Alue- ja energiapoliittinen paketti

Hal­li­tuk­sen ener­gia­pa­ket­tia on vai­kea ana­ly­soi­da, kos­ka sii­tä ei ole hel­pol­la saa­nut kun­non aineis­toa. Lah­den­seu­dun kun­ta­lii­tos on niin työ­läs, etten ehdi kun­nol­la paneu­tua mihin­kään muu­hun. Niin­pä eräi­tä hajahuomioita.

Pek­ka­ri­nen on tai­ta­va. Paket­ti on pait­si voi­ma­kas ener­gia­po­li­tii­kan lin­jaus, aivan lois­ta­va alue­po­liit­ti­nen selä­tys Pek­ka­ri­sel­ta. Se kui­ten­kin suu­rim­mal­ta osal­ta sal­lit­ta­koon, kos­ka bio­ener­gian on ollut­kin mää­rä lisä­tä työl­li­syyt­tä maa­seu­dul­la. Toki oli­si voi­nut ajaa tur­ve­tuo­tan­toa samal­la alas, mut­ta se ei kes­kus­tal­ta onnis­tu. Alue­po­li­tiik­kaa oli myös Fen­no­voi­man suo­si­mi­nen sil­lä, että For­tum ei saa­nut lupaa.

Raken­net­ta­van ydin­voi­man mää­rän suh­teen oli aivan saman­te­ke­vää, myön­ne­tään­kö lupia kak­si vai kol­me, sil­lä kol­meen ei löy­dy rahoi­tus­ta. Kun lupien mää­rä rajoi­tet­tiin kah­teen, Fen­no­voi­man­kin han­ke voi läh­teä käyn­tiin. Vapaas­sa kil­pai­lus­sa ei voisi.

Leh­ti­tie­to­jen mukaan Fen­no­voi­man lupaeh­dois­sa jäte­huol­lon rat­kai­suil­la on annet­tu niin pal­jon aikaa, että voi­ma­la voi­si saa­da raken­nus­lu­van ennen kuin yhtiöl­lä on hajua­kaan, mitä se aikoo teh­dä ydin­jät­teil­le. Täs­sä täy­tyy olla kyse väärinkäsityksestä.

For­tu­min jää­mi­nen ilman lupaa (täs­sä vai­hees­sa) puto­si yksi vaih­toeh­to pois Hel­sin­gin ener­gia­rat­kai­sus­ta. Sekin saat­toi olla tarkoitus.

Kepu­lai­nen käden­jäl­ki näkyy sii­nä, että bio­ener­gian edis­tä­mi­nen on täyn­nä sub­ven­tio­ta. Sub­ven­tio voi olla ter­vet­tä, jos se on väliai­kais­ta. Uuden tek­no­lo­gian käyt­töön­ot­toa kan­nat­taa tukea. Jat­ku­va tuki on aja­tuk­se­na äly­tön. Jos naa­pu­ri hak­kaa hal­ko­ja ja läm­mit­tää niil­lä itsel­leen sau­nan, mik­si minun pitäi­si mak­saa hänen sau­no­mi­ses­taan? Ei tar­vit­se­kaan, mut­ta laa­jas­sa mit­ta­kaa­vas­sa bio­ener­gian pysy­vä sub­ven­tio tar­koit­taa samaa. Kun ongel­ma on fos­sii­lis­ten saas­teis­sa, pitäi­si fos­sii­li­sia verot­taa eikä tukea vaih­toeh­to­ja.  Mik­si kenen­kään ener­gian­ku­lu­tus­ta pitäi­si subventoida?

Puun käy­tön tuki säh­kön tuo­tan­nos­sa on teh­ty riip­pu­vik­si pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nas­ta. Tuki lop­puu koko­naan, jos pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta nousee 23 euroon hii­li­diok­si­di­ton­nil­ta. Täs­sä on ide­aa. Olen pit­kään kan­nat­ta­nut pääs­tö­oi­keuk­sien huu­to­kaup­paa yli kiin­tei­den hii­li­diok­si­di­ve­ro­jen, mut­ta alan epä­röi­dä. Jos päät­täi­sim­me, että hii­li­diok­si­di­ve­ro on 23 €/tonni, kaik­ki uskal­tai­si­vat inves­toi­da vaih­toeh­toi­siin ener­gia­muo­toi­hin. Kun pääs­tö­oi­keu­den hin­ta voi hei­lah­del­la miten hyvän­sä, sen varaan ei investoida.

Tuu­li­voi­mal­le luva­taan 83,50 euron hin­ta megawat­ti­tun­nil­ta syöt­tö­ta­rif­fil­la. Täs­tä pitäi­si tie­tää enem­män. Tus­kin pal­jas­tan lii­ke­sa­lai­suuk­sia sanoes­sa­ni, että maal­le raken­net­ta­va tuu­li­voi­ma on huo­mat­ta­vas­ti tätä hal­vem­paa. Se mak­saa Megawat­ti­tun­nil­ta suun­nil­leen yhtä pal­jon kuin uusi ydin­voi­ma, mut­ta ei ole lähes­kään yhtä kan­nat­ta­vaa, kos­ka mark­ki­noil­la arvaa­mat­to­mas­ti vaih­te­le­va ener­gia on vähem­män arvo­kas­ta. Pois­tuu­ko tämä tehon­vaih­te­lu­ris­ki tuot­ta­jal­ta koko­naan? Jos pois­tuu, tuol­la tarif­fil­la tuu­li­voi­maa tulee lisää ja paljon.

51 vastausta artikkeliin “Alue- ja energiapoliittinen paketti”

  1. Raken­net­ta­van ydin­voi­man mää­rän suh­teen oli aivan saman­te­ke­vää, myön­ne­tään­kö lupia kak­si vai kol­me, sil­lä kol­meen ei löy­dy rahoitusta.

    Mik­si ei löytyisi?

    1. Mel­koi­nen talou­del­li­nen ris­ki. Jos voi­ma­la mak­saa kuusi mil­jar­dia ja tuot­taa 1600 MW 8000 tun­tia vuo­des­sa, pel­kät pää­oma­ku­lut ovat 32 euroa/MWh. Säh­kös­tä pitäi­si saa­da kesät tal­vet 50 €/MWh että kan­na­tai­si. Jos voi­ma­loi­ta on pal­jon, hin­ta laskee.

  2. ” kui­ten­kin suu­rim­mal­ta osal­ta sal­lit­ta­koon, kos­ka bio­ener­gian on ollut­kin mää­rä lisä­tä työl­li­syyt­tä maaseudulla.”

    TV kuvien perus­teel­la se ei ole kovin työ­voi­ma­val­tais­ta. Yksi har­ves­te­ri, yksi hake­ko­neen käyt­tä­jä ja yksi rekan kuljettaja. 

    Naf­taa ja tupak­kia palaa ja tukiai­set juoksee.

