Tekijä: Osmo Soininvaara

Helsin­gin Sanomat kir­joitt­taa tänään näyt­tävästi kan­sain­välis­es­töä tutk­i­jaryh­mästä, joka varoit­taa matka­puhe­lin­ten aiheut­ta­mas­ta syöpäriskistä.

Kän­nyköi­den käyt­töönot­to on ollut aikamoista uhkapeliä, kos­ka säteilyn vaiku­tuk­sista ei ole ollut kun­nol­lista tietoa. Jos kän­nykkä olisi lääke, sen hait­tavaiku­tuk­sia selvitet­täisi­in yhä kokeis­sa, eikä tuote olisi saanut myyntilupaa.
Kuitenkin kun ne ovat nyt olleet laa­jamit­tais­es­ti käytössä viitisen­toista vuot­ta,  aivosyöpi­en olisi pitänyt väestö­ta­sol­la lisään­tyä merkit­tävästi,  jos puhe­limet oli­si­vat niin vaar­al­lisia kuin tutk­i­jat anta­vat ymmärtää. Toki syövän kehit­tymi­nen voi viedä aikaa yli 15 vuot­ta, mut­ta kyl­lä syövän ilmaan­tu­vu­u­den olisi pitänyt kään­tyä jo jyrkkään nousuun.

Kun nyt aloin kehua kaukoläm­pöä, jatkan.

Mik­si pesukoneet — siis astian­pe­sukoneet ja pyyk­in­pe­sukoneet — käyt­tävät kylmää vet­tä ja läm­mit­tävät sen sähköl­lä? Voisiko se johtua siitä, että maail­mal­la kaukoläm­pöä on niin vähän. Maailmzas­sa kaik­ki erimerkkiset pesukoneet tehdään samoissa tehtais­sa, eikä kukaan ole viitsinyt suun­nitel­la omia malle­jaan kaukoläm­pökaupunke­ja varten?

Pyy­dän anteek­si insinööreiltä ja muil­ta osaa­jil­ta. Yritän val­ti­oti­eteil­i­jän lukio-opin­to­jen tiedoil­la laskea maaläm­mön ja kaukoläm­mön keskinäistä tehokku­ut­ta. Lähtöko­htanani on, että sähkö tehdään kivi­hi­ililauh­teel­la, jon­ka hyö­ty­suhde on 42% ja kaukoläm­pö voimalas­sa, jos­sa kivi­hi­ilen ener­gias­ta muut­tuu  sähkök­si 34 % ja läm­mök­si 56 %. Maaläm­pö muut­taa sähköä läm­mök­si hyö­ty­suh­teel­la 1:3. Paljonko menee kivi­hi­iltä siihen, että tuote­taan 1000 kWh läm­pöä. Jat­ka lukemista “Maaläm­pö vai kaukolämpö”

Jostakin osui silmi­i­ni taas Mat­ti Van­hasen kir­joi­tus, jos­sa hän puo­lus­telee yhdyskun­tarak­en­teen hajot­tamista. Hänen mukaansa omakoti­lo ja kak­si autoa pihas­sa ‑mallista saadaan ekol­o­gis­es­ti kestävä, kun ryhdytään käyt­tämään uusi­u­tu­via ener­gialähteitä läm­mit­tämiseen ja autoilu­un. Aja­tus, että ener­giaa voi rauhas­sa haaska­ta, kun­han se on uusi­u­tu­vaa, on loogis­es­ti väärin niin kauan, kun uusi­u­tu­via ei riitä kaik­keen ener­giankäyt­töön. Se on loogis­es­ti väärin, vaik­ka kuvit­telisimme, että ”uusi­u­tu­va” ener­gia olisi sitä oikeasti, mikä ei pel­toen­er­gian osalta edes pidä paikkaansa. Jat­ka lukemista “Uusi­u­tu­vat ener­gian­läh­teet ja synninpäästö”

Äskeisessä viestiketjus­sa vaa­dit­ti­in liian anteliaan sosi­aal­i­tur­van alen­tamista, jot­ta pieni­palkkainenkin työ kan­nat­taisi. Suo­ma­lainen perus­tur­va ei ole mitenkään ylim­i­toitet­tu. Se on mui­hin Euroopan mai­hin ver­rat­tuna varsin vaa­ti­ma­ton. Perus­tur­val­la tarkoi­tan niitä tulon­si­ir­to­ja, joi­ta saa, vaik­ka poh­jal­la ei ole mitään ansio­tu­lo­ja. Perus­tur­van rin­nal­la – tai yläpuolel­la – on ansio­tur­va, jos­sa henkilön aiem­mat ansio­tu­lot on vaku­utet­tu työt­tömyy­den, sairau­den, äitiy­den tai van­hu­u­den var­al­ta. Nyt puhutaan perus­tur­vas­ta, jota saa­vat Jat­ka lukemista “Perus­tur­va on häpeäl­lisen matala”

Tulo­jen­tasausjär­jestelmämme ei oikein toi­mi nuorten osalta, ei ainakaan kalli­iden asumiskus­tan­nusten kaupungeis­sa. Jos vuokra on 500 euroa kuus­sa, yksinäi­nen henkilö saa mitään tekemät­tä 900 euroa tulon­si­ir­to­ja puh­taana käteen. Tästä menee siis 500 euroa vuokraan ja 400 euroa muuhun elämiseen. Opiske­li­jaa ei tue­ta yhtä run­saskä­tis­es­ti. Niin­pä nuori, joka ei mene töi­hin eikä opiskele­maan, elää korkeam­mal­la tulota­sol­la kuin opiskele­maan läht­enyt ikä­toverin­sa. Jat­ka lukemista “Miten nuoren saisi töihin?”