40. Second best ratkaisu:  joukkoliikenteen subventio

18 vastausta artikkeliin “40. Second best ratkaisu:  joukkoliikenteen subventio”

1. Vaik­ka kir­joi­tus on pääpi­irteis­sään tot­ta, joukkoli­iken­teen sub­ven­tios­sa tulee ottaa huomioon , että riit­tävän tiheän vuorovälin saavut­taak­seen, joukkoli­ikenne ajaa usein puoli­ty­hjänä. Jos sub­ven­ti­ol­la saadaan kulku­vä­li­neet enem­män täy­teen, ei tästä aiheudu hait­taa (= lisää liikennettä).

   Esim. mak­su­ton liikenne ei kuitenkaan ole järkevää siitä syys­tä, että se vähen­tää käve­lyä ja polkupyöräilyä.

   Paras ratkaisu olisi sub­ven­toi­da uni­ver­saalil­la palvelusetelil­lä, joista joukkoli­ikenne olisi vain yksi käyt­tö­tarkoi­tus muiden julk­isten palvelu­iden rinnalla.

   Vastaa

2. Syi­hin, mik­si joukkoli­iken­net­tä ei pidä sub­ven­toi­da voi lisätä kol­man­nek­si yleisen kaikki­in yri­tys­tuki­in liit­tyvän ongel­man. Ne jäyk­istävät rak­en­tei­ta. Luo­va tuho hidas­tuu, kun vaki­in­tunei­ta toim­i­joi­ta tue­taan. Joukkoli­iken­nekään ei ole täy­del­listä, sinne mah­tuu vielä paljon etenkin asi­akkaan koke­maa palve­lu­ta­soa paran­tavia innovaatioita.

   Autoilun verot­tamis­es­ta kan­nat­taa muis­taa, että kyl­lähän keskus­tas­sa kävi­jöiltä jo nykyään kerätään veroa. Jokainen järkevästi toim­i­ja pysäköi auton­sa johonkin pysäköin­tilu­o­laan, joiden tun­ti­tak­sat ovat HSL:n ker­tal­ip­pua korkeampia. Vero menee vain pääosin yksi­ty­is­ten toim­i­joiden taskuihin.

   Vastaa

   1. Ei pysäköin­ti­mak­su ole vero. Pysäköin­ti­mak­su on hin­ta jon­ka pysäköin­tipalvelus­ta joutuu maksamaan.

      Vastaa

3. Soin­in­vaara vetää mutkia suo­rak­si totut­tuun tapaan puhues­saan joukkoli­iken­teestä. Kaupungis­sa tämä juuri ja juuri toteu­tuu mut­ta kaikissa maantie-osuuk­sis­sa esim. bus­sikaistoil­la on jär­jetön määrä tilaa niiden tuot­ta­maan kap­a­siteet­ti­in nähden.

   Esimerkkinä Soin­in­vaara on main­in­nut, että jos joukkoli­iken­teen väki siir­ret­täisi (usein) yksin matkaile­vi­in autoi­hin niin jonon pitu­us olisi vaikka­pa kilo­metrin mut­ta uno­htaa autu­aasti, että sen joukkoli­iken­teen täyt­töaste on xx% ja sen vuoroväli on usei­ta min­u­ut­te­ja eli oikeasti niil­lä on itsel­lään kilo­me­trien pitu­inen vir­tu­aal­i­jono joka tässä tapauk­ses­sa on tyhjä kaista jol­la muut eivät saa ajaa. Se jos jokin on epäte­hokas­ta tilankäyt­töä. Soin­in­vaara puhuu kuin niitä olisi peräperää kym­meniä ver­rates­saan niitä autoihin.

   Edes tiuhaan liiken­nöidyl­lä Helsin­gin val­taväylil­lä ei mene busse­ja peräperää vaan niitä saa odot­taa muu­ta­man min­uutin liiken­teen sol­muko­htia luku­unot­ta­mat­ta puhu­mat­takaan val­tateistä jos­sa tuo väli voi olla vielä pidem­pi tai vaik­ka olisi sama niin huomioiden auto­jen nopeu­den ja siten liiken­nemäärän se joukkoli­ikenne, eri­tyis­es­ti lin­ja-autot, on ääret­tömän epäte­hokas liikkumismuoto.

