Kategoria: _

Pitäisikö euroalua hajottaa?

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen

2) Ei pitäisi hajottaa.

Mut­ta jos se hajoaa, se hajoaa, vaik­ka ei pitäisi. Kaat­ues­saan raken­nel­ma tuhoaa paljon ympäriltään.

Yhteisessä val­u­u­tas­sa on val­u­vi­ka. Ennen val­tioiden velka­pa­per­it oli­vat taat­tua tavaraa, kos­ka niiden vakuute­na oli setelipaino. Vel­ka kui­tat­ti­in inflaa­ti­ol­la, eli pan­ti­in koko kansa tasais­es­ti mak­samaan. Kun tätä mah­dol­lisu­ut­ta ei enää ole, lainanan­ta­jien pitäisi suh­tau­tua val­tioiden velka­pa­perei­hin samal­la taval­la kuin yri­tys­ten velka­pa­perei­hin. Tämä taas tek­isi elvy­tyk­sen hyvin kalli­ik­si lama-aikoina, kos­ka velka­an­tu­va val­tio joutuu mak­samaan korkeaa korkoa. Jos taas tästä lamas­ta ei olisi pyrit­ty yli velka­an­tu­mal­la, se olisi tul­lut vielä kalli­im­mak­si. Lama-aikana pitäisi hyväksyä se, että keskus­pank­ki elvyt­tää setelira­hoituk­sel­la, kuten EKP onkin tosi­asi­as­sa tehnyt, mut­ta suun­nan­nut rahoituk­sen epäurheil­i­ja­mais­es­ti vain joi­hinkin valtioihin.

Yhteiseen val­u­ut­taa pitää liit­tää yhteinen finanssipolitiikka.

Jotenkin Yhdys­val­lois­sakin on selvit­ty osaval­tioiden taloudel­lis­es­ta itsenäisyy­destä ja yhteis­es­tä val­u­u­tas­ta, vaik­ka Kali­for­nia onkin jo pahasti kuralla.

Hyvä Sirpa Pietikäinen!

En yleen­sä pidä siitä, että suo­ma­laiset  valit­ta­vat koti­maan poli­it­tista ratkaisu­ista EU:lle. Asi­at pitäisi ratkaista koti­maas­sa. Täl­lä ker­taa val­i­tus on aiheelli­nen. Sirpe Pietikäinewn (kok) on valit­tanut EU:lle norp­pi­en hävit­tämis­es­tä ja on vaql­i­tuk­ses­saan aivan oike­as­sa.  On aivan tolku­ton­ta, että Sirk­ka-Liisa Antti­la ei saa kiel­letyk­si norp­pi­en verkkokalas­tus­ta. Tästä tulee Suomelle isot ja täysin ansaitut sakot. Jotenkin Antti­lan arvo­maail­ma tun­tuu päivä päivältä vieraammalta.

Asuntopolitiikan epäonnistuminen

Lyhen­nelmä puheestani Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­tossa 5.5.2010

Tavan takaa san­o­taan, että Helsin­gin asun­topoli­ti­ik­ka on epäon­nis­tunut­ta, kos­ka asun­to­jen hin­nat ovat tääl­lä niin korkei­ta. Oikeas­t­aan se osoit­taa, että mei­dän asun­to­tuotan­tomme on erit­täin onnis­tunut­ta ja muiden epäon­nis­tunut­ta, kos­ka Helsingis­sä halu­aisi asua enem­män kuin asun­tokan­taamme mah­tuu. On meil­läkin betoni­bru­tal­is­min jäljiltä aluei­ta, joil­la asun­topoli­ti­ik­ka on ”onnis­tunut­ta” jos onnis­tu­misel­la nyt todel­la tarkoite­taan sitä, että asun­noista ei halu­ta paljon maksaa.

Epäon­nis­tunut­ta on elinkei­nop­o­li­ti­ik­ka sel­l­aisil­la paikkakun­nil­la kuin Pori ja Ima­tra, joista väkeä vir­taa Helsin­gin seudulle. Asun­non niistä kyl­lä saa halvalla.

