Toteutuneesta riskistä pitäisi maksaa edes jotain

Minul­la ei ole riit­tä­väs­ti tie­toa ottaak­se­ni kan­taa sii­hen, pitäi­si­kö Kreik­ka pääs­tää sel­vi­tys­ti­laan vai pelas­taa. Molem­mat vaih­toeh­dot ovat huo­no­ja. Sitä en kui­ten­kaan voi hyväk­syä, että Krei­kan kor­kea­kor­koi­sil­la lai­noil­la rikas­tu­maan pyr­ki­vät pelas­te­taan koko­naan, eri­tyi­ses­ti ne pan­kit, jot­ka ovat tah­ko­neet rahaa kes­kus­pan­kin raha­pum­pun avulla.

Raha­pump­pu toi­mi niin, että lii­ke­pank­ki lai­na­si kor­keal­la korol­la rahaa Krei­kan val­tiol­la ja kii­kut­ti välit­tö­mäs­ti Krei­kan val­tion vel­ka­pa­pe­rin vakuu­dek­si Euroo­pan kes­kus­pank­kiin ja sai sitä vas­taan lai­naa mata­lal­la korol­la. Nyt kun nuo vel­ka­pa­pe­rit ovat menet­tä­neet arvo­aan, veron­mak­sa­jat pelas­ta­vat pait­si Krei­kan val­tion myös nämä lii­ke­pan­kit ja nii­den hank­ki­man yli­mää­räi­sen voiton.

Vähin vaa­ti­mus oli­si, että lii­ke­pank­kien osal­ta pelas­tet­tai­siin vain pää­oma, mut­ta ei tuo­ta yli­kor­koa. Toteu­tu­nut ris­ki ei sai­si sen­tään tuot­taa voit­toa. Eikä tämä­kään rii­tä. Ris­kin pitäi­si mak­saa jotain. Euro­mai­den ei pitäi­si lai­na­ta rahaa suo­raan Krei­kal­le, vaan ostaa noi­ta vel­ka­kir­jo­ja pie­nel­lä alihinnalla.

Han­ka­la puo­li täs­sä tie­tys­ti on se, että se vai­keut­tai­si monen muun val­tion lai­nan­saan­tia, mut­ta ei ris­kin­ot­toa myös­kään pidä tukea.

84 vastausta artikkeliin “Toteutuneesta riskistä pitäisi maksaa edes jotain”

  1. Moraa­li­nen hasar­di menee nyt niin, että esim. Suo­mi hyö­tyy Krei­kan ongel­mis­ta kah­del­la tavalla:
    1) valuut­ta heik­ke­nee (vien­ti vetää parem­min sekä euroa­lu­een sisäl­lä että sen ulkopuolella)
    2) Krei­kal­ta saa­daan suht’ hyvä korko.

  2. Usein vii­me päi­vi­nä käy­dys­sä Kreik­ka-kes­kus­te­lus­sa unoh­tuu, että Krei­kan lai­nois­ta vain osa on pan­keil­la. Jos­sa­kin leh­des­sä näkyi arvio n. 40 % pank­kien osuu­des­ta. Tuo­kin arvio kuu­los­taa aika suu­rel­ta, kun esi­mer­kik­si suo­ma­lai­sil­la pan­keil­la on Krei­kan lai­nois­sa Finans­si­val­von­nan mukaan 448 mil­joo­naa ja HS:n luku­jen mukaan elä­keyh­tiöil­lä yli 800 mil­joo­naa. Lisäk­si sijoi­tus­ra­has­toil­la on luon­nol­li­ses­ti hajau­te­tuis­sa obli­gaa­tio­sal­kuis­sa oma sii­vun­sa Kreikasta.

    En ymmär­rä mil­lä meka­nis­mil­la saa­tai­siin ran­gais­tua vain pank­ke­ja ilman että jul­ki­set ja yksi­tyi­set elä­ke­sääs­töt notkahtavat?

  3. Mel­la­koi­vat kom­mu­nis­tit sit­ten sytyt­ti­vät pank­ki­ra­ken­nuk­sen pala­maan, mur­ha­ten aina­kin nel­jä sisäl­lä olleista.
    Saas­ta­pa­rat ereh­ty­neet vuo­si­sa­das­ta, 1917 meni jo.

  4. En ole ihan var­ma, eikä elä­ke­ra­has­to­ja­kin pitäi­si vähän tukis­taa moral hazardista.

    Jos elä­ke­ra­has­to­jen sijoi­tuk­set ovat vaik­ka 1mrd tulee hal­vem­mak­si mak­saa rahat suo­raan rahas­tol­le kuin kier­rät­tää 1.5mrd Krei­kan kaut­ta. Jos taas elä­ke­ra­has­to­jen sijoi­tuk­set ovat yli 1.5mrd, käy­tän­nös­sä Sak­sa mak­saa suo­ma­lais­ten möh­läyk­siä — mikä on hyvä mut­ta panee miet­ti­mään kuin­ka pal­jon fik­sum­pia sak­sa­lai­set elä­ke­ra­has­tot ovat olleet sijoituksissaan.

    Muu­ten olen sitä miel­tä että myös pit­kän aika­vä­lin seu­rauk­sia täs­tä sot­kus­ta pitäi­si har­ki­ta, eikä ainoas­taan tui­jot­taa kes­ki­pit­kän aika­vä­lin uhkia.

  5. Minä en ymmär­rä mik­si media puhuu Krei­kan pelas­ta­mi­ses­ta. Mitä pelas­ta­mis­ta se on, että vel­kaon­gel­mai­sel­le anne­taan lisää hie­man vähem­män kor­kea­kor­kois­ta lai­naa kuin mitä se sai­si markkinoilta? 

    Euroop­pa­lai­sia pank­ke­ja ja muu­ta rahoi­tus­sek­to­ria täs­sä pelas­te­taan, ei Kreikkaa.

    Euro­mai­den ei pitäi­si lai­na­ta rahaa suo­raan Krei­kal­le, vaan ostaa noi­ta vel­ka­kir­jo­ja pie­nel­lä alihinnalla.

    En pysy peräs­sä. Kenet ja miten pako­tet­tai­siin myy­mään omai­suut­taan alle mark­ki­na­hin­nan? Ja mitä hyö­tyä sii­tä oli­si Krei­kal­le, että Suo­mi ostai­si Krei­kan vel­ka­kir­jo­ja sak­sa­lai­sel­ta pankilta?

    Minä en tie­dä voi­ko vuo­si­kausien rahoi­tus­krii­si olla huo­nom­pi vaih­toeh­to kuin se, että pank­kien annet­tai­siin men­nä ker­ta­ry­säyk­sel­lä nurin, ne kan­sal­lis­tet­tai­siin ja kun pan­keil­le lai­nan­neil­ta on lei­kat­tu sopi­va mää­rä pää­omaa, pan­kit lai­tet­tai­siin jol­lain taval­la takai­sin yksi­tyi­so­mis­tuk­seen. En siis tar­koi­ta nor­maa­lia vuo­sien mit­tais­ta kon­kurs­si­me­net­te­lyä, jos­sa koko pan­kin toi­min­ta on jääs­sä, vaan tylyä ilmoi­tus­ta, että osak­kee­no­mis­ta­jat menet­ti­vät sijoi­tuk­sen­sa ja pan­kil­le lai­na­neet 40% pää­omas­ta (pien­tal­le­tuk­set yms. pois­lu­kien). Takuu­var­mas­ti ei min­kään maan lain­sää­dän­nön mukai­nen rat­kai­su, mut­ta lake­ja­han voi muuttaa.

  6. tcc­rown:

    pank­kien ei pidä antaa men­nä nurin, sil­loin kaa­tuu koko euroop­pa ja iso osa muu­ta­kin maailmaa.

    Krei­kan nurin­me­no ei taa­sen het­kau­ta ketään.

    Euro­maat tru­ke­vat nyt ihan vää­rää jalkaa.

    Euro­mai­den alu­eel­la ole­vien rahoi­tusai­tos­ten hoi­ta­mi­nen kuu­luu euro-mail­le. Mui­den hoi­ta­mi­nen kuu­luu muil­le mail­le. Krei­kan ongel­mien hoi­ta­mi­nen kuu­luu kreikalle.

  7. Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan EU-mais­ta pahin inflaa­tio 1990-luvul­la oli Krei­kas­sa. Yli 9 pro­sent­tia vuo­des­sa. Nämä lie­ne­vät vie­lä vää­ris­te­le­mät­tö­miä lukuja.

    Euron myö­tä Kreik­ka jou­tui pysäyt­tä­mään sete­li­pai­not. Tilal­le tuli vel­ka ja velan pääl­le vel­kaa eli Kreik­ka jat­koi yli varo­jen­sa elä­mis­tä ja rahoit­ti tou­hua velalla.

    Nyt tois­te­taan­ko sama vir­he kuin teh­tiin lati­na­lai­ses­sa Ame­ri­kas­sa 1980-luvul­la? Kan­sain­vä­li­set luo­tot­ta­jat teki­vät siel­lä mojo­van tilin. Maat eivät ole vie­lä­kään toi­pu­neet krapulastaan.

    Nyt Krei­kan pitää ottaa vaik­ka oma valuut­ta ja jat­kaa vaik­ka rahan pai­na­mis­ta ja mitoit­taa kulut tulo­jen mukaan, kun­han se lopet­taa velkakierteen. 

    Kreik­ka voi lisä­tä uskot­ta­vuut­ta ja hoi­taa nykyi­siä kor­ko­ja ja vel­ko­ja vaik­ka hotel­lien­sa panttauksella/myynnillä. Tämä tuo uskot­ta­vuut­ta ja kor­ko­pii­kit leikkaantuvat.

    p.s. hyvä ystä­vä­ni Paul Krug­man on samaa miel­tä kanssani:)

  8. Vähin vaa­ti­mus oli­si, että lii­ke­pank­kien osal­ta pelas­tet­tai­siin vain pää­oma, mut­ta ei tuo­ta yli­kor­koa. Toteu­tu­nut ris­ki ei sai­si sen­tään tuot­taa voit­toa. Eikä tämä­kään rii­tä. Ris­kin pitäi­si mak­saa jotain. Euro­mai­den ei pitäi­si lai­na­ta rahaa suo­raan Krei­kal­le, vaan ostaa noi­ta vel­ka­kir­jo­ja pie­nel­lä alihinnalla

    Kyl­lä­hän Suo­men­kin yhteis­kun­ta ja lain­sää­dän­tö suo­sii rahoit­ta­jaa ja vel­ko­jaa. Olet­te­ko kos­kaan kuul­leet vai­keuk­sis­sa ole­vas­ta perin­tä­kon­ser­nis­ta? Eihän mis­sään muus­sa toi­min­nas­sa — niin ehkä maa­ta­lout­ta lukuun otta­mat­ta — suo­jel­la sel­lais­ta mie­li­val­taa lail­la, mitä tämä hei­kon lyö­mi­nen käy­tän­nös­sä on. Kor­ko­ja koron pääl­le ja oikeut­ta las­kut­taa sata­ker­tai­sia “kulu­ja” tosia­sial­li­siin menoi­hin näh­den. Kyl­lä Krei­kan rahoit­ta­jil­la on ihan sama moraa­li­nen oikeu­tus hyö­tyä tilanteesta.

  9. Krei­kan lai­nat ovat olleet hal­po­ja, kos­ka niil­lä fak­ti­ses­ti on ollut
    euro­mai­den “takaus”. Myös Suo­men lai­nat ovat täs­tä syystä
    olleet hal­po­ja. Jos tämä “takaa­ja” ei ota vas­tuu­ta Krei­kan lainoista,
    lop­puu hal­vat lai­nat myös muil­ta euro­mail­ta, kos­ka euro­mai­den lai­no­jen tuotaon
    suh­de ris­kiin ei var­mas­ti ole kil­pai­lu­ky­kyi­nen enää sil­loin. On
    help­po uskoa, että euro­mail­le tulee hal­vem­mak­si taa­ta Krei­kan lai­no­ja 120 miljardilla
    kuin alkaa mak­saa kor­keam­paa kor­koa lai­nois­ta, joil­la on elvy­tet­ty euromaiden
    talouk­sia laman aika­na. Kun tähän vie­lä lisä­tään pank­kien kaatumisesta
    seu­raa­van taan­tu­man kus­tan­nuk­set, ei Krei­kan “pelas­ta­mi­ses­ta” maksettava
    hin­ta ole vält­tä­mät­tä ollen­kaan korkea.

    Toi­nen pal­jon mie­len­kiin­toi­sem­pi seik­ka täs­sä on lai­nan poliit­ti­set vaikutukset.
    Luo­pu­mal­la omas­ta valuu­tas­ta, niin Kreik­ka kuin Suo­mi­kin on luopunut
    omas­ta valuut­ta­kurs­si­po­li­tii­kas­ta. Raha­po­li­tiik­kaa euroa­lu­eel­la toteut­taa EKP;
    mai­den kes­kus­pan­keil­la ei sii­nä ole mer­kit­tä­vää roolia.
    Finans­si­po­li­tiik­ka on vie­lä ollut mai­den omis­sa käsissä.
    Mut­ta, Krei­kas­ta­han on nyt tulos­sa ensim­mäi­nen euro­maa, jonka
    finans­si­po­li­tiik­kaa ale­taan kon­kreet­ti­ses­ti ohja­ta maan ulkopuolelta.
    Lai­nan ehdois­sa­han sanel­laan miten Krei­kan on finanssipolitiikkaansa
    hoi­det­ta­va. On tie­tys­ti help­po uskoa, että euro­mai­den hal­li­tus­ten tavoit­tee­na on päästä
    juu­ri täl­lai­seen kehi­tyk­seen. Onhan Krei­kan krii­si joka tapauk­ses­sa on opettanut,
    jos ei muu­ta, niin aina­kin sen, että yhteis­va­luut­ta-alue ilman yhteistä
    finans­si­po­li­tiik­kaa on tor­so. Onko se, että EU:ta vie­dään jäl­leen yhden askeleen
    lähem­mäk­si liit­to­val­tio­ta sit­ten hyvä asia, on koko­naan oma keskustelunaiheensa.

  10. Krei­kan nykyi­nen jul­ki­nen vel­ka on n. 290 mil­jar­dia euroa. Sii­hen 110 mil­jar­dia lisää on n. 300 mrd €, jos ne mak­sa­vat van­ho­ja kor­kea­kor­koi­sia lai­no­ja pois. Vii­den % korol­la se tar­koit­tai­si, että pel­käs­tään kor­koi­hin meni­si 15 mrd €uroa. Vuon­na 2009 Krei­kan val­tion tulot oli­vat n. 80 mrd € ja menot 110 mrd €.

    Kuvi­tel­laan, että Kreik­ka saat­tai­si jul­ki­set menot tasa­pai­noon supis­ta­mal­la meno­jaan 30 mrd €. Tasa­pai­noi­ses­ta bud­je­tis­ta meni­si 18,75% kor­koi­hin — puhu­mat­ta­kaan lyhen­nyk­sis­tä. Eli vuo­den 2011 bud­je­tis­ta jäi­si Krei­kan val­tion pyö­rit­tä­mi­seen 60–65 mrd €uroa.

    Ei tai­da olla kovin­kaan toden­nä­köis­tä, että näin tuli­si tapahtumaan?

