37. Autoistuminen yllätti

32 vastausta artikkeliin “37. Autoistuminen yllätti”

1. No ne autot palaa­vat taas. Elon Muskin Cyber­cab tulee myyn­ti­in 2027. Se on siis tak­sikäyt­töön tarkoitet­tu sähköro­bot­ti­au­to jol­la aje­taan tosi hal­val­la, HSLn AB-lipun hin­nal­la pääsee vajaat 20 km. Eikä Muskin auto taa­tusti jää ain­oak­si vaan eiköhän ne kil­pail­i­jat haista apa­jat nekin, joten hin­nat tip­puu tästäkin kun ei se Musk koskaan tee mitään ainakaan liian halvalla.

   Joukkoli­ikenne on tarpee­ton­ta vuosikymme­nen lop­pu­un men­nessä ja kaik­ki tila pitääkin nyt vara­ta robottitakseille.

   Vastaa

   1. Itses­tään liikku­vat auto vie yhtä paljon tilaa kun auto, jota joku kul­jet­taa. Tila yksinker­tais­es­ti lop­puu, jos yksi ratik­ka kor­vataan 120 robottitaksilla.

      Vastaa

      1. Nykyään auto­jen käyt­töaste on joitakin pros­ent­te­ja, eli ne vievät suurim­man osan tilas­taan parkissa. Tähän robot­ti­au­tot olen­nais­es­ti aut­ta­vat, eli jos ne ovat liik­keessä läh­es kaiken ajan, autot vievät tilaa luokkaa kymme­nen ker­taa nyky­istä vähemmän.

         Toki pitää huole­htia siitä, että robot­ti­au­totkaan eivät “talve­h­di” hyvil­lä sijain­neil­la. Tähän ain­oa ratkaisu on markki­nahin­tainen pysäköin­ti (Japanin malli).

      2. “Nykyään auto­jen käyt­töaste on joitakin pros­ent­te­ja, eli ne vievät suurim­man osan tilas­taan parkissa. Tähän robot­ti­au­tot olen­nais­es­ti aut­ta­vat, eli jos ne ovat liik­keessä läh­es kaiken ajan, autot vievät tilaa luokkaa kymme­nen ker­taa nyky­istä vähemmän.”

         Ongel­ma ei ole siinä kuin­ka suuren osan ajas­ta autot liikku­vat, vaan siinä, kuin­ka suuren osan ajas­ta niiden auto­jen kul­jet­ta­mat ihmiset liikku­vat. Se katu­verkon kap­a­siteet­tia mitoit­ta­va ruuhkahuip­pu on sen ver­ran lyhyt, että mil­lään robot­ti­au­to­jen suh­teel­lisel­la osu­udel­la ei pystytä merkit­tävästi vähen­tämään tarvit­tavien auto­jen määrää tai niiden aiheut­ta­maa ruuhkaa, ellei samal­la lisätä yhden auton ker­ral­laan kul­jet­tamien matkus­ta­jien määrää.

         Teo­ri­as­sa toki jos kaduil­ta pois­tet­taisi­in kaik­ki kadun­var­sipysäköin­ti, katu­jen väl­i­tyskykyä pysty­isi _ehkä_ lisäämään sen ver­ran, että myös tyhjänä liikku­vien robot­ti­au­to­jen aiheut­ta­ma liiken­teen lisään­tymi­nen saataisi­in mah­tu­maan kaduille, mut­ta vaikea uskoa tähän. Ja ainakin itse käyt­täisin sen pysäköin­nistä vapau­tu­van tilan mielu­um­min parem­paan käve­ly-ympäristöön ja katupui­hin kuin use­am­paan liikennekaistaan.

         Jonkin­lainen robot­tipikkubus­si voisi kyl­lä olla kus­tan­nuste­hokas väline kaikkein huonoim­min kan­nat­tavien har­vaan asut­tu­jen pien­talolähiöi­den liityn­tälin­jo­jen palvelemiseen nyky­istä tiheäm­mäl­lä vuorovälil­lä, mut­ta sil­loin kyse on tosi­aan jälleen bus­sista osana laa­jem­paa joukkoli­iken­teen verkkoa, ei taksista.