  3. Eri­tyi­ses­ti itse koros­tai­sin seu­raa­vis­sa hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa hii­li­diok­si­di­ve­roa yhte­nä tapa­na kerä­tä val­tiol­le nii­tä pal­jon kai­vat­tu­ja vero­tu­lo­ja. Sys­tee­mis­tä­hän voi­si teh­dä väliai­kai­sen, joka sit­ten kor­vat­tai­siin, jos jos­kus pääs­tään oikeas­ti kan­sain­vä­li­seen pääs­tö­kaup­paan, jos­sa oikeuk­sia vähen­ne­tään asteit­tain seu­raa­vat 40 vuotta. 

    Wiki­pe­dian mukaan Suo­men pääs­töt 2006 oli­vat 64,1 mil­joo­naa ton­nia, joten jos ton­nin pääs­tö­oi­keus mak­sai­si 23€, niin joko pääs­töt tip­pui­si­vat run­saas­ti tai val­tio sai­si 1,5 mil­jar­dia euroa vuo­des­sa tuloja. 

    Täs­sä oli­si aika kova ydin vih­re­ään verouudistukseen.

  4. Sub­ven­tio ei ole kos­kaan ter­vet­tä 😉 mut­ta se tun­tuu ole­van “maan tapa”. Tuu­li­voi­man osal­ta se ei ole edes perusteltua.

    Bio­ener­gia on jois­sa­kin tapauk­sis­sa hyväk­syt­tä­vää. Mah­dol­li­suus puun käyt­töön muun ohes­sa on myös stra­te­gi­nen huol­to­var­muus­lin­jaus, joten sii­tä voi mak­saa jon­kin ver­ran. En kui­ten­kaan usko, että oikea koh­ta ket­jua on ener­gia tuotanto.

    Vaik­ka en yleen­sä ole raken­nus­tek­ni­sen sään­te­lyn ylin ystä­vä, 😀 niin täs­sä tapauk­ses­sa se toi­mii. Raken­nuk­siin on varat­ta­va tila hor­mil­le aina­kin yhdes­tä huo­nees­ta kai­kis­sa asunnoissa.

  5. Täs­sä muu­ta­ma asian­tun­ti­ja­mie­li­pi­de risupaketista:
    http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/177241.shtml
    Ei hyväl­tä näytä. 

    Mie­len­kiin­toi­sin on Tiu­rin muu­al­la­kin esit­tä­mä aja­tus sii­tä, että puun polt­to lisää kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jä ja siten jopa kiih­dyt­tää kasvihuoneilmiötä.

    Kek­sin­kin juu­ri, että risu­pa­ke­tin vas­ti­neek­si maa­ta­lous­tuis­ta luo­vu­taan vas­taa­val­la summalla.

  6. For­tu­min jää­mi­nen ilman lupaa (täs­sä vai­hees­sa) puto­si yksi vaih­toeh­to pois Hel­sin­gin energiaratkaisusta.

    Se kyl­lä puto­si jo aikai­sem­min. Ongel­ma pähn­ki­nän­kuo­res­sa: Säh­kön­tuo­tan­to­te­hoa voi­ma­las­sa puto­aa ja läm­mön­siir­to vie säh­köä niin pal­jon että tuo ydin­kau­ko­läm­pä tuot­taa neli­sen megawat­tia läm­pöä per megawat­ti säh­köä. Miten tämä ero­aa esi­mer­kik­si meri­läm­pö­pum­pus­ta? Siis pait­si että ne eivät sido yhteen mono­po­li­toi­mit­ta­jaan, nii­tä saa pie­nem­mis­sä kuin kah­den mil­jar­din eris­sä, nii­den tar­vit­se­ma säh­kö voi­daan tuot­taa ydin­voi­mal­la tai muulla…

    Tuu­li­voi­mal­le luva­taan 83,50 euron hin­ta megawat­ti­tun­nil­ta syöt­tö­ta­rif­fil­la. Täs­tä pitäi­si tie­tää enem­män. Tus­kin pal­jas­tan lii­ke­sa­lai­suuk­sia sanoes­sa­ni, että maal­le raken­net­ta­va tuu­li­voi­ma on huo­mat­ta­vas­ti tätä hal­vem­paa. Se mak­saa Megawat­ti­tun­nil­ta suun­nil­leen yhtä pal­jon kuin uusi ydin­voi­ma, mut­ta ei ole lähes­kään yhtä kan­nat­ta­vaa, kos­ka mark­ki­noil­la arvaa­mat­to­mas­ti vaih­te­le­va ener­gia on vähem­män arvo­kas­ta. Pois­tuu­ko tämä tehon­vaih­te­lu­ris­ki tuot­ta­jal­ta koko­naan? Jos pois­tuu, tuol­la tarif­fil­la tuu­li­voi­maa tulee lisää ja paljon.

    Syöt­tö­ta­rif­fi oikein toteu­tet­tu­na pois­taa tuot­ta­jal­ta hin­ta­ris­kin, tilan­tees­sa jos­sa tuu­li­voi­ma on mar­gi­naa­li­voi­maa säh­kön hin­ta romah­taa tuu­li­voi­man mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­seen. Ilman tarif­fia hyö­ty tip­pui­si kulut­ta­jal­le, tarif­fil­la se vero­te­taan pois. Todet­ta­koon muu­ten että myös ydin­voi­man mar­gi­naa­li­kus­tan­nus on pie­ni, eli sama ris­ki on ydin­voi­ma­lan omis­ta­jal­la, sen takia ne ovat asiakasomisteisia.

    En ota kan­taa sii­hen onko syöt­tö­ta­rif­fi oikein ase­tet­tu, minua tosin vähän vai­vaa se että sitä käy­te­tään inves­toin­tien tuke­mi­seen. Tähän parem­pi meka­nis­mi on suo­ra inves­toin­ti­tu­ki. Eriä­vät käsi­tyk­set hin­nas­ta joh­tu­ne­vat eril­lai­sis­ta tuot­to-odo­tuk­sis­ta, jos odot­taa pää­oma­val­tai­sel­la tuo­tan­nol­la samaa tuot­toa kuin kaa­su­voi­ma­lal­le on saa­nut (20%?) niin kyl­lä se on tie­ten­kin kal­lis­ta. Ydin­voi­ma­la­kin oli­si toi­sin tuol­lai­sil­la tuot­to-odo­tuk­sil­la mah­do­ton investointi.

    Spie­ge­lis­sä on muu­ten hyvä jut­tu meri­tuu­li­voi­mas­ta, on täy­ty­nyt kehit­tää täy­sin uut­ta tekniikkaa:

    The hope of being able to use tech­no­lo­gy and equip­ment from the oil and gas industries pro­ved to be erro­neous. The cra­ne and repair ships nee­ded to build lar­ge oil plat­forms were not sui­table for the more delica­te work on wind tur­bi­nes. Even the foun­da­tions used to build dril­ling plat­forms pro­ved to be use­less to the offs­ho­re wind farm developers.

    It was like the first flight to the moon,” explains Fritz Vah­ren­holt, the for­mer CEO of wind tur­bi­ne manu­fac­tu­rer Repower, who now heads elect­rici­ty giant RWE’s renewable ener­gy sub­si­dia­ry Inno­gy. “Almost eve­ryt­hing had to be rede­sig­ned and developed.”

