Suojatiesäännös

Mielipi­dekir­joit­ta­ja esit­ti Helsin­gin Sanomis­sa, että kieltä pysäköidä suo­ja­tien eteen kumot­taisi­in aikansa eläneenä. Hän perusteli sitä sil­lä, että suo­jatie kape­nee näin ja jalankulk­i­ja voi kävel­lä auton viereen ja kat­soa siitä, onko liikennettä.

Kir­joit­ta­ja ikään kuin antaa ymmärtää, että jalankulk­i­jan on väis­tet­tävä autoa suojatiellä.

Silti kir­joit­ta­jan ehdo­tus­ta voisi harki­ta. Se voisi lisätä huo­mat­tavasti suo­jatei­den tur­val­lisu­ut­ta, kos­ka auto­jen olisi pysähdyt­tävä joka risteyk­sessä. Sitä sään­töä nimit­täin ei voi kumo­ta, että jos oikea­ta kaistaa aja­va antaa tietä jalankulk­i­jalle, vasen­ta kaistaa aja­va voi huris­taa ohi. Eikä vauhdis­sa näe, onko pysähtyneessä autossa kuljettaja.

10 vastausta artikkeliin “Suojatiesäännös”

  1. “Se voisi lisätä huo­mat­tavasti suo­jatei­den tur­val­lisu­ut­ta, kos­ka auto­jen olisi pysähdyt­tävä joka risteyksessä”

    Täl­lä nyt kai oli tarkoi­tus taas piikitel­lä autoil­i­joille? Että ettepä näh­neet tätäkään seurausta?

    Onnet­to­muuk­sille on kuitenkin luon­teeno­maista, että ne sat­tuvat sil­loin kuin, poikkeuk­sel­lis­es­ti, joku toim­i­ja ei nou­datakaan varovaisu­ut­ta ja liiken­nesään­töjä. Vaik­ka autoil­i­joil­la olisikin sään­tö pysähtyä suo­ja­tien eteen pysäköidyn/pysähtyneen auton kohdal­la, on täysin selvää, että kaik­ki eivät kaikissa tapauk­sis­sa näin tee. 

    Meil­lähän on nyky­isinkin merkit­tävästi kuole­maan johtanei­ta onnet­to­muuk­sia, jot­ka johtu­vat juuri ko. sään­nön nou­dat­ta­mat­ta jät­tämis­es­tä. Jos näi­den tilantei­den (suo­ja­tien eteen pysäytet­ty auto) määrä nyt yhtäkkiä 100 — 1000 ker­tais­tet­taisi­in, on vaikeaa kuvitel­la, että onnet­to­muudet sil­lä väheni­sivät. Tietenkin jotain voisi tapah­tua, jos jalankulk­i­jat alka­isi­vat tarpeek­si pelkäämään auto­ja, mut­ta siltikin meille jää se joukko, jol­la ei havain­noin­ti­in ole kykyä (vam­maiset, lapset, van­huk­set, humalaiset…).

    Kari

  2. Jokaises­sa risteyk­sessä pysähtymi­nen kulut­taa tietääk­seni aikalail­la polt­toainet­ta vaik­ka se kieltämät­tä rauhoit­taa liiken­net­tä merkittävästi. 

    Jos lisään­tynyt polt­toaineenku­lu­tus jätetään huomiotta, kan­nat­taisi tämä pysähtymi­nen var­maankin tehdä lait­ta­mal­la risteyk­si­in stop-merk­it joka suun­taan. Lop­putu­los olisi peri­aat­teessa laiton mut­ta käytän­nössä hyväksyt­ty “Cal­i­for­nia Stop” eli melkein­pysähtymi­nen jol­loin alhaisen ajonopeu­den ansios­ta jalankulk­i­ja ei pääse hengestään vaik­ka vahinko tapah­tu­isikin. 4‑way sto­pit eivät nyt yksin selitä amerikkalais­ten omakotilähiöi­den ja pikkukaupunkien ajokult­tuurin lep­poisaa otet­ta mut­ta lienevät yksi osatekijä.

  3. Esimerkik­si Vaasankadun ja Kus­taankadun risteyk­sessä jalka­käytävän kivetys lev­e­nee sen parkkipaikan ver­ran suo­ja­tien kohdal­la. Tämä on ihan sama asia ilman sääntömuutoksia.

