Edellinen lautakunnan kokous peruutettiin asioiden puutteen vuoksi eikä tätäkään lukiessa työtaakan alle sorru.
Kirjavan sataman ideakilpailu
Eteläsatamaa aletaan lopultakin kehittää. Koko alue Olympiaterminaalista katajanokalle pannaan ideakilpailun alle. Alustavat kaavailut ovat varsin huikeita. Oikeastaan olen huolestunut vain siitä, että onko tämä taloudellisesti oikea aika moiseen. Rahapula voi johtaa huonoihin kompromisseihin. Kaj:lta tarvitaan nyt innovatiivisuutta siihen, miten paremman ympäristön tuomat ulkoishyödyt muutetaan rahaksi, jossa investoinnit voidaan toteuttaa.
Itseasiassa hyvin iso asia.
Hermannin tontin asemakaavan muutos
Pöydältä.
Lautakunta halusi selvitettävän, onko vankilan vanhan sikalan kunnostaminen päiväkodiksi oikeasti järkevää vai tuleeko se kohtuuttoman kalliiksi verrattuna uudisrakennukseen. Tässä on myös kyse voimakkaasti makuasioita. Katajanokalla aikanaan kiisteltiin samasta syystä vanhojen tiilirötisköjen kunnostamisesta kouluksi. Nyt niihin ollaan hyvin tyytyväisiä.
Esityslistassa ei näy viivaa sivussa, joten esittelijä ei ole muuttanut esitystään.
Kipparlahden alueen asemakaavan muutos
Alueelle suunnitellaan kelluvia asuntoja 3000 k‑m2 . Lisäksi alueelle odotetaan asuntolaivoja. Nämä tulevat siis Itäväylän kupeeseen Herttoniemen ja Kulosaaren väliin Herttoniemen puolelle. Rannalle maan puolelle tulee myös asuin- ja ravintolarakennus.
Veikeä ajatus.
Soininvaara: “Alustavat kaavailut ovat varsin huikeita. Oikeastaan olen huolestunut vain siitä, että onko tämä taloudellisesti oikea aika moiseen. Rahapula voi johtaa huonoihin kompromisseihin.”
Ei kai se kuitenkaan estä suunnittelun aloittamista? Itse asiassa nythän olisi päin vastoin mahdollisuus varata suunnitteluun kunnolla aikaa, kun toteuttamisen suhteen ei ole kauheaa kiirettä. Kyseessä on kuitenkin potentiaalinen pääkaupunkiseudun paraatipaikka, jonka suunnitteluun varmaankin kannattaa varata kunnolla aikaa.
Olympiaterminaalin ja vanhan kauppahallin välinen alue on nykyisellään sen verran ankea, että keskinkertainen kompromissikin voisi olla jo suuri parannus. Tuolla alueella maisemalliset syyt varmaankin rajoittavat alueelle mahdollisesti tulevat uudet rakennukset melko mataliksi (2–3 kerrosta?).
Kipparlahden kaava vaikuttaa kiinnostavalta. Kevyen liikenteen väylän parantaminen tultaessa Kulosaareen idästä päin on todella tervetullut. Nyt pätkä on jokseenkin epämiellyttävä.
Voisiko parkkialuetta miettiä vielä. Nyt siihen tulee pysäköintipaikat liikeiden asiakkaille, venesatamalle sekä Kipparlahden asukkaille. Tila on kuitenkin myös tavallaan julkista piha-aluetta asukkaille. Siinä on melko suuri riski, että pihä jää vain epämiellyttäväksi parkkialueeksi. Olisi hyvä jos pysäköintipaikkojen ja rannan välisestä suikaleesta saadaan viihtyisiä. Havainnekuvassa lukee “leikki ja oleskelu”. Siihen juuri pitäisi tähdätä, mutta ei kaavaselostuksesta löytänyt mitään mikä tukee tilan muodostumista viihtyisäksi leikki ja oleskelu ‑tilaksi. Ehkä se onnistuu itsestään. Ei kai penkkejä ja istutuksia tarvitse kaavassa määrätäkään.
Itäväylän melu on ongelma. Ei liene realistista laskea nopeusrajoitusta 60 km/h.
Eteläsataman kehittäminen yhdessä Töölönlahden kanssa pitää nähdä investointina turismiteollisuuteen, joten köyhäilyyn ei pidä sortua. Samalla pitää luoda kaupunkilaisille tilaa johon voi tulla vain olemaan, eikä vain huolehtia liiketilojen kehittämisestä. Tyhjä kaupunki, tai alue joka on vain läpikulkua varten, ei tue kenenkään viihtymistä.
Tuo Hermannin sikala näyttää muuten hienolta ja on ehdottomasti säilyttämisen arvoinen. Yhdessä vankilan kanssa tuo sitä kuuluisaa kerroksellisuutta. Jos puretaan, niin uudet kerrostalot ottavat enemmän valtaa ja alue alkaa näyttämään kerralla rakennetulta lähiöltä.
