Kelluva korpitaaleri?

Keskustelu markki­noil­la määräy­tyvistä palkoista ohjau­tui alueille, joista olen kir­joit­tanut ennenkin. Lai­tan tähän muistin virk­istämisek­si Suomen Kuvale­hden kolumni­ni kymme­nen vuo­den takaa. 

Kysymys opti­maalis­es­ta val­u­ut­ta-alueesta oli kuuma aihe Suomen liit­tyessä Euro-alueeseen. Val­u­ut­ta-alue ei ole opti­maa­li­nen, jos sen toises­sa osas­sa tarvit­taisi­in matalia korko­ja laman voit­tamiseen ja toises­sa korkei­ta korko­ja yliku­umen­e­misen estämiseen.

Ehkä Euroop­pa ei ole opti­maa­li­nen val­u­ut­ta-alue, mut­ta olisiko edes Suo­mi? Eivätkö erot suh­dan­neti­lanteessa ole Suomen sisäl­lä paljon suurem­mat, kuin ovat eri Euroopan maid­en välis­sä? Ovatko Espoo ja Kain­uu muka samas­sa suhdannetilanteessa?

 Joskus kan­nat­taa omien aja­tusten selkeyt­tämisek­si tarkastel­la täysin hyö­dyt­tömiä malle­ja. Nos­te­taan siis het­kek­si molem­mat jalat ilmaan ja kuvitel­laan, mitä tapah­tu­isi, jos Suomen syr­jäseudut eroaisi­vat Eurosta ja ottaisi­vat käyt­töön Kor­pi­taa­lerin, joka tietysti pitäisi pan­na kellumaan.

Kor­pi­taa­leri devalvoi­tu­isi ainakin aluk­si ja syr­jäseu­tu­jen asukkaat köy­hty­i­sivät. Mon­en mielestä tämä köy­htymi­nen var­maankin olisi sosi­aalis­es­ti väärin. Sen joka näin sanoo, ei ainakaan kan­na­ta haikail­la omaa markkaa takaisin voidak­seen hädän tul­lessa devalvoi­da ja köy­hdyt­tääk­seen siis koko Suomen.

Jos Kor­pi­taa­lerin kurssi alenisi 10 %, syr­jäseu­tu­jen asukkaiden ostovoima ei suinkaan alenisi yhtä paljon, sil­lä suuri osa rahankäytöstä kulute­taan paikallisi­in palvelui­hin ja tuot­teisi­in.  Nehän halpeni­si­vat kor­pi­taa­lerin mukana. Syr­jäseu­tu­jen ongel­ma ei ole palka­nsaa­jien heikko ostovoima vaan se, että palka­nsaa­jia on niin vähän.

Sitä alen­tunut­ta ostovoimaa voisi tul­la nopeasti lisää, kun kaiken­laisen tuotan­non siirtämi­nen hal­van Kor­pi­taa­lerin alueelle tulisi kan­nat­tavak­si. Tur­is­mi Euro-Suomes­ta lisään­ty­isi, Taa­leri-Suo­mi lisäisi suo­sio­taan kesämökkialueena, moni eläkeläi­nen muut­taisi eläkepäivikseen naut­ti­maan hal­vas­ta elämästä, rin­ta­maid­en yhtiöt siirtäi­sivät monia toim­into­jaan sinne ja niin edelleen. Kel­lu­va taa­leri pois­taisi alueel­liset työl­lisyy­serot Suomes­ta ja palaut­taisi Syr­jä-Suomen tule­vaisu­ususkon niin kuin deval­vaa­tiot ovat aikanaan pelas­ta­neet koko Suomen.

 .…

Nyt on aika laskea edes toinen jal­ka maa­han. Kor­pi­taa­le­ria ei tule, mut­ta samaan tulok­seen tietysti päästäisi­in hyväksymäl­lä alueel­liset palkkaerot.