      3. Tilaa löy­tyy kyl­lä. Spo­rakiskot voidaan pois­taa tarpeet­tom­i­na, samat­en kun bus­sikai­stat, pyöräti­et ja käve­lykadut. Jalka­käytäviä voidaan kaven­taa kos­ka kuka enää kävelee. Kadun­var­ren parkkipaikat voidaan pois­taa kos­ka rob­o­t­ak­se­ja ei park­keer­a­ta. Näin Man­ner­heim­intiellekin saadaan 15 kaistaa taksibaanaa.

         Kun Helsin­ki on näivet­tymässä autiokaupungik­si niin rob­o­t­ak­si pelas­taa tältä kehi­tyk­seltä. Kuka tahansa rai­h­nainen van­huskin pääsee näp­pärästi kivi­jal­ka­li­ik­keeseen tai lem­pi­rav­in­to­laan pikku­ra­hal­la. Ja van­huk­si­a­han Helsin­ki on täynnä.

         Rob­o­t­ak­si ei ole mitään sci­fi­jut­tua vaan Google on ajat­tanut niitä Jenkeis­sä jo muu­ta­man vuo­den. Tes­lan Cyber­cab on tosin Googlen autoa paljon kehittyneempi.

      4. Pitipä pistää oma auk­tori­teet­tiusko koe­tuk­selle ja tark­istaa hie­man tilas­toista ja määräyk­sistä eri liiken­nemuo­to­jen tilankäyttövaatimuksia.

         Helsingis­sä on noin 55 kilo­metriä spo­rare­it­te­jä (pois lukien Jok­eri). Nyky­is­ten kaupun­gin suun­nit­telu­o­hjei­den mukaises­ti kak­sir­aiteisen reitin vaa­ti­ma lev­eys on 12 m. Kaik­ki reitit eivät tätä täytä ja osa niistä ei ole kak­sir­aiteisia eli käytetään 50 kilo­metriä. Tästä saadaan spo­rare­it­tien vaa­ti­mak­si kokon­ais­ti­lak­si 60 hehtaaria. Vuodessa tehdään 57 miljoon­aa spo­ra­matkaa. Yhtä neliömetriä kohden syn­tyy siis noin 95 vuosit­taista matkaa.

         Helsingis­sä on 14 100 kilo­metriä katu­ja. Nyky­is­ten Väylävi­ras­ton ohjei­den mukaises­ti käyte­ty­il­lä nopeusra­joituk­sil­la niiden henkilöau­toli­ikenne sekä pyöräily+jalankulku eril­lisel­lä alueel­la tarvit­ta­va min­im­i­leveys on pääsään­töis­es­ti noin 6 metriä. Kos­ka kaduil­la aje­taan myös bus­seil­la, ne ovat käytän­nössä suurelta osin 1–2 metriä lev­eämpiä. Muun kuin joukkoli­iken­teen viemä katu­ti­la on näin lask­ien 850 hehtaaria.

         Trafi­comin tilas­to­jen mukaan Pääkaupunkiseudul­la asu­vat tekevät 2,9 matkaa vuorokaudessa. Helsingis­sä näistä 71% on muul­la kuin joukkoli­iken­teel­lä. Siten Helsinkiläiset tekevät vuodessa noin 500 miljoon­aa matkaa vuodessa muul­la kuin joukkoliikenteellä. 

         Tilas­to­jen mukaan helsinkiläiset tekevät noin 2,9 matkas­taan vuorokaudessa 71% muul­la kuin joukkoli­iken­teel­lä. Tämä tarkoit­taa pyöreästi 500 miljoon­aa matkaa vuodessa. Siten yksi neliö tuot­taa noin 60 matkaa vuodessa. Lisäk­si tule­vat naa­purikun­tien asukkaiden matkat Helsingis­sä. Pelkästään henkilöau­tomatko­ja henkilöau­to­jen vaa­ti­ma tila tuot­taa vuodessa noin 35.

         Toki spo­ra käyt­tää tilan tämän laskel­man mukaan tehokkaam­min kuin henkilöau­to, mut­ta ero ei ole kertaluokkainen.

