Tiivis mutta harva

Minun ihan­ne­kau­pun­ki­ni koos­tuu tii­viis­tä asui­na­lueis­ta. Riit­tä­vän tii­viis­tä siten, että lähel­lä toi­si­aan asuu niin pal­jon ihmi­siä, että saa­daan aikaan hyvä pal­ve­lu­ta­so ja yhdys­kun­ta, jos­sa käve­ly on nor­maa­li tapa liik­kua. Asui­na­lue on riit­tä­vän iso, kun se pys­tyy pitä­mään yllä kou­lua ja kun­nol­lis­ta kaup­paa. Pie­net sadan oma­ko­ti­ta­lon eris­te­tyt läm­pä­reet eivät minus­ta ole hyvää kaupunkia. 

Tii­vis ei tar­koi­ta ker­ros­ta­lo­ja. Van­ha Eira on tehok­kaam­min raken­net­tu kuin Myl­ly­pu­ro. Alue­te­hok­kuu­del­la 0,2 mah­tuu yhden neliö­ki­lo­met­rin alu­eel­le 200 000 ker­ros­ne­liö­tä eli 4000–5000 asu­kas­ta. Kaik­ki puu­tar­ha­kau­pun­gin ideat ovat toteu­tet­ta­vis­sa täs­sä mallissa.

Ihan­ne­kau­pun­ki­ni on myös har­va. Noi­den riit­tä­vän iso­jen ja riit­tä­vän tii­vii­den aluei­den väliin jät­täi­sin kun­nol­li­sia vihe­ra­luei­ta, jois­sa voi kävel­lä rahas­sa (mei­na­sin kir­joit­taa hiih­tää; lap­suu­des­sa­ni syk­syn ja kevään välis­sä oli vie­lä tal­vi). Tämä on ylel­li­syys, johon suo­ma­lai­sil­la on mah­dol­li­suus, toi­sin kuin monel­la muulla.

Tähän asti olem­me ehkä Mat­ti Van­ha­sen kans­sa samaa miel­tä, pait­si ehkä niis­tä elin­kel­vot­to­mis­ta asuinlämpäreistä.

Kol­mas ehto on, ettei­vät tii­viit asui­na­lu­eet sijait­se miten tahan­sa sikin­so­kin, vaan muo­dos­ta­vat hel­mi­nau­ho­ja, joi­den välis­sä on raiteet.

Asui­na­lu­eet pitäi­si kaik­ki raken­taa rai­de­lii­ken­teen ulot­tu­vil­le, junan, met­ron tai rati­kan. Ratik­ka oli­si täs­sä mal­lis­sa ehkä se sovel­tu­vin. Nau­has­sa saa­daan aikaan pal­jon tiheäm­pi jouk­ko­lii­ken­ne. Kym­me­nen pis­tet­tä voi­daan yhdis­tää yhdel­lä rai­teel­la, mut­ta jos ne ovat sikin sokin, nii­den välil­le voi­daan tar­vi­ta enim­mil­lään 45 yhteyt­tä. Lisäk­si nau­hak­si jär­jes­ty­nei­den hel­mien pal­ve­lu­ta­sot tuke­vat toi­si­aan. Ala-aste on olta­va jokai­ses­sa, mut­ta ylä­as­teel­le ja lukioon voi men­nä myös naa­pu­ri­hel­meen, jos välil­lä on toi­mi­va raideyhteys.

Täs­sä olen Van­ha­sen kans­sa aivan eri miel­tä. Asuk­kaat tai asu­mi­nen eivät sii­tä kär­si, että alu­eet suun­ni­tel­laan hyvin ja vain osa raken­ne­taan. Van­ha­sen ajat­te­lu ilmei­ses­ti läh­tee maa­no­mis­ta­jan oikeu­des­ta saa­da raken­taa maal­leen. Minun mal­li­ni tekee osas­ta maa­omai­suut­ta arvo­ton­ta, ja sii­nä sen vai­keus onkin.