Vielä 60-luvul­la baariruo­ka oli jo Lahdessa selvästi halvem­paa kuin Helsingis­sä. Helsingis­sä kaik­ki oli kalli­im­paa ja myös palkat korkeampia. Sit­ten tuli­vat maan­laa­juiset työe­htosopimuk­set ja alueel­liset palkkaerot pois­tu­i­v­at, useim­mil­ta aloilta.

Meil­lä on val­tion palkois­sa kalli­in paikan lisät, samoin kuin kansaneläk­keessä ja toimeen­tu­lotues­sa, mut­ta useim­mista työe­htosopimuk­sista ne puut­tuvat. Val­tion palkois­takin kalli­in­paikan lisiä ollaan vaa­ti­mas­sa pois.

Monil­la uuden talouden aloil­la, joil­la työe­htosopimuk­sista ei niin piita­ta, palkat kyl­lä vai­htel­e­vat alueit­tain, kos­ka työvoimaa ei muuten saataisi.

Jos työe­htosopimusten mukainen palk­ka olisi rin­ta­mail­la suurem­pi, yri­tyk­set yrit­täi­sivät siirtää mah­dol­lisim­man paljon toim­into­jaan muualle.

Tuli­si­vatko helsinkiläiset paljon rikkaam­mik­si, jos Helsingis­sä mak­set­taisi­in korkeampia pakko­ja? Tuli­si­vat vähän, mut­ta eivät paljon, sil­lä korkeam­mat palkat meni­sivät myös hin­toi­hin ja suuri osa rahoista kulute­taan yhä paikallis­es­ti. Suurin  hyö­ty helsinkiläisille tulisi, jos palkkaerot toimi­si­vat halu­tus­sa taval­la: asun­to­jen hin­nat lask­i­si­vat, kun kaik­ki eivät enää yrit­täisi muut­taa Helsinki­in työ­paikko­jen perässä.

Entä eikö samaan päästäisi por­ras­ta­mal­la vero­tus­ta alueel­lis­es­ti? Päästäisi­in, mut­ta olisiko tulos hyvä? Jos opet­ta­ja tien­aisi Helsingis­sä saman kuin Poris­sa, mut­ta mak­saisi enem­män vero­ja ja asumis­es­taan tuplas­ti, ei lop­putu­los olisi oikeu­den­mukainen. Helsingis­sä pär­jäi­sivät vain huip­pu­palkko­ja saa­vat uuden talouden ihmiset ja ne sosi­aal­i­tur­val­la elävät, joille kalli­im­mat asumiskus­tan­nuk­set kor­vat­taisi­in, mut­ta eivät taval­liset palka­nsaa­jat. Sekään ei olisi tas­apain­oista yhdyskuntakehitystä.

Onhan meil­lä sitä pait­si pro­gres­si­ivi­nen vero­tus. Jos rin­ta­mail­la mak­set­taisi­in korkeampia palkko­ja, suurin hyö­tyjä tästä olisi verot­ta­ja ja veroista hyö­ty­i­sivät taas eniten juuri syr­jäseudut, jois­sa julk­isten työ­paikko­jen ja tulon­si­ir­to­jen osu­us on niin merkittävä.

28 vastausta artikkeliin “Kelluva korpitaaleri?”

  1. Voisiko tämä artikke­li olla poh­japa­peri seu­raavalle hallitusohjelmalle?

  2. No pyöritel­lään vähän: Eikö vero­tus itsessään ole sit­ten osin por­ras­tunut syr­jäseu­tu­jen haitak­si? Tarkoi­tan kun­nal­lisveroa, joka keskuk­sis­sa on alem­pi kuin vähäväk­isil­lä alueil­la, Lapis­sa n.20% ja Uudel­la­maal­la n.18.2% keskimäärin. 

