan­na­ta laskea, kun meret kuitenkin hap­pa­nee ja ihmiset sairas­tuu. Aika mata­lal­la tasol­la ympäristöpoli­ti­ikan kun­ni­an­hi­mo esimerkik­si joil­lakin ympäristöprofessoreilla.

    Johonkin uuteen Suomeen vihrei­denkin ohjel­mat tähtäävät, mut­ta aika paha sanoa mihin. Aito kestävä kehi­tys var­maan tarkoituk­se­na, mut­ta pak­ka on minus­ta nyt hajal­laan. Jos joku toimit­ta­ja halu­aisi kysyä vihrei­den maalia ja keino­ja päästä siihen, niin kenelle pitäisi toimit­ta­jan soit­taa, kun jokaisel­la vähän eri­laiset puheet. Sinän­sä hyväkin asia, mut­ta johto­por­taan tulisi kyl­lä osa­ta kom­mu­nikoi­da ulospäin parem­min ja puo­lus­tet­ta­va ja perustelta­va mielip­i­teen­sä ottaen myös yhteiskun­nan nykyti­lanteen huomioon, eikä vain maalail­ta­va ympäripyöre­itä, joka antaa tilaa muiden vääris­tel­lä ja mus­ta­maala­ta. Jos ihmis­ten pitää tuho­ta ja kulut­taa ympäristöään kestämät­tömästi elääk­seen, niin ei paljoa auta, jos äänestää vihre­itä ja heit­tää vitosen kuuss­sa ympäristöjär­jestöille. Tarvit­taisi­in siis ihan oikeaa muu­tos­ta, ei vain uusia teknologioita.

    Aikalail­la yksinker­taista olisi, jos ei miet­tisi uut­ta polt­toainet­ta sel­l­aiselle toimin­nalle, joka on jo lähtöko­htais­es­ti ekol­o­gis­es­ti kestämätön­tä. Kun kar­sisi kaiken tuol­laisen pois ja sit­ten kat­soisi mikä on tarvit­ta­va ener­giantarve, niin olisi oikeasti joku maali johon tähdätä aidosti uusi­u­tuvil­la. Luul­tavasti tässä kohtaa tulee sit­ten vaikein paik­ka määrit­tää mikä on kestävää. Helpoin rauta­lanka­malli lie­nee sel­l­ainen, että jos jotakin tarpeel­lista on joka vuosi vähem­män ihmisen toiminnnan takia, niin jon­ain vuon­na sitä on liian vähän pitämään itseään yllä. Sit­ten ei enää puhuta vain ötökkäla­jien katoamis­es­ta kar­tal­ta, vaan nuoret miehet tap­pa­vat taas toisi­aan, kun van­hat miehet eivät kuun­tele ajois­sa järkipuhetta.

    Met­sät, pölyt­täjät, riu­tat ja käyt­tökelpoinen vesi nyt ainakin liit­tyvät aika vah­vasti ruuan­tuotan­toon, joten niiden vähen­e­m­i­nen pitäisi var­maan pysäyt­tää. Tämän muu­tok­sen aikaansaamiseen tarvit­taisi­in sit­ten myös yhteiskun­nal­lista muu­tos­ta, jot­ta ympäristön pelas­tus ei romaut­taisi yhteiskun­taa. Toisaal­ta täl­lainen muu­tos on tehtävä, jot­ta ympäristön­muu­tos ei rom­ah­dut­taisi yhteiskun­taa. Tulok­se­na ei var­masti ole paluu kivikau­teen tai runo-Suomeen, mut­ta nyky­menokaan ei voi jatkua. Kos­ka kau­pan hyl­lylle tuo­daan muual­ta met­sää, vet­tä ja mui­ta resursse­ja öljyl­lä, niin Suomen rooli pitäisi myös nähdä paljon suurem­pana kuin nyt nähdään. 

    Mitä aiheeseen tulee, niin turve on vain yksi huono vai­h­toe­hto kor­va­ta tuon­tia, ei vas­ta­ta ilmas­ton­muu­tok­seen. Ei tarvitse ainakaan min­un elin­ta­son takia sotkea vesistöjä, mielu­um­min leikkaan elin­ta­soani, kuten kaikessa muus­sakin, jota ei pitäisi tehdä. Kuten mielis­tel­lä dik­taat­tor­e­i­ta, siir­rel­lä väki­val­loin paikalliset pois suo­ma­lais­ten fir­mo­jen puu­plan­taasien tieltä tai käy­dä sotia öljyn täh­den, jot­ta saisin hal­paa krääsää toiselta puolelta maailmaa.

  25. J. M. Korho­nen: Et ole tain­nut nähdä esim. avolouhos­ta. Tai öljyn­po­rausaluei­ta. Joo, niis­sä ei näe paljon elämää, se on tot­ta kyllä. 

    No sitä suurem­mal­la syyl­lä turvet­ta kai voisi kohtu­ullises­sa määrin käyt­tää muiden fos­si­ilis­ten polt­toainei­den kor­vaa­jana, jos hai­tat suo­ma­laiselle luon­nolle pystytään minimoimaan.

    Toisaal­ta, kaivamisen ja poraamisen aiheut­ta­mat välit­tömät paikalliset ympäristö­vaiku­tuk­set pitää myös suh­teut­taa kohteesta saadun polt­toaineen ener­gia­sisältöön. Jos yksi öljy- tai kaa­sulähde Nor­jas­sa tuot­taa huo­mat­ta­van määrän ener­giaa kaikki­in Suomen turvesoi­hin ver­rat­tuna, niin voinee kuitenkin väit­tää, että yhden poraus­tornin pystyt­tämi­nen köy­hdyt­tää luon­non mon­imuo­toisu­ut­ta vähem­män kuin val­ta­van suopin­ta-alan kui­v­at­ta­mi­nen (olet­taen että ei satu öljy­on­net­to­muuk­sia). Omi­in korvi­i­ni kan­tau­tuneen tiedon mukaan Nor­jan mer­ilu­on­to ei olisi kärsinyt val­tavia vahinko­ja öljyn­po­rauk­ses­ta johtuen. Voin toki olla väärässä, sil­lä kuka sitä tietää, että minkälaisia vahinko­ja siel­lä meren­pin­nan alla on voin­ut jäädä tulemat­ta yleiseen tietoon.

  26. Mikko Siito­nen kir­joit­ti: “Ja maa­pal­lon öljy­hän polte­taan kuitenkin lop­pu­un, olette kai kuulleet viime­vu­osien uutiset USA:n ja Kanadan öljylius­keen käytöstä…”

    Ei taa­tusti polte­ta. Pelkästään tun­ne­tuis­sa, nykytekni­ikalla ja nyky­hin­noil­la kan­nat­tavasti hyö­dyn­net­tävis­sä ole­vis­sa öljy‑, kaa­su- ja kivi­hi­ili­varois­sa on muis­taak­seni kolme ker­taa enem­män hiiltä kuin mitä ilmas­toon voi kohtu­udel­la päästää. Ja kun tekni­ik­ka para­nee ja jos hin­nat nou­se­vat, kan­nat­tavasti hyö­dyn­net­täviä varo­ja on vielä paljon enem­män, lähin­nä kos­ka tulee kan­nat­tavak­si tiristää öljyä ja rav­is­tel­la kaa­sua esi­in sieltäkin, mis­sä se on hirveän vaikeaa ja suuri osa saatavas­ta ener­gias­ta tärvään­tyy siihen tiristämiseen ja ravistamiseen.

    Se raja, joka tulee vas­taan, ei ole öljyn (ja kaa­sun ja kivi­hi­ilen) lop­pumi­nen eikä se raja luul­tavasti ole edes kus­tan­nusten nousem­i­nen yhä korkeam­malle. Seinä tulee vas­taan siinä, että ympäristöhai­tat, eri­tyis­es­ti kasvi­huonepäästöt, kohoa­vat niin korkeak­si, että on pakko poli­it­tisin päätöksin rajoit­taa fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käyt­töä verot­ta­mal­la tai muuten.

    Peri­aat­teessa sekin on mah­dol­lista, että uusi­u­tu­vien ener­gia­muo­to­jen teknolo­giat paranevat ja ener­gian hin­ta las­kee niin, että suuri osa fos­si­il­i­sista varan­noista jää käyt­tämät­tä ihan kau­pal­li­sista syistä.

    Itse en usko, että puh­taan teknolo­gian kehi­tys olisi lähivu­osikym­meninä niin nopeaa, ettei hiilipäästö­jen hillit­semisek­si mitään ympäristöpoli­it­tisin päätöksin asetet­tua ohjaus­ta tarvittaisi.

  27. Suomen soiden ener­giavaran­to­ja on joskus ver­rat­tu Poh­jan­meren öljy ja kaa­sue­si­in­tymi­in. Väitet­ti­in Suomen sois­sa ole­van ener­giaa enemmän.

    Turpeen­nos­ton tekni­ikas­sa on paran­net­tavaa, mut­ta ei kan­na­ta päät­tää jät­tää suur­ta koti­maista raa­ka-ainemah­dol­lisu­ut­ta pysyvästi hyö­dyn­tämät­tä men­nei­den virhei­den vuoksi.

    Mihin tuo­ta raa­ka-ainet­ta sit­ten käytetään on eri asia.
    Turpeessa on lajit­tei­ta, jos­ta voidaan tehdä kankai­ta. Kaunei­den­hoito­tuote turvekylpyyn tuo jo kivasti jalostusar­voa. Suo olisi mah­ta­va miljöö tar­i­na­t­alous­nikkareille. Bioa tai ei, niin ener­gia­jalosteina poten­ti­aali on suuri.

  28. Jos vihreät ja muut pelkääjät siir­ty­i­sivät järk­il­in­jalle eli kan­nat­ta­maan ydin­voiman lisärak­en­tamista kaikkial­la maail­mas­sa, voisimme lopet­taa sekä turpeen, kivi­hi­ilen että puun käyt­tämisen polt­toaineena ja kaik­ki olisi hyvin. Ota, Osmo, rohkeasti ensi askel. 

    Ongel­ma taitaa olla se, että vihreät ovat hirt­täy­tyneet ydin­voimavas­taisek­si puolueek­si, kos­ka liike syn­tyi ja laa­jeni ydin­voiman vas­tus­tamisen hengessä. Näitä omia ajatuk­si­aan vihreä liike ei pysty kri­ti­soimaan. Ryh­mä käyt­tää jokaisen pienenkin tilaisu­u­den ydin­voimavas­taisu­u­den agi­toimisek­si. Hau­ta­lan, Has­sin ja nuorem­man Niin­istön viitoit­ta­mal­la tiel­lä jatkakaamme hiilen polt­toa ja ydin­voiman vastustamista!

    1. suomeen on myön­net­ty ydin­voimalu­pia jopa yli tarpeen. Oma veikkauk­seni on, että korkein­taan toinen toteu­tu, joten lupi­en niukku­us ei ole ydinvoimantiellä.

  29. Puu on uusi­u­tu­vaa polt­toainet­ta, kir­joit­taa Soin­in­vaara. Onhan se lasken­nal­lis­es­ti. Siis jos kaade­tul­la met­säalal­la kas­vaa uut­ta puu­ta 50–100 vuo­den aika­jän­teel­lä, se sitoo hiiltä kaadet­tu­jen puiden päästö­jen verran.

    Mut­ta eikö ilmas­to­muu­tok­sen kannal­ta 50–100 vuo­den per­spek­ti­ivi ole liian pitkä? Ja entäpä, jos eri puo­lil­la maa­pal­loa kaadet­tu­jen met­sien tilalle ei tule ainakaan joka paikas­sa uut­ta met­sää. On muis­tet­ta­va, että puun polt­ta­mi­nen tuot­taa hiilid­iok­sidia yhtä paljon kuin kivi­hi­ilen polt­ta­mi­nen. Tietääk­seni kan­sain­välisil­lä foo­rumeil­la on pohd­in­taa, ettei puu ainakaan kokon­aan ole uusi­u­tu­vaa polttoainetta.

    1. Taisin maini­ta kir­joituk­ses­sani, ettei pohjois­t­en met­sien tuot­ta­man puun uusi­u­tu­vu­uskaan ole ihan yksinker­tainen sen hitau­den takia. Var­maankin siihen tulee jokin ker­roin, joka sijoit­tuu jon­ne­ki nol­lan ja yhden välille.

  30. Viherinssi: Niitä vai­h­toe­hto­ja ei tun­neta. Se tässä on päänsärkynä.

    Kyl­lä niitä tun­netaan, mut­ta ei vaan muista syistä halu­ta käyt­tää. Ts. ydinvoima.

    Ja sil­lon kysymys on siitä, kumpi on pienem­pi paha: ydin­voiman (poten­ti­aaliset) ongel­mat vai co2. Ja sit­ten pitää tehdä kom­pro­mis­se­ja. Ja sehän vas­ta vaikee­ta onkin.

    Toinen vai­h­toe­hto alkaa oikeasti olla aurinkovoima, vaikka­pa afrikas­sa. Se vaan ei koskaan tule toim­i­maan suomes­sa. (Tuskin tuulivoimakaan.)

    Mut­ta tässä on sen­tään hyviäkin uutisia. Nimit­täin kiina panos­taa vah­vasti sekä ydin­voimaan että aurinkopaneeleihin. 

    (Kiina ei tai­da olla vielä paras­ta paikkaa käyt­tää aurinkovoimaa, mut­ta ei ainakaan niin masen­ta­van huono paik­ka kuin Suomi.)

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    suomeen on myön­net­ty ydin­voimalu­pia jopa yli tarpeen. Oma veikkauk­seni on, että korkein­taan toinen toteu­tu, joten lupi­en niukku­us ei ole ydinvoimantiellä.

    No sit­ten­hän niitä voi surut­tomasti myön­tää kaikille halukkaille ja teknis­es­ti päteville.

    Tuo Fen­novoiman voimalaitos on sinän­sä huono pro­jek­ti, kos­ka se raken­netaan paikkakun­nalle jos­sa ei ole ydinvoimalaitosta,joten laitok­sen kan­nat­tavu­us on var­masti olen­nais­es­ti heikom­pi kuin esimerkik­si For­tu­mil­la. Samat­en tieto­taitoa ei var­masti ole niin paljoa kuin For­tu­mil­la. Noh, tämä tietenkin pas­saa vihreille, kos­ka jos annetaan lupa rak­en­taa viisi ydin­voimalaitos­ta Utsjoelle, voidaan aina viisas­tel­la että lupia kyl­lä on, mut­ta kun markki­nat eivät vedä…

  32. Ei Kiina ole aivan paras­ta aluet­ta, mut­ta kohta­laisen hyvää se on aurinkovoimalle; pohjois- ja itäosien kui­v­at alueet ovat samaa luokkaa säteily­olo­suhteil­taan kuin lounainen USA.

    Etelä-Kiinan sisäo­sista löy­tyy toisaal­ta aluei­ta, joil­la keskimääräi­nen auringon maan­pin­nalle saa­pu­va säteilyvoimakku­us (W/m2) samaa luokkaa kuin Kes­ki-Euroopas­sa (ilmeis­es­ti pil­visyy­destä johtuen).

    http://en.wikipedia.org/wiki/File:Solar_land_area.png

    Keskimääräi­nen säteilyvoimakku­us ei ole toki koko totu­us, myös muut tek­i­jät vaikut­ta­vat. Esimerkik­si aurinko­ken­not tuot­ta­vat mata­las­sa läm­pöti­las­sa enem­män tehoa kuin korke­as­sa (vaiku­tus on noin ‑0,4 %/aste). Näin ollen paras mah­dolli­nen paik­ka aurinkovoimalalle olisi lähel­lä päivän­tasaa­jaa ole­val­la kuiv­al­la ja kylmäl­lä vuorten ympäröimäl­lä ylängöllä.

    Suomea ei kyl­lä auta kylmyyskään aurinkovoimas­sa kun keskimääräi­nen säteilyvoimakku­us on alle puo­let vaikka­pa Kali­forn­ian luvuista.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    suomeen on myön­net­ty ydin­voimalu­pia jopa yli tarpeen. Oma veikkauk­seni on, että korkein­taan toinen toteu­tu, joten lupi­en niukku­us ei ole ydinvoimantiellä.

    Saadaanko niil­lä oikeasti hoidet­tua koko energiantarve?
    Siis myös se Venäjältä tuo­tu osuus?

  34. Ker­rataas taas tämä olen­nainen yhtälö, ettei kokon­aisku­va unohtuisi.

    Yhtälön oikealle puolelle tulee Suomen primääriener­gianku­lu­tus vuosi­ta­sol­la: luokkaa 400 TWh, jos­ta liiken­nepolt­toainei­ta ≈ 80–100 TWh. Sähkönku­lu­tus 80 TWh. (Kaikki­in lukui­hin ± halu­a­masi määrä, oma kristal­li­pal­losi lie­nee yhtä kirkas kuin minunkin.)

    Vasem­malle puolelle tule­vat arviot “uusi­u­tu­vista” energiavaroistamme.

    Vesivoima: luokkaa 12–14 TWh sähköä. Ei merkit­tävää laa­jen­tamis­po­ten­ti­aalia (ehkä 1–2 TWh?).

    Biokaa­su: tekni­nen poten­ti­aali luokkaa 14 TWh läm­pöä. Käy tieli­iken­teen ja laivo­jen polt­toaineek­si mut­ta vaatii muu­tok­sia ajoneuvokantaan.

    Tuulivoimapo­ten­ti­aali nykyisel­lä kaavoituk­sel­la: ehkä 30 TWh sähköä. (Ker­toimia tähän maun mukaan.)

    Aurinkoläm­pöpo­ten­ti­aali: 10 TWh.

    Aurinkosähköpo­ten­ti­aali: ehkä 4 TWh.

    Läm­pöpump­pu­jen ja maaläm­mön arvioitu poten­ti­aali: ehkä 10 TWh lämpöä.

    Kaik­ki Suomen met­sien runk­op­u­un vuosikasvu ja hakku­utäh­teet: noin 170 TWh läm­pöä. Voidaan jalostaa mik­si tahansa liiken­nepolt­toaineek­si melko run­sain häviöin. 

    (Suh­teel­lisen pienel­lä kasvi­huonekaa­su­taseel­la kerät­tävis­sä ole­va osu­us: mah­dol­lis­es­ti 25–30 TWh.)

    Ehdo­tuk­sia miten yhtälön vasen ja oikea puoli saadaan täs­määmään ilman hiiltä, öljyä ja maakaasua?

  35. Turve on uusi­u­tu­va, kos­ka turve “kas­vaa” 1 — 2 mm jokainen vuosi. Olkoonkin kasvu hidas­ta, mut­ta se kas­vaa sittenkin. 

    Turve on päätet­ty uusi­u­tu­mat­tomak­si poli­it­tisel­la päätök­sel­lä. Niin se vain on. 

    EU:n ja Suomen poli­it­ti­nen vihere­li­it­ti on keski­aikaisen katolisen kirkon kaltainen inkvi­s­i­tio väit­täessään , että turve ei uusiudu.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Galileo_Galilein_tapaus

  36. Nukku­Mat­ti:
    Osmo,

    Kir­joi­tat yllä, että “turve on kivi­hi­iltä pahempi ilmas­ton­muu­tok­sen kannalta”.

    Voisitko perustel­la tätä väitettä? 

    Vaik­ka tuo kysymys olikin osoitet­tu Osmolle, lai­tan tähän oman näkemykseni:

    Kilo­sta hiiltä tulee poltet­taes­sa yhtä paljon hiilid­iok­sidia riip­pumat­ta siitä, onko se sitoutuneena kivi­hi­ileen vai turpeeseen. Näi­den ero on (mm.) siinä, että jos kivi­hi­ili jätetään maaperään, se ei sido enää lisää hiiltä, kun taas suo luon­non­ti­laan jätet­tynä toimii jatku­vasti hiilinieluna. 

    Tämä näin ensim­mäisenä miet­timät­tä tulleena ajatuk­se­na. Var­maan muitakin ero­ja asiantun­ti­jat osaisi­vat tuo­da esille.

    1. Se min­un väit­teeni lähti vain siitä, että turpeen ener­gia­sisältö hiil­iato­mia kohden on pienem­pi kuin kivi­hi­ilen, joten sama ener­giamäärä turpeel­la tuotet­tuna tuot­taa suurem­mat hiilid­iok­sidipäästöt. Tuo kasvun jatku­mi­nen tai pysäyt­tämi­nen on kovin paljon kiin­ni suotyypistä.

  37. “Tonni_käteen: Jos koko muu yhteiskun­ta olisi hiilid­iok­si­idineu­traali eikö suon polt­ta­mi­nen nielun tahdis­sa pitäisi myös suoekosys­teemin hiilidioksidineutraalina?

    Viherinssi: Jos lähde­tään rak­en­ta­maan asi­aa tältä kannal­ta, niin sit­ten pitäisi löytää tapa pitää tulivuoret hiilidioksidineutraaleina.
    Luon­non­ti­laises­sa luon­nos­sa suot ovat net­tonielu­ja, kos­ka niiden poh­jal­lle alkaa kerään­tyä hiiltä, joka ei enää ole kier­rossa. Tämä on aina se tilanne, johon pitää verrata.”

