41. Joukkoliikenteen optimaalinen hinnoittelu

30 vastausta artikkeliin “41. Joukkoliikenteen optimaalinen hinnoittelu”

1. Ei se pikaratik­ka tai metro aina nos­ta alueen tai varsinkaan asun­to­jen arvoa. Kävin kat­so­mas­sa yhtä asun­toa Kurk­i­joen­tiel­lä ja hyvä, että menin sil­loin, kun se pikaratik­ka meni siitä ohi. Päätös oli nopea, ei muute­ta tähän kos­ka siitä syn­tyvä melu oli melu­aidas­ta huoli­mat­ta niin kova, että oma­l­la teras­sil­la tai parvek­keel­la ei viihty­isi sen vuok­si. Asun­non arvo siis ainakin omis­sa silmis­sä las­ki niin paljon, että se pää­tyi kokon­aan pois harkinnasta.

   Veikkaisin, että maan­pääl­lisen metropy­säkin vier­essä ei viihty­isi myöskään. Eikä toki myöskään ison auto­tien. Enem­män tässä kuitenkin halusin argu­men­toi­da sitä vas­taan, että nämä liikenne investoin­nit aina korot­taisi alueen tai asun­to­jen arvostusta.

   Vastaa

   1. Tätä on tutkit­tu, tietysti. Metron kohdal­la se menee suun­nilleen niin, että ihan siinä metroase­man naa­puris­sa asun­to­jen arvo ei nouse, kos­ka ase­ma koetaan epävi­ihty­isäk­si ja sen käyt­täjät, tai ainakin ase­mal­la hen­gail­i­jat, epävi­ihty­isyys­tek­i­jäk­si. Hitusen kauem­pana se arvo sit­ten kyl­lä nousee, ja las­kee taas kun ale­taan olla jo niin kaukana met­ros­ta, ettei sinne viit­si huonol­la sääl­lä kävellä.

      Vastaa

   2. Tarkoi­tat ilmeis­es­ti Espoon Laa­jalahtea. Vaik­ka Raide-Jok­eri itsessään helpot­taa matkus­tamista, niin vaarana on että alueen koil­lis­nurkkaan suun­nitel­tu raitio­vaunuvarikko, jos se joskus toteutetaan, pilaa ympäristön. Me kat­soimme aikoinaan talo­ja ympäri Espoo­ta 7 vuot­ta sit­ten ja Laa­jalahti joudut­ti­in uno­hta­maan osit­tain Kehä I:n ja Turun­väylän melun takia mut­ta myös sik­si että Raide-Jok­erin varikkokysymys oli sil­loin vielä avoin. Lop­ul­ta­han se raken­net­ti­in metrovarikon viereen Roi­hu­pel­lolle, mut­ta varaus lisä­varikolle on vielä Laajalahdessa.

      Vastaa

   3. “Ei se pikaratik­ka tai metro aina nos­ta alueen tai varsinkaan asun­to­jen arvoa. Kävin kat­so­mas­sa yhtä asun­toa Kurk­i­joen­tiel­lä ja hyvä, että menin sil­loin, kun se pikaratik­ka meni siitä ohi. Päätös oli nopea, ei muute­ta tähän kos­ka siitä syn­tyvä melu oli melu­aidas­ta huoli­mat­ta niin kova, että oma­l­la teras­sil­la tai parvek­keel­la ei viihty­isi sen vuok­si. Asun­non arvo siis ainakin omis­sa silmis­sä las­ki niin paljon, että se pää­tyi kokon­aan pois harkinnasta.”

      Tämähän se tyr­mää tuon kuvitel­man siitä että kaupun­ki voisi rahas­taa asun­to­jen arvon­nousua. Jos ker­ran arvon­nousua rahaste­taan, niin sit­ten kun kaupun­gin kuu­luu mak­saa kun se aiheut­taa arvon laskua. Jo pelkästään kiti­sevän pikaratikan var­relta ker­tyy muka­va määrä mil­jarde­ja korvattavaksi.

      Vastaa

   4. Hyvä huomio. Toinen vaiku­tus on “liian hal­van” yhtey­den tuo­ma: Eri­tyis­es­ti län­simetron var­rel­la ovat lähiöt hätää kär­simässä, kun palve­lut ovat metron myötä kadon­neet R‑kioskeja myöten: ne on helpom­pi keskit­tää, kun metrol­la on niin help­poa kulkea. Souk­ka, Kiven­lahti, Kaitaa ovat nyt hyvin hil­jaisia ostare­i­ta. Tässä on kyl­lä syypää myös Espoon kaupunki.

