Vapaaehtoinen pyörätie

Pyö­räi­lyn edis­tä­mi­nen on lähin­nä kun­tien asia, mut­ta val­tiol­ta tar­vit­tai­siin muu­tos lii­ken­ne­merk­kia­se­tuk­seen niin, että oli­si käy­tös­sä myös vapaa­eh­toi­sen pyö­rä­tien merk­ki. Itä­val­las­sa se on teh­ty jal­ka­käy­tä­vän mer­kis­tä, jos­sa on lisä­kil­pe­nä ”Pyö­räi­ly sallittu”.

Pyö­räi­li­jöi­tä on kovin eri­lai­sia. Toi­set halua­vat ajaa rei­pas­ta vauh­tia ja ovat tot­tu­neet aja­maan lii­ken­teen seas­sa. Nopea pyö­räi­li­jä lähin­nä kiro­aa huo­noa pyö­rä­tie­tä, jol­lai­nen hel­pos­ti puo­lit­taa pudot­taa mat­ka­no­peu­den. Yhdis­te­tyt pyö­rä- ja jalan­kul­ku­väy­lät ovat jopa vaa­ral­li­sia, jos niil­lä nou­dat­taa pyö­räl­le omi­nais­ta vauh­tia. Toi­set pyö­räi­li­jät taas pel­kää­vät auto­ja niin, että aja­vat lii­ken­ne­sää­tö­jä rik­koen jal­ka­käy­tä­vil­lä, vaik­ka se onkin aika hidas­ta tou­hua.  Kuo­pios­sa pyö­räi­löi­jät mää­rä­tään lii­ken­ne­mer­kil­lä jal­ka­käy­tä­vil­le, joka sopii jäl­kim­mäi­sel­le ryh­mäl­le, mut­ta joka ensim­mäi­sen ryh­män mie­les­tä estää pyö­räi­lyn kulkumuotona.

Molem­pia ryh­miä ei voi pal­vel­la yhtä aikaa, ellei pyö­rä­ties­tä teh­dä vapaa­eh­tois­ta. Hel­sin­gin kau­pun­ki esit­ti täl­lais­ta lii­ken­ne­sään­tö­jen muu­tos­ta, mut­ta val­tio­val­ta ei sii­hen sil­loin suostunut.

Jos­kus pyö­räi­li­jä on syy­tä ohja­ta pyö­rä­tiel­le pakol­la, kos­ka hänes­tä oli­si koh­tuu­ton­ta hait­taa autoi­li­joil­le. Sitä var­ten tulee nykyi­nen vel­voit­ta­va lii­ken­ne­merk­ki säi­lyt­tää vapaa­eh­toi­sen mer­kin rinnalla.

43 vastausta artikkeliin “Vapaaehtoinen pyörätie”

  1. Kan­na­tan ehdottomasti.

    Mie­lel­lään vie­lä sil­lä lisäyk­sel­lä, että kun­tien tulee siir­ty­mä­ajan puit­teis­sa (N vuot­ta) sisäl­lä muut­taa nykyi­set pakol­li­sen pyö­rä­tien mer­kit vapaa­eh­toi­sen pyö­rä­tien mer­keik­si, pois lukien ne tie­o­suu­det, jot­ka eri­tyi­ses­tä syys­tä tulee mer­ki­tä pakol­li­sik­si pyö­rä­teik­si. Mie­lel­lään vie­lä siten, että täl­lais­ten pakol­lis­ten pyö­rä­tei­den täy­tyy olla laa­dul­taan sen kiel­le­tyn ajo­ra­dan tasoa.

    Lähin­nä ihme­tyt­tää, että täl­lais­ta merk­kiä ei ole vie­lä tähän men­nes­sä saa­tu aikaan, vaik­ka aikaa sel­lai­sen suun­nit­te­le­mi­seen on ollut aina­kin pari vuosikymmentä.

    Mut­ta hei­te­tään saman tien aihet­ta sivua­va jat­ko­ky­sy­mys: tuli­si­ko mopoi­lun sal­li­mi­seen pyö­rä­teil­lä teh­dä muutoksia?

    1. Mopoi­lun sal­li­mi­ses­sa muu­tos mihin suun­taan? Nyt­hän se on kiel­let­ty ellei sitä erik­seen sallita.
      Hel­sin­gis­sä tapah­tuu aika vähän vaka­via pyö­räi­ly­on­net­to­muuk­sia, kos­ka lii­ken­teen nopeu­det ovat vähäi­siä. Yksi har­vois­ta tapah­tui mopon tör­mä­tes­sä pyö­rään lähel­lä Kulos­aa­ren sil­taa alu­eel­la, jol­la mopol­la ajo oli kielletty.

  2. Mikä­hän mah­toi olla val­tio­val­lan perus­te­lu kieltäytymiselle?

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  3. Oli­si­ko lii­kaa vaa­dit­tu, jos tämän sijas­ta auto­tiel­lä pitäi­si erik­seen indi­koi­da se, että pyö­räi­ly on kiel­let­ty ja läh­tö­koh­tai­ses­ti sil­lä sai­si aina pyöräillä. 

    Pyö­räi­ly sal­lit­tu” ‑merk­ki jal­ka­käy­tä­väl­lä tar­koit­taa sitä, että auto­väy­läl­lä pyö­räi­le­vä jou­tuu vil­kui­le­maan jal­ka­käy­tä­vän suun­taan näh­däk­seen sen mer­kin, joka vaa­tii hän­tä siir­ty­mään pois ajoradalta. 

    Vai jää­kö minul­ta jotain oleel­lis­ta huomaamatta?

  4. Käy­tän­nös­sä ne pakol­li­set pyö­rä­tiet voi­si­vat olla täs­mäl­leen samat, joil­la mopoi­lu on sal­lit­tu. Jos nopeas­ti aja­va pyö­räi­li­jä hidas­taa lii­ken­net­tä, tekee sen sil­loin mopokin.

    Eli yksin­ker­tai­ses­ti sel­lai­nen lain­muu­tos, että pyö­rä­tien käyt­tö on vapaa­eh­toi­sek­si ellei ole mopoi­lun sal­li­vaa lisä­kil­peä. Hal­pa muu­tos, ei tar­vi­ta yhtään uut­ta liikennemerkkiä.

  5. Nor­jas­sa saa pyö­räl­lä yleen­sä ajaa mis­sä vain — ainoas­taan suu­ril­la sisään­tu­lo­väy­lil­lä on pyö­räi­ly erik­seen kiel­let­ty. Jal­ka­käy­tä­väl­lä pyö­räi­li­jäl­lä on väis­tä­mis­vel­vol­li­suus kaik­kia mui­ta, siis myös käve­li­jöi­tä koh­taan, pyö­rä­tiel­lä autoi­li­joi­ta koh­taan. Ajo­ra­dal­la pyö­rä on ajo­neu­vo mui­den jou­kos­sa, samoil­la oikeuk­sil­la ja vel­vol­li­suuk­sil­la. Toi­mii aika hyvin.

  6. Mik­ko Säre­läl­le: Wie­nin lii­ken­ne­merk­ki­so­pi­muk­ses­sa pyö­rä­tie­merk­ki on sää­det­ty vel­voit­ta­vak­si. Tämän vuok­si tar­vi­taan jokin muu mer­kin­tä­ta­pa vapaa­eh­toi­sel­le pyörätielle.

  7. Erit­täin hie­no ehdo­tus. Mut­ta noin yksi­tyis­koh­ta­na, jos jos­sain pai­kas­sa tar­vit­see eri­tyi­ses­ti kiel­tää ajo­ra­dal­la pyö­räi­ly, se onnis­tuu tie­lii­ken­nea­se­tuk­sen (ei siis lii­ken­ne­merk­kia­se­tuk­seen) mer­kil­lä 322 (Pol­ku­pyö­räl­lä ja mopol­la ajo kiel­let­ty), tai mer­kil­lä 561 (Moot­to­ri­tie.) Mihin vel­voit­ta­vaa pyö­rä­tie­merk­kiä siis tarvittaisiin?