    No joo, tämä oli aika yksin­ker­tais­tet­tu las­kel­ma mut­ta suun­taa antava.

  11. Osmol­ta hyvä huo­mio tuos­ta vel­ka­pa­pe­rin kuin vel­ka­pa­pe­rin kel­paa­mi­ses­ta kes­kus­pan­kil­le. Sehän suo­ras­taan kan­nus­taa ylet­tö­mään ris­kin­ot­toon Krei­kan ja mui­den ongel­ma­mai­den lai­noil­la. Toi­nen huo­mio­nar­voi­nen seik­ka on, että nyt annet­ta­va apu on näh­tä­väs­ti nok­ko­mis­jär­jes­tyk­ses­sä vii­mei­se­nä jos Kreik­ka ajau­tuu vel­ko­jen­sa uudel­leen­jär­jes­te­lyyn (kuten on todennäköistä)
    http://blogs.ft.com/money-supply/2010/04/29/imf-debt-to-be-junior/. Katai­nen tai­si sivuut­taa tämän asian vain totea­mal­la, että niin sen nyt vain täy­tyy olla, mut­ta kysees­sä­hän on aika dra­maat­ti­ses­ta asias­ta, kos­ka yleen­sä IMF:n lai­nat mak­se­taan takai­sin ennen mui­ta. Ts. tämä tuki toi­mii pank­ki­tu­ke­na pank­kien osak­kee­no­mis­ta­jil­le, kos­ka pank­kien tap­piot este­tään samal­la, kun veron­mak­sa­jat jää­vät nuo­le­maan näp­pe­jään. Rei­lum­pi pank­ki­tu­ki oli­si minus­ta suo­raa ja sii­nä pidet­täi­siin huol­ta sii­tä, että osak­kee­no­mis­ta­jat kär­si­vät tap­piot ensim­mäi­se­nä. Ehkä hal­li­tuk­set pitä­vät poliit­ti­ses­ti lii­an vai­kea­na aloit­taa uut­ta tuki­kier­ros­ta ja mie­luum­min teke­vät saman asian taka­por­tin kautta…tosin luul­ta­vas­ti veron­mak­sa­jil­le kor­keam­min kustannuksin.

  12. Krei­kan lai­nois­ta vain 42 % on pan­keil­ta ja suu­rin lai­noit­ta­ja on kreik­ka­lai­nen pank­ki eli var­sin suu­ri osa Krei­kan lai­nois­ta on kotimaista.

    Ja jos pan­kit ovat ammt­ti­maii­sa niin he ovat hajaa­nut­ta­neet ris­kiä, joten ei tap­pio yhdel­le paln­kil­le ole merkittävä.
    Edel­lyt­täen, että joh­to on ollut ammattimainen.
    Eikä kaik­kea rahaa ole mene­tet­ty, Krei­kan val­tiol­la on omai­suut­ta , jota se voi myy­dä pik­ku­hil­jaa ja mak­saa velkaa.

    Eli Krei­kan pis­tä­mi­nen vel­ka­saa­nee­rauk­seen oli­si oikea vies­ti markkinoille.
    Jos joku maa halu­aa vält­tä­mät­tä pelas­taa jon­kun tyh­män sijoit­ta­jan omai­suut­ta niin se voi­daan jät­tää ao val­tion polii­tik­ko­jen har­teil­le ja kan­san arvioiavaksi.
    Nyt polii­ti­kot voi­vat pii­lou­tua EU-selän taakse

    Nyt Krei­kas­ta tulee vaa­ral­li­nen ennak­ko­ta­paus , sen avus­ta­mi­nen mer­kit­see, että kaik­ki tuh­laa­ja­po­jat ovat koh­ta ovel­la, pan­kit jat­ka­vat pel­los­sa elä­mis­tä ja pis­tä­vät tap­piot kan­san maksettavaksi.

    Ei EU enää tämän jäl­keen voi kiel­täy­tyä apua muil­ta­kaan talout­taan huo­nos­ti hoitavilta.

    Ja kai­ken lisäk­si tämän jäl­keen Lis­sa­bo­nin sopi­mus mene­tää mer­ki­tyk­ses­nä, kun yksi­kään EU maa ei sitä näkö­jään noudata,joten ei teh­dyil­lä sitou­muk­sil­la ole enää mer­ki­tys­tä EU:ssa Polii­ti­kois­ta on tul­lut lähin­nä pank­kien juoksupoikia

  13. Oli­han tuos­sa Krei­kan krii­sis­tä hyö­tyä­kin. Hal­li­tus peruun­tui eläkeasiassa.
    Suo­mes­sa­kin vois kan­sa rie­haatn­tua kaduil­le kun esnin syy­de­tään rahaa ulko­mail­le ja saml­la lei­ka­taan sen vuok­si suo­ma­lais­ten etuuksia.

    Toi­vo­taan, että Espan­ja on ahdin­gos­sa 2011 , Por­tu­ga­li 2012 ja Irlan­ti 2013. Sit­ten voi olla vaik­ka­pa Rans­ka avus­tus­jo­nos­sa ja nin kan­sa on saa­nut olla vaa­li­kau­den rau­has­sa EK:lta ja poliitikoilta

  14. Mik­si ei ekp lai­naa raho­ja lai­noit­ta­ja­val­tioil­le, jot­ka sit­ten lai­naa­vat eteen­päin Krei­kal­le, mik­si mak­sam­me krei­kan lisäk­si myös rans­ka­lai­sil­le ja sak­sa­lai­sil­le pan­keil­le kor­koa välis­tä; ne kun saa­vat ne rahat ekp:ltä.

    Tai jos ekp lai­nai­si euro­mail­le esim puo­let kun­kin maan bkt:sta lai­naa( tai vain jakai­si sete­li­ra­hoi­tus­ta) jol­la mak­set­tai­siin val­tioi­den pank­ki­lai­no­ja pois, inflaa­tio estet­täi­siin tiu­ken­ta­mal­la basel sopi­muk­siin perus­tu­vaa pank­kien lai­naus­va­raa samal­la sum­mal­la. Rahan­pai­na­mi­nen val­tion monopoliksi!

  15. Krei­kas­sa on menos­sa kan­san nousu ja EU on huo­lis­saan rahas­ta. Pitäi­si olla huo­lis­saan ihmi­sis­tä ja yhteis­kun­nas­ta. Pan­kit ja pelu­rit käyt­tä­vät tilai­suut­ta hyväk­seen. Eri­tyi­ses­ti kor­vaa­ni säräh­ti, kun pää­mi­nis­te­ri Van­ha­nen sanoi, että Suo­mi hyö­tyy lai­nas­ta Kreikalle.

  16. Vel­kaan­tu­mi­si­deo­lo­gia on kai­ken syy. Pitäi­si kulut­taa vain sen ver­ran kuin itsel­lä on varaa. Val­tioi­den ei pitäi­si ottaa syö­mä­vel­kaa lain­kaan. Suh­dan­ne­vaih­te­lui­ta on parem­pi tasa­ta kerää­mäl­lä hyvi­nä aikoi­na rahas­to­ja, joi­ta taan­tu­mas­sa pur­kaa. Suo­men val­tio oli vela­ton vie­lä 1980-luvulla.

    Eli antaa nykyi­sen rahoi­tus­jär­jes­tel­män kaa­tua koko­naan ja aloi­te­taan parem­pi elä­mä puh­taal­ta pöy­däl­tä. Kulu­tus kyl­lä leik­kaan­tuu, mut­ta eikös se oli­si ekologistakin…

  17. Tätä ja mui­ta, isom­pia sop­pia keit­tä­mäs­sä ollut sijoi­tus­pank­ki Gold­man Sachs on haas­tet­tu aihees­ta oikeu­teen nyt jo useam­paan­kin ker­taan. Saa­pa näh­dä, mitä tuos­ta sit­ten seu­raa. Oikeus­ju­tuil­la voi­si saa­da aina­kin jotain rotia sel­keäs­ti petok­sel­li­seen kir­jan­pi­toon ja toi­min­taan. En oikein jak­sa uskoa, että niil­lä oli­si sen laa­jem­paa vaikutusta.

  18. Tämän The Wall Street Jour­na­lin artik­ke­lin http://online.wsj.com/article/SB10001424052702303828304575179921909783864.html mukaan Krei­kan krii­sin aiheut­ti ennen kaik­kea muu­ta maan moraa­li­ses­ti läpi­ko­tai­sin mätä ja kor­rup­toi­tu­nut talous­kult­tuu­ri, joka leik­kaa koko kan­sa­kun­taa sen hui­pul­ta poh­jal­le asti. Nel­jäs osa verois­ta jäte­tään mak­sa­mat­ta, lah­juk­sia vaa­di­taan joka puo­lel­la, vir­ka­ni­mi­tyk­siä oste­taan, opis­ke­lu­paik­ko­ja oste­taan, kau­pan­te­ko vaa­tii voi­te­lu­ra­haa, ihmi­set eivät läh­tö­koh­tai­ses­ti luo­ta toi­siin­sa, rehel­li­syyt­tä pide­tään ylei­ses­ti kun­niat­to­ma­na talous­asiois­sa, ihmi­set eivät koe elä­vän­sä kan­sai­syh­teis­kun­nas­sa (en kek­si näi­tä, suo­ria ottei­ta tuos­ta artik­ke­lis­ta) jne.

    Tuon jutun läh­teet ovat suu­rel­ta osin asi­aa sel­vit­tä­nei­tä ja sen oma­koh­tai­ses­ti koke­nei­ta kreik­ka­lai­sia tutkijoita.

    Jos tuon artik­ke­lin kuvaa­ma todel­li­suus on puo­lik­si­kaan tot­ta, ja itse vakuu­tuin tuos­ta suht’ vah­vas­ti, niin ei näil­lä mil­jar­deil­la muu­ta kuin siir­re­tä ongel­maa tule­vai­suu­teen ellei kult­tuu­ri muu­tu radi­kaa­lis­ti. Noin kor­rup­toi­tu­nut maa, ja nykyi­sel­lään vink­sah­ta­nut kan­sa ei voi olla ajau­tu­mat­ta talous­krii­siin ja moneen muun­kin­lai­seen kriisiin. 

    Ehkä kun­non krii­si myös ter­veh­dyt­täi­si maa­ta hen­ki­ses­ti pakot­taes­saan vaka­vaan itse­tut­kis­ke­luun ja kan­sa­kun­nan jul­ki­seen pei­liin katsomiseen.

    Toi­vot­ta­vas­ti niin käy osin myös nyt­kin, vaik­ka apu­ra­hat estäi­si­vät­kin kun­non romah­duk­sen, mut­ta nuo ensi­mer­kit eivät ole lupaa­via. Syy­tel­lään toi­si­aan, itses­sä ei myön­ne­tä mitään vikaa, vika on ulko­mail­la, EU:ssa, vasem­mis­tos­sa, oikeis­tos­sa, kapi­ta­lis­mis­sa, jul­ki­ses­sa sektorissa…

  19. Olen Jani Mar­ti­kai­sen kans­sa samaa mieltä.

    Täs­sä toteu­tuu taas sama ilmiö kuin niin useas­ti aiem­min­kin, pank­kien ja rahoi­tus­lai­tos­ten ris­kil­lä pelaa­mi­sen tap­piot sosia­li­soi­daan eri mai­den veron­mak­sa­jien maksettavaksi.

    Pelo­tel­laan koko pank­ki­maa­il­man romah­ta­mi­sel­la, kor­ko­jen nousul­la ja sitä kaut­ta suu­rem­mal­la las­kul­la veron­mak­sa­jil­le. Tämä pelot­te­lu­pu­he on suo­ra­nais­ta valehtelua. 

    Pank­kien ei tar­vit­se men­nä kon­kurs­siin Krei­kan tap­pioi­den takia. Val­tio voi tul­la pank­ki­tuel­la pelas­ta­maan pan­kit, jos niin kat­so­taan pank­ki­lai­tok­sen hen­gis­sä­py­sy­mi­sen kan­nal­ta taar­peel­li­sek­si. Täl­löin voi­daan myös teh­dä valin­taa sii­tä, mit­kä pan­kit pelas­te­taan ja mit­kä saa­vat kan­taa ris­kin­ot­ton­sa seu­rauk­set itse. Val­tio antaa pank­ki­tu­kea tie­ten­kin omis­tuso­suut­ta vas­taan. Tämä kos­kee myös elä­ke­ra­has­to­ja ym. vas­taa­via rahoittajia.

    Täl­lä taval­la aina­kin osan ris­kis­tä kan­tai­si­vat ne, jot­ka ovat rahan­sa ris­kil­lä sijoit­ta­neet. Lai­no­jen akor­dit ovat var­sin taval­li­sia vel­ka­sa­nee­raus­ta­pauk­sis­sa yri­tys­maa­il­mas­sa. Sel­lai­nen rat­kai­su vaa­ti­si toden­nä­köi­ses­ti vähem­män veron­mak­sa­jien rahaa, kuin nykyi­nen rat­kai­su, mis­sä ris­ki­si­joit­ta­jien tap­piot kui­ta­taan koko­nai­suu­des­saan suo­raan veron­mak­sa­jien rahoilla.

    Vaik­ka veron­mak­sa­jil­ta kului­si­kin sama sum­ma, niin ehdol­li­sen pank­ki­tuen kaut­ta se sai­si edes jotain vas­ti­net­ta rahoil­leen, omis­tuso­suuk­sia pan­keis­sa ja rahoituslaitoksissa.

  20. Edel­lä mai­nit­tuun liit­tyen kom­ment­ti tule­van illan A‑talkiin osal­lis­tu­val­ta Patouc­has Evangolokselta:

    Kaik­ki EU-maat ovat yhtä per­het­tä ja tois­ten aut­ta­mi­nen on itses­tään­sel­vyys. Krei­kan talous poh­jaa pie­ny­rit­tä­jyy­teen, joka luo har­maa­ta talout­ta. Kult­tuu­rit ovat eri­lai­sia, mik­si kreik­ka­lais­ten pitäi­si olla yhtä tehok­kai­ta kuin saksalaisten?”

    Suo­men­nos: Me olem­me lais­kem­pia ja epä­re­hel­li­sem­piä kuin sak­sa­lai­set, mut­ta kos­ka olem­me nyt EU:ssa on itses­tään sel­vää, että me syöm­me nyt sak­sa­lais­ten kans­sa samas­ta pöydästä.

    Ergo koko krii­sin logiik­ka har­maan talou­den pie­ny­rit­tä­jyy­den poh­jal­ta aina Krei­kan val­tion hui­pul­le asti, joka vuo­si­kausia vää­ren­si talous­lu­ku­jaan. Tulee mie­leen From­min nor­maa­liu­den pato­lo­gia. Kreik­ka tar­vit­see psy­kiat­ria eikä miljardeja.

  21. Minä en ymmär­rä mik­si media puhuu Krei­kan pelas­ta­mi­ses­ta. Mitä pelas­ta­mis­ta se on, että vel­kaon­gel­mai­sel­le anne­taan lisää hie­man vähem­män kor­kea­kor­kois­ta lai­naa kuin mitä se sai­si markkinoilta? 

