Kategoria: _

Markkinaehtoinen pysäköinti säästäisi kymmeniä miljoonia vuodessa

Palaan vielä ker­ran pysäköin­ti­in. Yritän seu­raavas­sa ker­toa, mik­si markki­namekanis­mi tuot­taisi pysäköin­ti­in paljon järkeväm­män ja ennen kaikkea halvem­man ratkaisun kun nykyi­nen normio­h­jaus ja mik­si se tek­isi Helsingistä parem­man paikan asua. Kysymys on huo­mat­tavas­ta rahamäärästä. Vuosit­tain voisi säästyä kym­meniä miljoo­nia euroja.

Helsingis­sä oli vuo­den lop­ul­la rek­isteröi­tynä 339400 autoa, joista liiken­nekäytössä oli 253 000. Lop­ut 76 400 autoa ovat pois­sa liiken­nekäytöstä, siis ”sei­so­mas­sa”. Pysäköin­ti­ti­laa ajoy­hteyksi­neen tarvi­taan autoa kohden noin 30 neliötä, joten nuo 340 000 autoa tarvit­se­vat parkki­ti­laa noin tuhat hehtaaria eli kymme­nen neliök­ilo­metriä. Pelkästään nuo sei­so­mas­sa ole­vat autot tarvit­se­vat pysäköin­ti­ti­laa kak­sisa­taa hehtaaria. Jos autoa käytetään työ­matkoi­hin, se tarvit­see toisen pysäköin­tipaikan työ­paikan luona. Kaupunki­maa on kallista ainakin vai­h­toe­htoiskus­tan­nus­mielessä eli siis sitä ajatellen, mihin sitä maa-alaa voisi muuten käyttää.

Suu­ru­us­lu­okas­ta ker­too jotain se, että jos tuhat hehtaaria peit­et­täisi­in kolmik­er­roksisil­la raken­nuk­sil­la, niis­sä mah­tu­isi asumaan 750 000 henkeä. Tämä on tarkoitet­tu vain suu­ru­us­lu­okan kuvaamiseen. Pysäköin­tiken­tille ei voi rak­en­taa talo­ja niiden koko lev­ey­deltä, ja osa autopaikoista on talo­jen alla ja pysäköin­tilu­olis­sa. Jat­ka lukemista “Markki­nae­htoinen pysäköin­ti säästäisi kym­meniä miljoo­nia vuodessa”

Miksi suuret tuloerot eivät ole hyväksi taloudelle

Kos­ka niin moni on kysynyt, mik­si pidin Patrick Itäniemen kolum­nia tulo­ero­jen siu­nauk­sel­lisu­ud­es­ta nai­iv­ina ja virheel­lisenä, peruste­len lyhyesti. Pidem­pää en nyt jak­sa kir­joit­taa, tästä voisi kir­joit­taa vaik­ka kokon­aisen kirjan.

Empiria tukee pienten tuloerojen hyödyllisyyttä

Pien­ten ja suurten tulo­ero­jen merk­i­tys­tä on his­to­ri­as­sa kokeil­tu. Vielä 1930-luvul­la Etelä-Amerikan maat kuten Argen­ti­ina ja Chile oli­vat paljon Euroopan mai­ta ja eri­tyis­es­ti Suomea vau­raampia. Euroopas­sa valit­ti­in pienem­pi­en tulo­ero­jen poli­ti­ik­ka, Etelä-Amerikas­sa suurten tulo­ero­jen poli­ti­ik­ka. Nyt Etelä-Amerikan maat ovat paljon köy­hempiä kuin esimerkik­si Suomi.

Euroopan sisäl­lä hyv­in­voin­ti­val­tion ja tasaisen tulon­jaon valin­neet pohjoisem­man Euroopan maat (Pohjo­is­maat, Sak­sa, Hol­lan­ti ja Itä­val­ta) ovat paljon vau­raampia kuin korkei­den tulo­ero­jen eteläeu­roop­palaiset maat.

Yhdys­val­to­jen sisäl­lä tasaisem­man tulon­jaon osaval­tiot ovat vau­raampia kuin korkei­den tulo­ero­jen osavaltiot.

