Asuntopolitiikan epäonnistuminen

Lyhen­nel­mä puhees­ta­ni Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa 5.5.2010

Tavan takaa sano­taan, että Hel­sin­gin asun­to­po­li­tiik­ka on epä­on­nis­tu­nut­ta, kos­ka asun­to­jen hin­nat ovat tääl­lä niin kor­kei­ta. Oikeas­taan se osoit­taa, että mei­dän asun­to­tuo­tan­tom­me on erit­täin onnis­tu­nut­ta ja mui­den epä­on­nis­tu­nut­ta, kos­ka Hel­sin­gis­sä haluai­si asua enem­män kuin asun­to­kan­taam­me mah­tuu. On meil­lä­kin beto­ni­bru­ta­lis­min jäl­jil­tä aluei­ta, joil­la asun­to­po­li­tiik­ka on ”onnis­tu­nut­ta” jos onnis­tu­mi­sel­la nyt todel­la tar­koi­te­taan sitä, että asun­nois­ta ei halu­ta pal­jon maksaa.

Epä­on­nis­tu­nut­ta on elin­kei­no­po­li­tiik­ka sel­lai­sil­la paik­ka­kun­nil­la kuin Pori ja Imat­ra, jois­ta väkeä vir­taa Hel­sin­gin seu­dul­le. Asun­non niis­tä kyl­lä saa halvalla.

Epä­on­nis­tu­nei­ta olem­me kyl­lä koko seu­dun tasol­la, kos­ka asu­tus on hajaan­tu­nut pit­kin nur­mi­jär­viä ja por­nai­sia. Kos­ka ihmi­set eivät rakas­ta pit­kiä ja aikaa vie­viä mat­ko­ja, asun­to­jen hin­toi­hin muo­dos­tuu etäi­syy­des­tä joh­tu­va ero. Mitä kau­em­pa­na sijait­se­vat mar­gi­naa­li­ses­ti kan­nat­ta­vat asun­not, sitä kal­liim­pia ovat asun­not lähel­lä. Jos sama mää­rä asun­to­ja, oli­si raken­net­tu jär­ke­väm­piin paik­koi­hin, asu­mi­nen Hel­sin­gis­sä oli­si halvempaa.

Kor­keat uusien asun­to­jen myyn­ti­hin­nat uhkaa­vat joh­taa sii­hen, että Hel­sin­gin Hitas­po­li­tiik­ka epä­on­nis­tuu.  Vaik­ka asun­to­jen hin­ta­sään­nös­te­ly on talous­teo­reet­tis­ten tosi­asioi­den vas­tais­ta, olen pitä­nyt sitä pie­nem­pä­nä paha­na. Ihmi­sel­lä on vain yksi elä­mä, eikä sitä mie­lel­lään uhrai­si asun­to­mark­ki­noi­den tasa­pai­not­ta­mi­sen alt­ta­ril­le. Jos uusia Hitas-asun­to­ja jono­te­taan vuo­ro­kausi­kau­pal­la, on jotain kyl­lä pie­les­sä. Hin­ta­sään­nös­te­ly ei toi­mi, jos hin­tae­ro vapai­den ja sään­nös­tel­ty­jen mark­ki­noi­den välil­lä on lii­an suuri.

Täy­del­li­nen epä­on­nis­tu­mi­nen meil­lä oli vii­me vuo­den asun­to­tuo­tan­nos­sa, kun raken­nus­liik­keet lopet­ti­vat vapaa­ra­hoit­tei­sen tuo­tan­non kuin yhtei­ses­tä sopi­muk­ses­ta.  Omal­ta kan­nal­taan ne toi­mi­vat jär­ke­väs­ti, kos­ka toi­men­pi­de joh­ti asun­to­jen hin­to­jen voi­mak­kaa­seen nousuun. Tätä ei kau­pun­ki voi hyväk­syä.  ATT:n on otet­ta­va suu­rem­pi vas­tuu myös kovan rahan tuo­tan­nos­ta. Yksi­tyi­sil­le tont­te­ja vuo­krat­taes­sa vuo­kraeh­toon lii­tet­tä­vä koh­ta, jon­ka mukaan vuo­kra­oi­keus lop­puu heti, jos min­kään­lais­ta suh­dan­ne­luon­tois­ta vii­vyt­te­lyä esiintyy.

Lopuk­si: kun Outi Alan­ko-Kahi­luo­to ker­toi, että VATT:n tut­ki­muk­sen mukaan asu­mis­tu­ki menee asun­to­jen vuok­siin noin kuusi­kym­men­tä­pro­sent­ti­ses­ti, lisään tähän, että kor­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus menee hin­toi­hin sataprosenttisesti.

38 vastausta artikkeliin “Asuntopolitiikan epäonnistuminen”

  1. Mitä­pä tuo­hon lisää­mään. Nime­no­maan se että HITAS-asun­to­ja jono­te­taan päi­vä­tol­kul­la on minus­ta vii­mei­nen riit­tä­vä todis­te sii­tä että gryn­de­reil­lä on de fak­to kar­tel­li, ei hin­tae­rot HITA­Sin ja vapaa­ra­hoit­tei­sen välil­lä ole miten­kään seli­tet­tä­vis­sä vaik­ka­pa hal­vem­mil­la tont­ti­vuo­kril­la. Joten­kin se kar­tel­li tulee mur­taa, ja toteut­ta­mis­kel­poi­sin vaih­toeh­to tun­tuu ole­van kau­pun­gin oma tuo­tan­to. Voi­si­ko­han sen raken­ta­mis­vel­voit­teen ton­tin­luo­vu­tuk­ses­sa hoi­taa niin että jos ei esim. vuo­den sisään mitään tapah­du niin kaup­pa pure­taan ja ATT raken­taa sen talon?

    Kau­pun­ki­mai­nen oma­toi­mi­ra­ken­ta­mi­nen oli­si toi­nen, mut­ta tun­tuu otta­van aikaa saa­da tätä käyn­tiin. Pien­ta­lois­sa tuo toi­mii, nopein tapa saa­da 10 000 asun­toa lisää Hel­sin­kiin oli­si kaa­voit­taa Öster­sun­do­miin 10 000 pien­ta­lo­tont­tia, ja nopein tapa täy­den­nys­ra­ken­taa lisä­ra­ken­nusoi­keu­den myön­tä­mi­nen nykyi­sil­le pientaloalueille.

  2. Osmo:

    Tavan takaa sano­taan, että Hel­sin­gin asun­to­po­li­tiik­ka on epä­on­nis­tu­nut­ta, kos­ka asun­to­jen hin­nat ovat tääl­lä niin kor­kei­ta. Oikeas­taan se osoit­taa, että mei­dän asun­to­tuo­tan­tom­me on erit­täin onnis­tu­nut­ta ja mui­den epä­on­nis­tu­nut­ta, kos­ka Hel­sin­gis­sä haluai­si asua enem­män kuin asun­to­kan­taam­me mahtuu.

    Voi her­ran jes­tas! Ei se nyt tie­ten­kään tar­koi­ta sitä. Hin­nat on seu­raus­ta kysyn­näs­tä ja tar­jon­nas­ta. Hel­sin­gin asun­to­po­li­tiik­ka on epä­on­nis­tu­nut­ta, kos­ka se rajoit­taa kei­no­te­koi­ses­ti asun­to­jen tarjontaa.

