Vastuu Helsingin seudun tie- ja raideinvestoinneista seudun kunnille

23 vastausta artikkeliin “Vastuu Helsingin seudun tie- ja raideinvestoinneista seudun kunnille”

1. Miten esit­tämässäsi mallis­sa rahoite­taan nyky­is­ten aluei­den joukkoli­iken­teen raken­nemuu­tok­set? Helsin­gin seudul­la­han olisi ilmeinen tarve rak­en­taa esimerkik­si uusia raitioteitä esimerkik­si Raide-Jok­er­ille ja ainakin jatkaa raiti­oti­et sen tasalle asti. Nämä alueet ovat pitkälti jo rakennettuja.

   Turus­sa olen tutk­in­ut samaa ongel­maa ja pää­point­ti on siinä, että maankäyt­tö­mak­suil­la tai raken­nus­maa­mak­suil­la voitaisi­in kat­taa raiti­oti­et uuden alueen osalta. Sen sijaan olevil­la alueil­la, joil­la olisi kipeä tarve rak­en­taa raiti­otie, maankäyt­tö­mak­su ei ole ratkaisu. Esimerkik­si Varis­suon asukkail­ta ei voi per­iä maankäyttömaksua.

   Maankäyt­tö­mak­sut eivät toden­näköis­es­ti riitä jos jollekin alueelle halu­taan metro tai maanalainen paikallisjuna.

   Ran­skas­sa nk. Verse­ment Trans­port — työ­nan­ta­ja­mak­su joukkoli­iken­teen jär­jestämisessä ja USA:ssa kor­vamerk­i­tyt arvon­lisäverot ovat olleet kaupunkien joukkoli­iken­nehankkei­den keskeinen rahoi­tus­muo­to. Ran­skan val­tio on pitkälti vetäy­tynyt kaupunki­joukkoli­iken­teen rahoituk­ses­ta, kos­ka Verse­ment Trans­port toimii paremmin.

   Vastaa

2. Ja tot­ta­han eduskun­tatae­hdokas taas puhuu. Tot­ta on sekä investoin­tien vält­tämät­tömyys, että val­tion rahapula.

   Tot­ta lie­nee myös se, että eläk­er­a­ho­jamme sijoite­taan kas­vavas­sa määrin Kreikan, Irlan­nin yms tarvit­si­joiden lain­oituk­seen tai muuhun tukeen. Kun sit­ten nämä valit­ta­vat korko- ja kuo­le­tusku­lu­jen ylit­tävän mak­sukykyn­sä Hal­li­tus (KEPU, KOKOOMUS, VIHREÄT ja RUOTSALAISET) ovat valmi­ita ehdot­ta­maan lain­o­jen takaisin­mak­su­jen lykkäämista ja korko­jen alen­tamista. Hyvä peruste on siinä, että muuten saat­ta­vat eläk­er­a­has­tot menet­tää osan sijoituk­sis­taan. Jos luvatut sum­mat eivät riitä, hal­li­tus on valmis kas­vat­ta­maan sum­mia eli Suomen vastuita.

   Tot­ta on myöskin se, että Suomea johtavien talous­mi­esten, poli­itikko­jen ja muiden mah­ta­jien toimes­ta hylät­ti­in epäre­al­is­tise­na Soinin ehdo­tus eläke­varo­jen sijoit­tamiseen infraan, esimerkik­si kyseisi­in kohteisi­in. Sitä ei voi edes harki­ta. Var­maa on, että koh­ta joku ehdot­taa näi­den tarvit­tavien investoin­tien rahoituk­seen bisnes­pe­rusteista yksityistä
   rahoitusta.Elinkaarimallia. Ja sitä tul­laan var­masti pitämään päät­tävis­sä piireis­sä mie­lenki­in­toise­na ehkä jopa eri­no­maise­na ehdotuksena.

   Voisiko kaikki­ti­etävä kansane­dus­ta­jae­hdokas selit­tää sen, mik­si Soinin ehdo­tus­ta ei voi ottaa pöy­dälle edes harkit­tavak­si. Onko jos­sain varat­tu var­mat ja taatut sijoituk­set yksi­tyiselle sek­to­rille, kun taas epä­var­mat sijoituk­set (eläk­er­a­hat) jätetään yhtei­sistä varoista katet­taviksi? Onko ehdo­tuk­sen tek­i­jän nimel­lä ratkai­se­va merkitys?