   Metrol­la ja raitio­vaunul­la tilanne on jo parem­pi kos­ka ne eivät aina edes vie autoil­ta sitä tilaa ja niiden kap­a­siteet­ti on korkeampi kuin linja-autoilla.

   Noin muu­toin itse muut­taisin esim. raitio­vaunut ilmaisek­si kaikille tai ainakin joitain lin­jo­ja. Esim. Perthissä on näin ja se tukee hyvin pait­si tur­is­mia niin myös sitä muu­ta liikku­mista. Lähempää saman taisi tehdä Tallinna?

   Vastaa

4. Edes tiuhaan liiken­nöidyl­lä Helsin­gin val­taväylil­lä ei mene busse­ja peräperää vaan niitä saa odot­taa muu­ta­man min­uutin liiken­teen sol­muko­htia luku­unot­ta­mat­ta puhu­mat­takaan val­tateistä jos­sa tuo väli voi olla vielä pidem­pi tai vaik­ka olisi sama niin huomioiden auto­jen nopeu­den ja siten liiken­nemäärän se joukkoli­ikenne, eri­tyis­es­ti lin­ja-autot, on ääret­tömän epäte­hokas liikkumismuoto. 

   Kir­joituk­ses­sa nimeno­maan sivut­ti­in tätä asi­aa. Pääväyläl­lä suo­raan ajami­nen ei ole kaikkea liiken­net­tä määrit­tävä kri­it­ti­nen sol­muko­h­ta vaan esimerkik­si neljän tien risteys on. Kun täl­läisessä solkuko­hdas­sa yksi puolitäyt­töi­nen bus­si kään­tyy ris­teävälle tielle alle kymme­nessä sekun­nis­sa, niin vas­taa­va määrä henkilöau­to­ja ei ehdi men­nä risteyk­ses­tä yksien val­o­jen vai­h­don aikana.

   Toki voi argu­men­toi­da että bus­sit eivät keskimäärin ole puolitäyt­töisiä. Eivät olekaan, mut­ta ne ovat eniten täyn­nä juuri niinä aikoina kun liiken­net­tä on muutenkin eniten. Ruuh­ka-aikoina bussien täyt­töas­teet ovat ainakin Helsingis­sä hyvinkin isot joten vaiku­tus ruuhkaisu­u­teen on merkit­tävästi isom­pi mitä keskiver­totäyt­töas­teesta voisi päätellä.

   Vastaa

5. Itäkeskuk­ses­ta ei matkuste­ta keskus­tan palvelui­hin sik­si että mon­et niistä ovat julkises­ta sub­ven­tios­ta huoli­mat­ta idän asukkaiden saavut­ta­mat­tomis­sa. Oop­pera, nyky­taiteen museo, ateneum, fin­la­dia-talo, oodi ja ovat kaikkien rahoit­tamia mut­ta niistä pääsee naut­ti­maan lähin­nä oma­l­la autol­la liikku­va tai valmi­ik­si keskus­tan miljoona-asun­nois­sa käve­lyetäisyy­del­lä asu­va valkoinen taloudelli­nen eliitti.

   Vastaa

   1. Idästä matkuste­taan poikit­tain töi­hin ja koulu­un ja kavereille ja Kaup­pakeskuk­si­in. Helsin­ki on muu­takin kuin keskus­ta. Las­ten­ratasvä­ki pääsee edelleen maksutta 

      Keskus­ta Helsingis­sä on kallis. Ja elämä on paikallista. Ei Punavuores­ta tarvitse nykyään usein keskus­taan men­nä jos työ on lähel­lä. Keskus­tas­sa kävin kun asuin kauem­pana ja en tehnyt etätöitä. Voisiko sub­ven­toitu lip­pu saa­da työn­tek­i­jät taas kont­to­rille jos sub­ven­tion antaisi viher­rystuke­na yri­tyk­sille? Työ­suhdelip­pu ei kai oikein toi­mi vai myy­däänkö niitä muillekin kuin verora­hoil­la mak­se­tu­ille työntekijöille

      Vastaa

      1. Voisiko sub­ven­toitu lip­pu saa­da työn­tek­i­jät taas kont­to­rille jos sub­ven­tion antaisi viher­rystuke­na yrityksille?