    Tätä tar­jon­nan rajoi­tus­ta voi haa­ru­koi­da ver­taa­mal­la kaa­voit­ta­mat­to­man maan hin­taa Hel­sin­gis­sä muu­hun maa­han. Asun­to­jen hin­to­jen pitäi­si olla Hel­sin­gis­sä suun­nil­leen sen ver­ran kor­keam­pia, jos tar­jon­taa ei rajoi­te­ta poli­tii­kal­la. (Olet­taen, että raken­nus­kus­tan­nuk­set on suun­nil­leen samat. Tiet­ty jos raken­ne­taan suo­hon, niin tämä vai­kut­taa myös asun­to­jen hintaan.)

    Sii­nä sä kyl­lä voit olla oikees­sa, että alhai­set asun­no­hin­nat ovat myös seu­raus­ta kysyn­näs­tä ja tar­jon­nas­ta ja epä­on­nis­tu­nut elin­kei­no­po­li­tiik­ka pie­nen­tää kysyntää.

    Ihmi­sel­lä on vain yksi elä­mä, eikä sitä mie­lel­lään uhrai­si asun­to­mark­ki­noi­den tasa­pai­not­ta­mi­sen alttarille.

    Joo, mut­ta tule­vien suku­pol­vien yhdet elä­mät uhraat ihan mielelläsi?!

    Täy­del­li­nen epä­on­nis­tu­mi­nen meil­lä oli vii­me vuo­den asun­to­tuo­tan­nos­sa, kun raken­nus­liik­keet lopet­ti­vat vapaa­ra­hoit­tei­sen tuo­tan­non kuin yhtei­ses­tä sopimuksesta.

    Eli syy­tät nii­tä kar­tel­lis­ta. Todis­teet tiskiin.

    Omal­ta kan­nal­taan ne toi­mi­vat jär­ke­väs­ti, kos­ka toi­men­pi­de joh­ti asun­to­jen hin­to­jen voi­mak­kaa­seen nousuun.

    Mä oon selit­tä­ny sul­le usees­ti miks yksit­täi­set raken­nus­liik­keet on lii­an pie­niä teki­jöi­tä asun­to­mark­ki­noil­la, että ne pys­tys lii­kut­te­leen hin­to­ja sun kuvai­le­mal­la taval­la. En sit tiiä onko kaik­ki raken­nus­liik­keet yhdes­sä riit­tä­vän iso­ja, mut­ta mus­ta tun­tuu, että sä vaan vil­je­let tätä popu­lis­tis­ta vihaa raken­nus­liik­kei­tä vas­taan siks, että se sopii sun omiin tavoit­tei­siin ilman mitään todisteita.

    Tätä ei kau­pun­ki voi hyväk­syä. ATT:n on otet­ta­va suu­rem­pi vas­tuu myös kovan rahan tuotannosta.

    Ei, vaan me ei voi­da miten­kään hyväk­syä, että sä haluat sosia­li­soi­da raken­nus­tuo­tan­non. Sii­nä tuhou­tuu hyvin­voin­tia ämpärikaupalla!

    lisään tähän, että kor­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus menee hin­toi­hin sataprosenttisesti.

    Mil­lä perus­teel­la? Meneeks kaik­ki pal­kan­ko­ro­tuk­set­kin asun­to­jen hin­toi­hin sataprosenttisesti?

    Onks tää täl­las­ta val­tuus­tos­sa, että siel­lä puhu­taan asiois­ta ihan miten sat­tuu? Tää puhe kun sisäl­tää pal­jon enem­män vir­hei­tä kuin sun nor­maa­lit blogipostaukset.

    Ehkä sul­la on siel­lä suu­rem­pi tar­ve ajaa vaan tavoit­tei­ta eteen­päin ja jos samal­la jou­tuu vii­laa­maan sil­mään jotain val­tuu­tet­tu­ja, jot­ka ei osaa aja­tel­la näi­tä asioi­ta itte, niin annat vaan mennä!?

    1. Apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja näyt­ti kal­voa, jos­sa asun­to­jen hin­nat todel­la seu­ra­si­vat ansiotasoindeksiä

  3. Hel­sin­gin asun­to­po­li­tiik­ka on epä­on­nis­tu­nut­ta, kos­ka se rajoit­taa kei­no­te­koi­ses­ti asun­to­jen tarjontaa.

    Ei rajoi­ta enää, kaa­voi­tet­tua maa­ta on ihan tar­peek­si, eli se teko­syy on poistunut.

    Seli­tys että raken­ta­mis­ku­lut ovat niin kor­keat ettei asun­to­ja kan­na­ta raken­taa ei myös­kään ole uskot­ta­va. ATT pykää oma­kus­tan­ne­hin­taan HITA­Sia jopa puo­leen hin­taan vapaa­ra­hoit­tei­ses­ten myyn­ti­hin­nois­ta, eli kyl­lä nii­tä voi­si myy­dä kan­nat­ta­vas­ti halvemmallakin.

    Maa­ta on, kysyn­tää on jopa niin pal­jon että hin­nat nouse­vat kes­kel­lä lamaa, raken­ta­mi­nen on kan­nat­ta­vaa. Ja sil­ti ei tönöä nouse. Tämän eli­mi­naa­tio­pro­ses­sin seu­rauk­se­na ei jää oikein muu­ta seli­tys­tä kuin kar­tel­lin­omai­nen markkinahäiriö.

    En tar­koi­ta sitä että jos­sain istuu joku her­ra­köö­ri joka päät­tä asun­to­jen hin­nat, enkä uskoo Osmon­kaan tar­koit­ta­van vaik­kei tämä sinän­sä täy­sin pois­sul­jet­tua ole, vaan esi­mer­kik­si sitä että toi­mi­joi­ta on niin vähän ettei kil­pai­lu toi­mi. Kyn­nys­tä mark­ki­noil­le ja vaik­ka oma­toi­mi­ra­ken­ta­mi­seen voi­si muu­ten madal­taa KSV:n puo­lel­ta pilk­ko­mal­la kort­te­lei­ta pie­nem­mik­si taloik­si, yhden rapun kokoi­nen talo on pie­nem­pi projekti.

  4. Miten niin asu­mis­tu­ki menee asun­to­jen vuo­kriin 60-prosenttisesti? 

    Kyl­lä se menee ihan sata­pro­sent­ti­ses­ti asu­mis­tu­kea saa­van per­heen näkökulmasta.

  5. Jos täs­sä tar­koi­te­taan tuen vai­ku­tus­ta vuo­krien tasoon, niin VATT:n mukaan tuen saa­jat mak­sa­vat 6,4 pro­sent­tia kor­keam­paa vuo­kraa kuin tuet­to­mat (2003)

    Mitä Kahi­luo­to-Alan­ko nyt tar­koit­taa? Lii­an epä­mää­räi­ses­ti ilmais­tu tai aina­kin lii­an epä­mää­räi­ses­ti, että minä ymmärtäisin. 

    Lisää infoa kiitos!

  6. tpyy­luo­ma: Voit­ko vähän ava­ta tuo­ta, että miks päi­vä­tol­kul­la jonot­ta­mi­ses­ta voi pää­tel­lä, että raken­ta­jil­la on kartelli?

    Osmo:

    Apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja näyt­ti kal­voa, jos­sa asun­to­jen hin­nat todel­la seu­ra­si­vat ansiotasoindeksiä

    Eli, että asun­to­jen hin­nat kas­vaa 20%, kun ansio­ta­so kas­vaa 20%?

    Täs­tä kyl­lä vähem­mäl­lä­kin tilas­to­tie­teen osaa­mi­sel­la pys­tyy päät­te­le­mään, että kaik­ki ansion nousu ei mene asun­to­jen hin­toi­hin, vaan suun­nil­leen sama osa kuin aikaisemminkin.