Hel­sin­gis­sä raken­ta­mi­nen on alun­pe­rin perus­tu­nut sor­mi­mal­liin. Lähiöt ovat jär­jes­täy­ty­neet vii­dek­si nau­hak­si. Sik­si Hel­sin­gis­sä on pal­jon hel­pom­pi luo­da toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne kuin Espoos­sa, jos­sa vas­taa­vaa raken­net­ta ei ole eikä oikein mitään muu­ta­kaan raken­net­ta. Vas­tus­tin aika­naan Vii­kin raken­ta­mis­ta, kos­ka se rik­koo tämän sor­mi­mal­lin. Sen vuok­si Viik­kiin on han­ka­la saa­da hyvää jouk­ko­lii­ken­net­tä. Sen alu­een oli­si säi­lyt­tä­nyt vihe­ra­lu­ee­na. Tätä on kui­ten­kin tur­ha muis­tel­la enää. Rat­kai­sut on teh­ty ja nii­den kans­sa on elet­tä­vä ja yri­tet­tä­vä teh­dä Vii­kis­tä niin hyvä kuin mahdollista.

Kos­ka en halua raken­taa kau­pun­kia umpeen, haluai­sin liit­tää Van­taan ja Hel­sin­gin yhteen. Sil­loin oli­si help­po suun­ni­tel­la hyvää ja toi­mi­vaa kaupunkia.

13 vastausta artikkeliin “Tiivis mutta harva”

  1. Se mikä täs­sä koko kes­kus­te­lus­sa tii­vis­ma­ta­las­ta on koo­mis­ta on että ollaan niin kuin pitäi­si kek­siä jotain uut­ta ja ihmeel­lis­tä. Yksi Hel­sin­gin arvos­te­tuim­mis­ta lähiöis­tä on Tapa­ni­la, sat­tu­moi­sin jotain 4000 — 5000 asu­kas­ta neliö­ki­lo­met­ril­lä. Jopa uudem­pi itä­puo­li on raken­nusa­jan­koh­taan­sa näh­den ihan hyvä. Kes­kel­lä ase­ma, vie­res­sä urhei­lu­puis­to ja Fal­kul­lan tila.

    Eikö tuo­hon Vii­kin ongel­maan ole luon­nol­li­nen rat­kai­su teh­dä kuu­des sor­mi ja sii­hen raiteet?

  2. mei­na­sin kir­joit­taa hiih­tää; lap­suu­des­sa­ni syk­syn ja kevään välis­sä oli vie­lä talvi”

    Veti­siä tal­via oli sinun­kin lap­suu­des­sa­si. Jos aurin­gon aktii­vi­suus ale­nee taas pik­ku­jää­kau­den tasol­le, niin ken­ties nii­tä lumi­sia tal­via tulee vähän liikaakin.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Maunder_Minimum

  3. Mihin­kä­hän se sii­tä Vii­kis­tä jat­kui­si? Jos rai­teet teh­dään pal­ve­le­maan vain Vikk­kiä, vuo­ro­vä­lis­tä tulee har­va, kos­ka Viik­ki ei muo­dos­ta itsen­sä kans­sa vie­lä nauhaa.

    Joke­ri­ra­dan­han on aika­naan tar­koi­tus sivu­ta Viik­kiä, mut­ta sekin menee aika kau­kaa ja siis vain poikittain. 

  4. Tulee mie­leen pil­ven­piir­tä­jät ilman his­siä. Pal­ve­lu­ker­rok­set puolessavälissä.

  5. Mihin­kä­hän se sii­tä Vii­kis­tä jatkuisi?”

    Jos Sör­näi­sis­tä läh­de­tään niin oli­si­han siel­lä Her­man­ni, Ara­bian­ran­ta, Kos­ke­la, Pih­la­jis­to, Pih­la­jan­mä­ki, Mal­min len­to­kent­tä-alue (ehkä), Tat­ta­ri­suo, Jako­mä­ki, Hei­kin­laak­so, IKEA 🙂 ja sellaisia.