  4. Ehkä autoi­hin, polkupyöri­in jne. voitaisi­in lait­ta nopeu­den­ra­joitin, jot­ta suurin nopeus olisi tur­valli­nen 5 km/h? Jos taas liikku­misen ympäristöys­täväl­lisyy­den vähen­tämi­nen on ensisi­jaise­na tavoit­teena, voisi auton moot­torin ohjel­moi­da sam­mu­maan aina kymme­nen sekun­nin välein ja sit­ten taas käyn­nistymään vauhdin kokon­aan pysähdyt­tyä. Pölkupyöri­in sal­lit­taisi­in vain yksi vai­hde, joka olisi niin raskas, että pyörää jak­saisi polkea vain äärim­mäisin ponnistuksin.

  5. Spo­tulle: minä en ehdot­tanut, että suo­ja­tien eteen saa pysäköidä vaan joku yleisönosas­tokir­joit­ta­ja. Kos­ka hän ei ehdot­tanut, että suo­ja­tien eteen pysähtyneen auton saisi ohit­taa pysähtymät­tä, ehdo­tuk­ses­ta seu­raa loogis­es­ti — ja minus­ta myös tur­val­lisu­ussyi­den takia vält­tämät­tä — se että aina on pysähdyt­tävä. Suo­ja­tien ohit­ta­mi­nen sil­loin, kun joku on pysähtynyt sen eteen antaak­seen tilaa jalankulk­i­jalle, on erit­täin vaar­al­lista ja siitä saa sik­si myös isot sakot. 

  6. Tää nyt ei liity tähän, mut­ta narisen­pa silti: ainakin meil­lä päin (liiken­neval­ot­tomat suo­jati­et ovat niin tur­vat­to­mia, että) alak­oul­u­laisille opete­taan että suo­ja­tien voi ylit­tää sil­loin kun auto­ja ei näy mis­sään — ei edessä, vasem­mal­la, oikeal­la eikä takana.

  7. “Spo­tulle: minä en ehdot­tanut, että suo­ja­tien eteen saa pysäköidä vaan joku yleisönosastokirjoittaja.”

    Ymmärsin kyl­lä tämän, ja myös logi­ikan mut­ta koke­musteni mukaan mais­sa jois­sa suo­ja­tien eteen pysäköidään, ei ajo­radal­la pysähdytä. Valitet­tavasti kehi­tys on ainakin Punavuores­sa menos­sa tähän suun­taan jo nykysään­nöil­lä. Per­heenisänä tämä har­mit­taa eri­tyis­es­ti. Alak­oul­u­lainen ei mitenkään näy pysäköi­dyn auton takaa.

    Pysähtymi­nen joka risteyk­sessä on minus­ta käytän­nössä toimi­va idea ajonopeuk­sien hillit­semisek­si, sik­si halusin tart­tua siihen.

  8. Tuo idea­han on aivan pähkähul­lu. Ja miten se lisäisi tur­val­lisu­ut­ta, että vasen­ta kaistaa aja­va auto voi — liiken­nesään­töjä rikkoes­saan — aiheut­taa kohtalokkaan onnet­to­muu­den jokaisel­la suo­jatiel­lä, jos hän nykyään voi tehdä sen vain sil­loin, kun oikeal­la kaistal­la joku on pysähtynyt anta­maan tietä jalankulkijalle?

  9. “Tuo idea­han on aivan pähkähullu.”

    Jos jokaises­sa risteyk­sessä pysähtymiseen viit­taat niin tämä toimii käytän­nössä oikein mukavasti amerikkalaisil­la keskilu­okkaisil­la asuinalueil­la ja kaupunkien pikkukaduil­la. Ei kaikkial­la tarvitse aina olla niin kiire.

  10. Spot­tu viitan­nee amerikkalaiseen tapaan käyt­tää paljon risteyk­siä, jois­sa kaikil­la on stop-merk­it. Kyl­lä ainakin niis­sä kaupungeis­sa jois­sa minä olen asunut on kuitenkin aina asuinaluei­denkin läpi niin san­ot­tu­ja arte­r­i­al-reit­te­jä, joil­la sto­pit ovat vain poikkili­iken­teel­lä. Ilman näitä liikenne olisi aika rasittavaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.