Keskustelu markkinoilla määräytyvistä palkoista ohjautui alueille, joista olen kirjoittanut ennenkin. Laitan tähän muistin virkistämiseksi Suomen Kuvalehden kolumnini kymmenen vuoden takaa.
Kysymys optimaalisesta valuutta-alueesta oli kuuma aihe Suomen liittyessä Euro-alueeseen. Valuutta-alue ei ole optimaalinen, jos sen toisessa osassa tarvittaisiin matalia korkoja laman voittamiseen ja toisessa korkeita korkoja ylikuumenemisen estämiseen.
Ehkä Eurooppa ei ole optimaalinen valuutta-alue, mutta olisiko edes Suomi? Eivätkö erot suhdannetilanteessa ole Suomen sisällä paljon suuremmat, kuin ovat eri Euroopan maiden välissä? Ovatko Espoo ja Kainuu muka samassa suhdannetilanteessa?
Joskus kannattaa omien ajatusten selkeyttämiseksi tarkastella täysin hyödyttömiä malleja. Nostetaan siis hetkeksi molemmat jalat ilmaan ja kuvitellaan, mitä tapahtuisi, jos Suomen syrjäseudut eroaisivat Eurosta ja ottaisivat käyttöön Korpitaalerin, joka tietysti pitäisi panna kellumaan.
Korpitaaleri devalvoituisi ainakin aluksi ja syrjäseutujen asukkaat köyhtyisivät. Monen mielestä tämä köyhtyminen varmaankin olisi sosiaalisesti väärin. Sen joka näin sanoo, ei ainakaan kannata haikailla omaa markkaa takaisin voidakseen hädän tullessa devalvoida ja köyhdyttääkseen siis koko Suomen.
Jos Korpitaalerin kurssi alenisi 10 %, syrjäseutujen asukkaiden ostovoima ei suinkaan alenisi yhtä paljon, sillä suuri osa rahankäytöstä kulutetaan paikallisiin palveluihin ja tuotteisiin. Nehän halpenisivat korpitaalerin mukana. Syrjäseutujen ongelma ei ole palkansaajien heikko ostovoima vaan se, että palkansaajia on niin vähän.
Sitä alentunutta ostovoimaa voisi tulla nopeasti lisää, kun kaikenlaisen tuotannon siirtäminen halvan Korpitaalerin alueelle tulisi kannattavaksi. Turismi Euro-Suomesta lisääntyisi, Taaleri-Suomi lisäisi suosiotaan kesämökkialueena, moni eläkeläinen muuttaisi eläkepäivikseen nauttimaan halvasta elämästä, rintamaiden yhtiöt siirtäisivät monia toimintojaan sinne ja niin edelleen. Kelluva taaleri poistaisi alueelliset työllisyyserot Suomesta ja palauttaisi Syrjä-Suomen tulevaisuususkon niin kuin devalvaatiot ovat aikanaan pelastaneet koko Suomen.
….
Nyt on aika laskea edes toinen jalka maahan. Korpitaaleria ei tule, mutta samaan tulokseen tietysti päästäisiin hyväksymällä alueelliset palkkaerot.
Vielä 60-luvulla baariruoka oli jo Lahdessa selvästi halvempaa kuin Helsingissä. Helsingissä kaikki oli kalliimpaa ja myös palkat korkeampia. Sitten tulivat maanlaajuiset työehtosopimukset ja alueelliset palkkaerot poistuivat, useimmilta aloilta.
Meillä on valtion palkoissa kalliin paikan lisät, samoin kuin kansaneläkkeessä ja toimeentulotuessa, mutta useimmista työehtosopimuksista ne puuttuvat. Valtion palkoistakin kalliinpaikan lisiä ollaan vaatimassa pois.
Monilla uuden talouden aloilla, joilla työehtosopimuksista ei niin piitata, palkat kyllä vaihtelevat alueittain, koska työvoimaa ei muuten saataisi.
Jos työehtosopimusten mukainen palkka olisi rintamailla suurempi, yritykset yrittäisivät siirtää mahdollisimman paljon toimintojaan muualle.
