35. Wienin asuntopoliittinen ihme

Päätin joukkois­taa kehit­teil­lä ole­van kir­jani Talous ja kaupun­ki ja julka­ista sen luku ker­ral­laan kom­men­toitavak­si. Sekä kri­it­tiset että kan­nus­ta­vat kom­men­tit ovat hyvin tervetulleita.

===

Wieniä on pidet­ty esimerkkinä onnis­tuneesta asun­topoli­ti­ikas­ta. Asum­i­nen on kaupungis­sa edullista. Toimi­vaa kaupunkia on onnis­tut­tu levit­tämään laa­jem­malle sekä fyy­sis­es­ti että henkises­ti. Koko kaupun­ki on suo­ma­laisen silmin kan­takaupunkia. Ratikkakaupunkia se ainakin on. Asukasti­heys Wienis­sä on noin 4 800 asukas­ta neliök­ilo­metril­lä, kun se Helsingis­sä on noin 3 000 asukas­ta neliökilometrillä.

Wienin ihmeen taustal­la oli vasem­mis­to­lainen kaupung­in­hallinto, joka käytän­nössä sosial­isoi yksi­tyisen maao­maisu­u­den kaupun­gin hal­tu­un. Se tapah­tui aset­ta­mal­la maalle niin korkea kiin­teistövero, että maas­ta tuli omis­ta­jalleen rasite. Sen jäl­keen kaupun­ki ”armahti” köy­htyneet maan­omis­ta­jat osta­mal­la näi­den maan pilkkahin­nal­la.  Ei taitaisi onnis­tua Suomessa.

Kan­takaupunki­mainen kaavoitus taas johtuu siitä, että Wien on raken­net­tu pääos­altaan ennen kuin autot räjäyt­tivät kaupunkien mit­takaa­van. Sik­si se on vält­tynyt lähiörakentamiselta.

Wienis­sä on nor­mi asua kaupun­gin vuokra-asun­nos­sa. Niiden vuokra pysyi pitkään hyvin edullise­na. Itse asi­as­sa kaupun­ki sub­ven­toi vuokria eril­lisel­lä asum­isverol­la. Se on siis erään­lainen verora­hoil­la rahoitet­tu kansalais­palk­ka, joka jae­taan asukkaille asumisen edullisen hin­tana. Joku voisi kysyä, että jos kaupun­ki jakaa asukkaille perus­tu­loa, kan­nat­taisiko se kutenkin jakaa rahana, jol­loin voisi asua vähän ahtaam­min ja käyt­tää rahat asumisen sijaan johonkin, jota asukas tarvit­see vielä enemmän.

(Kuva kaipaa päivitystä)

Edulli­nen asum­i­nen selit­tyi Wienis­sä asukaslu­vun kehi­tyk­sel­lä. Kaupun­gin asukasluku las­ki 1900-luvun aikana yli puolel­la miljoon­al­la asukkaal­la maan menetet­tyä suur­val­ta-ase­mansa. Myös Suomes­sa asun­not ovat edullisia muut­to­tap­pioalueil­la. Vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa Wienin asukasluku kään­tyi nopeaan kasvu­un kuten muis­sakin Euroopan suuris­sa kaupungeis­sa. Run­saas­sa 20 vuodessa kaupun­gin on nous­sut läh­es puolel­la miljoon­al­la asukkaal­la eli palan­nut vuo­sisadan alun tasolle. Asun­to­tuotan­toa on nopeutet­tu, mut­ta ei läh­eskään riit­tävästi. Enää edullisia asun­to­ja ei riitä kaikille. Kaupun­ki varaa ne syn­type­r­äisille asukkailleen tai kaupungis­sa vähin­tään kak­si vuot­ta asuneille sekä pako­laisille. Muut joutu­vat vapaille markki­noille, joil­la asumisen hin­ta on nous­sut nopeasti. Helsingis­säkin pohdit­ti­in syn­type­r­äis­ten helsinkiläis­ten suosimista jaet­taes­sa ARA-asun­to­ja, mut­ta se osoit­tau­tui lain­vas­taisek­si. Kaupun­gin toimivu­ut­ta ajatellen täl­lainen olisi huono aja­tus, mut­ta sosi­aal­ista tur­val­lisu­ut­ta ajatellen hyvä.

Seu­raa­va luku tästä.

