Päätin joukkoistaa kehitteillä olevan kirjani Talous ja kaupunki ja julkaista sen luku kerrallaan kommentoitavaksi. Sekä kriittiset että kannustavat kommentit ovat hyvin tervetulleita.
===
Wieniä on pidetty esimerkkinä onnistuneesta asuntopolitiikasta. Asuminen on kaupungissa edullista. Toimivaa kaupunkia on onnistuttu levittämään laajemmalle sekä fyysisesti että henkisesti. Koko kaupunki on suomalaisen silmin kantakaupunkia. Ratikkakaupunkia se ainakin on. Asukastiheys Wienissä on noin 4 800 asukasta neliökilometrillä, kun se Helsingissä on noin 3 000 asukasta neliökilometrillä.
Wienin ihmeen taustalla oli vasemmistolainen kaupunginhallinto, joka käytännössä sosialisoi yksityisen maaomaisuuden kaupungin haltuun. Se tapahtui asettamalla maalle niin korkea kiinteistövero, että maasta tuli omistajalleen rasite. Sen jälkeen kaupunki ”armahti” köyhtyneet maanomistajat ostamalla näiden maan pilkkahinnalla. Ei taitaisi onnistua Suomessa.
Kantakaupunkimainen kaavoitus taas johtuu siitä, että Wien on rakennettu pääosaltaan ennen kuin autot räjäyttivät kaupunkien mittakaavan. Siksi se on välttynyt lähiörakentamiselta.
Wienissä on normi asua kaupungin vuokra-asunnossa. Niiden vuokra pysyi pitkään hyvin edullisena. Itse asiassa kaupunki subventoi vuokria erillisellä asumisverolla. Se on siis eräänlainen verorahoilla rahoitettu kansalaispalkka, joka jaetaan asukkaille asumisen edullisen hintana. Joku voisi kysyä, että jos kaupunki jakaa asukkaille perustuloa, kannattaisiko se kutenkin jakaa rahana, jolloin voisi asua vähän ahtaammin ja käyttää rahat asumisen sijaan johonkin, jota asukas tarvitsee vielä enemmän.
(Kuva kaipaa päivitystä)
Edullinen asuminen selittyi Wienissä asukasluvun kehityksellä. Kaupungin asukasluku laski 1900-luvun aikana yli puolella miljoonalla asukkaalla maan menetettyä suurvalta-asemansa. Myös Suomessa asunnot ovat edullisia muuttotappioalueilla. Vuosituhannen vaihteessa Wienin asukasluku kääntyi nopeaan kasvuun kuten muissakin Euroopan suurissa kaupungeissa. Runsaassa 20 vuodessa kaupungin on noussut lähes puolella miljoonalla asukkaalla eli palannut vuosisadan alun tasolle. Asuntotuotantoa on nopeutettu, mutta ei läheskään riittävästi. Enää edullisia asuntoja ei riitä kaikille. Kaupunki varaa ne syntyperäisille asukkailleen tai kaupungissa vähintään kaksi vuotta asuneille sekä pakolaisille. Muut joutuvat vapaille markkinoille, joilla asumisen hinta on noussut nopeasti. Helsingissäkin pohdittiin syntyperäisten helsinkiläisten suosimista jaettaessa ARA-asuntoja, mutta se osoittautui lainvastaiseksi. Kaupungin toimivuutta ajatellen tällainen olisi huono ajatus, mutta sosiaalista turvallisuutta ajatellen hyvä.
Seuraava luku tästä.