    Esim. jos asu­mi­seen meni ennen ansioi­den nousua 50%, niin sin­ne menee nousun jäl­keen­kin 50%, eli ansioi­den nousus­ta puo­let meni asun­to­jen hintaan…

  7. tpyy­luo­ma:

    Ei rajoi­ta enää, kaa­voi­tet­tua maa­ta on ihan tar­peek­si, eli se teko­syy on poistunut.

    Siis väi­tät, että kaa­voi­te­tun maan hin­ta vähen­net­ty­nä infran raken­nus­kus­tan­nuk­sil­la on sama kuin kaavoittamattoman?

    Kar­tel­leis­ta:

    Voi­sit­ko nyt yrit­tää vähän valais­ta, että miten ne raken­nus­yh­tiöt pys­tyy vedät­tä­mään hin­to­ja, kun uusien asun­to­jen osuus koko mark­ki­nois­ta on kui­tes­kin aika pieni?

    Mitä todis­tei­ta sinul­la on, että asun­to­jen raken­ta­mi­nen raken­nus­liik­keil­le “lii­an” suu­ria voit­to­ja? (Tätä ei sit­ten voi pää­tel­lä niis­tä tei­dän tupak­ka-askin kan­teen raa­pus­ta­mis­ta las­kel­mis­ta, että neliö mak­saa 5k ja raken­ta­mi­nen 2k, eli voi­ton on pak­ko olla ihan astronominen.)

    Väi­tät, että kil­pai­lu ei toi­mi. Mikä estää uusia yri­tyk­siä tule­maan kil­pai­le­maan Suo­men mark­ki­noil­le, jos ker­ta tääl­lä on mono­po­li­voit­to­ja saatavilla?

    1. Art­tu­ril­la on kyl­lä aivan vää­rä käsi­tys, jos hänen mie­les­tään tont­ti­maan hin­nan pitäi­si olla kau­pun­gin ydin­kes­kus­tas­sa nol­la. Näin mene­tel­tiin sosia­lis­ti­sis­sa mais­sa, ja se joh­ti arvok­kaan maan joutokäyttöön.

  8. Voit­ko vähän ava­ta tuo­ta, että miks päi­vä­tol­kul­la jonot­ta­mi­ses­ta voi pää­tel­lä, että raken­ta­jil­la on kartelli?

    Ei sii­tä mitään tar­vit­se pää­tel­lä, myyn­ti­hin­toi­hin näh­den alhai­set raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set näkee suo­raan ATT:n hin­nois­ta. (Ton­tin­vuo­kra on erik­seen, kuten nyky­ään myös monis­sa vapaa­ra­hoit­teis­sa koh­teis­sa.) Toi­mi­vil­la mark­ki­noil­la syn­tyi­si tilan­tees­sa jos­sa tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten ja myyn­ti­kus­tan­nus­ten ero kas­vaa hintakilpailua.

  9. Paniik­ki on vaih­toeh­to kar­tel­lil­le. Sil­loin, kun raken­ta­mi­nen lai­tet­tiin jäi­hin, asun­to­jen hin­nat oli­vat las­kus­sa ja kaup­pa jumis­sa. Moni­ko uskoi, että hin­nat ja kysyn­tä kään­ty­vät nousuun nykyi­sel­lä talouskehityksellä?

  10. tpyy­luo­ma:

    Ei sii­tä mitään tar­vit­se päätellä

    Nime­no­maan se että HITAS-asun­to­ja jono­te­taan päi­vä­tol­kul­la on minus­ta vii­mei­nen riit­tä­vä todis­te sii­tä että gryn­de­reil­lä on de fak­to kartelli,

    ööö… no älä sit väi­tä, että se todis­taa kar­tel­lis­ta mitään suun­taan tai toiseen.

    Voi­sit­ko nyt ava­ta sitä, että miten sä päät­te­let niis­tä ATT:n hin­nois­ta, että raken­nus­liik­keil­lä on kartelli?

    Mikä estää uusien fir­mo­jen syn­ty­mis­tä alal­le rik­ko­maan näi­tä kar­tel­le­ja? Onko ne muu­ta­mat ker­ros­ta­lo­koh­teet mit­kä kau­pun­ki­lai­set itse ovat raken­nut­ta­neet tul­leet huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­mak­si kuin raken­nus­liik­kei­den rakentamat?

    Osmo:

    Art­tu­ril­la on kyl­lä aivan vää­rä käsi­tys, jos hänen mie­les­tään tont­ti­maan hin­nan pitäi­si olla kau­pun­gin ydin­kes­kus­tas­sa nolla. 

    Minul­la ei tie­ten­kään ole tätä käsi­tys­tä, kos­ka aivan kuten sanoit, se oli­si täy­sin väärä.

    Minä kysyin onko kaa­voi­tet­tu maa saman hin­tais­ta kuin kaa­voit­ta­ma­ton (jos kaa­voi­te­tun maan hin­nas­ta vähen­ne­tään infran raken­nus­kus­tan­nuk­set.) Jos ei oo, niin sit meil­lä on pulaa kaa­voi­te­tus­ta maasta.

    Tämä ei tie­ten­kään tar­koi­ta sitä, että kaa­voi­te­tun maan hin­ta Hel­sin­gin­nie­mel­lä pitäs olla sama kuin kaa­voit­ta­mat­to­man maan Kai­nuus­sa kes­kel­lä met­sää. Älä viit­ti leik­kiä typerystä…

  11. Art­tu­ri, sii­tä että kil­pai­lu raken­nusa­lal­la ei toi­mi on tääl­lä­kin jau­het­tu ennen­kin. Minus­ta tuo ATT:n tapaus on yksi syy lisää uskoa tämä. Tai jos ollaan sitä miel­tä että mark­ki­nois­sa ei ole mitään vikaa, niin voi­daan toki tode­ta että kau­pun­ki nyt vaan raken­nut­taa talo­ja pal­jon hal­vem­mal­la kuin toi­mi­vat mark­ki­nat ja ihmi­set halua­vat nii­tä talo­ja, joten kau­pun­gin tulee raken­taa nii­tä mah­dol­li­sim­man paljon.

    Mikä estää uusien fir­mo­jen syn­ty­mis­tä alal­le rik­ko­maan näi­tä kar­tel­le­ja? Onko ne muu­ta­mat ker­ros­ta­lo­koh­teet mit­kä kau­pun­ki­lai­set itse ovat raken­nut­ta­neet tul­leet huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­mak­si kuin raken­nus­liik­kei­den rakentamat? 

    En tie­dä mitä ne kaik­ki mark­ki­noil­le tulon esteet ovat, arve­li­sin että koh­teet ovat iso­ja, ali­han­kin­ta­ket­jut pit­kiä ja han­ka­lia hal­li­ta, tai jotain sel­lais­ta. Joka tapauk­ses­sa raken­nut­ta­jia on hyvin vähän. Nii­tä oma­ra­ken­nus­koh­tei­ta on 2000-luvul­la niin vähän että nii­den hin­nas­ta tus­kin on juu­ri mitään dataa.

  12. Hin­to­jen nousu on Hel­sin­gis­sä läh­te­nyt käsis­tä. Kau­pun­gin pitäi­si nos­taa vuokria/kiinteistöveroa huo­mat­ta­vas­ti. Täl­löin toki asun­to­jen hin­nat las­ki­si­vat ja lai­nat pie­ne­ni­si­vät. Asu­mi­sen koko­nais­kus­tan­nuk­set eivät täl­löin vält­tä­mät­tä muut­tui­si, mut­ta raha valui­si pank­kien sijas­ta kau­pun­gil­le vuo­kri­na ja vero­tu­loi­na. Kau­pun­ki voi­si näil­lä rahoil­la sit­ten vaik­ka raken­taa lisää asun­to­ja, mikä toki las­kee hin­to­ja, mut­ta nos­taa vuo­kra­mää­riä… Tai vaik­ka las­kea vero­äy­riä, jol­loin palk­ka­ve­ro pie­ne­nee ja alu­een kilpailukyky/työllistämiskyky kasvaa.