      Vastaa

2. Kiin­tei­den kus­tan­nusten kat­ta­mi­nen verora­hoista johta­nee vääristymi­in, vrt. aiem­min mainit­se­masi hyv­in­voin­tialueet, joiden kan­nat­taa tehdä asi­at mah­dol­lisim­man kalli­il­la kos­ka näin saadaan työ­paikko­ja ja vero­tu­lo­ja alueelle — saman­su­un­taisia ongelmia lie­nee isois­sa raken­nusurakois­sa jos piik­ki on auki.

   Jos kaupun­ki halu­aa rohmu­ta kaiken arvon­nousun kaik­il­ta uusil­ta alueil­ta, mis­sä on insen­ti­ivi muut­taa kyseiselle alueelle? Ja jos sen pikaratikkay­htey­den tulem­i­nen viivästyykin esim. 20 vuodel­la alun­perin luva­tus­ta, mak­saako kaupun­ki rebat­tia alku­peräisille “uud­is­raivaa­jille” joiden asun­not mak­soi­vat raken­nu­soikeusra­has­tuk­sen takia enem­män kuin pikaratikat­tomil­la alueil­la? Noin yleis­es­ti ottaen lisäriskistä pitäisi saa­da vasti­neek­si parem­pi tuotto-odotus.

   Vastaa

   1. Näin on. Noiden suurten infra­hankkei­den rak­en­t­a­mi­nenkin kestää niin kauan että moni on ehtinyt muut­taa pois jo ennenkuin valmis­tu­vat. Van­halle alueelle raken­net­ta­va suuri infra­hanke taas, jos se rahoitet­taisi­in korote­tul­la kiin­teistöverol­la, pistäisi van­hat asukkaat mak­samaan jo ker­ran mak­se­tun asun­ton­sa uud­estaan. Se ei ole sama asia kuin “sokea jol­la on mer­inäköala”. Kaupungi­nosat joil­la on mer­inäköala ovat suurim­malti osin 100 vuot­ta van­ho­ja ja sil­loin ei mer­inäköalas­ta mak­set­tu mitään erikseen.

      Vastaa

3. Ihan vain monipuolis­ta­maan kuvaa: min­ul­la ja puolisol­lani on koko ajan voimas­sa ole­vat AB-vyöhyk­keen liput, säästölip­pu, joka veloite­taan tililtä kuukausit­tain, hin­ta täl­lä het­kel­lä hie­man alle 60 e kk per nup­pi. Käymme työssä Ruo­ho­lahdessa ja Salmisaa­res­sa. Lisäk­si liisaamme täyssähköau­toa, mikä mak­saa kuukaudessa noin 650 euroa. Autoa tarvit­semme mökil­lä Savon­lin­nas­sa käyn­ti­in, muuhun liikku­miseen esimerkik­si hiihtämään ja asioin­ti­in ja ennen kaikkea Tuusu­las­sa ole­van lapsen­lapsen tapaamiseen, autossa on myös tur­vais­tu­in. Täl­lais­takin elämää vietetään kan­takaupungis­sa, Krunikas­sa. Kävelemme paljon, ja tänäänkin hyp­päämme ratikkaan, emme lähde autol­la liikkeelle.

   Vastaa

4. Jos ajatel­laan joukkoli­iken­net­tä yksi­tyisenä yri­tys­toim­intana niin opti­maa­li­nen hin­noit­teluhan sil­loin on se, jol­la se kyke­nee mak­si­moimaan voit­ton­sa vaik­ka yhteiskun­nan kannal­ta se olisikin aivan jär­jetön­tä. Eli peri­aat­teessa ei edes olisi mitään julk­ista liiken­net­tä, vaan liike­toim­intaa joka toimisi kokon­aan yksi­tyisel­lä rahal­la voit­toa tavoitellen. Näkymätön käsi ohjail­isi ja kaik­ki sujuisi kuin Ström­sössä kun annet­taisi­in vaan homo eco­nom­icuk­sen toimia vapaiden markki­noiden oppi­en mukaises­ti. Mut­ta miten kävisikään sil­loin homo sapiensille.