         Entäs sit­ten ne parkkipaikat? Helsinki­in on rek­isteröi­ty 282 000 henkilöau­toa. Yhteen rivi­in pysäköi­tynä niille jää noi viisi metriä nyky­is­ten katu­jen vart­ta. Kun osa omako­ti­a­sukkaista pysäköi omas­sa, omaa raken­nu­soikeut­taan käyt­täen ja itse mak­saen raken­netus­sa tallis­sa, niin lop­ut saa mah­tu­maan kadun var­teen. Tämä vaatii 2 metriä lisää kat­uleveyt­tä. Siten pysäköin­ti vie 300 hehtaaria (pyöris­tetään ylöspäin, kos­ka nyky-SUV-möhkäleil­lä eivät peilit enää mah­du 2 metri­in). Ei-joukkoli­iken­teen tarvit­se­ma katu­ti­la tuot­taa näin lask­ien 43 matkaa vuodessa neliöltä.

      5. Muu­ta­ma kom­ment­ti ulkomuistista.
         Ratikkakaistan lev­eys ei ole 12 metriä vaan seit­semän metriä. Pysäkkien kohdal­la voi olla 12, jos pysäk­it ovat keskenään samal­la kohtaa. Se on muu­ta­ma pros­ent­ti reitin pitu­ud­es­ta. Kuusi metriä taas ei riitä katu­jen lev­ey­dek­si, kahdek­san lie­nee lähempänä totu­ut­ta, jos kaisto­ja on vain kak­si eikä pysäköin­tiä ole. Pääväylät ovat nelikaistaisia. Pysäköin­ti­in eivät katu­paikat riitä, vaan tarvi­taan pysäköin­tikent­tiä, jois­sa on myös kulku­väylät. Yhden paikan vaa­ti­ma tila on näin 30 neliötä.
         Nuo 17 % matkoista muul­la kin joukkoli­iken­teel­lä eivät ole automatko­ja vaan pääosa niistä tehdään kävellen.
         Helsin­gin sisäisiä matko­ja tehti­in päivässä 3 matkaa henkeä kohden. Vuorokau­den aikana tehdy­istä matkoista 24 %:ssa käytet­ti­in joukkoli­iken­net­tä, 44 %:ssa matkoista
         kävelti­in, 21 %:ssa käytet­ti­in henkilöau­toa ja 11 %:ssa pyöräilti­in. Kat­so lisää tästä http://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-09–24.pdf

      6. Jatkan auk­tori­teet­tien esit­tämien näke­mys­ten epäilyä:

         Sil­lä logi­ikalla, jol­la raitio­vaunus­sa on on 120 matkus­ta­jaa tarvi­taan kor­vaa­jak­si noin 25 per­in­teistä tak­sia. Yhteen tak­si­in mah­tuu kul­jet­ta­jan lisäk­si neljä matkus­ta­jaa. Siten 120 matkus­ta­jaa mah­tuu 30 tak­si­in. Kuitenkin, raitio­vaunut eivät kul­je täysin käyt­täjien kannal­ta opti­maal­isia reit­te­jä, joten matkus­ta­jak­ilo­me­trien määrä vähe­nee, kun matkus­ta­jat siir­tyvät taksiin.

         Helsingis­sä on 57 kilo­metriä kak­sisu­un­taista ratikkakiskoa eli yksisu­un­taise­na 114 kilo­metriä. Kaupungilla on käytössään reilu 120 vaunua. Osa näistä lie­nee jokaisel­la ajan­hetkel­lä kor­jat­ta­vana tai määräaikaishuol­los­sa. Siten kiskoil­la on noin yksi ratik­ka per kilo­metri. 25 taksin jono vie ruuhkali­iken­teessä alle 200 metrin matkan eli huo­mat­tavasti vähem­män. Itse ratik­ka on 

         Toki tak­sili­iken­teessä syn­tyy lisää matkaa siitä, että taksin pitää tul­la paikalle. Mut­ta jos puhumme robot­ti­tak­seista, niihin mah­tuu 5 matkus­ta­jaa, joka kor­jan­nee eron.