    Erot ovat pieniä ja luulisi ettei kukaan noi­hin kat­so paikkaa valites­saan ja sik­si päädy Uudelle­maalle. Vai olenko väärässä esim yri­tys­ten suh­teen siis ajatellen isopalkkaisia perus­ta­ja-johta­jia isoine veroi­neen. Tiedän, että pelkil­lä pääo­mat­u­loil­la kun­nal­lisveroa ei mak­se­ta ja asuin­paikalla ei heille ole väliä, mut­ta saa­vat hekin yleen­sä myös iso­ja palkkat­u­lo­ja. Yri­tyk­set taas tar­joa­vat työtä jon­ka perässä moni muut­taa halus­ta tai pakos­ta syr­jäseuduil­ta keskuk­si­in nos­ta­maan asun­to­jen hintoja.

    Kiin­nos­ta­va kokeilu voisi olla päin­vas­tainen tilanne, eli jos kaupun­git nos­taisi­vat kun­nal­lisveron­sa reilusti yli syr­jäseu­tu­jen eli hatus­ta vaik­ka 25–30%iin ja kor­jaisi­vat talouten­sa eri­no­maisek­si, ja samal­la nähtäisi­in että onko sil­lä sit­tenkin vaikutusta.

  3. “suuri osa rahankäytöstä kulute­taan paikallisi­in palvelui­hin ja tuotteisiin”

    Suuri osa taitaa olla luokkaa 1–10%. Ruo­ka, kulu­tus­tavarat, ener­gia jne tuo­daan euro-suomes­ta, tai ainakin hin­noitel­laan euro­jen mukaan. Mah­dol­liset kor­pi-taa­leri alen­nuk­set hukku­vat val­u­u­tan­vai­h­toku­lui­hin. Kor­pi­taa­lerin lyhenne on WIW (Worst Idea in the World). Perusvihrei­den hal­li­tu­so­hjel­maka­maa siis.

  4. Palkoista paikalli­nen sopimi­nen hal­li­tus­pa­perin poh­jak­si…? Yleis­lakkoako kaipailet? 😉

  5. Samaa mieltä edel­lisen kanssa.

    Ja: Osmo “Ovatko Espoo ja Kain­uu muka samas­sa suhdannetilanteessa?”

    Kyl­lä ovat. Koko maail­ma näyt­täisi olevan.

  6. Osmo:

    Kor­pi­taa­leri devalvoi­tu­isi ainakin aluk­si ja syr­jäseu­tu­jen asukkaat köyhtyisivät.

    Ja heti meni pieleen… Toiv­ot­tavasti tämä on yks niistä asioista joi­ta väi­tit oppi­neesi blo­gin kommentoijilta.

    Sen joka näin sanoo, ei ainakaan kan­na­ta haikail­la omaa markkaa takaisin voidak­seen hädän tul­lessa devalvoi­da ja köy­hdyt­tääk­seen siis koko Suomen.

    No tämä riip­puu kyl­lä ihan hädän luon­teesta. Jos se hätä johtuu negati­ivis­es­ta AD-shok­ista niin on kyl­lä syytä haikail­la sel­l­aisen keskus­pankin perään, joka voi devalvoi­da. Se ei nimit­täin köy­hdytä koko Suomea yhtään sen enem­pää kuin se shok­ki köy­hdyt­ti ulkomaita.

    Tuo palkka­jut­tu on sen sijaan jämp­ti. Euro­han pakot­taa mei­dän tähän, mut­ta palkat ei vaan jous­ta alaspäin yhtä kätevästi kuin valuuttakurssit.

  7. Nerokas aja­tus 🙂

    ois var­maan kyl syytä jakaa sem­moi­seen 6 eri val­u­ut­taan ja suomen kon­fed­er­aa­tion jäseniksi.
    Åland, etelä, poh­jan­maa-oulu, itä (joen­suu-lappeen­ran­ta), lap­pi ja “koukku-län­sisuo­mi”

    Fed­er­aa­tion sisäl­lä ei jaet­taisi rahaa, mut­ta olisi mm yhteinen puo­lus­tus, johon jäsenet sit­ten osal­lis­tu­vat niin rahal­la kuin nais & miesvoimalla.