   Jos ajatel­laan joukkoli­iken­net­tä yhteisen hyvän tuot­ta­jana , niin sil­loin opti­m­i­hin­noit­telun pitää tietysti tukea yleistä etua ja niitä tavoit­tei­ta joi­hin joukkoli­iken­teel­lä pyritään. Jos se tarkoit­taa sitä että halu­taan ihmiset joukkoli­iken­teen käyt­täjik­si, niin sil­loin hin­noit­telun ja tar­jon­nan pitää tukea tietenkin sitä ja samal­la pitää tehdä muut vai­h­toe­hdot vähem­män houkut­tele­viksi, ei osaop­ti­moiden vaan nimeno­maan kokon­aisu­ut­ta optimoiden.

   Vastaa

5. Niin toki joo jos mietitään vain niitä autoil­i­joi­ta joille 70–60 euroa per kk ei ole mitään. Mut­ta ajat­telet­teko suun­nitelus­sa köy­hempiä? Lap­siper­heelle 4 ker­taa 70 euroa voi olla kuukau­den ruu­at läh­es. Entä muut min­imil­lä eläjät? 

   Lisäk­si nuoriso ei opi joukkoli­iken­teeseen kun aina kuskataan ovelta ovelle. Halvem­mas­ta joukkoli­iken­teestä — ei ilmais­es­ta — voi olla yllät­täviä hyvinvointietuja

   Vastaa

6. Kuudes­osa kus­tan­nuk­sista osuu kyl­lä aika hyvin oma­l­la kohdal­lani, autoilijana. 

   Mut­ta kun tääl­lä on las­ket­tu tun­neille hin­to­ja, mm. Laa­jasa­lon sil­lan hin­nas­ta käy­dyssä keskustelus­sa, mikä olisi Osmo joukkoli­iken­teessä käyte­tyn “ylimääräisen” ajan tuntihinta?
   Ver­tailun vuok­si taas van­ha mut­ta rel­e­vant­ti argumenttini :
   1. Min­ul­la yhdessä kuukaudessa menisi joukkoli­iken­teessä pelkki­in työ­matkoi­hin HSL-alueel­la, kehien sisäl­lä vieläpä, aikaa noin 35 tun­tia (20 työpäivänä), plus sit­ten vapaa-ajan matkat, reilusti alakant­ti­in las­ket­tuna noin 10 tun­tia, yhteen­sä 45 tuntia.
   2. Autol­la työ­matkat vas­taavas­sa ajas­sa 15 tun­tia, ja muut matkat 3 tun­tia, yhteen­sä 18 tuntia.
   Ero­tus: 27 tun­tia. Mikä hin­ta pitää tälle laskea?

   Vastaa

   1. Loogi­nen lasken­ta olisi minus­ta ker­toa tuo­ta 27 tun­tia oma­l­la nettopalkallasi.

      Vastaa

   2. 9 euroo per päivä, eli sun tapauk­ses­sa jalomielis­es­ti 10 euroa

      Vastaa

   3. Se hin­ta mitä menetät ansioitasi tuona takia. Tai joudut osta­maan palvelui­ta siitä johtuen. Toisaal­ta voit vähen­tää niistä ne autoilun kus­tan­nuk­set jot­ka ylit­tävät noista matkoista koitu­vat joukkoli­iken­teestä mak­samasi kustannukset.

      Oma­lle vapaa-ajalle ei yleen­sä las­ke­ta rahal­lista hin­taa, ainakaan sil­loin jos se ei syö ansait­semis­mah­dol­lisuuk­sia. Istu­misen joukkoli­iken­nevä­li­neessä voit rin­nas­taa lep­otaukoon, mut­ta siitä voi olla se hin­ta että sen takia joudut jät­tämään jotain muu­ta har­rastei­ta väli­in, mut­ta sille ei voi oikein laskea rahal­lista hin­taa. Sil­lä on vaiku­tus­ta lähin­nä elämän laatu­un. Ja se riip­puu ihan siitä kuka arvostaa mitäkin.

      Vastaa

      1. ” Istu­misen joukkoli­iken­nevä­li­neessä voit rin­nas­taa lepotaukoon…”
         Valitet­tavasti lev­os­ta yleen­sä täy­dessä ja jatku­vasti kiihdyt­tävässä ja jar­rut­tavas­sa ja pysähtelevässä bus­sis­sa ei ole kyse, ei ainakaan sei­soma­paikalla. Kesäkaudel­la läm­pöä voi olla sel­l­aiset +35 astet­ta. Bus­si ei vält­tämät­tä edes aina tule, vaan vuoro­ja puut­tuu välistä. Sit­ten seisot kehän laidal­la 15–20 min­u­ut­tia odot­taen tuleeko seuraava. 

