HSL:n hallitus 8.3.2011

HSL on Helsin­gin seudun liikenne –kun­tay­htymä, jon­ka hal­li­tuk­seen tulin vuo­den vaihteessa.

HLJ-2011

Kok­ouk­sen ain­oa merkit­tävä asia oli HLJ-2011 liiken­nejär­jestelmäpäätös, joka pan­ti­in suo­si­ol­la pöy­dälle. Sen tun­tei­ta herät­tävin koh­ta oli tule­vien liiken­nein­vestoin­tien järjestys. Niin san­otut tek­stikysymyk­set eivät herät­täneet vas­taavaa mie­lenki­in­toa, vaik­ka iso­ja kan­nan­ot­to­ja niis­säkin oli. Keskusteluit­ta meni esimerkik­si varsin myön­teinen kan­ta ruuhka­mak­sui­hin tai laa­jem­min liiken­teen hintaohjaukseen.

Keskustelua herät­ti eniten – tai oikeas­t­aan ain­oas­taan – Espoon kaupunki­radan rak­en­t­a­mi­nen välil­lä Lep­pä­vaara-Espoon keskus, jota käsit­telyssä oli las­ket­tu Pis­ara-han­kkeen ala­puolelle.  Tähän olisi helpom­pi ottaa kan­taa, jos tietäisi, mil­laisia maankäyt­tö­su­un­nitelmia Espool­la radan var­teen on. Nythän se on aika heikosti hyväk­sikäytet­ty, kun rak­en­tamisen sijoit­telua ovat ohjan­neet muut näköko­h­dat. Seudun syr­jäisem­mät kun­nat eivät ole mukana HSL:ssä eivätkä siten myöskään sen hal­li­tuk­ses­sa. Näi­den kun­tien tyy­tymät­tömyys oli läs­nä vain lausun­to­jen muodossa.

Merkit­tävin luet­telosta pois­sa ole­va han­ke on poten­ti­aa­li­nen Espoo-Loh­ja ‑rata, joka olisi järkevä, jos seudun kun­nat sitou­tu­isi­vat kaavoit­ta­maan sen piiri­in kym­meniä tuhan­sia asukkai­ta lisää.

Helsin­gin seudulle on tulos­sa noin 400 000 uut­ta asukas­ta seu­raavien 25 vuo­den aikana. Tähän ver­rat­tuna liiken­nein­vestoin­nit ovat aivan alim­i­toitet­tu­ja. Ne pitäisikin saa­da kun­tien vas­tu­ulle val­tion mak­samaa kiin­teää kor­vaus­ta vas­taan ja ne pitäisi rahoit­taa raken­nus­maa­mak­suina. Tästä on vaalio­hjel­maani liit­tyen erilli­nen postaus.

Köysir­a­ta Kruunuvuorenrantaan

(Tämä ei ollut listal­la vaan sitä selostet­ti­in kok­ouk­sen jälkeen)

Tätä alun perin Kim­mo Helistön tekemää esi­tys­tä on tutkit­tu ihan viral­lis­es­ti. Aja­tus vaikut­ti alun perin ihan huuhaal­ta, mut­ta tarkem­pi tutkimi­nen osoit­ti, että se voisi olla jopa real­isti­nen. Köysir­adan kaupung­in­puoleinen pää olisi Hakaniemessä metroase­man pääl­lä. Mat­ka olisi joitakin min­u­ut­te­ja hitaampi kuin ratikalla, mut­ta investoin­tikus­tan­nuk­set oli­si­vat vain puo­let ratikan vaa­timista. Köysir­adan vaunui­hin mah­tu­isi 30 matkus­ta­jaa ja ne liikkuisi­vat 200 metrin välein eli koko ajan.

15 vastausta artikkeliin “HSL:n hallitus 8.3.2011”

  1. Tota, odotan nyt että näen jotain matsku­ja, mut­ta Laa­jasa­lon ratikkalla on kolme haaraa ja ainakin tois­takym­men­tä pysäkkiä, ja tietenkin kaik­ki pysäk­it muual­la ratikkaverkos­sa. Pis­teestä A pis­teeseen B menevä köysir­a­ta, laut­ta, sukel­lusvene tai henkilökat­a­pult­ti ei ole sama asia.

    Vastaa

  2. Köysir­adas­ta,

    Onko investoihin+käyttökuluihin las­ket­tu mukaan dösät ja liityn­täpysäköin­tipaikat, joil­la ihmiset saadaan lastausasemalle?