    Tämän lisäk­si suurim­mil­la fir­moil­la olisi myös rahan­paino-oikeudet (eikä tart­tis aina kikkail­la osakkeil­la).. sit­ten ois myös vilkkaat markki­nat mis­sä mietitään mon­tako itära­haa menee yhteen noki­aan… mitä merk­it­see upm-denierin kurssille että tuli vähem­män voittoa.

    Yhtiöra­hoil­la voisi saa­da fir­man tuot­tei­ta edullisem­min, ja siten olisi konkreet­tista arvoa rahoil­la. Nokian 1000 pesoa seteli ois esim aina yhden N‑uusimman arvoinen.
    Tai UPM-10.000 denierin setelil­lä saisi rul­lan pape­ria, aina ja ikuisesti.

    Lois var­maan ihan sikana työ­paikko­ja, kun voisi­vat mak­saa näil­lä rahoil­la ja siten sitoa kulut­ta­jia.. tietyl­lä taval­la nol­lako­rkoista lainaa, jos­ta ei edes tarvitse mak­saa rahaa, vaan vain tuotantoa.

    Tilil­läkin voisi sit­ten olla 500 etelän­ra­haa, 2000itämarkkaa, 50 lap­in­poroa, 300 fort­tumia jne..
    Voisi men­nä niinkin että alueel­lis­ten raho­jen kysyn­tä ois hie­man kyseenalainen, jos tavarat saa s‑rahoilla tai k‑krediteillä ja sähkölaskun mak­saa fort­tumeil­la, kän­nyn nokioil­la jne.. 

    Markki­na­t­alous sen­tään toimii, se on tieteel­lis­es­ti todistettu.

  8. Laa­jen­netaan tota aja­tusleikkiä siihen että jokaisel­la oikeushenkilöl­lä olisi oma val­u­ut­ta ja osakekan­ta ja uno­hde­taan het­kek­si ne käytän­nön ongel­mat vai­h­dan­nan vaikeuk­sista ja lik­vidi­teetin puut­teesat ja kuvitel­laan että ne hoidet­taisi­in markki­na­t­alouden mekanis­mil­la X.

  9. Aja­tusleikkiähän voisi laa­jen­taa vaik­ka siten, että pääkaupunkiseu­tu itsenäisty­isi omak­si val­tiok­seen. Lop­puisi nuri­na siitä, että val­tio keskit­tää kaiken Helsinkiin.

  10. Fak­ta on se, että Kain­u­us­ta on enem­män matkaa Sak­saan kuin Helsinki­in mon­es­sa mielessä. Fak­ta on myös se, että rahan määrästä ei päätetä Suomes­sa. Kreik­ka on paras­ta hoitoa euroalueen maille.

  11. “Tuo palkka­jut­tu on sen sijaan jämp­ti. Euro­han pakot­taa mei­dän tähän, mut­ta palkat ei vaan jous­ta alaspäin yhtä kätevästi kuin valuuttakurssit.”

    Yri­tys­ten kiin­teät kulut eivät jous­ta euro­maas­sa mis­sään tilanteessa.
    Kun Ruostin kru­unu kel­luu 10 % alaspäin niin vien­ti­tuot­teet halpenevat suurin piirtein saman verran.Vain tuon­nin osu­us kom­pen­soi arvon laskua.

    Jot­ta Suo­mi pää­sisi samaan niin palkat olisi nollattava

  12. “Vielä 60-luvul­la baariruo­ka oli jo Lahdessa selvästi halvem­paa kuin Helsingis­sä. Helsingis­sä kaik­ki oli kalli­im­paa ja myös palkat korkeampia. Sit­ten tuli­vat maan­laa­juiset työe­htosopimuk­set ja alueel­liset palkkaerot pois­tu­i­v­at, useim­mil­ta aloilta.”

    Virkamiehillä oli 90-luvulle saak­ka syrjäseutulisät,Ivalo oli 7 pis­teen paik­ka, sil­lä sai lisää jos 28 % hesalaiseen verrattuna.