    Pan­kit taas voi­si­vat kes­kit­tyä lai­noit­ta­maan yri­tyk­siä yms., eikä puhal­ta­maan pys­tyyn kiin­teis­tö­kuplaa. Kaik­kein höl­möin­tä­hän on yhteis­kun­nal­ta yli­vel­kaan­tua osta­mal­la toi­nen toi­sil­taan asun­to­ja. Vero­vä­hen­ny­soi­keus on tosi­aan suo­ra pank­ki­tu­ki ja pitäi­si pois­taa kokonaan.

  13. tpyy­luo­ma:

    Art­tu­ri, sii­tä että kil­pai­lu raken­nusa­lal­la ei toi­mi on tääl­lä­kin jau­het­tu ennenkin.

    Niin on ja jos oikein muis­tan aina ne argu­men­tit kar­tel­lin ole­mas­sa olon puo­les­ta on ollu yhtä köy­kä­siä. (Just nii­tä stet­so­ni­las­kel­mia raken­nus­kus­tan­nuk­sis­ta ja myyn­ti­hin­nois­ta…) Nyt sul­la on hyvä tilai­suus vakuut­taa esit­tä­mäl­lä parempia!

    Mä en siis miten­kään kiis­tä ettei­kö se ATT:n esi­merk­ki oo hyvä ja todis­tus­voi­mai­nen, mut­ta voi­sit­ko nyt jo tämän kol­man­nen pyyn­nön jäl­keen selit­tää sitä vähän tar­kem­min? Mikä ATT on ja miten HITAS-asun­to­jen kysyn­näs­tä voi pää­tel­lä, että raken­nus­liik­keil­lä on kar­tel­li? Eiks nekin raken­na HITAS-asuntoja?

    Nii­tä oma­ra­ken­nus­koh­tei­ta on 2000-luvul­la niin vähän että nii­den hin­nas­ta tus­kin on juu­ri mitään dataa.

    No mul­le kyl­lä kel­pais se data, vaik­ka nii­tä pis­tei­tä ei mon­taa oliskaan…

    Mä suh­tau­dun näi­hin kar­tel­li­väit­tei­siin sen takia skep­ti­ses­ti, että nii­tä vil­jel­lään pal­jon ja yleen­sä perus­teet­ta. Se ei tar­koi­ta ettei­kö kar­tel­le­ja vois olla, mut­ta usein nii­den toi­tot­ta­jil­la on joku muu agen­da kuin kar­tel­lin lopettaminen.

    Osmol­la veik­kai­sin sen ole­van asunt­tuo­tan­non poliit­ti­nen kont­rol­loin­ti, eli että raken­net­tas enem­män sel­la­sia talo­ja ja ympä­ris­töö min­kä Osmo arve­lee ole­van hyväk­si ihmi­sil­le, eikä sel­las­ta mis­tä ihmi­set ovat val­mii­ta maksamaan.

    1. Muut­kin raken­ta­vat HITAS-asun­to­ja ja saa­vat niis­tä pal­jon hal­vem­pia kuin aivan saman­lai­sis­ta kovan rahan asun­nois­ta. Tot­ta kai raken­nus­lii­ke myy asun­non eni­ten tar­joa­val­le. Ei sii­nä ole mitään ihmeel­lis­tä. Ihmeel­lis­tä oli tämä kaik­kien raken­nus­liik­kei­den saman­ai­kai­nen raken­ta­mi­sen lopet­ta­mi­nen, kun asun­to­jen hin­nat vähän las­ki­vat, vaik­ka hin­ta­ta­so oli sel­väs­ti yli tuon HITAS-hin­nan — hin­nan, joka ei siis tuot­ta­nut tappiota.

  14. tpyy­luo­ma
    “voi­daan toki tode­ta että kau­pun­ki nyt vaan raken­nut­taa talo­ja pal­jon hal­vem­mal­la kuin toi­mi­vat mark­ki­nat ja ihmi­set halua­vat nii­tä talo­ja, joten kau­pun­gin tulee raken­taa nii­tä mah­dol­li­sim­man paljon.”

    Se taas ei onnis­tu jos nii­tä niin kovaan ali­hin­taan, että kan­nat­taa muu­ta­ma päi­vä käyt­tää pelk­kään jonottamiseen.

    Onhan noi­ta raken­nut­ta­jia men­nyt tämän laman myö­tä nurin­kin, joten ei se aina­kaan lii­an help­poa ole.

  15. Oikeas­taan se osoit­taa, että mei­dän asun­to­tuo­tan­tom­me on erit­täin onnis­tu­nut­ta ja mui­den epä­on­nis­tu­nut­ta, kos­ka Hel­sin­gis­sä haluai­si asua enem­män kuin asun­to­kan­taam­me mahtuu”

    HOHHOH!

    Tilan­ne on käy­tän­nös­sä se, että ihmi­set muut­ta­vat näi­hin Por­voi­siin ja Klauk­ka­loi­hin nime­no­maan Hel­sin­gin epä­on­nis­tu­neen asun­to­po­li­tii­kan ansiosta.

    Eivät ne sin­ne halua muut­taa, mut­ta tääl­lä on niin tur­ka­sen kal­lis­ta. Mikä tahan­sa per­hea­sun­to mak­saa tänään Hel­sin­gis­sä vähin­tään 200 keu­roa, ja sil­lä hin­nal­la pää­see vas­ta jol­le­kin spu­gea­lu­eel­le, mis­sä kukaan ei halua lap­si­aan kasvattaa.

    Hel­sin­ki ei ole onnis­tu­nut lain­kaan asun­to­po­li­tii­kas­saan. Itse asias­sa Hel­sin­gin syy­tä on se, että ihmi­set on muu­ta­tet­tu pit­kin Nurmijärviä.

  16. Suo­ma­lai­set raken­nus­yh­tiöt raken­ta­vat Pie­ta­ris­sa jo saman ver­ran ker­ros­ne­liöi­tä kuin nor­maa­li­vuon­na Hel­sin­gis­sä. Ja halua­vat korot­taa ja vakiin­nut­taa mark­ki­nao­suu­ten­sa. Pie­ta­ris­sa asun­to­lai­no­jen korot ovat luok­kaa 15%… Lisäk­si muis­tut­tai­sin vie­lä, että pörs­si­ra­ken­nus­yh­tiöt eivät juu­ri tee tap­pio­ta vaik­ka jät­täi­si­vät raken­ta­mat­ta Hel­sin­gis­sä. Toki sil­lä ehdol­la että niil­lä on hyviä kas­vu­mah­dol­li­suuk­sia uusil­la toi­mia­loil­la ja markkinoilla.