    This ran­ged from ext­re­me­ly strong foun­da­tions for the tall towers, to remo­te­ly main­tai­ned tech­no­lo­gy rooms, to expen­si­ve cra­ne and cable-laying ships. Boats that are capable of making minu­te adjust­ments to sen­si­ti­ve rotors and hea­vy gon­do­las at great heights and in high seas were simply nonexis­tent until then.

    http://www.spiegel.de/international/germany/0,1518,691699,00.html

    Ja tuos­ta syys­tä nykyis­tä hin­ta­ta­soa meri­tuu­li­voi­mal­le ei kan­na­ta pitää pysy­vä­nä, pro­to­tyy­pit maksaa.

  7. Kepu­lai­nen käden­jäl­ki näkyy sii­nä, että bio­ener­gian edis­tä­mi­nen on täyn­nä sub­ven­tio­ta. Sub­ven­tio voi olla ter­vet­tä, jos se on väliai­kais­ta. Uuden tek­no­lo­gian käyt­töön­ot­toa kan­nat­taa tukea.

    Mitä uut­ta tek­no­lo­gi­aa puun polt­ta­mi­ses­sa on? 

    Tuu­li­voi­mal­le luva­taan 83,50 euron hin­ta megawat­ti­tun­nil­ta syöt­tö­ta­rif­fil­la. Täs­tä pitäi­si tie­tää enem­män. Tus­kin pal­jas­tan lii­ke­sa­lai­suuk­sia sanoes­sa­ni, että maal­le raken­net­ta­va tuu­li­voi­ma on huo­mat­ta­vas­ti tätä halvempaa.

    Mut­ta merel­le raken­net­ta­va on huo­mat­ta­vas­ti kalliimpaa.

    Oli­sin hyvin kiin­nos­tu­nut kuu­le­maan asian­tun­ti­ja­lausun­non James Han­se­nin esit­tä­mäs­tä hii­li­ve­ro­mal­lis­ta, jon­ka tuot­to palau­te­taan suo­raan kan­sa­lai­sil­le. Ne ket­kä pääs­tä­vät vähem­män, voit­ta­vat, ja enem­män pääs­tä­vät häviä­vät. Han­sen kuvai­lee mal­lin ide­aa mm. tässä:

    http://www.columbia.edu/~jeh1/2009/WaysAndMeans_20090225.pdf

    Itse en ole kuul­lut parem­paa ide­aa saa­da kaik­ki kan­sa osal­li­sek­si ilmas­to­tal­koi­siin. Yleen­sä mah­dol­li­suus saa­da rahaa moti­voi ihmi­siä parem­min kuin mikään muu. Niin kau­an kuin pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen nos­taa hin­to­ja, sitä vas­tus­te­taan. Tämä idea saat­tai­si voit­taa mon­ta estet­tä nykyi­sel­lä tiellä.

    Suo­men­kie­li­nen kuvaus Han­se­nin mallista:

    http://planeetta.wordpress.com/2009/05/23/hiilivero-james-hansenin-mallin-mukaan/

    1. Tuo­kin mal­li on ollut täl­lä pals­tal­la esil­lä vaih­toeh­to­na hen­ki­lö­koh­tai­sel­le pääs­tö­kau­pal­le. Siis kat­ta­va hii­li­ve­ro, jon­ka tuot­to palau­te­taan perus­tu­lo­na tasai­ses­ti kaikille.

  8. Ode:
    “For­tu­min jää­mi­nen ilman lupaa (täs­sä vai­hees­sa) puto­si yksi vaih­toeh­to pois Hel­sin­gin ener­gia­rat­kai­sus­ta. Sekin saat­toi olla tarkoitus.”

    Tuo­ta samaa asi­aa poh­din, kun tie­to ydin­voi­ma­lu­vis­ta tuli. Joten­kin tun­tui, että For­tum puto­si kisas­ta aika hel­pol­la. Mut­ta kun asi­aa miet­tii Hel­sin­gin ener­gia­pää­tös­ten näkö­kul­mas­ta, niin jokai­sel­la hal­li­tus­puo­lu­eel­la oli int­res­seis­sään kam­pa­ta juu­ri For­tu­min lupa­ha­ke­mus. Kir­joi­tin tapah­tu­mien kulus­ta ja osa­puol­ten inte­res­seis­tä blo­gi­mer­kin­nän: http://hevilmasto.wordpress.com/2010/04/21/hallituksen-energiapaatokset-ja-helsinki/

  9. Mau­ri Pek­ka­ri­nen on tai­ta­va aina­kin sii­nä, että hän saa paket­tin­sa näyt­tä­mään hyväl­tä useam­mil­la tahoil­la. Oli tuos­sa var­maan aika pal­jon teke­mis­tä­kin, että koko­nai­suu­des­ta tuli tämän näköinen.
    “Risu­pa­ket­ti” on aika fik­sus­ti koot­tu, sil­lä tuki ohjau­tuu voi­ma­lai­to­sin­ves­toin­tei­hin ja koney­rit­tä­jien työ­hön. Met­sä­no­mis­ta­jil­le ei täs­sä vai­hees­sa tule mitään uut­ta, vai­ku­tus tulee jos tulee sitä kaut­ta, että ener­gia­puul­le syn­tyy kysyn­tää ja oikeat markkinat.
    Ydin­myl­ly­jen mää­räl­lä voi täs­sä vai­hees­sa vie­lä spe­ku­loi­da. Mitä mah­de­taan For­tu­mil­le sanoa sii­nä vai­hees­sa, kun Lovii­san yksi­köt alka­vat tul­la romutuskuntoon?

  10. Mel­koi­nen talou­del­li­nen ris­ki. Jos voi­ma­la mak­saa kuusi mil­jar­dia ja tuot­taa 1600 MW 8000 tun­tia vuo­des­sa, pel­kät pää­oma­ku­lut ovat 32 euroa/MWh. Säh­kös­tä pitäi­si saa­da kesät tal­vet 50 €/MWh että kan­na­tai­si. Jos voi­ma­loi­ta on pal­jon, hin­ta laskee.”

    OL3 ei ole tyy­pil­li­nen pro­jek­ti joten sen nume­roi­ta ei ole minus­ta perus­tel­tua käyt­tää tuos­sa yhtey­des­sä. OL3 on tejol­taan huo­mat­ta­vas­ti tyy­pil­lis­tä ydin­reak­to­ria tehok­kaam­pi ja jos tän­ne raken­ne­taan kak­si uut­ta reak­to­ria niin oli­sin yllät­ty­nyt mikä­li kysees­sä oli­si kak­si noin suur­ta lai­tos­ta. 2x1GW on kon­ser­va­tii­vi­sem­pi ole­tus. OL3 on myös pro­to­tyyp­pi, jon­ka pro­jek­tin­hal­lin­nan Are­va sot­ki pahas­ti. Sen kus­tan­nuk­set eivät siis myös­kään ole tyy­pil­li­siä. Toki­han on mah­dol­lis­ta, että pro­jek­tin hal­lin­ta pet­tää myös tule­vai­suu­des­sa, mut­ta yleen­sä sitä ei ole onnis­tut­tu sot­ke­maan niin pahoin kuin OL3:ssa. Kiin­nos­ta­vaa muu­ten näh­dä valit­se­vat­ko Olki­luo­toon enää rans­ka­lais­ta reak­to­ria. Tuskin…paitsi jos saa­vat tosi halvalla.