    Jos ote­taan tulivuoret yhtälöön mukaan, täy­tyy palaut­taa mieleen mik­si hiilid­iok­sidista alun­perin olti­in huolis­saan. Ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen­hän oli se varsi­nainen ongel­ma eikä hiilid­iok­si­di sinän­sä. Tulivuoren­purkausten seu­rauk­set kokon­aisuute­na ovat käsit­tääk­seni viilen­täneet ilmas­toa, eivät lämmittäneet.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Tulivuorenpurkaus:

    “Viime vuosikym­meninä tapah­tunei­den suurten tulivuoren­purkausten epäil­lään alen­ta­neen muu­ta­mak­si vuodek­si maa­pal­lon keskiläm­pöti­laa noin 0,5 astet­ta. Viilen­e­m­i­nen on tun­tunut eniten napa-alueil­la ja pohjoisen pal­lon­puoliskon keskileveyk­sil­lä. Kun Laki eli Lak­agi­gar purkau­tui Islannis­sa vuon­na 1783, pohjoisel­la pal­lon­puoliskol­la koet­ti­in katovu­osia. Indone­si­as­sa sijait­se­van Tamb­o­ran räjähdys­mäi­nen purkaus vuon­na 1815 syn­nyt­ti ”kesät­tömän vuo­den” seu­raa­vana vuon­na viilen­tämäl­lä maa­pal­loa jopa kolme astetta.”

  38. Jyr­ki Lohi:
    Mut­ta eikö ilmas­to­muu­tok­sen kannal­ta 50–100 vuo­den per­spek­ti­ivi ole liian pitkä? Ja entäpä, jos eri puo­lil­la maa­pal­loa kaadet­tu­jen met­sien tilalle ei tule ainakaan joka paikas­sa uut­ta met­sää. On muis­tet­ta­va, että puun polt­ta­mi­nen tuot­taa hiilid­iok­sidia yhtä paljon kuin kivi­hi­ilen polttaminen. 

    Näin­hän se on. Ei pitäisi harhaut­taa väit­tämäl­lä bioen­er­giaa hiilineu­traa­lik­si, kos­ka hiilen takaisin sitou­tu­miseen kulu­va aika on aivan liian pitkä. Lisäk­si hakku­utähtei­den keruu biopolt­toaineek­si joka tapauk­ses­sa heiken­tää met­sien uusiutumista. 

    Bioen­er­giaan liit­tyy run­saasti toivea­jat­telua ja riskien sivu­ut­tamista. Usein näyt­tää suju­vasti uno­htu­van pait­si hiilikier­toon kulu­va aika, myös se, että mon­imuo­toisel­la met­sälu­on­nol­la on merk­i­tys­tä ilmas­ton tasapainottajana.

  39. J. M. Korho­nen: Aurinkosähköpo­ten­ti­aali: ehkä 4 TWh.

    Mis­tä tuo numero on peräisin? Nopeasti las­ket­tuna tuo määrä sähköä irtoaisi suh­teel­lisen hel­posti yhden ydin­voimalan suoja-alueelta.

    Enkä nyt jak­sa sela­ta koko ketjua selvit­tääk­seni kuka täl­lä ker­taa on esit­tänyt jotakin niin päätön­tä että sul­jet­taisi­in ydin­voimalat ja lopetet­taisi­in fos­si­ilis­ten käyt­tö kokon­aan, mut­ta jos lähde­tään vähän lähempää reaal­i­maail­maa liik­keelle ja olete­taan, että pide­tään ole­mas­saol­e­vat ydin­voimalat käyn­nis­sä ja vähen­netään fos­si­il­isia alku­un vaik­ka 50%, niin tilanne näyt­tänee tältä:

    Fos­si­ilisen primääriener­gian kulu­tus on n. 200 TWh, joten jostain pitää saa­da 100 TWh lisää muu­ta kuin fossiilista.

    OL3 tuot­taa sähköä 14TWh vuodessa, mikä tarkoit­ta­nee primääriener­gias­sa n. 45 TWh. Vielä puut­tuu 55TWh.

    Tuul­ta ilmoitit löy­tyvän 30TWh
    Bio­mas­saa käytetään täl­lä het­kel­lä ymmärtääk­seni yli 80TWh, joten en oikein tiedä mikä tuo 25–30TWh on? No, uno­hde­taan tämä bio­mas­sa ja yritetään kerätä muual­ta puut­tuvat 15TWh.

    Esit­tämiesi arvioiden mukaan aurinkoläm­pö, ‑sähkö ja maaläm­pö yhteen­sä on 25TWh. 

    (Ja jos aurinkosähkölle sal­li­taan enem­män maap­in­ta-alaa kuin yhdelle ydin­voimalalle, niin primääriener­gian kanssa ei tule mitään ongelmia. Ja jos joku hölmö rahoit­taa fen­novoiman ja OL4:n, niin haas­teet toki pienenevät entisestään)

    Lisäk­si toki jonkin­lainen osa fos­si­ilis­ten primääriener­gias­ta menee ns. harakoille, joten tuuli/aurinkosähkö/aurinkolämpöterawattitunnilla voi (ainakin teo­ri­as­sa) kor­va­ta yli yhden fos­si­ilisen primäärienergiaterawattitunnin.

  40. eemil:
    Turve on uusi­u­tu­va, kos­ka turve “kas­vaa” 1 – 2 mm jokainen vuosi. Olkoonkin kasvu hidas­ta, mut­ta se kas­vaa sittenkin. 

    Olet aivan oike­as­sa. Ja jos suon pin­nas­ta ote­taan 5 m turvet­ta pois, sen uudelleenkas­vamiseen menee se 5000 vuotta.

    Bio­mas­sal­la on oma uusi­u­tu­mis­syk­lin­sä. Pel­to­bio­mas­sal­la se voi olla yksi vuosi. Tropi­ikissa kas­vaval­la puul­la (vaikka­pa euka­lyp­tus) se on muu­tamia vuosia: jos puun kaataa nyt, tilal­la on uusi vas­taa­va puu viiden vuo­den kulut­tua. Suomes­sa met­sän uusi­u­tu­misen syk­li on kym­meniä vuosia, pohjoises­sa sato­jakin vuosia.

    Öljykin uusi­u­tuu, mut­ta sil­loin puhutaan miljoon­ista vuo­sista ylöspäin ole­vista ajoista.

    Meille täl­lä het­kel­lä olen­nainen aikaskaala on kym­meniä vuosia, ehkä satakin vuot­ta. Mikään sen pidem­mäl­lä uusi­u­tu­misel­la ole­va ei tähän hätään auta. Tässä tarkastelus­sa turve vas­taa fos­si­il­isia, samoin hyvin hitaasti kas­va­vat metsät.

    Joka tapauk­ses­sa pääosa turve­tuotan­toa on hiil­i­taseen kannal­ta lähivu­o­sisato­jen aikana kivi­hi­ilen tasol­la tai huonom­pi, käyteti­in uusi­u­tu­vu­ud­es­ta mitä ter­miä hyvänsä.

  41. J. M. Korho­nen: Aurinkosähköpo­ten­ti­aali: ehkä 4 TWh

    Tähän sisäl­tynee erit­täin suuri määrä ole­tuk­sia. Nimit­täin edes nykyte­knoilo­gial­la aurinkosähkön määrä Suomes­sa ei ole käytän­nössä rajoitettu.

    Suomes­sa aurinkosähköä voi kerätä vuodessa nyky­isil­lä aurinkopa­neeleil­la muu­ta­man kymme­nen kWh/m2 maap­in­ta-alaa (noin 100 kWh/a/m2 aurinkopa­neel­ia, mut­ta paneel­i­han ei ole vaaka­suo­ra). Jos käytetään luke­maa 30 kWh/m2/a, niin saadaan 30 GWh/km2/a. Nykyisen sähkönku­lu­tuk­sen noin 100 TWh/a voi siis kat­taa, jos maap­in­ta-alaa on käytet­tävis­sä 3 000 km² eli noin 1 % Suomen maapinta-alasta.

    Eli siinä mis­sä vesivoimal­la lop­pu­vat joet ja tuulivoimal­lakin käytän­nössä tuuli, aurinkovoima on tääl­lä raukoil­la rajoil­lakin läh­es rajatonta.

    Käytän­nössä tietysti tässä ratkais­us­sa on kak­si ongel­maa. Pienem­pi ongel­ma on hin­ta, suurem­pi ongel­ma sähkön varas­toin­ti. Suomes­sa ener­giaa kulute­taan eniten juuri sil­loin, kun aurinko ei sitä meille toimi­ta. Ter­awat­ti­tun­tien varas­toin­ti­in vuo­de­naiko­jen yli ei ole mitään muu­ta teknolo­giaa ole­mas­sa kuin vetynä varas­toin­ti, ja sekin on hyö­ty­suh­teeltaan huonoa ja Suomeen geol­o­gi­sista syistä huonos­ti sopivaa.

  42. K. Uok­ka: Kyl­lä niitä tun­netaan, mut­ta ei vaan muista syistä halu­ta käyt­tää. Ts. ydinvoima.

    Ja sil­lon kysymys on siitä, kumpi on pienem­pi paha: ydin­voiman (poten­ti­aaliset) ongel­mat vai co2. Ja sit­ten pitää tehdä kom­pro­mis­se­ja. Ja sehän vas­ta vaikee­ta onkin.

    Henkilöko­htainen kan­tani tähän on se, että vas­tus­tan ydin­voimaa tek­nol­o­gi­sista ja taloudel­li­sista syistä. Vas­tus­tan kuitenkin hiilivoimaa vielä enem­män ja tun­nus­tan tek­nol­o­giset haas­teet uusi­u­tu­vis­sa. Niin­pä olen ydin­voiman lisärak­en­tamisen kan­nal­la, vaikken pidä ratkaisua hyvänä. Se on toden­näköis­es­ti vähiten huono.

    Tämä ei kuitenkaan tarkoi­ta sitä, että ongel­mat oli­si­vat käytän­nössä ratkaistavis­sa ydin­voimal­la. Nykyisel­lä teknolo­gian tasol­la taloudel­lis-poli­it­tiset reunae­hdot tekevät ydin­voiman lisärak­en­tamis­es­ta erit­täin takkuista hom­maa. Poli­it­ti­nen vas­tatu­uli johtuu siitä, että suurin osa poli­itikoista ei ymmär­rä yhtään mitään ener­giantuotan­non reaali­teeteista. Liit­tyy siihenkin, mitä Osmo sanoi tiet­ty­jen lakien säätämis­es­tä luon­non­lain säätämisjärjestyksessä.

    Jos asioi­ta tehtäisi­in ratio­naalis­es­ti, nyt tutkit­taisi­in todel­la vim­mais­es­ti uuden­laisia ydin­voimamah­dol­lisuuk­sia (pienem­pää, tur­val­lisem­paa, saas­teet­tomam­paa). Ei tun­nu ole­van oikein kenenkään agendalla.

    Se on ihan selvä, että jos halu­amme fos­si­il­i­sista eroon, se tulee mak­samaan ison kasan rahaa, tehti­in se miten vain.

    Toinen vai­h­toe­hto alkaa oikeasti olla aurinkovoima, vaikka­pa afrikas­sa. Se vaan ei koskaan tule toim­i­maan suomes­sa. (Tuskin tuulivoimakaan.)

    Suo­mi ei ole epä­toivoisen huono paik­ka aurinkovoimalle, kos­ka meil­lä on varsin siedet­tävät säät val­oisaan aikaan. Toki paneel­ien tuot­to on esimerkik­si puo­let siitä mitä hyvässä paikas­sa, mut­ta ei se tuos­ta puo­likkaas­ta jää kiin­ni. Aurinkosähköl­lä on täl­lä het­kel­lä valitet­tavasti negati­ivi­nen kor­re­laa­tio ener­gianku­lu­tuk­sen kanssa Suomes­sa, ja vuo­de­naikavai­htelun vuok­si niin tulee aina olemaankin.

    Per­im­mäi­nen ongel­ma on varas­toin­tite­knolo­gia. Hin­takin on ongel­ma, mut­ta huo­mat­tavasti pienem­pi sel­l­ainen kuitenkin.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Se min­un väit­teeni lähti vain siitä, että turpeen ener­gia­sisältö hiil­iato­mia kohden on pienem­pi kuin kivi­hi­ilen, joten sama ener­giamäärä turpeel­la tuotet­tuna tuot­taa suurem­mat hiilidioksidipäästöt.

    Olen aikaisem­minkin yrit­tänyt , huonol­la men­estyk­sel­lä, tuo­da esille kivihiili/turve elinkaar­i­tarkastelua. Kivi­hi­ilen käytön kan­nat­ta­jat ( keskieu­roop­palainen taloudel­lispoli­it­ti­nen hege­mo­nia) laske­vat kivi­hi­ilen CO 2 tuo­ton ain­oas­taan polton seurauksena. 

    Perus­lähtöko­h­ta on aineen häviämät­tömyy­dessä. Elikkä kun esim. kilo kivi­hi­iltä voisi sisältää 100:n hehtaarin puus­ton ja vas­taavasti kilo turvet­ta yhden neliön puus­ton. Niin tämän kuvit­teel­lisen esimerkin (luvut ) seu­rauk­se­na polton päästöis­sä pitää ottaa huomioon koko elinkaaren aikana sitoutunut hiili.

    Eikö se ole kuitenkin niin, että kivi­hi­ilenkin poltossa vapau­tuu ilmaan yhtä paljon kuin siihen on sitoutunut hiiltä hyper­miljoonien vuosien kulues­sa. Ei turpeen poltossakaan voi hiiltä vapau­tua enem­pää kuin siihen on sitoutunut.

    Selit­täkää nyt viisaa­mat miten se kivi­hi­ileen sitoutunut hiili on ilmake­hässä vähäisem­pi määrä.

  44. Viherinssi: Jos asioi­ta tehtäisi­in ratio­naalis­es­ti, nyt tutkit­taisi­in todel­la vim­mais­es­ti uuden­laisia ydin­voimamah­dol­lisuuk­sia (pienem­pää, tur­val­lisem­paa, saas­teet­tomam­paa). Ei tun­nu ole­van oikein kenenkään agendalla.

    Tässä olisi val­ti­olle rooli, mut­ta kokoomusve­toinen hal­li­tus ei kyl­lä taa­tusti suos­tu tekemään muu­ta kuin leikkaamaan.

  45. Ei met­sässä bio­mas­sa lisään­ny rajat­tomasti met­sän ikään­tyessä. Van­has­sa met­sässä lahoami­nen alkaa olla yhtä suuri kuin uusi kasvu. Maan­pin­nan kunt­tak­er­ros voi vielä sitoa lisää hiiltä jos säästyy metsäpalolta.

    Suon kehit­tyessä ja turvepat­jan noustes­sa elävä pin­takasvil­lisu­us ei enää saa rav­in­tei­ta poh­ja­maas­ta tai ulkop­uolista vesivir­tauk­sista. Ei sam­mal pyhäl­lä hen­gel­lä kas­va. Suo on tässä vai­heessa lähin­nä hiili­varas­to, ei nielu. Ehkä suon hiilen­varas­toin­tikykyä voisi paran­taa lan­noit­ta­mal­la sitä yhdyskuntajätelietteellä.

    Puu­rak­en­t­a­mi­nen toimii myös hiilin­ielu­na. Turve on luon­tais­es­ti eri­no­mainen eriste. Sitä vaan puhal­let­tuna metri kaikkien talo­jen yläpo­h­jaan, niin maail­ma pelastuu.

  46. “En ole täysin vaku­ut­tunut, että meil­lä olisi run­saasti soi­ta, jot­ka lahoa­vat joka tapauk­ses­sa muu­ta­mas­sa vuosikymmenessä.”

    Aivan, ja matkailu (kehä III:n ulkop­uolel­la) avartaa.

  47. Niin pitäisi tarkastel­la koko tuotan­toketjua. Kivi­hi­ili Helsinki­in ja muualle Suomeen tulee pääasi­as­sa Venäjältä ja siel­lä Sipri­as­ta mm. Kemerovos­ta sekä Pohjous-Venäjältä. Näin ollen se matkaa tuhan­sia kilo­me­tre­ja ennen laivaamista Pietarista. Kyl­lä kivi­hi­ilen hiil­i­jalan­jäl­ki on paljon suurem­pi kuin turpeen koko ketjun kannalta.

    Sit­ten tästä poli­ti­ikas­ta ja turpeesta. Päätös uusiutuva/uusiutumaton on poli­it­ti­nen mitä suurem­mas­sa määrin. Biolo­giaa ja luon­non­tiedet­tä on ertä turvek­er­ros kas­vaa suomes­sa keskimäärin 1–5 mm/vuosi ts. 1–5 m³/h/vuosi.

    Ihmette­len jälleen ker­ran tätä vihrei­den kivi­hi­ilen suosimista. Turpeen käytön vaikeu­tu­mi­nen puun apupolt­toaineena van­hois­sa kat­tilois­sa on johtanut useis­sa kaupungeis­sa kivi­hi­ilen käytön lisään­tymiseen. Tämä on vas­toin hal­li­tu­so­hjel­maa, jos­sa tode­taan että turpeen käyt­töä vähen­netään lisäämät­tä kivi­hi­ilenn käyttöä.

    Ja sit­ten vielä kivi­hi­ileen liit­tyy vielä kaik­ista fos­i­il­i­sista polt­toaineista suurin ter­veys- ja onnet­to­muus­ris­ki. Mut­ta sehän ei globaal­isti ajat­tele­via vihre­itä hait­taa vaik­ka Venäjäl­lä juuri kuoli hiilikaivoson­net­to­muudessa 18 henkeä, tuskin edes uuti­soiti­in Suomessa.

    1. Turpeen käyt­töä apupolt­toaineena on vaikeut­tanut, se, ettei sateisen kesän jäljiltä turvet­ta ole saatavil­la. Päin vas­toin, päästöoikeuk­sien hinan lasku kohti nol­laa on paran­tanut turpeen kil­pailu­ase­maa kivi­hi­ileen näh­den. Vihreät eivät kan­na­ta turvet­ta, mut­ta eivät myöskään kivi­hi­iltä, vaan toivoisi­vat pelkäl­lä puul­la toimivia voimaloi­ta. Kyl­lä puun saa pala­maan ilman turvettakin.

  48. Viherinssi: Joka tapauk­ses­sa pääosa turve­tuotan­toa on hiil­i­taseen kannal­ta lähivu­o­sisato­jen aikana kivi­hi­ilen tasol­la tai huonom­pi, käyteti­in uusi­u­tu­vu­ud­es­ta mitä ter­miä hyvänsä

    Ei voi olla noin, kos­ka turve uusi­u­tuu, mut­ta kivi­hi­ili ja öljy ei.

    Suomes­sa turve­tuotan­nos­sa on vain muu­ta­ma pros­ent­ti koko suoalas­ta. Joten, kun nos­to tapah­tuu muu­ta­man pros­entin alal­la, niin samanaikaises­ti luon­non­ti­laiset suot kas­va­vat pak­su­ut­ta enem­män kuin turvet­ta muual­la nos­te­taan. Tase on siis positiivinen.

    Näinkö on myös kivi­hi­ilen ja öljyn kohdalla?

    1. eemil
      Uusi­u­tu­vu­ut­ta ei määritel­lä niin, että uusi­u­tu­ma­ton muut­tuu uusi­u­tu­vak­si, jos jos­sain muual­la maail­mas­sa on nielu, joka kor­baa uusi­u­tu­mi­at­toman ener­gian polt­tamis­es­ta tule­vat päästöt. ´Näin voi laskea vain, jos se nielu on riip­pu­vainen tuos­ta poltos­ta, kuten met­sän osalta on laita.

  49. ter­ve,

    Hei JaSa, en epäile että jos­sain vai­heessa tulee tilanne, jos­sa noi­ta varo­ja (öljyliuske ym.)ei ehkä kan­na­ta käyt­tää. Mut­ta on se niin kaukana, ettei sil­lä tämän päivän päivän ilmas­to-ongelmia ratkaista. Nythän jo tapel­laan Ark­tik­sen jäi­den alta pal­jas­tu­vien (ilmas­to­muu­tok­sen läm­mit­tävien) öljy­jen käytöstä.

    t. Mikko

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    eemil
    Uusi­u­tu­vu­ut­ta ei määritel­lä niin, että uusi­u­tu­ma­ton muut­tuu uusi­u­tu­vak­si, jos jos­sain muual­la maail­mas­sa on nielu, joka kor­baa uusi­u­tu­mi­at­toman ener­gian polt­tamis­es­ta tule­vat päästöt. ´Näin voi laskea vain, jos se nielu on riip­pu­vainen tuos­ta poltos­ta, kuten met­sän osalta on laita.

    O.S. viit­taa ilmeis­es­ti näke­myk­seeni, jos­sa totean Suomen luon­non­ti­lais­ten soiden kasvun ylit­tävän nykyisen turpeen nos­ton vaiku­tuk­set. Hän ver­taa tilan­net­ta, että jos­sakin päin maail­maa tapah­tuu nieluilmiö.

    Suomes­sa tapah­tu­va turpeen nos­to ja suo­ma­lais­ten soiden kasvu ei tapah­du vain jos­sakin päin maail­maa , vaan meil­lä tääl­lä kotisuomessa. 