  8. Osmo, pait­si moot­to­ri­tiel­lä, “Jos­kus pyö­räi­li­jä on syy­tä ohja­ta pyö­rä­tiel­le pakol­la, kos­ka hänes­tä oli­si koh­tuu­ton­ta hait­taa autoi­li­joil­le. “, mil­loin täl­läis­tä hait­taa tapah­tuu? Aina­kaan Kali­for­nias­sa pyö­räil­les­sä­ni en ole mitään todel­lis­ta hait­taa huo­man­nut autoil­le pyö­ris­tä tiel­lä huo­man­nut, mikä­li lii­ken­net­tä on pal­jon, nopeus on hidas autoil­le joka­ta­pauk­ses­sa, jos taas lii­ken­net­tä on vähän, on autoil­le ohit­ta­mi­nen­kin helppoa. 

    Jos nopein reit­ti pis­tees­tä A Bhen on tiet­ty tie, ei mie­les­tä­ni omin voi­min liik­ku­mis­ta sai­si kos­kaan kieltää. 

    Kali­for­nias­sa on useam­pi reit­ti jos­sa jopa moot­to­ri­tiel­lä pyö­räi­le­mi­nen on sal­lit­tu kos­ka muut kier­to­tiet oli­si­vat koh­tuut­to­man pitkiä.

    1. Vil­le M
      Sanoi­sin, että jos meni­sin Kulos­aa­ren työ­maan takia kaven­ne­tul­la sil­lal­la pyö­rä­tiel­tä ajo­tiel­le ja pysäyt­täi­sin yhden kais­tan taak­se­ni, sii­tä voi­si tul­la sanomista.

  9. Lisä­kil­pi voi­si olla yksin­ker­tai­nen rat­kai­su. Sel­lai­sel­la voi kai lie­ven­tää lii­ken­ne­mer­kin nor­maa­lia mer­ki­tys­tä. Tosin pelk­kä “Vapaa­eh­toi­nen” teki­si useim­mi­ten sekä pyö­räi­lyn että jalan­ku­lun vapaaehtoiseksi.

  10. Kuo­pion iha­nil­la “rän­ni­ka­duil­la” nopeat­kin pyö­räi­li­jät ja käve­li­jät mah­tu­vat mai­nios­ti. Kuo­pion ase­ma­kaa­vas­sa on aivan mah­ta­vaa käve­ly­kau­pun­gin ide­aa — noin joka toi­nen katu on piha­ka­dun omai­nen kapeah­ko “rän­ni­ka­tu”. Ruu­tua­se­ma­kaa­vas­sa fil­la­ri­rei­tit ovat loo­gi­sia ja turvallisia.

    Minua tänään koi­raa ulkoi­lut­ta­mas­sa ollut aito kal­lio­lai­nen ystä­väl­li­ses­ti pot­kai­si kyl­keen kun en Hämeen­ka­dun bus­sien sekaan uskal­tau­tu­nut pyö­räl­lä ruuhka-aikaan.

  11. Kun nyt saa kai­kes­ta esit­tää mie­li­pi­teen­sä, niin tuol­la ket­jun alku­pääs­sä mai­nit­tiin mopot, ne pitäi­si pois­taa pyö­tä­teil­tä ja siir­tää auto­jen sekaan. Mopo­jen ja mopoau­to­jen nopeus­ra­joit­ta­mi­nen oli­si lope­tet­ta­va, ope­tam­me nuo­ria jo pie­nes­tä pitäen hal­vek­si­maan lakia, polii­sia ja perus­teet­to­mia sääntöjä.

  12. Vaan mikä oli­si tapa jol­la bus­si­py­säk­kien koh­dal­le kerään­ty­neet ihmis­jou­kot saa­tai­siin pysy­mään siel­lä pysä­kin puo­lel­la? Nyt tal­vel­la ei ole­ma­ton­ta pyö­rä­lii­ken­net­tä pie­ni levit­täy­ty­mi­nen ehkä hait­taa, mut­ta kevään tul­len on kevyen lii­ken­teen väy­län pyö­rä­kais­ta edel­leen täyn­nä sei­sos­ke­li­joi­ta jot­ka eivät väis­tä vaik­ka näke­vät lähes­ty­vän pyörän. 

    Pitäi­si­kö asvalt­ti maa­la­ta pysä­kin takaa veren­pu­nai­sek­si vai käyt­tää jotain lii­ke­tun­nis­tin-varoi­tus­va­lo­ja. Ehkä ei toi­saal­ta kan­na­ta, sil­lä luul­ta­vas­ti nämä minä-minä-bus­si­mat­kus­ta­jat eivät kui­ten­kaan tajuai­si että vink­ki kos­kee juu­ri heitä. 

    Ja muu­ten, jos ruuh­ka-aikaan ei uskal­tau­du bus­sien sekaan, on syy­tä kek­siä vaih­toeh­toi­nen reit­ti tai talut­taa pyö­rää jos jal­ka­käy­tä­väl­le menee. Ei autol­la­kaan saa ajaa jal­ka­käy­tä­vän puo­lel­la vain sen vuok­si että pelot­taa tai halu­aa pääs­tä nopeammin.

  13. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­jal­ka­mies:

    Vaan mikä oli­si tapa jol­la bus­si­py­säk­kien koh­dal­le kerään­ty­neet ihmis­jou­kot saa­tai­siin pysy­mään siel­lä pysä­kin puo­lel­la? Nyt tal­vel­la ei ole­ma­ton­ta pyö­rä­lii­ken­net­tä pie­ni levit­täy­ty­mi­nen ehkä hait­taa, mut­ta kevään tul­len on kevyen lii­ken­teen väy­län pyö­rä­kais­ta edel­leen täyn­nä sei­sos­ke­li­joi­ta jot­ka eivät väis­tä vaik­ka näke­vät lähes­ty­vän pyörän. 

    Onnis­tuu yksin­ker­tai­ses­ti niin, että pyö­rä­kais­ta on osa ajo­tie­tä, ei jal­ka­käy­tä­vää. Jos näin oli­si, tus­kin kukaan bus­si­py­sä­kil­lä odot­te­li­ja meni­si pyö­rä­kais­tal­le. Eivät­hän nor­koi­le ajotielläkään.

  14. Tie­lii­ken­nea­se­tus­ta muu­tet­tiin vii­me vuon­na. Kuten Osmo jo tote­si, Hel­sin­gin kau­pun­ki halusi täl­löin pois­taa pyö­räi­li­jöil­tä vel­voit­teen käyt­tää pyö­rä­tie­tä, ja niin halusi­vat muut­kin. Lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riö tyr­mä­si tämän vetoa­mal­la Wie­nin lii­ken­ne­merk­ki­so­pi­muk­seen.

    Rat­kai­suk­si tosi­aan kävi­si uusi, ei-vel­voit­ta­va pyö­rä­tien merk­ki, jol­lai­nen on käy­tös­sä Itä­val­lan lisäk­si muis­sa­kin Euroo­pan mais­sa. Samal­la tuli­si huo­leh­tia, että tätä uut­ta merk­ki käy­te­tään. Esi­mer­kik­si voi­tai­siin vel­voit­taa kun­tia vaih­ta­maan ajo­ra­dan vie­res­sä kul­ke­vat pyö­rä­tiet uuden­mal­li­sik­si, pait­si jos pyö­rä­tie on riit­tä­vän laa­du­kas. Suo­ra­vii­vai­nen laa­dun kri­tee­ri oli­si viral­li­sen suun­nit­te­luoh­jeen noudattaminen. 