      7. Tak­sis­sa ei ole keskimäärin neljää matkus­ta­jaa. Henkilöau­tois­sa on kaupungis­sa keskimäärin 1,2 ja uskon taksin ole­van samaa luokkaa. iltaisin vähän enemmän. .

      8. “Ongel­ma ei ole siinä kuin­ka suuren osan ajas­ta autot liikku­vat, vaan siinä, kuin­ka suuren osan ajas­ta niiden auto­jen kul­jet­ta­mat ihmiset liikkuvat.”

         Ongel­ma ei ole auto­jen eikä ihmis­ten liikku­mi­nen, vaan tuon liikku­misen, ja yleisem­min miel­lyt­tävän kaupunkiku­van tiel­lä ole­vat pysäköidyt autot.

         Pohjim­mil­taan kyse on siitä, läh­estyykö kysymys­tä liiken­nesu­un­nit­telun vai kaupunkisu­un­nit­telun näkökulmasta:

         Ensim­mäi­nen pyrkii min­i­moimaan ruuhkat, jälkim­mäi­nen tekemään mah­dol­lisim­man miel­lyt­tävää kaupunkia.

      9. “Ongel­ma ei ole auto­jen eikä ihmis­ten liikku­mi­nen, vaan tuon liikku­misen, ja yleisem­min miel­lyt­tävän kaupunkiku­van tiel­lä ole­vat pysäköidyt autot.”

         Joo, mä olen ihan mes­sis­sä pois­ta­mas­sa kadun­var­sipysäköin­tiä. Sil­lä olisi ihan hel­vetisti hyviä puo­lia, alka­en siitä että talvikun­nos­s­api­to olisi paljon helpom­paa jos ei tarvitse pelätä pyhän peltilehmän naar­muun­tu­mista (se, että auto­jen naar­muun­tu­mista pelätään niin paljon on ylipään­sä tosi kum­mallista, jos­sain Ital­ias­sa on paljon ter­veem­pi autoilukult­tuuri kun autot saa vapaasti olla rutussa).

         Täl­lä vaan ei ole yhtään mitään tekemistä robot­ti­tak­sien kanssa. Kadun­var­ret voi vapaut­taa kadun­var­sipysäköin­nistä ilmankin.

      10. Laskelmien tek­i­jöille tietoa HSLn sivuilta:
          — sporien keskimääräi­nen matkus­ta­jamäärä on 20–30
          — bussien keskimääräi­nen täyt­töaste on 10%

          Muu­ta­man vuo­den van­haa tietoa kos­ka ne ei näköjään enää tee näitä laskelmia.

          https://www.hsl.fi/matkustaminen/korona/liikenteen-kuormitus

      11. Het­ki­nen,. MNyt puhutaan mitoit­tavas­ta liiken­teestä. Sil­loin luvut pitää ottaa ruuhkaliikenteestä.

      12. Tuo ratikkaväylän lev­eys 12 metriä on suo­raan kaupun­gin suunnitteluohjeista:

          https://raitiotieohje.fi/tilavaatimukset‑2/

          12 metriä syn­tyy siitä, kan­takaupungis­sa kaarteis­sa raitei­den keskil­in­jan välin pitää olla 4 metriä ja ajolan­gan vaara-alue on neljä metriä keskil­in­jas­ta. Toki suo­ril­la ja loivis­sa kaarteis­sa keskil­in­jan välik­si riit­tää 3 metriä ja varsi­naisen vau­nun vaa­ti­ma lev­eys on 2 metriä keskil­in­jas­ta eli yhteen­sä 7 metriä. Täl­löin kuitenkin 4 metriä eli kak­si metriä kum­mal­takin puolelta ote­taan varoalueek­si jostakin muual­ta, esimerkik­si autokaistal­ta. Samaa suu­ru­us­lu­okkaa ole­va lev­eys tarvi­taan itsenäisel­lä väyläl­lä väylän perus­tamista ja kuiv­aamista varten tarvit­tavi­in luiski­in. Varoa ei tarvitse, jos raide on suo­ja­tus­sa ympäristössä, esimerkik­si sillalla.