         Lepo toteu­tuu omas­sa autossa tähän ver­rat­tuna täy­del­lis­es­ti. En ole aut­o­fanaatikko, voisin elää hyvin ilman sitä, mut­ta suurin piirtein tämä em. kuvat­tu tilanne sai siirtämään työ­matkat oma­l­la autol­la ajatet­tavak­si plus vuosi­ta­sol­la noin 10 vuorokaut­ta (27 tun­tia kuukaudessa-laskel­ma) enem­män todel­lista vapaa-aikaa. Kun min­ul­la ei ole esim. liuku­vaa työaikaa tai etä­työ-mah­dol­lisu­ut­ta ovat nuo vuorokaudet kul­lan arvoisia.

7. Mul­la auton total cost of own­er­ship (TCO) 480€/kk, ajok­ilo­me­tre­jä 20000km/vuosi. Asun Pohjois-Stadis­sa. Julk­isia käytän noin ker­ran kuus­sa keskus­tan suun­taan, muuten diesel laulaa. 20000km jakau­tuu 7000 kaupungis­sa ja 13000 maatiel­lä. Pääo­man korkona käytän perusko­rkoa. Auton arvoa kuoleen­tuu 10% vuodessa.

   Vastaa

   1. Oleel­lista on ymmärtää, että omakoti­ta­lo, mök­ki, hiihto/laskettelu jne. per­heen kanssa vaatii oman auton pitämistä ihan peräkär­ryn kanssa. Autoilun kus­tan­nuk­sista vain 1/3 on käyt­töä, muu kiinteää. 

      Ver­rat­tuna usein tois­tu­vi­in lentomatkoi­hin autoilu ei ole ilmasto-ongelma.

      Vastaa

      1. Ajami­nen ben­sa-autol­la Rovaniemelle rasit­taa ilmas­toa enem­män kuin yhden hen­gen lentomat­ka, paljon vähem­män jos tuo lentomat­ka tehdään potkurikoneella.

      2. Vaik­ka har­ras­taa las­ket­telua ja omis­taa mökin ja asuu omakoti­talos­sa niin voi aina harki­ta voisiko töi­hin men­nä julk­isil­la. Auton ei sil­loin tarvitse olla uus­in­ta pre­mi­um-mallia jol­loin kiin­tei­den ja muut­tuvien kus­tan­nusten suhde vai­h­taa paikkaa.

      3. Mun auto on jo 8v. Muut­tuvien ja kiin­tei­den kulu­jen suhde ei juurikaan enää muu­tu, kos­ka van­hakin auto on pidet­tävä kun­nos­sa, vaku­utet­tuna jne.

8. Asun­to­jen, ja eri­tyis­es­ti liikeki­in­teistö­jen, ARVO NOUSEE MYÖS RADAN TOISESSA PÄÄSSÄ. Siel­lä minne kyseinen ase­ma syöt­tää mak­savia osta­jia ja osaavia työn­tek­i­jöitä. Eikö juuri näi­den kiin­teistö­jen pitäisi osal­lis­tua [metroase­man] kus­tan­nuk­si­in. Ovathan nuo työ­paikat enem­män syyl­lisiä lähiön infrakus­tan­nuk­si­in (ja ylipäätään koko lähiön rak­en­tamiseen) kuin sen asukkaat, jot­ka yksinker­tais­es­ti muut­taisi­vat pois, jos ei noi­ta noi­ta työ­paikko­ja olisi.

   Vastaa

9. Jatkoa edel­liseen kommenttiin…

   Tais­in­pa joskus nähdä kar­tankin Helsin­gin alueesta piir­ret­tynä siten, että etäisyy­det on kilo­me­trien sijaan mitat­tu saavutet­tavu­u­den min­u­uteil­la (nopeim­man vai­h­toe­hdon mukaan). — Voisiko tuol­laisia min­u­ut­ti­etäisyyk­siä käyt­tää jotenkin alueel­lis­es­ti vai­h­tu­van kiin­teistöveron pohjana.

   Kallein veroalue on Ydinkeskus ja “harpil­la” mitat­en alue, joka on saavutet­tavis­sa viidessä min­uutis­sa, seu­raa­va vyöhyke on 10 min­uutis­sa saavutet­ta­va alue, jne. — Mitä tehdään sil­loin, kun korkeaan verolu­okkaan kuu­lu­va alue sat­tuukin naa­purikun­nan puolelle?

   Vastaa

   1. Ideaal­isti kiin­teistöveron pitäisi määräy­tyä ton­tin markki­na-arvon mukaan. Siihen tulisi peri­aat­teessa sil­loin mukaan sekä tuo mainit­se­masi ajalli­nen etäisyys että muutkin asuinalueesta houkkutel­e­van tekevät seikat.