    Samoin monis­sa työe­htosopimuk­sis­sa tun­net­ti­in syr­jäseu­tulisä esim Rovaniemel­lä työ­sopimus­suhteinen sai 8 % lisää hesalaiseen ver­rat­tuna ja senkin päälle tuli vielä Lapis­sa hävite­tyn- paikan- lisä

  13. Kor­pi­taa­leri ei toi­mi, jos se on vapaasti vai­hdet­ta­va valuutta.

    Kuin­ka eläkeläisen kan­nat­taa muut­taa Kor­peen, jos hänen eläk­keen­sä muu­ton jäl­keen mak­se­taan taalereissa.

  14. Kreikas­sa on aines­ta kor­pi­taa­leri­teo­ri­an testiympäristöksi:
    http://www.kenlie.vuodatus.net/

    Paluu uus­drakhmoi­hin on halvem­pi ja sosi­aalis­es­ti kivut­tomampi vai­h­toe­hto kuin se, että kan­netaan ns. vet­tä kaivoon.

  15. Liian van­ha: “Kun Ruostin kru­unu kel­luu 10 % alaspäin niin vien­ti­tuot­teet halpenevat suurin piirtein saman verran.Vain tuon­nin osu­us kom­pen­soi arvon laskua.
    Jot­ta Suo­mi pää­sisi samaan niin palkat olisi nollattava.”

    Siis Ruotsin vien­ti­tuot­tei­den halpen­e­m­i­nen 10%:lla edel­lyt­täisi vas­taavasti, että päästäk­seen samaan, suo­ma­lais­ten pitäisi tehdä töitä ilmaiseksi?
    Tämä nyt on täyt­tä puppua.

    K‑Veikko: “Kor­pi­taa­leri ei toi­mi, jos se on vapaasti vai­hdet­ta­va valuutta.
    Kuin­ka eläkeläisen kan­nat­taa muut­taa Kor­peen, jos hänen eläk­keen­sä muu­ton jäl­keen mak­se­taan taalereissa.”

    Eikös K‑Veikko enää muista, kuin­ka val­u­ut­to­ja vai­hde­taan? Jos eläkeläi­nen muut­taa Kor­peen euroalueelta, hänen euron­sa vai­hde­taan kor­pi­taalereik­si ja niitä tulee siis melkoinen tukku.
    Mut­ta ei se kor­pi­taa­leri sit­tenkään toimisi. Kaik­ki pikku­val­tiot Euroopas­sa käyt­tävät euroa, omat val­u­u­tat on uno­hdet­tu aiko­ja sit­ten, jo ennen euroa.

  16. Raimo K
    “Mut­ta ei se kor­pi­taa­leri sit­tenkään toimisi. Kaik­ki pikku­val­tiot Euroopas­sa käyt­tävät euroa, omat val­u­u­tat on uno­hdet­tu aiko­ja sit­ten, jo ennen euroa.”

    Yllä Osmo näyt­tää käyt­täneen kor­pi­taa­le­ria havain­nol­lis­ta­vana esimerkkinä hin­tamekanis­min toimin­nas­ta. Samankaltais­es­ti se hin­tamekanis­mi toimii val­u­ut­ta-alueen sisäl­läkin, jos sen vaan annetaan toimia. Jous­to menee aina niihin kohti­in joiden annetaan helpoiten jous­taa. Jos halu­taan, että palkat eivät vai­htele maan sisäl­lä, asukkaat muut­ta­vat. Jos halu­taan, että palkat ovat jäykkiä, työl­lisyys jous­taa. Jos halu­taan, että työ­tun­nit ovat aina kiin­teät 37,5 h/vko, työl­lisyys ja kokon­ais­tuotan­to joustavat.

  17. Ton­ni käteen: “Yllä Osmo näyt­tää käyt­täneen kor­pi­taa­le­ria havain­nol­lis­ta­vana esimerkkinä hin­tamekanis­min toiminnasta.”

    Jaa. Luulisi, että halu­taan havain­no­lis­taa val­u­u­tan käyttäytymistä.