    Soin­in­vaara kir­joit­taa itsen­sä pus­si­in. Hän ja vihreät van­no­vat päästökau­pan nimi­in. Siinähän yritetään vähen­tää päästökau­pankäyn­nin avul­la ilman hiilik­er­tymää. Samal­la siir­retään län­si­maista kulu­tus­ta ruokki­va tuotan­to Kiinaan, jos­sa kaik­ki tehdään hal­val­la. Hal­val­la tuote­tut kiinalaiset tuot­teet mah­dol­lis­ta­vat län­si­maisen kulu­tusy­hteiskun­nan markki­nat, joiden lisäar­vol­la voimme sit­ten kaupitel­la päästöoikeuk­sia ja vähen­tää päästöjä tääl­lä Euroopassa.

    O.S. vieraili äsket­täin Kiinas­sa ja sai tode­ta ( jos silmät oli­vat auki) hal­van tuot­tamisen seu­rauk­set. Niitä ei tarvinne avata. 

    Joten me tääl­lä Euroopas­sa pesemme päästöjä valkoisek­si, mut­ta samal­la aiheutamme päästö­jen lisään­tymisen Kiinas­sa ja muis­sa kehit­tyvis­sä yhteiskunnissa.

    Tämä on sitä todel­lista uuskolo­nial­is­mia. Ja me muka kauhis­telemme löytöretk­iä, kolo­nial­is­mia ja van­han ajan orju­ut­ta. Uuskolo­nial­is­mi on vaan niin hienos­tunut­ta , ja ver­hot­tu taloudel­lisen kasvun tavoit­telemisen kaa­pu­un, etteivät kaik­ki tajua mis­sä mennään.

  51. Osmo,

    En itsekään usko, että turve olisi uusi­u­tu­va polt­toaine. Se on fos­i­ili­nen, ei siinä mitään. 

    En vain usko,että sitä voisi kor­va­ta uusi­u­tuvil­la ener­gian lähteil­lä. Peru­songel­ma on seu­raa­va: Jos saamme jonkun uusi­u­tu­van ener­gian­läh­teen toim­i­maan, niin se vain ote­taan muun tuotanon päälle. Olenko väärässä, asun Brasil­ias­sa, jos­sa jo nyt käytetään val­tavasti ener­si­aa etano­li­na ja maakaasuna? 

    Ne ainakin yrit­tävät täällä.

    (Ps. avataan jut­tutuokio tuo­hon 90E lapsel­liseen höpö­tyk­seen, kun ne pelkä­sivät että autot hajoa­vat, jos etano­lia on 5 % sijas­ta 10%; meu deus!)

    t. Mikko

  52. Viherinssi:

    Eli siinä mis­sä vesivoimal­la lop­pu­vat joet ja tuulivoimal­lakin käytän­nössä tuuli, aurinkovoima on tääl­lä raukoil­la rajoil­lakin läh­es rajatonta.

    Käytän­nössä tietysti tässä ratkais­us­sa on kak­si ongel­maa. Pienem­pi ongel­ma on hin­ta, suurem­pi ongel­ma sähkön varas­toin­ti. Suomes­sa ener­giaa kulute­taan eniten juuri sil­loin, kun aurinko ei sitä meille toimi­ta. Ter­awat­ti­tun­tien varas­toin­ti­in vuo­de­naiko­jen yli ei ole mitään muu­ta teknolo­giaa ole­mas­sa kuin vetynä varas­toin­ti, ja sekin on hyö­ty­suh­teeltaan huonoa ja Suomeen geol­o­gi­sista syistä huonos­ti sopivaa.

    Ja tämäpä on se ongelma. 

    Voi hyvin olla, että tuo 4 TWh on liian varovainen arvio. Mut­ta jos ener­gian varas­toin­nis­sa ei ote­ta hyvin merkit­täviä teknisiä harp­pauk­sia, niin on täysin var­maa, että nämä “kuin­ka mon­ta neliömetriä tarvit­taisi­in teo­ri­as­sa aurinkoenergialle”-tyyppiset laskel­mat ovat jotakuinkin täysin merkityksettömiä.

    Yksi fyysikko las­ki joskus näi­den innoit­ta­m­i­na, kuin­ka paljon ener­giaa voitaisi­in saa­da fuu­sioimal­la kakkapökäleessä ole­va vety. Oli aika paljon; voin tarvit­taes­sa pistää parem­mak­si ja laskea, kuin­ka paljon Green­pea­cen ener­gia­ra­porteista saataisi­in ener­giaa mate­ria-anti­ma­te­ria-reak­tiois­sa. Molem­mat ovat mie­lenki­in­toisia teo­reet­tisia sormi­har­joituk­sia, aivan kuten tuo tarvit­ta­va aurinkopa­neel­ip­in­ta-ala, mut­ta samal­la taval­la merk­i­tyk­set­tömiä, kun tekni­ikkaa ratkaisu­jen tosi­asial­lisek­si hyö­dyn­tämisek­si vaa­dit­tavas­sa mit­takaavas­sa ei ole.

    Tässä tul­laan sit­ten siihen, mikä on henkilöko­htainen usko tekni­ikan kehit­tymiseen. Itse en ole opti­misti, varsinkin jos tekni­ikan kehit­tämi­nen pitää jät­tää kvar­taal­i­taloudessa toimivien yri­tys­ten tehtäväk­si. Tosin itse asi­as­sa uskon vetyä parem­pi­en varas­toin­ti­tapo­jen tule­van (veikkaan itse vedys­tä biore­ak­tor­eil­la tuotet­tua maakaa­sua), mut­ten usko niiden tule­van kovinkaan pian kovinkaan edullisiksi. 

    En kuitenkaan oikein täy­destä sydämestäni pysty kan­nat­ta­maan tai pitämään kovin vas­tu­ullise­na poli­ti­ikkaa, jos­sa tavoit­teisi­in pääsem­i­nen vaatii oleel­lis­es­ti ottaen vielä kek­simät­tömien tekni­ikoiden kehit­tämistä ja ottamista laa­jaan käytän­töön. Varsinkin, jos vai­h­toe­hto­ja on olemassa! 

    Tässä suh­teessa tulen ole­maan eri lin­joil­la esim. tcrown­in kanssa, vaik­ka hyvähän tuo olisi jos fos­si­iliri­ip­pu­vu­ut­ta vähen­net­täisi­in edes puoleen.

  53. Osmo Soin­in­vaara: Turpeen käyt­töä apupolt­toaineena on vaikeut­tanut, se, ettei sateisen kesän jäljiltä turvet­ta ole saatavil­la. Päin vas­toin, päästöoikeuk­sien hinan lasku kohti nol­laa on paran­tanut turpeen kil­pailu­ase­maa kivi­hi­ileen näh­den. Vihreät eivät kan­na­ta turvet­ta, mut­ta eivät myöskään kivi­hi­iltä, vaan toivoisi­vat pelkäl­lä puul­la toimivia voimaloi­ta. Kyl­lä puun saa pala­maan ilman turvettakin.

    Tämä on var­maan tot­ta turpeen osalta. Mut­ta hiilen hal­pa hin­ta ja alhaiset päästöoikeuk­sien hin­nat houlut­tel­e­vat sen käyt­töön nyt. Mitä sit­ten tulee pelkän puun polt­toon, se var­maan onnis­tuu , mut­ta nykyiset kat­ti­lat ovat val­taosin vielä pitkän aikaa sel­l­aisia, että ne menevät huonoon kun­toon jos ei lisätä turvet­ta. Turpeen joukos­sa on hiekkaa/kiviä, jot­ka pitävät kat­ti­lat kun­nos­sa. Näin ainakin sanovat voimalaitosih­miset ja olisin taipu­vainen usko­maan heitä.

    1. Oli hifveä päätös europar­la­men­til­ta kaataa esi­tys päästöoikeuk­sien möörön rajoit­tamis­es­ta hin­nan nos­tamisek­si. Tästä nyt ei voi ainakaan vihre­itä syyt­tää, pikem­minkin kokoomus­ta ja keskustaa.

  54. J. M. Korho­nen:

    Ehdo­tuk­sia miten yhtälön vasen ja oikea puoli saadaan täs­määmään ilman hiiltä, öljyä ja maakaasua?

    Ydin­voimaa?

  55. Turve todel­lakin hajoaa met­säo­ji­tusalueil­lamme. Tämä on eri­tyisen voimakas­ta rehevil­lä met­säo­jikoil­la ja voimis­tunee kun­nos­tu­so­ji­tusten myötä. Tutkimusti­etoa aiheesta on run­saasti. Se tosin on melko vaikeaselkoista ja hajal­laan. Oheis­es­ta linkistä löy­tyy yksi aiheesta tehty tieteelli­nen julka­isu, jos­ta pääsee alku­un. Ongel­ma ei siis koske pelkästään turvepeltoja.
    Olisiko parem­pi ottaa turve tal­teen, polt­taa ja istut­taa alueel­la sit­ten met­sä. Käyt­tää resurssi hyödyksi 🙂 

    http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365–2389.2012.01499.x/abstract;jsessionid=F2930C861BA5A92001CA3D8F2C9E874C.d03t03?deniedAccessCustomisedMessage=&userIsAuthenticated=false

  56. Ode:

    Vihreät eivät kan­na­ta turvet­ta, mut­ta eivät myöskään kivi­hi­iltä, vaan toivoisi­vat pelkäl­lä puul­la toimivia voimaloi­ta. Kyl­lä puun saa pala­maan ilman turvettakin.

    Niin saa kun uusii voimalaitosten kat­ti­lat, mut­ta val­taosas­sa ole­mas­saole­vista voimalaitok­sis­sa tarvi­taan puun tukipolt­toaineek­si turvet­ta (tai kivihiiltä).
    Onko siis mielestäsi järkevää romut­taa toim­intakun­toiset kat­ti­lat ja pistää miljoo­nia uusi­in pelkän puun polt­toon kykeneviin?

    Val­takun­nal­lis­es­ti puhutaan var­masti mil­jardilu­okan investoin­neista, entäs sit­ten kun ilmas­ton­muu­tospoli­ti­ik­ka muut­tuu ja puu­takaan ei enää laske­vat päästöt­tömäk­si, tuli tuh­lat­tua mil­jarde­ja turhaan?

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Oli hifveä päätös europar­la­men­til­ta kaataa esi­tys päästöoikeuk­sien möörön rajoit­tamis­es­ta hin­nan nos­tamisek­si. Tästä nyt ei voi ainakaan vihre­itä syyt­tää, pikem­minkin kokoomus­ta ja keskustaa.

    Joo, kyl­lä täsäs Euroopan olisi pitänyt ehdot­tomasti ampua itseään jalka­an ja saa­da ener­gian hin­taan kun­nolli­nen tasoko­ro­tus! Voitaisi­in sit­ten elvyt­tää porukalla että saadaan kokon­aiskysyn­tä nousuun!

  58. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    Ei met­sässä bio­mas­sa lisään­ny rajat­tomasti met­sän ikään­tyessä. Van­has­sa met­sässä lahoami­nen alkaa olla yhtä suuri kuin uusi kasvu. Maan­pin­nan kunt­tak­er­ros voi vielä sitoa lisää hiiltä jos säästyy metsäpalolta.

    Suon kehit­tyessä ja turvepat­jan noustes­sa elävä pin­takasvil­lisu­us ei enää saa rav­in­tei­ta poh­ja­maas­ta tai ulkop­uolista vesivir­tauk­sista. Ei sam­mal pyhäl­lä hen­gel­lä kas­va. Suo on tässä vai­heessa lähin­nä hiili­varas­to, ei nielu. Ehkä suon hiilen­varas­toin­tikykyä voisi paran­taa lan­noit­ta­mal­la sitä yhdyskuntajätelietteellä.

    Puu­rak­en­t­a­mi­nen toimii myös hiilin­ielu­na. Turve on luon­tais­es­ti eri­no­mainen eriste. Sitä vaan puhal­let­tuna metri kaikkien talo­jen yläpo­h­jaan, niin maail­ma pelastuu.

    Kyl­lä se sam­mal kas­vaa nimeno­maan “pyhäl­lä hen­gel­lä”. Ei sam­malel­la ole juuria ja soiden rahkasam­malet saa­vat tarvit­se­mansa rav­in­teet sadevedestä ja ilmas­sa olev­as­ta pölystä suo­raan solu­seinien­sä läpi (sanoo Proc­tor kir­jas­sa Shaw & Goffinet 2000: Bryophyte biol­o­gy sivul­la 225).

  59. Osmo Soin­in­vaara:

    Vihreät eivät kan­na­ta turvet­ta, mut­ta eivät myöskään kivi­hi­iltä, vaan toivoisi­vat pelkäl­lä puul­la toimivia voimaloi­ta. Kyl­lä puun saa pala­maan ilman turvettakin.

    Kyl­lä se mit­ta­va puun käyt­tökin aiheut­taa ongelmia. Luon­non mon­imuo­toisu­us ja luon­non­ti­laiset van­hat met­sät hupenevat. Puulle olisi paljon käyt­töä myös polt­toainet­ta korkeam­man jalostusas­teen tuot­teis­sa. Kaiken lisäk­si esimerkik­si puu­rak­en­tamises­sa hiili­varas­to säi­lyy ja puu­rak­en­t­a­mi­nen on muutenkin kivi­rak­en­tamista ener­giate­hokkaam­paa, kun­han vain palo­tur­val­lisu­ut­ta kyet­täisi­in entis­es­tään paran­ta­maan esimerkik­si uuden teknolo­gian keinoin.

    Vihreät vas­tus­ta­vat turvet­ta ja mui­ta fos­si­il­isia polt­toainei­ta, samoin vas­tuste­taan vesi- ja ydin­voiman lisärak­en­tamista. Jäl­jelle ei jää kuin tuuli, aurinko ja puun polt­ta­mi­nen. Kak­si ensin mainit­tua kär­sivät varas­toin­timah­dol­lisu­u­den puut­teesta eivätkä ole vielä aikoi­hin tek­nol­o­gis­es­ti niin valmi­ita, että ainakaan talvi­aikaan kykeni­sivät Suomen ener­giantarvet­ta lähellekään täyt­tämään. Myöskään puun polt­tamisel­la ei kyetä tarvet­ta täyt­tämään, ainakaan ilman, että siir­ry­tään todel­liseen tehomet­sä­talouteen, jos­sa luon­non mon­imuo­toisu­us väistämät­tä kär­sii. (Toki puun ener­giakäyt­töä voidaan silti huo­mat­tavasti lisätä, etenkin, jos/kun paperi­te­ol­lisu­u­den puun­tarve näyt­tää Suomes­sa vähenevän.)

    Näyt­tää siis mielestäni melkoisen selvältä, että ydin­voimas­ta ja fos­si­il­i­sista tuon­tipolt­toaineista (öljy, kaa­su, hiili) ei päästä Suomes­sa eroon vielä pitkään aikaan. Ei edes siinäkään tapauk­ses­sa, että ener­giate­hokku­us para­nee ja ener­gian säästössä saavute­taan huo­mat­tavia edistysaskelia.

    Kysymys kuu­luukin, että miten Vihreät halu­aisi­vat kat­taa sen osan ener­gian tarpeesta, jota uusi­u­tuvil­la ener­gian­lähteil­lä ei Suomes­sa voi­da tuottaa?

    Mikä on Vihrei­den ener­gias­trate­gia Suomelle seu­raavak­si 50 vuodeksi?

  60. Turve: Olisiko parem­pi ottaa turve tal­teen, polt­taa ja istut­taa alueel­la sit­ten metsä.

    Olisi. Osa met­säo­jite­tus­ta suos­ta on sel­l­aista, joka kan­nat­taisi kuo­ria pois ja polttaa.

    Kuten tässäkin ketjus­sa on todet­tu, turve­tuotan­toa voisi tehdä kohtu­ullisen määrän siten, että se olisi varsin vähäpäästöistä nykyiseen ver­rat­tuna. Käytän­nössä näin ei kuitenkaan tehdä, joten argu­ment­ti on aika teoreettinen.

  61. anonyy­mi: Tässä olisi val­ti­olle rooli, mut­ta kokoomusve­toinen hal­li­tus ei kyl­lä taa­tusti suos­tu tekemään muu­ta kuin leikkaamaan.

    Jos puhe on ydin­voiman kehit­tämiseen laitet­tavista panos­tuk­sista, niin minus­ta annat nykyiselle puoli­toim­intakyvyt­tömälle sekoiluhal­li­tuk­selle vähän liikaa meri­it­tiä. Nimit­täin tuo tuoteke­hi­tys­panos­tuk­sen puute uusi­in ydin­voi­mate­knolo­gioi­hin on ihan globaali ilmiö.

    Inho­re­al­isti­na en usko, että tuos­ta Suomen kokoises­sa maas­sa saisi kovin hyvää bis­nistä, kos­ka meil­lä ei ole real­is­tis­es­ti varaa lait­taa niitä mil­jarde­ja tuo­hon tuoteke­hi­tyk­seen. Osana laa­jem­paa kan­sain­välistä yhteistyötä meil­lä olisi kyl­lä paljonkin annettavaa.

    Ilmeis­es­ti on kuitenkin niin, että on paljon kivampi jakaa elinkeino­tukia eri­laisille uusi­u­tuville ener­gian­lähteille kuin rahoit­taa mah­dol­lis­es­ti ison palan isos­ta ongel­mas­ta ratkai­se­vaa tutkimusta.

    Oman veikkauk­seni mukana taustal­la on ainakin numero­taidot­to­muut­ta, irra­tionaal­ista ydin­voimapelkoa ja väärää aikaskaalaa. Medi­aa­nipoli­itikkoa kun ei lähtöko­htais­es­ti kiin­nos­ta tehdä ratkaisu­ja, jot­ka vaikut­ta­vat vas­ta joskus seu­raa­van vaa­likau­den jälkeen.

    Teknolo­gian suun­nas­ta kat­sot­tuna nykyti­lanne tietysti turhaut­taa. Jos uuden ydin­voi­mate­knolo­gian kehit­tämiseen laitet­taisi­in vaikka­pa sata mil­jar­dia, tulok­se­na olisi ainakin huimasti uut­ta tietämys­tä, vaikkei ratkaisua tulisikaan. Jos taas jonkin uusi­u­tu­van tekemiseen laite­taan sata mil­jar­dia syöt­tö­tar­if­feina, tulok­se­na ei ole uut­ta tietämystä.

  62. J. M. Korho­nen: Mut­ta jos ener­gian varas­toin­nis­sa ei ote­ta hyvin merkit­täviä teknisiä harp­pauk­sia, niin on täysin var­maa, että nämä “kuin­ka mon­ta neliömetriä tarvit­taisi­in teo­ri­as­sa aurinkoenergialle”-tyyppiset laskel­mat ovat jotakuinkin täysin merkityksettömiä.

    Luulin, että kyse oli uusi­u­tu­van primääriener­gian poten­ti­aal­ista. Jos mukaan ote­taan käytän­nön rajoit­teet, vas­taan seuraavaa:

    J. M. Korho­nen: En kuitenkaan oikein täy­destä sydämestäni pysty kan­nat­ta­maan tai pitämään kovin vas­tu­ullise­na poli­ti­ikkaa, jos­sa tavoit­teisi­in pääsem­i­nen vaatii oleel­lis­es­ti ottaen vielä kek­simät­tömien tekni­ikoiden kehit­tämistä ja ottamista laa­jaan käytän­töön. Varsinkin, jos vai­h­toe­hto­ja on olemassa! 

    En kuitenkaan oikein täy­destä sydämestäni pysty kan­nat­ta­maan tai pitämään kovin vas­tu­ullise­na poli­ti­ikkaa, jos­sa tavoit­teisi­in pääsem­i­nen vaatii gestapon heit­tämään vanki­laan kaik­ki sähköä omin voimin tuot­ta­vat, ja jon­ka toteut­ta­mi­nen tarkoit­taa koko sähkön­tuotan­tote­knolo­gian tuoteke­hi­tyk­sen pysäyt­tämistä ainakin puolek­si vuo­sisadak­si, ja jon­ka edelliset
    käytän­nön koke­muk­set ovat aiheut­ta­neet mas­si­ivisia henkisiä ja taloudel­lisia hyvinvointitappioita. 

    Jos olet “sähköä pelkästään ydin­voimas­ta ja uusi­u­tu­vista ilman kek­simät­tömien teknolo­gioiden käyttöönottamista”-utopiasi käytän­nön seu­rauk­sista eri mieltä, niin odotan suurel­la mie­lenki­in­nol­la vas­taus­ta kah­teen yksinker­taiseen kysymykseen:

    1. Kuka mak­saa investoin­nit tarvit­tavaan ydin­voimaan? (En tarvitse y‑tunnusta, ihan yksityinen/julkinen riit­tää nyt alkuun)

    2. Mil­lä mekanis­mil­la sähkön hin­ta tuos­sa utopi­as­sa määräy­tyy? (tuotan­non mar­gin­aa­likus­tan­nusten mukaan, keskusjo­htois­es­ti, vai jotenkin muuten, miten?)

  63. Viherinssi: Inho­re­al­isti­na en usko, että tuos­ta Suomen kokoises­sa maas­sa saisi kovin hyvää bis­nistä, kos­ka meil­lä ei ole real­is­tis­es­ti varaa lait­taa niitä mil­jarde­ja tuo­hon tuotekehitykseen. 

    Hel­posti olisi varaa. Ei tarvi­tisi muu­ta kuin alkaa myymään ydin­jät­teen loppusijoituspalveluita.

  64. Sylt­ty: Joo, kyl­lä täsäs Euroopan olisi pitänyt ehdot­tomasti ampua itseään jalka­an ja saa­da ener­gian hin­taan kun­nolli­nen tasoko­ro­tus! Voitaisi­in sit­ten elvyt­tää porukalla että saadaan kokon­aiskysyn­tä nousuun!