      Vastaa

10. ”Siitä puo­likkaas­ta, joka ei ole ostanut näyt­tölip­pua tuskin monikaan luopuisi auton käytöstä, vaik­ka matkat oli­si­vat ilmaisia. Onhan kuukausilipun hin­ta keskimäärin noin 1/6 auton kus­tan­nuk­sista, joten sen viimeisen kuu­den­nek­sen pois­t­a­mi­nen ei muut­taisi dra­maat­tis­es­ti asi­aa – ainakin ratio­naalis­es­ti ajatellen, psykologi­nen ajat­telu saat­taa olla eri asia.”

    Tämä kuu­lostaa melko yksinker­tais­te­tul­ta laskel­mal­ta. Ver­tailu ei tapah­du (ainakaan min­un kohdal­lani) auton kaik­ki kulut vs joukkoli­ikenne vaan yksit­täisen matkan kulut auto vs joukkoliikenne.
    En pidä autos­ta aiheutu­via kulu­ja merkit­täv­inä suh­teessa siihen hyö­tyyn mikä siitä on esimerkik­si Helsin­gin ulkop­uolelle suun­tau­tu­vis­sa matkois­sa sekä yleisessä arjen jous­tavu­udessa. Nämä ovat siis kiin­teitäku­lu­ja, jot­ka toteu­tu­vat riip­pumat­ta siitä, miten yksit­täi­nen mat­ka toteutuu.

    Noin puo­let ajok­ilo­me­treistäni tulee työ­matkoista keskus­taan ja Otaniemeen. Ilmainen joukkoli­ikenne saisi min­ut lopet­ta­maan nämä heti ja epäilen, että sama voisi toteu­tua monil­la muil­lakin. Kun auto on ole­mas­sa joka tapauk­ses­sa, joukkoli­ikenne on kallis ja epäkäytän­nölli­nen. Päästötkään eivät vaiku­ta kun ajaa tuulivoimal­la ladat­ul­la sähköllä.

    Ehkä olen kuriosi­teet­ti, mut­ta ilman tarkem­paa ana­lyysiä en suo­raan tätä ohittaisi.

    Vastaa

    1. Riip­puu miten kalli­il­la autol­la ajaa niin miten kalli­ik­si ajami­nen tulee. Sähköau­to mak­saa n 40.000 jos halu­aa kun­nol­lisen. Kun­nol­lisen ben­sa-auton saa 10.000 eurol­l­la. Jos on pistänyt autoon 40.000 niin sil­loin jostain syys­tä ei ole varaaa kulkea julk­isil­la, mut­ta kum­ma kyl­lä jos on pistänyt vain 10.000 niin sil­loin on.

       Vastaa

    2. Sama tääl­lä. Kyl­lä yksi­ty­isautoil­i­jakin ajat­telee kunkin matkan mar­gin­aa­likus­tan­nus­ta. Se ei toki oma­l­la autol­la ole nol­la, mut­ta usein kuitenkin vähem­män kuin edestakaiset matkat julk­isil­la, ker­tal­ipuil­la. Täl­lä het­kel­lä per­il­lä olon pysäköin­tikus­tan­nus aika pitkälti ratkaisee, menenkö oma­l­la autol­la vai julk­isil­la. Itsel­läni ei ole niin paljon liikku­mis­tarvet­ta, että han­kkisin kuukausilipun.

       Vastaa

11. Näin kehyskun­nis­sa asu­vana sanois­in, että edes ilmainen joukkoli­ikenne ei saisi min­ua luop­umaan täysin oman auton käytöstä, kun käyn Helsin­gin keskus­tas­sa pari ker­taa kuus­sa. Pelkät autoilun mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set + pysäköin­ti keskus­tas­sa ovat selvästi kalli­im­mat kuin edestakaisen junalipun hin­ta. Mat­ka-aikakaan ei pitene, vaik­ka lasken muu­ta­man min­uutin junan odot­telu­aikaa. Edes käve­ly­mat­ka ei pitene, jos ajan autol­la lähtöase­mal­la. Rautatiease­ma on hie­man lähempänä tavanomaisia käyn­tiko­htei­tani kuin Foru­min parkki.