    Voi­si­ko edes yhden ker­ran aja­tel­la raken­nus­po­li­tiik­kaa yhtiöi­den näkö­kul­mas­ta? Kun nyt ajat­te­lee mitä “haas­tei­ta” yhtiöt näke­vät lähitulevaisuudessa:
    ‑Arvon­li­sä­ve­ron tule­va pro­sen­tin nousu nos­taa asiak­kaan hin­taa pro­sen­tin pari(osa alvis­ta pai­suu ket­jus­sa). On hyvin epä­mää­räi­ses­ti makus­tel­tu jopa 25% tasoa lähitulevaisuudessa.
    ‑Val­tion talous­mi­nis­te­riöis­sä on tulos­sa suku­pul­ven­vaih­dos eikä tule­vaa lin­jaa osaa kukaan ennustaa.
    ‑Hete­mäen vero­työ­ryh­mä ja sen tule­vat pää­tök­set hei­laut­ta­vat asun­to­jen hin­to­ja ja kan­sa­lais­ten osto­voi­maa esim. +-20%. Sii­tä seu­raa­via poliit­ti­sia pää­tök­siä ei tie­dä kukaan.
    ‑Huo­mat­ta­va mää­rä asun­to­va­ral­li­suut­ta on sat­sat­tu vii­me vuo­si­na saneerausrakentamiseen.
    ‑Suur­ten ikä­luok­kien elä­ke­buu­mi joh­ta­nee asun­to­jen vaih­to­ral­liin, jol­loin van­ho­ja iso­ja kau­pun­kia­sun­to­ja tulee markkinoille.
    ‑Kään­tei­nen arvon­li­sä­ve­ro tulee muut­ta­maan kulu­jen hin­nan­muo­dos­tus­ta uudel­la ja ennus­ta­mat­to­mal­la tavalla.
    ‑Tule­vat ener­gia­ra­ken­nus­mää­räyk­set nos­ta­vat kulu­ja 10–25%. Mää­räys­ten vii­py­mi­nen ja poliit­ti­nen lin­jat­to­muus asias­sa teke­vät pro­jek­tien aloit­ta­mi­sen mah­dot­to­mak­si, kos­ka esim. nel­jän vuo­den asun­not voi­si­vat val­mis­tua “van­han­ai­kai­si­na”.
    ‑Jos vie­ras­työ­voi­man lail­li­seen har­maa­seen hin­noit­te­luun puu­tu­taan , raken­nus­ku­lut nouse­vat 10–25%. Päät­tä­jien lin­jat­to­muu­den poliit­ti­nen ris­ki on koh­tuu­ton gryndereille.
    ‑Viro­lai­set pää­ura­koit­si­jayh­tiöt alka­vat ran­tau­tua ensin korjausrakentamiseen,sitten uus­tuo­tan­toon. Oli­si tyh­mää kil­pail­la mata­lem­man vero­kan­nan yhtiöi­den kanssa.

    … Voi­sin jat­kaa lis­taa­ni vie­lä pari sivua. Mut­ta jo näi­den­kin para­met­rien valos­sa oli­si aika tyh­mää aloit­taa ison volyy­min raken­ta­mis­ta Helsingissä.Osmolla ja muil­le raken­ta­mi­sen sää­te­li­jöil­le sanoi­sin että jos jos ele­tään Suo­men kal­tai­ses­sa puo­li­sään­nel­lys­sä talou­des­sa, oli­si myös sään­te­li­jöi­den ymmär­ret­tä­vä vai­ku­tuk­sen­sa mark­ki­noi­hin. Jos yri­tyk­set eivät tie­dä tule­vai­suu­den sään­te­ly­lin­jo­ja, on aika höl­möä ottaa talou­del­li­sia ris­ke­jä. Teh­kää nii­tä päätöksiä.

  17. Poli­tii­kan popu­lis­ti tie­ten­kin vaa­tii, että asun­to­jen pitää olla ostet­taes­sa hal­po­ja ja myy­täes­sä kalliita.

    Hel­sin­gin pitää tie­ten­kin olla kal­liim­pi kuin maa­seu­tu ympä­ril­lä. Jos kau­pun­ki “onnis­tu­neen” asun­to­po­li­tii­kan seu­rauk­se­na puo­lit­taa asun­to­jen hin­nat, niin mitä tapah­tuu ympä­rys­kun­tien asun­to­jen hin­noil­le; niil­le elin­ai­kai­sil­le sääs­töil­le, joi­ta naa­pu­ri­kun­tien asuk­kaat ovat sijoit­ta­neet asuntoonsa.

  18. Toi­men­pi­teet aika­jär­jes­tyk­ses­sä asun­to­hin­noit­te­le­mi­sen kuriinsaatamiseksi:
    1) pois­te­taan kun­tien kaavoitusmonopoli,
    2) pois­te­taan hyvää tar­koit­ta­va sään­te­ly ja
    3) kiel­le­tään kun­nil­ta muid­ne kuin työ­suh­dea­sun­to­jen omistaminen.

  19. Osmo, raken­ta­mi­nen lop­pui kos­ka raken­ta­mi­sen rahoit­ta­mi­nen loppui.

    Isot­kaan rken­nus­liik­keet eivät saa­neet lai­no­ja edes raken­ta­mi­sa­jak­si ilman monin­ker­tai­sia vakuuksia.

    Sik­si raken­ta­mi­nen pysäh­tyi kuin sei­nään. Ei sen vuok­si, että hin­nat oli­si­vat laskeneet.

    1. Tuo nyt aina­kin oli­si hyvä syy ottaa raken­ta­mi­nen ATT:n vas­tuul­le. Kau­pun­ki oli­si voi­nut taa­ta rahoi­tuk­sen, mut­ta en tie­dä, tuli­ko kukaan kysy­mään tai onko kau­pun­gin joh­to niin ideo­lo­gis­ta, ettei pitäi­si täl­lais­ta sopivana.

  20. K‑Veikko: “…niil­le elin­ai­kai­sil­le sääs­töil­le, joi­ta naa­pu­ri­kun­tien asuk­kaat ovat sijoit­ta­neet asuntoonsa.”

    Jos on pitä­nyt asun­toa osto­het­kel­lä hin­tan­sa arvoi­se­na ja tar­peel­li­se­na, ei pitäi­si hai­ta­ta vaik­ka jäl­leen­myyn­tiar­vo las­kee. Oikeas­taan parem­pi vain, jos kiin­teis­tö­ve­ro las­kee. Vaih­taes­sa asun­toa isom­paan on myös vain hyvä, jos väli­ra­ha on pie­nem­pi (kaik­kien asun­to­jen hin­to­jen las­kies­sa). Tie­ten­kin se voi jota­ku­ta har­mit­taa, että samal­la rahal­la kuin muu­ta­ma vuo­si aiem­min osti asun­non oli­si voi­nut saa­da myö­hem­min pal­jon enem­män, mut­ta sii­hen ei asun­to­po­li­tiik­kaa pidä perus­taa. Tek­no­lo­gian koh­dal­la tilan­ne on jat­ku­vas­ti tämä. Muu­ta­man vuo­den pääs­tä saa hal­vem­mal­la pal­jon parempaa.

  21. Ihan vain anek­doot­ti­na Osmon puhee­seen. Aikoi­naan osa Rau­ma­lai­sis­ta por­va­reis­ta lähe­tet­tiin 1500-luvul­la Kus­taa Vaa­san mää­räyk­ses­tä perus­ta­maan ja raken­ta­maan Hel­sin­kiä. Ja hyvän kau­pun­gin raken­si­vat­kin. Vie­lä­kin kukois­taa. Nyt siis tule­vat kau­pun­kiin Pori­lai­set ja pilaa­vat toden­nä­köi­ses­ti koko hom­man. Huolestuttavaa.

  22. Art­tu­ri, ATT ei käsit­tääk­se­ni suo­ra­nai­ses­ti raken­na mitään, se raken­nut­taa ja hom­mat tekee yksi­tyi­set raken­nus­liik­keet. Ihan samat kuin yksi­tyis­ten­kin raken­nut­ta­jien talot raken­taa. ATT:n HITAS-hin­nat on hyö­dyl­lis­tä infor­maa­tio­ta sik­si että ne anta­vat hyvän kuvan sii­tä mitä kus­tan­nus­ta­so todel­li­suu­des­sa on, ei HITA­Sin raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sia miten­kään sub­ven­toi­da. Ja nii­den perus­teel­la gryn­de­ri­por­taan tuo­ma hin­ta­li­sä hei­luu jos­sain 50% nurkilla. 