    Muuten olen sitä mieltä että jos julk­ista liiken­net­tä ale­taan suun­nit­tele­maan sen mukaan miten saadaan kukin yksit­täi­nen pätkä hoidet­tua mah­dol­lisim­man hal­val­la, saat­taa tul­la yhteiskun­nalle halvim­mak­si hajoit­taa yhteiskun­taraken­net­ta, tukea oman auton ostamista ja takseja.

    HSL:ssä pitäisi kai miet­tiä miten saadaan koko HSL-alue hoidet­tua yhteiskun­nan kannal­ta parhaal­la tavalla?

    Vastaa

  3. Vielä vähän yleisem­min. Jos menee noiden peo­ple moverei­den, kul­kee ne sit­ten köysil­lä, kiskoil­la, liukuhi­h­nal­la, jne. sivuille niin ne selit­tää että esim. 2 kilo­metrin matkalla heitin hilavikutin on halvem­pi, nopeampi, mukavampi ja ylipään­sä parem­pi kuin bus­si, ratik­ka, metro ja magle­vi. Mikä on tarkalleen ottaen var­maan ihan tot­ta, jos olisi tarkoi­tus ratkaista liiken­netarve Kampin keskus — Rautatiease­ma niin var­maan joku vaakahissi olisi ihan hyvä. Mut­ta kun liiken­n­ev­erkos­sa on lin­jo­ja eikä jano­ja. Esimerkik­si se Rauta­tien­tori — Kamp­pi väliä aja­va metro on osa Ruo­ho­lahti — Vuosaari/Mellunkylä lin­jaa ja ratik­ka (jatkos­sa) Jätkäsaari — Pasi­la linjaa.

    Jos­sain eri­tystapauk­sis­sa noillekin on toki paikkansa, Lin­nan­mä­ki korkeud­es­ta johtuen tulee Helsingis­sä mieleen. Tam­pereen Pis­palan­har­ju olisi ehkä parem­pi esimerk­ki, ja Kolil­la­han on funikulaari.

    Vastaa

  4. Köysir­a­ta on real­isti­nen, jos halu­taan tehdä halvem­mal­la huonom­paa palvelua kuin raiti­otiel­lä olisi. Vaik­ka köysir­adan vaunut liikkuisi­vatkin “koko ajan”, pakot­taisi se silti matkus­ta­jat tekemään kak­si ylimääräistä vai­h­toa — ja vai­h­to­jen on todet­tu vähen­tävän ihmis­ten halukku­ut­ta käyt­tää joukkoli­iken­net­tä. Laa­jasa­lon päässä liityn­täli­ikenne köysir­adalle joudut­taisi­in var­maankin hoita­maan bus­seil­la, jot­ka houkut­tel­e­vat raitio­vaunua vähem­män matkus­ta­jia (kuten on todet­tu Helsingis­säkin esim. bussin 17 muu­tut­tua ratik­ka ysik­si). Lisäk­si jos Laa­jasa­loon ei saa­da raiti­oti­etä, ei saa­da myöskään raiti­o­tien aikaansaa­maa maan­hin­nan nousua, joka käsit­tääk­seni toisi lisää rahaa kaupun­gin kassaan.

    Eli tiivis­tet­tynä, tot­ta kai se köysir­a­ta voidaan tehdä. Se vaan tarkoit­taisi huonom­paa palvelua, pienem­pää joukkoli­iken­teen käyt­täjämäärää ja sitä, ettei Laa­jasa­lon uud­es­ta asuinalueesta tulisi sel­l­aista kan­takaupunki­in kytkey­tyvää aluet­ta kuin oli tarkoi­tus. Jos halu­taan hal­val­la huonoa niin antaa mennä.

    Vastaa

  5. Pikaratik­ka on usein tyr­mät­ty ide­ol­o­gisel­la ulkoaluku­mantral­la “Helsinki­in ei kan­na­ta han­kkia uut­ta eril­listä liiken­nejär­jestelmää”. Var­maan sama pätevä liiken­netekni­nen argu­ment­ti toimii yhtä lail­la tässäkin tapauksessa…

    Vastaa

  6. Aja­tus matkas­ta ensin Hakaniemeen, sieltä köysir­adal­la Kru­u­nun­vuoren­ran­taan ja sieltä edelleen jol­lain kol­man­nel­la väli­neel­lä per­ille ei ole järin houkut­tel­e­va. Veikkaisin, että nykyi­nen metro+liityntäbussi vie tässä tapauk­ses­sa voiton.
    Joukkoli­iken­ner­atkaisua ei voi perus­taa pelkästään Kru­u­nun­vuoren­ran­nan tarpeisi­in. Keskus­tas­ta on saata­va yht­enäi­nen ja nopea yhteys pidem­mälle Laa­jasa­loon ja edelleen Hert­toniemen metroase­malle. Halvin ratkaisu ei ole nyt paras.
    Laa­jasa­los­sa on jatkos­sa paljon mah­dol­lisuuk­sia asu­tuk­sen tiivistämiseen ja armei­ja siir­tyy ennem­min tai myöhem­min pois San­ta­ham­i­nas­ta, jol­loin raideli­iken­teelle saadaan lisää käyttäjiä.