Toki voi väit­tää, että kausali­teet­ti menee toisin päin; että vau­raus tekee mah­dol­lisek­si hyv­in­voin­ti­val­tion. Pitää siis kat­soa, mik­si kohtu­ulliset tulo­erot ovat parem­pia kuin kohtu­ut­tomat. Jat­ka lukemista “Mik­si suuret tulo­erot eivät ole hyväk­si taloudelle”

Itäniemi on periaatteessa oikeassa 

Pidin hyvänä vet­ona Helsin­gin Sanomil­ta ottaa luki­o­lais­ten talous­gu­ru­palkin­non voit­ta­neen Patrick Itänie­mi kolum­nis­tik­si. Hänen ensim­mäi­nen kir­joituk­sen­sa tulo­ero­jen siu­nauk­sel­lisu­ud­es­ta oli kuitenkin nai­ivi­udessaan pieni flop­pi. Meinasin kir­joit­taa siitä ja huo­maut­taa, ettei empi­iri­nen näyt­tö oikein tue aja­tus­ta, mut­ta moni oli min­ua nopeampi ja päätin, etten lyö lyö­tyä. Monia vas­taväit­teitä tosin teki mieli opponoida.

Tämän­päiväi­nen kir­joi­tus siitä, että markki­nat hoitaisi­vat ilmas­tokysymyk­sen val­ti­ol­lista sääte­lyä parem­min, oli paljon parem­pi. Ilmaisua pitäisi vielä hioa, kos­ka nyt kir­joi­tus teki helpok­si ymmärtää halutes­saan sanoma väärin. Kaik­ki kir­joituk­set pitäisi panssaroi­da tahal­lista väärinymmär­rystä vas­taan. Jat­ka lukemista “Itänie­mi on peri­aat­teessa oikeassa ”

Miten yhdistää ihmisten ja autojen kaupunki?

Auto pääsi pahasti yllät­tämään kaupunkisu­un­nit­telun 1960-luvul­la. Sitä ennen kaupunkien mit­takaa­va oli sel­l­ainen, joka on nyt nähtävis­sä mon­en kaupun­gin his­to­ri­al­lises­sa keskus­tas­sa. Jos matkus­tamme vaikka­pa Tallinnaan, emme käy ihaile­mas­sa auto­myön­teisiä lähiöitä vaan ihmis­myön­teistä van­haa kaupunkia.

Auto räjäyt­ti kaupun­git kahdel­la taval­la. Pait­si että uudet alueet kaavoitet­ti­in auton mit­takaavaan, per­in­teinen asum­i­nen keskus­tas­sa kävi epäter­veel­lisek­si ben­si­inis­sä ole­van lyi­jyn ja pakokaa­su­jen yleisen epäter­veel­lisyy­den vuok­si. Ongel­ma on pois­tunut ja asun­not kaupunkien keskus­tois­sa ovat nousseet arvoonsa.

Seu­raa­va kuva­pari ker­tokoon enem­män kun tuhat sanaa.

Min­ul­la olisi paljon hyviä kuvia jalanku­lun mit­takaavaan raken­ne­tu­ista kaupungeista. Olisi ollut houkut­tel­e­vaa lait­taa tähän kuva Tukhol­man van­has­takaupungista, mut­ta se olisi jo ollut liioit­telua. Tämä kuva on otet­tu viime kesänä Lillen kaupungista Ran­skas­ta. Tämä on aivan tavanomaista kaupunkia eikä mikään museoko­rt­teli. Jat­ka lukemista “Miten yhdis­tää ihmis­ten ja auto­jen kaupunki?”

Uusi hyvinvointivaltio 13: Neljä tulonsiirtotyyppiä riittäisi

Muitakin tulon­si­ir­to­ja kuin negati­ivi­nen tulovero tarvi­taan, mut­ta nykyiset yli sata tulon­si­ir­to­tyyp­piä voidaan kor­va­ta neljäl­lä tukimuodol­la, joi­ta myön­netään monista eri syitä. Olen esit­tänyt tämän jo vuon­na 1994 Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iölle kir­joit­ta­mas­sani rapor­tis­sa Hah­motel­ma perus­tu­lo­ma­llista.

1. Negati­ivi­nen tulovero tai perustulo

2. Tuloista riip­puma­ton syype­r­usteinen tuki eli perus­tu­lon koro­tus. Täl­laisia ovat jo nyt esimerkik­si lap­sil­isä, vam­mais­tu­ki ja geliakiakorvaus.