Kirjan alkuun tästä
Soininvaaralle kommentti tuohon korkean kiinteistöveron asettamiselle maanomistajille jotka joutuivat myymään maansa kaupungille pilkka hintaa . Tälläistä toimintaa on tehnyt myös muissa kaupungeissa. Esimerkiksi Singaporessa valtio omistaa maan ja vuokraa sitä eteenpäin pitkällä vuokrasopimuksilla. Sama koskee Hongkongia ja Monacoa. Suomessa sodan jälkeen yritettiin tälläistä toimintaa mutta poliittinen vastustus oli erittäin suurta. Suomessa vielä 1990-luvulle asti tälläiset suuret päätökset vaati 2/3 enemmistön eduskunnassa. Myöhemmin tästä luovuttiin uuden perustuslain astuttua voimaan
Kun katsotaan asukaslukua, niin kannattaa olla tarkkana mistä se oikeasti kertoo. Esimerkiksi Kallion alueella asui vuonna 1965 36 000 asukasta ja nykyään 18 000. Eli vuonna 1965 asui kaksi kertaa enemmän kuin nykyään! Tyhmempi voisi vetää tästä johtopäätöksen, että Kallio on taantuva muuttotappioalue eikä lainkaan houkutteleva.
Lähde: https://vihreatsylit.fi/kallion-ja-alppiharjun-historiaa/
Jannelle kommenttina että eihän kukaan ole väittänyt että Kallion väkiluku olisi noussut. Kalliossa asui viellä 1960-luvulla ns vanha työnväenluokka joka muutti muualle Helsinkiä paremman asunnun perässä. Etenkin Herttoniemi oli yksi kohde jonne muutti paljon ihmisiä. Kallio oli laskussa 1980-luvulla jolloin se oli muuttotapppio aluetta. Kalliossa on tapahtunut gentrifikaatiota viimeisten 30 vuoden aikana.
Syy miksi Wienissä ei ole lähiöitä johtuu siitä että Wienin asemakaava oli suunniteltu keisarikunnan pääkaupungiksi jossa hallinto rakennukset ovat yhdistetty toisiinsa bulevardeilla. Helsingissä hallinto rakennukset ovat sijoitettu sikin sokin. Esimerkiksi Eduskunta on toisella puolella keskustaa kuin Valtioneuvoston linna ja muut ministeriöt. Tässäkin kirjoituksessa tuli ilmi että Wienissä ei olisi varsinaisesti lähiöitä. Katsoin Wienin sijainnin Google Mapsistä. Wien on lievittäytynyt Wiener Neustadtiin joka sijaitsee Ala-Itävallan puolella. Siellä on myös Wienin kakkoslentoasema. Wien on myös oma osavaltio eli se voi itsenäisesti päättää monista asioista kuten maan käytöstä ilman liittovaltion väliin tuloa. Wienin asukasluvun kehitys on ollut vuoristorataa.Itävallan ja Saksan sekä Balkanin poliittinen historia on ollut syy mikä on johtanut Wienin asukasluvun kehitykseen. Ennen ensimmäistä maailmansotaa Wieniin muutti paljon ihmisiä Böömistä. 1920-luvulla Wienistä muutettiin todennäköisesti Saksaan joka vaikutti kaupungin väkilukuun.1990-luvulla Jugoslavian hajoamissodat toi Wieniin uusia asukkaita Balkanilta. Toinen tekijä joka on vaikuttanut Wienin kehitykseen on Baijeri Saksan puolella. Sen pääkaupunki München on kasvanut toisen maailmansodan jälkeen huomattavasti. Siitä on tullut Saksan suurin teollisuuden keskus. Wienissä on ollut perinteisesti vähemmän teollisuutta. Itävallan teollisuus on ollut myös valtion hallinnassa pitkään. Wien oli myös toisen maailmansodan jälkeen miehitetty kaupunki joka päättyi vasta 1957. Wienin kehitys muistaa Berliiniä jossa väkiluku oli pitkään laskussa aina Saksojen jälleenyhdistymiseen asti kunnes se on noussut uudelleen. Berliini oli suurimmillaan 1920-luvulla ja 1930-luvun lopulla.
Wienin isot kerrostalolähiöt ovat Tonavan itäpuolella. Keskiluokka asuu omakotitaloissa keskustan länsi- ja eteläpuolella osittain naapurikunnissa.