Hermannin sikalan säilyttämisestä tuntematta asiaa sen tarkemmin:
Alueellinen kerrostuneisuus on todella tärkeää. Uusille asukkaile on hyvä tarjota kiinnittymisen kohteita. Ensimmäistä kertaa tällainen lähestymistapa esitettiin tietääkseni juri Katajanokan uuden puolen asemakaavassa 1978. Uudella Katajanokalla voi käydä toteamassa miten vanhat fragmentit, silloinkin kuin kyse on vain vanhasta kiviperustuksesta uuden piharakennuksen sokkelissa, lisäävät alueen karaktääriä. Historiaa on hyvin vaikea luoda, vaikka sitä erilaisin tarinoin yritetäänki. Ja jos vanhalle rakennukselle löytyy käyttötarkoitus, edes kohtuullisin kustannuksin — ei kun siitä vaan! Ansaitsemme myös vanhoja rakennuksia detaljeineen, niissä on kaupunkiympäristön muisti.
Näinä aikoina kun uudispuolen rakennuskannan keskusteluissa ylikorostuu energiatehokkuus on hyvä muistuttaa myös muista arvoista, joita rakennetussa ympäristössämme on. Toivottavasti korjausrakentamisen ohjauksessa emme myy koko vähäistä näkyvää historiaamme.
Eteläsataman suunnittelussa tulisi ottaa lähtökohdaksi se, että rekkaliikenne laivoille lopetetaan kokonaan. Rekkaliikenne pitäisi ohjata Vuosaareen ja keskustassa sallia vain matkustajalaivat tai korkeintaan henkilöautoja kuljettavat alukset.
Niin pitäisi. Ruotsinlaivojen talous perustuu paljolti myös rekkojen kuljettamiseen, joten ei mene läpi. Pietarin laivoilta ne kiellettiin, mutta se onkin ihan eri asia.
Onko Helsingin Satamalla ikuinen nautintaoikeus maa-alueisiin joille se on aikoinaan asettunut? Jos autolauttoja ja niiden jatkuvaa rekka- ja henkilöautolastausta ei voida poliitikkojen toimesta siirtää esim. Vuosaareen tai Jätkäsaareen, ei arkkitehtikilpailun tuloksena ole kuin kosmeettisia muutoksia — pääsy rantaan ei tule onnistumaan niin kauan kun ranta-alueet ovat Olympia- ja Makasiiniterminaalien lastausalueita.
Mielestäni jokainen ennen elementtirakentamista tehty rötiskö on Suomessa lähtökohtaisesti tärkeä, ja purkaminen tulisi erikseen perustella. Pienetkin historialliset kerrostumat tekevät kaupunginosista miellyttävämpiä.
Sama koskee entisiä satama-alueita, joista ei tulisi hävittää kaikkea paikan henkeä, vaikka uudistaminen sinällään on hyvä asia. Muuten elämämme alkaa näyttää samalta kuin arkkitehtien mallikuvissa (pukumiehiä, lasiseiniä).
Satama on osa merikaupunkia. Satama ilman laivoja on hengetön.
Sille taas ei mahda mitään, että lauttaliikenteestä osa on henkiöautoliikennettä. Henkilöliikenteen siitäminen Vuosaareen ei vastaa tarkoitustaan.
Paikan päällä asuvana, epäilen miten aikovat järjestää KAHDEKSANKYMMENEN lapsen liikuttelun alueella. Sikalaa varten on varattu kaksi parkkipaikka, joihin pitää sopia aamuin sekä illoin kaikkien lasten vanhempien autot parkkiin.
Kahtena edellisenä talvena tänne on johtanut vain YKSIKAISTAINEN rekitie. Nykyisetkään asukkaat eivät mahdu liikennöimään tänne kaikkina aikoina, joten parasta kai että tekevät kulun“vanhan-talvitien” kautta ja köysirata yli agroksenmäen josta jo kaatoivat puut pois hätistäessään vähempiosaisten asuntoja.
Ovat kirjoitelleet suunnitelmista miten joudutaan purkamaan puurakenteita homeen ja muun myrkkykuorman takia. Myös mielestäni tiiliseinistä on hävitettävä homeitiöt ennen rakennustöitä, varmaan niin kovilla myrkyillä että sen jälkeen joutuvat poistamaan myrkylliset tiilet. Tarkoittaa että tontti putsataan kalliota myöten. Olihan makasiinien tiiletkin niin myrkyllisiä ettei kelvanneet edes matkamuistoiksi. Päättäjien pitäisi ottaa vanhoista asioista oppia eikä vaan ajatella etteivät ihmiset enää muista moisia juttuja ja tuovat lapsensa myrkky ja homepesään päiväksi hoitoon. Nykyisinhän on jo valmiina homeisia päiväkoteja. Ei kannata erikseen valmistaa uusia.
Pekka Tommiloa. Suurin osa lapsista asuu kävelymatkan päässä päiväkodista. Miksi ne tulisivat sinne autolla?
“Nykyisinhän on jo valmiina homeisia päiväkoteja.”
Eiköhän se home ole yleisempää uudisrakennuksissa, tai synny huolimattomista remonteista. Esimerkkejä riittää. Vanha rakennus sinällään ei käsittääkseni ole homeriski?