    Wie­nin sopi­muk­ses­ta sel­vi­ää, että pyö­räi­li­jäl­lä on tosi­aan vel­vol­li­suus käyt­tää pyö­rä­tie­tä (sopi­muk­sen merk­ki D 4, Suo­men tie­lii­ken­nea­se­tuk­sen merk­ki 422.) Sopi­muk­sen englan­nin­kie­li­ses­tä alku­pe­räis­tek­sis­tä (s. 44–45) sel­vi­ää lisäk­si, että pyö­räi­li­jäl­lä on vel­vol­li­suus ajaa pyö­rä­tiel­lä, joka kul­kee rin­nan jal­ka­käy­tä­vän kans­sa (D4 ja D5 rin­nan; Suo­mes­sa 424 ja 425). Sen sijaan sopi­mus ei vel­voi­ta pyö­räi­li­jää aja­maan yhdis­te­tyl­lä pyö­rä­tiel­lä ja jal­ka­käy­tä­väl­lä (D4 ja D pääl­lek­käin, Suo­mes­sa merk­ki 423). Jos­tain syys­tä sopi­muk­sen suo­men­nok­ses­ta on jätet­ty tämä osa pois. Sopi­muk­ses­sa on sel­vä logiik­ka: jos jokin tien osa on tar­koi­tet­tu pel­käs­tään pyö­rien käyt­töön, sitä on vel­vol­li­suus käyt­tää, muu­toin ei.

    Kun tie­lii­ken­nea­se­tus­ta ryh­dy­tään taas kor­jaa­maan, samal­la vai­val­la voi­si puut­tua edel­li­ses­sä muu­tok­ses­sa pahen­tu­nee­seen epä­sel­vyy­teen suo­ja­tien yli pyö­räi­lyn lail­li­suu­des­ta. Pet­ri Sipi­lä kir­joit­taa aihees­ta ansiok­kaas­ti Pol­jin ‑leh­des­sä.

  15. Lisät­tä­köön, että tie­lii­ken­nea­se­tus käy­tän­nös­sä tun­tee jo ennes­tään lii­ken­ne­mer­kin, joka on mel­ko lähel­lä vapaa­eh­tois­ta yhdis­tet­tyä pyö­rä­tie­tä ja jal­ka­käy­tä­vää. Kysees­sä on merk­ki 312. “Moot­to­ri­käyt­töi­sel­lä ajo­neu­vol­la ajo kielletty”.

    Juri­di­ses­ti kysei­nen merk­ki ei kui­ten­kaan osoi­ta pyö­rä­tie­tä eikä jal­ka­käy­tä­vää, vaan ajo­ra­taa joka on varat­tu pyö­räi­li­jöil­le ja jalan­kul­ki­joil­le. Täl­lä on sit­ten vai­ku­tuk­sia kos­kien mm. jalan­kul­ki­jan paik­kaa tiel­lä, pyö­räi­li­jän väis­tä­mis­vel­vol­li­suut­ta tasa-arvoi­ses­sa ris­teyk­ses­sä ja pyö­räi­li­jän oikeut­ta ylit­tää täl­lai­sen tien jat­kee­na ole­va suojatie.

    1. On pal­jon ihan pyö­rä­tien näköi­siä tei­tä, jos­sa lii­ken­ne­merk­ki­nä on moot­to­ria­jo­neu­vol­la ajo kiel­let­ty ja lisä­kil­pe­nä ton­til­le ajo sal­lit­tu. Autoi­li­jan kan­nal­ta tämä on vähän koh­tuu­ton tilan­ne, sil­lä hän voi luul­la tuo­ta pyö­rä­tiek­si ja luul­la, että täl­lai­sel­ta tiel­tä tule­van pyö­räi­li­jän tuli­si väis­tää autoa, mut­ta kyse onkin tasa-arvoi­ses­ta risteyksestä.

  16. Sulan maan aika­na suu­rim­man osan mat­kois­ta­ni pyö­räi­le­vä­nä en aivan tuos­ta vaan läh­ti­si taas yhtä uut­ta pyö­räi­ly­sään­töä luo­maan. Hom­ma on riit­tä­vän seka­vaa jo nykyi­sel­lään, on katu­ja joil­la aje­taan auto­jen kans­sa, siel­lä tääl­lä on pyö­rä­kais­to­ja ajo­ra­dan osa­na, on yhdis­tet­ty­jä jalkakäytäviä/pyöräteitä ja on eril­li­siä pyö­rä­tei­tä jne. 

    Eikö­hän eten­kin kau­pun­ki­suuun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa oli­si parem­pi kes­kit­tyä pyö­räi­lyn olo­suh­tei­den paran­ta­mi­seen pyö­rä­tie­ver­kos­toa kehit­tä­mäl­lä ja sen epä­koh­tia kor­jaa­mal­la eikä lii­ken­ne­sään­nöil­lä ja ‑mer­keil­lä kikkailuun.

    Para­dok­si on se, että Hel­sin­gin Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to edus­taa maan ehkä hei­koin­ta osaa­mis­ta lii­ken­ne­suun­nit­te­luun yli­pää­tään, ja vaik­ka siel­lä nyt yksi uusi pyö­räi­lyn ymmär­tä­vä vir­ka­mies onkin, niin kyl­lä poliit­ti­sel­ta pää­tök­sen­teol­ta voi­si odot­taa vah­vem­paa suun­nan­näyt­töä täs­sä­kin asiassa.

  17. KariS, sehän nime­no­maan vähen­täi­si seka­vuut­ta, jos voi­si kul­kea koko mat­kan ajo­ra­dal­la sen sijaan, että jat­ku­vas­ti jou­tuu vaih­te­le­maan ajo­ra­dan, pyö­rä­kais­tan ja mil­loin mis­sä­kin kul­ke­van pyö­rä­tien välillä.

  18. Haluai­sin tie­liik­ken­ne­la­kiin myös sel­lai­sen muu­tok­sen, jon­ka mukaan yksi alle kak­si­tois­ta­vuo­ti­aan kans­sa pyö­räi­le­vä aikui­nen saa pyö­räil­lä jal­ka­käy­tä­väl­lä tai käve­ly­tiel­lä, jos se on lap­sen tur­val­li­suu­den kan­nal­ta perusteltua.

  19. Olli Pot­to­nen: Jos ymmär­sin oikein niin Osmon esii­not­ta­ma aja­tus, jota on pal­jon poh­dit­tu eri­lai­sil­la fil­la­ri­foo­ru­meil­la, sal­li­si pyö­räi­lyn jal­ka­käy­tä­vil­lä. Tai sel­lai­sil­la jal­ka­käy­tä­vil­lä jois­sa oli­si tuo lisäkilpi. 

    Ei sii­nä sinäl­lään mitään, mut­ta minun point­ti on, että jäte­tään nyt uusien lii­ken­ne­sään­tö­jen ruk­kaa­mi­nen ja käy­te­tään niin hen­ki­set kuin aineel­li­set resurs­sit lii­ken­teen suun­nit­te­luun niin, että pyö­räi­ly­kin oikeas­ti helpottuu. 

    Hel­sin­gis­sä lii­ken­ne­suu­nit­te­lu on pirs­tot­tu ja ohjat­tu yksit­täis­ten pik­ku­asioi­den kans­sa näper­te­lyk­si, koko­nai­suu­den hal­lin­ta puut­tuu ja sitä kaut­ta niin autoi­lu, pyö­räi­ly kuin jul­ki­nen lii­ken­ne tak­ku­aa. Kaik­ki kärsii.