  11. Jani Mar­ti­kai­nen:

    Kiin­nos­ta­vaa muu­ten näh­dä valit­se­vat­ko Olki­luo­toon enää rans­ka­lais­ta reak­to­ria. Tuskin…paitsi jos saa­vat tosi halvalla. 

    En kyl­lä usko. Nois­ta Olki­luo­don kus­tan­nuk­sis­ta käy­dään vie­lä kärä­jiä pit­kään ja luu­li­sin että sekä tilaa­jal­la että raken­ta­jal­la ei ole mitään halua yhteis­työ­hön ennen kuin kaik­ki sot­kut on selvitetty. 

    On vain mie­len­kiin­tois­ta kat­soa että pal­jon­ko­han tuo pan­nu lop­pu­vii­mein veron­mak­sa­jil­le tulee mak­sa­maan- ja tie­tys­ti että kos­ka­han se saa­daan käyntiin.

    1. Olki­luo­to 3 saa­tiin aika hal­val­la, kos­ka sitä käy­tet­tiin muu­ri­mur­ta­ja­na. Seu­raa­vat mak­sa­vat tuon 6 mil­jar­dia, jos ovat tuo­ta koko­luok­kaa. Jos ovat pike­nem­piä, eivät tule teho­yk­sik­köä koh­den sen halvemmiksi.

  12. Minul­le on suht se ja sama mon­ta­ko nii­tä lupia myön­ne­tään, kun­han pide­tään huol­ta sii­tä että nämä hank­keet eivät kaa­du veron­mak­sa­jien syliin esi­mer­kik­si lai­na­ta­kui­den muo­dos­sa. Esi­merk­si tun­net­tu itu­hip­pior­ga­ni­saa­tio Citi­bank on tiu­kas­ti sitä miel­tä että ydin­voi­ma­la ei ole kan­nat­ta­va inves­toin­ti ilman yhteis­kun­nan tukea, ja pel­kään että he ovat oikeas­sa. Tämä on esi­mer­kik­si mie­len­kiin­toi­nen skenaario:

    We belie­ve new nuclear is a clas­sic example of diver­gent inte­rests between
    cre­dit and equi­ty inves­tors that also crea­te a vicious circle. The inhe­rent risk
    causes cre­dit inves­tors to seek inc­rea­sed fun­ding from the equi­ty side.
    Howe­ver, with cost of capi­tal the major deter­mi­nant of break-even prices, an
    inc­rea­sed equi­ty injec­tion inc­rea­ses the power price requi­red, therefore
    inc­rea­sing the risk of fai­lu­re, hence inc­rea­sing the cre­dit market’s aver­sion for
    such pro­jects. We expect uti­li­ties to try to seek sup­port and assu­rances from
    invol­ved govern­ments, howe­ver we con­ti­nue to argue that the risk/reward
    wit­hout such explicit sup­port is skewed against equi­ty investors.

    Muu­ten­kin asial­li­nen pape­ri, https://www.citigroupgeo.com/pdf/SEU27102.pdf

    1. OL3 on kyl­lä ostet­tu kiin­te­ään hin­taan, joka on pal­jon pie­nem­pi kuin 3,8 miljardia/GW, muis­taak­se­ni alle 2MRD/GW

  13. OL3 on kyl­lä ostet­tu kiin­te­ään hin­taan, joka on pal­jon pie­nem­pi kuin 3,8 miljardia/GW, muis­taak­se­ni alle 2MRD/GW” Toki, tar­koi­tuk­se­na­ni ei ollut ana­ly­soi­da sitä kuka mak­saa ja mitä vaan huo­maut­taa, että 6 mil­jar­din hin­ta­lap­pu tule­vai­suu­den OL3:sta (siis ilman “muu­rin­mur­ta­ja-alen­nus­ta”) on hei­kos­ti perus­tel­tu. Rea­lis­ti­sem­pi arvio lie­nee jos­sain 4 mil­jar­din nurkilla.

  14. Osmo:

    Kun pääs­tö­oi­keu­den hin­ta voi hei­lah­del­la miten hyvän­sä, sen varaan ei investoida.

    Ai samal­la taval­la kuin vaik­ka öljyyn?

  15. tpyy­luo­ma

    Esi­merk­si tun­net­tu itu­hip­pior­ga­ni­saa­tio Citi­bank on tiu­kas­ti sitä miel­tä että ydin­voi­ma­la ei ole kan­nat­ta­va inves­toin­ti ilman yhteis­kun­nan tukea, ja pel­kään että he ovat oikeassa. 

    Ko. itu­hip­pi­puu­laa­ki on tänä päi­vä­nä pys­tys­sä ‘yhteis­kun­nan tuen’ (tör­keäs­ti kan­san­edus­tu­lai­tos­ta hui­jaa­mal­la ja kiris­tä­mäl­lä omit­tu­jen varo­jen) ansios­ta. Ydin­voi­ma-ana­lyy­si saat­taa olla oikein, mut­ta mie­luum­min kuu­li­sin asian jol­tain muul­ta tahol­ta. Yhdys­val­ta­lai­ses­sa tilan­tees­sa tuol­lai­seen tulok­seen pää­ty­mi­nen ei vaa­di sen kum­mem­paa kris­tal­li­pal­loa. Siel­lä­hän ei ole ydin­voi­ma­sek­to­ril­la ole raken­net­tu yhtään mitään uut­ta liki kol­meen­kym­me­neen vuo­teen ennen kuin nyt­tem­min tyr­ky­tet­tiin tukiaisia.

  16. tpyy­luo­ma:

    Syöt­tö­ta­rif­fi oikein toteu­tet­tu­na pois­taa tuot­ta­jal­ta hin­ta­ris­kin, tilan­tees­sa jos­sa tuu­li­voi­ma on mar­gi­naa­li­voi­maa säh­kön hin­ta romah­taa tuu­li­voi­man marginaalikustannukseen.

    No nyt pitäs sit vie­lä kek­siä, että miks tuu­li­voi­ma olis sitä mar­gi­naa­li­voi­maa, jos sen mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set on käy­tän­nös­sä 0?!

  17. Osmo:

    OL3 on kyl­lä ostet­tu kiin­te­ään hin­taan, joka on pal­jon pie­nem­pi kuin 3,8 miljardia/GW, muis­taak­se­ni alle 2MRD/GW

    Joo on ostet­tu, mut­ta eikös Are­va ole hyvin sel­väs­ti ilmoit­ta­nut että se ei ole ollen­kaan tyy­ty­väi­nen tilan­tee­seen ja uskoi­sin että min­kään fir­man int­res­seis­sä ei ole ottaa parin mil­jar­din tap­pioi­ta tuos­ta noin vaan. Että kyl­lä sii­tä var­mas­ti vie­lä laki­mies­ten kans­sa neu­vo­tel­laan että kuka mak­saa ja mitä.