Tulisivatko helsinkiläiset paljon rikkaammiksi, jos Helsingissä maksettaisiin korkeampia pakkoja? Tulisivat vähän, mutta eivät paljon, sillä korkeammat palkat menisivät myös hintoihin ja suuri osa rahoista kulutetaan yhä paikallisesti. Suurin hyöty helsinkiläisille tulisi, jos palkkaerot toimisivat halutussa tavalla: asuntojen hinnat laskisivat, kun kaikki eivät enää yrittäisi muuttaa Helsinkiin työpaikkojen perässä.
Entä eikö samaan päästäisi porrastamalla verotusta alueellisesti? Päästäisiin, mutta olisiko tulos hyvä? Jos opettaja tienaisi Helsingissä saman kuin Porissa, mutta maksaisi enemmän veroja ja asumisestaan tuplasti, ei lopputulos olisi oikeudenmukainen. Helsingissä pärjäisivät vain huippupalkkoja saavat uuden talouden ihmiset ja ne sosiaaliturvalla elävät, joille kalliimmat asumiskustannukset korvattaisiin, mutta eivät tavalliset palkansaajat. Sekään ei olisi tasapainoista yhdyskuntakehitystä.
Onhan meillä sitä paitsi progressiivinen verotus. Jos rintamailla maksettaisiin korkeampia palkkoja, suurin hyötyjä tästä olisi verottaja ja veroista hyötyisivät taas eniten juuri syrjäseudut, joissa julkisten työpaikkojen ja tulonsiirtojen osuus on niin merkittävä.
Voisiko tämä artikkeli olla pohjapaperi seuraavalle hallitusohjelmalle?
No pyöritellään vähän: Eikö verotus itsessään ole sitten osin porrastunut syrjäseutujen haitaksi? Tarkoitan kunnallisveroa, joka keskuksissa on alempi kuin vähäväkisillä alueilla, Lapissa n.20% ja Uudellamaalla n.18.2% keskimäärin.
Erot ovat pieniä ja luulisi ettei kukaan noihin katso paikkaa valitessaan ja siksi päädy Uudellemaalle. Vai olenko väärässä esim yritysten suhteen siis ajatellen isopalkkaisia perustaja-johtajia isoine veroineen. Tiedän, että pelkillä pääomatuloilla kunnallisveroa ei makseta ja asuinpaikalla ei heille ole väliä, mutta saavat hekin yleensä myös isoja palkkatuloja. Yritykset taas tarjoavat työtä jonka perässä moni muuttaa halusta tai pakosta syrjäseuduilta keskuksiin nostamaan asuntojen hintoja.
Kiinnostava kokeilu voisi olla päinvastainen tilanne, eli jos kaupungit nostaisivat kunnallisveronsa reilusti yli syrjäseutujen eli hatusta vaikka 25-30%iin ja korjaisivat taloutensa erinomaiseksi, ja samalla nähtäisiin että onko sillä sittenkin vaikutusta.
”suuri osa rahankäytöstä kulutetaan paikallisiin palveluihin ja tuotteisiin”
Suuri osa taitaa olla luokkaa 1-10%. Ruoka, kulutustavarat, energia jne tuodaan euro-suomesta, tai ainakin hinnoitellaan eurojen mukaan. Mahdolliset korpi-taaleri alennukset hukkuvat valuutanvaihtokuluihin. Korpitaalerin lyhenne on WIW (Worst Idea in the World). Perusvihreiden hallitusohjelmakamaa siis.
Palkoista paikallinen sopiminen hallituspaperin pohjaksi…? Yleislakkoako kaipailet? 😉
Samaa mieltä edellisen kanssa.
Ja: Osmo ”Ovatko Espoo ja Kainuu muka samassa suhdannetilanteessa?”
Kyllä ovat. Koko maailma näyttäisi olevan.
Osmo:
Ja heti meni pieleen… Toivottavasti tämä on yks niistä asioista joita väitit oppineesi blogin kommentoijilta.
No tämä riippuu kyllä ihan hädän luonteesta. Jos se hätä johtuu negatiivisesta AD-shokista niin on kyllä syytä haikailla sellaisen keskuspankin perään, joka voi devalvoida. Se ei nimittäin köyhdytä koko Suomea yhtään sen enempää kuin se shokki köyhdytti ulkomaita.