    Rai­de­lii­ken­teel­lä on sit­ten omat ongel­man­sa, junat kul­kee ajal­laan vai jos ei ole pak­kas­ta, kuu­maa, lumi­sa­det­ta, leh­ti­ke­liä, vesi­sa­det­ta tai kalus­to ei ole rik­ki. Siis muu­ta­ma­na päi­vä­nä vuo­des­sa. Muu lii­ken­ne tök­kii aina. Bus­sit mate­le­vat kai­kis­ta bus­si­kais­tois­ta ja lii­ken­ne­va­loe­tuuk­sis­ta huo­li­mat­ta, hen­ki­lö­au­toi­li­jat istu­vat tur­his­sa ruuh­kis­sa vää­rin­suun­ni­tel­tu­jen lii­ken­ne­jär­jes­te­ly­jen vuok­si, pyö­räi­li­jä ei tie­dä mis­sä ajai­si kun pyö­rä­tie muut­tuu yks­kaks jal­ka­käy­tä­väk­si kiel­le­tyn ajo­suun­nan kaduk­si jne, ja ajaa sit­ten mis­sä sattuu. 

    Jos suun­nit­te­lun läh­tö­koh­dak­si otet­tai­siin lii­ken­teen suju­vuus, eikä jon­kun lii­ken­ne­muo­don suo­si­mi­nen mui­den liik­ku­mis­ta vai­keut­ta­mal­la, koko sys­tee­mi sujui­si paremmin.

  20. Tun­tuu­pa mene­vän sel­vät asiat sekai­sin. Pyö­räi­li­jäl­lä ei jat­kos­sa­kaan kuu­lu olla yhtään mitään asi­aa jal­ka­käy­tä­väl­le. Nyt puhu­taan sii­tä että pyö­räi­li­jä sai­si tie­tyis­sä tapauk­sis­sa ajaa pyö­rä­tien sijas­ta myös ajo­ra­dal­la mikä­li itse kat­soo sen suju­vam­mak­si ja turvallisemmaksi.

  21. Kan­nat­taa muis­taa että pol­ku­pyö­rä on ajo­neu­vo, jon­ka aja­mi­seen ei tosin tar­vit­se osa­ta liikennesääntöjä. 

    Auto on myös ajo­neu­vo, mut­ta sen aja­mi­seen täy­tyy olla täy­si-ikäi­nen, käy­dä kurs­si ja suo­rit­taa tut­kin­to hyväksyttävästi. 

    Jalan kul­ke­mi­seen ei tar­vit­se osa­ta lii­ken­ne­sään­tö­jä, puo­li­tois­ta­vuo­tias­kin osaa kävel­lä (ja usein saa teh­dä niin ilman van­hem­pien kont­rol­lia), huma­las­sa olo on sal­lit­tua eikä mie­len­ter­veys­po­ti­lai­ta­kaan ole kiel­let­ty jul­ki­sil­la jal­ka­käy­tä­vil­lä kävelyä.

    Miten nämä ryh­mät sopi­vat tois­ten­sa sekaan? 

    Sään­tö­jen mukaan liik­ku­vat ajo­neu­vot tule­vat par­hai­ten toi­meen kes­ke­nään kun­han kul­jet­ta­ja-ohjaa­jat toi­mi­vat sel­keäs­ti, tark­kai­le­vat ympä­ris­töään ja tie­dot­ta­vat muil­le aikeistaan.
    Jalan­kul­ki­jois­ta sen sijaan ei voi kos­kaan tietää. 

    Oli­si­ko ajo­ra­dal­la pyö­räi­ly mah­dol­lis­ta sal­lia siis vain sil­loin, kun pyö­räi­li­jäl­lä on voi­mas­sao­le­va ajo­kort­ti ras­kaam­paan ajo­neu­voon. Väy­liä ei ero­tet­tai­si väli­neen mukaan vaan osaa­mi­sen mukaan.

  22. KariS: Käy­tän­nös­sä täl­lä kui­ten­kin sal­lit­tai­siin monis­sa tapauk­sis­sa jär­ke­vin menet­te­ly­ta­pa, jota täl­lä­kin het­kel­le ylei­ses­ti nou­da­te­taan (joh­tuen tie­tys­ti val­von­nan puut­tees­sa). Uusien lii­ken­ne­merk­kien toi­mit­ta­mi­nen pai­kal­leen on vie­lä­pä mel­ko edul­lis­ta (ver­rat­tu­na siis esi­mer­kik­si asfal­tin tekoon ja mui­hin lii­ken­ne­väy­liin todel­li­suu­des­sa teh­tä­viin muutoksiin).

    Pol­ku­pyö­rä­hän on sii­tä eri­koi­nen ajo­neu­vo, että ulkoi­set sei­kat vai­kut­ta­vat sen nopeu­teen huo­mat­ta­vas­ti (ero­tuk­se­na mm. mopos­ta joka taas on vas­taa­vas­ti sii­tä eri­koi­nen moot­to­ria­jo­neu­vo, että se on suun­ni­tel­tu kul­ke­maan huip­pu­no­peut­taan ylä­mä­keen, vas­ta­tuu­leen ja tun­ti­kausia ker­ral­laan). Pie­ni­kin ala­mä­ki antaa saman tien kym­me­ni­sen kilo­met­riä lisä­vauh­tia, kun taas ylä­mä­keen var­sin­kin ras­kaam­pi pyö­rä hyytyy.

    Täs­sä tyyp­pie­si­merk­ki Tam­pe­reel­ta: http://goo.gl/5A2wb KLV on kapea, käy­tän­nös­sä jal­ka­käy­tä­vä, johon on lyö­ty vel­voit­ta­va pyö­rä­tie­merk­ki. Sil­lä on usein koi­ra­nul­koi­lut­ta­jia, lap­sia, ylös­päin mäkeä nouse­via pyö­räi­li­jöi­tä. Nopeus mäes­sä nousee lähes pol­ke­mat­ta­kin 40 kilo­met­riin tunnissa.

    Vaih­toeh­dot ovat:
    a) las­kea mäki alas KLV:ää pit­kin jar­ru­tel­len noin 15 km/h tun­nis­sa (lail­li­nen tapa)
    b) las­kea mäki alas KLV:ää pit­kin niin lujaa kuin pää­see (las­ket­ta­neen lii­ken­teen vaarantamiseksi)
    c) las­kea mäki alas ajo­ra­taa pit­kin mah­dol­li­sen auto­lii­ken­teen tah­dis­sa pysyen (suju­va, mut­ta lain­vas­tai­nen tapa)

    Tie­tä päi­vit­täin käyt­tä­vä työ­mat­ka- tai har­ras­tus­pyö­räi­li­jä lähes poik­keuk­set­ta valit­see c:n. Men­taa­li­sel­la tasol­la oli­si kui­ten­kin toi­vot­ta­vaa, että suju­vin ja tur­val­li­sin tapa ajaa oli­si myös laillinen.