         Oman koke­muk­sen mukaan ei. Omas­sa työ­paikas­sani joukkoli­iken­teen käyt­töä tue­taan ja yri­tyk­sen pysäköin­nistä joutuu mak­samaan ja näin on ollut jo use­am­man vuo­den. Kävi­jämäärä on yhä pieni ja niistäkin osa tulee autol­la, kaikesta tästä huolimatta.

         Aika har­val­la se joukkoli­ikenne pysäk­ki on niin lähel­lä kotia, että se olisi järkevä liikku­mistapa. Vaatii vai­h­don, on hitaampi tai sit­ten vaan se tyyp­illi­nen mat­ka ei ole vain kodista töi­hin ja takaisin vaan siinä saat­taa olla matkalla muu­ta­ma muukin pysähdys vaikka­pa päiväkoti­in tai ruokakaup­paan. Auto on ylivoimainen liikku­mistapa suurim­mal­la osalle. 

         Niille joille joukkoli­ikenne on toimi­va ratkaisu niin kiitos teille. Tei­dän ansios­ta on sit­ten vähem­män sitä ruuhkaa muual­la tosin jos pystyy men­emään töi­hin jon­ain muu­na aikana kuin kel­lo 8 tai 9 niin eipä sitä ruuhkaa ole nytkään. Onnek­si yhä use­am­mat työ­paikat mah­dol­lis­ta­vat etä­työsken­te­lyn tai liuku­vat työa­jat niin että ei tarvitse pakkau­tua kaduille samaan aikaan.

         Tämä voi olla itseasi­as­sa se suurin syy mik­si joukkoli­iken­net­tä ei käytetä. Ei käytetä tosin auto­jakaan kos­ka työ­paik­ka on kotona ja ihmette­len, ettei Soin­in­vaara julista etä­työn ilosanomaa kos­ka nimeno­maan vähen­tää niitä auto­ja määräl­lis­es­ti eniten. Vai huo­let­taako sit­tenkin HSL tulot enem­män kuin ympäristö?

   2. Mitä oikein tarkoi­tat? Autot­tomana län­siespoolaise­na olen käynyt tämän vuo­den aikana noista kaikissa muis­sa pait­si Fin­lan­dia-talos­sa (ja sen sijaan olen kyl­lä käynyt viereisessä Musi­ikki­talos­sa). Ei todel­lakaan vaa­di autoa tai keskus­ta-asun­toa, jot­ta noista pää­sisi nauttimaan.

      Vastaa

6. Joukkoli­iken­teen sub­ven­tioaste on luokkaa 50 %. Jos sitä ei olisi, se tarkoit­taisi lipun hin­to­jen tuplaan­tu­mista ja huo­mat­tavasti nyky­istä heikom­paa palve­lu­ta­soa kun hin­to­jen koro­tus karkot­taisi matkus­ta­jat. Ei jatkoon.

   Vastaa

7. Kuin­ka sup­peasti tai laa­jasti sitä sub­ven­tio­ta kat­so­taan ja sen hyötyjä. 

   Jos ei ole varaa niin en ota työkeikkaa vas­taan tai lähde har­ras­ta­maan. Kun ei ole varaa joku van­hus jät­tää lääk­keet hake­mat­ta ja joutuu sairaalaan. Kun ei ole varaa en posits kotoa ja mie­len­ter­veys hajoaa. Vähe­neekö saas­teet ja helsin­ki säästää ter­veys­menois­sa. Onko kaik­ki tulot ja säästöt todel­la las­ket­tu ? Jos vain tui­jot­taa yhtä osa-aluet­ta se on huijaamista.

   Vastaa

8. Kysymys siis kuu­luu — miten Helsin­gin tulee suun­nitel­la joukkoli­ikenne että voidaan puolit­taa lipun hin­nat ja säästää 12,5 pros­ent­tia kuluista — siis kat­taa puo­let ales­ta. Ja sit­ten jostain muual­ta on säästet­tävä tai saata­va lisää katetta.Eloniako meil­lä kai­vataan vai osa­taanko itse? 