  18. Ko. itu­hip­pi­puu­laa­ki on tänä päi­vä­nä pys­tys­sä ‘yhteis­kun­nan tuen’ (tör­keäs­ti kan­san­edus­tu­lai­tos­ta hui­jaa­mal­la ja kiris­tä­mäl­lä omit­tu­jen varo­jen) ansiosta.

    Eli he ovat vää­räs­sä asias­sa joi­hin minä en kek­si heil­lä min­kään­lais­ta int­res­siä? Citi­ban­kin tuki­joi­den point­ti on se että ris­kit sijoi­tuk­ses­sa ydin­voi­ma­laan ovat suu­ret ja toi­saal­ta vaik­ka kaik­ki meni­si hyvin niin tuo­tot ovat aika vaa­ti­mat­to­mat. Kulut­ta­jao­mis­ta­juus mal­liin TVO tosin aut­taa tuo­hon asiaan.

    No nyt pitäs sit vie­lä kek­siä, että miks tuu­li­voi­ma olis sitä mar­gi­naa­li­voi­maa, jos sen mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set on käy­tän­nös­sä 0?!

    Riip­puu tuu­li­voi­man mää­räs­tä, Tans­kas­sa ja osis­sa Sak­saa hyväl­lä tuu­lel­la näin voi olla. Jos ja kun Suo­meen tulee lisää ydin­voi­maa, lisää tuu­li­voi­maa, ja ehkä ener­gian­sääs­tö­kin puree, niin voi tul­la tilan­tei­ta että esi­mer­kik­si ydin­voi­ma­la aje­taan alas kysyn­nän puut­teen vuok­si kesäi­sin kos­ka hin­ta tip­puu alle sen alhai­sen marginaalikustannuksen.

    Tähän liit­tyen, tie­tää­kö joku toi­mii­ko se tur­peen ja bio­kaa­sun syöt­tö­ta­rif­fi oikeas­ti niin että saa takuu­hin­nan vuo­de­na­jas­ta riip­pu­mat­ta, ja jos kyl­lä niin mitä jär­keä täs­sä on?

  19. Olen pit­kään kan­nat­ta­nut pääs­tö­oi­keuk­sien huu­to­kaup­paa yli kiin­tei­den hii­li­diok­si­di­ve­ro­jen, mut­ta alan epä­röi­dä. Jos päät­täi­sim­me, että hii­li­diok­si­di­ve­ro on 23 €/tonni, kaik­ki uskal­tai­si­vat inves­toi­da vaih­toeh­toi­siin ener­gia­muo­toi­hin. Kun pääs­tö­oi­keu­den hin­ta voi hei­lah­del­la miten hyvän­sä, sen varaan ei investoida.

    Juu­ri näin. Pääs­tö­kau­pan suu­rem­pi talou­del­li­sen tehok­kuus veroon ver­rat­tu­na kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jen yhtey­des­sä on täy­del­li­nen epä­ar­gu­ment­ti, joka ei kes­tä min­kään­lais­ta kriit­tis­tä tarkastelua.

  20. Ja piti vie­lä lisä­tä edel­li­seen, että tuo pääs­tö­ve­ro pitäi­si saa­da myy­tyä fis­kaa­li­se­na vero­na eikä pigou-vero­na, niin pääs­täi­siin eroon koko­naan vähäk­si aikaa tur­han­päi­väi­ses­tä jan­kut­ta­mi­ses­ta kas­vi­huo­neil­miön kiih­ty­mi­sen todel­li­suu­des­ta luo­tet­ta­vam­pia tut­ki­mus­tu­lok­sia odotellessa.

  21. tpyy­luo­ma:

    Tähän liit­tyen, tie­tää­kö joku toi­mii­ko se tur­peen ja bio­kaa­sun syöt­tö­ta­rif­fi oikeas­ti niin että saa takuu­hin­nan vuo­de­na­jas­ta riip­pu­mat­ta, ja jos kyl­lä niin mitä jär­keä täs­sä on? 

    Tur­peen syöt­tö­ta­rif­fi on raken­net­tu siten, että mak­se­tun tuen mää­rä riip­puu kivi­hii­len ja CO2 pääs­tö­oi­keu­den hin­nois­ta siten, että tur­ve­säh­kö on edul­li­sem­paa kuin hii­li­lauh­de. Tukea voi­daan mak­saa voi­ma­lai­tok­sel­le kor­kein­taan 3900 tun­nin hui­pun­käyt­tö­ajal­le (jos lai­tos käy täy­del­lä tehol­la vähän alle puo­lel­le vuo­des­ta), eli tuen avul­la ei voi ajaa täyt­tä tehoa kesät talvet.

  22. Tur­peen syöt­tö­ta­rif­fi on raken­net­tu siten, että mak­se­tun tuen mää­rä riip­puu kivi­hii­len ja CO2 pääs­tö­oi­keu­den hin­nois­ta siten, että tur­ve­säh­kö on edul­li­sem­paa kuin hiililauhde.”

    Tosi jär­ke­vää oikein val­tion tukiai­sil­la kas­vat­taa hiilidioksidipäästöjä. 

    Voi elä­mä näi­tä kepu­lais­ten tukiautomaatteja!

  23. pek­ka, kii­tos tie­dos­ta. Tuo kuu­los­taa jär­ke­väl­tä rajaukselta.

    Tcrow­nin kom­ment­tia ennen minul­ta meni ohi tuo Osmon oras­ta­va kään­ty­mys vero­jen kan­nal­le. Lisä­syy on että lähes kaik­ki pääs­töt­tö­mät ener­gia­muo­dot, ja useim­mat ener­gia­te­hok­kuuusin­ves­toin­nit, on iso­ja ker­tain­ves­toin­te­ja joi­den­ka takai­sin­mak­su riip­puu tule­vis­ta pääs­tö­jen ja ener­gian hin­nois­ta. Epä­var­muus käy­tän­nös­sä siir­tyy noi­den tuot­to­vaa­ti­muk­siin. Itsea­sias­sa sem­moi­nen­kin säh­kö­ve­ro joka ei teki­si mitään muu­ta kuin verot­tai­si kus­tan­nus­neut­raa­li­ses­ti säh­köä sen hin­nan nous­tes­sa ja sub­ven­toi­si las­kies­sa luul­ta­vas­ti leik­kai­si päästöjä.

  24. Mitä tulee TVO:n seu­raa­van ydin­lai­tok­sen teki­jään, niin uskon kyl­lä Are­van saa­van kau­pan. Ei kui­ten­kaan nykyis­ten tre­fe­rens­sien tai kyky­jen­sä takia. Syy­nä on puh­taas­ti käy­tän­nön help­pous yhtiöi­den johdolle.

    Olki­luo­to III:ssa tai­taa olla 2 — 4 mil­jar­din euron klap­pi osta­jan ja myy­jän käsi­tys­ten välil­lä. Se koosr­tuu useis­ta eri teki­jöis­tä, joi­den aiheut­ta­jis­ta on osta­jal­la ja myy­jäl­lä päin­vas­tai­set käsi­tyk­set. Nor­maa­lia on, että asian käsit­te­ly aloi­te­taan kum­mal­ta­kin puo­lel­ta val­mis­tel­luil­la lis­toil­la, jois­sa pää­dy­tään mää­rit­te­le­mään kaik­ki sel­lai­nen vas­ta­puo­len syyk­si, joka ei ole aivan sel­keäs­ti omaa syy­tä. Muka­na on myös­kin lukui­sia “vir­hei­tä”, joi­den osal­ta arvon tai sakon mää­rit­tä­mi­nen on erit­täin vai­ke­aa tai lähin­nä makuasia.