    Mik­si sit­ten ajan autol­la? Olen tun­nistanut neljä syytä. Ensim­mäi­nen on vapau­den koke­mus; en ole sidot­tu aikataului­hin tai lukit­tu junan sisälle. Toinen on tur­val­lisu­us; jos käyn­tiko­htei­ta on usei­ta, voin jät­tää yhdessä tarvit­ta­vat tavarat autoon muis­sa käyn­nin ajak­si. Kol­mas on matko­jen yhdis­tämi­nen eli voin yhdis­tää keskus­tas­sa käyn­nin Vallilas­sa käyn­ti­in ja jos­sain Tam­mis­ton rautakau­pas­sa tms. käyn­ti­in. Tosin teen tätä yhdis­tämistä var­maan lähin­nä rauhoit­taak­seni omatun­toani. Neljäs on sit­ten hedo­nisti­nen: autol­la ajami­nen on itse asi­as­sa kivaa, kun sitä ei tarvitse tehdä päivittäin.

    Olen tehnyt myös mie­lenki­in­toisen havain­non: kun min­ul­la on käyn­ti keskus­tan lisäk­si Otaniemessä, kul­jen junal­la ja metrol­la. Aal­to-yliopis­ton on onnis­tunut sotke­maan pysäköin­ti­jär­jeste­lyn­sä ja varsinkin opas­tuk­sen­sa niin tehokkaasti, että ainakaan minä en mielel­läni pysäköi siel­lä. Onko tässä jokin vih­je muuallekin?

    Vastaa

12. Mik­si luulette Että niil­lä joil­la ei ole näyt­tölip­pua on auto. Onko tâstä näyttöä?

    Vastaa

13. Suo­mi van­he­nee ja ei koh­ta kykene käyt­tämään julk­isia kun ne kul­kee heit­tele­htien. Ja pysäkillekin on matkaa. Ja näkökin alkaa olla huono. 

    Ei van­hempani enää pär­jää julk­isten kanssa ja autoa tarvi­taan jot­ta voin viedä heitä lääkäri­in ja asioille. Käytän­nössä huono­jalkaiset js näkön­sä menet­täneet tarvit­see ovelta ovelle kul­je­tus­ta ja tak­si­in ei voi luot­taa. Joten lapset ovat se tak­si. Autoilu on joskus pakol­lista vai­h­toe­hto­jen puuttues­sa . Ja entäjos muisti ei toi­mi — jatku­vasti haetaan kadon­nei­ta van­huk­sia täällä

    Vastaa

14. Ensim­mäi­nen asia pitäisi olla edes etäis­es­ti yhden­ver­tainen hin­noit­telu, eri­tyis­es­ti, kun tar­if­fil­la tehdään voit­toa (esim. spåra­matkan kustannukset).

    Ei voi olla niin (tai ei pitäisi), että toinen matkus­taa hin­nal­la 0,30€/matka ja vier­essä toinen mak­saa täysin samas­ta matkas­ta 3,00€.

    Eli sub­ven­tio pois yhdeltä lippulajilta!
    Käsit­tämätön­tä miten poli­it­tiset päät­täjät voivat tältä sulkea silmän­sä ja kor­vansa vuosikau­sia ja ilmeisesti.

    Ehdo­tuk­seni hyö­type­r­us­tais­es­ta lipputariffista:

    Hin­taan vaikut­tavia tekijöitä:
    1) matkan pituus
    2) matkan nopeus
    3) aikataulus­sa pysyminen
    4) vai­h­to­jen määrä ja odottelu
    5) käveltävän matkan määrä (myös suh­teessa kokonaismatkaan)
    6) ruuhkaisu­us liiken­nevä­li­neen ulko- ja sisäpuolella

    Äppi siis ker­too sin­ulle hin­nan ennakkoarviona ja sit­ten matkan jäl­keen toteu­tuneen, vähän niinkuin verokarhukin.

    Tämän rin­nal­la sit­ten tar­jo­taan sitä anonyymiä 4,90€-100min kaikkial­la HSL-alueel­la ‑lip­pua niille, jot­ka mielel­lään mak­sa­vat yksinker­taisu­ud­es­ta hie­man ekstraa.

    Vai­h­toe­hto voisi olla “yksinker­tais­tet­tu” paljousalen­nus. Olisi vain ker­tal­ip­pu­ja ja jokaises­ta edel­lisen 30 päivän aikana oste­tus­ta lipus­ta saisi ‑1% uuden lipun hinnasta.
    Tämä ei sinän­sä pois­taisi eri pitu­is­ten matko­jen välistä hin­noit­telu­on­gel­maa tai aut­taisi ruuhkahuip­pu­jen tasaamisessa.

    Vastaa