Wieniä ei voi verrata Helsinkiin koska se on yksi Euroopan kulttuurimetropoleista pääpainona musiikki ja esiintyvät taiteet. Kultttuuri ja matkailu ovat siis tärkeitä elinkeinoja. Tarve pienehköistä vuokra-asunnoista on suuri koska esiintyvät taiteilijat tarvitsevat sellaisia tilapäiseen asumiseen.
En ole perehtynyt Wieniin mutta näin kokemukseni mukaan on koko keskisessä Euroopassa. Luxemburgissa asutaan väljästi. Saksan keskiluokalle ei kannattane esitellä esim Hgissä suunnitteilla olevien kaupunkibulevardien reunoille rakennettuja asuntoja tai edes Sompasaarta mitenkään tavoiteltavana asumismuotona.
Valitettavasti olen isovanhempana huomannut sinänsä arvostamani oman asuinalueeniKruununhaan puutteet. Tervasaaren ja Kirjanpuiston leikkipaikat ovat käyttöikänsä päässä, eikä uudistuksia ole lähivuosina näköpiirissä. Tuusula sen sijaan panostaa lapsiin ja palvelut ovat lähellä, leikkipuistot hyväkuntoisia. Tässä on Hgille haastetta, jos se haluaa lapsiperheitä nimenomaan keskustaan.
Suomessa esiintyy keskustelussa usein Berliini jonkinlaisena esimerkillisenä asumisutopiana jossa vuokrat ja asunnot ovat halpoja. Tämä on jäänyt ihmisten muistiin 1990-luvun tilanteesta jolloin hallinto ja yksityissektori eivät vielä tarjonneet työpaikkoja mutta asuntoja oli tyhjillään koska väestökehitys oli miinusmerkkistä ihmisten lähdettyä länteen. Utopia oli tilapäinen ja perustui kaupungin surkeaan tilanteeseen. Pienemmässä mittakaavassa sama tapahtuu juuri nyt suomalaisilla taantuvilla teollisuuspaikkakunnilla joita kukaan ei kadehdi eikä niihin ole muuttoaaltoa luvassa.
Berliini kannattaakin nykyään unohtaa kun mallia lähdetään katsomaan: — In the last seven years, Berlin rents have jumped 44% while the average wage in the city has increased only 30%, federal and local data shows [lähde: reuters]
Nimimerkki Omasta pussista kommenttina että syy miksi Berliinin vuokrat olivat alhaiset johtui vuokrasääntelystä. Berliini on luopunut vuokrasääntelystä siirtymäkauden jälkeen ja valitettavasti kallistuneen energian hinnan takia Ukrainan sodan alettua asuminen Berliinissä ja yleensä Saksassa räjähti käsiin.
Berliinin vuokrien mataluuteen vaikutti ratkaisevasti 150 000 tyhjää asuntoa.
Mitä jos Wienin ihme johtuukin siitä että siellä toimittiin yleistä etua ajatellen, eikä yritysten ja sijoittajien etu edellä. Ja ehkä siellä tajuttiin että jos kaikki osapuolet toimivat markkinaehtoisesti ja omaa maksimaalista voittoa tavoitellen, niin hommasta ei tule mitään tolkullista tai se ei palvele ainakaan yleistä etua. Kaikkea ei vaan kannata yrittää toteuttaa luottaen että kyllä markkinat hoitavat.
Onhan itävallassa väkeä yli 9 miljoonaa ja pienempi pinta-ala. Suomessa on nelinkertainen pinta-ala. Toki väki väheni kun keisaripöhinä romahti ja lisäksi juutalaisille kävi ikävästi. Tuskin Wien on onnea.
Kun asuminen on halpaa niin laatu ei oo hyvää. Suomessa on eri rakennusmääräysten vuoksi uusi on kallistaja lämmitys maksaa. Loppujen lopuksi maanvuokran maksaa se vuokralainen. Heka jos hallinnoisi asunnot niin kyllä laatu romahtaisi. Ja vaihtuvuus elämäntilanteen mukaan. Wienissä on myös Helsingin Hekan tapaan korko-ongelma