    Näi­den lis­to­jen läpi­käyn­ti vie kuu­kausia tai vuo­sia. Kum­pi­kaan osa­puo­li ei voi hyväk­syä vir­heik­seen epä­sel­viä tapauk­sia. Kum­man­kaan osa­puo­len joh­ta­jat eivät voi ottaa yhtiön­sä kon­tol­le mil­jar­di­ta­soa ole­via lisä­kus­tan­nuk­sia. Tilan­ne alkaa olla liki patti.

    Rat­kai­suk­si tulee Olki­luo­ta IV. Sen hin­taan voi­daan hel­pos­ti “sopeut­taa” siten, että kum­man­kaan osa­puo­len ei jul­ki­ses­ti tar­vit­se ilmoit­taa yllät­tä­vis­tä mil­jar­di­luo­kan tap­piois­ta. Joh­ta­jien kas­vot voi­daan säi­lyt­tää. He ovat teh­neet hyvää työtä.

    Osta­jan osak­kail­le voi­daan aina perus­tel­la yllät­tä­vän kor­kea IV:n hin­ta var­muu­del­la ja halul­la jat­kaa enti­sen jo ope­te­tun toi­mit­ta­jan kans­sa. Vas­taa­vas­ti myy­jä voi rehel­li­ses­ti ker­toa työn­sä laa­dun olleen niin hyvää, että sama asia­kas tila­si myös toi­sen lai­tok­sen meil­tä. Jos nyt hin­ta jää­kin vähän mata­lak­si, niin posi­tii­vi­sen refe­rens­sin var­mis­tam­ni­sek­si se kan­nat­taa kär­siä. Kaik­ki voit­ta­vat täs­sä rat­kai­sus­sa. Jos nyt tuo­te­tun säh­kön hin­ta on hie­man ylä­kan­tis­sa, niin sehän mak­se­taan vas­ta vuo­sien kulut­tua ja uusien joh­ta­jien olles­sa jo vallassa,

  25. Soi­nin­vaa­ra­han näyt­tää­kin ole­van kylä­po­lii­tik­ko, luu­lin aikai­sem­min toi­sin. Maa­seu­dul­le tule­vat inves­toin­nit ovat alue­po­li­tiik­kaa, mut­ta Uudel­le­maal­le tule­vat ei. Fen­no­voi­ma sai luvan ja se oli alue­po­li­tiik­kaa, mut­ta For­tu­mil­le tul­lut lupa ei oli­si sitä ollut.

    Soi­nin­vaa­ral­la näyt­tää ole­van toi­nen­kin vir­hear­vio. On täy­sin epä­ra­tio­naa­lis­ta usko­tel­la, että uusiu­tu­vat ener­gia oli­si­vat yhtä “hal­po­ja” kuin fossiiliset .

    Vuo­si­sa­dat on maa­pal­loa riis­tet­ty fos­sii­li­sil­la ener­gian­tuot­to­muo­doil­la. Näi­den jäl­kien kor­jaa­mi­nen pitäi­si sit­ten muka hoi­tua hal­vem­mal­la ja vie­lä pääl­le päät­teek­si saa­da aikaan talou­del­lis­ta kasvua. 

    Idea­han on juu­ri se, että kulu­tus­ta vähen­ne­tään ja ilmas­ton muu­tos hidastuu. 

    Lisäk­si EU on sälyt­tä­nyt Suo­men kal­tai­sil­le mail­le ras­kaim­mat vel­voit­teet ja EU:n kes­kei­sil­le mail­le hel­poim­mat. Kyse on talou­del­li­ses­ta kilpailusta.

    Hii­li­ve­ron suh­teen O.S. on oikeil­la jäjil­lä. Se pitää sää­tää niin kor­keak­si, että fos­sii­li­nen ener­gia on sika­kal­lis­ta. Maa­pal­lon ympä­ri kul­ke­va rah­ti on teh­tä­vä niin kal­liik­si, että se ei kan­na­ta. Kun­kin maan on tuo­tet­ta­va kes­kei­set hyö­dyk­keet itse. Se lopet­taa kas­vun, mikä on tarkoituskin.

    Vie­lä… O.S:” Jos naa­pu­ri hak­kaa hal­ko­ja ja läm­mit­tää niil­lä itsel­leen sau­nan, mik­si minun pitäi­si mak­saa hänen saunomisestaan?”

    Jos Hel­sin­ki polt­taa hiil­tä, niin mik­si muun Suo­men pitää nos­taa uusiu­tu­vien käy­tön 38 pro­sent­tiin ? Hel­sin­ki oli­si halun­nut Rans­kan tavoin las­kea ydin­voi­man kor­vaa­maan uusiu­tu­vaa ener­gi­aa. **** se mitään alue­po­li­tiik­kaa ole …

  26. tpyy­luo­ma:

    Riip­puu tuu­li­voi­man mää­räs­tä, Tans­kas­sa ja osis­sa Sak­saa hyväl­lä tuu­lel­la näin voi olla.

    Niin siis täs­sä vai­hees­sa kaik­ki mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­sil­taan suu­rem­mat voi­ma­lat on jo pitä­ny lait­taa kiin­ni, eli hiili‑, maa­kaa­su- ja turvevoimalat?

    Näi­tä het­kiä tus­kin on niin pal­joa, että se vai­kut­tai­si mer­kit­tä­väs­ti tuu­li­voi­mas­ta saa­tuun tuottoon.

  27. Niin siis täs­sä vai­hees­sa kaik­ki mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­sil­taan suu­rem­mat voi­ma­lat on jo pitä­ny lait­taa kiin­ni, eli hiili‑, maa­kaa­su- ja turvevoimalat?

    Näi­tä het­kiä tus­kin on niin pal­joa, että se vai­kut­tai­si mer­kit­tä­väs­ti tuu­li­voi­mas­ta saa­tuun tuottoon.

    Suo­mes­sa on päi­vän Hesa­rin mukaan suun­nit­teil­la jopa yhdek­sään gigawat­tia tuu­li­voi­maa, tuo on enem­män kuin kulu­tus Suo­mes­sa läm­mi­tys­kau­den ulko­puo­lel­la. Samoin Nord­poo­liin liit­tyen on Poh­jan­me­räl­lä erit­täin suu­ria hank­kei­ta. Käy­tän­nös­sä kaik­ki ei tie­ten­kään heti toteu­du, mut­ta toi­saal­ta ydin- tai hii­li­voi­ma­laa ei voi ajaa ihan yhtäk­kiä alas, lisäk­si patoal­tai­den koko on rajal­li­nen, eli sen mar­gi­naa­lin koko jon­ka tuu­li­voi­ma täyt­täi­si ei lie­ne kovin suuri.