    (Tam­pe­reen “paraa­ti­paik­koi­hin” kuu­lu­vaa Itse­näi­syy­den­ka­dun ala­mä­keä koh­ti kes­kus­taa voi­si joku luon­neh­tia saman tyyp­pi­sek­si pai­kak­si ja sen KLV:llä tapah­tui­kin pal­jon jul­ki­suut­ta saa­nut, lähes kuo­le­maan joh­ta­nut tapaus, jos­sa ilmei­ses­ti peläs­ty­nyt jalan­kul­ki­ja työn­si pol­ku­pyö­räi­li­jän ajo­ra­dal­le suo­raan bus­sin alle, mut­ta jätän fik­sum­pien arvioi­ta­vak­si, voi­daan­ko ajo­ra­taa pitää sii­nä niin tur­val­li­se­na, että sitä pit­kin voi­si ajaa)

  23. KariS, aja­tus on sal­lia ajo­ra­dal­la pyö­räi­ly lähes kaik­kial­la; tämän oli­si var­maan voi­nut sanoa Osmon avauk­ses­sa vie­lä vähän sel­keäm­min. Jal­ka­käy­tä­vil­lä pyö­räi­lyn sal­li­va lisä­kil­pi on vain laki­tek­ni­nen jip­po. Tar­koi­tus ei ole muut­taa yhtä­kään nykyis­tä jal­ka­käy­tä­vää sal­li­tuk­si pyö­rä­rei­tik­si. Tar­koi­tus on muut­taa nykyi­set pyö­rä­tiet jok­si­kin, jota pit­kin saa pyö­räil­lä, jos ei halua kul­kea ajo­ra­dal­la. Wie­nin lii­ken­ne­merk­ki­so­pi­muk­sen mukaan tämä jokin ei voi olla pyö­rä­tie, mut­ta se voi olla jal­ka­käy­tä­vä, jol­la on pyö­räi­lyn sal­li­va lisäkilpi.

    Kir­joi­tat, että pitäi­si käyt­tää hen­ki­set resurs­sit lii­ken­teen suun­nit­te­luun eikä lii­ken­ne­sään­tö­jen ruk­kaa­mi­seen. Eikö lii­ken­ne­sään­tö­jen kehit­tä­mi­nen muka ole lii­ken­teen suunnittelua?

    Fil­la­ris­to, mie­len­kiin­toi­nen ehdo­tus. Mut­ta mis­sä ajo­kor­tit­to­man pyö­räi­li­jän pitäi­si kul­kea, jos pyö­rä­tie­tä ei ole? Moot­to­ria­jo­neu­von aja­mi­seen­kaan ei muu­ten aina vaa­di­ta mitään kurs­sia tai tutkintoa.

  24. Olli Pot­to­nen: En ymmär­rä. “Tar­koi­tus ei ole muut­taa yhtä­kään nykyis­tä jal­ka­käy­tä­vää sal­li­tuk­si pyö­rä­rei­tik­si. Tar­koi­tus on muut­taa nykyi­set pyö­rä­tiet jok­si­kin, jota pit­kin saa pyö­räil­lä, jos ei halua kul­kea ajoradalla”

    Eikös tuos­sa ole ristiriitaa. 

    Minä kai­paan lisää sel­keyt­tä, en lisää uusia vaihtoehtoja.

    Tot­ta­kait lii­ken­ne­sään­tö­jen kehit­tä­mi­nen on lii­ken­ne­suun­nit­te­lua sekin, mut­ta tar­koi­tin nyt sel­lais­ta ihan tek­nis­tä lii­ken­ne­suun­nit­te­lua, eli pyö­rä­tie­ver­kon kehit­tä­mis­tä suh­tees­sa muu­hun lii­ken­tee­seen, ja lii­ken­teen koko­nai­suu­den parem­paa hal­lin­taa. Pyö­rä­tei­den tuli­si muo­dos­taa loo­gi­nen verk­ko jos­sa ei välil­lä tar­vit­se ajaa auto­jen seas­sa tai jalan­kul­ki­joi­ta väistellen

    Hel­sin­gis­sä voi­si jopa olla run­ko­verk­ko “high way” pyö­rä­tei­tä, kak­si­suun­tai­sia, kais­tat toi­sis­taan ero­tet­tu­ja kuten autoil­la moot­to­ri­tiel­lä, ja joi­den lähel­lä­kään ei oli­si käve­ly sal­lit­tua, pahim­mis­sa ris­teyk­sis­sä tun­ne­lei­den tai sil­to­jen avul­la eri­ta­so­rat­kai­su­ja jne. Kuu­los­taa ehkä uto­pis­ti­sel­ta, mut­ta mones­sa pai­kas­sa kui­ten­kin aika vähäi­sin muu­tok­sin toteu­tet­ta­vis­sa. Sii­tä hyö­tyi­si­vät kaik­ki, niin autoi­li­jat kuin kevyt lii­ken­ne. Ja jouk­ko­lii­ken­ne­kin sil­loin kun käyt­tää samo­ja katu­ja mui­den kans­sa. Ja ennen­kaik­kea tavoi­tet­ta pyö­räi­lyn kak­sin­ker­tais­ta­mi­ses­ta tukevaa.

  25. Olli Pot­to­nen: “Wie­nin lii­ken­ne­merk­ki­so­pi­muk­sen mukaan tämä jokin ei voi olla pyö­rä­tie, mut­ta se voi olla jal­ka­käy­tä­vä, jol­la on pyö­räi­lyn sal­li­va lisäkilpi.”

    Itse asias­sa Wie­nin lii­ken­ne­merk­ki­so­pi­mus ei mil­lään muo­toa estä otta­mas­ta käyt­töön vapaa­eh­toi­sen pyö­rä­tien merk­kiä (tai mitä tahan­sa muu­ta merk­kiä, jota ei sisäl­ly kysei­seen sopimukseen).

    Sen sijaan kysei­ses­sä sopi­muk­ses­sa sano­taan, että sini­sel­lä pyö­reäl­lä kil­vel­lä, jos­sa on pol­ku­pyö­rän kuva, saa mer­ki­tä ainoas­taan pakol­lis­ta pyö­rä­tie­tä (eli sitä ei voi käyt­tää esi­mer­kik­si vapaa­eh­toi­sen pyö­rä­tien tai hir­vi­va­roi­tuk­sen merkkinä).

    Vas­taa­vas­ti, jos tiet­tyyn tar­koi­tuk­seen on Wie­nin lii­ken­ne­merk­ki­so­pi­muk­ses­sa mää­ri­tet­ty merk­ki, niin kysei­seen tar­koi­tuk­seen on käy­tet­tä­vä kyseis­tä merk­kiä (eli pakol­lis­ta pyö­rä­tie­tä ei voi­da mer­ki­tä muul­la kuin sopi­muk­ses­sa mää­ri­tel­lyl­lä merkillä).

    Mikään ei muu­ten estä Suo­mea ehdot­ta­mas­ta muu­tok­sia tuo­hon Wie­nin sopimukseen.

  26. KariS, siis point­ti on, että pyö­räi­li­jä sai­si ajaa ajo­ra­dal­la tai pyö­rä­tiel­lä sen mukaan miten itse halu­aa. Jal­ka­käy­tä­vät pysy­vät enti­sel­lään, eli niil­lä on sal­lit­tu vain jalan­kul­ku. Ilmei­ses­ti tämä ei ole sitä, mitä sinä kai­paat, mut­ta juu­ri tätä minä ja muut­kin kaipaamme.

    Ris­to, olet aivan oikeas­sa. Jal­ka­käy­tä­väl­lä pyö­räi­lyn sal­li­van lisä­kil­ven sijaan voi­daan ottaa käyt­töön uusi vapaa­eh­toi­sen pyö­rä­tien merk­ki. Näil­lä vaih­toeh­doil­la ei kovin suur­ta eroa tai­da olla.

  27. Riit­ta: Haluai­sin tie­liik­ken­ne­kult­tuu­riin myös sel­lai­sen muu­tok­sen, että alle kak­si­tois­ta­vuo­tias voi­si tur­val­li­ses­ti pyö­räil­lä aikui­sen kans­sa ajoradalla.

  28. Fil­la­ris­to, mie­len­kiin­toi­nen ehdo­tus. Mut­ta mis­sä ajo­kor­tit­to­man pyö­räi­li­jän pitäi­si kul­kea, jos pyö­rä­tie­tä ei ole?