    Tässä kohdas­sa on pakko kuitenkin muis­tut­taa siitä, että päästökaup­pa­ra­hat eivät lennähdä maanosas­ta ulos, kos­ka kyse on kau­pas­ta. Veron kohdal­la asia olisi vielä suo­ravi­ivaisem­pi, mut­ta niin se on kau­pankin kohdalla.

    Jos sit­ten vielä val­tiot otta­vat wind­fal­lit pois, niin sit­ten voi esimerkik­si pudot­taa työn veroki­ilaa. Net­to­tu­lok­se­na on se, että Euroopas­sa ener­gia mak­saa entistä enem­män ja työ vähemmän.

    Joka tapauk­ses­sa vain yhden alueen päästökaup­pa on ram­pa. Ei se kuitenkaan ihan niin suuri katas­trofi ole kuin mitä tietyt tahot anta­vat ymmärtää. Nyt olisi ollut hyvä vai­he kat­soa kor­tit ja kokeil­la, mitä vähän korkeampi päästöhin­ta meille tarkoittaisi.

  65. Viherinssi:
    Joka tapauk­ses­sa pääosa turve­tuotan­toa on hiil­i­taseen kannal­ta lähivu­o­sisato­jen aikana kivi­hi­ilen tasol­la tai huonom­pi, käyteti­in uusi­u­tu­vu­ud­es­ta mitä ter­miä hyvänsä.

    Eli: turve ja kivi­hi­ili on vas­taavia hiil­i­taseen kannalta.

    Selkeä johtopäätös sil­loin pitää olla se, että suomes­sa kivi­hi­ili on aina kor­vat­ta­va koti­maisel­la turpeella.

    Jokainen epäilemät­tä ymmärtää argu­mentin ilman tarkem­pia selityksiä.

  66. keskisuomalainen75: Kyl­lä se sam­mal kas­vaa nimeno­maan “pyhäl­lä hen­gel­lä”. Ei sam­malel­la ole juuria ja soiden rahkasam­malet saa­vat tarvit­se­mansa rav­in­teet sadevedestä ja ilmas­sa olev­as­ta pölystä suo­raan solu­seinien­sä läpi (sanoo Proc­tor kir­jas­sa Shaw & Goffinet 2000: Bryophyte biol­o­gy sivul­la 225).

    Ensim­mäi­nen ikili­ikku­ja löy­tyy siis suolta?

    Pak­su­turpeisen suon pin­taosa on niin vähärav­in­teinen että män­nyt, jos niitä ylipäätään on, jäävät miehen korkuisik­si. Rahkasam­mal on val­lan­nut tan­tereen vaateliaam­mil­ta sam­malil­ta ja kihok­ki nap­sii henken­sä pitimik­si ötököitä suuhun­sa. Kuiv­il­la mät­täil­lä on taasen jäkälää jon­ka elin­toimin­not ovat hyvin ilmas­ton­muu­tos­ta jar­rut­tavia, sil­lä se muo­dostaa itselleen sok­ere­i­ta ener­giak­si hiilid­iok­sidista ja auringonvalosta.

  67. Sylt­ty: Joo, kyl­lä täsäs Euroopan olisi pitänyt ehdot­tomasti ampua itseään jalka­an ja saa­da ener­gian hin­taan kun­nolli­nen tasoko­ro­tus! Voitaisi­in sit­ten elvyt­tää porukalla että saadaan kokon­aiskysyn­tä nousuun!

    Olen syl­tyn kanssa samaa mieltä. Euroop­palaiset nos­ta­vat omia tuotan­tokus­tan­nuk­si­aan päästökau­pal­la ja Itämeren rikkidi­rek­ti­ivil­lä sun muil­la. Samaan aikaan tuotan­toa siir­retään Kiinan kaltaisi­in hal­patuotan­tomai­hin, jos­sa kestävän kehi­tyk­sen peri­aat­teesta ei ole koskaan kuul­tukaan. Ja jos on , niin sille nau­re­taan p**********.

    Päästöoikeuk­sien kaupit­telu keskenään muis­tut­taa suo­ma­laisen talouden tois­temme paito­jen peset­tämis­mall­ia. Siinä mallis­sa kokon­aiskysyn­tä on tapis­sa, mut­ta rahaa ei tule mistään.

    Ehdotan, että päästökaup­pa ja rikkidi­rek­ti­ivi pois­te­taan ja tehdään työ kalli­im­mal­la tääl­lä Euroopas­sa. Ei siir­retä suo­ma­laista työtä muualle ( ener­giantuotan­to: (puu, turve), turk­istarhaus, met­sä­te­ol­lisu­u­den tuot­tei­den jatko­jalostus jne.). Aluk­si kulu­tuk­seen perus­tu­va elin­ta­so hie­man las­kee, mut­ta maa­pal­lon läm­pen­e­m­i­nen hidastuu. 

    Päästökaup­pa ja rikkidi­rek­ti­ivi voidaan ottaa käyt­töön sit­ten kun siinä on mukana koko globaali markkina.

    Tässä oiva vih­je vihrei­den seu­raavaan puolueo­hjel­maan , jota myös Suomen Keskus­ta tukee.

  68. Viherinssi:
    Teknolo­gian suun­nas­ta kat­sot­tuna nykyti­lanne tietysti turhaut­taa. Jos uuden ydin­voi­mate­knolo­gian kehit­tämiseen laitet­taisi­in vaikka­pa sata mil­jar­dia, tulok­se­na olisi ainakin huimasti uut­ta tietämys­tä, vaikkei ratkaisua tulisikaan. Jos taas jonkin uusi­u­tu­van tekemiseen laite­taan sata mil­jar­dia syöt­tö­tar­if­feina, tulok­se­na ei ole uut­ta tietämystä. 

    Ööh. Kehit­tyvät markki­nat eivät kehitä uusi­u­tu­via teknis­es­ti? Eikö aurinkopa­neel­ien ja tuulivoimaloiden hyö­ty­suh­teen parane­m­i­nen ole riit­tävän “uut­ta tietämystä”?

  69. tcrown:
    En kuitenkaan oikein täy­destä sydämestäni pysty kan­nat­ta­maan tai pitämään kovin vas­tu­ullise­na poli­ti­ikkaa, jos­sa tavoit­teisi­in pääsem­i­nen vaatii gestapon heit­tämään vanki­laan kaik­ki sähköä omin voimin tuot­ta­vat, ja jon­ka toteut­ta­mi­nen tarkoit­taa koko sähkön­tuotan­tote­knolo­gian tuoteke­hi­tyk­sen pysäyt­tämistä ainakin puolek­si vuo­sisadak­si, ja jon­ka edelliset
    käytän­nön koke­muk­set ovat aiheut­ta­neet mas­si­ivisia henkisiä ja taloudel­lisia hyvinvointitappioita. 

    En kyl­lä edelleenkään ihan ymmär­rä, mis­tä tähän kek­sit gestapot jne. Omis­tan itsekin tuulisähköy­htiötä, enkä ole ajatel­lut kyl­lä vielä tähän men­nessä joutu­vani siitä syys­tä minkään­laisen poli­isin kyn­si­in. Sen allekir­joi­tan, että fos­si­ilis­ten voimalaitosten rak­en­tamisen voisi kyl­lä kieltää.

    tcrown:
    Jos olet “sähköä pelkästään ydin­voimas­ta ja uusi­u­tu­vista ilman kek­simät­tömien teknolo­gioiden käyttöönottamista”-utopiasi käytän­nön seu­rauk­sista eri mieltä, niin odotan suurel­la mie­lenki­in­nol­la vas­taus­ta kah­teen yksinker­taiseen kysymykseen:

    1. Kuka mak­saa investoin­nit tarvit­tavaan ydin­voimaan? (En tarvitse y‑tunnusta, ihan yksityinen/julkinen riit­tää nyt alkuun) 

    Viime kädessä ener­giaval­lanku­mouk­sen tai sen epäon­nis­tu­misen hin­nan mak­saa aina veron­mak­sa­ja, suo­raan tai epä­suo­rasti. Mei­dän on nähdäk­seni yksinker­tais­es­ti vält­tämätön pakko luop­ua fos­si­il­i­sista, mitä nopeam­min sitä parem­pi, ja kysymys tässä on lähin­nä siitä, saako tähän men­nessä kus­tan­nuste­hokkain­ta, nopein­ta ja ylipäätään parhai­ta tulok­sia tähän men­nessä tuot­tanut­ta vai­h­toe­htoa fos­si­ilis­ten nitistämisek­si käyt­tää — ja kuin­ka vapaasti sitä saa käyttää. 

    Kus­tan­nuk­sista mar­mat­ta­mi­nen on sikäli ont­toa argu­men­taa­tio­ta, että yksin Sak­san liit­to­val­tion uusi­u­tu­vien tuki­in jo tekemät ja luk­it­se­mat sijoituk­set oli­si­vat riit­täneet koko Euroopan kaiken fos­si­il­isperäisen sähkön dekar­bon­isoin­ti­in OL3:n hin­taisil­la reak­tor­eil­la. En näe vieläkään mitään merkke­jä siitä, että dekar­bon­isoin­ti ilman ydin­voimaa olisi halvem­paa, nopeam­paa tai helpom­paa kuin dekar­bon­isoin­ti ydin­voiman kanssa.

    Näin varsinkin, kun ydin­voiman rahoi­tuskus­tan­nuk­sista muis­taak­seni jopa kol­mannes on län­si­mais­sa suo­raa seu­raus­ta poli­it­tis­es­ta riskistä, ts. ero rahoi­tuskus­tan­nuk­sis­sa hyväksyt­täväm­pään ja siten pieniriskisem­pään ener­giaan kuten hiilivoimaan (!) ver­rat­tuna. Tästä syys­tä vas­tus­tuk­sen perustelu kus­tan­nuk­si­in vetoa­mal­la on — no, sinän­sä kätevää, kos­ka mitä enem­män vas­tuste­taan, sitä korkeampia kus­tan­nuk­set ovat. Ja kääntäen.

    tcrown:
    2. Mil­lä mekanis­mil­la sähkön hin­ta tuos­sa utopi­as­sa määräy­tyy? (tuotan­non mar­gin­aa­likus­tan­nusten mukaan, keskusjo­htois­es­ti, vai jotenkin muuten, miten?) 

    Fos­si­ilis­ten polt­tamisen jatku­mises­sa on kysymys markki­nahäir­iöstä: jos fos­si­ilis­ten polt­ta­ja jou­tu­isi mak­samaan polt­tamisen todel­liset kus­tan­nuk­set, polt­ta­mi­nen lop­puisi. Markki­nahäir­iön kor­jaamises­sa tarvi­taan var­masti val­tion väli­in­tu­loa, mut­ta se voi tapah­tua eri tavoin. Jotkut näistä voivat olla suo­ria tuki­aisia, jotkut hin­tataku­u­ta, jotkut jotain muuta.

    Kaikessa on kuitenkin kysymys siitä, että veron­mak­sa­ja­han tämän laskun ennen pitkää mak­saa. Mielestäni on älytön­tä raja­ta keskustelua keinotekois­es­ti kilo­wat­ti­tun­nin hin­nan­muo­dos­tuk­seen ja halkoa hiuk­sia vaik­ka siitä, mikä on taatun verkkoon­pääsyn tai poli­it­tisen hyväksyt­tävyy­den rahalli­nen arvo, kun selvää on, että jotain kaut­ta veron­mak­sajien raho­ja tarvi­taan ihan riip­pumat­ta siitä, mikä tie val­i­taan. Ja jos val­i­taan tie “riit­tämät­tömät päästösäästöt,” niin siinä sitä yhteistä omaisu­ut­ta vas­ta sit­ten palaakin. 

    Voi tiet­ty palaa vähän muutakin.

    Tämä meni kuitenkin jo niin pitkälle ohi aiheesta, että jätän aiheen käsit­te­lyn tältä erää tähän.

  70. Han­nu Oskala: Ööh. Kehit­tyvät markki­nat eivät kehitä uusi­u­tu­via teknis­es­ti? Eikö aurinkopa­neel­ien ja tuulivoimaloiden hyö­ty­suh­teen parane­m­i­nen ole riit­tävän “uut­ta tietämystä”? 

    Ovat ne uut­ta tietämys­tä, mut­ta kuin­ka paljon tuotan­to­tu­il­la on niiden kanssa enää mitään tekemistä?

    Uusi­u­tu­van tukem­i­nen sinän­sä ei mitenkään vält­tämät­tä ole huono asia. Tuotan­totuet ovat kuitenkin huonos­ti tuoteke­hi­tyk­seen kohdis­tu­va tukimuoto.

    Aurinkote­knolo­gia on tähän ihan hyvä esimerk­ki. Tuotan­totuet tuke­vat nykyisen teknolo­gian käyt­töönot­toa. Samoil­la apa­jil­la ovat myös paneel­ien tuot­ta­jien saa­mat tuet. Kumpikaan tukimuo­to ei ohjaudu uuden teknolo­gian kehit­tämiseen ja kau­pal­lis­tamiseen. Uut­ta aurinkote­knolo­giaa kehitetään kyl­lä kuumeis­es­ti sekä yliopis­tois­sa että riskisi­joit­ta­jien rahoit­tamis­sa star­tu­peis­sa. Näistä kumpikaan ei saa mitään tuotantotuista.

    Tuotan­to­tu­ki toki mah­dol­lis­taa ole­mas­saole­vien pelurei­den inkre­men­taalisen tuoteke­hi­tyk­sen. Käytän­nössä kuitenkin alan toim­i­joiden tuoteke­hi­tys­panok­set ovat pieniä, eikä inkre­men­taa­li­nen tuoteke­hi­tys enää oikein jak­sa viedä asioi­ta eteen­päin. Kah­den pros­ent­tiyk­sikön paran­nus tuulivoimalan tuo­to­ssa on iso jut­tu voimalavalmis­ta­jalle, mut­ta sil­lä ei ole isos­sa kuvas­sa tarvit­tavaa vaikutusta.

    Tuotan­totues­sa voi olla se hyvä puoli, että sil­lä saadaan hiilipäästöjä alas tuke­mal­la hiiletön­tä tuotan­toa. Tässä ei ole mitään vikaa, mut­ta sil­loin tukea pitää ver­ra­ta euro eurol­ta, ja ver­tailuko­htana on päästökaup­pahin­ta. Tai sit­ten moti­ivi voi olla elikei­nop­o­li­it­ti­nen, jol­loin ver­tailuko­hti­na ovat sit­ten muut telakkatuet.

    En mis­sään tapauk­ses­sa ole sanomas­sa, etteikö uusi­u­tu­vaan ener­giaan liit­tyvään tutkimuk­seen pitäisi panos­taa. Kyl­lä pitäisi. Tässä muu­ta­ma asia, jot­ka veisivät meitä pitkäl­lä loikalla eteenpäin:

    1. Suo­raan vetyä tuot­ta­va aurinkovoimapros­es­si (ter­mi­nen).

    2. Ener­gian varas­toin­ti kausilu­on­teis­es­ti hyväl­lä hyötysuhteella.

    3. Hiilivety­po­h­jainen kohtu­ullisen hyö­ty­suh­teen ener­gian varastointi.

    4. Hiilid­iok­sidin säilömi­nen pysyvästi maaperään (CCS).

    5. Nyky­istä yksinker­taisem­min tur­val­lisek­si tehtävä pienydinvoimala.

    6. Tur­val­lisu­us­vaa­timuk­set täyt­tävä torium-reaktori.

    7. Toimi­va ydinfuusio.

    8. Luotet­ta­va ja edulli­nen leijatuulivoimala.

    9. Erit­täin edulliset ja riit­tävän pitkäikäiset väri­ainepo­h­jaiset aurinkokennot.

    Tuos­sa nyt alku­un­sa. Fuu­sio on noista oikeas­t­aan ain­oa kokon­ais­ratkaisu. Sen tekemiseen on laitet­tu rahaa, mut­ta siinäkin panos­tus on ollut vähän puolel­la sydämel­lä, mil­jardin ver­ran vuodessa (ja sekin yhdessä koris­sa ITER:in merkeis­sä). Noi­hin mui­hin on laitet­tu vielä paljon vähem­män, vaik­ka läpimur­to yhdessäkin niistä olisi erit­täin vaikut­ta­va sekä ympäristöl­lis­es­ti että taloudellisesti. 

    Ver­tailun vuok­si pelkästään Sak­sas­sa tue­taan syöt­tö­tar­if­feil­la uusi­u­tu­via noin 13 mil­jardil­la eurol­la vuodessa viral­lisen arvion mukaan. (Epävi­ral­liset arviot ovat huo­mat­tavasti korkeampia. Siemens arvioi viime vuon­na, että vuo­teen 2030 men­nessä viivan alle olisi ker­tynyt 1 400 mil­jar­dia euroa, jos ede­tään nyky­su­un­nitelmien mukaan.)

    En kri­ti­soi alun nopeas­sa kehi­tys­vai­heessa ole­vien teknolo­gioiden tukemista tuotan­to­tu­il­lakaan. Point­ti­ni on se, että tule­vaisu­u­den kannal­ta tuen allokoin­ti tun­tuu kovin vinol­ta tuotan­non suuntaan.

  71. Viherinssi: Nimit­täin tuo tuoteke­hi­tys­panos­tuk­sen puute uusi­in ydin­voi­mate­knolo­gioi­hin on ihan globaali ilmiö.

    Minus­ta ydin­voima­panos­tusten tekem­i­nen on toki itsessään ongel­ma. Point­ti­ni kuitenkin oli, ettei kokoomusve­toinen hal­li­tuk­semme yleen­säkään suos­tu investoimaan, rak­en­ta­maan infraa, tms. eli “tuh­laa­maan” rahaa muuhun kuin veronalen­nuk­si­in, vaik­ka stan­dar­di makro­talous­teo­ria on täysin eri mieltä siitä, mitä lamas­sa pitäisi tehdä.
    On aivan merk­i­tyk­setön­tä, suos­tu­taanko tekemään jotain tiet­tyä investoin­tia, jos investoin­nit yleen­säkin ovat suo­ral­ta kädeltä pois laskuista. Has­sua­han tässä on se, että on vaikea nähdä Suomelle merkit­tävää kasvua tai työ­paikko­ja tule­vaisu­udessa, mikäli näitä investoin­te­ja ei tehdä. Luulisi liike­talous­puolueen ymmärtävän edes tämän verran.

    Jos uuden ydin­voi­mate­knolo­gian kehit­tämiseen laitet­taisi­in vaikka­pa sata mil­jar­dia, tulok­se­na olisi ainakin huimasti uut­ta tietämys­tä, vaikkei ratkaisua tulisikaan.

    On vaikea kuvitel­la, ettei hyötöreak­tore­ja saataisi toim­i­maan ja kau­pal­lis­tet­tua. Kyseessä on toki suuren luokan työ mut­ta mon­es­sa mielessä varsin per­in­teinen insinööri­on­gel­ma, joiden ratkaisemises­sa käsit­tääk­seni Suomes­sa ollaan aika hyviä.

  72. åke: Eli: turve ja kivi­hi­ili on vas­taavia hiil­i­taseen kannalta.

    Isos­sa kuvas­sa kyl­lä. Tarkem­min kat­sot­tuna ei…

    Turve voi keru­u­paikkansa ja ‑menetelmän­sä sekä hydyn­tämis­menetelmän­sä vuok­si olla joko ihan selvästi kivi­hi­iltä parem­paa tai pahempaa. Täl­lä het­kel­lä men­nään käytän­nössä tuol­la “pahempi” ‑osas­tossa. Teo­ri­as­sa­han muuten puh­das alkuaine­hi­ili on pahin­ta, kos­ka siinä kaik­ki ener­gia tulee hiilen hapet­tamis­es­ta. Käytän­nössä kuitenkin likaisem­mat hiilet sisältävät niin paljon palo­pros­es­sia hait­taavia ainek­sia, että niistä voi todel­lisu­udessa lähteä enem­män päästöjä per lämpöyksikkö.

    Oikein isos­sa kuvas­sa turpeen voi niput­taa lähin­nä rusko­hi­ilen kanssa päästöiltään.

    Selkeä johtopäätös sil­loin pitää olla se, että suomes­sa kivi­hi­ili on aina kor­vat­ta­va koti­maisel­la turpeella.

    Jokainen epäilemät­tä ymmärtää argu­mentin ilman tarkem­pia selityksiä.

    Reputin taas tuon “jokainen”-testin…

    Tässä vähän kasvi­hunekaa­supäästöi­hin liit­tymät­tömiä argu­ment­te­ja turpeen ener­giakäytön puoles­ta ja vastaan:

    + työl­lisyys­vaiku­tus

    + vai­h­to­ta­se­vaiku­tus

    + huolto­var­muus tänään

    - kallis elinkeinotuki

    - paikallisen ympäristön pilaantuminen

    - huolto­var­muus huomenna

    - arvokkaan raa­ka-aineen käyt­tö hal­paan käyttöön

    - likainen polttoaine

    Minus­ta tuon korin tas­apain­ot­ta­mi­nen ei mitenkään väistämät­tä joh­da siihen johtopäätök­seen, että turve on kivi­hi­iltä parem­pi polttoaine.