  28. Art­tu­ri:

    tpyyluoma:

    Riip­puu tuu­li­voi­man mää­räs­tä, Tans­kas­sa ja osis­sa Sak­saa hyväl­lä tuu­lel­la näin voi olla. 

    Niin siis täs­sä vai­hees­sa kaik­ki mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­sil­taan suu­rem­mat voi­ma­lat on jo pitä­ny lait­taa kiin­ni, eli hiili‑, maa­kaa­su- ja turvevoimalat? 

    Säh­kön pörs­si­hin­ta Tans­kas­sa on kovan tuu­len aikaan usein jopa nega­tii­vi­nen. Ja tuu­li­voi­ma ei ole kuvaa­ma­si kal­tai­nen fos­sii­lis­ten tuo­tan­toa vähen­tä­vä auto­maat­ti. Itse asias­sa tuu­li­voi­man mal­li­maas­sa Tans­kas­sa säh­kön­tuo­tan­non CO2 pääs­töt eivät ole vähen­ty­neet val­ta­vis­ta inves­toin­neis­ta huo­li­mat­ta. Tämä sik­si, että Tans­kan hii­li- ja kaa­su­lai­tok­set käy­vät täy­sil­lä ja yli­jää­mä tuu­li­säh­kö myy­dään Sak­saan ja mui­hin poh­jois­mai­hin. Kovan tuu­len aikaan siis ei pysäh­dy fos­sii­li­nen voi­ma­la, vaan Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa kään­ne­tään pato­luuk­kua vähän pie­nem­mäl­le ja tuo­te­taan vähem­män vesivoimaa.

    1. On täy­sin oikein käyt­tää vesi­vo­man sää­tö­va­raa tuu­li­voi­man tehoaih­te­lun kom­pen­soin­tiin. Sii­nä­hän sääs­tyy se vesi, jol­loin ei-fos­sii­li­sen ener­gian teho vak­koi­daan. ja näin saa­daan mak­si­mi­mää­rä fos­sii­lis­ta polt­toai­net­ta korvatuksi.

  29. tpyy­luo­ma: Ok, no jos me ollaan jo sil­lä rajal­la mis­sä tuu­li­voi­maan inves­toi­mi­nen ei kan­na­ta tuon mar­gi­naa­li­hin­noit­te­luon­gel­man takia, niin sit joo. Tosin kai ne voi myy­dä vaiks futuu­rei­na jonnekin…

  30. Osmo, onko Suo­mes­sa pal­jon­kin sää­tö­va­raa vesi­voi­mal­la? Jos olen oikein ymmär­tä­nyt, niin Suo­men vesi­voi­ma­lois­sa ei ole aina­kaan ylös­päin pumppausmahdollisuuksia.

  31. Maa­pal­lon ympä­ri kul­ke­va rah­ti on teh­tä­vä niin kal­liik­si, että se ei kannata.

    Lai­va­rah­ti on niin hal­paa ja ener­gia­ta­lou­del­lis­ta, että se tulee kan­nat­ta­maan aina. Meil­lä tulee aina ole­maan glo­baa­lit mark­ki­nat aina­kin sel­lai­sis­ta hyö­dyk­keis­tä, jot­ka kes­tä­vät varas­toin­tia. Ja tämä on pel­käs­tään hyvä asia; tot­ta kai hyö­dyk­keet kan­nat­taa tuot­taa siel­lä, mis­sä se muo­dos­tuu koko­nai­suu­te­na kat­soen energiataloudellisimmaksi.

    Minus­ta on täy­sin epä­rea­lis­tis­ta ja type­rää olet­taa, ettei fos­sii­li­sia ener­gia­va­ro­ja kulu­tet­tai­si pit­käl­lä aika­vä­lil­lä osa­puil­leen sitä mukaa kuin nii­tä pys­ty­tään kulut­ta­maan. Öljyn, kivi­hii­len ja maa­kaa­sun kulu­tus­ta maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa sää­te­le­vät ensi­si­jai­ses­ti ainoas­taan geo­lo­gi­set sei­kat, eivät poliittiset.

    Sikä­li kun puhu­taan jos­tain ilmas­to­tal­kois­ta, olen vakuut­tu­nut, että ne on tuo­mit­tu epä­on­nis­tu­maan. Malt­hus oli oikeas­sa. Mut­ta inves­toin­ti ei-fos­sii­li­siin ener­gian­läh­tei­siin mah­dol­lis­taa edes jon­ki­nas­tei­sen elin­ta­son yllä­pi­tä­mi­sen sii­nä­kin vai­hees­sa, kun fos­sii­li­sia ei enää saa, tai kun ne ovat niin kal­lii­ta, että ainoas­taan todel­la ener­gia­ta­lou­del­li­set tavat käyt­tää nii­tä (lai­va­rah­ti) ovat talou­del­li­ses­ti kannattavia.

    Kas­vu päät­tyy kyl­lä aika­naan, ja bkt/asukas ‑kas­vu on jo päät­ty­nyt (maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa). Sii­tä pitää huo­len resurs­sien rajal­li­suus, poli­tiik­ka ei sii­hen pys­ty puuttumaan.

  32. Suo­men vesi­voi­ma on lähes koko­naan sää­det­tä­vää. Siis padon takana.”

    Käy­tän­nös­sä suu­ri osa vesi­voi­mas­ta ei ole sää­det­tä­vää. Esim Sai­maan osal­ta SYKE mää­rää mikä on vir­taa­ma Vuok­ses­sa, ja sit­ten se vesi­mää­rä siel­tä menee. Var­si­nais­ta nope­aa sää­tö­voi­maa löy­tyy vain jos­tain Poh­jan­maan jois­ta ja Pie­li­sen koskista.

  33. Tapio Pel­to­nen:

    Kas­vu päät­tyy kyl­lä aika­naan, ja bkt/asukas ‑kas­vu on jo päät­ty­nyt (maa­il­man mittakaavassa).

    haha­ha­hah… mitä ihmettä!?!?

  34. tpyy­luo­ma:

    Suo­mes­sa on päi­vän Hesa­rin mukaan suun­nit­teil­la jopa yhdek­sään gigawat­tia tuu­li­voi­maa, tuo on enem­män kuin kulu­tus Suo­mes­sa läm­mi­tys­kau­den ulkopuolella.

    Tuos­ta 9000 megawa­tis­ta val­tao­sa (2/3) on kui­ten­kin meri­tuu­li­voi­maa, jon­ka vaa­ti­maa val­ta­vaa tukiai­sau­to­maat­tia (nelin­ker­tais­ta mark­ki­na­hin­taa n. 160 Eur/MWh takaa­vaa syöt­tö­ta­rif­fia) ei ole hyväk­syt­ty, eikä onnek­si talou­den nyky­nä­ky­mil­lä tul­la iki­nä hyväk­sy­mään­kään. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että aja­tus 9000 MW tuu­li­voi­ma­te­hos­ta Suo­men kokoi­ses­sa ver­kos­sa on aivan tol­ku­ton. Tuu­li­voi­ma on yksin­ker­tai­ses­ti niin huo­no ja kal­lis säh­kön­tuo­tan­to­ta­pa, että sil­lä voi olla kor­kein­taan täy­den­tä­vä roo­li. Tai sit­ten pitää kek­siä talou­del­li­nen tapa varas­toi­da säh­kö­ener­gi­aa, joka ei ole ihan lähei­ses­sä näkö­pii­ris­sä. Vedyn teke­mi­nen elekt­ro­lyy­sil­lä on hyö­ty­suh­teel­taan lii­an huo­no kei­no, akut ovat lii­an kal­lii­ta ja ympä­ris­tö­jär­jes­töt estä­vät pump­pu­voi­ma­loi­den raken­ta­mi­sen (esi­merk­ki­nä vaik­ka Vaa­ru­vuo­ren hanke).