    “Samankaltais­es­ti se hin­tamekanis­mi toimii val­u­ut­ta-alueen sisäl­läkin, jos sen vaan annetaan toimia. Jous­to menee aina niihin kohti­in joiden annetaan helpoiten jous­taa. Jos halu­taan, että palkat eivät vai­htele maan sisäl­lä, asukkaat muut­ta­vat. Jos halu­taan, että palkat ovat jäykkiä, työl­lisyys jous­taa. Jos halu­taan, että työ­tun­nit ovat aina kiin­teät 37,5 h/vko, työl­lisyys ja kokon­ais­tuotan­to joustavat.”

    Mis­sähän sel­l­aisen mekanis­min on annet­tu toimia?
    Teol­lisu­us ei muu­ta Kor­peen, vaik­ka mikä olisi, vaik­ka palkat jous­taisi­vat kuin­ka — asukkaat muuttavat.

  18. Raimo K
    “Jaa. Luulisi, että halu­taan havain­no­lis­taa val­u­u­tan käyttäytymistä.”

    Sitäkin.

    “Mis­sähän sel­l­aisen mekanis­min on annet­tu toimia?
    Teol­lisu­us ei muu­ta Kor­peen, vaik­ka mikä olisi, vaik­ka palkat jous­taisi­vat kuin­ka – asukkaat muuttavat.”

    Kaikissa markki­na­t­alous­mais­sa annetaan hin­tamekanis­min toimia, mut­ta rajoite­tusti. Jos tuotan­toa ohjataan puh­taasti keskusjo­htois­es­ti, kyseessä ei ole markki­na­t­alous­maa, vaan suunnitelmatalousmaa. 

    Harvem­min teol­lisu­us­laitok­sia pystytetään nykyään kaupunkien keskus­toi­hin. Kyl­lä ne sivum­malle raken­netaan. Kaik­ki kus­tan­nuk­set ja tuot­to-odotuk­set tietysti vaikut­ta­vat investoin­tipäätök­si­in eivätkä pelkät palkat.

    Kaupungis­tu­mista ja keskit­tymistä tapah­tuu luon­nos­taan ja se on mon­es­sa mielessä hyväkin tren­di. Keskit­tymisen aste ja nopeus on se asia johon voidaan vaikut­taa. Ainakin jo ole­mas­saol­e­vaa taan­tu­vienkin paikkakun­tien infraa kan­naisi pyrk­iä hyö­dyn­tämään, jos se on taloudel­lis­es­ti kannattavaa.

  19. Ton­ni käteen: “Harvem­min teol­lisu­us­laitok­sia pystytetään nykyään kaupunkien keskustoihin.”

    Harvem­min. Mut­ta ei kor­pi­taa­lerin aluet­ta ajatel­tukaan kaupunkien keskus­toi­hin vaan korpeen.
    Voisi­pa vaik­ka lyödä vetoa, että jos jokin teol­lisu­us­laitos kor­peen sijoit­tuu, kyseessä on tosi­aan suun­nitel­mat­alous — tai malmiesiintymä.

  20. “Jos halu­taan, että palkat eivät vai­htele maan sisäl­lä, asukkaat muut­ta­vat. Jos halu­taan, että palkat ovat jäykkiä, työl­lisyys joustaa.”

    Ei tuotan­nos­sa pide­tä yhtään ylimääräistä, joten palkka­jous­to aut­taa vain jos tuo hil­jaisen ajan palkaa on nol­la, jos työtä ei ole tai tehty­jen työ­tun­tien mukainen.
    Nykyaikaiset tuotan­nono­h­jausjär­jestelmät ker­to­vat jokaisen työ­paikan kuor­mi­tuk­sen ja henkilöstö jär­jestel­lään sen mukaan, mikä on kuor­mi­tus palkka­jous­tol­la ei ole merk­i­tys­tä työ­paikko­jen säilymiselle.