  6. Vii­kis­tä Lato­kar­ta­non kaut­ta Mal­mil­le (Vii­ra). Tai Jako­mä­keen ja Haku­ni­laan. Tai Pih­la­ja­mä­keen Lah­den­tien yli. Tai Myl­ly­pu­roon. Jos puhu­taan (pika)ratikasta niin parin kilo­met­rin pysä­ki­tön väli ei ole mikään ongel­maa kun ei ne rai­teet niin kau­heas­ti mak­sa, ja kau­em­paa tule­vien mat­ka nopeu­tuu. Ei ase­mat­to­mis­sa väleis­sä met­rol­la­kaan ole ongel­maa, mut­ta pel­kät met­ro­rai­teet­kin on iso investointi.

  7. Sel­lais­ten oikeas­ti iso­jen kau­pun­kien, Lon­too, Parii­si jne., metro/raidereitit on hyvin kau­ka­na sor­mi­mal­lis­ta, ennem­min tulee spa­get­ti­lau­ta­nen mie­leen. Sor­mi­mal­lin suu­ri ongel­ma on poi­kit­tais­lii­ken­ne, kaik­ki eivät käy kes­kus­tas­sa töis­sä, asu­mas­sa tai ostok­sil­la. Tämän het­ken suu­rim­mat lii­ken­ne­työ­maat ovat Haka­mäen­tie, Kehä I ja suu­rin huu­to tun­tuu ole­van Kehä III aloi­tuk­sen aika­tau­lus­ta. Kas, nehän oli kaik­ki poi­kit­tai­syh­teyk­siä, pitää­kö ne lait­taa nyt jäi­hin kun eivät sovi sormimalliin?

  8. Hei­kin­laak­so, Ikea 🙂 (Ikean vie­res­sä koko Port­ti­puis­ton huo­ne­ka­lu­lii­ke­kes­kit­ty­mä lisät­ty­nä näil­lä suun­ni­tel­luil­la kaup­pa­kes­kus­hank­keil­la, Kuusis­to, Koi­vu­ha­ka logis­ti­si­ne kes­kuk­si­neen, Haku­ni­la ja tul­laan­kin jo pää­ra­dal­le Koi­vu­ky­lään. Ellei halu­ta kou­ka­ta itään Sipoo­seen, jon­ne joki­ra­ta lie­nee tähtää.

  9. Hel­sin­gis­sä raken­ta­mi­nen on alun­pe­rin perus­tu­nut sor­mi­mal­liin. Lähiöt ovat jär­jes­täy­ty­neet vii­dek­si nau­hak­si. Sik­si Hel­sin­gis­sä on pal­jon hel­pom­pi luo­da toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne kuin Espoos­sa, jos­sa vas­taa­vaa raken­net­ta ei ole eikä oikein mitään muu­ta­kaan rakennetta.”

    Hir­vit­tää tämä kont­rol­loi­dun raken­teen tar­ve ja ihmis­ten pakot­ta­mi­nen lii­ken­teen avul­la kes­kus­taan, moni tun­te­ma­ni lähiös­sä asu­va ei juu­ri­kaan käy kes­kus­tas­sa, jos ei ole pak­ko. Kaik­ki ihmi­set eivät yksin­ker­tai­ses­ti näy viih­ty­vän kes­kus­tan vilinässä.

    Kos­ka en halua raken­taa kau­pun­kia umpeen, haluai­sin liit­tää Van­taan ja Hel­sin­gin yhteen. Sil­loin oli­si help­po suun­ni­tel­la hyvää ja toi­mi­vaa kaupunkia.”

    Toi­vot­ta­vas­ti van­taa­lai­set pitä­vät pin­tan­sa ja pysy­vät oma­na kau­pun­ki­naan. Kun­tien mah­dol­li­seen yhty­mi­seen kyp­sy­tään ja kehi­ty­tään aikaa myö­den, nyt yri­te­tään saa­da aikaan jär­kia­vio­liit­to. Suu­ri osa hel­sin­gis­sä asu­vis­ta ei tun­ne itse­ään hel­sin­ki­läi­sik­si, nyt pitäi­si hot­kais­ta Vantaa. 