    Joku esit­ti joskus metrolin­jaa keskus­tas­ta Laa­jasa­loon ja sieltä edelleen Hert­toniemen, Viikin, Pih­la­jamäen ja Malmin lento­ken­tän kaut­ta Tikkuri­laan. Yhdel­lä ker­taa saataisi­in nopea yhteys itämetron ja pääradan väliselle alueelle. Bussien varas­sa ole­vien valmi­iden lähiöi­den lisäk­si reitin var­rel­la olisi harv­inaisen paljon poten­ti­aal­ista asu­tuk­seen sopi­vaa maa­ta. Hark­it­semisen arvoinen, mut­ta toki kallis idea.
    Edullisem­mista vai­h­toe­hdoista järkevin on raitio­vaunulle varat­tu sil­tay­hteys Kata­janokan kär­jestä. Se olisi nopeudel­laan ja vai­vat­to­muudel­lan riit­tävän houkut­tel­e­va vaihtoehto.
    Mitään hidas­ta ja han­kalaa väli­aikaisratkaisua ei kan­na­ta rakentaa.
    Kru­u­nun­vuoren­ran­nan ja Laa­jasa­lon sijain­ti mil­tei keskus­tan kupeessa kan­nat­taa hyö­dyn­tää. Alueelle on mah­dol­lista saa­da sijaintin­sa ja maise­ma-arvo­jen­sakin takia niitä asukkai­ta, jot­ka nyt suun­taa­vat Espooseen, Sipooseen ja mui­hin kehyskun­ti­in. Tasokkaal­la rak­en­tamisel­la ja hyväl­lä joukkoli­iken­ney­htey­del­lä tähän merel­liseen ympäristöön, Helsingillä on nyt tuhan­nen taalan paik­ka. Monien kysymys­merkkien takia itämetron jat­keelle kan­nat­taa nyt ottaa tuumaus­tauko ja siirtää rahat Laa­jasa­lon joukkoliikenneratkaisuun.

    Vastaa

  7. Siinäpä hyvä näköala­paik­ka kaupunkisu­un­nit­telus­ta kiin­nos­tuneelle päätök­sen­tek­i­jälle. Onnea tällekin taipaleelle. 

    HLJ-2011 on tähän men­nessä parhait­en läpivi­ety seudullisen liiken­nejär­jestelmän kehit­tämis­su­un­nitel­ma. Sar­jas­sa­han on monia aiem­min tehtyjä PLJ-suunnitelmia. 

    Lop­putule­m­ana monivuo­tis­es­ta ja perus­teel­lis­es­ta valmis­telus­ta putkah­taa esille han­keluet­te­lo; tuo inho­hi­mo­ja nos­tat­ta­va ehdo­tus, jos­ta sit­ten kiis­tel­lään hartaasti.

    Lähi­ju­nali­iken­teen verkon kehit­tämisessä on ongelmia riit­tävästi. Raide­v­erkkoa ollaan laa­jen­ta­mas­sa varsin paljon tämän verkko-osan varas­sa. Verkon väl­i­tyskyvyn rajat ovat jo jokaisen kaupunki­laisen näkyvil­lä. Pis­ara aut­taa kauko- ja taa­ja­mali­iken­net­tä, mut­ta ei juurikaan lähi­ju­nali­iken­net­tä väl­i­tyskyvyn parantamisessa.

    Verkon toimivu­u­ut­ta saadaan laa­jenevan seudun haastei­den tasolle neljäl­lä perus­in­vestoin­nil­la. Ensin tarvi­taan uusi asetinlaite, toisek­si nyky­istä tiheäm­män vuorovälin sal­li­va kulun­valvonatekni­ik­ka, kol­man­nek­si riit­tävän suuri ja toimi­va varikko, neljän­nek­si kokon­aan uusit­tu ja laa­jen­net­tu lähijunakalusto.