    1. “Jos halu­taan, että palkat eivät vai­htele maan sisäl­lä, asukkaat muut­ta­vat. Jos halu­taan, että palkat ovat jäykkiä, työl­lisyys joustaa.”
      Ei tuotan­nos­sa pide­tä yhtään ylimääräistä, joten palkka­jous­to aut­taa vain jos tuo hil­jaisen ajan palkaa on nol­la, jos työtä ei ole tai tehty­jen työ­tun­tien mukainen.

      Yrit­tääkö Liian van­ha sanoa, etteivät mata­lat palkat houkut­telekaan yri­tyk­siä Kiinaan? Val­lanku­mouk­selli­nen teoria!

  21. Raimo K
    “Harvem­min. Mut­ta ei kor­pi­taa­lerin aluet­ta ajatel­tukaan kaupunkien keskus­toi­hin vaan korpeen.”

    On siel­lä Kain­u­us­sa maakun­takeskuk­si­akin ja mielestäni nykyi­nen käytän­tö, jos­sa min­imi­palkkanor­mi on ostovoimal­la mitat­tuna Kain­u­us­sa suurem­pi kuin Helsingis­sä on jär­jetön ja johtaa turhaan työt­tömyy­teen ja muut­toli­ik­keeseen. Jos suo­ma­laiset tätä kuitenkin halu­a­vat, niin näil­lä mennään.

  22. “Yrit­tääkö Liian van­ha sanoa, etteivät mata­lat palkat houkut­telekaan yri­tyk­siä Kiinaan? Val­lanku­mouk­selli­nen teoria!”

    Kiinan edullisu­us riip­puu mon­es­ta tek­i­jästä. Yleis­es­ti arvioidaan, että säästö tuotan­nol­lises­sa toimin­nas­sa on n 5 %. Huonom­pi tuot­tavu­us , kor­rup­tio, byrokra­tia, kehit­tymätön logis­ti­ik­ka etc syövät kustannusetua.
    Esim Sal­com­bin siir­tymisen tulos oli, että kulut jopa nousivat.
    Kiina on suuri markki­na ja jos jotakin pitää tehdä 100 miljoon­aa Kiinan markki­noil­la niin se Suomen tarvit­se­ma 500000 voidaan toimit­taa tehtaan suunnitteluvirheistä.
    Mut­ta on paljon tavaroi­ta. joi­ta ei kan­na­ta kul­jetel­la ympäri maail­man, paperi on yksi ja pakkauk­sia vain 300 km 

    Mut­ta sehän ei ollut kom­mentin aihe vaan Ruotsin val­u­u­tan arvonalen­nuk­sen ver­taami­nen Suomen keinoi­hin saavut­taa sama kilpailuetu.
    Kun meil­lä yleis­es­ti EK pyrkii yri­tysko­htaisi­in palkka­jous­toi­hin ja niis­säkin vain duu­nar­i­por­taan palkan jous­toi­hin niin niiden merk­i­tys on olema­ton ellei palkko­ja nollata.
    Kat­sopa vaik­ka tuo­ta pape­ri­alan esimerkkiä.

    Palkkade­val­vaa­tio edel­lyt­täisi laa­jaa sopimus­ta eli tupon kaltaista yhteiskun­ta­sopimus­ta, mut­ta sehän kuu­luu kiel­let­ty­i­hin jut­tui­hin tänä päivänä

  23. Liian van­ha: “Kun meil­lä yleis­es­ti EK pyrkii yri­tysko­htaisi­in palkka­jous­toi­hin ja niis­säkin vain duu­nar­i­por­taan palkan jous­toi­hin niin niiden merk­i­tys on olema­ton ellei palkko­ja nollata.
    Kat­sopa vaik­ka tuo­ta pape­ri­alan esimerkkiä.”

    Eihän se nol­lauskaan riitä mihinkään — muis­taak­seni paperi­te­ol­lisu­udessa palkko­jen osu­us kus­tan­nuk­sista on jotain 5–6 pros­ent­tia. Eli koko henkilöstö pitäisi saneer­a­ta ulos, mut­ta kuka käyt­tää koneita?
    Tutkimus ja tuoteke­hi­tys on tässäkin ain­oa keino.