          Kuten jo totesin, 1–2 metriä katu­jen lev­ey­destä tarvi­taan siihen, että niil­lä liikkuu busse­ja henkilöau­to­jen lisäk­si. Väylävi­ras­to ohjeis­sa (joi­ta myös kaupun­gin ohjeet nou­datt­vat) henkilöau­ton suun­nit­teluleveys 1,8 metriä ja bussin 2,55 metriä. Kun ote­taan lisäk­si huomioon se, että bussien huo­jun­tavara on henkilöau­to­ja suurem­pi saadaan tuo noin 2 metriä lisää henkilöau­tokakaistaan, jos bussien pitää pystyä sivu­ut­ta­maan toisen­sa 50 km/h nopeudella.

          Tuo ero matko­jen suh­teel­li­sis­sa määris­sä esit­tämäsi ja esit­tämäni tilas­tois­sa syn­tyy siitä, kat­so­taanko pelkästään matko­ja pääkaupunkiseudul­la vai pelkästään Helsin­gin sisällä.

          Joka tapauk­ses­sa, jos ote­taan mukaan myös matkan pitu­us pelkän matkamäärän sijas­ta, tilanne heilah­taa henkilöau­ton eduk­si, jopa Helsin­gin sisäis­ten matko­jen tilas­tossa. Henkilöau­tomat­ka on keskimäärin viisi ker­taa pidem­pi kuin raitio­vaunumat­ka. Tämä on mielestäni väärä läh­estys­mistapa: Kyse on juuri siitä ongel­mallis­es­ta ilmiöstä, jon­ka tuot esi­in. Kun käytetään autoa, matkat pitenevät. Sik­si matkamäärä on oikeampi yksikkö.

      13. Tulk­it­set tuo­ta nyt vähän oudosti. Jos ratik­ka on sil­lal­la, pois­tu­mistie mukaan luet­tuna tulee tietysti lisää lev­eyt­tä ja jalankulk­i­joi­ta tulee suo­ja­ta sähköiskuil­ta, mut­ta käy mit­taa­mas­sa Man­ner­heim­intieltä ratikkakaistan leveys.

      14. Tuos­sa laskel­mas­sa ratikan kor­vaamises­sa robot­ti­tak­seil­la lähdin tilanteesta, jos­sa täy­den ratikan 120 matkus­ta­jaa siir­retään tosi­ti­lanteessa tak­sei­hin. Täl­löin tak­sien täyt­töaste on aivan jotain muu­ta kuin niiden keskimääräi­nen täyt­töaste nykyliikenteessä.

      15. Joo tulk­in­taa­han tuo lev­eys on. Man­skul­la taitaa varsi­naisen kaistan lev­eys olla tosi­aan 7 metriä, mut­ta tuon lev­ey­den mahdollistaa:
          * Kaistan runko lev­iää asvaltin alla autokaistan puolelle
          * Alueen kui­v­a­tus hoide­taan asvaltin alla olevin huleviemärein
          * Vir­ran syöt­tö pystytään hoita­maan. Jos vir­ta­jo­hdoille on omat pylväät, lev­ey­dek­si muo­dos­tuu min­imis­sään noin 9 metriä
          * Vir­ta­jo­hdon varau­ma-alue on vapaa käytettäväksi.

          Hiukan kär­jistäen voisi tode­ta, että ratikkaväylän vaa­ti­malle penger‑, kuiv­aus- ja varoalueelle saadaan maankäytöl­lis­es­ti ‘ilmaisek­si’ autokai­stat. Asi­aa aut­taa ehkä ymmärtämään, että tier­a­sit­tei­ta nykyään puh­taal­ta pöy­dältä määritet­täessä yksi­ty­istien tiealueen lev­ey­dek­si määritetään 12 metriä. Itse tien suosi­tusleveys on 4 metriä, mut­ta runko ja kui­v­atuk­sen vaa­ti­ma oji­tus ja penger­rys vie lop­un leveydestä.