   Kulut siis 1000
   500 tulee tukiaisilla
   Euron liput kat­taa puo­let ja 50 sentin 25 pros­ent­tia. 25 pros­ent­tia on siis alen jäl­keen rahoitet­ta­va uudelleen tai säästet­tävä. Jospa ter­veyshyödyt ja lisää­tynyt toimeli­aisu­us kat­taisi osan tai kaik­ki? Tai tont­tien vuokraus? Mon­tako sairaslavuorokaut­ta säästyy kunnskuu­tit on kalliimpia?

   Vastaa

9. lkäänkuin “ruuhka­mak­su­ja” ei opti­moitaisi juuri siten, että siit­tä saadaaan suurim­mat maksutulot!..Jos autoli­ikenne vähenisi liikaa kalli­in ruuhka­mak­sun takia, ruuhka­mak­sua alennetaan!.. 

   Siinä ei paina yhtään mitkään luon­to tai viihty­isyys tai kenenkään käyt­tämä mat­ka-aika minnekkään.

   Ei julk­ista liiken­net­tä sub­ven­toi­da sik­si, että ihmiset siir­ty­i­sivät henkilöau­toista joukkoli­iken­teeseen, vaan sik­si, että yhteiskun­ta olisi ylipäätään mah­dolli­nen, kos­ka jokaisel­la ei ole varaa omaan autoon ja näin ihmiset jumi­u­tu­isi­vat kotei­hin­sa, eikä työssäkään voisi käydä.

   oli tilanne miten vain jär­jestet­ty, aina löy­tyy opti­mi ja luon­nolli­nen tas­apaino. Jos julk­ista liiken­net­tä ei sub­ven­toitaisi, tai ei olisi joukkoli­iken­net­tä, niin esim. Helsingis­sä olisi var­maan parisa­taa tuhat­ta henkilöö vähem­män asukkai­ta, ainakin keskus­tas­sa ja sen liepeil­lä, kun kaik­ki ei mah­du autoinen­sa sinne. Ja jos ruuh­ka jumit­taa, ettei min­nekkään pääse, niin sit ihmiset muut­taa pois sieltä väl­jem­mille alueille.

   eli teki niin tai näin, ei vaiku­tus­ta lop­putu­lok­seen.. Toki toki, jos ei joukkoli­iken­net­tä olisi, niin ihmisiä vähem­män ja helsin­gin päästöt sun muut ympäristö­vaiku­tuk­set rom­ah­taisi kaik­in­puolin, lihaakin ja safkaa kuluisi vähem­män, ja läm­mi­tys­tarve laskisi

   Vastaa

   1. Rami Rou­ta: “lihaakin ja safkaa kuluisi vähem­män, ja läm­mi­tys­tarve laskisi”

      Ei safkan eikä läm­mi­tyk­sen kulu­tus vähenisi vaan ain­oas­taan siir­ty­isi muualle.

      Vastaa

      1. mut­ta jos elin­ti­la lop­puisi, nin ei olisi tilaa minne siirtyä.

10. mitä sit­ten työ­matkail­i­ja tekee, kun julki­nen liikenne on jatku­vasti lakos­sa, kuten viime tal­ve­na? jos ei oo omaa henkilöau­too ja töi­hin pitäisi päästä, kun se fil­laroin­ti tai suk­ses­t­a­m­i­neenkaan ei oikein inspiroi talvimyrskyssä tai loskassa?

    Vastaa

    1. Nelisenkym­men­tä vuot­ta julk­isil­la eri puo­lille pk seudul­la töi­hin ja koti­in kulke­neena en muista yhtäkään ker­taa että olisin joutunut jäämään koti­in lakko­jen takia. Aina jokin dösä tai juna kul­ki, jos ei ihan kotipysäk­iltä niin sit­ten vähän kauem­paa. Järjestelykysymys.
       Ja ei se talvimyrskyl­lä tai­da henkilöau­tokaan olla taku­u­var­ma töihinviejä.

       Vastaa

11. Kun julki­nen oli lakosaa meillä:

    Kimp­pakyy­dit
    Kävely
    Hiihto
    Etätyöt 

    Kaik­ki pääsi töi­hin kyllä

    Vastaa