    Nämä perusasi­at voidaan saa­da kun­toon kymme­nessä viidessä­toista vuodessa. Niihin tulisi myös keskit­tyä. Verkon laa­jen­t­a­mi­nen on mah­dol­lista seuraavaksi.

    Vastaa

  8. Vep­säläi­nen:

    HLJ-2011 on tähän men­nessä parhait­en läpivi­ety seudullisen liiken­nejär­jestelmän kehittämissuunnitelma.

    No parhait­en on eri asia kuin hyvin 🙂
    Olisiko se nyt liikaa konkre­ti­aa vaa­dit­tu jos koko matskus­ta löy­ty­isi edes yksi kuva mis­sä on esitet­ty ennuste­tut matkus­ta­jamäärät sil­lä tavoitev­erkol­la, mat­ka-aiko­ja, investoin­ti ja liiken­nöin­tikus­tan­nuk­sia eri tekni­ikoil­la, tms. Joku saat­taisi jopa taju­takin että mitä tää tekee, mitä se mak­saa ja mitkä on vaihtoehdot.

    Lop­putule­m­ana monivuo­tis­es­ta ja perus­teel­lis­es­ta valmis­telus­ta putkah­taa esille han­keluet­te­lo; tuo inho­hi­mo­ja nos­tat­ta­va ehdo­tus, jos­ta sit­ten kiis­tel­lään hartaasti.

    Niin no se rahankeruukir­je val­ti­olle, joka ei ole osa­puoli valmis­telus­sa, tun­tuu ole­van se olen­naisin konkreet­ti­nen tuotos.

    Lähi­ju­nali­iken­teen verkon kehit­tämisessä on ongelmia riit­tävästi. Raide­v­erkkoa ollaan laa­jen­ta­mas­sa varsin paljon tämän verkko-osan varassa.

    Jep. Kun ei oikein mitään muu­takaan riit­tävän nopeaa välinet­tä ole sinne reuna-alueille jonne kasvu menee kun ei keskem­mälle kaavoite­ta tarpeeksi.

    Verkon väl­i­tyskyvyn rajat ovat jo jokaisen kaupunki­laisen näkyvil­lä. Pis­ara aut­taa kauko- ja taa­ja­mali­iken­net­tä, mut­ta ei juurikaan lähi­ju­nali­iken­net­tä väl­i­tyskyvyn parantamisessa.

    Mun käsit­tääk­seni se ei ole ihan mikään pikku­jut­tu että kalus­ton kulkusu­un­nan vai­h­to jää pois kun aje­taan heil­ure­i­ta keskus­tan läpi.

    Verkon toimivu­u­ut­ta saadaan laa­jenevan seudun haastei­den tasolle neljäl­lä perus­in­vestoin­nil­la. Ensin tarvi­taan uusi asetinlaite, toisek­si nyky­istä tiheäm­män vuorovälin sal­li­va kulun­valvonatekni­ik­ka, kol­man­nek­si riit­tävän suuri ja toimi­va varikko, neljän­nek­si kokon­aan uusit­tu ja laa­jen­net­tu lähijunakalusto.

    Tohon kol­mosko­htaan, onko­han se ihan lop­pu­un saak­ka mietit­ty jut­tu että junia säi­lytetään ulkona taivasal­la? Metrot ja ratikat on halleissa.

    Vastaa

  9. Se köysir­a­ta voitaisi­in kyl­lä tehdä — ratikan lisäk­si — ihan vaan tur­is­te­ja varten. Tuleepa mieleen esim. Barcelonas­sa sekä köysir­a­ta että funiku­laari paikalliselle vuorelle kulkemiseen — tuskin ne mitenkään vält­tämät­tömiä tai liiken­nejär­jestelmän kannal­ta opti­maal­isia ovat, mut­ta oikein hausko­ja liiken­nevä­lineitä kuitenkin. Ei aina tarvitse olla niin tiukkapipoinen ja etsiä vain yhtä ratkaisua ja totuutta 😉

    Vastaa

  11. Ruuhka­mak­su on täysin käsit­tämätön kotko­tus. Muis­tan ruuhkan Län­siväylän suun­nal­la muu­ta­man vuo­den takaa, kun paperirek­ka kaa­tui Ruo­ho­lahdessa! Sekin muo­dos­tui ruuhkak­si vain sen takia, ettei YLE vielä osan­nut käyt­tää RDS järjestelmää. 😀

    tpyy­lu­o­ma­lle: Raitio­vaunulin­ja kan­nat­taa tehdä lähtöko­htais­es­ti Hert­toniemen ja/tai Siil­i­tien metroasemil­ta. Samal­la rahal­la saadaan kat­tavampi jär­jestelmä. Niin muual­lakin tehdään: bus­sit syöt­tävät raitio­vaunua ja raitio­vaunu syöt­tää metroa/junaa. Täysin toinen asia on se, ettei metro ole koskaan kan­nat­ta­va Helsin­gin kokoises­sa kaupungissa. 😉