          Kävin äsken mit­taa­mas­sa omakoti­taloni edestä kulke­van kadun lev­ey­den. Se on läpi­a­jon mah­dol­lis­ta­va katu, jon­ka reunas­sa on myös pysäköin­ti sal­lit­tu. Jalankulk­i­jat ja pyöräil­i­jät kulke­vat samaa kat­ua. Kokon­aisleveys on 6 metriä ja ojia tai luiskia ei ole. Kui­v­atuk­sen vaa­ti­ma rakenne on rak­en­tami­vai­heessa kaivet­tu kadun alle, kuten muukin infra. Samal­la taval­la ratikan vaa­ti­maa infraa on kaivet­tu vier­essä kulke­van kadun tai jalka­käytävän alle.

      16. “Joo, mä olen ihan mes­sis­sä pois­ta­mas­sa kadunvarsipysäköintiä.
          …

          Täl­lä vaan ei ole yhtään mitään tekemistä robot­ti­tak­sien kanssa. Kadun­var­ret voi vapaut­taa kadun­var­sipysäköin­nistä ilmankin.”

          Sen ver­ran on, että robot­ti­tak­sit eivät tarvitse parkkipaikko­ja hyvil­lä sijain­neil­la, kos­ka ne ovat lähtöko­htais­es­ti kokoa­jan liik­keessä. Tavalli­nen auto tarvit­see parkkipaikan, joka ei voi olla samal­la taval­la hoonas­sa, vaan saavutet­tavis­sa asun­nol­ta tai työpaikalta..

   2. No ne autot palaa­vat taas. Elon Muskin Cyber­cab tulee myyn­ti­in 2027. Se on siis tak­sikäyt­töön tarkoitet­tu sähköro­bot­ti­au­to jol­la aje­taan tosi hal­val­la, HSLn AB-lipun hin­nal­la pääsee vajaat 20 km. Eikä Muskin auto taa­tusti jää ain­oak­si vaan eiköhän ne kil­pail­i­jat haista apa­jat nekin, joten hin­nat tip­puu tästäkin kun ei se Musk koskaan tee mitään ainakaan liian halvalla. 

      Hyvää 11-vuo­tispäivää Elon Muskin lupailulle siitä kuin­ka täysin itsenäis­es­ti aja­vat autot ovat markki­noil­la ihan kohta!
      https://jalopnik.com/elon-musk-tesla-self-driving-cars-anniversary-autopilot-1850432357

      Muskin itsenäis­es­ti aja­vat autot epäilemät­tä tule­vat mullis­ta­maan autoilun, aivan kuten aiem­min Muskin Hyper­loop mullisti joukkoliikenteen!

      Vastaa

2. Haas­tan Soin­in­vaaraa tässä kohtaa että autois­tu­mi­nen olisi tehnyt kaupungeista huonom­pia paikko­ja asua. Kaupun­gin keskus­tois­sa liikku­mi­nen julk­isil­la liiken­nevä­li­neel­lä on tot­takai helpom­paa ja nopeam­paa kuin autol­la. Kaupun­gin lähiössä autol­la liikku­mi­nen on silti nopeampi tapa liikkua. Tämä johtuu siitä että julki­nen liikenne ei kata kaikkia lähiöitä tas­a­puolis­es­ti. Helsin­gin lähiöis­sä johon ei kul­je metroa tai lähi­ju­naa niin ain­oa vai­h­toe­hto on bus­si (joka on hidas mikäli se kul­kee sivukatu­ja) tai auto joka on nopeampi kuin se hidas bus­si. Mauno Koivis­to itse asi­as­sa korosti että kaupungeis­sa pitää olla bus­si kaista ja auto kaista erik­seen. Otit esimerkkinä Brys­selin liik­keen mut­ta siel­lä asia on hoidet­tu alikulku­tun­neleina jot­ka kulke­vat kaupun­gin keskus­tan ali ilman että täy­tyy ajaa keskus­tan kaut­ta fyysisesti.

   Vastaa

3. mit­takaa­va on tehty ennen auto­ja kävelemisen ehdoil­la. Suo­ma­laiset tun­te­vat näistä parhait­en Tallinnan ja Tukhol­man van­hat kaupun­git, mut­ta niitä on jok­seenkin kaikkial­la, mis­sä kaupunkien van­hat kesku­s­tat selvi­sivät viime vuo­sisadan tuhoilta.