Epäon­nis­tunei­ta olemme kyl­lä koko seudun tasol­la, kos­ka asu­tus on hajaan­tunut pitkin nur­mi­järviä ja por­naisia. Kos­ka ihmiset eivät rakas­ta pitk­iä ja aikaa vieviä matko­ja, asun­to­jen hin­toi­hin muo­dos­tuu etäisyy­destä johtu­va ero. Mitä kauem­pana sijait­se­vat mar­gin­aalis­es­ti kan­nat­ta­vat asun­not, sitä kalli­impia ovat asun­not lähel­lä. Jos sama määrä asun­to­ja, olisi raken­net­tu järkevämpi­in paikkoi­hin, asum­i­nen Helsingis­sä olisi halvempaa.

Korkeat uusien asun­to­jen myyn­ti­hin­nat uhkaa­vat johtaa siihen, että Helsin­gin Hitaspoli­ti­ik­ka epäon­nis­tuu.  Vaik­ka asun­to­jen hin­tasään­nöste­ly on talous­te­o­reet­tis­ten tosi­a­sioiden vas­taista, olen pitänyt sitä pienem­pänä pahana. Ihmisel­lä on vain yksi elämä, eikä sitä mielel­lään uhraisi asun­tomarkki­noiden tas­apain­ot­tamisen alt­tar­ille. Jos uusia Hitas-asun­to­ja jonote­taan vuorokausikau­pal­la, on jotain kyl­lä pielessä. Hin­tasään­nöste­ly ei toi­mi, jos hin­taero vapaiden ja sään­nöstel­ty­jen markki­noiden välil­lä on liian suuri.

Täy­delli­nen epäon­nis­tu­mi­nen meil­lä oli viime vuo­den asun­to­tuotan­nos­sa, kun raken­nus­li­ik­keet lopet­ti­vat vapaara­hoit­teisen tuotan­non kuin yhteis­es­tä sopimuk­ses­ta.  Oma­l­ta kannal­taan ne toimi­vat järkevästi, kos­ka toimen­pide johti asun­to­jen hin­to­jen voimakkaaseen nousu­un. Tätä ei kaupun­ki voi hyväksyä.  ATT:n on otet­ta­va suurem­pi vas­tuu myös kovan rahan tuotan­nos­ta. Yksi­ty­isille tont­te­ja vuokrat­taes­sa vuokrae­htoon liitet­tävä koh­ta, jon­ka mukaan vuokraoikeus lop­puu heti, jos minkään­laista suh­dan­nelu­on­toista viivyt­te­lyä esiintyy.

Lopuk­si: kun Outi Alanko-Kahilu­o­to ker­toi, että VATT:n tutkimuk­sen mukaan asum­is­tu­ki menee asun­to­jen vuok­si­in noin kuusikym­men­täpros­ent­tis­es­ti, lisään tähän, että korko­jen verovähen­nysoikeus menee hin­toi­hin sataprosenttisesti.

Yritykset rikkureina

Elin­tarvikealan lakos­sa työ­nan­ta­japuolelle on ilmaan­tunut run­saasti rikkuriyri­tyk­siä, Valio etunenässä, jot­ka ovat men­neet solmi­maan yri­tysko­htaisen sopimuk­sen työn­tek­i­jäpuolen kanssa. Kyse ei ole vain välistäve­dos­ta. Olen tör­män­nyt mon­een työ­nan­ta­japuolen edus­ta­jaan, jot­ka ”yksi­ty­ishenkilöinä” eivät hyväksy EK:n koven­tunut­ta lin­jaa, vaan halu­aisi­vat jatkaa kon­sen­suk­sen hetkessä.

Toteutuneesta riskistä pitäisi maksaa edes jotain

Min­ul­la ei ole riit­tävästi tietoa ottaak­seni kan­taa siihen, pitäisikö Kreik­ka päästää selvi­tys­ti­laan vai pelas­taa. Molem­mat vai­h­toe­hdot ovat huono­ja. Sitä en kuitenkaan voi hyväksyä, että Kreikan korkeako­rkoisil­la lain­oil­la rikas­tu­maan pyrkivät pelaste­taan kokon­aan, eri­tyis­es­ti ne pankit, jot­ka ovat tahkoneet rahaa keskus­pankin raha­pumpun avul­la. Jat­ka lukemista “Toteu­tuneesta riskistä pitäisi mak­saa edes jotain”

Alue- ja energiapoliittinen paketti

Hal­li­tuk­sen ener­gia­paket­tia on vaikea analysoi­da, kos­ka siitä ei ole helpol­la saanut kun­non aineis­toa. Lah­denseudun kun­tali­itos on niin työläs, etten ehdi kun­nol­la paneu­tua mihinkään muuhun. Niin­pä eräitä hajahuomioita.