Kir­jan alku­un tästä

 

 

11 vastausta artikkeliin “35. Wienin asuntopoliittinen ihme”

  1. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti tuo­hon korkean kiin­teistöveron aset­tamiselle maan­omis­ta­jille jot­ka jou­tu­i­v­at myymään maansa kaupungille pilk­ka hin­taa . Täl­läistä toim­intaa on tehnyt myös muis­sa kaupungeis­sa. Esimerkik­si Sin­ga­pores­sa val­tio omis­taa maan ja vuokraa sitä eteen­päin pitkäl­lä vuokra­sopimuk­sil­la. Sama kos­kee Hongkon­gia ja Mona­coa. Suomes­sa sodan jäl­keen yritet­ti­in täl­läistä toim­intaa mut­ta poli­it­ti­nen vas­tus­tus oli erit­täin suur­ta. Suomes­sa vielä 1990-luvulle asti täl­läiset suuret päätök­set vaati 2/3 enem­mistön eduskun­nas­sa. Myöhem­min tästä luovut­ti­in uuden perus­tus­lain astut­tua voimaan

  2. Kun kat­so­taan asukaslukua, niin kan­nat­taa olla tarkkana mis­tä se oikeasti ker­too. Esimerkik­si Kallion alueel­la asui vuon­na 1965 36 000 asukas­ta ja nykyään 18 000. Eli vuon­na 1965 asui kak­si ker­taa enem­män kuin nykyään! Tyh­mem­pi voisi vetää tästä johtopäätök­sen, että Kallio on taan­tu­va muut­to­tap­pioalue eikä lainkaan houkutteleva.

    Lähde: https://vihreatsylit.fi/kallion-ja-alppiharjun-historiaa/

    1. Jan­nelle kom­ment­ti­na että eihän kukaan ole väit­tänyt että Kallion väk­iluku olisi nous­sut. Kallios­sa asui viel­lä 1960-luvul­la ns van­ha työn­väen­lu­ok­ka joka muut­ti muualle Helsinkiä parem­man asun­nun perässä. Etenkin Hert­tonie­mi oli yksi kohde jonne muut­ti paljon ihmisiä. Kallio oli laskus­sa 1980-luvul­la jol­loin se oli muut­to­tapp­pio aluet­ta. Kallios­sa on tapah­tunut gen­tri­fikaa­tio­ta viimeis­ten 30 vuo­den aikana.

  3. Syy mik­si Wienis­sä ei ole lähiöitä johtuu siitä että Wienin ase­makaa­va oli suun­nitel­tu keis­arikun­nan pääkaupungik­si jos­sa hallinto raken­nuk­set ovat yhdis­tet­ty toisi­in­sa bule­vardeil­la. Helsingis­sä hallinto raken­nuk­set ovat sijoitet­tu sikin sokin. Esimerkik­si Eduskun­ta on toisel­la puolel­la keskus­taa kuin Val­tioneu­vos­ton lin­na ja muut min­is­ter­iöt. Tässäkin kir­joituk­ses­sa tuli ilmi että Wienis­sä ei olisi varsi­nais­es­ti lähiöitä. Kat­soin Wienin sijain­nin Google Map­sistä. Wien on lievit­täy­tynyt Wiener Neustadti­in joka sijait­see Ala-Itä­val­lan puolel­la. Siel­lä on myös Wienin kakkoslen­toase­ma. Wien on myös oma osaval­tio eli se voi itsenäis­es­ti päät­tää monista asioista kuten maan käytöstä ilman liit­to­val­tion väli­in tuloa. Wienin asukaslu­vun kehi­tys on ollut vuoristorataa.Itävallan ja Sak­san sekä Balka­nin poli­it­ti­nen his­to­ria on ollut syy mikä on johtanut Wienin asukaslu­vun kehi­tyk­seen. Ennen ensim­mäistä maail­man­so­taa Wieni­in muut­ti paljon ihmisiä Böömistä. 1920-luvul­la Wienistä muutet­ti­in toden­näköis­es­ti Sak­saan joka vaikut­ti kaupun­gin väkilukuun.1990-luvulla Jugosla­vian hajoamis­so­dat toi Wieni­in uusia asukkai­ta Balka­nil­ta. Toinen tek­i­jä joka on vaikut­tanut Wienin kehi­tyk­seen on Bai­jeri Sak­san puolel­la. Sen pääkaupun­ki München on kas­vanut toisen maail­man­so­dan jäl­keen huo­mat­tavasti. Siitä on tul­lut Sak­san suurin teol­lisu­u­den keskus. Wienis­sä on ollut per­in­teis­es­ti vähem­män teol­lisu­ut­ta. Itä­val­lan teol­lisu­us on ollut myös val­tion hallinnas­sa pitkään. Wien oli myös toisen maail­man­so­dan jäl­keen miehitet­ty kaupun­ki joka päät­tyi vas­ta 1957. Wienin kehi­tys muis­taa Berli­iniä jos­sa väk­iluku oli pitkään laskus­sa aina Sak­so­jen jälleeny­hdis­tymiseen asti kunnes se on nous­sut uudelleen. Berli­i­ni oli suurim­mil­laan 1920-luvul­la ja 1930-luvun lopulla.

    1. Wienin isot ker­rostalolähiöt ovat Tona­van itäpuolel­la. Keskilu­ok­ka asuu omakoti­talois­sa keskus­tan län­si- ja eteläpuolel­la osit­tain naapurikunnissa.