Tuo palkkajuttu on sen sijaan jämpti. Eurohan pakottaa meidän tähän, mutta palkat ei vaan jousta alaspäin yhtä kätevästi kuin valuuttakurssit.
Nerokas ajatus 🙂
ois varmaan kyl syytä jakaa semmoiseen 6 eri valuuttaan ja suomen konfederaation jäseniksi.
Åland, etelä, pohjanmaa-oulu, itä (joensuu-lappeenranta), lappi ja ”koukku-länsisuomi”
Federaation sisällä ei jaettaisi rahaa, mutta olisi mm yhteinen puolustus, johon jäsenet sitten osallistuvat niin rahalla kuin nais & miesvoimalla.
Tämän lisäksi suurimmilla firmoilla olisi myös rahanpaino-oikeudet (eikä tarttis aina kikkailla osakkeilla).. sitten ois myös vilkkaat markkinat missä mietitään montako itärahaa menee yhteen nokiaan… mitä merkitsee upm-denierin kurssille että tuli vähemmän voittoa.
Yhtiörahoilla voisi saada firman tuotteita edullisemmin, ja siten olisi konkreettista arvoa rahoilla. Nokian 1000 pesoa seteli ois esim aina yhden N-uusimman arvoinen.
Tai UPM-10.000 denierin setelillä saisi rullan paperia, aina ja ikuisesti.
Lois varmaan ihan sikana työpaikkoja, kun voisivat maksaa näillä rahoilla ja siten sitoa kuluttajia.. tietyllä tavalla nollakorkoista lainaa, josta ei edes tarvitse maksaa rahaa, vaan vain tuotantoa.
Tililläkin voisi sitten olla 500 etelänrahaa, 2000itämarkkaa, 50 lapinporoa, 300 forttumia jne..
Voisi mennä niinkin että alueellisten rahojen kysyntä ois hieman kyseenalainen, jos tavarat saa s-rahoilla tai k-krediteillä ja sähkölaskun maksaa forttumeilla, kännyn nokioilla jne..
Markkinatalous sentään toimii, se on tieteellisesti todistettu.
Laajennetaan tota ajatusleikkiä siihen että jokaisella oikeushenkilöllä olisi oma valuutta ja osakekanta ja unohdetaan hetkeksi ne käytännön ongelmat vaihdannan vaikeuksista ja likviditeetin puutteesat ja kuvitellaan että ne hoidettaisiin markkinatalouden mekanismilla X.
Ajatusleikkiähän voisi laajentaa vaikka siten, että pääkaupunkiseutu itsenäistyisi omaksi valtiokseen. Loppuisi nurina siitä, että valtio keskittää kaiken Helsinkiin.
Fakta on se, että Kainuusta on enemmän matkaa Saksaan kuin Helsinkiin monessa mielessä. Fakta on myös se, että rahan määrästä ei päätetä Suomessa. Kreikka on parasta hoitoa euroalueen maille.
”Tuo palkkajuttu on sen sijaan jämpti. Eurohan pakottaa meidän tähän, mutta palkat ei vaan jousta alaspäin yhtä kätevästi kuin valuuttakurssit.”
Yritysten kiinteät kulut eivät jousta euromaassa missään tilanteessa.
Kun Ruostin kruunu kelluu 10 % alaspäin niin vientituotteet halpenevat suurin piirtein saman verran.Vain tuonnin osuus kompensoi arvon laskua.
Jotta Suomi pääsisi samaan niin palkat olisi nollattava
”Vielä 60-luvulla baariruoka oli jo Lahdessa selvästi halvempaa kuin Helsingissä. Helsingissä kaikki oli kalliimpaa ja myös palkat korkeampia. Sitten tulivat maanlaajuiset työehtosopimukset ja alueelliset palkkaerot poistuivat, useimmilta aloilta.”
Virkamiehillä oli 90-luvulle saakka syrjäseutulisät,Ivalo oli 7 pisteen paikka, sillä sai lisää jos 28 % hesalaiseen verrattuna.