    Hyvä kysy­mys.
    Mik­si hei­tä siis nyt aje­taan auto­tiel­le — joko auto­jen sekaan tai omal­le kais­tal­leen kyy­när­pää­tun­tu­mal­le bus­sien kanssa?

    Moot­to­ria­jo­neu­von aja­mi­seen­kaan ei muu­ten aina vaa­di­ta mitään kurs­sia tai tutkintoa.

    Mil­loin täl­lai­nen on mah­dol­lis­ta ylei­sel­lä tiel­lä liikkuvalle?

  29. Kan­nat­taa muis­taa että pol­ku­pyö­rä on ajo­neu­vo, jon­ka aja­mi­seen ei tosin tar­vit­se osa­ta liikennesääntöjä.

    Absur­di väi­te. Kyl­lä pyö­räi­li­jän ja jalan­kul­ki­jan­kin on osat­ta­va liikennesäännöt. 

    Ajo­ra­dal­la aja­mi­sen sään­nöt eivät ole niin vai­keat, ettei­kö nii­tä voi­si ope­tel­la ihan itse­näi­ses­ti. Voi­si­han nii­tä opet­taa perus­kou­lus­sa­kin. Eivät ne ole mitään sala­tie­det­tä, jota voi oppia vain autokoulussa.

    Infran kehit­tä­mi­nen on tie­tys­ti tosi tar­peel­lis­ta, mut­ta menee vie­lä vuo­si­kym­me­niä ennen kuin Hel­sin­gis­sä on kel­vol­li­nen pyö­räin­fra. Sitä odo­tel­les­sa pitäi­si nime­no­maan sel­keyt­tää tie­lii­ken­ne­la­kia. Tie­lii­ken­ne­lain paran­ta­mi­nen oli­si nopea kei­no suju­voit­taa pyö­räi­lyä ja taa­ta pyö­räi­li­jän oikeus­tur­va. Tie­lii­ken­ne­la­ki vai­kut­taa myös asen­tei­siin ja sitä kaut­ta tur­val­li­suu­teen. Sik­si on tär­ke­ää että laki on pyö­räi­li­jän osal­ta sel­keä, ja tun­nus­taa pyö­rän vähin­tään tasa­ve­roi­se­na ajo­neu­vo­na, jol­la tulee voi­da ede­tä ajamalla. 

    Autoi­li­jan kan­nal­ta tämä on vähän koh­tuu­ton tilan­ne, sil­lä hän voi luul­la tuo­ta pyö­rä­tiek­si ja luul­la, että täl­lai­sel­ta tiel­tä tule­van pyö­räi­li­jän tuli­si väis­tää autoa, mut­ta kyse onkin tasa-arvoi­ses­ta risteyksestä.

    Tämän­kin takia pitäi­si perua vuo­den 1997 laki­mo­ka (TLL 14 § 4 mom) ja pala­ta sel­ke­ään sään­töön “oikeal­ta tule­vaa väis­te­tään”. Ja mik­sei suo­raan, että ajo­ra­dal­la aja­va väis­tää aina pyö­rä­tiel­lä ja jal­ka­käy­tä­väl­lä kul­ki­jaa. Se oli­si sel­ke­ää. Pus­kas­ta tule­vil­le pyö­rä­teil­le voi aina lait­taa tar­vit­taes­sa kol­miot. Tuo vuo­den ‑97 laki­muu­tos on aiheut­ta­nut hir­vit­tä­vän mää­rän onnet­to­muuk­sil­le altis­ta­via väärinkäsityksiä.

  30. Mil­loin täl­lai­nen on mah­dol­lis­ta ylei­sel­lä tiel­lä liikkuvalle?

    Wan­hat kuo­le­man ja kes­ki-iän väli­lä keik­ku­vat ennen ’85 syn­ty­neet patut saa­vat päris­tel­lä mopol­la ilman korttia.

  31. Tot­ta kai kes­kei­sim­mät lii­ken­ne­sään­nöt tulee jokai­sen pyö­räi­li­jän osa­ta, vaik­kei ajo­kort­tia vaa­di­ta­kaan. Ne ope­te­taan sitä pait­si kou­lus­sa ala­luo­kil­la (toi­vot­ta­vas­ti oikein).

    Viros­sa on muu­ten käy­tän­tö, jos­sa pyö­räi­li­jäl­tä vaa­di­taan ajo­kort­ti, pait­si jos ajaa vain pyö­rä­teil­lä (tai lap­si ajaa jal­ka­käy­tä­väl­lä). Ajo­kort­ti on siis pakol­li­nen jos ajaa ajo­ra­dal­la. Kor­tin voi suo­rit­taa hel­pos­ti perus­kou­lus­sa 10-vuo­ti­aas­ta alkaen, mut­ta sii­hen liit­tyy kui­ten­kin teo­ria- ja ajo­koe, joi­den sisäl­tö on lais­sa mää­ri­tel­ty. https://www.riigiteataja.ee/akt/12831992

    Tuo­hon kysy­myk­seen, mil­loin Suo­mes­sa on mah­dol­lis­ta ajaa ylei­sel­lä tiel­lä moot­to­ria­jo­ne­vuol­la ilman ajo­kort­tia. Ennen vuot­ta 1985 syn­ty­neil­tä mopoi­li­joil­ta ei vaa­di­ta ajokorttia.

  32. Mau­no: “Kun nyt saa kai­kes­ta esit­tää mie­li­pi­teen­sä, niin tuol­la ket­jun alku­pääs­sä mai­nit­tiin mopot, ne pitäi­si pois­taa pyö­tä­teil­tä ja siir­tää auto­jen sekaan. Mopo­jen ja mopoau­to­jen nopeus­ra­joit­ta­mi­nen oli­si lope­tet­ta­va, ope­tam­me nuo­ria jo pie­nes­tä pitäen hal­vek­si­maan lakia, polii­sia ja perus­teet­to­mia sääntöjä.”

    Mihin ihmeen oike­aan ja todel­li­seen tar­pe­seen nii­tä mopo­ja ja mopoau­to­ja oikein tar­vi­taan? Sii­hen, että tei­ni­viik­set voi­vat kul­kea kou­lu­mat­kan­sa mopol­la fil­la­rin tai bus­sin sijaan? Ja sit­ten kokoon­tua iltai­sin 2T-ben­sal­le, tupa­kal­le, limu­vii­nal­le ja tei­niangs­til­le hai­se­viin yleis­tä pahen­nus­ta herät­tä­viin lösseihin?

    Oikea rat­kai­su­han oli­si kiel­tää koko ajo­neu­vo­luok­ka — sii­nä lak­kai­si­vat ongel­mat pyö­rä­tei­den ter­ro­ri­soin­tien kuin ajo­ra­to­jen tuk­ki­mi­sen­kin koh­dal­la. Ne tei­nit, jot­ka aivan ehdot­to­mas­ti haluai­si­vat pääs­tä päris­te­le­mään, voi­vat aivan taa­tus­ti odot­taa vuo­den kevarikorttia.

  33. Ei ole miten­kään absur­dia sanoa että pyö­räi­li­jän tai jalan­kul­ki­jan ei oikeas­ti tar­vit­se osa­ta lii­ken­ne­sään­tö­jä kos­ka käy­tän­nös­sä näin todel­la­kin on.

    Teo­reet­ti­ses­sa ihan­ne­maa­il­mas­sa kan­sa­lai­nen toki kou­lu­te­taan perus­kou­lus­sa hal­lit­se­maan yhteis­kun­nas­sa tar­vit­ta­vat tai­dot ja hän muis­taa sään­nöt käyt­täy­tyen nii­den mukaan. 

    Tosie­lä­mäs­sä kau­pun­ki­ka­duil­la ja kylä­rai­teil­la kul­kee monen­mois­ta vipel­tä­jää joil­la on outo­ja, jopa absur­de­ja, käsi­tyk­siä ja usko­muk­sia liikenteestä. 