    Ei me olla koh­ta mis­tään kotoi­sin, pai­kal­li­si­den­ti­teet­ti on tär­keä asia.

    Onko­han kau­pun­gin­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa ja suun­nit­te­le­vis­sa ark­ki­teh­deis­sä yhtään kan­ta­kau­pun­gis­sa pit­kään asu­nut­ta, vai mis­tä täs­sä hur­jas­sa menos­sa on kyse. Koh­ta pre­si­den­tin lin­na­kin on hotel­lin taka­na, miten kävi­si Van­taan Pyhän Lau­rin kir­kol­le, jos hesa­lai­set pää­si­si­vät määräämään.

    Eikö voi­da hoi­taa yhtei­siä asioi­ta yhdes­sä (lii­ken­ne ym. vastaava)ja jat­ke­taan ehdot­to­mas­ti eril­li­si­nä kaupunkeina.

  10. Sor­mi­mal­lin suu­ri ongel­ma on poi­kit­tais­lii­ken­ne, kaik­ki eivät käy kes­kus­tas­sa töis­sä, asu­mas­sa tai ostoksilla. ”
    Noi­hin pitää lisä­tä vie­lä ystä­vät ja suku­lai­set, joi­ta tava­taan iltai­sin ja vii­kon­lop­pui­sin. Elä­mä on muu­ta­kin kuin työ­tä ja kulut­ta­mis­ta. Jos osa poi­kit­tais­lin­jois­ta on tyys­tin pois iltai­sin ja vii­kon­lop­pui­sin, se han­ka­loit­taa auto­ton­ta elämää.
    Ja myös vuo­ro­työs­sä käymistä.

    Anne epäi­li, ettei kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa oli­si kan­ta­kau­pun­ki­lai­sia. Kan­ta­kau­pun­ki­lais­ten pro­sent­ti­lu­kua en tie­dä, mut­ta veik­kai­sin, että se on aika iso.

  11. Anne-Mat­ti­la-Bor­gil­le.
    Vaik­ka nau­ha­kau­pun­gis­ta pää­see käte­väs­ti kes­kus­taan, ei sin­ne ole mikään pak­ko men­nä. Esi­mer­kik­si Jär­ven­pääs­tä pää­see hyvin Kera­val­le, Tik­ku­ri­laan, Mal­mil­le, Hyvin­kääl­le ja niin edel­leen. Him­me­li­mal­lis­sa pää­see käte­väs­ti vain kes­kus­taan, mut­ta yri­tä­pä pää­tä Ola­ris­ta Pähkinärinteeseen.

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton ark­ki­teh­deis­tä vähän lii­an­kin moni asuu kan­ta­kaun­gis­sa. Kona­la­lai­nen ark­ki­teh­ti on vähän saman­lai­nen ilmiö kuin maa­lais­liit­to­lai­nen teek­ka­ri, alko­ho­li­ton vod­ka tai puo­la­lai­nen realisti.

  12. Oli niin tai näin, minus­ta kai­kil­la on oikeus esteet­ti­seen kau­pun­ki­ti­laan. Kona­las­sa tai muu­al­la luon­to on sii­nä mää­rin låä­hel­lä, että raken­ne­tun ympä­ris­tön este­tiik­ka ei ole lähes elmän ja kuo­le­man kysymys.

    Kävi­sin juu­ri Kona­lan lie­peil­lä, olin aika­moi­sen yllät­ty­nyt, miten kivas­ti kau­pun­kia oli raken­net­tu, kyl­lä aina­kin Kona­lan lie­peil­lä Piis­pan­ka­dulkla asu­vat saa­vat naut­tia katuestetiikasta.

    Käväi­sin myös Aurin­ko­lah­des­sa, siel­lä katu­nä­ky­mä oli aika ste­ri­lin näköis­tä, mut­ta tut­ta­va­ni mukaan ympä­ris­tös­sä riit­tää estetiikkaakin.