  73. Osmo Soin­in­vaara: Vihreät eivät kan­na­ta turvet­ta, mut­ta eivät myöskään kivi­hi­iltä, vaan toivoisi­vat pelkäl­lä puul­la toimivia voimaloi­ta. Kyl­lä puun saa pala­maan ilman turvettakin.

    Luon­toih­mi­nen minus­sa kan­nat­taa puiden jät­tämistä met­sik­si ja ener­gian tuot­tamista muil­la keinoin, vaik­ka sit­ten ydinvoimalla.

    Koti­talousjät­teen muo­dos­sa bio­mas­saa ei vihrei­den mielestä saa polt­taa, vaan se tulee kom­pos­toi­da. Met­si­in bio­mas­saa ei sen sijaan saa jät­tää itsek­seen kom­pos­toi­tu­maan, vaan se tulee haalia polt­toaineek­si voimalaitoksiin.

    Vihrei­den ener­giapoli­ti­ik­ka on niin täyn­nä aukko­ja, etten oikein jak­sa uskoa Soin­in­vaaran kaltaisen ajat­tel­e­van poli­itikon ole­van niitä huomaamatta.

    1. Vihreät ovat hyväksyneet koti­talousjät­teen polt­tamisen. Itse olen jopa sel­l­aiusen yri­tyk­sen hal­li­tuk­ses­sa (BMH), joka valmis­taa lait­tei­ta jätepolt­toaineen valmistamiseen.

  74. Polt­toaineen päästök­er­toimen lasken­takaa­va on seu­raavas­sa linkissä:

    http://www.mikes.fi/documents/upload/markku_herranen_finas-paiva_2009.pdf

    Mis­sä kohdas­sa on suure, joka ilmoit­taa mikä on alku­peräi­nen hiili­varas­to ? Sehän on kaik­ista tärkein suure kun las­ke­taan paljonko hii­iltä vapau­tuu polton yhteydessä.

    IPCC:n turvesem­i­naaris­sa lausu­taan “Turpeen päästök­er­toimet eivät muutu
    Turpeeseen on vuosi­tuhan­sien aikana varas­toitunut val­ta­va hiilik­er­tymä, joka vapau­tuu polton yhtey­dessä. Tämä on poh­jana kan­sain­välisessä kasvi­huonekaa­supäästö­jen raportoinnissa.”

    Kivi­hi­ilessä vuosim­iljoon­ainen hiilik­er­tymä on turpeeseen ver­rat­tuna tsiljoon­aker­tainen, joka siis vapau­tuu polton yhteydessä.

    Miten päästök­er­toimen laskukaavas­sa tämä huomioidaan? En osaa matem­ati­ik­ka, joten selittäkää…

  75. Nukku­Mat­ti:

    Mikä on Vihrei­den ener­gias­trate­gia Suomelle seu­raavak­si 50 vuodeksi?

    Vihrei­den ener­gias­trate­gias­ta ei ole kukaan tääl­lä vaivau­tunut anta­maan tarkem­paa selvi­tys­tä, niin tässä parem­man puut­teessa Keskus­tan malli, jota Pekkarisen lisäk­si myös Sip­ilä on markkinoinut:
    http://tinyurl.com/cv58bp3

    Tuo 20 miljoo­nan kuu­tiometrin vuosit­tainen tavoite puun ener­giakäytölle lie­nee suu­ru­us­lu­okaltaan kutakuinkin real­isti­nen. Met­lan sivul­la esitetään met­säen­er­gian mak­simipo­ten­ti­aa­lik­si 15 miljoon­aa kuutiometriä:
    http://www.metla.fi/metinfo/kestavyys/finnish-wood-based.htm

    Eli lie­nee kohtu­ullisen real­is­tista arvioi­da, että met­säbio­mas­san ener­giakäytön, aurinkoen­er­gian ja tuulivoiman lisäämi­nen yhdessä jo ole­mas­saol­e­van vesivoiman ja muiden uusi­u­tu­vien kanssa voisi­vat mah­dol­lis­taa tuon 50% uusi­u­tu­van ener­gian tason saavut­tamisen 2030 mennessä.

    Jäl­jelle jää kuitenkin se toiset 50%.

    Keskus­tan visiois­sa lie­nee, että ainakin osa tästä uusi­u­tu­mat­tomien osu­ud­es­ta tuotet­taisi­in turpeel­la ja jo peri­aatepäätök­sen tasol­la myön­teis­es­ti luvitet­tu­jen uusien ydin­voimaloiden rakentamisella.

    Mut­ta mitä Vihreät sanovat? Kivi­hi­ilel­läkö tuote­taan se puut­tuvat 50%, joka uusi­u­tu­van ener­gian lisäämisen jäl­keenkin toden­näköis­es­ti jää uupumaan lähitulevaisuudessa. 

    Toisek­si, jos Vihrei­denkin tavoite on lisätä puun ener­giakäyt­töä, niin mik­si nyky­hal­li­tus ei toi­mi sen mukaises­ti? Koti­maisen bio­mas­san ja turpeen ener­giakäytöstä on omin päätöksin tehty liian kallista suh­teessa fos­si­il­isi­in tuon­tipolt­toaineisi­in. Hal­li­tus ohjaa mielu­um­min rahat ulko­maille sen sijaan, että pitkäjän­teis­es­ti tuk­isi koti­maista työl­listävää ja hajautet­tua ener­gian tuotan­toa. Tuskin maail­ma täl­lä pelas­tuu tai Suomen vai­h­to­tase tasapainottuu. 

    Onko Vihreille sit­tenkin tärkein­tä kirka­sot­sainen ide­al­is­mi, jos­sa ei tarvit­si välit­tää tosi­a­sioista? Puhutaan vain näön vuok­si omille kan­nat­ta­jille samal­la itsekin tietäen, että tavoit­teet ovat epäre­al­is­tiset ja vaiku­tus­val­ta sik­si nol­la. Men­nä kitkutel­laan avut­tomasti Kokoomuk­sen apupuolueena ja pan­naan hal­li­tuk­sen huonot päätök­set muiden puoluei­den piikki­in. Tätä on se “vihreä” politiikka?

  76. Min­un kaali­i­ni ei mah­du miten turve ei olisi uusi­u­tu­va luon­non­va­ra. Etenkään jos sitä puuhun verrataan.
    Merkit­tävil­lä turvealueil­la Suomes­sa puun vuo­tu­inen hehtaarikasvu jää alle 10 kuutiometriin.

    Mietitään hehtaarin suoaluet­ta. Hehtaari on 100 metriä kant­ti­in­sa. Eli 10000 neliömetriä.

    Jos suo kas­vaa 0,5 mm vuodessa, hehtaarisaan­to on 5 kuu­tiometriä (10000 m²*0,0005m=5 m³)
    Jos suo kas­vaa 1,0 mm vuodessa, hehtaarisaan­to on 10 kuutiometriä.

    On tiedos­sa, että aluei­ta voidaan tietois­es­ti sois­taa, jol­loin kasvu voi olla moninker­tainen. On havain­to­ja yli 1 cm vuosikasvus­takin ole­mas­sa, jol­loin vuosikasvu on yli 100 m³ hehtaarilla.

    Turve on siis uusi­u­tu­vu­udessa vähin­tään puuhun ver­rat­tavis­sa, sekä otol­li­sis­sa olo­suhteis­sa huo­mat­tavasti uusi­u­tu­vam­paa kuin puu.

    Tyh­mällekin on selvää, että lop­pu­unka­lu­tun turvesuon uusi­u­tu­mi­nen kestää tolkut­toman kauan siihen samalle paikalle. Onhan kyseessä val­ta­van suuri ainemäärä mikä siihen paikalle pitää uusi­u­tua, ken­ties miljoo­nia kuu­tiome­tre­jä turvetta.

    Valitet­tavasti myös Vii­saiden tun­tuu ole­van erit­täin vaikea taju­ta sitä, että tämän seikan vuok­si turvesoi­ta on Suomes­sa pin­ta-alal­lis­es­ti met­sä­talousalueisi­in ver­rat­tuna radikaal­isti vähem­män. Turvesoil­la ener­giati­heys pin­ta-alayk­sikköä kohti on rajusti suurem­pi kuin met­sä­talousalueel­la. Yhden turvesuon sisältämän ener­giamäärän kor­vaami­nen met­säen­er­gial­la vaatii tolkut­toman pin­ta-alan metsämaata.

  77. Soininvaara:“Ymmärtääkseni laki turpeen muut­tamis­es­ta uusi­u­tu­vak­si pitäisi säätää luon­non­lain säätämisjärjestyksessä.”

    Ei tarvitse , kos­ka turpeen päästöt ovat poli­it­ti­nen päätös. Sehän liit­tyy Irlan­nin turpeen ja Iso-Bri­tann­ian kivi­hi­ilen hin­noit­telu­sopimuk­seen ammaosi­na EU:n alkuaikoina. Min­ul­la ei ole siihen linkkiä, mut­ta Soin­in­vaara koke­nen­na kehäket­tuna tun­teee ko. lehmänkau­pan his­to­ri­an, jota toivoisin O. S:n avaavan.

    Suo­ma­laiset vihreät neu­vot­teli­jat eivät ole tajun­neet sitä, että luon­toar­vo­ja käytetään kep­pi­hevose­na val­tioiden välisessä taloudel­lispoli­it­tises­sa kilpailussa.

    Esim. Itämeren rikkidi­rek­ti­ivi otet­ti­in riemul­la vas­taan, kos­ka se heiken­tää Suomen vien­tikau­pan kil­pailukykyä. Suo­ma­laisen met­sän hiilin­ielun muut­ta­mi­nen hiilikadon läh­teek­si oli hieno osavoit­to suo­ma­laista met­sä­te­ol­lisu­ut­ta ja koti­maisen polt­toaineen käyt­töä vas­taan. Näin on saatu tur­vat­tua kivi­hi­ilen käytön menek­ki Suomes­sa ja riip­pu­vaisu­us tuon­tiener­gias­ta. Tätä yhtälöä vahvis­taa aikanaan rikkidi­rek­ti­ivi, joka nos­taa kivi­hi­ilen laivauskus­tan­nuk­sia Suomeen. 

    Suo­mi on lupau­tunut ole­maan uusi­u­tu­vien polt­toainei­den käytön etur­in­ta­mas­sa Euroopas­sa. Muual­la taputet­taan käsiä tälle tyh­myy­delle, sil­lä edel­lä maini­tu­il­la oheis­päätök­sil­lä ja turpeen päästök­er­roin­lasken­nan vääräl­lä kaaval­la heiken­netään uusi­u­tu­vien lähtei­den kilpailukykyä.

    Kivi­hi­ilen hin­nan­nousu Suomes­sa ei madol­lista koti­maisen puu/­turve-ener­gian lisään­tyvää käyt­töä. Siitä pitää huolen turpeen päästök­er­roin ja suo­ma­laisen met­sän hiilikato.

  78. Vapon häikäilemätön vale­htelu ja tilas­to­jen väärite­ly on osa turvekeskustelun sekavuutta.

    Ensik­si on ymmär­ret­tävä, että turve ei uusi­udu. 1 000 vuot­ta on aivan riit­täväbn pitkä aika ja sil­loinkin vain saadaan ohut ker­ros aikaan. Jos tätä ei usko voi köy­dä Turve­tuotan­to­museossa Kih­niöl­lä kat­so­mas­sa vuo­sisadan takaisia turvesoita.

    Toisek­si turve on strate­gi­nen vara­polt­toaine Suomes­sa. Sik­si turve­totab­n­toa on aivan järkveää olla ole­mas­sa mut­ta yhtä järkevää on, että sen käyt­töä ei nopeuteta tai mak­si­moi­da Vapon tulosta paran­ta­maan. Siis — vara­polt­toaine, jol­la on arvoa tule­vaisu­udessa ilman diskontatusta.

    Kol­mas Vapolel ylivoimainen asia on, että vaik­ka Suomes­sa toki on turvet­ta niin se pääosin on niin ohue­na tai kasvu­turpeena, ettei siitä ole taloudellsi­esti hyö­dyn­net­täväk­si. Turevt­ta ei kan­na­ta myöskään tolkut­to­mia matko­ja kuljettaa.

    Suolu­on­toakin olisi hyvä säästää, ohjitet­tu­ja soi­ta riittää.

    Sik­si: Helsin­ki voi oikein hyvin käyt­tää laival­la tule­vaa hiiltä ennem­min kuin turvetta.

  79. J. M. Korho­nen: En kyl­lä edelleenkään ihan ymmär­rä, mis­tä tähän kek­sit gestapot jne.

    Siitä, että en ole gestapon lisäk­si keksinyt mitään muu­ta keinoa mil­lä yhtälön “sähköä vain uusi­u­tu­vista ja ydinen­er­gias­ta ilman varas­toin­tite­knol­gian (kau­pal­lisia ja/tai teknisiä) läpimur­to­ja” saisi käytän­nössä toimimaan. 

    Jos olet kovin huolis­sasi siitä miten varas­toin­tite­knolo­gia saadaan toim­i­maan käytän­nössä, niin mik­si et ole ollenkaan huolis­sasi siitä, miten sähkö­markki­nat saadaan käytän­nössä toim­i­maan utopiassasi?

  80. anonyy­mi:

    Luulisi liike­talous­puolueen ymmärtävän edes tämän verran.

    Niin­hän sitä luulisi, mut­ta luu­lo ei ole tiedon väärti.

    Näyt­tää vähän siltä, että Kokoomuk­ses­sa sit­tenkin taustal­la piilee täl­lainen voimakas ide­olo­gia ja tavoite val­tion vähäis­es­tä roolista, ja se sit­ten ohjaa ajat­telua, vaik­ka siinä ei olisi mitään järkeä. 

    Val­tiony­htiöitä on Kokoomuk­sen johdol­la myy­ty innol­la ja Kokoomus­nuoret kan­nus­ta­vat viimeisiäkin koti­maisia yri­tyk­siä muut­ta­maan halvem­man vero­tuk­sen piiri­in Suomen­lah­den eteläpuolelle. Tärkein­tähän ei ole kansakun­nan men­estys vaan muu­ta­man yksilön vau­raus ja vapaus lyhyel­lä tähtäimel­lä, vaik­ka se sit­ten johtaisikin pidem­män päälle kaikkien kannal­ta huonom­paan lop­putu­lok­seen. Lop­ul­ta se nimit­täin eli­itinkin hyv­in­voin­ti häviää, kun pajat­so on tyhjä ja kansa ja sen vauras­tu­misen mah­dol­lisu­udet on ensin riis­tet­ty, puh­taas­ta luon­nos­ta puhumattakaan.

  81. tcrown: Jos olet kovin huolis­sasi siitä miten varas­toin­tite­knolo­gia saadaan toim­i­maan käytän­nössä, niin mik­si et ole ollenkaan huolis­sasi siitä, miten sähkö­markki­nat saadaan käytän­nössä toim­i­maan utopiassasi?

    En tunne Korho­sen utopi­aa, mut­ta min­un utopiassani/dystopiassani käy niin, että sähkön hin­nan vai­htelu korkean ja mata­lan tuotan­non aiko­jen välil­lä kas­vaa nykyis­es­tä. Jo pelkästään sil­lä alkaa kulu­tus­puolelta löy­tyä jous­toa ihan huo­mat­tavasti. Ja jos hin­taero kas­vaa riit­tävän suurek­si, vaikka­pa vety­varas­toin­ti alkaa tun­tua hyvältä ajatuk­selta, vaik­ka se tuh­laakin energiaa.

    Ei sähkö­markki­noiden tai markki­na­t­alouden tilas­ta kan­na­ta olla huolis­saan. Jos viimeisen tun­nin sähkön tuot­ta­mi­nen alkaa mak­saa liikaa, niin sit­ten kulu­tuskin alkaa pudo­ta. Sekä tuotan­nos­sa että kulu­tuk­ses­sa on jous­toa hin­nan mukaan.

    Nytkin markki­na­t­alous toimii sähkö­markki­noil­la. Fos­si­iliset ovat halpo­ja, samoin päästöoikeudet, joten hiilel­lä mennään.

    Oikeasti mei­dän ja fos­si­ilit­toman ener­giantuotan­non välis­sä ei ole kuin se, että asi­as­ta päästään kan­sain­välis­es­ti sopimuk­seen. Sit­ten markki­na­t­alous hoitaa hom­man koti­in Korho­sen taval­la tai jol­lain muul­la tavalla.

    ¡No hay problema!

  82. tcrown: Siitä, että en ole gestapon lisäk­si keksinyt mitään muu­ta keinoa mil­lä yhtälön “sähköä vain uusi­u­tu­vista ja ydinen­er­gias­ta ilman varas­toin­tite­knol­gian (kau­pal­lisia ja/tai teknisiä) läpimur­to­ja” saisi käytän­nössä toimimaan. 

    Jos olet kovin huolis­sasi siitä miten varas­toin­tite­knolo­gia saadaan toim­i­maan käytän­nössä, niin mik­si et ole ollenkaan huolis­sasi siitä, miten sähkö­markki­nat saadaan käytän­nössä toim­i­maan utopiassasi? 

    Viherinssi vas­tasikin jo, mut­ta vielä ker­tauk­sen vuok­si: kun­han fos­si­ilis­ten polt­to saadaan kiel­let­tyä, niin hom­ma kyl­lä hoituu taval­la tai toisel­la. Speku­loin­ti tarkas­ta mekanis­mista on mielestäni ajan­hukkaa: jos tietäisinkin, miten sähkö­markki­nat käyt­täy­tyvät joskus tule­vaisu­udessa, niin käyt­täisin tietoni sijoittamiseen.

    Ydin­voimakan­tani taustal­la on aivan ensisi­jais­es­ti se, etten usko fos­si­ilis­ten kieltämisen ole­van poli­it­tis­es­ti mah­dol­lista ellei ei-fos­si­ili­nen ener­gia ole riit­tävän run­sas­ta eli hal­paa. Tämä perus­tuu pait­si omi­in päätelmi­i­ni, myös lukemi­i­ni tutkimuk­si­in ympäristölain­säädän­nön kehit­tymis­es­tä. Tois­si­jais­es­ti kat­son, että kos­ka aikaa ei enää tosi­aankaan ole hukat­tavak­si, vas­tu­ulliset suun­nitel­mat eivät saa perus­tua toiveisi­in ja hatus­ta vedet­tävi­in teknisi­in ratkaisui­hin. Minkään hiilet­tömän ener­gian­läh­teen vas­tus­t­a­mi­nen ei tähän yhtälöön sovi. 

    En elät­tele minkään­laisia harhaku­vitelmia siitä, ettäkö fos­si­ilis­ten polton kieltämi­nen olisi help­poa vaik­ka mitä voimaa olisi miten paljon hyvän­sä. Edessä on joka tapauk­ses­sa todel­la kyisen kasken kyn­tämi­nen, ja epäon­nis­tu­mi­nen näyt­tää täl­lä het­kel­lä paljon onnis­tu­mista toden­näköisem­mältä. Mut­ta kaik­ki olisi vähän helpom­paa, jos sivil­isaa­tiomme ylivoimais­es­ti tärkein­tä hiiletön­tä ener­gian­lähdet­tä ei a pri­ori ja pitkälti toisen käden tietämät­tömyy­teen perustuen vas­tustet­taisi niin raivokkaasti.

    Sen myön­nän, että tuo fos­si­ilis­ten polt­tamisen kieltämi­nen vaatii sikäli pakko­val­lan käyt­töä, että uusien polt­tovoimaloiden rak­en­t­a­mi­nen kiel­letään. Gestapos­ta en nyt ihan lähtisi puhumaan.

  83. J. M. Korho­nen: Ydin­voimakan­tani taustal­la on aivan ensisi­jais­es­ti se, etten usko fos­si­ilis­ten kieltämisen ole­van poli­it­tis­es­ti mah­dol­lista ellei ei-fos­si­ili­nen ener­gia ole riit­tävän run­sas­ta eli halpaa

    Mihin luol­lol­lis­es­ti ehdo­ta­ta ratkaisuk­si mah­dol­lisim­man kalli­in ei-fos­si­ilisen rakentamista.

    J. M. Korho­nen: Tois­si­jais­es­ti kat­son, että kos­ka aikaa ei enää tosi­aankaan ole hukat­tavak­si, vas­tu­ulliset suun­nitel­mat eivät saa perus­tua toiveisi­in ja hatus­ta vedet­tävi­in teknisi­in ratkaisuihin.

    Mut­ta on täysin vas­tu­ullista, että suun­nitel­mat perus­tu­vat toivieisi­in ja hatus­ta vedet­tävi­in markkinaratkaisuihin?

    J. M. Korho­nen: Speku­loin­ti tarkas­ta mekanis­mista on mielestäni ajanhukkaa

    Min­un mielestäni speku­loin­ti mekanis­min ole­mas­saolosta ei ole ajan­hukkaa. Ei min­ua kiin­nos­ta tark­ka mekanis­mi, vaan kysymys, onko sel­l­aista sin­un aset­tamil­lasi reuae­hdoil­la ole­mas­sa. Saat min­ut hil­jaisek­si yhdel­lä vas­taes­imerkil­lä, mikä ei sisäl­lä gestapoa. 