      Wieniä ei voi ver­ra­ta Helsinki­in kos­ka se on yksi Euroopan kult­tuurimetropoleista pää­pain­ona musi­ik­ki ja esi­in­tyvät taiteet. Kultt­tuuri ja matkailu ovat siis tärkeitä elinkeino­ja. Tarve pienehköistä vuokra-asun­noista on suuri kos­ka esi­in­tyvät taiteil­i­jat tarvit­se­vat sel­l­aisia tilapäiseen asumiseen.

      1. En ole pere­htynyt Wieni­in mut­ta näin koke­muk­seni mukaan on koko keskisessä Euroopas­sa. Lux­em­bur­gis­sa asu­taan väljästi. Sak­san keskilu­okalle ei kan­nat­tane esitel­lä esim Hgis­sä suun­nit­teil­la ole­vien kaupunkibule­var­di­en reunoille raken­net­tu­ja asun­to­ja tai edes Som­pasaar­ta mitenkään tavoitelta­vana asumismuotona. 

        Valitet­tavasti olen iso­van­hempana huo­man­nut sinän­sä arvosta­mani oman asuinalueeniKru­u­nun­haan puut­teet. Ter­vasaaren ja Kir­jan­puis­ton leikkipaikat ovat käyt­töikän­sä päässä, eikä uud­is­tuk­sia ole lähivu­osi­na näköpi­iris­sä. Tuusu­la sen sijaan panos­taa lap­si­in ja palve­lut ovat lähel­lä, leikkipuis­tot hyväkun­toisia. Tässä on Hgille haastet­ta, jos se halu­aa lap­siper­heitä nimeno­maan keskustaan.

  4. Suomes­sa esi­in­tyy keskustelus­sa usein Berli­i­ni jonkin­laise­na esimerkil­lisenä asum­isu­topi­ana jos­sa vuokrat ja asun­not ovat halpo­ja. Tämä on jäänyt ihmis­ten muis­ti­in 1990-luvun tilanteesta jol­loin hallinto ja yksi­tyis­sek­tori eivät vielä tar­jon­neet työ­paikko­ja mut­ta asun­to­ja oli tyhjil­lään kos­ka väestöke­hi­tys oli mii­nus­merkkistä ihmis­ten lähdet­tyä län­teen. Utopia oli tilapäi­nen ja perus­tui kaupun­gin surkeaan tilanteeseen. Pienem­mässä mit­takaavas­sa sama tapah­tuu juuri nyt suo­ma­laisil­la taan­tuvil­la teol­lisu­u­s­paikkakun­nil­la joi­ta kukaan ei kade­h­di eikä niihin ole muut­toaal­toa luvassa.

    Berli­i­ni kan­nat­taakin nykyään uno­htaa kun mallia lähde­tään kat­so­maan: — In the last sev­en years, Berlin rents have jumped 44% while the aver­age wage in the city has increased only 30%, fed­er­al and local data shows [lähde: reuters]

    1. Nim­imerk­ki Omas­ta pus­sista kom­ment­ti­na että syy mik­si Berli­inin vuokrat oli­vat alhaiset joh­tui vuokrasään­telystä. Berli­i­ni on luop­unut vuokrasään­telystä siir­tymäkau­den jäl­keen ja valitet­tavasti kallis­tuneen ener­gian hin­nan takia Ukrainan sodan alet­tua asum­i­nen Berli­inis­sä ja yleen­sä Sak­sas­sa räjähti käsiin.

  5. Mitä jos Wienin ihme johtuukin siitä että siel­lä toimit­ti­in yleistä etua ajatellen, eikä yri­tys­ten ja sijoit­ta­jien etu edel­lä. Ja ehkä siel­lä tajut­ti­in että jos kaik­ki osa­puo­let toimi­vat markki­nae­htois­es­ti ja omaa mak­si­maal­ista voit­toa tavoitellen, niin hom­mas­ta ei tule mitään tolkullista tai se ei palvele ainakaan yleistä etua. Kaikkea ei vaan kan­na­ta yrit­tää toteut­taa luot­taen että kyl­lä markki­nat hoitavat.

  6. Onhan itä­val­las­sa väkeä yli 9 miljoon­aa ja pienem­pi pin­ta-ala. Suomes­sa on nelink­er­tainen pin­ta-ala. Toki väki väheni kun keis­aripöhinä rom­ahti ja lisäk­si juu­ta­laisille kävi ikävästi. Tuskin Wien on onnea. 

    Kun asum­i­nen on hal­paa niin laatu ei oo hyvää. Suomes­sa on eri raken­nus­määräys­ten vuok­si uusi on kallis­ta­ja läm­mi­tys mak­saa. Lop­pu­jen lopuk­si maan­vuokran mak­saa se vuokralainen. Heka jos hallinnoisi asun­not niin kyl­lä laatu rom­ah­taisi. Ja vai­h­tu­vu­us elämän­ti­lanteen mukaan. Wienis­sä on myös Helsin­gin Hekan tapaan korko-ongelma

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.