   Vastaa

   1. Itse asi­as­sa vihreis­säkin pohdit­ti­in kesäl­lä rautatei­den rak­en­tamista elinkaari­mallil­la eläkey­htiöi­den rahoin. Siitä luovut­ti­in, kos­ka se ei olisi kan­nat­tanut sen parem­min val­ti­olle kuin eläkey­htiöillekään. Eläkey­htiöi­den tuot­to aatimus on viisi pros­en­tia reaa­liko­rkoa, eli noin seit­semän pros­ent­tia nimel­lisko­rkoa. Soinin ehdo­tus tarkoit­taa kytän­nössä sitä, että eläkey­htiöt lainaa­vat val­ti­olle rahaaa ja val­tio rak­en­taa raitei­ta ja teitä. Val­tio saa rahaa kah­den pros­entin nimel­lisko­rol­la. Soinin esit­tämä malli on korkea ajatellen kolme ker­taa kalli­impi. Sik­si me luovuimme siitä.
      Sen sijaan olisi kyl­lä järkevää laina­ta rahaa sitä Poh­jan­maan rataa varten ja tehdä se ker­ral­la kuntoon.

      Vastaa

3. Joo ja yksi isom­pi jut­tu: Tämä ehkä pistäisi myös miet­timään että minne kor­peen sitä raken­netaan, kun lähempääkin löy­tyy maa­ta. Näin sik­si että ehkä keskimäärin: “yhdyskun­taa raken­net­taes­sa väyläin­vestoin­tien osu­us kokon­aiskus­tan­nuk­sista on 5–10 pros­ent­tia”, mut­ta kun etäisyy­det kas­vaa niin noi osu­udet kas­vaa rajusti. Suu­ru­us­lu­okan hah­mot­tamisek­si: 5 kilo­metriä ratikkaa mak­saa noin 20 miljon­aa euroa ja 5 kilo­metriä ihan nor­maalia pääkat­ua ehkä 50 miljoon­aa, 25 kilo­metriä nopeaa junarataa mak­saa yli mil­jardin ja 25 kilo­metriä motari jotain kak­si miljardia.

   Yksi­tyisko­htana, Pis­aran tyyp­pinen han­ke on vähän han­kala kun­tako­htais­es­ti. Kus­tan­nuk­set on täysin Helsin­gin alueel­la, hyödyt radan­var­sil­la. HSL:n lasku­tus­mallil­la tuo muute­taan vuosiko­r­vauk­sek­si mis­sä mak­se­taan koko rataverkos­ta ja kus­tan­nuk­set jae­taan sen mukaan paljonko kunkin kun­nan alueelta nousee kyytin kunkin kun­nan matkus­ta­jia nousee kyyti­in, tosin Espoo ja Van­taa ei ole tähän vielä suos­tunut, mut­ta tuo on se ain­oa järkevä malli eli eiköhän siihen päädytä. Tämän takia pitäisikin tehdä se jako niin että kaupunki­ra­dat eli ne mitä lähi­ju­nat ajaa siir­retään kun­nille ja val­takun­nalli­nen rata ml. sen rak­en­t­a­mi­nen jää valtiolle.

   Vastaa

4. Laak­so­nen, ei se point­ti ole se että kaik­ki rahoitet­taisi­in maa­nar­von nousul­la, se on yksi keino muiden joukos­sa. Vaan se että liiken­ner­a­ha tulisi könt­tänä kaupungille joka sit­ten käyt­tää sen miten parhait­en näkee. Esimerkik­si Turus­sa jos tuo otet­taisi­in käyt­töön niin kaik­ki olisi samaa väylära­haa, mites nyt?

   Ajatuk­ses­sa on myös poli­it­tis­re­al­isti­nen bonus ettei kar­valakkilähet­tiläs joudu työt­tämäk­si. Nyt hän ajaa juuri sitä val­takun­nal­lis­es­ti, jollei peräti globaal­isti, elin­tärkeää kär­ry­polkuaan. Jatkos­sa voisi keskit­tyä siihen kuin­ka paljon hänen kaupunk­in­sa ja seu­tun­sa osu­us on kokon­ais­ra­hoituk­ses­ta eikä sörkkiä yksit­täisiä paikallishankkeita.