    Viherinssi: En tunne Korho­sen utopi­aa, mut­ta min­un utopiassani/dystopiassani käy niin, että sähkön hin­nan vai­htelu korkean ja mata­lan tuotan­non aiko­jen välil­lä kas­vaa nykyis­es­tä. Jo pelkästään sil­lä alkaa kulu­tus­puolelta löy­tyä jous­toa ihan huo­mat­tavasti. Ja jos hin­taero kas­vaa riit­tävän suurek­si, vaikka­pa vety­varas­toin­ti alkaa tun­tua hyvältä ajatuk­selta, vaik­ka se tuh­laakin energiaa.

    Myös min­ul­la on aika vah­va usko siihen, että markki­nat saa­vat hom­man hoidet­tua jos hin­tamekans­mi saadaan kun­toon. Eli tässä voi nyt vali­ta mihin uto­pi­oi­hin halu­aa uskoa:

    1. kasvi­huonekaa­supäästöistä saadaan kan­sain­vä­li­nen tehokas vähennyssopimus

    2. varas­toin­tite­knolo­gia /kysynnän hin­ta­jous­to ratkoo hin­tavai­helun tuo­mat ongelmat

    3. ydin­voimakei­ju tulee ja rak­en­taa ydin­voimaloi­ta ilman tuottovaatimuksia

    4. neu­vos­tososial­is­mi toimii

    5. uusi­u­tu­va ener­gia alkaa kil­paile­maan kus­tan­nuk­sis­sa fos­si­ilisen kanssa.

    Saa haukkua siitä, että suun­nitel­mani redu­soituu käsien pitämiseen ris­tis­sä kyynär­päitä myödän, mut­ta jos/kun noista pitää vali­ta, niin minä lait­taisin lant­ti­ni ja poli­ti­ikkani likoon kakkosen ja vitosen puolesta.

  84. Osmo kir­joit­ti:

    “Muis­tet­takoon, että bioke­hässä kiertävästä hiilestä ¾ on sitoutuneena kasvei­hin ja ¼ on ilmake­hässä. Nielun kiihtymi­nen ei auta, jos ensin siir­rämme tuon ¾ ilmakehään.

    Se aja­tus taas on yksinker­tais­es­ti loogis­es­ti virheelli­nen, että kun [bio­mas­sat] yhteen­las­ket­tuna ovat hiilin­ielu, nielun ver­ran [bio­mas­saa] voi polt­taa ilman, että tämä polt­to lisäisi hiilid­iok­sidin määrää ilmakehässä.

    Yllä Osmon tek­stistä on kor­vat­tu sana ‘suot’ sanal­la [bio­mas­sa]. Mik­si yllä kir­joitet­tu pätisi vain yhden bio­mas­san (suon turpeen) osalta, mut­ta olisi jotenkin toinen muiden jatku­vakasvuis­ten bio­mas­so­jen osalta?

    Tässä Helsin­gin yliopis­ton HENVI:n sem­i­naarista luet­tavaa ja kuun­neltavaa kaikkia bio­mas­so­ja tas­a­puolis­es­ti tarkasteleville:

    http://www.helsinki.fi/henvi/societalinteraction/Scienceday2013.htm

    Olisiko syytä tarkastel­la bio­mas­so­ja samoil­la, luon­non­lakien aset­tamil­la peri­aat­teil­la? Poli­it­tiset päätök­set “hyvistä” (=uusi­tu­va) & “huonoista” (=uusi­u­tu­ma­ton) ovat vain poli­it­tisia, ei muuta.

    1. Met­sän pysymi­nen nielu­na edel­lyt­tää puun kor­jaamista (polt­toa). Sik­si puun polt­ta­mi­nen ei net­tomääräis­es­ti tuo­ta hiilid­iok­sidipäästöj’. Suon pysymi­nen nielú­na ei edel­lyt’ä suon polt­tamista. Tässä on se iso ero.

  85. tcrown: Saa haukkua siitä, että suun­nitel­mani redu­soituu käsien pitämiseen ris­tis­sä kyynär­päitä myödän, mut­ta jos/kunnoista pitää vali­ta, niin minä lait­taisin lant­ti­ni ja poli­ti­ikkani likoon kakkosen ja vitosen puolesta.

    Kuu­lun kyl­lä samaan opti­mistik­er­hoon kanssasi, joskin nok­i­tan sil­lä, että listal­tasi kakko­nen (hin­ta­jous­to ja varas­toin­ti) on ole­mas­sa, mui­ta ei.

    Voimme kuitenkin koit­taa elää jos-maail­mas­sa het­ken. Jos nyt saataisi­in aikaan pitävä ykkö­nen (kan­sain­vä­li­nen rajoi­tus­sopimus), niin tämän het­ken teknolo­gial­la se johtaisi ydin­voimabu­umi­in. Ydin­voimaa ollaan täl­läkin het­kel­lä puuhaa­mas­sa ilman sub­ven­tio­ta, vaik­ka fos­si­ilit ovatkin halpo­ja. (Tosin nyt fos­si­ilit ovat niin halpo­ja, että ydin­voimar­in­ta­mal­la tullee hyvin hil­jaista lähivuosiksi.)

    En tek­nis-taloudel­li­sista syistä usko viitoseen (uusi­u­tu­va alkaa kil­pail­la kus­tan­nuk­sis­sa fos­si­ilien kanssa). Mitään sel­l­aista varas­toin­ti- ja tuotan­tote­knolo­giaa meil­lä ei ole eikä ole näköpi­iris­sä. Vaik­ka aurinkopa­neelei­ta saisi ilmaisek­si, sil­lä saisi lähin­nä aikaan mas­si­ivisen markki­nahäir­iön kesäl­lä. Talvel­la fos­si­iliset oli­si­vat halvem­pia kuin varas­toitu aurinkosähkö.

    Jenkkien liuskekaa­suil­la ja muil­la mukav­il­la on se vaiku­tus, että fos­si­ilisen polt­toaineen hin­ta tulee pysymään alhaal­la pitkään, joten mitään muu­tos­ta ei ole. Niin­pä ain­oa tapa saa­da fos­si­ilisen osu­ut­ta alas todel­lisu­udessa on ykkösko­h­ta (kan­sain­vä­li­nen vähennyssopimus).

    Teo­ri­as­sa ydin­voiman puoles­ta voisi sanoa sen, että siel­lä saat­taisi olla tek­nol­o­gisia inno­vaa­tioi­ta, jot­ka voisi­vat tehdä sen fos­si­il­isia halvem­mak­si. Näis­sä on kuitenkin se vika, että inno­vaa­tioiden etäisyys todel­lisu­ud­es­ta on kym­meniä mil­jarde­ja euro­ja tuotekehityspanosta.

  86. Osmo Soin­in­vaara:
    Met­sän pysymi­nen nielu­na edel­lyt­tää puun kor­jaamista (polt­toa). Sik­si puun polt­ta­mi­nen ei net­tomääräis­es­ti tuo­ta hiilid­iok­sidipäästöj’. Suon pysymi­nen nielú­na ei edellyt’ä suon polt­tamista. Tässä on se iso ero. 

    Jokin määritelmä sille, mitä hiilin­ielul­la tarkoite­taan olisi tässä keskustelus­sa hyvä olla. Voisi vaik­ka puhua jonkin met­sän tai suon tai muun kohteen sit­o­man ja sen tuo­tok­sista ilmaan vapau­tu­van hiilid­iok­sidin määrien ero­tuk­ses­ta. (Kor­ju­u­toimen­piteis­sä käytet­ty polt­toaine yms. eivät kuu­lu tämän määritelmän piiriin.)

    Met­sä jon­ka tuo­tok­set polte­taan on (100v tasauk­sel­la) neu­traali, tai ehkä lievästi hiili­dok­sidin lähde, jos tuhkaa ei palaute­ta lan­noit­ta­maan met­sää. Luon­non­ti­lainen met­sä (ei hakkui­ta) sitoo hiiltä hie­man tuo­ta parem­min, ja on neu­traali, kun luon­to on tas­apain­oti­las­sa. (Luon­non­ti­lainen met­sä palaakin joskus, mut­ta rav­in­teet jäävät met­sään.) Puun polt­toa ei siis edellytetä.

    Jos puu käytetään rekan­nus­ma­te­ri­aa­lik­si kohteisi­in, jot­ka lisäävät pysyvästi ihmiskun­nan käytössä ole­van puu­ma­te­ri­aalin määrää, ollaan plus­sal­la. Ihmis­ten käytössä ole­va puumäärä on kuitenkin rajalli­nen, sil­lä usein pari puu­taloa per hen­ki riit­tää val­lan hyvin, eikä puun varas­toimi­nen kai­vok­seen ole mikään kovin toimi­va keino.

    Suo pysyy neu­traali­na, jos turvet­ta polte­taan sen ver­ran, kuin sitä kas­vaa. Suomes­sa turve­tuotan­nos­sa ole­vat suot ovat kuitenkin rankasti miinuk­sel­la, jos pide­tään kiin­ni tuos­ta 100v tasausa­jas­ta. Suon uud­is­tu­mi­nen polton jäl­keen kestää moninker­taisen ajan tuo­hon verrattuna.

    Sen sijaan Suomen suo­val­tainen luon­to sitoo luon­non­ti­las­sa hiilid­iok­sidia jatku­vasti, eli toimii aitona hiilin­ielu­na. Turvek­er­ros kas­vaa ja hiilid­iok­sidia pois­tuu ilmas­ta. Ehkä muu maail­ma halu­aa luot­taa siihen, että Suo­mi sitoo hiiltä muidenkin edestä ja kerää muiden polt­ta­man pos­si­ilisen hiilen soi­hin­sa tal­teen. Toki tässäkään yhtälössä ei ole mitään järkeä. Nykytekni­ikalla ain­oa järkevä toimen­pide olisi jät­tää fos­si­ilit polt­ta­mat­ta. Mut­ta tämä on tun­netusti poli­it­tis­esi vaikeaa (vaik­ka teknis­es­ti toteu­tus olisi äärim­mäisen help­po, eli tulp­pa lähtei­den suulle).

  87. Täy­tyy muis­taa että on ainakin kolme merkit­tävää seikkaa jot­ka aiheut­ta­vat negati­ivista suh­tau­tu­mista turpeenkäyttöön.
    1. Hiilidioksidipäästöt
    2. Vesistöpäästöt
    3. Luon­toar­vo­jen menetykset

    Jot­ta turpeen käyt­tö voitaisi­in laa­jalti hyväksyä, pitäisi se saa­da lakien avul­la rajat­tua sel­l­aisek­si että se ei pahem­min aiheuta noi­ta kolmea haittaa.
    Se ei ole aivan help­po tehtävä, varsinkin sik­si että se vähen­täisi turpeenkäytön kan­nat­tavu­ut­ta kos­ka käytet­täväk­si rajatut kohteet oli­si­vat pienialaisia ja turpeen pak­su­un vähäisem­pi. Lisäk­si jos vesien­suo­jelu toteutetaan viimeisen päälle, se on hyvin kallista.
    Paras kom­pro­mis­si olisi se että oikeasti rajaudut­taisi­in kun­nol­la met­säo­jitet­tui­hin soi­hin (ei siis sel­l­aisi­in jois­sa vain reuno­ja on ojitet­tu). Täl­löin ainakin osit­tain hiili olisi vapau­tunut kuitenkin eikä suuria luon­toar­vo­jen mene­tyk­siäkään enää aiheu­tu­isi. Vesistöpäästöjä tästä huoli­mat­ta var­masti aiheu­tu­isi, ellei jotain uusi inno­vaa­tioi­ta saa­da käyttöön.

    Täl­lä het­kel­lä turvete­ol­lisu­us hakee lupia monille paljon luon­toar­vo­ja sisältäville soille. Jopa oma­toimis­es­ti jotkut raivaa­vat soil­ta pieniä pal­sto­ja lain por­saan­reik­iä hyö­dyn­täen, mikä voi vähen­tää hieno­jenkin suokokon­aisuuk­sien luon­to- ja maise­ma-arvo­ja. Täl­läi­nen toim­inta pitäisi saa­da kuri­in ja selvät pelisään­nöt sille minkälaisia turve­mai­ta saa ottaa tuotantokäyttöön.

    Ja kyl­lä puun ener­giakäyt­töäkin sopii kri­ti­soi­da, var­masti sil­läkin on ongel­mako­htansa, sil­lä puu­ta voidaan käyt­tää paljon hyödyl­lisem­minkin ja toisaal­ta luon­toar­vo­jen säi­lyt­tämisen vuok­si olisi tarvet­ta parem­minkin piden­tää met­sänkas­vatuk­sen kier­toaiko­ja kuin lyhen­tää niitä. Toisaal­ta lehtipu­us­ton lisään­tymi­nen ener­gia­pu­un kas­vatuk­se­na voisi olla hyväkin jut­tu jos ei liian suuri­in mit­toi­hin kasva.

  88. Suomes­sa on luon­tais­es­ti hapan maaperä ja met­säo­ji­tuk­set vapaut­ta­vat hap­pamia val­u­mia vesistöi­hin. Nämä aiheut­ta­vat todis­te­tusti myös kalakuolemia vesistöissä.

    Samal­la tapaa suo-ojien val­umat ovat hap­pamia ja vaar­al­lisia useille kalalajeille.

    Kalat­aloudel­lis­es­ti tärkeistä kalala­jeista mm. kuha, siika ja taimen eivät selviä kovin hap­pa­mas­sa vedessä.

    Kalan­poikaset eivät kestä hap­pa­muut­ta niin hyvin kuin aikuiset yksilöt.

    Turve­tuotan­nol­la on siten myös suuri vaiku­tus kalat­alouteenkin, kos­ka varsinkin kuhakan­nan kool­la on erit­täin iso merk­i­tys kalataloudessa.

  89. Viherinssi: Kuu­lun kyl­lä samaan opti­mistik­er­hoon kanssasi, joskin nok­i­tan sil­lä, että listal­tasi kakko­nen (hin­ta­jous­to ja varas­toin­ti) on ole­mas­sa, mui­ta ei.

    Niin, siis sekä ykköselle että vitoselle tarvi­taan kaveri joukos­ta 2, 3, 4. Korho­sen mielestä kakko­nen “perus­tuu toiveisi­in ja hatus­ta vedet­tävi­in teknisi­in ratkaisui­hin”, mut­ta ilmeis­es­ti ydin­voimakei­jui­hin ja/tai neu­vos­tososial­is­mi­in uskomi­nen on sit­ten sitä vas­tu­ullista politiikkaa.

    Viherinssi: Ydin­voimaa ollaan täl­läkin het­kel­lä puuhaa­mas­sa ilman sub­ven­tio­ta, vaik­ka fos­si­ilit ovatkin halpoja. 

    Uskoo ken tah­too, aurinkovoimaa investoin­tikus­tan­nuk­sil­la reilu euro/watti, ilman sub­ven­tioi­ta (ja olisin kyl­lä kiin­nos­tunut kuule­maan siitä ydin­voimapro­jek­tista — mis­sä päin maail­maa tahansa — mis­sä julki­nen sek­tori ei ole sen enem­pää sub­ven­toi­jan kuin merkit­tävän omis­ta­jan roolissa):

    http://cleantechnica.com/2013/04/19/new-250-mw-solar-pv-plant-being-planned-for-western-spain/

    Viherinssi: En tek­nis-taloudel­li­sista syistä usko viitoseen (uusi­u­tu­va alkaa kil­pail­la kus­tan­nuk­sis­sa fos­si­ilien kanssa).…..Niinpä ain­oa tapa saa­da fos­si­ilisen osu­ut­ta alas todel­lisu­udessa on ykkösko­h­ta (kan­sain­vä­li­nen vähennyssopimus).

    No, minä olen kyl­lä valmis lyömään jallupul­losta vetoa, että ennen kuin meil­lä on kan­sain­vä­li­nen ja sito­va sopimus, jon­ka seu­rauk­se­na kasvi­huonekaa­supäästöt vähenevät vähin­tään 50% vuo­den 1990 tasos­ta, halvin uusi­u­tu­va primääriener­gia on vähin­tään 20% halvem­paa kuin halvin fos­si­ili­nen primäärienergia.

    Viherinssi: Jenkkien liuskekaa­suil­la ja muil­la mukav­il­la on se vaiku­tus, että fos­si­ilisen polt­toaineen hin­ta tulee pysymään alhaal­la pitkään, joten mitään muu­tos­ta ei ole

    Pitää kuitenkin muis­taa, että ain­oa tapa, mil­lä fos­si­iliset saadaan pysymään maan sisässä, on se, että ne ovat niin halpo­ja, että kukaan ei viit­si niitä kaivaa ylös. 

    Viherinssi: Teo­ri­as­sa ydin­voiman puoles­ta voisi sanoa sen, että siel­lä saat­taisi olla tek­nol­o­gisia inno­vaa­tioi­ta, jot­ka voisi­vat tehdä sen fos­si­il­isia halvem­mak­si. Näis­sä on kuitenkin se vika, että inno­vaa­tioiden etäisyys todel­lisu­ud­es­ta on kym­meniä mil­jarde­ja euro­ja tuotekehityspanosta.

    Näk­isin silti, että tämän ongel­man ratkaisemisek­si olisi hyödyl­lisem­pää (sekä suo­ma­laiselle hyv­in­voin­nille että ilmas­tolle) lait­taa ne mil­jardit uuden ydin­voi­mate­knolo­gian kehit­tämiseen kuin kon­ven­tion­aalisen mas­si­ivisen rahareiän rakentamiseen.

  90. Juho Laatu: Suo pysyy neu­traali­na, jos turvet­ta polte­taan sen ver­ran, kuin sitä kasvaa.

    Täl­lä taval­la suon saa muutet­tua hiilin­ielus­ta hiilineu­traa­lik­si. Toimen­piteen vaiku­tus ilmake­hässä ole­van hiilen määrään on määrää kasvattava.

    Toimen­pide ei siis ole hiilineu­traali tässäkään tapauk­ses­sa. Vaik­ka Vapo niin kovasti toivookin.

  91. Juho Laatu: Suo pysyy neu­traali­na, jos turvet­ta polte­taan sen ver­ran, kuin sitä kas­vaa. Suomes­sa turve­tuotan­nos­sa ole­vat suot ovat kuitenkin rankasti miinuk­sel­la, jos pide­tään kiin­ni tuos­ta 100v tasausa­jas­ta. Suon uud­is­tu­mi­nen polton jäl­keen kestää moninker­taisen ajan tuo­hon verrattuna.

    Kri­ti­soin Juho Laadun väitet­tä rankasti. Turve­tuotan­toa on Suomen suopin­ta-alas­ta yksi pros­ent­ti. Muu turveala kas­vaa pak­su­ut­taa , siis sitoo hiiltä, 1–2 mm. vuodessa. Miten las­ket sen, että hiil­i­tase on miinuksella?

    Kivi­hi­ili on Suomen poli­it­tisen eli­itin suosi­ma polt­toaine. Miten sen hiil­i­taseen lai­ta on ? Vuosim­il­jar­di­en aikana varas­toitunut hiili polte­taan ilman minkään­laista uusi­u­tu­misvelvoitet­ta. Minkä eti­ikan mukaan se voi olla hyväksyt­tyä ja muka yhtä vähän saas­tut­tavaa kuin turve ?

    Jaa, niin , onhan se hyväksyt­tävää taloudel­lisen voiton mak­si­moin­nin eti­ikan nimissä. 

    Juho Laatu: . Luon­non­ti­lainen met­sä (ei hakkui­ta) sitoo hiiltä hie­man tuo­ta parem­min, ja on neu­traali, kun luon­to on tasapainotilassa

    Tuostakin olen eri mieltä. Luon­non­ti­laisen met­sän hiilen­si­d­on­ta ale­nee puiden kasvun vähen­tyessä ikään­tymisen seu­rauk­se­na. Samoin yli­ti­heä met­sä kas­vaa huonos­ti rav­in­tei­den ja val­on niukku­u­den vuoksi.

    Paras hiilen­si­d­on­ta saadaan vil­jel­lyl­lä metsällä.

  92. Pidän Soin­in­vaaran lauseesta: ”Kan­nat­taisi keskit­tyä vaik­ka siihen, mitä muu­ta suos­ta saa irti. Raakaöljy on nuorem­pana ollut lähin­nä suo­ta. Niin­pä turpeesta voi peri­aat­teessa valmis­taa kaikkea sitä mitä raakaöljys­täkin voi.” Itse en pidä turpeen tai puun suo­ras­ta poltos­ta, kos­ka niistä kum­mas­takin voi mate­ri­aaleina saa­da aikaan paljon suurem­paa lisäar­voa ja voimakkaam­min öljyä (kemikaale­ja ja muove­ja) kor­vaavia tuotteita. 

    Ymmär­rän hyvin, että jos ajatel­laan yksit­täistä puu­ta, niin sen polt­to vapaut­taa suo­raan ilmaan hiilid­iok­sidia ja sen paikalle uuden puun kas­vami­nen samaan kokoon vie sen 40–50 vuot­ta. Puun käyt­tö muuhun kuin rak­en­tamiseen (siinä hiili puus­sa säi­lyy vuosikym­meniä) sekin kier­rät­tää hiiltä nopeam­min kuin kasvu: sel­lu  paperi  kar­ton­ki  flut­ing ketjus­sa kuitu kiertää noin 7–8 ker­taa ja ketju kestää noin 2 vuot­ta, tosin puun kemi­al­liset raken­neosat esim. lig­ni­i­ni (n. 50 % puus­ta) polte­taan nopeam­min sel­l­ute­htaas­sa. Tässä ajat­telus­sa puu kan­nat­taa jät­tää met­sään lyhyen (< 30 vuot­ta) aikavälin tarkastelulla.