    Asui­vat­pa ark­ki­teh­dit Kona­las­sa tai ei, hei­dän pitäi­si tun­tea työs­sään suur­ta vas­tuu­ta, mitä he eivät mie­les­tä­ni ole kan­ta­kau­pun­gin osal­ta osoit­ta­neet, vai teke­vät­kö he vain sitä, mitä pyydetään.

    Ehkä ark­ki­teh­dit ovat yhtä hämn­men­ty­nei­tä kuin muu­kin väki, mikä näkyy ihmet­te­lyä herät­tä­vi­nä suunnitelmina.

    Toi­vot­ta­vas­ti lama hidas­taa raken­ta­mis­vauh­tia ja antaa aika­li­sää joil­le­kin suun­ni­tel­mil­le niin, että ne pan­naan uusiksi.

  13. Mak­ro­ta­sol­ta mik­ro­ta­sol­le: eri­lais­ten asu­mi­sym­pä­ris­tö­jen huo­mioon otta­mi­nen suunnittelussa

    Ihan­ne­kau­pun­ki­ni on myös har­va. Noi­den riit­tä­vän iso­jen ja riit­tä­vän tii­vii­den aluei­den väliin jät­täi­sin kun­nol­li­sia vihe­ra­luei­ta, jois­sa voi kävel­lä rahassa …”

    Olen erit­täin pal­jon samaa miel­tä, aihet­ta kan­nat­taa var­maan­kin käsi­tel­lä niin, että aluei­den eri­lai­suus huo­mioi­daan, pelk­kä lukui­hin tui­jot­ta­mi­nen kuten häk­ki­ka­na­las­sa tai sika­las­sa, ei riitä.

    Alu­eel­la, jos­sa liik­kuu huma­lai­sia ja huu­me­vä­keä, yksi huma­lai­nen tai huu­me­veik­ko vas­taa asian koke­nee­na kol­mea tai nel­jää muu­ta, ehkä useam­paa­kin, hei­tän luvun hatus­ta vetäistynä.

    Kärä­jä­oi­keu­den lau­ta­mie­he­nä ja huu­me­väes­tä ja huma­lai­sis­ta saa­dun arki­ko­ke­muk­se­ni perus­teel­la, eten­kin nuo­ret ja nuo­ret aikui­set mie­het ja nykyi­sin yhä useam­min myös nai­set kan­nat­taa kier­tää mah­dol­li­sim­man kau­kaa niin, että on mah­dol­li­suus pääs­tä pakoon juoksemalla.

    Val­ta­va lisä­stres­si on aiheu­tet­tu kes­kit­tä­mäl­lä Haka­nie­mi-Sil­ta­saa­reen ravin­to­loi­ta niin pal­jon, että Suo­men mit­ta­kaa­vas­sa kyse on ennä­tyk­ses­tä. Kes­kit­tä­mis­tä on hupai­sas­ti perus­tel­tu ruo­ka­ra­vin­to­la-asiak­kai­den aluet­ta rau­hoit­ta­val­la vai­ku­tuk­sel­la, voi vel­jet. Suu­ri osa väes­tä juo, ei syö.

    Täl­lais­ta P:n puhu­mis­ta ei jär­ke­vä­nä itse­ään pitä­vien polii­tik­ko­jen eikä rahas­ta­mis­ta suo­si­vien pitäi­si har­ras­taa, kysees­sä on ihmis­ten aliar­vioi­mi­nen, mikä on omi­aan las­ke­maan äänes­tys­pro­sent­tia vaaleissa.

    Jos­ta­kin syys­tä kes­ki­luo­kan jäl­ke­läi­set näyt­tä­vät ole­van vaa­ral­li­sim­pia. Se, että uhri makaa maas­sa, ei pysäy­tä pot­ki­mis­ta ja hak­kaa­mis­ta. Vii­me kärä­jä­oi­keus­ko­ke­muk­se­ni perus­teel­la näin voi tapah­tua polii­sin sil­mien alla, myös­kään sil­lä, kuu­luu­ko tois­ta koti­mais­ta puhu­vaan vähem­mis­töön, ei näy­tä ole­van mer­ki­tys­tä. – Näp­pi­tun­tu­mal­la vai­kut­tai­si, että kysees­sä on eri­tyi­ses­ti kes­ki­luok­kai­suu­teen liit­ty­vä asia.