  35. haha­ha­hah… mitä ihmettä!?!?

    Maa­il­man inflaa­tio­kor­jat­tu bkt/asukas oli $7367 vuon­na 2008 ja $7091 vuon­na 2009. Olen äärim­mäi­sen skep­ti­nen sen suh­teen, yli­te­tään­kö tuo­ta vuo­den 2008 luke­maa (vuo­den 2005 dol­la­reis­sa) iki­nä. Sii­tä pitää huo­len väes­tön­kas­vu ja se, että öljyn saa­ta­vuu­den heik­ke­ne­mi­ses­tä joh­tu­va hinn­an­nousu rajoit­taa talouskasvua.

  36. Tapio Pel­to­nen:

    Malt­hus oli oikeassa. 

    No, ei ollut. Hänen aja­tus­ten mukaan maa­il­man näläs­sä elä­vien osuu­den koko maa­il­man väes­tös­tä pitäi­si olla kas­va­nut, kun se on pit­käl­lä aika­vä­lil­lä vähen­ty­nyt. Se on n. mil­jar­di ihmis­tä ja oli suun­nil­leen samat 30 vuot­ta sit­ten ja täs­sä välil­lä on tul­lut pari mil­jar­dia uut­ta suu­ta ruokittavaksi. 

    Kas­vu päät­tyy kyl­lä aika­naan, ja bkt/asukas ‑kas­vu on jo päät­ty­nyt (maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa). Sii­tä pitää huo­len resurs­sien rajal­li­suus, poli­tiik­ka ei sii­hen pys­ty puuttumaan. 

    Siis vedät­kö yhden vuo­den (2009) perus­teel­la joh­to­pää­tök­sen, että bkt/asukas kas­vu on päät­ty­nyt, kun tuo­na vuo­te­na kas­vu sat­tui ole­maan poik­keuk­sel­li­ses­ti negatiivinen?

  37. Tuki lop­puu koko­naan, jos pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta nousee 23 euroon hiilidioksiditonnilta.”

    Mik­si näin?

  38. pek­ka, on lähes var­maa että meri­tuu­li­voi­man hin­ta las­kee, avoin kysy­mys on kuin­ka pal­jon. Vaa­di­tus­ta tuki­ta­sos­ta on myös monen­lai­sia käsi­tyk­siä, eikä lie­ne miten­kään sat­tu­maa että suu­rim­mat luvut tule­vat nii­tä tukia kärkkyviltä…

  39. Ant­ti:
    Var­si­nais­ta nope­aa sää­tö­voi­maa löy­tyy vain jos­tain Poh­jan­maan jois­ta ja Pie­li­sen koskista.

    Tar­koi­tit kai että Kemi, Ounas ja Oulujoista

  40. Tilan­net­ta nyt jo vuo­si­kym­me­nen ajan seu­ran­nee­na olen mel­ko var­ma, että peak oil ohi­tet­tiin vuon­na 2008. Jos ei, niin aina­kin vii­meis­tään 2015. Ja sel­lai­nen havain­to on myös teh­ty, että aina­kin USA:ssa inflaa­tio­kor­jat­tu bkt kor­re­loi hyvin tark­kaan ajo­neu­voil­la ajet­tu­jen kilo­met­rien mää­rän kanssa.

    Öljy mak­saa nyt yli 80 taa­laa bar­re­lil­ta, eikä hin­nan voi olet­taa tule­van alas muu­ten kuin täy­del­li­ses­sä talous­ro­mah­duk­ses­sa. On epä­to­den­nä­köis­tä, että öljyn tuo­tan­toa pys­ty­tään maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa juu­ri lisää­mään; öljy­kent­tien tuo­tan­to hii­puu nopeam­min kuin uusia saa­daan tuo­tan­toon ja par­haat on hyvin pit­käl­ti kulu­tet­tu lop­puun. Sel­lai­sia iso­ja, hel­pos­ti hyö­dyn­net­tä­viä esiin­ty­miä, joi­ta ei vie­lä ole tuo­tan­nos­sa, ei yksin­ker­tai­ses­ti enää ole.

    Öljy on tär­kein fos­sii­li­nen polt­toai­ne, ja koko maa­il­ma on nykyi­sel­lään sii­tä hyvin suu­res­sa mää­rin riip­pu­vai­nen. Suu­ri osa sii­tä tehok­kuu­des­ta ja “työn tuot­ta­vuu­den kas­vus­ta” mikä vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä on koet­tu, on suo­ra­nais­ta seu­raus­ta kas­va­nees­ta öljyn kulutuksesta.

    Peak oilin suu­rin ongel­ma on, että maa­il­ma on hyvin pit­käl­ti raken­net­tu toi­mi­maan öljyl­lä, eikä tuo­tan­to­huip­puun ole varau­dut­tu ennak­koon (googlet­ta­kaa Hirsch report, jos kiin­nos­taa tie­tää lisää). Näin ollen “peak oil” on “peak eve­ryt­hing”. Maa­il­man­ta­lous kas­vaa, romah­taak­seen jäl­leen ker­ran kun öljyn hin­ta kysyn­nän myö­tä nousee talou­den sie­to­ky­vyn ylä­puo­lel­le. Ja sykli tois­tuu uudel­leen, ja jokai­nen huip­pu jää edel­lis­tä mata­lam­mak­si. Aina­kin sii­hen saak­ka, kun­nes maa­il­ma on saa­tu toi­mi­maan jol­lain muul­la kuin öljyllä.

  41. #

    Tuki lop­puu koko­naan, jos pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta nousee 23 euroon hiilidioksiditonnilta.”

    Mik­si näin?
    # Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti 4.5.2010 kel­lo 17:24

    Kos­ka se pääs­tö­oi­keu­den hin­ta suo­sii jo muu­ten­kin tar­peek­si uusiu­tu­via energialähteitä.

    Niin joo, oli itsel­lä mie­les­sä, että kun pääs­tö­oi­keuk­sia on saa­tu ilmai­sek­si lähin­nä, niin se on ollut puh­das­ta net­toa tähän men­nes­sä. Mut­ta ilmei­ses­ti ener­giayh­tiöt ovat nii­tä jou­tu­neet osta­maan­kin, mut­ta ei muu teol­li­suus? Jat­kos­sa tilan­ne tie­tys­ti muut­tuu, jos nii­tä ruve­taan huutokauppaamaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.