Samoin monissa työehtosopimuksissa tunnettiin syrjäseutulisä esim Rovaniemellä työsopimussuhteinen sai 8 % lisää hesalaiseen verrattuna ja senkin päälle tuli vielä Lapissa hävitetyn- paikan- lisä
Korpitaaleri ei toimi, jos se on vapaasti vaihdettava valuutta.
Kuinka eläkeläisen kannattaa muuttaa Korpeen, jos hänen eläkkeensä muuton jälkeen maksetaan taalereissa.
Kreikassa on ainesta korpitaaleriteorian testiympäristöksi:
http://www.kenlie.vuodatus.net/
Paluu uusdrakhmoihin on halvempi ja sosiaalisesti kivuttomampi vaihtoehto kuin se, että kannetaan ns. vettä kaivoon.
Liian vanha: ”Kun Ruostin kruunu kelluu 10 % alaspäin niin vientituotteet halpenevat suurin piirtein saman verran.Vain tuonnin osuus kompensoi arvon laskua.
Jotta Suomi pääsisi samaan niin palkat olisi nollattava.”
Siis Ruotsin vientituotteiden halpeneminen 10%:lla edellyttäisi vastaavasti, että päästäkseen samaan, suomalaisten pitäisi tehdä töitä ilmaiseksi?
Tämä nyt on täyttä puppua.
K-Veikko: ”Korpitaaleri ei toimi, jos se on vapaasti vaihdettava valuutta.
Kuinka eläkeläisen kannattaa muuttaa Korpeen, jos hänen eläkkeensä muuton jälkeen maksetaan taalereissa.”
Eikös K-Veikko enää muista, kuinka valuuttoja vaihdetaan? Jos eläkeläinen muuttaa Korpeen euroalueelta, hänen euronsa vaihdetaan korpitaalereiksi ja niitä tulee siis melkoinen tukku.
Mutta ei se korpitaaleri sittenkään toimisi. Kaikki pikkuvaltiot Euroopassa käyttävät euroa, omat valuutat on unohdettu aikoja sitten, jo ennen euroa.
Raimo K
”Mutta ei se korpitaaleri sittenkään toimisi. Kaikki pikkuvaltiot Euroopassa käyttävät euroa, omat valuutat on unohdettu aikoja sitten, jo ennen euroa.”
Yllä Osmo näyttää käyttäneen korpitaaleria havainnollistavana esimerkkinä hintamekanismin toiminnasta. Samankaltaisesti se hintamekanismi toimii valuutta-alueen sisälläkin, jos sen vaan annetaan toimia. Jousto menee aina niihin kohtiin joiden annetaan helpoiten joustaa. Jos halutaan, että palkat eivät vaihtele maan sisällä, asukkaat muuttavat. Jos halutaan, että palkat ovat jäykkiä, työllisyys joustaa. Jos halutaan, että työtunnit ovat aina kiinteät 37,5 h/vko, työllisyys ja kokonaistuotanto joustavat.
Tonni käteen: ”Yllä Osmo näyttää käyttäneen korpitaaleria havainnollistavana esimerkkinä hintamekanismin toiminnasta.”
Jaa. Luulisi, että halutaan havainnolistaa valuutan käyttäytymistä.
”Samankaltaisesti se hintamekanismi toimii valuutta-alueen sisälläkin, jos sen vaan annetaan toimia. Jousto menee aina niihin kohtiin joiden annetaan helpoiten joustaa. Jos halutaan, että palkat eivät vaihtele maan sisällä, asukkaat muuttavat. Jos halutaan, että palkat ovat jäykkiä, työllisyys joustaa. Jos halutaan, että työtunnit ovat aina kiinteät 37,5 h/vko, työllisyys ja kokonaistuotanto joustavat.”
Missähän sellaisen mekanismin on annettu toimia?
Teollisuus ei muuta Korpeen, vaikka mikä olisi, vaikka palkat joustaisivat kuinka – asukkaat muuttavat.
Raimo K
”Jaa. Luulisi, että halutaan havainnolistaa valuutan käyttäytymistä.”
Sitäkin.