    Miten niin VÄHÄN vähem­män kor­kois­ta lai­naa? Kuvit­te­le, että kysees­sä on omat raha­si. Ole­tat lisäk­si, että oli­si tie­dos­sa, että muut euro­maat EIVÄT aut­tai­si Kreik­kaa. Lai­nai­sit­ko todel­la Krei­kal­le raho­ja­si tai teki­sit­kö niin aina­kaan yksi­nu­me­roi­sel­la korkoprosentilla?

  22. Jani Mar­ti­kai­nen:

    Rei­lum­pi pank­ki­tu­ki oli­si minus­ta suo­raa ja sii­nä pidet­täi­siin huol­ta sii­tä, että osak­kee­no­mis­ta­jat kär­si­vät tap­piot ensimmäisenä.

    Ja pank­kien lai­noit­ta­jat toi­se­na ja tal­let­ta­jat kolmantena.

    Pank­kien kon­kurs­se­ja pelä­tään ihan tur­haan. Kan­nat­ta­mat­to­mien yri­tys­ten kuu­luu­kin men­nä kon­kurs­siin, että uusil­le kan­nat­ta­vil­le yri­tyk­sil­le on enem­män tilaa markkinoilla.

  23. Art­tu­ri:

    Rei­lum­pi pank­ki­tu­ki oli­si minus­ta suo­raa ja sii­nä pidet­täi­siin huol­ta sii­tä, että osak­kee­no­mis­ta­jat kär­si­vät tap­piot ensimmäisenä.

    Ja pank­kien lai­noit­ta­jat toi­se­na ja tal­let­ta­jat kolmantena.

    Lai­noit­ta­jien suh­teen en väit­täi­si vas­taan, mut­ta talou­del­le kävi­si aika kur­jas­ti, jos minä ja muut tal­let­ta­jat kävi­sem­me vetä­mäs­sä sääs­töm­me pank­ki­ti­leil­tä pois. Hyvin joh­det­tu pank­ki­kaan ei sitä kes­täi­si, joten kata­stro­fin pelos­ta näis­sä olo­suh­teis­sa tuli­si itsen­sä toteut­ta­va. His­to­rial­li­sia esi­merk­ke­jä on ihan riittävästi.

  24. Nel­jäs osa verois­ta jäte­tään mak­sa­mat­ta, lah­juk­sia vaa­di­taan joka puo­lel­la, vir­ka­ni­mi­tyk­siä oste­taan, opis­ke­lu­paik­ko­ja oste­taan, kau­pan­te­ko vaa­tii voi­te­lu­ra­haa, ihmi­set eivät läh­tö­koh­tai­ses­ti luo­ta toi­siin­sa, rehel­li­syyt­tä pide­tään ylei­ses­ti kun­niat­to­ma­na talous­asiois­sa, ihmi­set eivät koe elä­vän­sä kan­sai­syh­teis­kun­nas­sa (en kek­si näi­tä, suo­ria ottei­ta tuos­ta artik­ke­lis­ta) jne.”

    Ei Kreik­ka mikään poik­keus ole Euroo­pas­sa, näin ele­tään mones­sa muus­sa EU-maas­sa. Esim Viros­sa osa pal­kas­ta mak­se­taan rus­keas­sa kir­je­kuo­res­sa, samoin Lat­vias­sa, Liet­tuas­sa, Puo­las­sa, Englan­nis­sa etc
    Lisäk­si EU:iin on ilmaan­tu­nut uusi työ­voi­ma, joka ei ole kir­joi­la mis­säään maas­sa vaan kier­te­lee maas­ta toi­seen, ei rekis­te­röi­dy mihin­kään eikä mak­sa vero­jaan mihinkään.
    Eri­tyi­ses­ti ravintola‑,hotelli‑, raken­nusa­la ovat tällaisia.
    Tutus­tuin ilmi­öön Bal­tias­sa olles­sa­ni ja nyt kun olen käy­nyt lomal­la Englan­nis­sa, Espan­jas­sa etc

    Vero­tus kuu­luu kan­sal­li­sen tomi­val­lan asioi­hin ja viran­omai­set ovat raken­ta­neet byro­kra­tioi­ta, jot­ka estä­vät tie­to­jen vaih­don, joten kont­rol­li on olematon.
    Eli nykyi­nen EU-sys­tee­mi suo­sii tätä heinäsirkkatyöntekoa

  25. Suh­dan­ne­vaih­te­lui­ta on parem­pi tasa­ta kerää­mäl­lä hyvi­nä aikoi­na rahas­to­ja, joi­ta taan­tu­mas­sa pur­kaa. Suo­men val­tio oli vela­ton vie­lä 1980-luvulla.”

    Näin on, se ei vain sovi pät­tä­jil­le. Nyt on valit­tu tie, jos­sa huo­noi­na aikoi­na ote­taan vel­kaa mut­ta sitä hyvi­nä aikoi­na mak­se­ta pois.
    Täl­lä on saa­tu aikaan kei­no­te­kois­ta kas­vua, mut­ta jonain päi­vä­nä vel­kaa on niin paljon,että korot syö­vät lei­jo­nan­osan budjetista.
    Suo­mi­kin voi kes­tää vie­lä yhden tai kak­si lamaa vel­ka­lin­jal­la, mut­ta sit­ten lai­na­pe­li on pelattu.

    Olen har­voin Nii­nis­tön kans­sa samaa mile­tä, mut­ta nyt täy­tyy olla

    1. Alan vähän kyl­läs­tyä tähän LIi­an Van­han jar­go­ni­aan. Mihin perus­tuu väi­te, ettei lai­no­ja ole hyvi­nä aikoi­na mak­set­tu pois? Onko tilas­tot vää­ren­net­ty, kuten Krei­kas­sa? Meil­lä­hän oli jul­ki­nen talous yli­jää­mäi­nen koko 2000-luvun.

  26. Näin hyvää krii­siä ei kan­na­ta huka­ta, vaan kan­nat­taa käyt­tää hyväk­si ja teh­dä muu­tok­sia, joi­ta muu­ten ei pys­ty tekemään.
    Katai­nen ja Van­ha­nen vas­tus­ta­vat Krei­kan kon­kurs­siin pääs­tä­mis­tä sil­lä pelol­la että se aiheut­taa pank­ki­krii­sin (bank run) 30-luvun tyy­liin. Tämä on aiheel­li­nen pel­ko, pelk­kä aja­tus Krei­kan kon­kurs­sis­ta aiheut­taa sen että kreik­ka­lai­sis­ta pan­keis­ta vedet­täi­siin eurot pois, jot­ka vuo­ros­taan jou­tui­si­vat vetä­mään rahan­sa muis­ta euroa­lu­een pan­keis­ta jne. 30-luvul­la USA’s­sa tämä rat­kais­tiin perus­ta­mal­la FDIC, joka takaa tal­le­tuk­set. Nime­no­maan FDIC eikä USAn kes­ku­pank­ki Fede­ral Reser­ve on vas­tuus­sa pank­ki­tal­le­tuk­sis­ta. Meil­lä on euro ja Fede­ral Reser­veä vas­taa­va Euroo­pan kes­kus­pank­ki ECB, mut­ta euroop­pa­lai­nen FDIC puut­tuu. USA’n FDIC’l­la on laa­jat val­tuu­det val­voa ja tut­kia takaa­mi­aan pank­ke­ja ja tar­vit­taes­sa pis­tää lihoik­si epä­ter­veet pan­kit. Euroo­pan oman FDIC’n perus­ta­mi­nen pitäi­si teh­dä ASAP. Täl­löin jon­kin euroa­lu­een val­tion kyvyt­tö­myys mak­saa vel­ko­jaan ei vetäi­si muka­naan sen pank­ke­ja paniik­kiin ja vel­ko­jen uudel­leen­jär­jes­te­ly on hel­pom­paa teh­dä. Euroop­pa­lai­sen FDIC’n luo­mi­nen on kyl­lä tus­kan tuka­na, kos­ka sil­lä täy­tyy olla oikea­ta val­taa yli ja ohi euron jäsen­val­tioi­den. Jos euroop­pa­lais­ta FDIC’­tä ei saa­da aikaan, pitää luo­pua koko euros­ta, kos­ka sil­loin ei ole meka­nis­mia mil­lä estää koko Euroop­paa kos­ke­vat pank­ki­krii­sit jon­kin euroa­lu­een val­tion ajau­tues­sa mak­su­vai­keuk­siin. Kreik­kaa ja sen tasei­den tuu­naa­jia tämä ei ehdi aut­ta­maan, vaan pahaa pel­kään että Krug­man on tämän päi­väi­ses­sä NYT’n kolum­nis­saan oikeas­sa ja Kreik­ka ajau­tuu eroon euros­ta, kos­ka kreik­ka­lai­set eivät pys­ty hyväk­sy­mään palk­ko­jen alen­nuk­sia ja mui­ta tar­vit­ta­via toimia. 

    Stan­dard disclai­mer: En ole pank­kien saa­ti valuut­ta­krii­sien asiantuntija.

  27. Ris­to: Njoo… het­ken vois olla vai­kee­ta, mut­ta pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä rahoi­tus­jär­jes­tel­mä olis vakaampi.

    Muu­ten­kin tus­kin sinä ja muut tal­let­ta­jat jäi­sit­te ikui­siks ajoiks istu­maan raho­jen­ne pääl­le. Eikö­hän ne uudet pan­kit kehit­täs tuot­tei­ta mihin uskal­tai­sit­te edel­leen lait­taa rahan­ne. (Esim. vaik­ka Suo­men val­tion vel­ka­pa­pe­rei­hin. Jos Suo­mi nimit­täin menis kon­kurs­siin, niin ei sil­lä tal­le­tus­ta­kauk­sel­la­kaan olis mitään arvoo…)

    Sen lisäks ei se nyt oo ollen­kaan kir­kos­sa kuu­lu­tet­tua, että noi pan­kit olis niin pal­jon mii­nuk­sel­la, että tal­let­ta­jien varat ei ois tur­vas­sa. (Nehän kui­ten­kin mak­se­taan kon­kurs­sis­sa ekana.)

    Tää menee nyt jo täy­sin asian vie­res­tä, mut­ta mun mie­les­tä tal­le­tus­ta­kaus pitäs kor­va­ta sil­lä, että pan­kit sais itte teh­dä min­kä­lai­sia sopi­muk­sia halua­vat asiak­kai­den kans­sa raho­jen pois­nos­ta­mi­ses­ta. (Esim. että pois­nos­ta­mi­ses­ta velo­te­taan pro­sent­te­ja sen mukaan pal­jon­ko pan­kil­la on rahaa kassaholvissa.)

    Skot­lan­nis­sa oli vapaa­pank­kiai­ka­na sel­la­sia sopi­muk­sia, että pan­kin ei tar­vin­nu mak­saa tal­le­tuk­sia heti vaa­ti­muk­ses­ta, mut­ta jos se ei mak­sa­nu, nii sen piti mak­saa niil­le tal­le­tuk­sil­le mark­ki­na­kor­koa suu­rem­paa korkoa.

  28. Voi olla, että tilas­to­ja on vää­ren­net­ty, sii­hen en ota kan­taa, mut­ta jos nii­tä uskoo (Ks. link­ki), niin Lii­an Van­ha ei ole aivan täy­sin väärässä.

    Val­tion vel­ka toki alkoi lyhen­tyä jo vuon­na 99 (suh­teel­li­ses­ti jo 96), mut­ta jul­ki­nen vel­ka ei koko­nai­suu­te­na juu­ri­kaan las­ke­nut edes hyvi­nä vuo­si­na, 90-luvun lopul­la abso­luut­tis­ta las­kua oli jon­kun ver­ran, mut­ta 2000-luvul­la se on nous­sut, vaik­ka toki suh­tees­sa BKT:hen se on pysy­nyt mal­til­li­se­na, välil­lä nous­sut, välil­lä laskenut.

  29. Meil­lä­hän oli jul­ki­nen talous yli­jää­mäi­nen koko 2000-luvun.

    Vas­ta 10% kulunut..

  30. Alan vähän kyl­läs­tyä tähän LIi­an Van­han jar­go­ni­aan. Mihin perus­tuu väi­te, ettei lai­no­ja ole hyvi­nä aikoi­na mak­set­tu pois? Onko tilas­tot vää­ren­net­ty, kuten Krei­kas­sa? Meil­lä­hän oli jul­ki­nen talous yli­jää­mäi­nen koko 2000-luvun.

    Kai hän tar­koit­taa että kaik­kia lai­no­ja ei mak­set­tu pois enne­kuin uusi hätä­ti­lan­ne kaa­tui nis­kaan. Toi­sin sanoen että velan mää­rä ei ole palan­nut lähel­le­kään vuot­ta 1992 edel­tä­vää tasoa, vaik­ka vuo­den 1999 jäl­keen onkin pien­tä ala­mä­keä ollut.

    Ja oikeas­sa­han hän on että tilan­ne on kes­tä­mä­tön, jos uusia vel­ka­ra­haa vaa­ti­via häi­riö­ti­lo­ja tulee jat­kos­sa­kin tiu­hem­paan kuin van­ho­ja ehdi­tään mak­sel­la pois.

  31. ä aikoi­na mak­set­tu pois? Onko tilas­tot vää­ren­net­ty, kuten Krei­kas­sa? Meil­lä­hän oli jul­ki­nen talous yli­jää­mäi­nen koko 2000-luvun.”

    Ei vel­ka kui­ten­kaan pal­joa pie­nen­ty­nyt ja sekin vähä perus­tui pää­asias­sa omai­suu­den myyntiin.
    Vuon­na 2002 vel­kaa oli 2002 63 mil­jar­dia ja vuon­na 2008 53 mil­jar­dia eli lai­naa mak­set­tiin hyväl­lä nous­kau­del­la pois vain 10 mil­jar­dia eli vain alle 20 %.
    Kun lamat toi­tu­vat 10–15 vuo­den välein niin joa­ki­nen lama lisää vel­kaa täl­lä menolla.
    Nyt vel­kaa oli jo 66 mil­jar­dia eli edel­li­sen laman taso on jo ylit­ty­mäs­sä enkä usko, että Osmo­kaan on eri miel­tä, ettei­kö nykyi­nen lama lisää edel­leen velkaa ?
    Katai­sen arvio oli yli 100 mil­jar­dia, oli­ko hän väärässä ??

    Löy­sin tähän hätään vain 90-luvun val­tion omai­suu­den myyn­nit ja ne oli­vat n 1 mil­jar­dia per vuosi,mutta var­maan sama tah­ti on jat­ku­nut 2000 luvullakin .

    1. Nyt tulem­me sii­hen, että Suo­mes­sa on itsea­sias­sa vää­ren­net­ty tilas­to­ja. Val­tio on pii­lot­ta­nut yli­jää­män­sä edus­kun­nal­ta (ja Lii­an Van­hal­ta) pii­loon mak­sa­mal­la aivan yli­mi­toi­tet­tu­ja elä­ke­mak­su­ja omal­le eläkerahastolleen.
      Tie­de­mie­hel­le: jul­ki­seen talou­teen kuu­lu­vat myöls eläkeyhtiöt,.

  32. Ant­ti Simo­la: Nää vel­ka­krii­sit joh­tuu sii­tä, että vel­ko­jien ei tart­te välit­tää velal­li­sen takai­sin­mak­su­ky­vys­tä, kun veron­mak­sa­jat kui­ten­kin mak­saa vii­me kädessä.