    Monet näis­tä ovat aikui­sia, elä­mäs­sään muu­ten pär­jää­viä ja muul­ta käy­tök­sel­tään täy­sin nor­maa­le­ja eikä sään­tö­jen mukaan kul­ke­val­la ole vält­tä­mät­tä mitään ennak­ko­aa­vis­tus­ta että täl­lai­nen absur­di vipel­tä­jä hyp­pää­kin yhtäk­kiä eteen. 

    Sään­tö­jen osaa­mis­ta ja nou­dat­ta­mis­ta ei myös­kään mil­lään lail­la val­vo­ta. Satun­nai­sia punai­sia­päin­kä­ve­ly­kam­pan­joi­ta tai syk­syn fil­la­ri­va­lo­rat­sioi­ta lukuu­not­ta­mat­ta polii­si jät­tää kevyen liken­teen väy­lät nii­den omien vii­da­kon lakien armoille.

  34. Rin­nas­tan täs­sä teks­tis­sä lii­ken­ne­sään­tö­jen osaa­mi­sen ja nou­dat­ta­mi­sen. Teo­reet­ti­nen tilan­ne, että tiel­lä liik­ku­ja ei osaa lii­ken­ne­sään­tö­jä mut­ta vahin­gos­sa tulee aina nou­dat­ta­neek­si nii­tä, on epä­oleel­li­nen, kos­ka sil­loin mitään ongel­maa ei ole.

    “Ei ole miten­kään absur­dia sanoa että pyö­räi­li­jän tai jalan­kul­ki­jan ei oikeas­ti tar­vit­se osa­ta lii­ken­ne­sään­tö­jä kos­ka käy­tän­nös­sä näin todel­la­kin on.” 

    Sil­loin ei ole myös­kään absur­dia sanoa että autoi­li­jan ei oikeas­ti tar­vit­se osa­ta lii­ken­ne­sään­tö­jä kos­ka käy­tän­nös­sä näin todel­la­kin on. Autoa­han on täy­sin mah­dol­lis­ta ajaa tun­te­mat­ta ja nou­dat­ta­mat­ta lii­ken­ne­sään­tö­jä ja jopa ilman kort­tia*. Se vain on lai­ton­ta. Ihan samal­la taval­la on lai­ton­ta rik­koa lii­ken­ne­sään­tö­jä pyö­räil­len tai jalan­kul­ki­ja­na. Ei pyö­räi­li­jää sen enem­pää kuin autoi­li­jaa­kaan vapau­te­ta oikeu­des­sa vas­tuus­ta sil­lä perus­teel­la, ettei hänen tar­vit­se osa­ta lii­ken­ne­sään­tö­jä. Laki kos­kee kaik­kia, ei vain ajo­kor­til­li­sia. Kyl­lä kaik­kien tiel­lä liik­ku­jien tar­vit­see osa­ta lii­ken­ne­sään­nöt. Ja ne on mah­dol­lis­ta ope­tel­la itse.

    “Sään­tö­jen osaa­mis­ta ja nou­dat­ta­mis­ta ei myös­kään mil­lään lail­la val­vo­ta. Satun­nai­sia punai­sia­päin­kä­ve­ly­kam­pan­joi­ta tai syk­syn fil­la­ri­va­lo­rat­sioi­ta lukuu­not­ta­mat­ta polii­si jät­tää kevyen liken­teen väy­lät nii­den omien vii­da­kon lakien armoille.” 

    Kyl­lä val­vo­taan. Kuten sanoit, pyö­räi­li­jöil­le­kin teh­dään rat­sioi­ta. (Rat­siat ovat muu­ten aina satun­nai­sia, muu­ten ne eivät oli­si rat­sioi­ta.) Polii­si voi antaa pyö­räi­li­jäl­le sakot lii­ken­ne­sään­tö­jen rik­ko­mi­ses­ta ihan samal­la taval­la kuin autoi­li­jal­le­kin. Eikä sen tar­vit­se edes tapah­tua rat­sias­sa. Autoi­li­joi­den sään­tö­jen nou­dat­ta­mis­ta val­vo­taan tie­tys­ti enem­män. Tämä voi ehkä joh­tua esi­mer­kik­si sii­tä, että ton­nien pai­noi­sel­la möh­kä­leel­lä, jol­la pää­see rei­lus­ti yli 100 km/h, saa tyries­sään aikaan huo­mat­ta­van pal­jon pahem­paa vahin­koa viat­to­mil­le sivul­li­sil­le, kuin muu­ta­mien kilo­jen pai­noi­sel­la pyö­räl­lä, jol­la ajaes­saan vaa­ran­taa lähin­nä itsen­sä. Mut­ta se ei tar­koi­ta, ettei­kö pyö­räi­li­jän ihan juri­di­ses­ti­kin pitäi­si osa­ta lii­ken­ne­sään­nöt, ja ettei­kö sitä valvottaisi.

    Jos lii­ken­ne­sään­tö­jen osaa­mi­sen “val­von­nak­si” las­ket­tai­siin ainoas­taan ajo-oikeu­den kont­rol­loi­mi­nen kul­jet­ta­jan­tut­kin­nol­la, yhtä lail­la pitäi­si väit­tää, ettei autoi­li­joi­den­kaan lii­ken­ne­sään­tö­jen osaa­mis­ta val­vo­ta mil­lään lail­la. Nimit­täin sen jäl­keen, kun on ker­ran vuo­na kivi onnis­tu­nut ajo­tut­kin­non läpäi­se­mään. Sen jäl­keen lii­ken­ne­sään­nöt ovat voi­neet muut­tua, mut­ta tie­to­jaan ei ole tar­vin­nut päi­vit­tää ja van­hat­kin tie­dot voi unoh­taa vapaas­ti. Ei nii­tä autoi­li­joil­ta­kaan kukaan kyse­le. Ja niin­pä tosie­lä­mäs­sä todel­la­kin näkee monen­lais­ta autoi­li­jaa, joil­la on outo­ja, jopa absur­de­ja, ja erit­täin vaa­ral­li­sia käsi­tyk­siä ja usko­muk­sia liikennesäännöistä. 

    Vali­tet­ta­vas­ti ajo­kort­ti ei siis ole tae lii­ken­ne­sään­tö­jen osaa­mi­ses­ta. Tämän voi tode­ta ihan itse käve­le­mäl­lä johon­kin kadun­kul­maan vaik­ka Hel­sin­gis­sä ja avaa­mal­la sil­mät. Tai täs­sä eräs “tie­teel­li­sem­pi” läh­de: Porin lii­ken­ne­tur­val­li­suus­suun­ni­tel­ma 2010 (ks. luku 2.5 Lii­ken­ne­tut­ki­muk­set). Ei oli­si mikään has­sum­pi jut­tu, jos kul­jet­ta­jan­tut­kin­non teo­ria­koe pitäi­si uusia vaik­ka vii­den vuo­den välein. Perus­kou­lus­sa voi­si olla oppi­vel­vol­li­suu­teen kuu­lu­va lii­ken­ne­sään­tö­koe kai­kil­le kansalaisille.

    Pala­tak­se­ni asian yti­meen: vapaa­eh­toi­nen pyö­rä­tie oli­si lois­to­jut­tu, ja ajo­ra­dal­la pyö­räl­lä aja­mi­seen ei tar­vi­ta ajokorttia.

    *) Näi­tä kor­tit­to­mia kus­ke­ja­han jää kiin­ni har­va se päivä.