   PT:

   Tot­ta on myöskin se, että Suomea johtavien talous­mi­esten, poli­itikko­jen ja muiden mah­ta­jien toimes­ta hylät­ti­in epäre­al­is­tise­na Soinin ehdo­tus eläke­varo­jen sijoit­tamiseen infraan, esimerkik­si kyseisi­in kohteisi­in. Sitä ei voi edes harki­ta. Var­maa on, että koh­ta joku ehdot­taa näi­den tarvit­tavien investoin­tien rahoituk­seen bisnes­pe­rusteista yksityistä
   rahoitusta.Elinkaarimallia. Ja sitä tul­laan var­masti pitämään päät­tävis­sä piireis­sä mie­lenki­in­toise­na ehkä jopa eri­no­maise­na ehdotuksena.

   No mis­tä luulet ole­van kysymys siinä että kokoomuk­sen Kata­ja rien­si kan­nat­ta­maan aja­tus­ta? Käytän­nössä tuo eläkey­htiöi­den osal­lis­tu­mi­nen menisi nimeno­maan niin että on elinkaari­ra­hoi­tus, ilman ansain­ta­logi­ik­ka ikävästi häir­it­se­viä elinkaari­vas­tu­ista tietenkin, ja sit­ten siihen voi sijoit­taa eläkey­htiöt muiden joukos­sa. Takaisin­mak­su tulee val­tion bud­jetista pitkäl­lä sopimuk­sel­la, eli sen ris­ki on ihan sama kuin val­tion­lainan, jon­ka korko on noin 2% kuten Ode kir­joit­taa. Ja tuolle rahal­la saa vaik­ka sen 5% reaal­i­tuo­ton, mikä on kieltämät­tä ihan kiva 3% riskitön tuotto.

   Kyynistä? Liiken­ner­a­hoituk­sen seu­raami­nen aiheut­taa tuol­laista asennetta.

   Vastaa

5. Osmo:

   Eläkey­htiöi­den tuot­to aatimus on viisi pros­en­tia reaa­liko­rkoa, eli noin seit­semän pros­ent­tia nimel­lisko­rkoa. Soinin ehdo­tus tarkoit­taa kytän­nössä sitä, että eläkey­htiöt lainaa­vat val­ti­olle rahaaa ja val­tio rak­en­taa raitei­ta ja teitä. Val­tio saa rahaa kah­den pros­entin nimel­lisko­rol­la. Soinin esit­tämä malli on korkea ajatellen kolme ker­taa kalliimpi.

   Ei se nyt ihan noin yksinker­taista ole. Esimerkik­si Ilmarisen salkus­ta korkosi­joituk­sia on 41,1%, joiden tuot­to 2010 oli 2,0%.

   Et voi ver­tail­la eläkey­htiöi­den keskimääräistä tuot­to­vaa­timus­ta (joka on pitkän ajan keskiar­vo ja jos­sa on mukana yli 40% osakkei­ta ja n. 10% kiin­teistöjä) Suomen val­tion täl­lä het­kel­lä (alhais­ten korko­jen aikaan) mak­samaan korkoon.

   Ja ei Suomen val­tio uut­ta pitkäaikaista lainaa saa kah­den pros­entin korol­la. 10 vuo­den lainan korko tänään on 3,55%.

   Lähteitä:
   Ilmarisen sijoi­tusten tunnusluvut:
   http://www.ilmarinen.fi/Production/fi/ilmarinen/04_sijoitukset/02_sijoitusten_tunnusluvut/index.jsp

   Suomen val­tion sar­jaoblig­aa­tioiden korot:
   http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/korot/#sarjaobligaatiot

   Vastaa

6. Sijoit­ta­mi­nen Suomeen olisi viisas­ta. Eivätkö mon­et sijou­tustap­pi­ot johdu juuri siitä, että sijoite­taan kauko­maille tun­tem­at­tomaan kohteeseen. Varsinkin rahas­tosi­joituk­ses­sa rahas­toosi voidaan siirtää roskalain­o­ja ilman että tiedätkään. Jos sijoi­tat vaik­ka suo­ma­laiseen yri­tyk­seen, voit käy­dä kat­so­mas­sa, onko se ole­mas­sa. Pelkään vähän noi­ta eläkesäätiöi­den asiantun­ti­joi­ta, jos vaik­ka tavoit­tel­e­vat tuot­to­ja liian suurel­la riskillä.

   Vastaa

   1. Eläkey­htiöi­den tärkeim­mät vaku­udet ovat tule­vat palkkat­u­lot, jot­ka siis sijoit­tuvat Suomeen. Niin­pä riskien hajaut­tamisen takia sijoi­tu­so­maisu­u­den kan­nat­taisi oikeas­t­aan kiertää Suo­mi kaukaa.

      Vastaa

7. Päätök­sen tekoon pitäisi tuo­da selvem­min tasea­jat­telu, eli uud­is­hankkeista päätet­täessä päätet­täisi­im myös ylläpi­dos­ta ja van­han infran saneer­auk­ses­ta. Esim. niin, että lain tasol­la määrät­täisi­in lait­ta­maan tietyl­lä ker­toimel­la suh­teessa uus­in­vestoin­tei­hin määrära­haa van­ho­jen saneer­auk­seen. Näin päät­täjät jou­tu­isi­vat tiedosta­maan ylläpi­to- ja elinkaarikus­tanuk­set, jot­ka ovat maal­likkopäät­täjille täysin käsit­tämät­tömiä. Nyt tehdään lep­su­ja päätök­siä uusien aluei­den rak­en­tamis­es­ta uusien veron­mak­sajien toivos­sa tiedosta­mat­ta, että 30v horison­til­la tarvi­taan toinen moko­ma ylläpi­toon ja saneer­auk­seen, vaik­ka kiin­teistökan­nan arvo on romahtanut.

   Järkeväm­pää olisi kan­nus­taa porkkanasäkil­lä purku­ton­teille rak­en­tavia. Porkkanat voisi kerätä hait­taa­mal­la uusien kaa­va­tont­tien rakentamista.

   Vastaa

8. Saisiko veron­mak­sa­ja jotenkin parem­man vasti­neen mak­samilleen veroille jos radat mak­se­taan val­tion bud­jetin sijaan kun­tien budjeteista? 

   Vai onko idea vaan koet­taa rahas­taa entistä enem­män asun­to­jen hin­nas­sa, sil­lä kaik­ki nuo kaavoitus­mak­sut tai raken­nus­maa­mak­sut kyl­lä satavar­masti menevät asun­to­jen hin­taan. Vai luuletko jostain löy­tyvän sel­l­aisen maan­omis­ta­jan joka rahoit­taisi ne investoin­nit alen­ta­mal­la maan hin­taa, kuten väität. Edes Helsin­gin kaupun­ki ei sel­l­aista tee, usko pois.

   Tietysti kun­ta voi kaavoit­taa tehokkaampia tont­te­ja, ja sitä kaut­ta kom­pen­soi­da raken­nus­maa­mak­su­ja, tai mik­si niitä nimitetäänkin. 

   Esim Öster­sun­domin älyt­tömän kallis joukkoli­ikenne, siis se metron jatke, voitaisi­in kus­tan­ta­an kokon­aan tuplaa­mal­la Helsin­gin kaupun­gin omis­tamilleen mailleen kaavoitet­tavien tont­tien tehokku­us. Siis nyt kaavail­lun 50 000 asukkaan sijaan kaavoitet­taisi­in 100 000 asukkaan alue samalle pinta-alalle

   Mitäs jos ehdot­taisit tuo­ta Öster­sun­domin metroa tuol­la ajat­tele­mal­lasi raken­nus­maa­mak­sul­la maksettavaksi.

   Vastaa

9. Ihme­tyt­tää taas blo­gi-isän­nän into olla rak­en­tavinaan rautateitä pitkin poikin maakun­tia, kun tosi­paikan tullen halu­aa suo­jel­la ratavar­sien pel­lot asuinkäytöltä.

   Vastaa

   1. Het­ki­nen, missä?

      Vastaa

10. KariS kysyy:

    Saisiko veron­mak­sa­ja jotenkin parem­man vasti­neen mak­samilleen veroille jos radat mak­se­taan val­tion bud­jetin sijaan kun­tien budjeteista?

    Saisi, varsinkin tiein­vestoin­nes­sa mis­sä val­tiono­su­udet ovat suuret. Liiken­nehankkeet esitetään, varsinkin julk­isu­udessa, usein niin että mitään vai­h­toe­hto­ja ei ole. Todel­lisu­udessa vai­h­toe­hto­ja on luke­mat­to­mia, ja sen minkälaisia väyliä ylipään­sä tarvi­taan määrää kaavoitus. Joka on käytän­nössä kun­nan vas­tu­ul­la. Kun kun­ta sit­ten saa 0 — 100% val­tion­ra­hoi­tus­ta eri vai­h­toe­htoi­hin melko mieli­v­al­taisin perustein niin kyl­lä tuo tuot­taa keskimäärin kalli­impia ratkaisu­ja, eli enem­män rahan­menoa veron­mak­sajille ja/tai huonom­pia väyliä. Yleis­es­ti ottaen, on hyvin vaikea nähdä miten se että yksi päät­tää ja toinen mak­saa olisi hyvä asia.

    Vastaa

11. Ksl 3.3.

    Tein siis esi­tyk­sen, että asia palautet­taisi­in ja valmis­teltaisi­in niin, että
    1) Pohjoisen omako­tialuei­ta pienen­netään olen­nais­es­ti tai ne pois­te­taan tässä vai­heessa kokonaan

    2) Ekokäytävää Mus­tavuores­ta Sipoonko­r­peen levennetään

    Vastaa

12. antti, se Por­voon moot­tori­tien pohjois­puolelle suun­nitelu omakoti­taloalue on noin 1 — 2,5 kilo­metrin päässä metro­radas­ta tai parem­min asemista kun se metro myötäilee Uuden Por­voon­tien lin­jaa, ja välis­sä on moot­tori­tie. Tuol­la logi­ikalla Pak­i­lakin on radanvarressa.

    Vastaa

13. tpyy­lu­o­ma: en nyt ymmärtänyt mitä koetat sanoa. Yleen­sähän tiehankkeet mak­saa val­tio ja katu­jen tekemisen kun­nat. Tuo jako on pääsään­töis­es­ti selkeä ja toimi­va. Ongelmia tuo­vat kotiseudulleen vöen­väk­isin han­kkei­ta junail­e­vat poliitikot

    Val­tio mak­saa radat, poikkeuk­se­na Metro. Ja se poikkeus on hyvä esimerk­ki siitä, miten rahaa syy­de­tään hukkaan kun osa­puo­lia on usei­ta. Öster­sun­domi­in vään­netän väen­väk­isin metroa vaikkei tule­va asukaspo­h­ja riitä tekemään siitä kus­tan­nuste­hokas­ta. Kun kulut saadaan sopi­vasti pilkot­tua alueen kun­tien ja val­tion kesken, niin poli­itikot kuin virkamiehetkään eivät vaivaudu edes kun­nol­la tutki­maan mui­ta vai­h­toe­hto­ja. Peruste­taan Itämetro Oy ja sille avoin piik­ki veron­mak­sa­jan kukkarolle, siinä se poli­itikon vastuu.

    Hakamäen­tie on toinen onneton esimerk­ki use­am­man osa­puolen han­kkeesta. Helsin­gin kaupun­ki vauhdit­ti han­ket­ta men­emäl­lä kol­man­nek­sen osu­udel­la rahoit­ta­maan tien paran­nus­ta. Vauhdi­tus onnis­tui, toteu­tus ei. Tie on tukos­sa molem­mista päistään, ja tien läpi­menoai­ka on jopa pidem­pi kuin ennen remont­tia. Kukaan ei ottanut kokon­ais­vas­tu­u­ta, perustet­ti­in yhteinen raken­nut­ta­jay­htiö, suun­nit­telu jätet­ti­in toteut­ta­jalle joka ei tietenkän huomioin­ut tien vaiku­tuk­sia liit­tyvään katu­verkkoon. Jopa joukkoli­ikenne tökkii tuol­la pätkällä.

    Vastaa

14. Tääl­lä meil­läpäin oltaisi­in hyvin iloisia jos olisikin 1–1.5 km käve­ly­mat­ka metroase­malle. Vähän pidem­piä matko­ja kul­je­taan nyt ihan liityn­täli­iken­teen bussilla.

    Vastaa

15. Karis, Helsingis­sä ja Pääkaupunkiseudul­la val­tio mak­saa keskimäärin noin 50% motareista (vai­htelee han­keko­htais­es­ti), junaradoista osu­us on noin 70% (Kehära­ta), met­ros­ta 30% (pait­si Vuosaa­res­sa jos­sa taisi olla jotain 10%), pikaratikkaan (Jok­eri) olete­tan saata­van sama 30%, ja ihan nor­maali ratikkaan on tähän saak­ka saanut 0% pait­si että nyt Laa­jasa­lon ratikkaan nyt halut­taisi­in se 30%.

