Vuosi: 2011

Onnittelut Jan Vapaavuorelle

Eduskun­ta hyväksyi selvin numeroin raken­nus­lain muu­tok­sen, joka rajaa kau­pan suuryk­siköi­den rak­en­tamista keskelle ei mitään. Lois­ta­va jut­tu! Hyvin tapeltu!

Tosin tähän liitet­ti­in näköjään hal­li­tus­puoluei­den sopimuk­ses­ta vesi­tyspon­si, jos­sa tuet­ti­in maakun­tali­it­to­jen roo­lia maankäytössä. Paljon autoli­iken­net­tä syn­nyt­tävien kauko­mar­ket­tien mainet­ta viher­pesti­in sil­lä, että ne pitäisi vas­taavasti rak­en­taa puus­ta. Hoh hoijaa!

Helsin­gin Sanomat uuti­soi lain aiem­pia vai­hei­ta näyt­tävästi, mut­ta kat­soi bitit niin kalli­ik­si, ettei vaivau­tunut mainit­se­maan lain läpi­menos­ta mitään net­ti­sivuil­laan. Kat­so­taan huomen­na, oliko se kuitenkin paperi­palan arvoista.

Vapaaehtoinen pyörätie

Pyöräi­lyn edis­tämi­nen on lähin­nä kun­tien asia, mut­ta val­ti­ol­ta tarvit­taisi­in muu­tos liiken­nemerkki­ase­tuk­seen niin, että olisi käytössä myös vapaae­htoisen pyörä­tien merk­ki. Itä­val­las­sa se on tehty jalka­käytävän merk­istä, jos­sa on lisäk­ilpenä ”Pyöräi­ly sal­lit­tu”. Jat­ka lukemista “Vapaae­htoinen pyörätie”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.3.2011

Edelli­nen lau­takun­nan kok­ous peru­utet­ti­in asioiden puut­teen vuok­si eikä tätäkään lukies­sa työ­taakan alle sorru.

Kir­ja­van sata­man ideakilpailu

Eteläsa­ta­maa ale­taan lop­ul­takin kehit­tää. Koko alue Olympiater­mi­naal­ista kata­janokalle pan­naan ideak­il­pailun alle. Alus­ta­vat kaavailut ovat varsin huikei­ta. Oikeas­t­aan olen huolestunut vain siitä, että onko tämä taloudel­lis­es­ti oikea aika moi­seen. Raha­pu­la voi johtaa huonoi­hin kom­pro­mis­sei­hin. Kaj:lta tarvi­taan nyt inno­vati­ivi­su­ut­ta  siihen, miten parem­man ympäristön tuo­mat ulkoishyödyt muute­taan rahak­si, jos­sa investoin­nit voidaan toteuttaa.

Itseasi­as­sa hyvin iso asia. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 17.3.2011”

Brasilia-ilmiö uhkaa japanilaisessa ydinvoimalassa

Japanin maan­järistyk­sessä ei syn­tynyt juuri lainkaan tuho­ja, vaik­ka järistys oli läh­es sata ker­taa voimakkaampi kuin Haitis­sa. Oli se tietysti myös kaukana merel­lä. Raken­nuk­sia rav­is­telti­in paljon Hai­ta voimakkaam­min, mut­ta ne kestivät. Tsunamia ne eivät kestäneet.

Sen sijaan itse järistys näyt­tää tuhon­neen ydin­voimalan Fukushi­mas­sa. Näin siinä ei pitänyt käy­dä. Jat­ka lukemista “Brasil­ia-ilmiö uhkaa japani­laises­sa ydinvoimalassa”

Urpilaisen käsittämätön ehdotus

Jut­ta Urpi­lainen on esit­tänyt, että demarien 1990-luvun alus­sa pois­ta­mat vero­tuk­sen lap­sivähen­nyk­set palautet­taisi­in. Esi­tys on vähän vaikeaselkoinen, kos­ka hän on suos­tunut sanomaan uud­is­tuk­sen nimen, mut­ta ei mitään sen sisäl­löstä. Joudun siis haarukoimaan, mitä se voisi olla. Jat­ka lukemista “Urpi­laisen käsit­tämätön ehdotus”

HSL:n hallitus 8.3.2011

HSL on Helsin­gin seudun liikenne –kun­tay­htymä, jon­ka hal­li­tuk­seen tulin vuo­den vaihteessa.

HLJ-2011

Kok­ouk­sen ain­oa merkit­tävä asia oli HLJ-2011 liiken­nejär­jestelmäpäätös, joka pan­ti­in suo­si­ol­la pöy­dälle. Sen tun­tei­ta herät­tävin koh­ta oli tule­vien liiken­nein­vestoin­tien järjestys. Niin san­otut tek­stikysymyk­set eivät herät­täneet vas­taavaa mie­lenki­in­toa, vaik­ka iso­ja kan­nan­ot­to­ja niis­säkin oli. Keskusteluit­ta meni esimerkik­si varsin myön­teinen kan­ta ruuhka­mak­sui­hin tai laa­jem­min liiken­teen hin­tao­h­jauk­seen. Jat­ka lukemista “HSL:n hal­li­tus 8.3.2011”

Vastuu Helsingin seudun tie- ja raideinvestoinneista seudun kunnille

Tämä artikke­li on osa henkilöko­htaisen vaalio­hjel­mani laa­timista. Tämä artikke­li kor­vaa samaa aihet­ta käsitelleen artikke­lin ”Tie- ja ratain­vestoin­nit kun­tien vas­tu­ulle”, jos­ta tuli niin osu­vaa kri­ti­ikkiä, että päätin kir­joit­taa sen uudestaan.

—

Helsin­gin seudulle on tulos­sa seu­raavien 25 vuo­den aikana run­saat 400 000 uut­ta asukas­ta. Se tarkoit­taa kah­den Tam­pereen ver­ran uusia asun­to­ja. Kol­mas tam­pereelli­nen tarvi­taan asum­isväljyy­den kasvu­un, tai niin ainakin kaavail­laan. Jat­ka lukemista “Vas­tuu Helsin­gin seudun tie- ja raidein­vestoin­neista seudun kunnille”

Rautateiden kapasiteetista maksimaalinen hyöty

Rautatieli­iken­teen oikea hin­noit­telu on ollut pitkään kansan­talousti­eteil­i­jöi­den pään­vai­va. Syynä on se, että rautatieli­ikenne on läh­es aina luon­nolli­nen monop­o­li ja että sen kus­tan­nus­rakenne on han­kala. Pääosa kus­tan­nuk­sista on kiin­teitä – mak­sua siitä, että ratay­hteys on ole­mas­sa ja että juna kul­kee – ja pieni osa muut­tuvia eli mak­sua siitä, että junas­sa on matkus­ta­jia tai näitä on peräti niin paljon, että junaan on liitet­tävä vaunu lisää. Jat­ka lukemista “Rautatei­den kap­a­siteetista mak­si­maa­li­nen hyöty”