3. Tulo­jen vaku­ut­ta­mi­nen, joi­ta ovat nyt esimerkik­si sairaus­päivära­ha ja työt­tömyysko­r­vaus. Niin kuin palo­vaku­u­tuk­ses­sakin vaku­u­tusko­r­vaus on isos­ta talosta suurem­pi kuin pien­estä, niin olisi myös tulo­jen vaku­ut­tamisen kohdal­la. Kor­vauk­si­in oikeutet­tu­ja ovat kaik­ki, joista työ­nan­ta­ja tai vaku­utet­tu itse on mak­sanut vaku­u­tus­mak­sun ja tuen perus­teena on se tulo, jos­ta vaku­us­mak­su on mak­set­tu. Kos­ka negati­ivi­nen tulovero on poh­jal­la, kor­vaus on nyky­istä työt­tömyysko­r­vaus­ta pienem­pi niin, että net­to­tu­los yhdessä negati­ivisen tuloveron kanssa on suun­nilleen sama kuin nytkin. Kos­ka pelkäl­lä negati­ivisel­la tuloverol­la ei elä, syype­r­ustei­sis­sa tuis­sa olisi nykyiseen tapaan vähim­mäis­päivära­ha. Kos­ka negati­ivi­nen tulovero on poh­jal­la, työn vas­taan­ot­tovelvol­lisu­us voisi olla nyky­istä ankarampi. Peri­aat­teessa sairaus­vaku­u­tusko­r­vaus ja työt­tömyysko­r­vaus voisi­vat olla yhtä suuria ja riip­pua samal­la taval­la ansio­tu­loista. Sairaus­vaku­u­tusko­r­vauk­ses­sa ei nyt ole vähen­nys­tä ansio­tu­lo­jen perus­teel­la, kos­ka sairaana ei pitäisi tehdä töitä. Tämä pätee tart­tuvi­in tautei­hin, mut­ta ei esimerkik­si masen­nuk­seen. Jat­ka lukemista “Uusi hyv­in­voin­ti­val­tio 13: Neljä tulon­si­ir­to­tyyp­piä riittäisi”

Uusi hyvinvointivaltio 12: pienipalkkaisten tukeminen, negatiivinen tulovero

Olen edel­li­sis­sä osis­sa esit­tänyt toimia, joil­la tor­ju­taan tulon­si­ir­to­jen väärinkäyt­töä tai ylikäyt­töä, miten sen vain halu­aa sanoa, ja esit­tänyt keino­ja lisätä julkisen val­lan vero­tu­lo­ja. Tässä osas­sa noi­ta raho­ja tarvitaan.

Suo­ma­laisen hyv­in­voin­ti­val­tion vahvu­us on ollut, että (jok­seenkin) kaik­ki ovat mukana. Tulo­erot ovat olleet pieniä ja työt­tömyys vähäistä, kos­ka jok­seenkin kaikkien työ­panok­selle on ollut käyt­töä. Vielä 1980-luvun lop­ul­la Suo­mi toi­mi kuin demarien unel­ma. Sit­ten kaik­ki kään­tyi huonom­mak­si. Ennen kaikkea työelämä muut­tui eri­ar­voisem­mak­si ja sen mukana kas­va­va eri­ar­voisu­us tunkeu­tui maa­hamme. Ahkeru­ut­ta enem­män ansio­ta­soon vaikut­ti osaami­nen ja sään­tö-Suomes­sa eri­tyis­es­ti muodolli­nen koulutus.

Kyse ei ole vain tulo­eroista vaan paikas­ta yhteiskun­nas­sa. Kysyt­täessä useim­mat usko­vat, että tulo­erot ovat Suomes­sa kas­va­neet. Nyt ne ovatkin kas­va­neet vähän, mut­ta ihmiset uskoi­vat niiden kas­va­neen sil­loinkin, kun ne eivät olleet kas­va­neet. Mikä oli lisään­tynyt, oli osattomuus.

Rak­en­teelli­nen työt­tömyys – tai tarkem­min määritel­tynä tas­apain­o­työt­tömys ­– on kas­vanut merkit­tävästi ja näyt­tää ole­van vain kasvussa.