Pekkari­nen on taita­va. Paket­ti on pait­si voimakas ener­giapoli­ti­ikan lin­jaus, aivan lois­ta­va alue­poli­it­ti­nen selä­tys Pekkariselta. Se kuitenkin suurim­mal­ta osalta sal­lit­takoon, kos­ka bioen­er­gian on ollutkin määrä lisätä työl­lisyyt­tä maaseudul­la. Toki olisi voin­ut ajaa turve­tuotan­toa samal­la alas, mut­ta se ei keskustal­ta onnis­tu. Alue­poli­ti­ikkaa oli myös Fen­novoiman suosimi­nen sil­lä, että For­tum ei saanut lupaa. Jat­ka lukemista “Alue- ja ener­giapoli­it­ti­nen paketti”

Tuijalle vinkki tuottavuusohjelmaan

Matkaan taas junal­la Lah­teen. Inter­ci­tyju­nas­sa klo 8:12 on sään­nöl­lis­es­ti perässä vankienkul­je­tus­vaunu. En tiedä, mil­laista vanki­lau­maa sil­lä kul­jete­taan, mut­ta Lahdessa vas­tas­sa on yksi poli­isi­au­to. Koskaan ei ole tarvit­tu kah­ta. Sen ker­ran, kun olen näh­nyt, junas­ta on talutet­tu autoon yksi van­ki. Ehkä toinen viedään Kou­volaan asti.

Olisiko van­gin kul­jet­tamiseen ole­mas­sa halvem­pi ratkaisu kuin oma yksi­tyi­nen junanvaunu?

Onko puolueiden välillä ideologisia eroja

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen

Puoluei­den välil­lä on tosi­asi­as­sa suuria ide­ol­o­gisia ero­ja. Havaitsin sen SATA-komite­as­sa, jos­sa jouduin yllät­tymään kokoomuk­sen todel­la kovista asen­teista; puolue kat­soi maail­maa ylem­män keskilu­okan etu­jen kaut­ta. Julk­i­sista puheen­vuoroista olin saanut molem­mista aivan eri käsi­tyk­sen. Jat­ka lukemista “Onko puoluei­den välil­lä ide­ol­o­gisia eroja”

Suomen paras

Vähän omake­hua:

Cision Oy on rankan­nut pohjo­is­maiset poli­it­tiset blog­it käyt­täen rajauk­se­na sitä, etteivät lehtien toimit­ta­jien omat blog­it kel­paa kilpailuun.

Tämä blo­gi valit­ti­in Suomen parhaak­si. Suo­ma­lai­sista blo­geista toisek­si parhaak­si valit­ti­in valit­ti­in Jyr­ki Kasvin blogi.

Kat­so uuti­nen tästä. (Löy­tyy sieltä aika alhaalta)

Kelluva korpitaaleri?

Keskustelu markki­noil­la määräy­tyvistä palkoista ohjau­tui alueille, joista olen kir­joit­tanut ennenkin. Lai­tan tähän muistin virk­istämisek­si Suomen Kuvale­hden kolumni­ni kymme­nen vuo­den takaa. 

Kysymys opti­maalis­es­ta val­u­ut­ta-alueesta oli kuuma aihe Suomen liit­tyessä Euro-alueeseen. Val­u­ut­ta-alue ei ole opti­maa­li­nen, jos sen toises­sa osas­sa tarvit­taisi­in matalia korko­ja laman voit­tamiseen ja toises­sa korkei­ta korko­ja yliku­umen­e­misen estämiseen.

Ehkä Euroop­pa ei ole opti­maa­li­nen val­u­ut­ta-alue, mut­ta olisiko edes Suo­mi? Eivätkö erot suh­dan­neti­lanteessa ole Suomen sisäl­lä paljon suurem­mat, kuin ovat eri Euroopan maid­en välis­sä? Ovatko Espoo ja Kain­uu muka samas­sa suh­dan­neti­lanteessa? Jat­ka lukemista “Kel­lu­va korpitaaleri?”