    Hakamäen­tie eli Pasi­lan­väylä on ihan hyvä esimerk­ki. Tukko­nen se on joka tapauk­ses­sa, ruuhkat ei tien­rak­en­tamisel­la vaan lopu, mut­ta toimisi vähän parem­min jos olisi tun­neli län­sipäässä Turun­väylälle ja Itä­paässä Lah­den­väyläl­lä. Jot­ta tuos­sa olisi vaan taloudel­lis­es­ti mitään järkeä niin pitäisi vas­taavasti rak­en­taa Turun­väylän alku­un ja Kus­taa Vaasankadun lop­pu­un liiken­nekäytöstä vapau­tu­val­la maalle. Kaavoituk­ses­ta vas­taa ja rahat saa Helsin­gin kaupun­ki, han­kkeen taas mak­saa pitkälti (n. 70% jos samal­la taval­la kuin Hakamäente) val­tio jol­la ei ole tuo­hon rahaa.

    Voisi tietenkin myös miet­tiä että pitäisikö panos­taa Pasi­lan tason poikit­taiseen joukkoli­iken­teesen. Nyt aje­taan bus­seil­la, voisi niitäkin kehit­tää. Ratik­ka taas olisi hyvin luon­te­va Kalasa­ta­ma — Meilahti välil­lä, mik­sei pikaratikkakin jos men­nään pidem­mälle. Kaupun­gin vaan pitäisi sit­ten vaan mak­saa tuo käytän­nössä kokon­aan itse, eli kieltämät­tä kirstun­var­ti­jan kannal­ta moot­tori­tie on houkuttavampi.

    Vastaa

16. antti, 1 — 1,5 km käve­ly­mat­ka on lin­nun­ti­etä noin 0,7 — 1 km. Liityn­täbus­si toki pääsee jostain Taka-Lanbdos­ta vaik­ka Tikkuri­laan, Mel­lun­mä­keen tai Itäkeskuk­seen siinä kuin Östersundomiin.

    Vastaa

17. KariS, vielä noin lyhyesti, nimeno­maan se että on mon­ta päät­täjää ja mak­sa­jaa johtaa siihen että se sin­un peräänku­u­lut­ta­masi kokon­aisu­us on hukassa.

    Vastaa

18. Se pohjoisen asun­toalue (Öster­sun­dom) on aivan kiin­ni Heli­radas­sa, joka on suun­nitel­tu sinne kansal­lispuis­toon moot­tori­tien ja voima­l­in­ja- sekamel­skan viereen. Mitenköhän melu vaikut­taa Öster­sun­domin rak­en­tamiseen, Malmin kaik­ki lentokoneet ja helikopet­ter­it lentää siitä yli mata­lal­la, välil­lä on kuin Pearl Har­bourin hyökkäyksessä.

    Onko muuten var­maa että raideli­ikenne tyy­dyt­tää tule­vaisu­u­den ihmistä? Aasikyy­dil­läkin oli enem­män valin­nan­varaa. määrän­pään suhteen.

    Vastaa

    1. Mauno
       VR on ilmoit­tanut, ettei se suun­nit­tele Heli­rataa vuosikym­meni­in ja jos suun­nit­telee, ilmeis­es­ti pohjoisem­paa. Tot­ta kai, jos yhteys ilmestyy, kaavoite­taan uud­estaan, mut­ta pelkkää ratava­raus­ta pitkin ei pääse töihin.

       Vastaa

19. Ai VR on sanonut niin, kaavas­sa se epämääräiselle alueelle tehty varaus kuitenkin on. Viikko sit­ten jos­sain lehdessä sitä itärataa taas tuoti­in esi­in varsin vält­tämät­tömänä. Sitä­pait­si lähili­iken­teen lisäk­si, isot pojat ovat olleet rak­en­ta­mas­sa siihen sitä pika pika yhteyt­tä Pietariin.

    Täl­laiset ratava­rauk­set ja muut, lamaut­taa kivasti suun­nit­telua ja metropoli ym rak­en­tamista, tästä on kär­sit­ty Sipoos­sa Heli-varausten var­rel­la vuosikym­meniä. Tavalli­nen riistäjä-pienvil­jeli­jä joutuu otta­maan kaa­vat tosis­saan, ja aina rajoit­ta­vana tek­i­jänä. Virkamiehet ja poli­itikot sidoshenkilöi­neen taasen voivat kurk­istaa kaavo­jen taakse ja ottaa hyö­dyn irti niistä viivoista.

    Vastaa