  24. EDIT koh­ta: RUOTSIN hallituksen.…

    Min­ul­la jäi soimaan Ruotsin hal­li­tuk­sen alaisen suh­dan­ne­in­sti­tuutin johta­ja Juhana Var­ti­aisen kom­ment­ti eilen YLE:n radios­sa. Ohjel­mas­sa käsitelti­in Ruotsin talouden häm­mästyt­tävän voimakas­ta kehitystä.

    Toimit­ta­ja kysyi Var­ti­aiselta, onko tähän mah­dolis­es­ti yht­enä syynä se, että Ruot­sil­la on oma val­u­ut­taa kruunu.

    Var­ti­ainen vas­tasi mitän perustelemat­ta, että sil­lä ei ole ollut mitään merkitystä!

    Kyl­lä sil­lä on ratkai­se­va merkkitys.

    Läh­tien vähit­täiskau­pas­ta, mis­tä jopa Ruot­si-maito ilmestyi päämin­is­ter­im­meä lähikaup­paan niin aina paperi­te­ol­lisu­u­teen, joka siir­si tuotan­toaan Ruot­si­in – niin kyl­lä Ruot­si on omas­ta val­u­u­tas­taan hyö­tynyt valtavasti.

    Ja mitä vielä – Irlan­ti on saanut luvan painaa kor­pi­val­u­ut­taa. Mitähän jos, Pohjois-Kar­jala olisi alka­nut takoa markkoja.

    Ruot­si on osan­nut kru­unul­laan pela­ta taitavaa “rajakaup­paa”, siinä on ollut käytössä myös mm. ruot­salais­pankkien baltia-luototukset.

  25. Entä jos vain se suurin meno­erä, vuokrat tai asun­to­lainat mak­se­taan “kor­pi­taalere­ina”?

  26. Suo­mi ei vält­tämät­tä ole täysin opti­maa­li­nen val­u­ut­ta-alue, ja on aivan mah­dol­lista, että kansan­talous hyö­ty­isi use­am­man val­u­ut­ta-alueen ole­mas­saolosta Suomessa.

    En oikein ymmär­rä, mitä Soin­in­vaara hakee tek­stil­lään takaa. Sitäkö, että jos ker­ran mark­ka toimii, euronkin pitää toimia? Vai sitä, että jos Suomes­sa on tulon­si­ir­to­ja, hin­taero­ja ja palkkaero­ja, niin kuu­luu olla Euroopassakin? 

    Se, onko Suo­mi opti­maa­li­nen val­u­ut­ta-alue vai ei, ei liity oikeas­t­aan mitenkään eurokri­isi­in ja sen huo­nouteen. Aja­tus tulon­si­ir­toli­it­to­val­tios­ta tai sisäisen deval­vaa­tion sopeu­tus­pakos­ta on sekin huono, kos­ka ensim­mäiseen ei kukaan suos­tu, ja vaik­ka suos­tu­isikin, siitä tulisi kuitenkin huono. Mieti nyt, Euroopan poli­itikot laa­ti­mas­sa tulon­si­ir­toli­it­to­val­tio­ta! Sisäi­nen deval­vaa­tio taas on huono, kos­ka se ei oikein toi­mi ja on hidas. 

    Ellen ihan väärin ymmär­rä, tämä oli olev­inaan jonkin­laista kri­ti­ikkiä euroa epäile­viä kohtaan. Ja tämä on yksi syy, mik­si vai­h­doin aiem­min äänestämäni Soin­in­vaaran ja Kokoomuk­sen eri edus­ta­jat per­sui­hin. Tekemäl­lä ja vaa­ti­mal­la huonoa poli­ti­ikkaa menet­tää ensin fik­sut, myöhem­min tyh­mem­mätkin äänestäjät.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *