Kelluva korpitaaleri?

Kes­kus­te­lu mark­ki­noil­la mää­räy­ty­vis­tä pal­kois­ta ohjau­tui alueil­le, jois­ta olen kir­joit­ta­nut ennen­kin. Lai­tan tähän muis­tin vir­kis­tä­mi­sek­si Suo­men Kuva­leh­den kolum­ni­ni kym­me­nen vuo­den takaa. 

Kysy­mys opti­maa­li­ses­ta valuut­ta-alu­ees­ta oli kuu­ma aihe Suo­men liit­tyes­sä Euro-alu­ee­seen. Valuut­ta-alue ei ole opti­maa­li­nen, jos sen toi­ses­sa osas­sa tar­vit­tai­siin mata­lia kor­ko­ja laman voit­ta­mi­seen ja toi­ses­sa kor­kei­ta kor­ko­ja yli­kuu­me­ne­mi­sen estämiseen.

Ehkä Euroop­pa ei ole opti­maa­li­nen valuut­ta-alue, mut­ta oli­si­ko edes Suo­mi? Eivät­kö erot suh­dan­ne­ti­lan­tees­sa ole Suo­men sisäl­lä pal­jon suu­rem­mat, kuin ovat eri Euroo­pan mai­den välis­sä? Ovat­ko Espoo ja Kai­nuu muka samas­sa suhdannetilanteessa?

 Jos­kus kan­nat­taa omien aja­tus­ten sel­keyt­tä­mi­sek­si tar­kas­tel­la täy­sin hyö­dyt­tömiä mal­le­ja. Nos­te­taan siis het­kek­si molem­mat jalat ilmaan ja kuvi­tel­laan, mitä tapah­tui­si, jos Suo­men syr­jä­seu­dut eroai­si­vat Euros­ta ja ottai­si­vat käyt­töön Kor­pi­taa­le­rin, joka tie­tys­ti pitäi­si pan­na kellumaan.

Kor­pi­taa­le­ri deval­voi­tui­si aina­kin aluk­si ja syr­jä­seu­tu­jen asuk­kaat köyh­tyi­si­vät. Monen mie­les­tä tämä köyh­ty­mi­nen var­maan­kin oli­si sosi­aa­li­ses­ti vää­rin. Sen joka näin sanoo, ei aina­kaan kan­na­ta hai­kail­la omaa mark­kaa takai­sin voi­dak­seen hädän tul­les­sa deval­voi­da ja köyh­dyt­tääk­seen siis koko Suomen.

Jos Kor­pi­taa­le­rin kurs­si ale­ni­si 10 %, syr­jä­seu­tu­jen asuk­kai­den osto­voi­ma ei suin­kaan ale­ni­si yhtä pal­jon, sil­lä suu­ri osa rahan­käy­tös­tä kulu­te­taan pai­kal­li­siin pal­ve­lui­hin ja tuot­tei­siin.  Nehän hal­pe­ni­si­vat kor­pi­taa­le­rin muka­na. Syr­jä­seu­tu­jen ongel­ma ei ole pal­kan­saa­jien heik­ko osto­voi­ma vaan se, että pal­kan­saa­jia on niin vähän.

Sitä alen­tu­nut­ta osto­voi­maa voi­si tul­la nopeas­ti lisää, kun kai­ken­lai­sen tuo­tan­non siir­tä­mi­nen hal­van Kor­pi­taa­le­rin alu­eel­le tuli­si kan­nat­ta­vak­si. Turis­mi Euro-Suo­mes­ta lisään­tyi­si, Taa­le­ri-Suo­mi lisäi­si suo­sio­taan kesä­mök­kia­lu­ee­na, moni elä­ke­läi­nen muut­tai­si elä­ke­päi­vik­seen naut­ti­maan hal­vas­ta elä­mäs­tä, rin­ta­mai­den yhtiöt siir­täi­si­vät monia toi­min­to­jaan sin­ne ja niin edel­leen. Kel­lu­va taa­le­ri pois­tai­si alu­eel­li­set työl­li­syy­se­rot Suo­mes­ta ja palaut­tai­si Syr­jä-Suo­men tule­vai­suusus­kon niin kuin deval­vaa­tiot ovat aika­naan pelas­ta­neet koko Suomen.

 .…

Nyt on aika las­kea edes toi­nen jal­ka maa­han. Kor­pi­taa­le­ria ei tule, mut­ta samaan tulok­seen tie­tys­ti pääs­täi­siin hyväk­sy­mäl­lä alu­eel­li­set palkkaerot.

Vie­lä 60-luvul­la baa­ri­ruo­ka oli jo Lah­des­sa sel­väs­ti hal­vem­paa kuin Hel­sin­gis­sä. Hel­sin­gis­sä kaik­ki oli kal­liim­paa ja myös pal­kat kor­keam­pia. Sit­ten tuli­vat maan­laa­jui­set työ­eh­to­so­pi­muk­set ja alu­eel­li­set palk­kae­rot pois­tui­vat, useim­mil­ta aloilta.

Meil­lä on val­tion pal­kois­sa kal­liin pai­kan lisät, samoin kuin kan­sa­ne­läk­kees­sä ja toi­meen­tu­lo­tues­sa, mut­ta useim­mis­ta työ­eh­to­so­pi­muk­sis­ta ne puut­tu­vat. Val­tion pal­kois­ta­kin kal­liin­pai­kan lisiä ollaan vaa­ti­mas­sa pois.

Monil­la uuden talou­den aloil­la, joil­la työ­eh­to­so­pi­muk­sis­ta ei niin pii­ta­ta, pal­kat kyl­lä vaih­te­le­vat alueit­tain, kos­ka työ­voi­maa ei muu­ten saataisi.

Jos työ­eh­to­so­pi­mus­ten mukai­nen palk­ka oli­si rin­ta­mail­la suu­rem­pi, yri­tyk­set yrit­täi­si­vät siir­tää mah­dol­li­sim­man pal­jon toi­min­to­jaan muualle.

Tuli­si­vat­ko hel­sin­ki­läi­set pal­jon rik­kaam­mik­si, jos Hel­sin­gis­sä mak­set­tai­siin kor­keam­pia pak­ko­ja? Tuli­si­vat vähän, mut­ta eivät pal­jon, sil­lä kor­keam­mat pal­kat meni­si­vät myös hin­toi­hin ja suu­ri osa rahois­ta kulu­te­taan yhä pai­kal­li­ses­ti. Suu­rin  hyö­ty hel­sin­ki­läi­sil­le tuli­si, jos palk­kae­rot toi­mi­si­vat halu­tus­sa taval­la: asun­to­jen hin­nat las­ki­si­vat, kun kaik­ki eivät enää yrit­täi­si muut­taa Hel­sin­kiin työ­paik­ko­jen perässä.

Entä eikö samaan pääs­täi­si por­ras­ta­mal­la vero­tus­ta alu­eel­li­ses­ti? Pääs­täi­siin, mut­ta oli­si­ko tulos hyvä? Jos opet­ta­ja tie­nai­si Hel­sin­gis­sä saman kuin Poris­sa, mut­ta mak­sai­si enem­män vero­ja ja asu­mi­ses­taan tuplas­ti, ei lop­pu­tu­los oli­si oikeu­den­mu­kai­nen. Hel­sin­gis­sä pär­jäi­si­vät vain huip­pu­palk­ko­ja saa­vat uuden talou­den ihmi­set ja ne sosi­aa­li­tur­val­la elä­vät, joil­le kal­liim­mat asu­mis­kus­tan­nuk­set kor­vat­tai­siin, mut­ta eivät taval­li­set pal­kan­saa­jat. Sekään ei oli­si tasa­pai­nois­ta yhdyskuntakehitystä.

Onhan meil­lä sitä pait­si progres­sii­vi­nen vero­tus. Jos rin­ta­mail­la mak­set­tai­siin kor­keam­pia palk­ko­ja, suu­rin hyö­ty­jä täs­tä oli­si verot­ta­ja ja verois­ta hyö­tyi­si­vät taas eni­ten juu­ri syr­jä­seu­dut, jois­sa jul­kis­ten työ­paik­ko­jen ja tulon­siir­to­jen osuus on niin merkittävä.

28 thoughts on “Kelluva korpitaaleri?”

  1. No pyö­ri­tel­lään vähän: Eikö vero­tus itses­sään ole sit­ten osin por­ras­tu­nut syr­jä­seu­tu­jen hai­tak­si? Tar­koi­tan kun­nal­lis­ve­roa, joka kes­kuk­sis­sa on alem­pi kuin vähä­vä­ki­sil­lä alueil­la, Lapis­sa n.20% ja Uudel­la­maal­la n.18.2% keskimäärin. 

    Erot ovat pie­niä ja luu­li­si ettei kukaan noi­hin kat­so paik­kaa vali­tes­saan ja sik­si pää­dy Uudel­le­maal­le. Vai olen­ko vää­räs­sä esim yri­tys­ten suh­teen siis aja­tel­len iso­palk­kai­sia perus­ta­ja-joh­ta­jia isoi­ne veroi­neen. Tie­dän, että pel­kil­lä pää­oma­tu­loil­la kun­nal­lis­ve­roa ei mak­se­ta ja asuin­pai­kal­la ei heil­le ole väliä, mut­ta saa­vat hekin yleen­sä myös iso­ja palk­ka­tu­lo­ja. Yri­tyk­set taas tar­joa­vat työ­tä jon­ka peräs­sä moni muut­taa halus­ta tai pakos­ta syr­jä­seu­duil­ta kes­kuk­siin nos­ta­maan asun­to­jen hintoja.

    Kiin­nos­ta­va kokei­lu voi­si olla päin­vas­tai­nen tilan­ne, eli jos kau­pun­git nos­tai­si­vat kun­nal­lis­ve­ron­sa rei­lus­ti yli syr­jä­seu­tu­jen eli hatus­ta vaik­ka 25–30%iin ja kor­jai­si­vat talou­ten­sa erin­omai­sek­si, ja samal­la näh­täi­siin että onko sil­lä sit­ten­kin vaikutusta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. suu­ri osa rahan­käy­tös­tä kulu­te­taan pai­kal­li­siin pal­ve­lui­hin ja tuotteisiin”

    Suu­ri osa tai­taa olla luok­kaa 1–10%. Ruo­ka, kulu­tus­ta­va­rat, ener­gia jne tuo­daan euro-suo­mes­ta, tai aina­kin hin­noi­tel­laan euro­jen mukaan. Mah­dol­li­set kor­pi-taa­le­ri alen­nuk­set huk­ku­vat valuu­tan­vaih­to­ku­lui­hin. Kor­pi­taa­le­rin lyhen­ne on WIW (Worst Idea in the World). Perus­vih­rei­den hal­li­tus­oh­jel­ma­ka­maa siis.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Osmo:

    Kor­pi­taa­le­ri deval­voi­tui­si aina­kin aluk­si ja syr­jä­seu­tu­jen asuk­kaat köyhtyisivät.

    Ja heti meni pie­leen… Toi­vot­ta­vas­ti tämä on yks niis­tä asiois­ta joi­ta väi­tit oppi­nee­si blo­gin kommentoijilta.

    Sen joka näin sanoo, ei aina­kaan kan­na­ta hai­kail­la omaa mark­kaa takai­sin voi­dak­seen hädän tul­les­sa deval­voi­da ja köyh­dyt­tääk­seen siis koko Suomen.

    No tämä riip­puu kyl­lä ihan hädän luon­tees­ta. Jos se hätä joh­tuu nega­tii­vi­ses­ta AD-sho­kis­ta niin on kyl­lä syy­tä hai­kail­la sel­lai­sen kes­kus­pan­kin perään, joka voi deval­voi­da. Se ei nimit­täin köyh­dy­tä koko Suo­mea yhtään sen enem­pää kuin se shok­ki köyh­dyt­ti ulkomaita.

    Tuo palk­ka­jut­tu on sen sijaan jämp­ti. Euro­han pakot­taa mei­dän tähän, mut­ta pal­kat ei vaan jous­ta alas­päin yhtä käte­väs­ti kuin valuuttakurssit.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Nero­kas ajatus 🙂

    ois var­maan kyl syy­tä jakaa sem­moi­seen 6 eri valuut­taan ja suo­men kon­fe­de­raa­tion jäseniksi.
    Åland, ete­lä, poh­jan­maa-oulu, itä (joen­suu-lap­peen­ran­ta), lap­pi ja “kouk­ku-län­si­suo­mi”

    Fede­raa­tion sisäl­lä ei jaet­tai­si rahaa, mut­ta oli­si mm yhtei­nen puo­lus­tus, johon jäse­net sit­ten osal­lis­tu­vat niin rahal­la kuin nais & miesvoimalla.

    Tämän lisäk­si suu­rim­mil­la fir­moil­la oli­si myös rahan­pai­no-oikeu­det (eikä tart­tis aina kik­kail­la osak­keil­la).. sit­ten ois myös vilk­kaat mark­ki­nat mis­sä mie­ti­tään mon­ta­ko itä­ra­haa menee yhteen noki­aan… mitä mer­kit­see upm-denie­rin kurs­sil­le että tuli vähem­män voittoa.

    Yhtiö­ra­hoil­la voi­si saa­da fir­man tuot­tei­ta edul­li­sem­min, ja siten oli­si kon­kreet­tis­ta arvoa rahoil­la. Nokian 1000 pesoa sete­li ois esim aina yhden N‑uusimman arvoinen.
    Tai UPM-10.000 denie­rin sete­lil­lä sai­si rul­lan pape­ria, aina ja ikuisesti.

    Lois var­maan ihan sika­na työ­paik­ko­ja, kun voi­si­vat mak­saa näil­lä rahoil­la ja siten sitoa kulut­ta­jia.. tie­tyl­lä taval­la nol­la­kor­kois­ta lai­naa, jos­ta ei edes tar­vit­se mak­saa rahaa, vaan vain tuotantoa.

    Tilil­lä­kin voi­si sit­ten olla 500 ete­län­ra­haa, 2000itämarkkaa, 50 lapin­po­roa, 300 fort­tu­mia jne..
    Voi­si men­nä niin­kin että alu­eel­lis­ten raho­jen kysyn­tä ois hie­man kysee­na­lai­nen, jos tava­rat saa s‑rahoilla tai k‑krediteillä ja säh­kö­las­kun mak­saa fort­tu­meil­la, kän­nyn nokioil­la jne.. 

    Mark­ki­na­ta­lous sen­tään toi­mii, se on tie­teel­li­ses­ti todistettu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Laa­jen­ne­taan tota aja­tus­leik­kiä sii­hen että jokai­sel­la oikeus­hen­ki­löl­lä oli­si oma valuut­ta ja osa­ke­kan­ta ja unoh­de­taan het­kek­si ne käy­tän­nön ongel­mat vaih­dan­nan vai­keuk­sis­ta ja likvi­di­tee­tin puut­tee­sat ja kuvi­tel­laan että ne hoi­det­tai­siin mark­ki­na­ta­lou­den meka­nis­mil­la X.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Fak­ta on se, että Kai­nuus­ta on enem­män mat­kaa Sak­saan kuin Hel­sin­kiin mones­sa mie­les­sä. Fak­ta on myös se, että rahan mää­räs­tä ei pää­te­tä Suo­mes­sa. Kreik­ka on paras­ta hoi­toa euroa­lu­een maille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Tuo palk­ka­jut­tu on sen sijaan jämp­ti. Euro­han pakot­taa mei­dän tähän, mut­ta pal­kat ei vaan jous­ta alas­päin yhtä käte­väs­ti kuin valuuttakurssit.”

    Yri­tys­ten kiin­teät kulut eivät jous­ta euro­maas­sa mis­sään tilanteessa.
    Kun Ruos­tin kruu­nu kel­luu 10 % alas­päin niin vien­ti­tuot­teet hal­pe­ne­vat suu­rin piir­tein saman verran.Vain tuon­nin osuus kom­pen­soi arvon laskua.

    Jot­ta Suo­mi pää­si­si samaan niin pal­kat oli­si nollattava

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Vie­lä 60-luvul­la baa­ri­ruo­ka oli jo Lah­des­sa sel­väs­ti hal­vem­paa kuin Hel­sin­gis­sä. Hel­sin­gis­sä kaik­ki oli kal­liim­paa ja myös pal­kat kor­keam­pia. Sit­ten tuli­vat maan­laa­jui­set työ­eh­to­so­pi­muk­set ja alu­eel­li­set palk­kae­rot pois­tui­vat, useim­mil­ta aloilta.”

    Vir­ka­mie­hil­lä oli 90-luvul­le saak­ka syrjäseutulisät,Ivalo oli 7 pis­teen paik­ka, sil­lä sai lisää jos 28 % hesa­lai­seen verrattuna.

    Samoin monis­sa työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa tun­net­tiin syr­jä­seu­tu­li­sä esim Rova­nie­mel­lä työ­so­pi­mus­suh­tei­nen sai 8 % lisää hesa­lai­seen ver­rat­tu­na ja sen­kin pääl­le tuli vie­lä Lapis­sa hävi­te­tyn- pai­kan- lisä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Lii­an van­ha: “Kun Ruos­tin kruu­nu kel­luu 10 % alas­päin niin vien­ti­tuot­teet hal­pe­ne­vat suu­rin piir­tein saman verran.Vain tuon­nin osuus kom­pen­soi arvon laskua.
    Jot­ta Suo­mi pää­si­si samaan niin pal­kat oli­si nollattava.”

    Siis Ruot­sin vien­ti­tuot­tei­den hal­pe­ne­mi­nen 10%:lla edel­lyt­täi­si vas­taa­vas­ti, että pääs­täk­seen samaan, suo­ma­lais­ten pitäi­si teh­dä töi­tä ilmaiseksi?
    Tämä nyt on täyt­tä puppua.

    K‑Veikko: “Kor­pi­taa­le­ri ei toi­mi, jos se on vapaas­ti vaih­det­ta­va valuutta.
    Kuin­ka elä­ke­läi­sen kan­nat­taa muut­taa Kor­peen, jos hänen eläk­keen­sä muu­ton jäl­keen mak­se­taan taalereissa.”

    Eikös K‑Veikko enää muis­ta, kuin­ka valuut­to­ja vaih­de­taan? Jos elä­ke­läi­nen muut­taa Kor­peen euroa­lu­eel­ta, hänen euron­sa vaih­de­taan kor­pi­taa­le­reik­si ja nii­tä tulee siis mel­koi­nen tukku.
    Mut­ta ei se kor­pi­taa­le­ri sit­ten­kään toi­mi­si. Kaik­ki pik­ku­val­tiot Euroo­pas­sa käyt­tä­vät euroa, omat valuu­tat on unoh­det­tu aiko­ja sit­ten, jo ennen euroa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Rai­mo K
    “Mut­ta ei se kor­pi­taa­le­ri sit­ten­kään toi­mi­si. Kaik­ki pik­ku­val­tiot Euroo­pas­sa käyt­tä­vät euroa, omat valuu­tat on unoh­det­tu aiko­ja sit­ten, jo ennen euroa.”

    Yllä Osmo näyt­tää käyt­tä­neen kor­pi­taa­le­ria havain­nol­lis­ta­va­na esi­merk­ki­nä hin­ta­me­ka­nis­min toi­min­nas­ta. Saman­kal­tai­ses­ti se hin­ta­me­ka­nis­mi toi­mii valuut­ta-alu­een sisäl­lä­kin, jos sen vaan anne­taan toi­mia. Jous­to menee aina nii­hin koh­tiin joi­den anne­taan hel­poi­ten jous­taa. Jos halu­taan, että pal­kat eivät vaih­te­le maan sisäl­lä, asuk­kaat muut­ta­vat. Jos halu­taan, että pal­kat ovat jäyk­kiä, työl­li­syys jous­taa. Jos halu­taan, että työ­tun­nit ovat aina kiin­teät 37,5 h/vko, työl­li­syys ja koko­nais­tuo­tan­to joustavat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Ton­ni käteen: “Yllä Osmo näyt­tää käyt­tä­neen kor­pi­taa­le­ria havain­nol­lis­ta­va­na esi­merk­ki­nä hin­ta­me­ka­nis­min toiminnasta.”

    Jaa. Luu­li­si, että halu­taan havain­no­lis­taa valuu­tan käyttäytymistä.

    Saman­kal­tai­ses­ti se hin­ta­me­ka­nis­mi toi­mii valuut­ta-alu­een sisäl­lä­kin, jos sen vaan anne­taan toi­mia. Jous­to menee aina nii­hin koh­tiin joi­den anne­taan hel­poi­ten jous­taa. Jos halu­taan, että pal­kat eivät vaih­te­le maan sisäl­lä, asuk­kaat muut­ta­vat. Jos halu­taan, että pal­kat ovat jäyk­kiä, työl­li­syys jous­taa. Jos halu­taan, että työ­tun­nit ovat aina kiin­teät 37,5 h/vko, työl­li­syys ja koko­nais­tuo­tan­to joustavat.”

    Mis­sä­hän sel­lai­sen meka­nis­min on annet­tu toimia?
    Teol­li­suus ei muu­ta Kor­peen, vaik­ka mikä oli­si, vaik­ka pal­kat jous­tai­si­vat kuin­ka — asuk­kaat muuttavat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Rai­mo K
    “Jaa. Luu­li­si, että halu­taan havain­no­lis­taa valuu­tan käyttäytymistä.”

    Sitä­kin.

    Mis­sä­hän sel­lai­sen meka­nis­min on annet­tu toimia?
    Teol­li­suus ei muu­ta Kor­peen, vaik­ka mikä oli­si, vaik­ka pal­kat jous­tai­si­vat kuin­ka – asuk­kaat muuttavat.”

    Kai­kis­sa mark­ki­na­ta­lous­mais­sa anne­taan hin­ta­me­ka­nis­min toi­mia, mut­ta rajoi­te­tus­ti. Jos tuo­tan­toa ohja­taan puh­taas­ti kes­kus­joh­toi­ses­ti, kysees­sä ei ole mark­ki­na­ta­lous­maa, vaan suunnitelmatalousmaa. 

    Har­vem­min teol­li­suus­lai­tok­sia pys­ty­te­tään nyky­ään kau­pun­kien kes­kus­toi­hin. Kyl­lä ne sivum­mal­le raken­ne­taan. Kaik­ki kus­tan­nuk­set ja tuot­to-odo­tuk­set tie­tys­ti vai­kut­ta­vat inves­toin­ti­pää­tök­siin eivät­kä pel­kät palkat.

    Kau­pun­gis­tu­mis­ta ja kes­kit­ty­mis­tä tapah­tuu luon­nos­taan ja se on mones­sa mie­les­sä hyvä­kin tren­di. Kes­kit­ty­mi­sen aste ja nopeus on se asia johon voi­daan vai­kut­taa. Aina­kin jo ole­mas­sao­le­vaa taan­tu­vien­kin paik­ka­kun­tien infraa kan­nai­si pyr­kiä hyö­dyn­tä­mään, jos se on talou­del­li­ses­ti kannattavaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Ton­ni käteen: “Har­vem­min teol­li­suus­lai­tok­sia pys­ty­te­tään nyky­ään kau­pun­kien keskustoihin.”

    Har­vem­min. Mut­ta ei kor­pi­taa­le­rin aluet­ta aja­tel­tu­kaan kau­pun­kien kes­kus­toi­hin vaan korpeen.
    Voi­si­pa vaik­ka lyö­dä vetoa, että jos jokin teol­li­suus­lai­tos kor­peen sijoit­tuu, kysees­sä on tosi­aan suun­ni­tel­ma­ta­lous — tai malmiesiintymä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Jos halu­taan, että pal­kat eivät vaih­te­le maan sisäl­lä, asuk­kaat muut­ta­vat. Jos halu­taan, että pal­kat ovat jäyk­kiä, työl­li­syys joustaa.”

    Ei tuo­tan­nos­sa pide­tä yhtään yli­mää­räis­tä, joten palk­ka­jous­to aut­taa vain jos tuo hil­jai­sen ajan pal­kaa on nol­la, jos työ­tä ei ole tai teh­ty­jen työ­tun­tien mukainen.
    Nyky­ai­kai­set tuo­tan­no­noh­jaus­jär­jes­tel­mät ker­to­vat jokai­sen työ­pai­kan kuor­mi­tuk­sen ja hen­ki­lös­tö jär­jes­tel­lään sen mukaan, mikä on kuor­mi­tus palk­ka­jous­tol­la ei ole mer­ki­tys­tä työ­paik­ko­jen säilymiselle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jos halu­taan, että pal­kat eivät vaih­te­le maan sisäl­lä, asuk­kaat muut­ta­vat. Jos halu­taan, että pal­kat ovat jäyk­kiä, työl­li­syys joustaa.”
      Ei tuo­tan­nos­sa pide­tä yhtään yli­mää­räis­tä, joten palk­ka­jous­to aut­taa vain jos tuo hil­jai­sen ajan pal­kaa on nol­la, jos työ­tä ei ole tai teh­ty­jen työ­tun­tien mukainen.

      Yrit­tää­kö Lii­an van­ha sanoa, ettei­vät mata­lat pal­kat hou­kut­te­le­kaan yri­tyk­siä Kii­naan? Val­lan­ku­mouk­sel­li­nen teoria!

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Rai­mo K
    “Har­vem­min. Mut­ta ei kor­pi­taa­le­rin aluet­ta aja­tel­tu­kaan kau­pun­kien kes­kus­toi­hin vaan korpeen.”

    On siel­lä Kai­nuus­sa maa­kun­ta­kes­kuk­sia­kin ja mie­les­tä­ni nykyi­nen käy­tän­tö, jos­sa mini­mi­palk­ka­nor­mi on osto­voi­mal­la mitat­tu­na Kai­nuus­sa suu­rem­pi kuin Hel­sin­gis­sä on jär­je­tön ja joh­taa tur­haan työt­tö­myy­teen ja muut­to­liik­kee­seen. Jos suo­ma­lai­set tätä kui­ten­kin halua­vat, niin näil­lä mennään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Yrit­tää­kö Lii­an van­ha sanoa, ettei­vät mata­lat pal­kat hou­kut­te­le­kaan yri­tyk­siä Kii­naan? Val­lan­ku­mouk­sel­li­nen teoria!”

    Kii­nan edul­li­suus riip­puu mones­ta teki­jäs­tä. Ylei­ses­ti arvioi­daan, että sääs­tö tuo­tan­nol­li­ses­sa toi­min­nas­sa on n 5 %. Huo­nom­pi tuot­ta­vuus , kor­rup­tio, byro­kra­tia, kehit­ty­mä­tön logis­tiik­ka etc syö­vät kustannusetua.
    Esim Salcom­bin siir­ty­mi­sen tulos oli, että kulut jopa nousivat.
    Kii­na on suu­ri mark­ki­na ja jos jota­kin pitää teh­dä 100 mil­joo­naa Kii­nan mark­ki­noil­la niin se Suo­men tar­vit­se­ma 500000 voi­daan toi­mit­taa teh­taan suunnitteluvirheistä.
    Mut­ta on pal­jon tava­roi­ta. joi­ta ei kan­na­ta kul­je­tel­la ympä­ri maa­il­man, pape­ri on yksi ja pak­kauk­sia vain 300 km 

    Mut­ta sehän ei ollut kom­men­tin aihe vaan Ruot­sin valuu­tan arvon­alen­nuk­sen ver­taa­mi­nen Suo­men kei­noi­hin saa­vut­taa sama kilpailuetu.
    Kun meil­lä ylei­ses­ti EK pyr­kii yri­tys­koh­tai­siin palk­ka­jous­toi­hin ja niis­sä­kin vain duu­na­ri­por­taan pal­kan jous­toi­hin niin nii­den mer­ki­tys on ole­ma­ton ellei palk­ko­ja nollata.
    Kat­so­pa vaik­ka tuo­ta pape­ria­lan esimerkkiä.

    Palk­ka­de­val­vaa­tio edel­lyt­täi­si laa­jaa sopi­mus­ta eli tupon kal­tais­ta yhteis­kun­ta­so­pi­mus­ta, mut­ta sehän kuu­luu kiel­let­tyi­hin jut­tui­hin tänä päivänä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Lii­an van­ha: “Kun meil­lä ylei­ses­ti EK pyr­kii yri­tys­koh­tai­siin palk­ka­jous­toi­hin ja niis­sä­kin vain duu­na­ri­por­taan pal­kan jous­toi­hin niin nii­den mer­ki­tys on ole­ma­ton ellei palk­ko­ja nollata.
    Kat­so­pa vaik­ka tuo­ta pape­ria­lan esimerkkiä.”

    Eihän se nol­laus­kaan rii­tä mihin­kään — muis­taak­se­ni pape­ri­teol­li­suu­des­sa palk­ko­jen osuus kus­tan­nuk­sis­ta on jotain 5–6 pro­sent­tia. Eli koko hen­ki­lös­tö pitäi­si sanee­ra­ta ulos, mut­ta kuka käyt­tää koneita?
    Tut­ki­mus ja tuo­te­ke­hi­tys on täs­sä­kin ainoa keino.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. EDIT koh­ta: RUOTSIN hallituksen.…

    Minul­la jäi soi­maan Ruot­sin hal­li­tuk­sen alai­sen suh­dan­neins­ti­tuu­tin joh­ta­ja Juha­na Var­tiai­sen kom­ment­ti eilen YLE:n radios­sa. Ohjel­mas­sa käsi­tel­tiin Ruot­sin talou­den häm­mäs­tyt­tä­vän voi­ma­kas­ta kehitystä.

    Toi­mit­ta­ja kysyi Var­tiai­sel­ta, onko tähän mah­do­li­ses­ti yhte­nä syy­nä se, että Ruot­sil­la on oma valuut­taa kruunu.

    Var­tiai­nen vas­ta­si mitän perus­te­le­mat­ta, että sil­lä ei ole ollut mitään merkitystä!

    Kyl­lä sil­lä on rat­kai­se­va merkkitys.

    Läh­tien vähit­täis­kau­pas­ta, mis­tä jopa Ruot­si-mai­to ilmes­tyi pää­mi­nis­te­rim­meä lähi­kaup­paan niin aina pape­ri­teol­li­suu­teen, joka siir­si tuo­tan­to­aan Ruot­siin – niin kyl­lä Ruot­si on omas­ta valuu­tas­taan hyö­ty­nyt valtavasti.

    Ja mitä vie­lä – Irlan­ti on saa­nut luvan pai­naa kor­pi­va­luut­taa. Mitä­hän jos, Poh­jois-Kar­ja­la oli­si alka­nut takoa markkoja.

    Ruot­si on osan­nut kruu­nul­laan pela­ta tai­ta­vaa “raja­kaup­paa”, sii­nä on ollut käy­tös­sä myös mm. ruot­sa­lais­pank­kien baltia-luototukset.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Suo­mi ei vält­tä­mät­tä ole täy­sin opti­maa­li­nen valuut­ta-alue, ja on aivan mah­dol­lis­ta, että kan­san­ta­lous hyö­tyi­si useam­man valuut­ta-alu­een ole­mas­sao­los­ta Suomessa.

    En oikein ymmär­rä, mitä Soi­nin­vaa­ra hakee teks­til­lään takaa. Sitä­kö, että jos ker­ran mark­ka toi­mii, euron­kin pitää toi­mia? Vai sitä, että jos Suo­mes­sa on tulon­siir­to­ja, hin­tae­ro­ja ja palk­kae­ro­ja, niin kuu­luu olla Euroopassakin? 

    Se, onko Suo­mi opti­maa­li­nen valuut­ta-alue vai ei, ei lii­ty oikeas­taan miten­kään euro­krii­siin ja sen huo­nou­teen. Aja­tus tulon­siir­to­liit­to­val­tios­ta tai sisäi­sen deval­vaa­tion sopeu­tus­pa­kos­ta on sekin huo­no, kos­ka ensim­mäi­seen ei kukaan suos­tu, ja vaik­ka suos­tui­si­kin, sii­tä tuli­si kui­ten­kin huo­no. Mie­ti nyt, Euroo­pan polii­ti­kot laa­ti­mas­sa tulon­siir­to­liit­to­val­tio­ta! Sisäi­nen deval­vaa­tio taas on huo­no, kos­ka se ei oikein toi­mi ja on hidas. 

    Ellen ihan vää­rin ymmär­rä, tämä oli ole­vi­naan jon­kin­lais­ta kri­tiik­kiä euroa epäi­le­viä koh­taan. Ja tämä on yksi syy, mik­si vaih­doin aiem­min äänes­tä­mä­ni Soi­nin­vaa­ran ja Kokoo­muk­sen eri edus­ta­jat per­sui­hin. Teke­mäl­lä ja vaa­ti­mal­la huo­noa poli­tiik­kaa menet­tää ensin fik­sut, myö­hem­min tyh­mem­mät­kin äänestäjät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.