Muutos on globaali

Muu­tos on ollut saman­lainen kaikkial­la maail­mas­sa, joten koti­maisia syitä ei oikein kan­na­ta tässä korostaa, vaik­ka on niil­läkin osuuten­sa. Yhdys­val­lois­sa koko taloudelli­nen kasvu on men­nyt pääo­mat­u­lo­jen ja korkea­palkkaisimpi­en hyväk­si. Tavis­ten elin­ta­so ei ole nous­sut lainkaan. Ilmiö on suuresti Trumpin poli­it­tisen men­estyk­sen, Bri­tann­ian EU-eron ja euroop­palaisen anti-intellek­tu­aalin oikeis­ton men­estyk­sen takana. Jat­ka lukemista “Uusi hyv­in­voin­ti­val­tio 12: pieni­palkkaisten tukem­i­nen, negati­ivi­nen tulovero”

Erilaiset asuinalueet ovat kaupungin rikkaus

Helsin­gin Sanomis­sa oli eilen kir­joi­tus, jos­sa toimit­ta­ja pani aivan mata­lak­si Jätkäsaaren, joka on raken­net­tu kir­joit­ta­jan mukaan liian tiivi­isti. Kos­ka lehti julka­isi vielä samana päivänä uuden kir­joituk­sen aiheesta vähän niin kuin anteek­sipyyn­tönä, en mol­laa ensim­mäistä kir­joi­tus­ta sen enem­pää. Tarkem­min artikke­lin out­ouk­sia on käy­ty läpi Face­bookin ”Lisää kaupunkia Helsinki­in” ‑pal­stal­la. Siihen palaut­teeseen kan­nat­taisi Hesarin tutustua.

Kir­joi­tus herät­ti myös paljon sym­pa­tioi­ta sosi­aalises­sa medi­as­sa. Niis­sä oli kaikissa sama perusvirhe: ajatuk­se­na oli, että koko kaupun­ki pitää rak­en­tua sel­l­ai­sista alueista, jois­sa minä viih­dyn. Aja­tus on aivan hölmö.

On kaupun­gin rikkaus, että siel­lä on eri­laisia aluei­ta, joista kukin voi vali­ta mieleisen­sä. Jos ei pidä jostakin vaik­ka muut pitävät, ei kan­na­ta muut­taa sinne.

Tiivi­in kaupungi­nosan hyvi­in puoli­in kuu­lu­vat lyhyet väli­matkat ja hyvä palve­lu­ta­so– on hyvät yksi­tyiset palve­lut ja on hyvät joukkoli­iken­ney­htey­det. Google-haku “Rav­in­to­la Jätkäsaari” tuot­ti 11 osumaa. Ver­tailun vuok­si haku ”Rav­in­to­la Latokas­ki” tuot­ti kak­si osumaa, jot­ka molem­mat oli­vat pizze­ri­oi­ta. Silmämääräis­es­ti alue on yhtä suuri. Nämä ja ihmis­ten paljous vetävät ihmisiä tiivi­isti raken­ne­tu­ille alueille. Jat­ka lukemista “Eri­laiset asuinalueet ovat kaupun­gin rikkaus”

Uusi hyvinvontivaltio11: Tasavero ja korkea arvonlisävero

Mis­tä rahat hyv­in­voin­ti­val­tion rahoittamiseen?

Kir­joitin jo luon­nol­lisen niukku­u­den verot­tamis­es­ta, kos­ka sel­l­ais­es­ta koitu­vat tulot eivät kuu­lu oikeas­t­aan kenellekään, joten niiden verot­ta­mi­nen yhteiskun­nalle on järkevää. Ne ovat järke­viä vero­ja, mut­ta eivät tuo­ta mitenkään val­tavia sum­mia. Muu­takin siis tarvitaan

Tulon­jako maail­mal­la on men­nyt viime vuosikym­meninä vinksalleen niin, että esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa jok­seenkin koko taloudelli­nen kasvu on men­nyt rikkaim­mille ja tavis­ten reaalian­siot ovat jämähtäneet paikalleen.

Olisi erit­täin perustel­tua verot­taa rikkai­ta nyky­istä enemmän.