    Tal­le­tus­ta­kaus vaan tekee täs­tä ongel­mas­ta entis­tä akuu­tim­man. Meil­lä on parem­pia­kin kei­no­ja kana­voi­da yksi­tyis­ten ihmis­ten sääs­töt rahamarkkinoille.

  33. Oli­si pitä­nyt arva­ta mitä sii­tä seu­raa kun Ole Norr­back nimi­tet­tiin kan­sa­kou­lun­opet­ta­jan pape­reil­la suur­lä­het­ti­lääk­si Atee­naan. Sivu­men­nen sanoen kan­sain­vä­li­sen talou­den har­ras­te­li­ja Sau­li Nii­nis­tö toi­mi Euroo­pan Inves­toin­ti­pan­kin joh­ta­ja­na samoi­na vuosina. 

    Nyt Jyr­ki Katai­nen kon­sul­toi krii­sis­tä heti ensim­mäi­se­nä tuol­lois­ta ulko­mi­nis­te­ri Tuomiojaa.

    Dans­ke Ban­kin pää­joh­ta­ja hoput­ti puo­les­taan tv:ssä Suo­mel­ta­kin krii­sin pikais­ta rat­kai­sua, vaik­ka Sam­po-pan­kil­la ei ole­kaan suo­ria ris­ki­si­joi­tuk­sia Krei­kas­sa. Mut­ta onko jos­sa­kin isos­sa pank­kien kimpassa?

    Entä pää­mi­nis­te­ri Lipponen?

    Mak­soi­vat­ko tans­ka­lai­set Sam­po-pan­kis­ta yli­hin­taa Krei­kan jymy­si­joi­tus­ten vuok­si jot­ka uhkaa­vat­kin jää­dä saamatta?

    Ja sat­tui­pa vähän aikai­sem­min että SKDL:n ex-kan­san­edus­ta­ja Inger Hir­ve­län toi­mies­sa suur­lä­het­ti­lää­nä Cos­ta Ricas­sa pal­jas­tui siel­lä suu­ri lah­juss­kan­daa­li johon Instru­men­ta­rium oli sekaan­tu­nut Sam­po-pan­kin rahoittamana.

    Sano­ma-kon­ser­ni puo­les­taan kes­kit­tää aika­kaus­leh­tien­sä sisäl­tö­vas­tuun yhteen ajat­te­le­vaan pää­hän, samoin Hesa­rin pää­kir­joi­tus­toi­mit­ta­jien kaar­ti sai yhden vas­tuul­li­sen toimittajan.

  34. Art­tu­ri:

    Tal­le­tus­ta­kaus vaan tekee täs­tä ongel­mas­ta entis­tä akuu­tim­man. Meil­lä on parem­pia­kin kei­no­ja kana­voi­da yksi­tyis­ten ihmis­ten sääs­töt rahamarkkinoille. 

    Ja mikä­hän tuo maa­gi­nen kei­no sit­ten on?
    Toki pank­ki­tal­le­tus­ten tal­le­tus­suo­ja ei ole ongel­ma­ton ja sen nos­ta­mi­nen EU-sään­nös­ten takia 100000 Euroon ei kuu­los­ta perus­tel­lul­ta. Mut­ta suu­ren laman aikaan 1930-luvul­la näh­tiin mihin tal­le­tus­suo­jan puut­tu­mi­nen vei.

    Mut­ta siis tuo maa­gi­nen yksi­tyis­ten ihmis­ten sääs­tö­jen kana­voin­ti parem­min mark­ki­noil­le? Ihmi­set hake­vat tur­val­li­suut­ta ja kehit­ty­nei­den val­tioi­den obli­gaa­tioi­ta on perin­tei­ses­ti pidet­ty tur­val­li­si­na ja vakai­na sijoi­tus­koh­tei­na, mut­ta nyt täl­lä­kin pals­tal­la obli­gaa­tio­si­joit­ta­jia on syy­tet­ty moraa­lit­to­mik­si spe­ku­loi­jik­si ja pidet­ty ihan oikeu­tet­tu­na, että moi­set menet­tä­vät sääs­tön­sä. Puhu­mat­ta­kaan, että hajau­tet­tu obli­gaa­tio­si­joi­tus on taval­li­sel­le pien­sääs­tä­jäl­le erit­täin han­ka­laa ja pank­kien säi­ly­tys­ku­lut suuria.

    Suo­rat osa­ke­si­joi­tuk­set ovat tie­tys­ti hyvä tapa, mut­ta kes­ki­mää­räi­sel­lä yksi­tyis­hen­ki­löl­lä ei ole oikein tar­vit­ta­vaa osaamista/rohkeutta ja malt­tia kes­tää kurs­sien hei­lah­te­lun tuo­maa epä­var­muut­ta. Tämän­kin laman aika­na on näh­ty, että erit­täin iso osa sal­kuis­ta voi olla kym­me­nen­kin vuo­den sääs­tä­mi­sa­jan jäl­keen rei­lus­ti mii­nuk­sel­la (jos sat­tui aloit­ta­maan juu­ri ennen edel­lis­tä lamaa: IT-kuplaa).

    Sijoi­tus­ra­has­tot­ko sit­ten? Useim­mat niis­tä ras­kai­ne kulu­ra­ken­tei­neen eivät hyö­dy­tä kuin rahastoyhtiöitä.

    ETF:t tai indek­si­ra­has­tot sit­ten. ETF:t ovat vai­kei­ta ymmär­tää ja molem­mat vai­kei­ta ostaa taval­li­sis­ta kivijalkapankeista.

    Ei ole mitään säästäjän/tallettajan tur­val­lis­ta tai­ka­lää­ket­tä, kai­kes­sa sääs­tä­mi­ses­sä on ris­ke­jä ja suden­kuop­pia ja kyl­lä myös pank­ki­tal­le­tuk­sil­la on paik­kan­sa. Eten­kin jos pank­kien väli­nen kil­pai­lu toi­mii ja pan­kit jou­tu­vat kil­pai­le­maan tallettajista.

  35. Lii­an vanha
    “Ei Kreik­ka mikään poik­keus ole Euroo­pas­sa, näin ele­tään mones­sa muus­sa EU-maas­sa. Esim Viros­sa osa pal­kas­ta mak­se­taan rus­keas­sa kir­je­kuo­res­sa, samoin Lat­vias­sa, Liet­tuas­sa, Puo­las­sa, Englan­nis­sa etc”

    Bal­tian maat eivät pyö­ri­tä­kään mitään puo­li­so­sia­lis­tis­ta suun­ni­tel­ma­ta­lout­ta, vaan siel­lä ovat ihmi­set vas­tuus­sa itses­tään. On suu­ri ero sii­nä, pyö­rit­tää­kö yövar­ti­ja­val­tio­ta vai täy­den pal­ve­lun hyysärivaltiota.

  36. Mie­len­kiin­toi­nen on ylei­nen, tääl­lä­kin esiin­ty­vä, kar­sas­tus vel­kaa koh­taan. Velan aja­tel­laan kate­go­ri­ses­ti ole­van huo­no asia. Kui­ten­kaan velan abso­luut­ti­nen mää­rä ei ole ollen­kaan mer­kit­tä­vä asia vaan velan kus­tan­nuk­sen ja velan tuo­ton suh­de. Jul­ki­sen sek­to­rin teh­tä­vä­nä on tuot­taa meriit­ti­hyö­dyk­kei­tä. Jul­ki­nen sek­to­ri voi käyt­tää tähän vel­kaa ja jos se halu­aa toi­mia tehok­kaas­ti, sen tulee­kin käyt­tää vel­kaa sii­nä mää­rin kuin velan kus­tan­nus on pie­nem­pi kuin velan tuot­to. Näin pyr­ki­vät toi­mi­maan kaik­ki talou­det, toi­set vain onnis­tu­vat sii­nä parem­min kuin toi­set, eri­tyi­ses­ti sik­si, että tuot­to­jen ja kus­tan­nus­ten arvioi­mi­nen mones­ti on vaikeaa. 

    Mikä Krei­kas­sa menee pie­leen on se, että velak­si ote­tul­la rahal­la ei saa­da velan kus­tan­nus­ta vas­taa­vaa tuot­toa. Rahaa kuluu, mut­ta sii­tä ei saa­da irti vas­taa­vaa hyö­tyä. Eli rahaa käy­te­tään huo­nos­ti. Tämä on yleis­tä talouk­sis­sa, jois­sa poliit­ti­set ja talou­del­li­set int­res­sit ovat kie­tou­tu­neet toi­siin­sa. Poliit­tis­ta val­taa saa lupaa­mal­la etui­suuk­sia val­tion varois­ta ja etui­suuk­sia saa par­hai­ten äänes­tä­mäl­lä nii­tä, jot­ka lupaa­vat eni­ten; leh­män­kau­pat ja kor­rup­tio alkaa rehot­ta­maan. Täs­sä on yksi syy, jon­ka vuo­si jul­kis­ta sek­to­ria ei pidä pääs­tää kas­va­maan hal­lit­se­mat­to­mas­ti, vaik­ka se niin hou­kut­te­le­vaa usein onkin.

  37. ” Onko tilas­tot vää­ren­net­ty, kuten Krei­kas­sa? Meil­lä­hän oli jul­ki­nen talous yli­jää­mäi­nen koko 2000-luvun.”

    Var­maan­kin, Val­tion elä­ke­ra­has­ton arvo oli vuon­na 2002 n 5 mil­jar­dia ja 2009 12 miljardia.
    Eli sääs­töä oli 7 miljardia
    Rahas­toin­tias­te oli 14 % eli kau­ka­na täy­del­li­ses­tä tai ylimääräisetsä.

    Pää­osa tuo­tos­ta näyt­tää tuleen sijoi­tuk­sis­ta , aina­kin muu­ta­ma­na vuo­te­na tuot­to oli 16 % luokkaa.

    Todel­li­suu­des­sa tuo­ta “yli­mää­rää ” ei ole mak­set­tu. Itse asias­sa elä­ke­ra­has­tos­ta on siir­ret­ty val­tion bud­je­tin täyt­teek­si 1,2–1,4 mil­jar­dia euroa lukuu­not­ta­mat­ta vuo­sia 2006–2007.

  38. Ja jos nuo elä­ke­va­rat, 12 mil­jar­dia ‚on varat­tu val­tion bud­je­tin ja velan mak­suun niin val­tion vir­ka­mie­hil­le ei ilmei­ses­ti aio­ta mak­saa eläkettä ?
    Vai lota­taan­ko noil­la rahoil­la ja toi­vo­taan parasta ?

  39. Tääl­lä kir­joi­te­taan pal­jon, että täs­sä oli­si kysy­mys pank­kien pelas­ta­mi­ses­ta. Minus­ta tämä on outo läh­tö­koh­ta, kos­ka syyl­li­nen yli­kor­koon ei ole pank­ki (se joka pyy­tää) vaan Kreik­ka (se joka maksaa).

    Ei yhtä­kään vel­ka­pa­pe­ria oli­si myy­ty yli­ko­rol­la Krei­kal­le, ellei se oli­si itse ollut halu­kas niis­tä mak­sa­maan. Toi­nen kysy­mys sit­ten on EKP:n käy­tän­tö hyväk­syä nämä lai­na­pa­pe­rit pie­ni­ris­ki­si­nä vakuuk­sik­si lai­noil­le — täs­sä on ehkä oppi­mi­sen paikka.

    Itse näen tämän vel­ka­pa­ke­tin nime­no­maan huo­no­na pank­kien kan­nal­ta. Sen sijaan, että pan­kit voi­si­vat lai­noit­taa koval­la korol­la Kreik­kaa, otta­vat nyt muut maat tätä ris­kiä kan­net­ta­vak­seen, jol­loin sekä Krei­kan mak­sa­ma kor­ko että myös koko­nais­kor­ko­ta­so pank­kien näkö­kul­mas­ta laskevat.

    Onko mis­sään lakia, joka oikeas­ti mah­dol­lis­tai­si maan vara­ri­kon tai edes vel­ka­sa­nee­rauk­sen? Eikö tämä tar­koit­tai­si sit­ten sitä, että vel­ko­jat sai­si­vat val­lan Krei­kan par­la­men­tis­sa? Vai miten tämä toi­mi­si käy­tän­nös­sä? Velat vain katoaisivat?

  40. Her­bert:

    Onko mis­sään lakia, joka oikeas­ti mah­dol­lis­tai­si maan vara­ri­kon tai edes vel­ka­sa­nee­rauk­sen? Eikö tämä tar­koit­tai­si sit­ten sitä, että vel­ko­jat sai­si­vat val­lan Krei­kan par­la­men­tis­sa? Vai miten tämä toi­mi­si käy­tän­nös­sä? Velat vain katoaisivat?

    Ei ole ole­mas­sa mitään lakia. Velat vaan katoai­si­vat ja kaik­ki joil­la on nii­tä vel­ka­pa­pe­rei­ta jäi­si­vät nuo­le­maan näp­pe­jään. Sik­si tämä avus­tus osuu just nii­den vel­ka­pa­pe­rei­den omis­ta­jiin, eikä niin­kään Kreikkalaisiin.

  41. Her­bert:

    Onko mis­sään lakia, joka oikeas­ti mah­dol­lis­tai­si maan vara­ri­kon tai edes vel­ka­sa­nee­rauk­sen? Eikö tämä tar­koit­tai­si sit­ten sitä, että vel­ko­jat sai­si­vat val­lan Krei­kan par­la­men­tis­sa? Vai miten tämä toi­mi­si käy­tän­nös­sä? Velat vain katoaisivat? 

    Tie­ten­kään suve­ree­nien val­tioi­den koh­dal­la ei voi olla lakia, joka mah­dol­lis­tai­si tuol­lai­sen. Jos joku haluai­si val­lan Krei­kan par­la­men­tis­ta, niin sen pitäi­si ensin voit­taa Krei­kan (kokoon­sa näh­den yli­mi­toi­tet­tu) armeija. 

    Peri­aat­tees­sa siis val­tio voi lopet­taa vel­ko­jen­sa mak­sun, eikä kukaan voi sil­le mitään. Tämä tie­ten­kin romah­dut­taa kysei­sen maan vel­ka­pa­pe­rien hin­nan. Muis­taak­se­ni Lati­na­lai­sen Ame­ri­kan vel­ka­pa­pe­rei­ta myy­tiin mur­to-osal­la nii­den nimel­lis­hin­nas­ta 1980-luvul­la. Velan mak­sa­mi­sen lopet­ta­mi­nen ei siis tuo­ta val­tiol­le saman­lais­ta lyhyen täh­täi­men kata­stro­fia kuin yksi­löl­le (sinun ovel­le­si tulee ulos­ot­to­mies, jos et mak­sa vel­ko­ja­si), mut­ta pit­käl­lä täh­täi­mel­lä raha­mark­ki­noi­den luot­ta­muk­sen menet­tä­neen maan voi olla aika vai­kea saa­da sitä luot­ta­mus­ta takai­sin ja sik­si se jou­tuu auto­maat­ti­ses­ti sääs­tö­kuu­ril­le, kun bud­je­tin on pak­ko olla tasa­pai­nos­sa, kos­ka kukaan ulko­puo­li­nen ei rahaa anna. En tosin tie­dä, mik­si tämä oli­si lop­pu­jen lopuk­si niin huo­no asia. 