”Missähän sellaisen mekanismin on annettu toimia?
Teollisuus ei muuta Korpeen, vaikka mikä olisi, vaikka palkat joustaisivat kuinka – asukkaat muuttavat.”
Kaikissa markkinatalousmaissa annetaan hintamekanismin toimia, mutta rajoitetusti. Jos tuotantoa ohjataan puhtaasti keskusjohtoisesti, kyseessä ei ole markkinatalousmaa, vaan suunnitelmatalousmaa.
Harvemmin teollisuuslaitoksia pystytetään nykyään kaupunkien keskustoihin. Kyllä ne sivummalle rakennetaan. Kaikki kustannukset ja tuotto-odotukset tietysti vaikuttavat investointipäätöksiin eivätkä pelkät palkat.
Kaupungistumista ja keskittymistä tapahtuu luonnostaan ja se on monessa mielessä hyväkin trendi. Keskittymisen aste ja nopeus on se asia johon voidaan vaikuttaa. Ainakin jo olemassaolevaa taantuvienkin paikkakuntien infraa kannaisi pyrkiä hyödyntämään, jos se on taloudellisesti kannattavaa.
Tonni käteen: ”Harvemmin teollisuuslaitoksia pystytetään nykyään kaupunkien keskustoihin.”
Harvemmin. Mutta ei korpitaalerin aluetta ajateltukaan kaupunkien keskustoihin vaan korpeen.
Voisipa vaikka lyödä vetoa, että jos jokin teollisuuslaitos korpeen sijoittuu, kyseessä on tosiaan suunnitelmatalous – tai malmiesiintymä.
”Jos halutaan, että palkat eivät vaihtele maan sisällä, asukkaat muuttavat. Jos halutaan, että palkat ovat jäykkiä, työllisyys joustaa.”
Ei tuotannossa pidetä yhtään ylimääräistä, joten palkkajousto auttaa vain jos tuo hiljaisen ajan palkaa on nolla, jos työtä ei ole tai tehtyjen työtuntien mukainen.
Nykyaikaiset tuotannonohjausjärjestelmät kertovat jokaisen työpaikan kuormituksen ja henkilöstö järjestellään sen mukaan, mikä on kuormitus palkkajoustolla ei ole merkitystä työpaikkojen säilymiselle.
Yrittääkö Liian vanha sanoa, etteivät matalat palkat houkuttelekaan yrityksiä Kiinaan? Vallankumouksellinen teoria!
Raimo K
”Harvemmin. Mutta ei korpitaalerin aluetta ajateltukaan kaupunkien keskustoihin vaan korpeen.”
On siellä Kainuussa maakuntakeskuksiakin ja mielestäni nykyinen käytäntö, jossa minimipalkkanormi on ostovoimalla mitattuna Kainuussa suurempi kuin Helsingissä on järjetön ja johtaa turhaan työttömyyteen ja muuttoliikkeeseen. Jos suomalaiset tätä kuitenkin haluavat, niin näillä mennään.
”Yrittääkö Liian vanha sanoa, etteivät matalat palkat houkuttelekaan yrityksiä Kiinaan? Vallankumouksellinen teoria!”
Kiinan edullisuus riippuu monesta tekijästä. Yleisesti arvioidaan, että säästö tuotannollisessa toiminnassa on n 5 %. Huonompi tuottavuus , korruptio, byrokratia, kehittymätön logistiikka etc syövät kustannusetua.
Esim Salcombin siirtymisen tulos oli, että kulut jopa nousivat.
Kiina on suuri markkina ja jos jotakin pitää tehdä 100 miljoonaa Kiinan markkinoilla niin se Suomen tarvitsema 500000 voidaan toimittaa tehtaan suunnitteluvirheistä.
Mutta on paljon tavaroita. joita ei kannata kuljetella ympäri maailman, paperi on yksi ja pakkauksia vain 300 km
Mutta sehän ei ollut kommentin aihe vaan Ruotsin valuutan arvonalennuksen vertaaminen Suomen keinoihin saavuttaa sama kilpailuetu.