   Tai edel­lisen vuo­sisato­jen suur­palo­jen aiheut­tamil­ta tuhoil­ta. (Turus­sa on Helsinki­in ver­rat­tuna läh­es absur­din lev­eitä katu­ja siinä ydinkeskus­tan aluel­la, mut­ta se tulee ymmär­ret­täväk­si, kun muis­taa vuo­den 1827 tapahtumat.)

   Uusien kaupunkialuei­den suun­nit­telulle nyt 2000-luvul­la täl­lä ei tietenkään ole enää mitään rel­e­vanssia, mut­ta kaik­ki men­neisyy­dessä tapah­tunut autoilulle myön­teinen kaupunki­ti­lan kehi­tys ei sen­tään johdu autoilus­ta. Osa siitä edel­si ajal­lis­es­ti koko auton keksimistä.

   Vastaa

   1. Turun absur­din lev­eät kadut ovat kyl­lä peräisin 1960-luvul­ta, jol­loin katu­ja leven­net­ti­in ns. Turun taudin yhtey­dessä nimeno­maan auto­ja varten. Turun palon jälkeisessä 1800-luvun ase­makaavas­sa kadut oli­vat täysin ver­ran­nol­liset Helsinki­in, Helsingis­sä vaan keskus­tan kiin­teistö­jen arvo oli niin paljon korkeampi, että raken­nusalaa ei lähdet­ty haaskaa­maan pysäköin­ti­in vaan talot pidet­ti­in keskus­ta-alueel­la kiin­ni katulinjassa.

      Vastaa

4. Tämä ei koske vain kaupunke­ja, vaan suo­ma­laisia kirkonkyliä mitä suurim­mas­sa määrin ja jo 60-luvul­ta alka­en. Esimerkik­si Juval­la ja Parikkalas­sa on lev­eät kadut, joi­ta reunus­ta­vat 60–70 ‑luvuil­la raken­netut 2–3‑kerroksiset laatikko­talot. Talo­ja erot­ta­vat toi­sis­taan isot parkkialueet. Talois­sa ole­vien asun­to­jen arvo on taa­ja­man palveluista huoli­mat­ta (ne tosin supis­tu­vat koko ajan) usein vähäi­nen seu­raa­van kehän ainakin uudem­pi­in omakoti­taloi­hin verrattuna.

   Oop­per­akaupun­ki Savon­lin­nas­sa on upea van­ha keskus­ta, jota asukkaat ja päät­täjät eivät kuitenkaan oikein tun­nu arvosta­van. Joukkoli­ikenne on vähäistä, asukkai­ta on vähän. Lap­suuteni urbaani koulu- ja hallintokaupun­ki on taan­tunut monel­la mit­tar­il­la, vaik­ka ydinkeskus­ta tar­joaisi jopa Töölön kaltaisia kaupunkiasuntoja .

   Vastaa

5. En ymmär­rä mekas­tus­ta autoista, kun ne eivät ole ongel­ma muual­la kuin Stadin ja muiden suurten yliopis­tokaupunkien keskus­tois­sa. Sel­l­aisia on Suomes­sa noin 6–7.

   Vastaa

   1. Koko tässä jut­tusar­jas­sa puhutaan suurista kaupungeista, ei maaseudusta.

      Vastaa

      1. Eli Helsingistä?

      2. Suomes­sa toki myös Tam­pereela, mut­ta maail­mas­sa paljon Helsinkiäkin suurem­pia kaupunkeja.

   2. Pienis­sä kaupungeis­sa ja maaseudul­la ongel­ma on se että jos ei ole mah­dol­lista ajaa autoa esim ter­vey­del­li­sistä syistä tai on väärän ikäi­nen, tai ei ole ajokun­nos­sa, niin ei pääse itsenäis­es­ti liikku­maan mihinkään. Kaup­pa- ja rav­in­to­lakuole­ma on iskenyt pieni­inkin kaupunkei­hin, ja kovem­min kuin Helsinki­in, kos­ka kaik­ki kau­pat ovat muut­ta­neet kaupun­gin laidal­la ole­vi­in kaup­pakeskuk­si­in, joi­hin pääsee vain autolla. 