    Erään­lai­sia val­tioi­den vara­rik­ko­ja on toki näh­ty, ja tämä on tar­koit­ta­nut sitä, että IMF on anta­nut val­tiol­le lai­nan, jol­la se on voi­nut jat­kaa toi­min­taan­sa, mut­ta sen ehdok­si sit­ten vaa­ti­nut tiuk­ko­ja sääs­tö­toi­mia ja inflaa­tion mata­la­na pitä­mis­tä (usein­han val­tiot ovat haluk­kai­ta pääs­tä raha­huo­lis­taan eroon pai­na­mal­la rahaa, joka ei tie­ten­kään päde tähän tapauk­seen, kun Kreik­ka on muka­na euros­sa). Käy­tän­nös­sä IMF on siis “otta­nut val­lan parlamentissa”.

    Ne IMF:n toi­met ovat toki aina olleet poliit­ti­ses­ti erit­täin epä­suo­sit­tu­ja ja jot­kut talous­tie­tei­li­jät, esim. Stieglitz ovat sitä miel­tä, että ne ovat ennem­min­kin tuhoi­sia maal­le kuin aut­ta­vat sitä ulos ongelmistaan.

  42. -edel­leen­kään Euroo­pas­sa ei ole yhtään maata(pl.Norja),joka ei eläi­si velaksi.

    tämä “läntinen“talousjärjestelmä on suu­ri pyra­mi­di peli mal­lia win-capita.

    -ja tie­dok­si vaan;seuraava hal­li­tus nos­taa elä­kei­kää ja las­kee etui­suuk­sia myös tääl­lä Suomessa.

    nyt niin ei ole teh­ty kun vuo­den pääs­tä on tie­dos­sa vaalit.

  43. Mie­les­tä­ni kes­kus­pank­ki ei saa ostaa min­kään val­tion vel­ka­pa­pe­ria. Jos pank­ki ottaa vakuu­dek­si val­tion (tai min­kä tahan­sa ins­ti­tuu­tion) pape­rei­ta, jot­ka menet­tä­vät arvo­aan, on pyy­det­tä­vä lisävakuus.

    Ilmei­ses­ti täs­sä tapauk­ses­sa lisä­va­kuu­den pyy­tä­mi­nen imee lii­kaa rahaa mark­ki­noil­ta ja romah­dut­taa euron.

  44. pank­kien ei pidä antaa men­nä nurin, sil­loin kaa­tuu koko euroop­pa ja iso osa muu­ta­kin maailmaa.

    Niin, jos ne pääs­te­tään nurin “perin­tei­sel­lä” taval­la, jos­sa koko pan­kin toi­min­ta lak­kau­te­taan ja pesän vel­ko­ja sevi­tel­lää vuo­sia tai vuo­si­kym­me­niä. Minun aja­tus oli­si, että ne pääs­tet­täi­siin nurin vain niin, että osak­kee­no­mis­ta­jien varal­li­suus ja osa pan­kil­le lai­nan­nei­den varal­li­suu­des­ta pyy­hit­täi­siin pois, mut­ta itse pan­kin toi­min­ta jat­kui­si val­tion takaa­ma­na, kun­nes tämä pank­ki taas saa­tai­siin myy­tyä yksi­tyi­sil­le omis­ta­jil­le jon­kun­lai­si­na palasina.

    Minä en ymmär­rä mik­si media puhuu Krei­kan pelas­ta­mi­ses­ta. Mitä pelas­ta­mis­ta se on, että vel­kaon­gel­mai­sel­le anne­taan lisää hie­man vähem­män kor­kea­kor­kois­ta lai­naa kuin mitä se sai­si markkinoilta?

    Miten niin VÄHÄN vähem­män kor­kois­ta lai­naa? Kuvit­te­le, että kysees­sä on omat raha­si. Ole­tat lisäk­si, että oli­si tie­dos­sa, että muut euro­maat EIVÄT aut­tai­si Kreik­kaa. Lai­nai­sit­ko todel­la Krei­kal­le raho­ja­si tai teki­sit­kö niin aina­kaan yksi­nu­me­roi­sel­la korkoprosentilla?

    En oikein ymmär­rä. 5% kor­ko kol­men vuo­den lai­nas­ta ei nyky­kor­ko­ta­sol­la ole var­si­nai­ses­ti ilmais­ta rahaa. Minun mie­les­tä­ni kenen­kään ei pitäi­si lai­na­ta rahaa Krei­kal­le mil­lään hin­nal­la ennen kuin siel­lä on jokin suun­ni­tel­ma jul­ki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mi­sek­si. Lai­naa­mal­la rahaa Krei­kal­le Kreik­ka pelas­te­taan samal­la taval­la kuin uhka­pe­li­riip­pu­vai­nen pelas­te­taan pika­vi­pil­lä. Krei­kal­le lai­nan­neet ovat saa­neet aikai­sem­min omas­ta mie­les­tään koh­tuul­li­sen kor­vauk­sen mui­ta mai­ta suu­rem­mas­ta mak­suon­gel­ma­ris­kis­tä, mut­ta nyt kun nämä ris­kit ovat toteu­tu­mas­sa, huu­de­taan iso­vel­jeä apuun. Minul­ta ei irtoa sym­pa­ti­aa näil­le sijoit­ta­jil­le. Olkoon­kin, että osa mah­dol­li­sis­ta tule­vis­ta eläk­keis­tä­ni lie­nee tuolla.

  45. Mie­len­kiin­tois­ta oli­si näh­dä “val­lan­kaap­paus”, jos­sa kan­sa ilmoit­taa perus­ta­van uuden val­tion ja sen ettei vas­taa edel­li­sen velois­ta. Täl­lai­sen voi­si olla tie­ten­kin hie­man vai­kee­ta saa­da rahaa lai­nak­si, mut­ta sopi­val­la veron­ke­räyk­sel­lä hom­ma voi­si toi­miak­kin koh­tuul­li­sel­la kivul­la. Taval­laan­han kyse on sii­tä, että van­ha val­tio menet­täi­si vero­tusoi­keu­den ja sitä kaut­ta saat­tai­si sen myön­tä­mät laput olla pörs­sis­sä edul­li­sia. Kysy­mys on taas tulee Jenk­kien armei­ja peri­mään bon­de­ja vai anne­taan­ko hom­man olla.

    Nykyi­sel­lä tuki­pa­ke­til­la pan­kit ovat opas­ta­neet Kreik­kaa miten saa­daan nos­tet­tua mah­dol­li­sim­man pal­jon lai­naa valeh­te­le­mal­la. Seu­raa­vak­si nämä pas­ka­pa­pe­rit myy­dään muil­le val­tioil­le täy­teen hin­taan ja itse pide­tään riskipreemio.

    Kol­mas tapa oli­si pank­kien ja Krei­kan väli­nen vel­ka­so­vit­te­lu, jol­loin tap­pioi­ta meni­si pankeillekin.

    Mie­len­kiin­nol­la odo­tan estää­kö Sak­san perus­tu­la­ki­tuo­miois­tuin koko pake­tin, kun ker­ran se rik­koo EU:n perus­ta­mis­so­pi­muk­sen 125 artiklaa. Kysei­sel­lä tuo­miois­tui­mel­la on hyvä his­to­ria näi­den tulkitsemisessa.

  46. Niin, jos ne pääs­te­tään nurin “perin­tei­sel­lä” taval­la, jos­sa koko pan­kin toi­min­ta lak­kau­te­taan ja pesän vel­ko­ja sevi­tel­lää vuo­sia tai vuosikymmeniä.”

    Ei pan­kin kon­kurs­si miten­kään eri­koi­nen ole. Luo­tot jae­taan eri kate­go­rioi­hin ja ns. hyvät luo­tot myy­dään muil­le toimijoille.

    Muut myy­dään sit­ten mark­ki­na­hin­taan esim Suo­men val­tio myi KOP:n SYP:n SKOP:n ros­ka­lai­nat 100 mil­joo­nal­la eurol­la, lai­no­jen nimel­li­sar­vo oli jotain sata ker­taa enemmän.
    Ei vel­ko­jen sel­vit­te­ly sen kum­mem­paa ole.

  47. Pank­kien kaa­tu­mi­nen ja Kreikka.
    Mie­les­tä­ni oli­si parem­pi tukea sit­ten vaik­ka pank­ke­ja suo­raan, jos niil­le tulee Krei­kas­ta ongel­mia. Esim. ostaa pan­kin osak­kei­ta suun­na­tus­ta osa­kean­nis­ta tms. Täl­löin ris­kit ja tuo­tot meni­si­vät suun­nil­leen oikein.

    En vaan ymmär­rä sitä, jos­pe­la­taan vapail­la mark­ki­noil­la, niin mik­si pan­kit eivät saa kaa­tua. Kyl­lä se paik­kan­sa hakee parin kaa­tu­mi­sen jäl­keen ja vois rau­hoit­taa peliä, kun pan­kit ei aina voi­si yrit­tää tuplaus­ta. Jos onnis­tuu saa pitää voi­tot ja jos menee pie­leen niin val­tiot mak­sa­vat tappiot.

  48. Krei­kan takia Euro syök­syy par’ai­kaa dol­la­riin näh­den. EU:n ulko­puo­li­nen, sekä tava­roi­den että raa­ka-ainei­den mk. polt­toai­nei­den hin­nat kal­lis­tu­vat rajusti. 

    1.7.2010 arvon­li­sä­ve­ro nousee 23 pro­sent­tiin ja se rokot­taa enti­ses­tään tuon­nis­ta riip­pu­vai­sia alo­ja ja iskee kuluttajahintoihin. 

    Euron hei­ken­ty­mi­sen takia arvon­li­sä­ve­ron tulou­tus nousee ilman sitä­kin tun­tu­vas­ti. Arvon­li­sä­ve­ron koro­tus pitäi­si kan­san­ta­lou­den elpy­mi­sen perua. 

    Eko­no­mis­tien pitäi­si aina­kin tämä taju­ta eikä jäl­leen ker­ran tode­ta asia jäl­ki­kä­teen ja kor­ja­ta pie­leen men­nei­tä ennus­tei­ta reaaliajassa.

  49. Ei pan­kin kon­kurs­si miten­kään eri­koi­nen ole. Luo­tot jae­taan eri kate­go­rioi­hin ja ns. hyvät luo­tot myy­dään muil­le toimijoille.

    Muut myy­dään sit­ten mark­ki­na­hin­taan esim Suo­men val­tio myi KOP:n SYP:n SKOP:n ros­ka­lai­nat 100 mil­joo­nal­la eurol­la, lai­no­jen nimel­li­sar­vo oli jotain sata ker­taa enemmän.
    Ei vel­ko­jen sel­vit­te­ly sen kum­mem­paa ole.

    Ei tie­ten­kään, teo­rias­sa. Mut­ta jos samas­sa rysäyk­ses­sä käy­tän­nös­sä lai­te­taan 75% rahoi­tus­sek­to­rin toi­min­nas­ta jäi­hin ja sama 75% yhteis­kun­nan käyt­tö­va­ral­li­suu­des­ta vuo­dek­si parik­si jumiin kon­kurs­si­pe­siin, niin lop­pu­tu­lok­se­na kyl­lä on eri­kois­ta ja sen kummempaa. 

    Leh­man Brot­her­sin kon­kurs­sis­ta on rei­lus­ti tois­ta vuot­ta ja sot­ku on kaik­kea muu­ta kuin sel­vä, vaik­ka vel­ko­jen sevit­te­ly ei ole­kaan “sen kummempaa”.

  50. Vil­le:

    En vaan ymmär­rä sitä, jos pela­taan vapail­la mark­ki­noil­la, niin mik­si pan­kit eivät saa kaatua. 

    Jos pank­ki on pie­ni, niin ei sii­tä juu­ri hait­taa ole­kaan. Isois­sa (niis­sä “too big to fail”) pan­keis­sa ongel­ma­na on se, että nii­den kaa­tu­mi­nen voi joh­taa rahoi­tus­mark­ki­noi­den jää­ty­mi­seen pit­käk­si­kin aikaa (mikä oli 2008 kai suh­teel­li­sen lähel­lä­kin USA:ssa), mil­lä oli­si hyvin tuhoi­sa vai­ku­tus “todel­li­seen” talou­teen. Vii­mei­sen parin vuo­den aika­na USA:ssa on pääs­tet­ty usei­ta­kin pik­ku­pank­ke­ja konk­kaan, kos­ka nii­den romah­dus ei uhan­nut sys­tee­min stabiiliutta.

    Lisäk­si on hyvä muis­taa se, että koko raha­ta­lous perus­tuu vii­me kädes­sä luot­ta­muk­seen. Jos luot­ta­mus kato­aa, kun ihmi­set eivät uskal­la enää antaa raho­jaan pank­kiin, sitä on vai­kea saa­da takai­sin. Ja jokai­nen taju­aa, miten tus­kais­ta oli­si pyö­rit­tää nyky-yhteis­kun­taa ilman rahaa.

    1. Yksi inves­toin­ti­pank­ki pääs­tet­tiin Yhdys­val­lois­sa kaa­tu­maan ja sen seu­rauk­se­na pel­käs­tään Suo­mes­sa mene­tet­tiin kan­san­tu­loa noin 40 mil­jar­dia euroa. Sik­si pank­ke­ja ei saa pääs­tää kaa­tu­maan — mut­ta ne pitäi­si pelas­taa osa­ke­pää­omal­la, jol­loin siis myös omi­strus vaihtuu.

  51. Leh­man Brot­her­sin kon­kurs­sis­ta on rei­lus­ti tois­ta vuot­ta ja sot­ku on kaik­kea muu­ta kuin sel­vä, vaik­ka vel­ko­jen sevit­te­ly ei ole­kaan “sen kummempaa”.”

    USAn kon­kurs­si­lain­sää­dän­tö on moni­mut­kai­nen ja se avaa täl­lai­sis­sa tapuk­sis­sa laki­mie­hil­le kultakaivoksen.
    Itse asias­sa Leh­ma­nia käyn­nis­te­tään uudel­leen ja se hakee suo­jaa vel­ko­ji­aan vastaan .
    Ja var­maan monet osat esim joh­dan­nais­sop­pa­rit ovat vai­kei­ta puret­ta­via, mut­ta nämä eivät lii­ty anto­lai­noi­tuk­seen ja sen käsittelyyn.
    Vel­ka­kir­jo­ja myy­dään koko ajan pörs­seis­sä var­maan sato­ja tuhan­sia päi­väs­sä, joten ei vel­kir­jan, jota hoi­de­taan asial­li­ses­ti ‚myyn­ti mikään suu­ri ihme ole

  52. Osmo:

    Yksi inves­toin­ti­pank­ki pääs­tet­tiin Yhdys­val­lois­sa kaa­tu­maan ja sen seu­rauk­se­na pel­käs­tään Suo­mes­sa mene­tet­tiin kan­san­tu­loa noin 40 mil­jar­dia euroa.

    Älä nyt viit­ti. Mis­tä ihmees­tä sä nyt tämän päät­te­lit? Sun kir­joi­tuk­set on ollu täs­sä pari päi­vää ihan älyt­tö­män popu­lis­ti­sia. Saat­taa tiet­ty joh­tua sii­tä, että kir­joi­tat aiheis­ta, jois­ta et ymmär­rä yhtään mitään.