Bri­tan­ni­as­sa ja Yhdys­val­lois­sa on per­in­teitä verot­taa surper­rikkai­ta ankarasti. 1950-luvul­la Yhdys­val­lois­sa ylin mar­gin­aaliv­ero oli 90 % ja Bri­tan­ni­as­sa jopa 98 %. Tästä suiv­aan­tuneena The Bea­t­les julka­isi kap­paleen Tax­man, jos­sa san­ot­ti­in muun muas­sa näin:
There’s one for you, nine­teen for me /
‘Cause I’m the tax­man. Jat­ka lukemista “Uusi hyvinvontivaltio11: Tasavero ja korkea arvonlisävero”

Miksi autopaikkanormi on haaskausta

Koko talousjär­jestelmämme perus­tuu hin­tain­for­maa­tioon ihmis­ten tarpeista ja haluista. Tuot­teen valmis­tus on kan­nat­tavaa, jos kuluttaja/asiakas arvostaa sitä niin paljon, että on valmis mak­samaan siitä vähin­tään tuotan­tokus­tan­nuk­sia vas­taa­van hin­nan. Tämän voi tietysti kiistää ja sanoa, ettei ihmi­nen ymmär­rä itse mitä tarvit­see, mut­ta joka näin tekee, tulee samal­la kumon­neek­si koko markkinatalouden.

Jos ihmi­nen pakote­taan osta­maan tak­ki 500 eurol­la, vaik­ka hän pitää sitä vain 150 euron arvoise­na, syn­tyy 350 euron hyv­in­voin­ti­tap­pio. Hyv­in­voin­ti­tap­pio syn­tyy aivan samal­la taval­la, vaik­ka takkia ei tarvit­sisi ostaa itse, vaan veron­mak­sa­jat mak­sa­vat sen hänelle. Resursse­ja on käytet­ty johonkin, joka ei ole sen arvoista.

Ter­vey­den­huol­lon ja koulu­tuk­sen kaltaiset meri­it­ti­hyödyk­keet ovat meil­lä Euroopas­sa poikkeus vaa­timuk­ses­ta arvostaa tuotet­ta sen aiheut­tamien kus­tan­nusten verran.

Jopa autopaikkanormin koti­maas­sa, Yhdys­val­lois­sa, on havah­dut­tu siihen, että autopaikkanormis­sa ei ole mitään järkeä. Asuinalueelle raken­net­takoon autopaikko­ja niin paljon kuin on kysyn­tää, ei enem­pää eikä vähempää. Kysyn­tä taas on hin­nan laske­va funk­tio; mitä korkeampi on hin­ta, sitä mata­lampi on kysyn­tä. Jat­ka lukemista “Mik­si autopaikkanor­mi on haaskausta”

Uusi hyvinvointivaltio 10: progressiivinen menovero

Korkei­den tulovero­jen ongel­ma on, ettei Suomes­ta löy­dy kun­nol­la sijoi­tus­var­al­lisu­ut­ta. Lupaa­vat suo­ma­laiset kasvuyri­tyk­set myy­dään ulko­maille, kos­ka koti­maisil­la omis­ta­jil­la ei ole rahaa.

Ruot­sis­sa on toisin. Maas­sa suo­ras­taan paapotaan koti­maisia omis­ta­jia. Esimerkik­si per­in­töveroa ei ole lainkaan; tosin asun­non perivää tavista verote­taan keskimäärin ankaram­min kuin Suomes­sa. Niin­pä omaisu­us on jakau­tunut Ruot­sis­sa hyvin epä­ta­sais­es­ti, yhtä epä­ta­sais­es­ti kuin Yhdys­val­lois­sa. Talous kuitenkin voi hyvin. Ruot­si on yksi niistä maista, joi­hin suo­ma­laiset inno­vati­iviset star­tupit ovat päätyneet.

Olen kir­jas­sani 2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka esit­tänyt ratkaisuk­si pro­gres­si­ivista men­overoa. Se on tulovero, jos­sa säästämi­nen on vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoista, mut­ta vas­taavasti säästö­jen syömi­nen on verotet­tavaa tuloa.

Näin ei estetä pääomien muo­dos­tu­mista, mut­ta verote­taan ylel­listä kulu­tus­ta. Ei siis suosi­ta suihkuseu­rapi­irien elämäntapaa.

On sanomat­takin selvää, että täl­lainen vero edel­lyt­tää jonk­i­nasteista maastapois­tu­misveroa – siis että lykät­ty vero­tus koituu mak­set­tavak­si, jos muut­taa ulko­maille. Olisi liian help­poa siirtää kir­jat Tallinnaan ja tulout­taa ker­ral­la kaik­ki investointinsa.

Täl­lainen maastapois­tu­misvero on jopa Yhdysvalloissa.