Kun meillä yleisesti EK pyrkii yrityskohtaisiin palkkajoustoihin ja niissäkin vain duunariportaan palkan joustoihin niin niiden merkitys on olematon ellei palkkoja nollata.
Katsopa vaikka tuota paperialan esimerkkiä.
Palkkadevalvaatio edellyttäisi laajaa sopimusta eli tupon kaltaista yhteiskuntasopimusta, mutta sehän kuuluu kiellettyihin juttuihin tänä päivänä
Liian vanha: ”Kun meillä yleisesti EK pyrkii yrityskohtaisiin palkkajoustoihin ja niissäkin vain duunariportaan palkan joustoihin niin niiden merkitys on olematon ellei palkkoja nollata.
Katsopa vaikka tuota paperialan esimerkkiä.”
Eihän se nollauskaan riitä mihinkään – muistaakseni paperiteollisuudessa palkkojen osuus kustannuksista on jotain 5-6 prosenttia. Eli koko henkilöstö pitäisi saneerata ulos, mutta kuka käyttää koneita?
Tutkimus ja tuotekehitys on tässäkin ainoa keino.
EDIT kohta: RUOTSIN hallituksen….
Minulla jäi soimaan Ruotsin hallituksen alaisen suhdanneinstituutin johtaja Juhana Vartiaisen kommentti eilen YLE:n radiossa. Ohjelmassa käsiteltiin Ruotsin talouden hämmästyttävän voimakasta kehitystä.
Toimittaja kysyi Vartiaiselta, onko tähän mahdolisesti yhtenä syynä se, että Ruotsilla on oma valuuttaa kruunu.
Vartiainen vastasi mitän perustelematta, että sillä ei ole ollut mitään merkitystä!
Kyllä sillä on ratkaiseva merkkitys.
Lähtien vähittäiskaupasta, mistä jopa Ruotsi-maito ilmestyi pääministerimmeä lähikauppaan niin aina paperiteollisuuteen, joka siirsi tuotantoaan Ruotsiin – niin kyllä Ruotsi on omasta valuutastaan hyötynyt valtavasti.
Ja mitä vielä – Irlanti on saanut luvan painaa korpivaluuttaa. Mitähän jos, Pohjois-Karjala olisi alkanut takoa markkoja.
Ruotsi on osannut kruunullaan pelata taitavaa “rajakauppaa”, siinä on ollut käytössä myös mm. ruotsalaispankkien baltia-luototukset.
Entä jos vain se suurin menoerä, vuokrat tai asuntolainat maksetaan ”korpitaalereina”?
Suomi ei välttämättä ole täysin optimaalinen valuutta-alue, ja on aivan mahdollista, että kansantalous hyötyisi useamman valuutta-alueen olemassaolosta Suomessa.
En oikein ymmärrä, mitä Soininvaara hakee tekstillään takaa. Sitäkö, että jos kerran markka toimii, euronkin pitää toimia? Vai sitä, että jos Suomessa on tulonsiirtoja, hintaeroja ja palkkaeroja, niin kuuluu olla Euroopassakin?
Se, onko Suomi optimaalinen valuutta-alue vai ei, ei liity oikeastaan mitenkään eurokriisiin ja sen huonouteen. Ajatus tulonsiirtoliittovaltiosta tai sisäisen devalvaation sopeutuspakosta on sekin huono, koska ensimmäiseen ei kukaan suostu, ja vaikka suostuisikin, siitä tulisi kuitenkin huono. Mieti nyt, Euroopan poliitikot laatimassa tulonsiirtoliittovaltiota! Sisäinen devalvaatio taas on huono, koska se ei oikein toimi ja on hidas.
Ellen ihan väärin ymmärrä, tämä oli olevinaan jonkinlaista kritiikkiä euroa epäileviä kohtaan. Ja tämä on yksi syy, miksi vaihdoin aiemmin äänestämäni Soininvaaran ja Kokoomuksen eri edustajat persuihin. Tekemällä ja vaatimalla huonoa politiikkaa menettää ensin fiksut, myöhemmin tyhmemmätkin äänestäjät.
Tuo kirjoitus ei liity mitenkään eurokriisiin. Se on kirjoitettu ennen euron käyttöönottoa.