    Taan­tu­ma ei ollu todel­la­kaan seu­raus­ta yhden inves­toin­ti­pan­kin kaa­tu­mi­ses­ta. Sen lisäks tämän yhden inves­toin­ti­pan­kin kaa­tu­mi­seen vai­ku­tuk­siin vai­kut­ti aika voi­mak­kaas­ti se, että mark­ki­nat olet­ti, että veron­mak­sa­jat on vas­tuus­sa pank­kien tappiosta.

    Sik­si pank­kien pitää antaa kaa­tua aivan kuten mui­den­kin yri­tys­ten. Kon­kurs­si ei oo paha jut­tu, vaan se on vält­tä­mä­tön osa kapi­ta­lis­mia. Jos yri­tys ei osaa tuot­taa arvoa omis­ta­jil­leen ja asiak­kail­leen, niin sil­lä ei ole oikeut­ta olla ole­mas­sa. Se vaan tuho­aa mei­dän hyvin­voin­tia. Onnek­si meil­lä ei ole pulaa ihmi­sis­tä, jot­ka yrit­tä­vät koko ajan kek­siä uusia kei­no­ja luo­da hyvin­voin­tia. Resurs­sit pitää ohja­ta epä­on­nis­tu­neil­ta yri­tyk­sil­tä uusil­le ja paremmille.

    Sen lisäk­si sinun ehdo­tus pank­kien vel­ko­jien pelas­ta­mi­ses­ta on type­rä. Se on just se olen­nai­nen osa ongel­maa. Jos pan­kit saa­vat mark­ki­noil­ta rahaa riip­pu­mat­ta ris­keis­tään, niin nii­den osak­kee­no­mis­ta­jil­la on aina kan­nus­ti­met pyö­räyt­tää rulet­tia lai­na­ra­hal­la (ja lai­noit­ta­jil­la on aina kan­nus­ti­met lai­na­ta). Heads I win, tails you loose.

    1. Olen edel­leen sitä miel­tä, että oli suu­ri ja hyvuinn kal­lis vir­he pääs­tää Leh­man @ sach kaa­tu­maan. Se ei ollut koko ongel­ma, mut­ta se sai aikaan sen, ettei yhdys­val­tain asun­to­kuplaa voi­tu enää kor­ja­ta kes­kus­pan­kin höl­lem­mäål­lä raha­po­li­tii­kal­la, vaan rahoi­tus­mark­ki­nat jou­tui­vat hal­van­nuk­sen tilaan.
      Kal­lis­ta oli myös rahan vas­tik­kee­ton syy­tä­mi­nen pank­kien tpa­pioi­hin. Ei voi­da hyväk­syä sitä, että vaik­ka­pa Sam­po-pan­kin kaa­ta­mi­nen vie sato­jen tuhan­sian viat­to­mien sääs­tä­jien rahat, mut­ta pank­kia ei sai­si pelas­taa pank­ki­tuel­la vaan osta­mal­la sen osak­kei­ta mark­ki­na­hin­taan, eli pelas­ta­mal­la ja kan­sal­lis­ta­mal­la hei­kot pan­kit. Pan­kin huo­non omis­ta­jan koh­dal­la ris­ki toteu­tuu yhtä tehok­kaas­ti kuin pan­kin men­nes­sä kon­kurs­siin, mut­ta se ei käyn­nis­tä domi­noe­fej­tia, joka lopul­ta tuho­aa täyt­sin ter­vet­tä osaa kansantaloudesta.

  53. Yksi inves­toin­ti­pank­ki pääs­tet­tiin Yhdys­val­lois­sa kaa­tu­maan ja sen seu­rauk­se­na pel­käs­tään Suo­mes­sa mene­tet­tiin kan­san­tu­loa noin 40 mil­jar­dia euroa.”

    Ei pitäi­si uskoa kaik­kia pank­kii­rien syöt­tä­miä tari­noi­ta. Syyt ovat pal­jon syvemmällä.
    Yksi syy on USA:n monin­ker­tai­set alijäämät:
    Kan­san­ta­lous on ali­jää­mäi­nen, liit­to­val­tion bud­jet­ti on ali­jää­mäi­nen, osa­val­tioi­den bud­je­tit ovat ali­jää­mäi­siä, koti­ta­lou­det ovat ylivelkaisia.
    Vuon­na 1999 USA:n medi­aa­ni­palk­ka kään­tyi las­kuun ja samal­la kiih­dy­tet­tiin köy­hil­le myön­net­tä­vien lai­no­jen antoa.Eli lai­nat oli­vat jo alun­pe­rin ros­ka­lai­no­ja, mut­ta kukaan ei sii­tä välit­tä­nyt kos­ka ne oli­kin tar­koi­tus myy­dä eteen­päin ulkomaille.
    Bus­hin tavoit­tee­na oli pai­ka­ta kan­san­ta­lou­den ali­jää­miä eli pai­kal­li­set pan­kit myön­si­vät lai­nat, myi­vät ne oitis Fan­ny Mael­le ja Fred­die jol­le­kin. Lai­nan myön­tä­jän ris­ki oli siis 0.
    Kun tähän lisä­tään val­tion , Bush, Greens­pan, har­joit­ta­ma löy­sä raha­po­li­tik­ka niin kupla oli valmis.
    Nämä taas pake­toi­vat osta­man­sa lai­nat kau­nii­seen paket­tiin ja myi­vät taas näil­le inves­toin­ti­pa­ke­teil­le, jot­ka myi­vät ne edel­leen ulko­mail­le, jos­sa osta­jat taas eivät enää tien­neet mitä oli­vat ostaneet.
    Ja kun tähän lii­te­tään vie­lä joh­dan­nais­kaup­pa, joka toi­mii kuin pyra­mi­di­hui­jaus kun­nes romahtaa .
    Perim­mäi­set syyt ovat sää­te­le­mät­tö­mäs­sä pank­ki­toi­min­nas­sa, jos­sa pela­taan reaa­li­ta­lou­den ulko­puo­lel­la, mut­ta epä­on­nis­tu­mi­set siir­re­tään reaalitalouteen .
    Kun näi­tä epä­on­nis­tu­mi­sia ilmaan­tui niin pank­kia­la kes­kit­tyi per­kaa­maan sijoi­tus-ja lai­na­kan­taan­sa sel­vit­tääk­seen mitä ros­kaa heil­lä on repus­saan ja löy­tyi­hän nii­tä vaik­ka kuin­ka pal­jon eten­kin kun se mer­kit­see ilmais­ta rahaa valtioilta.

    Pan­kit ansait­si­vat pank­ki­krii­si yksin EU:ssa 13 % EU:n bkt:sta eri­lai­si­na avus­tuk­si­na valtioilta.
    Ei näi­den avus­tus­ten tar­vet­ta ei kukaan ole tut­ki­nut vaan ne perus­tu­vat pel­käs­tään pank­kien omiin ilmoi­tuk­siin eli hal­li­tuk­set ava­si­vat avoi­men pii­kin eivät­kä edes vai­vau­tu­neet otta­maan noi­ta sijoi­tuk­sia itselleen .
    Muu­tam pank­ki siir­tyi osit­tain val­tion omistukseen

    Pank­ki­toi­min­ta on huo­nos­ti kan­nat­ta­vaa ver­rat­tu­na avus­tus­ten ker­jää­mi­seen yhteiskunnalta .

    Näis­sä pank­ki­krii­seis­sä ovat kai­ken kuk­ku­rak­si aina hal­li­tus­ten asian­tun­ti­joi­na pank­kien edus­ta­jat Tuo Leh­man Brot­her­sin käyt­tö alkusyy­nä on hal­pa­hin­tais­ta pro­bagn­daa, lähin­nä samaa tasoa kuin pelot­te­lu näkillä

    Kan­nat­tai­si lukea vaik­ka Krug­ma­nin aja­tuk­sia kriisistä

  54. Taan­tu­ma ei ollu todel­la­kaan seu­raus­ta yhden inves­toin­ti­pan­kin kaatumisesta.”

    Ker­ran­kin samaa miel­tä Art­tu­rin kans­sa. Pan­kit on nyt nos­te­tu jalus­tal­le, jos­ta ne voi­vat hal­li­ta maa­il­maa ja polii­ti­kot ovat muut­tu­neet juoksupojiksi.
    Hyvä esi­merk­ki on tämä Krei­kan avustus.
    Van­ha­sen mukaan paket­tia on val­mis­tel­tu jo syk­sys­tä saak­ka ja täy­sin salaa. Ilmei­se­ti vih­reät­kin on nyt saa­tu tämän Van­ha­sen salai­sen val­mis­te­lu­lin­jan taak­se tai val­mis­te­lu on teh­ty hyvin pie­nes­sä piirissä. 

    Toi­nen mie­len­kiin­toi­nen jut­tu oli Väy­ry­nen, joka muut­ti miel­tään salamanopeasti.Vielä pari päi­vää sit­ten hän uho­si halua­van­sa puut­tua pakettiin.Mutta eilen hän tuli ulos eril­li­sel­lä leh­di­tö­ti­lai­suu­del­la, jos­sa ilmoit­ti kant­ta­van­sa tuki­pa­ket­tia ja kehui lipe­väs­ti makeil­len Katai­sen maas­ta taivaaseen.

    Täl­lais­ta ei ole vie­lä kos­kaan tapah­tu­nut. Väy­ry­nen ei ole riip­pu­vai­nen Kepun muis­ta polii­ti­kois­ta eikä hän ole soli­daa­ri­nen muil­le kuin itsel­leen eli Väy­ry­sen ohjeis­tus tuli jos­tain muualta ??

  55. Osmo:

    Sik­si pank­ke­ja ei saa pääs­tää kaa­tu­maan – mut­ta ne pitäi­si pelas­taa osa­ke­pää­omal­la, jol­loin siis myös omi­strus vaihtuu. 

    Tähän ide­aan liit­tyy se ongel­ma, että jos pan­kin osak­kee­no­mis­ta­ja joka tapauk­ses­sa menet­tää omis­tuk­sen­sa, niin mikä halu hänel­lä oli­si suos­tua mihin­kään pan­kin pelas­tus­toi­meen? Hänel­le on ihan sama, menee­kö pan­kin muka­na koko val­ta­kun­nan (tai jopa koko maa­il­man) talous kural­le. Ja taas niin kau­an, kun pank­ki ei ole vie­lä kon­kurs­sis­sa, hän­tä on aina­kaan laki­teit­se aika vai­kea pakot­taa luo­pu­maan omis­tuk­ses­taan ilman mitään kor­vaus­ta. Ja taas sii­nä vai­hees­sa, kun pank­ki jo on kon­kurs­sis­sa, ovat pelas­tus­toi­met lii­an myö­häi­siä. Sii­nä vai­hees­sa tapel­laan enää sii­tä, kuka vel­ko­ja saa mitä­kin palo­ja itselleen. 

    Jot­ta osak­kee­no­mis­ta­jat saa­daan hyväk­sy­mään pelas­tus­toi­met, pitää heil­le jää­dä pelas­tet­tuun pank­kiin jon­kin­lai­nen omis­tus (toki se voi pienentyä).

    1. Ei omis­ta­jal­ta kysy­tä mitään, jos pank­ki menee kon­kurs­sin kaut­ta. Se ei sil­loin kui­ten­kaan kaa­du sii­nä mie­les­sä, että tal­let­ta­jat menet­tä­vät omai­suu­ten­sa, jos val­tio ottaa kon­kurs­sui­pe­sän hoi­taak­seen ja jat­kaa pan­kin toi­min­taa pää­omi­tet­tu­aan sen kun­toon. Näin pelas­te­tun pan­kin voi parem­pien aiko­jen koit­taes­sa myydä.
      Se, ettei kan­sal­lis­osa­ke­pank­kia jäl­ke­läi­si­neen pääs­tet­ty nurin, joh­tui “tar­pees­ta” suo­jel­la mer­kit­tä­vien omis­ta­jien omaisuutta.

  56. Sik­si pank­ke­ja ei saa pääs­tää kaatumaan

    Ei vaan pank­ke­ja ei saa pääs­tää niin suu­rik­si, että ne eivät saa kaa­tua. Lisäk­si sää­te­lyä tulee lisä­tä niin, että tal­let­ta­jia koh­del­laan romah­duk­ses­sa­kin oikeu­den­mu­kai­ses­ti ja että kukaan ei pää­se romah­duk­ses­ta hyötymään.

  57. Osmo:

    Se ei ollut koko ongel­ma, mut­ta se sai aikaan sen, ettei yhdys­val­tain asun­to­kuplaa voi­tu enää kor­ja­ta kes­kus­pan­kin höl­lem­mäål­lä raha­po­li­tii­kal­la, vaan rahoi­tus­mark­ki­nat jou­tui­vat hal­van­nuk­sen tilaan.

    Jos tuo olis tot­ta, niin joo ehkä se olis ollu kal­lis vir­he. Har­mi vaan sun argu­men­tin kan­nal­ta toi ei oo totta.

    Kum­ma kun 30-luvun lamas­sa FDR onnis­tu aina­kin just tuos­sa mitä sä väi­tät mah­dot­to­maks, vaik­ka rahoi­tus­mark­ki­nat oli huo­mat­ta­vas­ti enem­män jääs­sä kuin nyt oli. (Tyy­liin puo­let pan­keis­ta meni nurin jne.)

    Kes­kus­pan­kil­la oli ja on edel­leen lukui­sia kei­no­ja buus­ta­ta AD:ta jos se vaan haluis, esim. siir­ty­mäl­lä inflaa­tio­le­vel tar­get­tiin ja sito­mal­la rahan arvo NGDP futuu­rei­hin, osta­mal­la mui­ta­kin kuin val­tion lai­na­pa­pe­rei­ta, peri­mäl­lä kor­koa kes­kus­pank­ki­tal­le­tuk­sis­ta, osta­mal­la valuut­taa, pai­na­mal­la rahaa ja tiput­ta­mal­la sitä helikoptereista…

    Sen lisäks et ota huo­mioon miten kal­lis­ta pank­kien pelas­ta­mi­nen on. Se kus­tan­nus on huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi kuin vaan se sum­ma mikä mil­loin­kin pan­keil­le anne­taan, kos­ka nii­den pelas­tus­ten seu­rauk­se­na koko talous muut­taa raken­net­taan, kun on ole­mas­sa ryh­mä ihmi­siä, jot­ka voi sijoit­taa pää­omi­aan välit­tä­mät­tä ris­keis­tä. Sen seu­rauk­se­na ris­ke­jä ote­taan ihan lii­kaa ja pelas­tuk­sia jou­du­taan teke­mään aina uudes­taan ja uudestaan.

    Ei voi­da hyväk­syä sitä, että vaik­ka­pa Sam­po-pan­kin kaa­ta­mi­nen vie sato­jen tuhan­sian viat­to­mien sääs­tä­jien rahat, 

    Pan­kin kaa­tu­mi­nen ei vie tal­let­ta­jien raho­ja pait­si sii­nä tapauk­ses­sa, että pan­kil­la on niin vähän omai­suut­ta, että sil­lä ei voi­da kat­taa tal­le­tuk­sia. Jos vel­ko­jia ei pelas­te­ta veron­mak­sa­jien rahoil­la, niin ne hakee kyl­lä pan­kin kon­kurs­siin pal­jon ennen kuin kaik­ki nii­den saa­ta­vat on gämblät­ty sileeks.