    Asia muut­tuu jo sil­loin kun ajatel­laan metsää:
    — har­ven­nushakkuu nopeut­taa kasvua ja tuot­taa suurem­man kokon­ais­pu­umas­san muu­ta­mas­sa vuodessa ver­rat­tuna jos har­ven­nushakkuu olisi jätet­ty tekemättä
    — jos­sakin vai­heessa ns. talous­met­sän bio­mas­san tuotan­tokyky taan­tuu, eikä tämä met­sä enää toi­mi hiilin­ielu­na, vaan pää­tyy tas­apain­oon, jol­loin se on itse asi­as­sa hiili­varas­to ja siinä tehtävässä (ei luon­toar­voil­la) ver­rat­tavis­sa esim. puurakennuskantaan

    Jos ajatel­laan Suomen met­sä­talout­ta, niin täl­lä het­kel­lä val­lit­se­va käsi­tys on, että Suomes­sa on eniten met­sää kuin koskaan ja met­sää hakataan vain noin 60 % vuosikasvus­ta. Samal­la tode­taan, että kasvu on taan­tu­mas­sa, vaik­ka olo­suh­teet ovat muut­tumas­sa edullisem­mik­si. Kos­ka van­ha met­sä ei uusi­udu ja lajis­to on yksipuolista. Lajis­toa ei esimerkik­si opti­moi­da niin teol­lisu­u­den kuin ilmas­ton­muu­tok­senkaan kannal­ta opti­maal­isik­si (kuusi-istu­tuk­set ovat aivan yliarvostettuja).

    En tunne turvekeskustelua syväl­lis­es­ti, mut­ta on käsit­tääk­seni selvää, että turvemäärä kas­vaa enem­män kuin sitä käytetään. Ja että (eri­tyis­es­ti käsitel­ly­istä) turvealueista tulee päästöjä, ja niitä päästöjä tulee sitä enem­män mitä lämpimäm­pää on.

    Fyysikkona minus­ta on selvää, että täl­laises­sa mon­imutkaises­sa jär­jestelmässä (joka voidaan mallintaa) löy­tyy luon­non­va­ro­jen opti­mikäyt­tö, joka pienen­tää hiilid­iok­si­di- ja mui­ta kasvi­huonekaa­supäästöjä, kas­vat­taa Suomen tasol­la hiilen sitou­tu­mista ja sal­lii luon­non­va­ro­jen käytön.

    Soin­in­vaara on oike­as­sa siinä, että luon­non­va­ro­jen opti­mikäyt­tö riip­puu tarkastelu­aikataulus­ta, eli siitä, pitääkö ja mil­lä aikataul­ul­la pitää tehdä hiilid­iok­sidipäästö­jen suh­teen äkki­jar­ru­tus. Jos lähde­tään siitä liik­keelle, että radikaalia päästövähen­nys­tä ei tarvitse tehdä ja hiilid­iok­sidisyk­liä voidaan tarkastel­la yli 30 vuo­den aika­jän­teel­lä, niin on selvää, että turve- ja met­sä­varo­ja järkevästi hyö­dyn­tämäl­lä saavute­taan opti­mi. Jos taas halu­taan yksipuolis­es­ti opti­moi­da min­imi­in Suomen hiilid­iok­sidipäästöt (jopa lisätä hiilen sitou­tu­mista) nopeal­la aikataul­ul­la (alle 10 vuot­ta) talouden ja työ­paikko­jenkin kus­tan­nuk­sel­la, niin sil­loin met­si­in ja turpeeseen koskem­i­nen on lopetet­ta­va. Mut­ta siinäkin tapauk­ses­sa on todet­ta­va, että hiilid­iok­sidin sitou­tu­mi­nen taan­tuu pidem­mäl­lä aikavälil­lä, kos­ka myös yhteiskun­ta taan­tuu, eikä met­sää enää hoide­ta tai päästöistä pide­tä huolta.

  93. Viherinssi: Toimen­piteen vaiku­tus ilmake­hässä ole­van hiilen määrään on määrää kasvattava. 

    Jos suon kasvun ja polton määrä on sama, tuon lauseen täy­tyy kai viita­ta kor­ju­u­työn aiheut­tami­in päästöi­hin tai suon mui­hin kuin polt­ta­mal­la syn­tyvi­in päästöihin.

  94. eemil: Kri­ti­soin Juho Laadun väitet­tä rankasti. Turve­tuotan­toa on Suomen suopin­ta-alas­ta yksi pros­ent­ti. Muu turveala kas­vaa pak­su­ut­taa , siis sitoo hiiltä, 1–2 mm. vuodessa. Miten las­ket sen, että hiil­i­tase on miinuksella? 

    Kir­joitin turve­tuotan­nos­sa ole­vista soista, en koko Suomen suopinta-alasta.

    Kivi­hi­ili on Suomen poli­it­tisen eli­itin suosi­ma polt­toaine. Miten sen hiil­i­taseen lai­ta on ? Vuosim­il­jar­di­en aikana varas­toitunut hiili polte­taan ilman minkään­laista uusi­u­tu­misvelvoitet­ta. Minkä eti­ikan mukaan se voi olla hyväksyt­tyä ja muka yhtä vähän saas­tut­tavaa kuin turve ? 

    Helsin­ki on vah­vasti kivi­hi­ili­val­tainen, mut­ta ei kai koko Suo­mi. Kivi­i­ili on hiilid­iok­sid­i­tas­apain­on kannal­ta turvet­ta huonom­pi, joskin pak­su turvek­er­roskin on jo varsin van­haa (fos­si­ilisehkoa) polt­toainet­ta. Suolu­on­non tuhoami­nen on myös toisen­lainen miinus.

    Jaa, niin , onhan se hyväksyt­tävää taloudel­lisen voiton mak­si­moin­nin eti­ikan nimissä. 

    Tuostakin olen eri mieltä. Luon­non­ti­laisen met­sän hiilen­si­d­on­ta ale­nee puiden kasvun vähen­tyessä ikään­tymisen seu­rauk­se­na. Samoin yli­ti­heä met­sä kas­vaa huonos­ti rav­in­tei­den ja val­on niukku­u­den vuoksi. 

    Näin met­sä toimii, mut­ta ei van­haa met­sää silti kan­na­ta polt­taa sik­si, että se kas­vaa van­hana aiem­paa hitaammin.

    Paras hiilen­si­d­on­ta saadaan vil­jel­lyl­lä metsällä.

    Jos tuo­tok­set polte­taan, myös päästöt lisään­tyvät samas­sa suh­teessa. Näin saadaan sys­tee­mi, joka tuot­taa jatku­vasti polt­toainet­ta, mut­ta ei niele eikä päästä hiiltä, vaan kier­rät­tää sitä (kun kor­ju­upäästöt yms. unohdetaan).

    Puu­pel­toon ver­rat­tuna suo­jel­tu met­sä ei tuo­ta ihmiselle polt­toainet­ta. Vil­je­lyä hel­lä­varaisem­min kas­vatet­tu ja kor­jat­tu met­sä säi­lyt­tää parem­min luontoa.

  95. Tämä turpeesta meuhkaami­nen on yhtä tyhjän kanssa niin kauan kuin sen vai­h­toe­hto on kivi­hi­ili. Sit­ten asia on kokon­aan toinen, kun vai­h­toe­htona on uusi­u­tu­va energiamuoto.

  96. Eemil ei var­maan suos­tu ymmärtämään/hyväksymään seu­raavaa, mut­ta yritetään nyt vielä rautalangasta.

    Oleelli­nen ver­tailu kysymyk­sessä “kumpi saas­tut­taa enem­män” lie­nee seu­raa­va. Ske­naar­ios­sa A tuote­taan x kWh sähköä, läm­pöä tai jotain näi­den yhdis­telmää polt­ta­mal­la turvet­ta. Ske­naar­ios­sa B tuote­taan sama x kWh polt­ta­mal­la kivi­hi­iltä. Sit­ten tarkastel­laan ajan­jak­son t kulut­tua, kuin­ka paljon ilmake­hässä on hiiltä (olet­taen että mui­ta ero­ja ske­naar­i­oiden välil­lä ei ole).

    Jos t = 100 vuot­ta (puhu­mat­takaan mis­tään lyhyem­mästä aika­jak­sos­ta), niin ske­naar­ios­sa A on ilmas­sa enem­män hiiltä kuin ske­naar­ios­sa B. Tästä ei liene sinän­sä mitään epäselvyyttä?

    Eemilin point­ti (sikäli kun sen ymmär­rän) on että jol­lakin huo­mat­tavasti isom­mal­la t:n arvol­la saadaan vas­takkainen tulos, kos­ka turvesuo uusi­u­tuu hitaasti mut­ta kivi­hi­ili­varan­to ei (tai siis se “uusi­u­tuu” vielä huo­mat­tavasti hitaam­min). Eli jos esim. asete­taan t=100 000 v, niin saadaankin tulos että turve on kivi­hi­iltä ekol­o­gisem­pi kos­ka turpeesta tul­lut hiili on siinä vai­heessa sitoutunut uudelleen mut­ta kivi­hi­ilestä tul­lut hiili ei.

    Fair enough, syväekol­o­gis­es­ta näkökul­mas­ta var­maan mah­dol­lisim­man pitkä tarkastelu­a­jan­jak­so on jol­lain taval­la perustel­tu. Tämä ei kuitenkaan huomioi 

    a)sitä, että ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan kannal­ta rel­e­vant­ti aikaskaala on lähempänä sitä 100 kuin vaik­ka 100 000 vuot­ta (jos tor­jun­ta onnis­tuu, niin eiköhän meil­lä muu­ta­man sadan vuo­den sisäl­lä myös ole aika tehokkaat keinot imeä se ylimääräi­nen hiili ilmas­ta — jos taas ei onnis­tu, niin meil­lä on muitakin ongelmia)

    b)hiili pois­tuu val­tamerten kier­ron (ja lop­ul­ta meren­po­h­jan sed­i­men­taa­tiok­ier­ron) kaut­ta ilmake­hästä aikaskaalal­la joka on tuhan­sia tai mak­simis­saan kym­meniä tuhan­sia vuosia. Mer­essähän on itsessäänkin hiiltä ihan tolkut­toman paljon, se vain kiertää sinne aika hitaasti.

    Eli ei ole fysikaalis­es­ti mielekästä vali­ta tarkastelu­aikaa joka on pidem­pi kuin val­tamerten kier­ron aikaskaala — esim tapauk­ses­sa t = miljoona vuot­ta ylimääräi­nen hiili on any­way molem­mis­sa ske­naar­i­ois­sa kadon­nut, eli täl­löinkään ei todel­lisu­udessa saa­da tulosta “turve on parempi”.

  97. Juho Laatu: Jos tuo­tok­set polte­taan, myös päästöt lisään­tyvät samas­sa suh­teessa. Näin saadaan sys­tee­mi, joka tuot­taa jatku­vasti polt­toainet­ta, mut­ta ei niele eikä päästä hiiltä, vaan kier­rät­tää sitä (kun kor­ju­upäästöt yms. unohdetaan).

    Ts. tase on nol­la, mis­tä seu­raa se, että puu on maail­man ekol­o­gisin polttoaine.

    Juho Laatu: Puu­pel­toon ver­rat­tuna suo­jel­tu met­sä ei tuo­ta ihmiselle polt­toainet­ta. Vil­je­lyä hel­lä­varaisem­min kas­vatet­tu ja kor­jat­tu met­sä säi­lyt­tää parem­min luontoa.

    Suo­ma­lainen vil­jel­ty met­sä on juuri tuo­ta mainit­se­maasi hel­lä­varaista met­sänkas­va­tus­ta ja hakku­u­ta. Suomes­sa ei ole Uru­gyain ja Argen­ti­inan tapaisia puu­pel­to­ja. Siel­lähän suo­ma­laisetkin met­säy­htiöt vil­jelevät eucaa puu­pel­toina ja laivaa­vat siitä tehtyä sel­l­ua Suomeen ja Keski-Eurooppaan.

    Voltaire: Eemil ei var­maan suos­tu ymmärtämään/hyväksymään seu­raavaa, mut­ta yritetään nyt vielä rautalangasta.

    Ymmär­rän toki etelän eli­itin halun tarkastel­la kivi­hi­ilen päästöjä lyhyel­lä aikavälil­lä. Nyky­isin käytössä ole­val­la päästök­er­toimen lasken­tataval­la saadaan kivi­hi­ili näyt­tämään ekol­o­giselta polttoaineelta.

    Minä tarkoi­tan seu­raavaa, vielä kerran:

    Kivi­hi­ili on muo­dos­tunut vuosim­il­jar­di­en hiilen sidon­nas­ta. Maa­pal­lo on pysynyt kuo­sis­saan tämän hiilen sidon­nan ansios­ta. Toki dinosauruk­set eivät ajelleet autoil­la eivätkä osal­lis­tuneet nykyisen kaltaiseen kulu­tusjuh­laan. Mitä nyt metaa­nia pääste­liv­ät alvari­in­sa. Joten hiilid­iok­sidipäästöt eivät olleet nykyisen kaltaisia.

    Korkeaan elin­ta­soon tot­tunut ihmi­nen polt­taa tätä hiili­varan­toa surut­ta ilmake­hään. Oikeut­taak­sen tämän ryöstön nyky­ih­mi­nen las­kee päästöt vain savupi­ipun päästä eikä huomioi lasken­takaavas­sa pois­tu­vaa hiilivarantoa.

    Siis päästök­er­toimen laskukaavas­sa tulisi ottaa huomioon kivi­hi­ilen poltossa pois­tu­va = sitoutunut hiilivaranto

    Voltaire: Sit­ten tarkastel­laan ajan­jak­son t kulut­tua, kuin­ka paljon ilmake­hässä on hiiltä (olet­taen että mui­ta ero­ja ske­naar­i­oiden välil­lä ei ole).

    Maa­pal­lo pelas­tuu ain­oas­taan sil­lä, että päästök­er­roin las­ke­taan siten, että se huomioi polt­toaineeseen varas­toituneen hiilid­iok­sidin määrän täysimit­taise­na. Sen seu­rauk­se­na kivi­hi­ilen polt­ta­mi­nen tulee kalli­im­mak­si kuin oikeat biop­eräiset polttoaineet.

    Kiinan kivi­hi­ileen perus­tu­va hal­patuotan­to ajau­tuu vaikeuk­si­in ja län­ti­nen teol­lisu­us tuot­taa hyödyk­keet kestävän kehi­tyk­sen peri­aat­tein. Tuot­ta­mi­nen on kalli­im­paa, elin­ta­so las­kee, mut­ta elämän laatu para­nee ja ilmas­ton­muu­tos hidastuu.

  98. eemil: Ts. tase on nol­la, mis­tä seu­raa se, että puu on maail­man ekol­o­gisin polttoaine. 

    Tässä mielessä kaik­ki muut pait­si fos­si­iliset ja puo­lifos­si­iliset ovat maail­man ekol­o­gisimpia polttoiaineita.

    Suo­ma­lainen vil­jel­ty met­sä on juuri tuo­ta mainit­se­maasi hel­lä­varaista met­sänkas­va­tus­ta ja hakkuuta. 

    En sanoisi aivan noin. Suomes­sa kootaan nytkin risu­paket­te­ja, joiden hen­ki on se, että biopolt­toaineen tuotan­to tulee mak­si­moi­da. Jopa vihreät taita­vat olla sen ver­ran cityvihre­itä, että heille riit­tää Suomen luon­non kor­vaami­nen muu­ta­mal­la luon­non­suo­jelu­plän­til­lä, joi­hin voi tehdä päiväretk­iä Helsingistä. Lop­un luon­non voikin sit­ten val­jas­taa teho­tuotan­toon. Kovem­paan suun­taan siis ollaan menos­sa, vihrei­den, ja tietenkin kaikkien muidenkin puoluei­den tuella.

    Biopolt­toaine­tuotan­non mak­si­moin­ti ei min­un mielestäni ole luon­non­suo­jelua, eikä edes ilmas­ton­suo­jelua (fos­si­ilis­ten käytön lopet­ta­mi­nen olisi). Tarkoi­tan täl­lä sitä, että yksi yleinen yleinen ja vaar­alli­nen virhe päästölaskelmis­sa on se, että jokaisen kulute­tun kulute­tun uusi­u­tu­van kilo­wat­ti­tun­nin kuvitel­laan vähen­tävän fos­si­ilis­ten kulu­tus­ta vas­taaval­la määrällä.

    Nyky­isin käytössä ole­val­la päästök­er­toimen lasken­tataval­la saadaan kivi­hi­ili näyt­tämään ekol­o­giselta polttoaineelta. 

    Helsin­gin vihreät taita­vat piiloutua hiil­ia­siois­sa toim­i­mat­tomak­si teh­dyn päästökau­pan taakse.

    Siis päästök­er­toimen laskukaavas­sa tulisi ottaa huomioon kivi­hi­ilen poltossa pois­tu­va = sitoutunut hiilivaranto 

    Aivan. En tiedä jät­tääkö joku tämän perus­rikok­sen kokon­aan huomiotta. Turve tulisi nähdä tässä mielessä puo­lifos­si­ilise­na polttoaineena.

  99. “Maa­pal­lo pelas­tuu ain­oas­taan sil­lä, että päästök­er­roin las­ke­taan siten, että se huomioi polt­toaineeseen varas­toituneen hiilid­iok­sidin määrän täysimittaisen”

    Eemil: no niin­hän se täs­mälleen huomioikin. Ja turpeen huonom­muus johtuu yksinker­tais­es­ti siitä että turvet­ta täy­tyy (kgC) polt­taa enem­män jot­ta saadaan sama määrä sähköä tai läm­pöä ulos. Tästä et ilmeis­es­ti ole eri mieltä? Etkä myöskään siitä että turve-ske­naar­ios­sa ilmake­hässä on enem­män hiiltä ainakin 100 vuo­den kuluttua?

    Sun point­ti ilmeis­es­ti on että turpeen hii­i­i­itaan hilen­si­d­on­nan takia turpeen ker­roin­ta pitäisi jotenkin pul­ja­ta parem­mak­si, kos­ka jos odote­taan riit­tävän mon­ta tuhat­ta vuot­ta niin turve on uusi­u­tunut (ja kivi­hi­ili ei). Mut­ta mik­si tästä pitäisi välit­tää, kun se hiilid­iok­si­di kuitenkin tuhan­sien tai viimeistään kym­me­nien tuhan­sien vuosien aikasaatossa pois­tuu ilmake­hästä (oleel­lis­es­ti ottaen pysyvästi)? Tai siis, jos todel­lises­sa fysikaalises­sa jär­jestelmässä ei *mil­lään* ajan­janksol­la t koskaan saa­da sitä tilan­net­ta että turveske­naar­i­on ilmake­hän hiilip­i­toisu­us olisi kivi­hi­iliske­naar­i­o­ta pienem­pi, niin mil­lä perus­teel­la turvet­ta voi pitää parem­pana? (En siis väitä nyt 100% var­masti etteikö jol­lakin t:n arvol­la voitaisi väli­aikaises­ti jotain eroa saadakin turpeen hyväk­si, mut­ta väitän että ero on a) merk­i­tyk­set­tömän pieni ja b) t:n siitä vielä kas­vaes­sa myös nopeasti katoa­va, tuon edel­lä­maini­tun merikier­ron takia.)

    Sivu­men­nen sanoen tää turve vs kivi­hi­ili — vään­tö on ihan älytön — molem­mat on ilmas­tonäkökul­mas­ta about huonoimpia polt­toainei­ta mitä löy­tyy. Molem­mista pitäisi any­way päästä eroon.

  100. Minus­ta varsin yksinker­tainen ja luon­non­mukainen ratkaisu löy­tyy näistä periaatteista:
    — käytetään koti­maisia polt­toainei­ta niin paljon kuin se on kestävästi mahdollista
    — huole­hdi­taan, että koti­maisen bio­mas­san (ja siihen sitoutuneen hiilen määrä) kas­vaa, eri­tyis­es­ti met­säbio­mas­san ja turve­bio­mas­san määrät erikseen
    — aje­taan voimakkaasti EUssa ja globaal­isti täyskiel­toa kaikkien hiilin­ielu­jen käyt­tämistä vas­taan, eri­tyis­es­ti kivi­hi­ilen, liuskekaa­sun ja öljyn suh­teen (esim. Nor­ja, Kiina, USA ja Venäjä) ja uno­hde­taan koti­mais­ten pikku­toim­i­joit­ten kiusaaminen

  101. Juho Laatu: Aivan. En tiedä jät­tääkö joku tämän perus­rikok­sen kokon­aan huomiotta. Turve tulisi nähdä tässä mielessä puo­lifos­si­ilise­na polttoaineena.

    Tästähän muo­dos­tui konsensusmalli. 

    Voltaire: no niin­hän se täs­mälleen huomioikin.

    Eihän huomioi. Päästök­er­toimen lasken­ta­su­ureet ovat:

    kokon­aiskos­teus, teholli­nen läm­pöar­vo, kokon­aishi­ilip­i­toisu­us kui­va-aineessa, bio­ha­joa­va osu­us kokon­aishi­ilestä kierrätyspolttoaineissa.