    Häi­kiö on minus­ta oikeil­la jäl­jil­lä, arve­len että kyse ei ole sii­tä että tuo oli­si gryn­de­rin voit­to, vaan rahoi­tus­kus­tan­nuk­sis­ta. Gryn­de­ril­lä on mer­kit­tä­vä ris­ki että asun­toa ei saa­da­kaan myy­tyä arvioi­dus­sa ajas­sa olet­tuun hin­taan, ja tämä on käy­tän­nös­sä iso rahoi­tus­ku­lu. Kun mal­liin ATT myy­dään hal­val­la niin täl­lais­ta ris­kiä ei juu­ri ole, ja itsel­leen raken­ta­jal­le sitä ei tie­ten­kään ole lain­kaan. Mie­les­tä­ni tämä selit­tää sen että edul­li­sin­ta raken­ta­mis­ta Suo­mes­sa on itse raken­ne­te­tut oma­ko­ti­ta­lot kun sen luu­li­si ole­van nime­no­maan niin että ammat­ti­mai­nen orga­ni­saa­tio tekee hal­vem­mal­le. Ja var­maan tekee­kin, mut­ta ne rahoituskulut.

    Hel­sin­gis­sä on minun muis­taak­se­ni tasan yksi uusi asuk­kai­den gryn­daa­ma ker­ros­ta­lo, Lop­pu­ki­ri Ara­bias­sa. Jos­sain vai­hees­sa on kai useam­pi­kin. En tie­dä mitä se Lop­pu­ki­ri maksoi.

    Ja pak­ko kysyä, mikä­kö­hän sinul­le riit­täi­si todis­teek­si mis­tään mark­ki­na­häi­riös­tä noin yleensä?

  23. tpyy­luo­ma: Eli siis perut­ko sinä nyt väit­tee­si, että raken­nus­liik­keil­lä oli­si kar­tel­li ja väi­tät, että hin­tae­ro joh­tuu rahoi­tus­kus­tan­nuk­sis­ta? Ei kait täs­sä sit­ten enää ole mitään epäselvää.

    Ei nii­tä rahoi­tus­ku­lu­ja pää­se kar­kuun miten­kään, kos­ka se on oikea hin­ta ris­kin kan­ta­mi­ses­ta. Sen voi tie­tys­ti siir­tää veron­mak­sa­jil­le, mut­ta mik­si hei­dän pitäi­si sub­ven­toi­da vie­lä lisää asun­to­jen ostajia?

    Minul­le riit­tää todis­teek­si mark­ki­na­häi­riös­tä aina­kin se, että kar­tel­li on oikeas­ti ole­mas­sa, eli löy­tyy todis­te sopimuksesta.

    Toi­nen aika hyvä todis­te on suu­ret ris­ki­kor­ja­tut tuo­tot. Eli jos väi­tät, että raken­nus­liik­keil­lä on kar­tel­li, niin sen pitäs näkyä sil­leen, että ne tuot­taa “lii­kaa” voit­toa. Jos ne ei tuo­ta lii­kaa voit­toa, niin kar­tel­lia ei luul­ta­vas­ti oo.

    Sen sijaan stet­so­ni­las­kel­mat raken­nus­kus­tan­nuk­sis­ta ja myyn­ti­hin­nois­ta ei kel­paa mihin­kään, eikä ylei­nen tie­tä­mät­tö­myys mark­ki­noi­den toi­min­nas­ta tai epä­luu­lo “her­ro­ja” kohtaan.

  24. Art­tu­ri, väi­tän että on kak­si tapaa hoi­taa tuo­ta rahoi­tus­ris­kiä myyn­ti­hin­nois­ta ja ajois­ta. Joko tekee niin kuin ATT että aset­taa hin­nan sen ver­ran alhai­sek­si että menee var­mas­ti kau­pak­si, tai sit­ten lait­taa hin­nan sen ver­ran kor­keak­si että ris­ki kan­nat­taa ottaa. Se että kaik­ki yksi­tyi­set raken­net­tu­jat toi­mi­vat jäl­kim­mäi­sel­lä taval­la tar­koit­taa ettei hin­ta­kil­pai­lua käy­tän­nös­sä ole. Se halu­aa­ko tätä kut­sua kar­tel­lik­si vai joten­kin häve­li­ää­min vaik­ka­pa mark­ki­noi­den suu­rek­si ris­kia­ver­siok­si on minul­le sinän­sä saman tekevää.

  25. Minul­le riit­tää todis­teek­si mark­ki­na­häi­riös­tä aina­kin se, että kar­tel­li on oikeas­ti ole­mas­sa, eli löy­tyy todis­te sopimuksesta.

    Pape­ril­la sopi­mus­ta ei aina­kaan ole, ja tus­kin ääni­nau­ho­ja­kaan löy­tyy. Jos minä sovin suul­li­ses­ti toi­sen mark­kin­ajoh­ta­jan kans­sa, että hän voit­taa tar­jouk­set paril­li­si­na vuo­si­na Poris­ta ja parit­to­mi­na Rau­mal­ta ja minä päin­vas­toin, niin jäl­keen­päin voi kiis­tel­lä maa­il­man tap­piin tar­jous­ta­so­jen koh­tuul­li­suuk­sis­ta ja nii­hin vai­kut­ta­neis­ta teki­jöi­tä, mut­ta ei niis­tä sel­vää todis­tet­ta yhteis­työs­tä löydy.

    Monil­la aloil­la kar­tel­li­voi­tot voi­vat olla suu­ria, kar­tel­li­sa­kot pie­niä, ja kiin­ni­jää­mi­sen ris­ki vie­lä pie­nem­pi. Plus­sien ja mii­nus­ten jäl­keen kar­tel­li hyö­dyt­tää sekä sii­hen osal­lis­tu­nei­ta yri­tyk­siä (= osak­kee­no­mis­ta­jia), että pal­kit­se­mis­jär­jes­tel­mien kaut­ta nii­den toi­mi­vaa joh­toa. Rehel­li­nen kil­pai­lu veren­ma­ku suus­sa on työ­läs­tä ja huo­nos­ti pal­kit­se­vaa, kar­tel­lil­la ja muul­la kil­pai­lun rajoit­ta­mi­sel­la voit­taa paremmin.

    Ratio­naa­li­nen joh­ta­ja ryh­tyy kar­tel­liin jos voi, ratio­naa­li­nen osak­kee­no­mis­ta­ja hyväk­syy menet­te­lyn (tai hyväk­syi­si, jos tie­täi­si.) Molem­mil­la on sel­vät talou­del­li­set kan­nus­ti­met. On “yleis­tä tie­tä­mät­tö­myyt­tä mark­ki­noi­den toi­min­nas­ta” uskoa muu­ta sik­si, että tuos­sa teh­dään joi­tain lait­to­mas­ti tai nk. väärin. 

    Yst. terv. nimim.: “mekin mak­soim­me mil­joo­nia mark­ko­ja yli­mää­räis­tä vuo­sia myö­hem­min pal­jas­tu­neel­le tarjouskartellille”

  26. tpyy­luo­ma: No ei se nyt oo yhtään saman teke­vää. Kar­tel­li on ensin­nä­kin lai­ton ja toi­sek­seen se antaa ymmär­tää, että täs­sä on nyt jotain hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta tulossa.