    Sen lisäks miks tota ei voi hyväk­syä? Miten ne tal­let­ta­jat muka­mas on joten­kin yhtään sen enem­män viat­to­mia kuin pan­kin lai­noit­ta­jat tai osakkeenomistajat?

    Jos pank­kien anet­tas kaa­tua, niin tal­let­ta­jat­kin lait­tas rahan­sa vaka­va­rai­sem­piin pank­kei­hin ja ennen kun joku nyt alkaa taas nil­lit­tä­mään, että ei asia­kas voi miten­kään tie­tää pank­kien vaka­va­rai­suu­des­ta, niin jos se on onnis­tu­nut aina ja kaik­kial­la ennen 1930-lukua, niin eikö­hän se onnis­tu tänä tie­don­vä­li­tyk­sen kul­ta-aika­na helposti.

    Sii­tä, että vaka­va­rai­suu­des­ta on nyt vai­kee saa­da tie­toa ei voi pää­tel­lä sitä ettei­kö sitä tie­toa olis saa­ta­vil­la, jos sil­le olis kysyntää.

    Pan­kin huo­non omis­ta­jan koh­dal­la ris­ki toteu­tuu yhtä tehok­kaas­ti kuin pan­kin men­nes­sä kon­kurs­siin, mut­ta se ei käyn­nis­tä domi­noe­fej­tia, joka lopul­ta tuho­aa täyt­sin ter­vet­tä osaa kansantaloudesta.

    Joo, mut­ta ku omis­ta­jien kan­nus­ti­met ei oo ainoo ongel­ma vaan vel­ko­jat pitää myös saa­da mak­su­mie­hiks. Jos vel­ko­jat ei iki­nä kär­si tap­pio­ta niin sii­tä seu­raa, että nii­den ei kan­na­ta välit­tää ris­keis­tä, eli pan­kit saa lai­naa lii­an hal­val­la suh­tees­sa nii­den otta­miin ris­kei­hin, eli pan­kit pää­see aina pelaa­maan rulet­tia veron­mak­sa­jien rahoil­la ja jos hävii, niin ei hait­taa, kos­ka hävis vaan vel­ko­jien rahat jot­ka tulee lopul­ta veron­mak­sa­jil­ta. Jos taas voit­taa, niin saa pitää voitot!

  58. Talous­sa­no­mat :

    Kreik­ka-pelot sai­vat illal­la New Yor­kin pörs­sin sekai­sin, … Uusi ral­li alkaa, jos EU ei ker­ro lisätuesta 

    Mis­tä­hän nuo kom­men­taat­to­rit vetä­vät arvauk­sen että lisä­tu­ki on se mitä mark­ki­nat kai­paa­vat? Itse uskoi­sin että mark­ki­nat rau­hoit­tu­vat par­hai­ten juu­ri­kin sil­lä että mark­ki­nat saa­vat toi­mia oman logiik­kan­sa mukaan (ja sii­nä mie­les­sä ‘ennus­tet­ta­vas­ti’) ilman että joku poliit­ti­nen taho aina kou­ris­tuk­sen­omai­ses­ti nyt­käh­tää jon­kun etu­ryh­män suun­taan ja muut­taa sääntöjä.

    Täs­sä suh­tees­sa olen pit­käl­ti Art­tu­rin 7.5.2010 kel­lo 12:29 puheen­vuo­ron kannalla.

  59. Se, ettei kan­sal­lis­osa­ke­pank­kia jäl­ke­läi­si­neen pääs­tet­ty nurin, joh­tui “tar­pees­ta” suo­jel­la mer­kit­tä­vien omis­ta­jien omaisuutta.”

    Näin on , ja KOP,SYP:n pelas­ta­mi­nen mak­sa­tet­tiin aja­mal­la ter­vei­tä yri­tyk­siä kon­kurs­siin, rea­li­soiml­la omai­suus ja siir­tä­mäl­lä tap­piot val­tion piikkiin .

    Ruot­si ja Nor­ja ment­te­li­vät toi­sin eli meni­vät omis­ta­jik­si tukio­suu­del­la pank­kei­hin ja teki­vät jopa voit­toa pankkikriisillä

  60. ano­nyy­mi:

    Lisäk­si sää­te­lyä tulee lisä­tä niin, että tal­let­ta­jia koh­del­laan romah­duk­ses­sa­kin oikeudenmukaisesti/blockquote>

    No tätä var­ten ei tart­te lisä­tä mitään sää­te­lyä. Tal­let­ta­jat saa­vat rahan­sa ensiks, sit jos jää jotain jaet­ta­vaa ne menee vel­ko­jil­le ja jos vie­lä sen­kin jäl­keen on jotain, niin osak­kee­no­mis­ta­jat saa loput.

    Se ei sil­loin kui­ten­kaan kaa­du sii­nä mie­les­sä, että tal­let­ta­jat menet­tä­vät omai­suu­ten­sa, jos val­tio ottaa kon­kurs­sui­pe­sän hoi­taak­seen ja jat­kaa pan­kin toi­min­taa pää­omi­tet­tu­aan sen kuntoon.

    Usko jo: tal­let­ta­jat ei mene­tä raho­ja myös­kään kon­kurs­sis­sa. Muu­ten­kin jos oot huo­lis­sas tal­let­ta­jien rahois­ta, niin ne on taat­tu jo tal­le­tus­ta­kaus­jär­jes­tel­män kaut­ta, eli se ei oo mikään syy pitää pank­ke­ja pystyssä.

  61. Osmol­ta hyvä huo­mio tuos­ta vel­ka­pa­pe­rin kuin vel­ka­pa­pe­rin kel­paa­mi­ses­ta kes­kus­pan­kil­le. Sehän suo­ras­taan kan­nus­taa ylet­tö­mään ris­kin­ot­toon Krei­kan ja mui­den ongel­ma­mai­den lai­noil­la. Toi­nen huo­mio­nar­voi­nen seik­ka on, että nyt annet­ta­va apu on näh­tä­väs­ti nok­ko­mis­jär­jes­tyk­ses­sä vii­mei­se­nä jos Kreik­ka ajau­tuu vel­ko­jen­sa uudel­leen­jär­jes­te­lyyn (kuten on todennäköistä)

    Pank­ki- ja rahoi­tusa­la pitäi­si koko­nai­suu­te­na siir­tää kes­kus­pan­kin omis­tuk­seen. Koko aja­tus, että jokin yksi­tyi­nen taho tekee rahaa luo­mal­la rahaa ja vie­lä niin, että veron­mak­sa­ja takaa suur­tap­piot, on täy­sin nau­ret­ta­va. Yksi­tyi­nen finans­sia­la on aina kaik­kea sää­te­lyä edel­lä. On tur­ha kuvi­tel­la­kaan, ettei­vät pank­kii­rit kek­si­si kei­no­ja ohja­ta rahaa hol­tit­to­miin ris­ki­si­joi­tuk­siin, jos ne suo­raan kiellettäisiin.

  62. Art­tu­ri:

    Pan­kin kaa­tu­mi­nen ei vie tal­let­ta­jien raho­ja pait­si sii­nä tapauk­ses­sa, että pan­kil­la on niin vähän omai­suut­ta, että sil­lä ei voi­da kat­taa tal­le­tuk­sia. Jos vel­ko­jia ei pelas­te­ta veron­mak­sa­jien rahoil­la, niin ne hakee kyl­lä pan­kin kon­kurs­siin pal­jon ennen kuin kaik­ki nii­den saa­ta­vat on gämblät­ty sileeks. 

    Jol­lain Leh­man Brot­her­sil­la oli vipusuh­de jotain 30, eli jokais­ta pan­kin omaa dol­la­ria koh­den sil­lä oli 30 vel­kaa. En tie­dä, mitä nämä olivat/ovat muil­la pan­keil­la, mut­ta jos suh­de on vähän­kin tuo­ta luok­kaa, niin ne pan­kil­ta lop­puu kyl­lä aika äkkiä rahat, jos tal­let­ta­jat alka­vat nos­taa talletuksiaan. 

    Ja sit­ten, kun on men­ty konk­kaan, niin ale­taan set­viä sitä, kuka on pan­kil­le vel­kaa ja kenel­le pank­ki on vel­kaa. Niil­tä, jot­ka ovat pan­kil­le vel­kaa, voi­daan tie­ten­kin saa­da jotain takai­sin, mut­ta tus­kin­pa ihan heti (ja oli­si­kin aika koh­tuu­ton­ta, että pan­kil­ta vel­kaa otta­neen pitäi­si koko ajan pelä­tä pan­kin konk­kaa, joka vei­si hänen vel­kan­sa sil­lä sekun­nil­la ulosottoon). 

    Tal­let­ta­ja jäi­si siis kon­kas­sa, jos­sa val­tio ei oli­si taan­nut tal­le­tuk­sia, par­haas­sa tapauk­ses­sa pit­käk­si aikaa ilman hänel­le kuu­lu­via raho­ja ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa ei sai­si nii­tä kos­kaan takai­sin. Tämä taas joh­tai­si sii­hen, että ihmi­set muut­tui­si­vat äärim­mäi­sen säi­kyik­si sen suh­teen, että pank­ki näyt­täi­si ole­van vai­keuk­sis­sa. Kukaan ei haluai­si olla se, jol­le jää Mus­ta Pek­ka käteen. 

    Ja tämä säik­kyys on itsen­sä ruok­ki­vaa. Kun ihmi­set alka­vat pani­koi­da ja nos­ta­vat rahan­sa pan­kis­ta, se oikeas­ti aiheut­taa pan­kin vai­keuk­siin jou­tu­mi­sen, mikä kan­nus­taa entis­tä useam­pia nos­ta­maan rahan­sa hyvän sään aika­na pois. 

    Täs­mäl­leen saman­lais­ta on tapah­tu­nut jois­sain mais­sa jopa ben­sa­kau­pas­sa. On riit­tä­nyt pelk­kä huhu, että ben­sa on jos­sain pai­kas­sa vähis­sä, ja ihmi­set ovat ryn­nän­neet osta­maan tank­kin­sa täy­teen ja seu­rauk­se­na on ollut sit­ten se, että ben­sa on oikeas­ti lop­pu­nut. Jos kaik­ki oli­si­vat olleet luot­ta­vai­sia sii­hen, että ben­sa riit­tää, ei kukaan oli­si jää­nyt ilman ben­saa men­nes­sään huoltoasemalle.

    Kuten jo kir­joi­tin, koko nyky­ai­kai­nen pank­ki­sys­tee­mi ja oikeas­taan koko raha­ta­lous perus­tuu ihmis­ten luot­ta­muk­seen. Jos luot­ta­mus kato­aa, kaik­ki ne edut, jot­ka raha­ta­lou­des­sa elä­mi­ses­tä saa­daan, katoa­vat saman tien. 

    Olen samaa miel­tä, että pank­kien kon­kurs­sin pitää olla mah­dol­lis­ta, jot­tei nii­den toi­min­nas­ta tule yhden suun­nan vedon­lyön­tiä (“heads, I win, tails, you lose”), mut­ta tämä pitää yhdis­tää sii­hen, että pank­ke­ja ei pääs­te­tä lii­an suu­rik­si, jol­loin nii­den kon­kurs­si ei jär­ky­tä koko sys­tee­min toi­min­taa ja sii­hen, että tal­let­ta­jien tal­le­tuk­set tur­va­taan, mikä takaa sys­tee­min sta­bii­liu­den noi­ta paniik­ki­reak­tioi­ta vastaan. 

    ennen kun joku nyt alkaa taas nil­lit­tä­mään, että ei asia­kas voi miten­kään tie­tää pank­kien vaka­va­rai­suu­des­ta, niin jos se on onnis­tu­nut aina ja kaik­kial­la ennen 1930-lukua,niin eikö­hän se onnis­tu tänä tie­don­vä­li­tyk­sen kul­ta-aika­na helposti. 

    Ensin­nä­kin mihin tämä väi­te oikein perus­tuu? Juu­ri ennen 30-lukua­han oli nii­tä bank-rune­ja, kun ihmi­set pani­koi­vat ja nos­ti­vat tal­le­tuk­sen­sa turvaan. 

    Toi­sek­si, nopea tie­don­vä­li­tys voi vain pahen­taa asi­aa, kos­ka ihmi­set voi­vat tyh­jen­tää tilin­sä minuu­tin kulut­tua sii­tä, kun ovat jon­kun huo­non uuti­sen kuul­leet paril­la hii­ren klikkauksella. 

    Kol­man­nek­si, ei minua kiin­nos­ta ryh­tyä seu­raa­maan 24/7 pank­kien vaka­va­rai­suut­ta, jot­ta osai­sin vält­tää raho­je­ni mene­tyk­sen sel­lai­sen kon­kurs­sis­sa. Minul­le pal­jon parem­pi vaih­toeh­to on se, että iso­ve­li val­voo, ettei kukaan pank­ki pää­se sel­lai­seen tilaan, että se meni­si nurin ja jos meni­si­kin, niin val­tio sit­ten takai­si minun raha­ni. Tämä on pan­kil­le­kin pal­jon parem­pi tilan­ne kuin se, että minä säik­ky­nä ihmi­se­nä koi­tan hah­mot­taa sen vaka­va­rai­suus­ti­lan­net­ta ja pie­nen­kin huo­non­nuk­sen sat­tues­sa siir­rän raha­ni turvaan.

  63. Samu­li Saarelma:

    Minul­le pal­jon parem­pi vaih­toeh­to on se, että iso­ve­li val­voo, ettei kukaan pank­ki pää­se sel­lai­seen tilaan, että se meni­si nurin ja jos meni­si­kin, niin val­tio sit­ten takai­si minun rahani. 

    Tark­kaan ottaen val­tio ei ole se joka takaa tal­le­tuk­se­si (jos kyse on suo­ma­lai­ses­ta pan­kis­ta), vaan Tal­le­tus­suo­ja­ra­has­to, johon kaik­kien suo­ma­lais­ten tal­le­tus­pank­kien on pak­ko kuu­lua. Nyt­hän on itse asias­sa tapah­tu­mas­sa ensim­mäi­nen Tal­le­tus­suo­ja­ra­has­ton kor­vaus­ti­lan­ne. Sofia-pank­ki ase­tet­tiin sel­vi­tys­ti­laan 28.3.2010. Pank­ki kyke­ni itse mak­sa­maan 85% tal­let­ta­jien varois­ta ja loput lan­ke­si­vat Tal­le­tus­suo­ja­ra­has­tol­le, joka mak­saa kesä­kuus­sa val­tao­san lopuis­ta saa­ta­vis­ta. Täs­sä tapauk­ses­sa rahan­sa sai koko­naan jos tuo Tal­le­tus­suo­ja­ra­has­tol­le jää­nyt 15% jäi alle 50000 Euron.