    Olem­me kai­kes­sa vii­sau­des­sam­me­kin edel­leen osa eläin­kun­taa, se oli­si otet­ta­va huo­mioon asu­mis­ta suun­ni­tel­taes­sa. Olem­me Suo­mes­sa sii­nä mää­rin indi­vi­dua­lis­ti­sen kult­tuu­rin jäl­ke­läi­siä, että toi­vot­ta­vas­ti emme tule ver­ra­tuik­si asu­mis­ti­hey­den osal­ta kau­pun­kei­hin, jos­sa ihmi­siä on neliö­ki­lo­met­riä koh­den todel­la paljon.

    Kau­pun­kia suun­ni­tel­laan elä­vil­le ihmi­sil­le, mikä näy­tään usein unoh­ta­van, eten­kin kan­ta­kau­pun­gin suh­teen ole­te­taan, että ihmis­ten pitäi­si sopeu­tua sii­hen, mitä ylhääl­tä anne­taan. Näin asia ei kui­ten­kaan toi­mi mil­lään mah­ti­käs­kyl­lä, asu­mis­viih­ty­vyyt­tä pahen­taa vil­kas auto­lii­ken­ne. Ihmi­sen her­mos­to yksin­ker­tai­ses­ti yli­kuor­mit­tuu lii­al­li­sis­ta ärsyk­keis­tä. Jos kans­sae­lä­jä muut­taa Hel­sin­kiin suo­raan maa­seu­tu­mai­ses­ta elä­män­tyy­lis­tä eikä ole oppi­nut erot­ta­maan nave­tan ovia asun­non ovis­ta, on ongel­ma­ti­lan­ne valmis. 

    On lisäk­si tätä päi­vää, että yhdes­sä asun­nos­sa asuu vain yksi ihmi­nen, toi­vot­ta­vas­ti suun­ta on vas­tai­suu­des­sa ihmis­ten yhdes­sä asu­mi­sen suuntaan. 

    Suo­mi on vali­tet­ta­vas­ti (avio)erojen luvat­tu maa. Mikään huol­to­jär­jes­tel­mä ei pys­ty vas­taa­maan yksin asu­mi­sen yhteis­kun­nal­le tuo­miin haas­tei­siin. Vai otam­me­ko annet­tu­na, että osa yksin asu­vis­ta muu­mioi­tuu asun­toi­hin­sa ja hei­dät löy­de­tään kun löy­de­tään. Vaih­toeh­toi­ses­ti ihmis­ten tie­tyn iän saa­vut­ta­nei­na tai vaka­vas­ti sai­rai­na pitää ilmoit­taa viran­omai­sel­le ole­van­sa hen­gis­sä, uudet tie­to­jär­jes­tel­mät anta­vat tähän hyviä mahdollisuuksia.

    Asu­mis­ta suun­ni­tel­taes­sa on huo­mioi­ta­va, että olem­me käsit­tääk­se­ni maa­il­man poh­joi­sin sivis­tys­maa. Jos asu­mi­sen suun­nit­te­lus­sa ohi­te­taan inhi­mil­li­nen teki­jä, saam­me vas­tai­suu­des­sa lisä­tä vesi­joh­to­ve­teen Proza­kin kal­tai­sia hilpeysaineita. 

    MINUSTA ASUMISTA SUUNNITELLESSA JOHTOTÄHTENÄ PITÄISI OLLA LUOMU, IHMISTEN TULISI VOIDA EDES SIEDETTÄVÄN HYVIN NIIN, ETTÄ ASUMISEN SUUNNITTELU EI VÄHENNÄ EDELLYTYKSIÄ HYVINVOINTIIN NIILTÄKIN, JOTKA MUUTOIN YRITTÄVÄT JÄRJESTÄÄ ELÄMÄNSÄ OMIN NOKKINENSA ILMAN ERILAISTEN VIRANOMAISHYYSÄÄJIEN APUA.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.