    Jos taas kyse on mark­ki­noi­den ris­kia­ver­siois­ta, niin tilan­net­ta ei voi paran­taa siir­tä­mäl­lä tämä ris­ki veron­mak­sa­jien kan­net­ta­vak­si asun­to­jen ostajilta.

    Noin yleen­sä mark­ki­nat allo­koi­vat ris­kin sin­ne mis­sä sen kan­ta­mi­ses­ta tulee pie­nim­mät kustannukset.

    Sinun mal­li tuos­ta rahoi­tus­ris­kin hal­lin­nas­ta on ihan naii­vi. Ei se noin toi­mi. Miks tuos­sa myyntiaika/voitto jakau­mas­sa olis just kaks pis­tet­tä mit­kä olis opti­me­ja? Mis­tä sä päät­te­let, että se ATT:N pis­te edes on optimi?

    On pal­jon toden­nä­köi­sem­pää, että raken­nus­liik­kei­den pis­te on se opti­mi, kos­ka ne sen­tään yrit­tää mak­si­moi­da omaa voittoaan.

    1. On kyl­lä aika yliar­vos­tet­tu ris­ki, jos hin­ta pitää kak­sin­ker­tais­taa, kun pel­kää, että hel­sin­gis­sä ei ole asun­noil­le kysyn­tää, kun nii­tä todel­li­suu­des­sa jono­te­taan ulko­na vuorokausikaupalla.

  27. Oon samaa miel­tä Osmon kans­sa, että tpyy­luo­man teo­ria ei oo kovin uskot­ta­va. (Ihan sil­tä varal­ta, jos se ei oo vie­lä tul­lu selväks…)

  28. Jos uusia Hitas-asun­to­ja jono­te­taan vuo­ro­kausi­kau­pal­la, on jotain kyl­lä pielessä.”

    Mitä­hän vai­ku­tuk­sia Hitas asun­to­jen jono­tuk­seen oli­si menet­te­lyl­lä, että asun­not myy­dään sii­nä jär­jes­tyk­ses­sä, kuka tar­jo­aa kor­keim­man “muut­to­ra­han”.

    Muut­to­ra­ha on asuk­kaan asun­nos­ta hin­nan lisäk­si tar­joa­ma sum­ma, jon­ka hän mak­saa kau­pun­gil­le muut­taes­saan pois asun­nos­ta. Asun­non myyn­ti­hin­ta ostet­taes­sa ja myy­täes­sä on nor­maa­lien Hitas-rajoi­tus­ten mukai­nen. Vas­taa­vas­ti tämän käy­te­tyn Hitas-asun­non ostaa se, joka suos­tuu kor­keim­paan muuttorahaan.

    Ovat­ko pit­kä­ai­kai­seen asu­mi­seen Hel­sin­gin alu­eel­la sitou­tu­neet asuk­kaat juu­ri se oikea koh­de­ryh­mä joi­ta kau­pun­ki halu­aa asuk­kaik­seen? Mui­ta­kin kri­tee­rei­tä on käy­tet­tä­vis­sä, jos halu­taan yhdis­tää sekä sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to että osto- ja myyn­ti­mark­ki­noi­den paine.

  29. Osmo:
    “..asun­to­jen hin­toi­hin muo­dos­tuu etäi­syy­des­tä joh­tu­va ero. Mitä kau­em­pa­na sijait­se­vat mar­gi­naa­li­ses­ti kan­nat­ta­vat asun­not, sitä kal­liim­pia ovat asun­not lähel­lä. Jos sama mää­rä asun­to­ja, oli­si raken­net­tu jär­ke­väm­piin paik­koi­hin, asu­mi­nen Hel­sin­gis­sä oli­si halvempaa.”

    Juu­ri näin. Asun­to­jen arvo muo­dos­tuu dif­fe­ren­ti­aa­li­maan­ko­ros­ta. Adam Smith kir­joit­ti jo “Kan­so­jen varal­li­suu­des­sa” sii­tä miten sijan­ti antaa maan­kor­koa. Hin­ta on sit­ten eri jut­tu. Se syn­tyy vel­ka­ra­han hin­nas­ta, sub­ven­tiois­ta ja ennen kaik­kea “talon­val­taa­jis­ta,” jot­ka mark­ki­noil­la nos­ta­vat hintaa.

    Vaik­ka asun­to­jen hin­ta­sään­nös­te­ly on talous­teo­reet­tis­ten tosi­asioi­den vas­tais­ta, olen pitä­nyt sitä pie­nem­pä­nä pahana.”

    Asun­to­jen hin­ta­sään­nös­te­ly ei ole talous­teo­reet­tis­ten tosi­asioi­den vas­tais­ta, sen enem­pää kuin luon­nol­lis­ten mono­po­lien­kaan hin­ta­sään­nös­te­ly. Maa vois­tai­siin allo­koi­da käyt­tä­jil­le vaik­ka täy­sin sosia­lis­ti­ses­ti. Peri­aat­tees­sä näin teh­tiin Suo­mes­sa v.1919 torp­pa­ri­lais­sa. Tulok­se­na oli val­ta­va talous­kas­vu maa­seu­dul­la. Sosia­li­mi ei kui­ten­kaan toi­mi pidem­män pääl­le ja sik­si alle­kir­joit­ta­nut kan­nat­taa­kin maan jaka­mi­sen sijaan vuo­kra­tu­lo­jen jaka­mis­ta. Vuo­sit­tai­nen kiin­teis­tö­ve­ro verot­taa pois talous­vuo­kran ja vel­ka­kuplan. Ja ansio­tu­lo­ve­ro­jen alen­nus las­kee markkinahinnat.

  30. Kjr63:

    …ennen kaik­kea “talon­val­taa­jis­ta,” jot­ka mark­ki­noil­la nos­ta­vat hintaa.

    Mitä mah­dat tar­koit­taa “talon­val­taa­jil­la”?

  31. Hel­sin­gis­sä on minun muis­taak­se­ni tasan yksi uusi asuk­kai­den gryn­daa­ma ker­ros­ta­lo, Lop­pu­ki­ri Ara­bias­sa. Jos­sain vai­hees­sa on kai useam­pi­kin. En tie­dä mitä se Lop­pu­ki­ri maksoi.”

    vas­taus:

    Lop­pu­ki­rin asun­to­jen kes­ki­mää­räi­nen neliö­hin­ta (ilman huo­neis­to­koh­tai­sia valin­to­ja ja yhteis­ti­lo­jen irtai­mis­toa) oli 2935€/m2. Hin­ta sisäl­tää myös osuu­den yhteis­ti­lois­ta. Huo­neis­to­jen hin­nat on jyvi­tet­ty nor­maa­liin tapaan, ilman­suun­nan, asuin­ker­rok­sen ja näkö­alo­jen mukaan.” ks. http://www.loppukiri.fi/lktalo.htm

  32. Kun kat­so­taan asun­to­jen hin­to­ja, voi­daan hyvin pää­tel­lä että mil­lai­ses­sa ympä­ris­tös­sä ihmi­set pää­sään­töi­ses­ti halua­vat asua. Ei kukaan mak­sa yli­kor­kea­ta hin­taa – oli kyse asun­non osta­mi­ses­ta tai vuo­kraa­mi­ses­ta – pakon edes­sä, vaan sik­si että hän halu­aa kysei­sen asun­non juu­ri sil­tä alu­eel­ta. Toki kom­pro­mis­se­ja­kin teh­dään osta­mal­la / vuo­kraa­mal­la asun­to jos­tain toi­sel­ta alu­eel­ta, kun samal­la saa­daan lisä­ne­liöi­tä tai sääs­te­tään hinnassa.