  64. Ehkä vika on sii­nä, että kaik­kien rahat ovat pak­ko-ohja­tut kas­vat­ta­maan talout­ta. Joko ostat rahoil­la­si kamo­ja ja pal­ve­lui­ta tai lai­naat ne pan­keil­le, jot­ka rahoit­ta­vat kamo­jen ja pal­ve­lui­den tuo­tan­toa, tai pidät sukan­var­res­sa ja mene­tät nii­tä inflaa­tion ver­ran. Pank­kien paras stra­te­gia onkin kas­vat­taa luo­ton­an­to­aan niin suu­rek­si, ettei nii­tä voi pääs­tää kaa­tu­maan. Velat kas­va­vat, ja jos ja kun talous ei vas­taa­vas­ti kas­va­kaan, koko sys­tee­mi kriisiytyy.

    On kui­ten­kin ole­mas­sa ihmi­siä, joi­den mie­les­tä rahal­la mitat­ta­van talou­den mää­rän ei enää tar­vit­si­si kas­vaa. Nämä sai­si­vat vapau­den vali­ta, jos kes­kus­pank­ki ottai­si teh­tä­väk­seen nykyis­ten lisäk­si tal­le­tus­ten vas­taa­not­ta­mi­sen. Jokai­nen halu­kas voi­si tal­let­taa kes­kus­pank­kiin rahan­sa ja raho­ja voi­si nos­taa inflaa­tio­pro­sen­til­la kor­jat­tu­na. Lai­naa­mi­nen tapah­tui­si edel­leen yksi­tyis­ten pank­kien kaut­ta, jot­ka lai­naa­vat kes­kus­pan­kil­ta, asi­aan kuu­lu­vil­la ris­keil­lä, koroil­la ja voi­toil­la. Täl­löin kui­ten­kin tap­piot koh­dis­tui­si­vat niil­le, joil­le ne kuu­lu­vat­kin, sil­lä näin toi­mien ei oli­si tar­vet­ta tal­le­tus­suo­jaan eikä myös­kään pank­kien pelastamiseen.

    Samal­la saa­tai­siin pie­nin aske­lin toi­mi­va kuplien­ra­joi­tus­sys­tee­mi. Sii­nä mää­rin kuin ihmis­ten ris­kin­ot­to­ha­lut ja pank­kien menes­tys­nä­ky­mät eriy­ty­vät, tal­let­ta­jat siir­tä­vät varo­jaan kes­kus­pank­kiin ja pank­kien on vähen­net­tä­vä lainanantoaan.

  65. Kyl­lä­hän nii­tä hie­no­ja talous­teo­rioi­ta voi aina esit­tää. Kun oikein hie­noon men­nään, ei kukaan ymmär­rä ja Suo­men edus­kun­ta saat­taa jopa hyväk­syä­kin ehdotuksen.

    Krei­kan koh­dal­la olen sitä miel­tä, että rahoi­tus­lai­tok­set pitää pelas­taa. Se tapah­tuu anta­mal­la vaa­raan jou­tu­neil­le rahoi­tus­lai­tok­sil­le uut­ta pää­omaa yhteis­kun­nan varois­ta. Suo­mel­ta ilmei­ses­ti n. 1,5 miljardia. 

    Tämä avus­tus ei kui­ten­kaan saa olla lah­jaa. Sitä vas­taan pitää rahoi­tus­lai­tok­sen antaa ensi­si­jai­nen vakuus tai ehdol­li­nen oikeus rahoi­tus­lai­tok­sen omis­tuk­seen. Mikä­li kyseis­tä pää­omaa ei mak­se­ta sovi­tus­ti takai­sin, astuu pää­omit­ta­ja osuu­del­laan rahoi­tus­lai­tok­sen omistajaksi.

    Kysei­ses­sä mene­tel­mäs­sä Kreik­ka vas­taa itse omis­ta velois­taan. Mikä­li ei kyke­ne, saa­vat rahoi­tus­lai­tok­set uut­ta pää­omaa val­tioil­ta. Täten luot­ta­mus raha­lai­tok­siin ja euroon säi­lyy. Krei­kal­le tulee ongel­mia, joka onkin oikein. 

    Myö­hem­min rahoi­tus­lai­tok­set jou­tu­vat mak­sa­maan pää­oman takai­sin. Täten yhteis­kun­nan rahaa ei kulu huk­kaan loi­pul­li­ses­ti, vaan se saa­daan takai­sin ja rahoi­tus­lai­tok­set jou­tu­vat mak­sa­maan ris­kien­sä itse. Myös tämä on oraa­li­ses­ti oikein.

  66. Olen seu­ran­nut pari päi­vää kom­ment­te­ja Krei­kas­ta, pörs­si­kurs­se­ja ja valuut­ta­kurs­se­ja ym. ym.

    Pitää sanoa, että päin per­set­tä menee ja todel­la lujaa. 

    Poliit­ti­nen ja eko­no­mis­ti­nen seli­tys on, että ilman tuki­pa­ket­te­ja oli­si men­nyt vie­lä­kin enem­män päin persettä.

    Mark­ki­noi­den vas­taus on, että tuki­pa­ket­ti ruok­kii Krei­kan kriisiä.

    Kreik­ka on sekoit­ta­nut Euroo­pan talou­den ja on aivan sama tue­taan­ko sitä vai ei. Olen edel­leen sitä miel­tä, että karan­tee­ni eli ongel­man rajaa­mi­nen oli­si paras rat­kai­su tar­tun­nan estoon ja tau­din hoitoon.

  67. Tal­let­ta­ja jäi­si siis kon­kas­sa, jos­sa val­tio ei oli­si taan­nut tal­le­tuk­sia, par­haas­sa tapauk­ses­sa pit­käk­si aikaa ilman hänel­le kuu­lu­via raho­ja ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa ei sai­si nii­tä kos­kaan takaisin.

    Riip­puu maas­ta ja tal­le­tus­suo­jan suuruudesta.
    Peri­aat­tees­sa pan­kit mak­sa­vat itse tal­le­tus­suo­jan eri­tyi­ses­tä rahas­tos­ta, val­tio voi jou­tua rahoit­ta­maan rahas­toa tila­päi­ses­ti kun­nes pan­keil­ta on saa­tu perit­tyä koro­te­tul­la mak­sul­la tar­vit­tavt korvaukset.
    Tal­le­tus­suo­ja­ra­has­to mak­saa tal­le­tuk­set (Suo­mes­sa 3kk kulues­sa, USA:ssa vii­kos­sa), mikä­li pank­ki ei sii­hen kyke­ne, lais­sa mai­nit­tuun rajaan asti. Tämän ylit­tä­vän mää­rän tal­let­ta­ja perii pan­kin sel­vi­tys­pe­säl­tä, mihin voi men­nä aikaa ja jako-osuus on epävarma.

  68. Minä en käsi­tä miten yhtei­nen Euro on jär­ke­vä. Jos Kreik­ka ei oli­si euros­sa se voi­si deval­voi­da ja hoi­taa talou­ten­sa kuntoon.

    Polii­ti­kot ovat sano­neet että euro on ollut menes­tys Suo­mel­la. Pas­kan mar­jat. Suo­mes­sa on Nokia ym. ja Suo­men lii­ke-elä­mä on maa­il­man huip­pua. Ilman euroa, Suo­mi oli­si täl­lä het­kel­lä rikas kuin mikä.

    Euro vei Suo­mel­ta valuut­ta-instru­men­tin, mikä on kor­vat­tu vero­kik­kai­lul­la eli deval­vaa­tion tilal­le on tul­lut KELA-mak­sun pois­toa, ALV:lla pelaa­mis­ta ja muu­ta kivaa, mikä on sekoit­ta­nut kotimarkkinatkin.

  69. Ymmär­tääk­se­ni kun­non liber­taa­ni vas­tus­taa myös talletussuojaa”

    En ole libertaani,en usko täy­del­li­seen talou­del­li­seen vapauteen.
    Kaik­keen vapaa­seen sopi­mus­toi­min­taan on kuu­lu­nut myös koh­tuul­li­suus­pe­ri­aa­te ja ao peri­aa­tet­ta sovel­le­taan myös ins­ti­tuu­tioi­den välillä.

    Ja niin­pä busi­nek­ses­sa sopi­museh­to­ja usein koh­tuul­lis­te­taan, kun ne osoit­tau­tu­vat toi­sel­le osa­puo­lel­le kohtuuttomiksi .

    Tai pää­dy­tään kal­lii­seen rii­taan, sekin on vaihtoehto.

    Van­ha­sen mukaan pan­kit ovat hajaut­ta­neet ris­kin­sä kuten ker­roin ja suu­rim­mil­la ulko­maa­lai­sil­la sijoit­ta­jil­la vas­tuut ovat niin pie­net, että ne eivät kaa­du Kreikkaan.
    Ainoa tavoi­te on estää tap­pioi­den syn­ty­mi­nen suur­si­joit­ta­jil­le ja bonus­ten menet­tä­mi­nen sijoi­tus­yh­tiöi­den johtajilta.

    Pitää muis­taa, että riip­pu­mat­to­mil­la asian­tun­ti­joil­la on eri­lai­nen näke­mys kuin por­va­ri­hal­li­tuk­sis­ta ja sijoit­ta­jis­ta riip­pu­vai­sil­la asiantuntijoilla.

  70. Tal­le­tus­suo­ja kyke­kee rahoit­ta­maan vain hyvin mini­maal­li­sia sum­mia, joten kyl­lä se rahoi­tus­vas­tuu kaa­tuu val­tion nis­koil­le. Näin­hän kävi esim. Islan­nis­sa, jos­sa val­tio on nyt heli­se­mäs­sä tal­le­tus­ten takaus­ten kanssa.
    Kos­ka tal­le­tuk­set ovat joka tapauk­ses­sa val­tion nis­koil­la oli­si­kin syy­tä perus­taa jokai­sel­le kan­sa­lai­sel­le Val­tion Tili, jon­ka kor­ko­na oli­si lyhy­tai­kai­nen Suo­men val­tio­lai­nan korko.

    Pank­ki­toi­min­not hoi­tui­si­vat netin kaut­ta ja suu­rem­pia tuot­to­ja halua­vat voi­si­vat hakeu­tua yksi­tyis­ten pank­kien pariin. Nyt kui­ten­kin pan­kit jou­tui­si­vat kil­pai­le­maan rahoi­tuk­sen han­kin­nas­ta, kos­ka eivät voi­si luot­taa ihmis­ten nega­tii­vi­sel­la korol­la pan­keil­le anta­miin talletuksiin.

    Samal­la voi­tai­siin lisä­tä kulu­tus­luot­toi­hin raip­pa­ve­ro. Kos­ka nämä­kin lai­nat kaa­tu­vat val­tion syliin, kun pika­vip­pail­lut hen­ki­lö saa­puu vel­ka­neu­von­taan ja hänen lai­nan­sa uudelleenjärjestellään.

  71. Re: Kaa­po kir­joit­ti 9.5.2010 “oli­si­kin syy­tä perus­taa jokai­sel­le kan­sa­lai­sel­le Val­tion Tili”

    Tämä tili on jo ole­mas­sa: verotili.

    Vero­ti­liä pitäi­si kehit­tää niin että tilin sal­dol­le, joka on kan­sa­lai­sen hyväk­si, mak­se­taan Suo­men kan­sain­vä­li­sen koron mukai­nen kor­ko­tuot­to. Täl­lä tavoin kan­sa­lai­set voi­vat osal­lis­tua val­tion rahoit­ta­mi­seen kukin omien varo­jen­sa mukaan.

    Nyky­ti­lan­ne lie­nee se että ilman sato­jen mil­joo­nien käteis­va­ro­ja val­tio ei edes aloi­ta neu­vot­te­lu­ja luo­to­nan­ta­jan kans­sa (uuden obli­gaa­tion liik­keel­le laskemisesta).

  72. Toteu­tu­nees­ta ris­kis­tä pitäi­si mak­saa edes jotain”

    Jos Krei­kan mark­ki­na­kor­ko on pomp­sah­ta­nut 6:sta 12:aan, niin sehän tar­koit­taa että lai­na­pa­pe­rei­ta saa hin­taan 50% markkina-arvosta.

    Eikö 50% mene­tys sijoi­tuk­sen arvol­le ole vie­lä riit­tä­vä ran­gais­tus sijoit­ta­jal­le? Jos joku ostaa pape­rei­ta tuo­hon hin­taan ja saa­kin lop­pu­pe­lis­sä 100%, onko se lii­an suu­ri hyvi­tys sii­tä että luot­taa Kreikkaan?

  73. Tänään on uuti­soi­tu sekä Suo­mes­sa että maa­il­mal­la var­sin huo­les­tut­ta­vas­ti Irlan­nis­ta tuos­ta Euroo­pan Googlen koti­maas­ta ja talousihmeestä.

    Erk­ki Lii­ka­nen, SPR:n hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja ja kaik­kien raha­vir­to­jen asian­tun­ti­ja, toi­vot­ta­vas­ti myös Suo­men pan­kin, niin Erk­ki sanoi, että ei Irlan­nin käsiin räjäh­te­nees­tä talou­des­ta ole huol­ta. Irlan­ti neu­vot­te­lee sen mukaan EFSF:n kans­sa tar­kem­min mää­rit­tä­mät­tö­män suu­rui­ses­ta lainasta. 

    EESF on vas­taa­va elin kuin Suo­men Kun­ta­ra­hoi­tus. Se vas­taa kat­teet­to­mis­ta luo­tois­ta ja luot­to­ra­jaa ei ole. 

    Seu­raa­vak­si Suo­men Pan­kin pää­joh­ta­ja Erk­ki Lii­ka­nen rau­hoit­te­lee, että Ita­lia, jon­ka vel­ka on 125% BKT:a kään­tyy sekin EFSF:n puo­lu­een ja sen jäl­keen Espanja.…

    Erk­ki ei tie­dä, että jos joka päi­vä kulut­taa 25% enem­män kuin tie­naa vaik­ka­pa RAY:n peli­au­to­maat­tei­hin S‑marketissa, niin se on jon­kin sor­tin ongel­ma ja sii­nä menee asun­to ja omai­suus myyntiin.

  74. Irlan­ti tai­paa­pi olla vii­mei­nen Euro-lai­no­jen saa­ja. Espan­jan val­tion korot pom­pah­ti­vat Irlan­nin takia. Luo­tot­ta­jat tie­tä­vät, että euro- ja EU-mail­la ei enää rah­keet rii­tä luo­tot­taa Espan­jaa, kun por­tu­ga­li on seu­raa­vak­si jonossa.

    Kuten jokin aika sit­ten ker­roin tääl­lä, lai­toin euro­ja tur­vaan dol­la­ri-tilil­le. Kurs­si näyt­ti välil­lä huo­nol­ta, mut­ta tämän päi­vän notee­rauk­sel­la aavis­tuk­se­ni osoit­tau­tui oikeak­si eli raho­jen suo­jaa­mi­nen kannatti.

  75. Evert The NeveRest:

    Kuten jokin aika sit­ten ker­roin tääl­lä, lai­toin euro­ja tur­vaan dol­la­ri-tilil­le. Kurs­si näyt­ti välil­lä huo­nol­ta, mut­ta tämän päi­vän notee­rauk­sel­la aavis­tuk­se­ni osoit­tau­tui oikeak­si eli raho­jen suo­jaa­mi­nen kannatti.

    hihi­hi­hi.… Joo! Jos voit­taa lotos­sa oli ehdot­to­mas­ti oikee rat­kai­su lotota…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.