    Eli mikään suure ei ker­ro sitä miten paljon hiilid­iok­sidia on alun­perin sitoutunut kivi­hi­il­i­mas­saan. Sil­lä kivi­hi­ili on muo­dos­tunut mil­jar­di­en vuosien aikana kovas­sa paineessa, jol­loin bio­mas­san hiili on tiivistynyt ääret­tömän tiheäk­si polt­toaineek­si. Mut­ta sitä hiilid­iok­sidia on tässä kivi­hi­il­i­mas­sas­sa ääret­tömän paljon.

    Ajan takaa sitä, että tämä alku­peräisen hiilid­iok­sidin pois­t­a­mi­nen varas­tos­ta polt­ta­mal­la täy­ty­isi ottaa lasken­nas­sa huomioon. Ts. ilmaan vapau­tuu hiilidiko­sidia yhtä paljon kuin sitä on kivi­hi­il­i­mas­saan sitoutunut. Ei pelkästään kui­va-aineen hiilen atomimassa.

    Täl­lä laskukaaval­la turve on kivi­hi­ileen ver­rat­tuna biopolttoaine.

  102. “Sil­lä kivi­hi­ili on muo­dos­tunut mil­jar­di­en vuosien aikana kovas­sa paineessa, jol­loin bio­mas­san hiili on tiivistynyt ääret­tömän tiheäk­si polt­toaineek­si. Mut­ta sitä hiilid­iok­sidia on tässä kivi­hi­il­i­mas­sas­sa ääret­tömän paljon”

    Tuota…täh? Yritätkö väit­tää että kivi­hi­ilen muo­dos­tus­pros­es­sis­sa mas­san säi­lymis­la­ki ei päde? Siis että use­ampi esi­his­to­ri­alli­nen hiil­iato­mi on jotenkin puris­tunut pienem­mäk­si nykyisek­si määräk­si hiil­iatome­ja? Vai mitä tässä ajat takaa? Tuos­sa kir­joit­ta­mas­sasi kap­paleessa ei oikein vaiku­ta ole­van päätä eikä hän­tää — voisitko ava­ta ajat­telu­asi vielä hieman?

    Sivu­men­nen sanoen, ei se nyt ihan kir­jaimel­lis­es­ti mil­jarde­ja vuosia tuo pros­es­si kestänyt — mil­jar­di vuot­ta sit­ten ei ollut sel­l­aista bio­mas­saa jos­ta kivi­hi­iltä muo­dos­tu­isi — mut­ta kym­meniä tai sato­ja miljoo­nia vuosia kuitenkin.

  103. Voltaire: Yritätkö väit­tää että kivi­hi­ilen muo­dos­tus­pros­es­sis­sa mas­san säi­lymis­la­ki ei päde

    Nimeno­maan aineen häviämät­tömyy­den lakia ei huomioi­da nykyisessä päästök­er­toimen laskukaavassa. 

    Hiilid­iok­si­di sisältää pain­on mukaan 27 % hiiltä ja tämän mukaan kivi­hi­ilen poltossa vapau­tu­va hiilid­iok­si­di tulee huomioitua vain 27 prosenttisesti.

    Näin minä hah­motan yhtälön maatiaisjärjellä.

  104. Suurin osa kivi­hi­ilestä on muo­dos­tunut — ylläripyl­läri — kivi­hi­ilikaudel­la, eli noin 300–360 miljoon­aa vuot­ta sit­ten. Hiiltä on toki muo­dos­tunut muul­loinkin, ja jo esikam­brisel­la kaudel­la. Fos­si­ilista hiiltä on peräisin jo yli 3 mil­jardin vuo­den takaa. En tosin tiedä var­mak­si, mut­ta veikkaisin että määrät ovat melko pieniä, eivätkä rel­e­vant­te­ja energiantuotannossa. 

    Puhe “mil­jardeista vuo­sista” on siis kyl­lä ihan kokon­aan höp­söi­lyä. Ja muutenkin, ei kan­nat­taisi puo­lus­taa hyvää asi­aa type­r­il­lä argu­menteil­la, kos­ka siitä on vain haittaa.

  105. Tiedemies: Puhe “mil­jardeista vuo­sista” on siis kyl­lä ihan kokon­aan höpsöilyä.

    On tuo ja sama mikä aikamääre on kivi­hi­ilen syn­nyssä. Käytän­nössä se on turpeeseen ver­rat­tuna uusi­u­tu­ma­ton. Turve uusi­u­tuu joka vuosi 1–2 mm.

  106. eemil: OK, sä tarkoi­tat C vs CO2 kon­ver­sio­ta, kiitos täsmennyksestä. 

    Mut­ta eihän tässä mitään ongel­maa ole, niin kauan kuin kahdelle polt­toaineelle tehdään sama lasku: ts ver­tail­laan sekä turpeelle että kivi­hi­ilelle kon­sis­ten­tisti joko hiilen mas­saa tai hiilid­iok­sidin mas­saa. Tai siis, ihan samal­la taval­la turpeeseen sitoutuneen hiil­iatomin polt­ta­mi­nen tai kivi­hi­ileen sitoutuneen hiil­iatomin polt­ta­mi­nen tuot­taa sen yhden CO2 — molekyylin, ja vas­taavasti ihan samal­la taval­la se yksi CO2-molekyyli sieltä sitoutuu yhdek­si pelk­istyneek­si hiil­iatomik­si vas­takkaises­sa pros­es­sis­sa (pros­essien detaljit tietysti eroa­vat mut­ta mas­sa­taseen kannal­ta eroa ei ole). Ei tuos­ta saa mitään maag­ista 12/44 — ker­roin­ta turpeen eduk­si — sun maa­ti­aisjärki­malli on nyt jos­sakin kohtaa rikkoon­tunut ja pahasti.

    Edelleenkin: turvet­ta polt­ta­mal­la tuote­taan enem­män CO2:ta per tuotet­tu kWh. Tämä ei riipu siitä mitataanko kilo­ja hiiltä vai kilo­ja hiilid­iok­sidia. (Ero on näin kemistinäkökul­mas­ta about yhtä merk­i­tyk­selli­nen kuin se mitataanko mas­sa kilo­is­sa vai paunoissa.)

    Kehot­taisin tosi­aan ajat­tele­maan tätä nimeno­maan tuos­ta yllä esit­tämästäni ske­naar­i­onäkökul­mas­ta, eli tuote­taan x kwh joko hiilel­lä tai turpeel­la ja sit­ten kat­so­taan (tai siis mallinnetaan tai las­ke­taan tai what­ev­er) miten ilmake­hän CO2-pitoisu­us käyt­täy­tyy ajan funk­tiona, antaen toki sen turvesuon uusi­u­tua, mut­ta huomioiden myös hiilen kier­ron muut osat kuten hidas varas­toi­tu­mi­nen val­tamereen ja lop­ul­ta meren­po­h­jan sed­i­ment­tei­hin. Jot­ta turve olisi parem­pi mil­lään aikaskaalal­la pitäisi siis löy­tyä edes yksi sel­l­ainen ajanko­h­ta jol­loin kivi­hi­iliske­naar­i­on sen x kwh tuot­tamis­es­ta aiheutuneista CO2-päästöstä on ilmake­hässä jäl­jel­lä merkit­tävä osa, ja turveske­naar­ios­sa taas ei. Väitän että täl­laista ajanko­htaa ei löy­dy, kos­ka siinä vai­heessa kun se turve-CO2 on teo­ri­as­sa uusi­u­tunut, on myös kivihiili-CO2:sta suurin osa pois­tunut ilmake­hästä. (Ja joka tapauk­ses­sa se aikaskaala jol­la näin tapah­tuu on epärel­e­vant­ti nykypäivän kiireel­lis­ten ilmas­ton­suo­je­lu­toimien kannal­ta, mut­ta tämä onkin sit­ten aivan eri asia.) Voin toki olla tästä väärässä, mut­ta sil­loin sun olisi asial­lista ker­toa ihan vuo­sis­sa mitat­tuna mikä se aikaskaala on jol­la turve on selkeästi parempi.

  107. Suomen turve­maat eivät sido kokon­aisuute­na hiiltä vaan ovat iso net­topäästäjä, ks taulukko 10 tääl­lä, siel­lä DOM ja SOM. http://www.stat.fi/tup/khkinv/suominir_2013.pdf

    Yksit­täistä met­säo­jitet­tua suo­ta kohden päästö on kuitenkin niin pieni, ettei sil­lä ole kuin mar­gin­aa­li­nen merk­i­tys turpeen polton kasvihuonevaikutukselle.

  108. Miten Vihreät selit­tää kivi­hi­ilen käytön kasvun vuon­na 2013 34% edel­lisvuodes­ta ? Puo­las­ta tuo­tu kivi­hi­ilikö on sekä ympäristön, että kansan­talouden kannal­ta paras ratkaisu ? Olisiko aika ruka­ta vero­tus­ta ja nopeesti!?

    1. Miten Vihreät selit­tää kivi­hi­ilen käytön kasvun vuon­na 2013 34% edel­lisvuodes­ta ? Puo­las­ta tuo­tu kivi­hi­ilikö on sekä ympäristön, että kansan­talouden kannal­ta paras ratkaisu ? Olisiko aika ruka­ta vero­tus­ta ja nopeesti!?

      Vihreät ovat vaati­neet poh­jahin­taa päästöoikeuk­sille, vaikka­pa tuol­lainen 30 €/tonni. Turpeen kil­pailukykyä se ei paran­r­taisi vaan heiken­täisi, kos­ka turpeen päästöt ovaty kivi­hi­iltä suuremmat.

  109. Kun kivi­hi­ilen kus­tan­nus sähkön­tuo­ton­nos­sa on alle 16 €/MWh ja puun noin 20 €/Mwh, turpeen ollessa siinä välis­sä saan­nil­taan epä­var­mana, niin on selvä mihin alueel­liset laitok­set suuntaavat.

    Mut­ta parem­pi tämä kuin Sak­sas­sa, jos­sa tuulisähkön puus­ka voi viedä teol­lisen sähkön hin­nan negati­ivisek­si. Jol­loin sähkön epä­taloudel­lisu­us ansait­see rahaa. 

    Sak­sas­sa myös ale­taan mak­samaan tuotan­to­tukia kivi­hi­ilivoimaloille, jot­ta säästövoimaa olisi saatavis­sa kun jatku­va toim­inta on tehty kan­nat­tomak­si. Käytän­nössä kaik­ki ener­gian tuotan­to on joko kiel­let­ty (ydin­voima) tai tuet­tu (niin uusi­u­tu­va kun säätövoima). Ja kuka maksaa?

  110. Osmo Soin­in­vaara: Met­sän pysymi­nen nielu­na edel­lyt­tää puun kor­jaamista (polt­toa).

    Kaikkea puu­ta ei toki ole pakko polt­taa. Siitä voidaan rak­en­taa jotain (toki melko mar­gin­aal­ista), tai siitä voidaan tehdä syn­teet­tisiä ainei­ta, muove­ja jne, jot­ka kor­vaa­vat esim. fos­si­ilista öljyä raaka-aineena.

    Tai voidaan tehdä siitä pape­ria, jolle print­ataan mil­jar­di ker­taa “turve on paha” ja säilötään Kansal­lis­ark­iston luolaan…

  111. Kansan­talouden kannal­ta paras­ta on se, että me ostamme polt­toainet­ta, jon­ka tuot­tamiseen ei tarvitse lait­taa sent­tiäkään tukiaisia. 

    Tämä kos­kee myös tuulivoimaa, ei pelkästään turvetta.

    Kaikesta yri­tys­toimin­nan tukemis­es­ta pitää päästä eroon. Ain­oas­taan yri­tyk­sille lainaami­nen tai yri­tyk­seen sijoit­ta­mi­nen on järkevää.

    Vuodes­ta toiseen samat yri­tyk­set, samat maati­lat jne hake­vat ne samat tuki­aiset. Mitään hyö­tyä ei tuki­aisil­la saa­da, on vain luo­tu tulon­si­ir­to­jär­jestelmä veron­mak­sajil­ta, surkeille yri­tyk­sille. Ja tämä potkii nyt persuuksille.

    Jonkun toisen yri­tyk­sen pitää tehdä kovaa tulosta, jot­ta nämä tuki­aiset voidaan kat­taa. Samoin palka­nsaa­jia rokot­taa veroil­la, entistä enemmän.

    Jos yri­tys ei tule toimeen ilman tuki­aisia, niin sen on sama antaa men­nä konkurssi­in, oli kyseessä sit­ten mikä tahansa yri­tys. Jos yri­tys tarvit­see tuki­a­sia, niin se ei ole elinkelpoinen yritys.

    Ilmas­tonkin kannal­ta on paras­ta, ettei mm. maat­alouden yli­tuotan­toa tue­ta. Puo­let koko maail­mas­sa tuote­tus­ta ruuas­ta menee roskik­seen. Kulu­tamme luon­non­va­ro­ja tehottomasti.

    Suo­mi on maa, joka mielum­min romut­taa ter­vey­den­huolton­sa, kuin lopet­taa elinkelvot­tomien yri­tyk­sien tukemisen, vapaan kil­pailun sijaan. Vapaa kil­pailu ter­ve­hdyt­täisi henki­in jäävät yritykset.

    Ei kansan­talouden kannal­ta ole paras­ta, että meil­lä on mah­dol­lisim­man mon­ta yri­tys­tä, vaan että meil­lä on mah­dol­lisim­man mon­ta yri­tys­tä, jot­ka tule­vat toimeen omillaan!!!

    1. Kai kaik­ki nyt kuitenkin ovat tietoisia siitä, että turpeel­la ei ole minkään­laista kil­pailuykykyä. jos päästöoikeuk­sien hin­ta nousee jollekin järkevälle tasolle, vaik­ka vain 50 euroon ton­nil­ta. Sik­sik siihen ei aivan pähkähul­lua investoida.

  112. Turpeen tuotan­non rajoit­ta­mi­nen on sel­l­ainen päätös joka voidaan kumo­ta kos­ka vaan. Eli se päätös käytetäänkö tätä korkeaa hiilid­iok­sidipäästöä tuot­tavaa mut­ta koti­maista ja työl­listävää ener­gialähdet­tä vai ei on ener­giakeskustelus­sa saanut suh­teet­toman roolin. Kuten moni muukin ener­gian­lähde sil­lä on etu­ja ja hait­to­ja. Miten arvotamme näitä kunakin ajanko­htana rip­puu siitä mikä poli­ti­ikko­jemme mielestä on tärkeää. Onko maaseudun työl­listämi­nen ja tuon­tiener­gian kor­vaami­nen tärkeäm­pää kuin hiilid­iok­sidipäästöt. Turve on typ­pies­imerk­ki polt­toaineesta jos­ta voimme sanoa “Suo siel­lä vetelä täällä!”

  113. Osmo Soin­in­vaara:
    Kai kaik­ki nyt kuitenkin ovat tietoisia siitä, että turpeel­la ei ole minkään­laista kil­pailuykykyä. jos päästöoikeuk­sien hin­ta nousee jollekin järkevälle tasolle, vaik­ka vain 50 euroon ton­nil­ta. Sik­sik siihen ei aivan pähkähul­lua investoida.

    En kyl­lä ymmär­rä tätä kom­ment­tia. Val­tiot jaka­vat yri­tyk­sille päästölu­vat ilmaisek­si, mut­ta yri­tyk­set laskut­ta­vat päästöoikeudet asi­akkail­ta. Tuulivoima ja ydin­voima ovat hiilid­iok­sidineu­traale­ja, mut­ta sähköy­htiöt laskut­ta­vat niistäkin päästö­mak­sut saaden lisää wind­fall-voit­to­ja. Kallein käyn­nis­sä ole­va tuotan­to­muo­to, yleen­sä kivi­hi­ili, määrit­tää kaikkien ener­gia­muo­to­jen sähkön­hin­nan. Teol­lisu­u­den ja kau­pan suurten sähkönku­lut­ta­jien yhteen­li­it­tymän Elfin mukaan suo­ma­laiset sähkön­tuot­ta­jat keräävät viidessä vuodessa 9 mrd. euroa wind­fall-voit­to­ja, kun päästöoikeus on 20 €/tn.

    WWF:n mukaan päästökau­pas­sa yri­tyk­sille mak­se­taan saas­tut­tamis­es­ta. EU:n kol­men ensim­mäisen päästökaup­pavuo­den aikana päästöt eivät vähen­tyneet vaan lisääntyneet.

    Ener­giaa pitää tuot­taa yhteiskun­nalle. Nyt vaan kaikil­la näil­lä ohjauskeinoil­la on saatu aikaan jär­jestelmä, joka pahen­taa tilan­net­ta ja saa aikaan lisäpäästöjä. Täl­lä het­kel­lä Euroopas­sa kaikkia ener­gia­muo­to­ja pitää tukea ja kulut­ta­jahin­nat ovat nousseet voimakkaiden ohjauskeino­jen takia. Samal­la työ Suomes­ta on val­umas­sa kivi­hi­ilikai­vok­si­in tai ydin­voimaloit­ten tuottajille.

    Tosi­a­sia on, että jos puu­ta halu­taan polt­taa, turvet­ta tarvi­taan puun polton ajoaineena 20 — 40 %, sen kor­vaa vain kivi­hi­ili. Tosi­a­sia on, että turvet­ta voidaan kor­ja­ta hiidid­iok­sidineu­traal­isti met­säo­jite­tu­il­ta soil­ta. Tosi­a­sia on, että Suomes­sa nykyisel­lä kulu­tus­ta­sol­la turvet­ta muo­dos­tuu joka vuosi vähin­tään kak­si ker­taa sen ver­ran, kuin sitä käytetään.

    Soin­in­vaara ehdot­taa lisää ja edelleen voimakkaam­paa ohjaus­ta, ja päästökaup­pa­mak­sua korotet­tavak­si! Vaik­ka tämä nykyi­nen sys­tee­mi on todet­tu toim­i­mat­tomak­si, eikä nykyisel­läänkään ole kenenkään etu. Ei Euroopan, eikä varsinkaan Suomen. Tosin yri­tyk­set ovat jo onnis­tuneet opti­moimaan tuotan­ton­sa hyö­dyn­tämään EUn ohjaus­ta taloudel­lis­es­ti mak­si­maalis­es­ti. Suury­htiöt eivät investoi mihinkään uuteen pros­es­siteknis­es­ti järkevään, kos­ka on lyhyel­lä tähtäimel­lä kan­nat­tavam­paa hyö­dyn­tää EUn ohjauskeino­jen porsaanreikiä. 

    Kuten Lau­ri Kumpu­lainen pos­tu­loi, ohjauk­sen ja tukien seu­rauk­se­na olemme epäter­veessä ener­gian tuotan­torak­en­teessa, jos­sa pakas­timia pide­tään Sak­sas­sa välil­lä auki, sil­lä ener­gian hin­ta on näille yri­tyk­sille ajoit­tain negati­ivi­nen ja yri­tyk­sen mak­sama sähkölasku piene­nee kun he hukkaa­vat energiaa.

    Tot­takai voi sanoa, että turve tulee kan­nat­ta­mak­si, jos poli­ti­ikot tekevät siitä kan­nat­ta­mat­toman. Mut­ta ker­ro­han vielä oikeat seuraukset.

    1. Petri Nyberg
      Voimalaitok­sille ei enää jae­ta päästöoikeu­sia ilmaisek­si, eivätkä EU:n päästöt ole lisään­tyneet vaan ne ovat vähen­tyneet jopa luvat­tua nopeam­min. Se nyt vaan on fak­ta, jos­ta ei oikein voi väitel­lä, että päästöoikeuk­sien hin­nan nousu heiken­tää turpeen ase­maa suh­teessa kaikki­in mui­hin ener­giantuotan­to­muo­toi­hin, kos­ka turpeesta tulee enem­män hiilid­iok­sidipäästöjä kuin mis­tään muus­ta ener­gialäh­teestä, ehkä öljy­hiekkaa lukuunottamatta.

  114. Van­ha viestiketju,mutta mielenkiintoinen!

    Turpeen uusi­u­tu­mista voisin sanoa poikit­taisen sanan. On tot­ta oji­tuk­sis­sa 50–60 luvuil­la tehti­in virheitä.Mutta nyt n.50v.myöhemmin muu­tamil­la soil­la oji­tuk­set kas­va­neet “melkein” umpeen.Aluiella kasvun aloit­ta­neet puut rän­sistyneet ja kuol­e­vat pois!!Ojan “kohta“kestää osit­tain polkea jalalla(huom.painan 82kg).
    Ja tämä on tapah­tunut n.50v. aikana!
    No vihreät sanovat, ettei ole ollut turvesuo!
    Mutta,kasvu voi olla nopeampaakin,kuin 10 000v.

    Osmon sanoma! Turvetyön tek­i­jöi­den määrästä ja ker­ran­nais vaikus­tus­ta työllisyyteen.Olet var­maan viisasmies,mutta siinä kohtaa on aukko sivistyksessä!

    Muutenkin yleis­es­ti vihrei­den ener­gia politiikka
    on kuralla!
    Eipä silti,mihinkäs sitä ener­giaa tarvit­see ‚kun valo tulee nap­pu­las­ta paina­mal­la ja läm­pöä ter­mostaat­tia kääntämällä!!
    Kai suo­mi voi ostaa ener­gian “ulkoa“egologisesti.
    Tän­neb ei voi rak­en­taa vesi,ydin,turve-tai muu­takaan ener­gia laitosta,vaan tuulivoimaa ja on puh­das­ta! ainakin tyynel­lä säällä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.