    Jos on ylimääräistä rahaa, niin maail­mal­la on tuol­laisia gon­do­liratkaisu­ja. Se tun­tuu hie­man järkeväm­mältä kuin sil­lan rak­en­t­a­mi­nen keskus­tas­ta Laa­jasa­loon. Siitä on myös vähem­män hait­taa vesiliikenteelle.

    Osmo on väärässä taval­laan tuon Loh­jan radan rak­en­tamisen suh­teen. Alueen kun­nil­la ei ole tai ei ainakaan pitöisi olla intres­siä. Jos han­ke toteutetaan kuten ne muual­la tehdään onnis­tuneesti, niin kun­nat tietävät menet­tävän­sä uudet taa­ja­mat! Niistä tehdään itsenäisiä kuntia.

    En tunne maan­omis­tu­solo­ja enkä tarkem­min maas­toa mah­dol­lisil­la lin­jauk­sil­la Espoon keskuk­ses­ta (nau­ret­ta­va nimi slum­mille) Loh­jalle. Olisi mie­lenki­in­toista nähdä, olisiko lin­jaus oikeasti toteutet­tavis­sa. Tuon pystyy päät­telemään tun­nis­sa, kun­han pöy­däl­lä järkevä paikkatietomateriaali.

    Vastaa

  12. tpyy­lu­o­ma: “Tohon kol­mosko­htaan, onko­han se ihan lop­pu­un saak­ka mietit­ty jut­tu että junia säi­lytetään ulkona taivasal­la? Metrot ja ratikat on halleissa.”

    Ja vielä että niitä pitää säi­lyt­tää ja jär­jestel­lä Pasi­las­sa ja Ilmalas­sa, joille olisi parem­paakin käyt­töä… Yksi osasyy rauta­tien kap­a­siteet­tion­gelmi­in on nimeno­maan Pasi­lan jär­jeste­lyrat­api­ha ja sen aiheut­ta­ma liiken­nöin­ti. Mut­ta kun uusien kisko­jen tekem­i­nen on niin kallista, eikä ole­mas­saol­ev­as­ta varikos­ta tarvitse mak­saa mitään, mikään ei koskaan voi muuttua…

    Vastaa

  13. Eero kir­joit­ti 10.3.2011 kel­lo 19:04:

    Kuu­lostaa köysir­a­ta varsin eksoot­tiselta meikäläi­sis­sä olois­sa, mut­ta kyl­lä ennakkolu­u­lo­ton ajat­telu mah­dol­lis­taa kaiken­laista. Lieköhän niin, että meikäläi­sis­sä olois­sa vas­taa­van­lainen jär­jeste­ly olisi toteutet­tu (paljon kalli­im­mal­la) tunnelilla? 

    http://en.wikipedia.org/wiki/Vizcaya_Bridge

    http://www.youtube.com/watch?v=PA4AJrVMd5s

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

    Vastaa

  14. Olisiko kohtu­ullista pyytää luku­ja ruuhka­mak­su­jen takaa? Mitä tuot­to­ja on tarkoi­tus ohja­ta ja kuin­ka paljon?

    a) Tukhol­man tietul­li­jär­jestelmä, joka käyn­nistyi 2006 mak­se­lee edelleen vuon­na 2011 aloi­tus­in­vestoin­te­jaan ja kym­menker­taisik­si bud­je­toin­tei­hin kas­vanei­ta ylläpi­toku­lu­ja. Kru­unuakaan ei ole ollut mitä jakaa.

    b) PK-seudun maail­maa mullis­tavaan GPS-valvon­taan perus­tu­va malli on kaikil­la mittareil­la aivan toisen hin­ta- ja ambi­ti­olu­okan han­ke. Mitä mak­saa infra ja ylläpito?

    c) PK-seudun mallis­sa jokaiseen ajoneu­voon tarvi­taan GPS-dat­a­log­geri, joka mak­saa ken­ties 1000€ per ajoneu­vo. Kuka tämän mak­saa ja pitääkö sel­l­ainen asen­taa koko Suomen autokan­taan? Entä miten toim­i­taan ulko­lais­ten ajoneu­vo­jen osalta — pitääkö rajal­la vuokra­ta pääte?

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.