      Tähän ongel­maan vois helpot­taa ns robot­ti­tak­sit joista Jori A Pus­ka jo mainit­si ylem­pänä tässä ketjus­sa. Maal­la niille olisi sosi­aa­li­nen tilaus.

      Vastaa

      1. Mut­ta maal­la niitä ei tule paljon ole­maan mata­lan käyt­töas­teen vuok­si, kuten ei ole taval­lisia tak­se­ja eikä joukkoli­iken­net­tä. Maal­la kaikil­la on oma auto tavarankul­je­tus­ta ym varten, mik­si kukaan siis ajaisi robotaksilla.

      2. Jos pint­tyneitä kaupunki­laisia halu­taan maaseudulle asumaan niin sil­loin täy­tyy tar­jo­ta palvelu­ja. Se oli min­un ajatuk­seni jos maal­la olisi robot­ti­tak­se­ja joil­la matkus­t­a­mi­nen olisi halvem­paa kuin taval­lisel­la tak­sil­la, ja saatavu­us olisi esim öiseen aikaan parempi.
         Myös maal­la asu­vat van­huk­set joil­la ei ole enää ajoko­rt­tia voisi­vat asua pidem­pään omas­sa kodissaan.
         Tes­lan tms valmis­tamia robot­ti­tak­se­ja oli jo muu­ta­ma vuosi sit­ten USA:ssa ihan käytössä, mut­ta USA:n vira­nomaiset kiel­si ne kun yksi tak­si oli osalli­nen, vaik­ka ei syylli­nen, kolari­in jos­sain suurkaupungis­sa. Kestää kauan ennenkuin ne toimi­vat luotet­tavasti suurkaupungeis­sa mut­ta maal­la ja pikkukaupungeis­sa jois­sa liikenne ei ole niin kovaa voisi kokeil­la niitä ensin.

      3. Pitää vielä kysyä: Mik­si ihmeessä halu­aisimme enem­män ihmisiä maaseudulle? Se lisää turhia kul­je­tuk­sia, ympäristö­vaiku­tuk­sia, yksinäisyyt­tä, sote-kulu­ja ja muu­ta kurjaa.

      4. Jotkut ihmiset halu­aisi­vat asua maaseudul­la syitä erit­telemät­tä mut­ta kyn­nys on siinä kun ei ole palvelu­ja. Toinen jut­tu on että maaseudun kun­nat eivät halua että kaik­ki muut­ta­vat pois, tai jos muut­ta­vat pitäisi saa­da uusia asukkai­ta tilalle, mut­ta mil­lä saat kun ei ole palvelu­ja, ei työ­paikko­ja, ei vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia. 

         Moni kaupunki­lainen on ratkaissut maaseu­tukaipuu-ongel­man han­kki­mal­la kesämökin ja asumal­la siel­lä sit­ten osan vuodes­ta, mut­ta kyl­lä mökkipaikkakun­nillekin halut­taisi­in palvelu­ja lähem­mäs kuin kym­me­nien kilo­me­trien päähän. 

         Tähän että pää­sisi naut­ti­maan palveluista tar­joaisin ratkaisuk­si robot­ti­tak­se­ja, niiden ei tarvitse olla viimeisen päälle sli­ipat­tu­ja tes­lo­ja viihdekeskuksi­neen vaan kar­valakkiver­sio kel­paa, ja vaarak­si muulle liiken­teelle tuskin olisi jos nopeus rajoit­tuisi n 60–80 km/h paikkeille. 

         On tietysti mah­dol­lista jär­jestää niin että kun­ta tar­joaisi inhimil­lisen hin­taisia tak­sikyyte­jä nor­maal­i­tak­sil­la, sekä vak­i­tu­isille että kesäa­sukkaille, vaik­ka 2 matkaa / kuukausi, mut­ta veikkaan että ei mene val­tus­tois­sa läpi. Tois­taisek­si tak­siseteleitä jae­taan vain vak­i­tuis­es­ti asuville erityisryhmille.