    Mut­ta kun hin­to­ja kat­so­taan, voi­daan pää­tel­lä että Hel­sin­gis­sä mie­lui­sim­mat alu­eet ovat van­han kan­ta­kau­pun­gin alu­eel­la. Syy­nä tähän tus­kin on asun­to­jen ehdo­ton parem­muus tai nii­den sijain­ti, vaan se että näil­lä alueil­la kau­pun­ki­mai­suus koros­tuu suh­tees­sa esim. lähiöihin. 

    Kau­pun­ki­mai­suut­ta on mm. pal­ve­lu­jen lähei­syys, lii­ken­neyh­tey­det (eri­tyi­ses­ti jul­ki­sen lii­ken­teen toi­mi­vuus), kivi­jal­ka­kau­pat – yli­pää­tään kaik­ki mikä luo elä­mää. Elä­män puut­tees­ta on ns. nuk­ku­ma­lä­hiöi­tä aina moi­tit­tu. Sin­ne men­nään vain nuk­ku­maan, kun mitään muu­ta teke­mis­tä näil­tä alueil­ta ei juu­ri löydy.

    Tätä vas­ten, on san­gen ihmeel­lis­tä että asun­to­tuo­tan­nos­sa pit­käl­ti jat­ke­taan edel­leen 40–50-luvuilla aloi­tet­tua lähiö­po­li­tiik­kaa. Väi­te­tään että Hel­sin­gis­sä ei ole maa­ta kaa­voi­tet­ta­vak­si ja hamu­taan lisää aluei­ta lähi­kun­nis­ta. Vää­rin. Jos halu­taan että kau­pun­ki kas­vaa elä­vä­nä ympä­ris­tö­nä, jos­sa on pal­ve­lu­ja ja elä­mää – kau­pun­ki­mai­suut­ta – on yksi ainoa suun­ta, johon kau­pun­kia voi kas­vat­taa. Ylöspäin.

    Puna­vuo­ri on asun­to­jen kes­ki­hin­nois­sa Hel­sin­gin kal­leim­paan osaan kuu­lu­vaa aluet­ta. Se on myös kaik­kein tiheim­min asu­tet­tu alue – ainoa jos­sa asu­kas­ti­heys ylit­tää 20.000 asu­kas­ta neliö­ki­lo­met­ril­lä. Täl­lai­nen asu­kas­ti­heys takaa elin­kel­poi­sen ympä­ris­tön pal­ve­luil­le, oli kysees­sä R‑kioskit, ruo­ka­kau­pat, kam­paa­mo­pal­ve­lut, ravin­to­lat tai suu­ta­rit. Yksi R‑kioski vaa­tii 5000 asu­kas­ta neliö­ki­lo­met­ril­le ollak­seen kan­nat­ta­va tai sit­ten sen on saa­ta­va asiak­kai­ta huo­mat­ta­vas­ti laa­jem­mal­ta alu­eel­ta. Sama kos­kee kes­ki­ko­kois­ta K‑markettia tai S‑markettia. Alle tuon asu­kas­ti­hey­den kyseis­ten pal­ve­lu­jen yllä­pi­to ei ole kan­nat­ta­va – luu­li­si esim. Jus­si Pajusen, enti­sen ruo­ka­kaup­pi­aan, tuon tietävän.

    Mik­sei enem­män kes­ki­ty­tä kas­vat­ta­maan aluei­den asu­kas­ti­heyt­tä, sil­lä siten saa­daan elin­kel­poi­set olo­suh­teet pal­ve­luil­le – niin jul­ki­sil­le pal­ve­luil­le kuin kau­pal­li­sil­le­kin – ja saa­daan enem­män elä­mää ja viih­tyi­syyt­tä asui­nym­pä­ris­töön. Tii­viim­pi raken­ta­mi­nen ei tar­koi­ta suin­kaan beto­ni­hel­vet­tiä. Kau­pun­ki­mai­suu­teen kuu­luu osa­na myös viher­ra­ken­ta­mi­nen puis­to­jen muo­dos­sa. Puis­tot ovat osa kau­pun­kiym­pä­ris­tö­jä ja puis­to­ja on vain kau­pun­geis­sa (mon­ta­ko puis­toa on Espoos­sa, Van­taal­la tai Nur­mi­jär­vel­lä?). Kun vie­lä mää­ri­tel­lään puis­to – vir­kis­täy­ty­mis­tar­koi­tuk­seen teh­ty, hoi­det­tu vihe­ra­lue – voi­daan tar­kas­tel­la esim. Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin aluet­ta ja huo­ma­ta, että siel­lä on puis­to­ja vähin­tään kol­men — nel­jän kort­te­lin välein. Hel­sin­ki on siten san­gen vih­reä kau­pun­ki. Pari pen­sas­ta tai puu­ta talo­jen edes­sä ei tuo vih­reyt­tä ympä­ris­töön – ne kut­su­vat kor­kein­taan koi­ria ja huma­lai­sia kuseksimaan.

    Samal­la kun unoh­de­taan pen­sai­den istut­ta­mi­set talo­jen edus­toil­le, voi­daan kes­kit­tyä umpi­kort­te­li­ra­ken­ta­mi­seen. Umpi­kort­te­lit ovat toi­mi­neet jo vuo­si­sa­to­jen ajan eri kau­pun­geis­sa ja mais­sa. Suu­res­ti ihmet­te­len että mik­si mitään muu­ta vaih­toeh­toa halu­taan kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­ses­sa edes har­ki­ta. Por­ras­käy­tä­vät suo­raan kadul­le, nume­roin­ti on yksin­ker­tais­ta ja sel­keä­tä, mm. (inva)taksipalvelujen käyt­tö hel­pot­tuu huo­mat­ta­vas­ti. Samal­la voi­daan kort­te­lien kes­kel­le raken­taa viih­tyi­siä sisä­puis­to­ja jois­sa lap­set voi­vat leik­kiä tur­val­li­ses­ti ja van­hem­mat­kin viet­tää aikaa – erään­lai­sia mini­puis­to­ja. Täl­lai­sia­han on mm. ete­lä-Hel­sin­gis­sä sekä Val­li­las­sa ja hie­no­ja ovat.

    Hyviä esi­merk­ke­jä uudes­ta kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­ses­ta ovat Pik­ku Huo­pa­lah­ti (eri­tyi­ses­ti uudem­pi osa) sekä Hert­to­nie­men­ran­ta. Molem­mat alu­eet ovat elä­viä, pal­ve­lut ovat mel­ko lähel­lä ja asu­kas­ti­heys alkaa olla riit­tä­vä. Molem­pien aluei­den raken­nuk­siin oli­sin itse lait­ta­nut pari-kol­me ker­ros­ta lisää ja pian oli­si alueil­la ollut var­mas­ti riit­tä­vä mää­rä väkeä elät­tä­mään aluei­den palvelukirjoa.

    Parii­si – var­si­nai­nen Parii­sin kau­pun­ki, Ile de France, on pin­ta-alal­taan vain puo­let Hel­sin­gin pin­ta-alas­ta. Sil­ti siel­lä on asuk­kai­ta lähes nel­jä ker­taa enem­män. Onko siel­lä ahdas­ta? Ei. Onko kau­pun­ki viih­tyi­sä ja elä­vä? Kyl­lä. Onko kau­pun­ki vih­reä? Kyl­lä, hie­no­ja hoi­det­tu­ja puis­to­ja kau­pun­gis­sa on vaik­ka kuin­ka. Mis­sä siel­lä on ongel­mat? Kau­pun­gin ulko­puo­lel­le raken­ne­tuis­sa nuk­ku­ma­lä­hiöis­sä, jois­sa ei ole palveluja. 

    Eikö täs­tä voi­si ottaa opiksi?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.