  35. KSE kysäi­si että mihin mopo­ja tar­vi­taan? Ne kuu­luu joten­kin mei­dän kult­tuu­riin. Maas­to-moot­to­ri­ve­kot­ti­mis­ta voi­si ilkeäs­ti sanoa että nii­tä tar­vi­taan mar­jan­poi­mi­joi­den ja rat­sas­ta­jien kiusak­si. Nyt­hän perus­te­taan Öster­sun­do­miin­kin viral­li­nen 1800 ha:n moot­to­riur­hei­lu­puis­to. Vaik­ka ei ne Hel­sin­gin ja Van­taan Päri­nä­mie­het siel­lä kan­sa­lais­puis­tos­sa tule pysy­mään, ovat ne jat­kos­sa­kin koko tie­noon riesana.

  36. Mie­les­tä­ni yli 12-vuo­ti­aal­la pyö­räi­li­jäl­lä ei sai­si mis­sään olo­suh­teis­sa olla oikeut­ta ajaa jalan­kul­ki­joi­den seas­sa. Jal­ka­käy­tä­väl­lä kul­ke­via pik­ku­lap­sia, vam­mai­sia ja van­huk­sia ei voi eikä saa vas­tuut­taa varo­maan itse­ään nopeam­pia kulkijoita.
    Itse inhoan seka­väy­liä niin pyö­räil­les­sä­ni kuin kul­kies­sa­ni jalan­kin. Koko nau­tin­to kar­siin­tuu jat­ku­vaan kans­sa­kul­ki­joi­den liik­kei­den ennakointiin.
    Jalan­kul­ki­ja on lii­ken­teen perus­yk­sik­kö — jokai­nen meis­tä on jaloil­leen las­keu­tues­saan jalan­kul­ki­ja, olem­me sit­ten nous­seet hen­ki­lö­au­tos­ta, bus­sis­ta tai vaik­ka­pa pyö­rän satulasta.
    Kun nyky­käy­tän­tö­kin — siis lai­ton pyö­räi­ly jal­ka­käy­tä­väl­lä — osoit­taa kuin­ka vähän kans­sa­kul­ki­joi­den hen­ki ja ter­veys hei­lut­taa aikui­sia pyö­räi­li­jöi­tä, sumen­tai­si “vapaeh­toi­nen pyö­rä­tie” lopun­kin har­kin­ta­ky­vyn näil­tä jal­ka­käy­tä­vien ritareilta.
    Muu­ten olen sitä miel­tä, että pyö­riin tar­vi­taan kat­sas­tus­va­rus­teek­si nopeus­mit­ta­rin sekä aja­ja­koh­tai­nen vakuu­tus­kil­pi — oli­si muu­ten autois­sa­kin pal­jon parem­pi kuin nykyi­nen rekisterisysteemi.

  37. Eero Pasa­nen ja Mik­ko Räsä­nen Hel­sin­gin kau­pun­gin­suun­nit­te­lu­vi­ras­tos­ta jul­kai­si­vat 1999 tut­ki­muk­sen “Pyö­räi­lyn ris­kit Hel­sin­gis­sä.” Tut­ki­muk­sen mukaan kadun­var­ren pyö­rä­tiel­lä pyö­räi­ly on vaa­ral­lis­ta-sil­loin pyö­räi­li­jä tulee ris­teyk­seen autoi­li­jan kan­nal­ta han­ka­las­ti havait­ta­vas­ti. Ajo­ra­dal­la pyö­räi­ly on turvallisempaa.

    Ajo­ra­dal­la pyö­räi­ly tulee sal­lia, sekä suju­vuu­den että tur­val­li­suu­den takia.

  38. Minun mie­les­sä­ni tämän voi­si hoi­taa yksin­ker­tais­ta­mal­la mah­dol­li­sim­man pit­käl­le. Kos­ka lai­te nimel­tä pol­ku­pyö­rä on sel­lai­nen, että sitä käy­te­tään sekä pit­kän mat­kan nopea­vauh­ti­se­na lii­ken­ne­vä­li­nee­nä että pik­ku­las­ten piha­le­lu­na ja kai­ken­lai­se­na tuol­ta välil­tä, pitäi­si sitä pys­tyä käyt­tä­mään tar­peen mukaan.
    Eli pyö­räl­lä saa ajaa joka pai­kas­sa, ellei sitä ole erik­seen kiel­let­ty (moot­to­ri­tie, eri­tyi­sen kapea jalan­kul­ku­väy­lä). Siis tiel­lä, jal­ka­käy­tä­väl­lä, myös suojatiellä.
    Tiel­lä pyö­räi­li­jäl­lä on nor­maa­lit tien­käyt­tö­oi­keu­det ja ‑vel­vol­li­suu­det. Muu­al­la pyö­räi­li­jät varo­vat ja väis­tä­vät kaik­kea. Sovit­ta­vat vauh­tin­sa siis jalan­kul­ki­joi­den mukaan. Näin­hän asia on jo kävelykaduilla.
    Yhdis­tet­tyä kevyen lii­ken­teen merk­kiä ei tar­vit­tai­si lain­kaan. Siel­lä mis­sä ei saa ajaa tiel­lä, pitää olla erillinen/erotettu pyörätie.
    Mopot saa­vat ajaa pyö­rä­tiel­lä niis­sä har­vois­sa pai­kois­sa mis­sä pyö­rä­tie on merkitty.
    Jalan­kul­ki­joi­den ja koi­ra­nul­koi­lut­ta­jien ei tar­vit­se mureh­tia sii­tä kul­kee­ko kes­kel­lä tie­tä vai lai­das­sa ja pitää­kö varoa pyö­räi­li­jöi­tä vai ei (yli nor­maa­lin huomioimisen).
    Pyö­räi­li­jät menet­täi­si­vät ylet­tö­män kaa­haus­mah­dol­li­suu­ten­sa esim. kes­kus­puis­tos­sa, mut­ta sai­si­vat suju­vat katuyhteydet.

  39. Nas­tan­kyl­vä­jä on näh­ty! Ruo­ho­lah­des­sa, Laut­ta­saa­ren sil­lal­la ja Kai­vo­puis­ton kul­mil­la on lii­kus­kel­lut taas tuo hyvin pyö­räi­li­jöi­den kes­kuu­des­sa tun­net­tu nas­tan­kyl­vä­jä. Olen saa­nut pai­ka­ta kulu­va­na kevää­nä taas kym­me­niä ren­kai­ta. Mik­si joku sai­ras ihmi­nen koet­taa paran­taa maa­il­maa sil­lä että kyl­vää nas­to­ja pyö­rä­teil­le. Alus­sa luu­lin että sil­lä halu­taan estää fil­la­ris­te­ja aja­mas­ta jal­ka­käy­tä­vil­lä. Olen nyt löy­tä­nyt nas­to­ja ainoas­taan pyö­rä­tei­den puo­lel­ta. Täl­lä hom­mal­la­han saa­daan pyö­räi­li­jät jalkakäytäville.

    Meil­lä Suo­mes­sa, vaik­ka oli­si vain yksi jala­kul­ki­ja, hän ahdis­tuu jos tie­tää että fil­la­ris­ti tekee vas­toin sään­tö­jä ja ajaa jal­ka­käy­tä­väl­lä. Toi­saal­ta jala­kul­ki­ja ja koko muu lii­ken­ne saa vapaas­ti vali­ta tai tuk­kia sen pyö­rä­tien puo­len kun sil­tä tuntuu. 

    Jos­pa ostai­sim­me nas­tan­kyl­vä­jäl­le mat­ka­li­pun Filip­pii­neil­le tai jon­ne­kin muu­al­le Aasian maa­han. Sai­si huo­ma­ta tilaa meil­lä vie­lä on, ja että ei se lii­ken­teen vils­ke ketää tapa, ellet koe vas­tus­ta­ma­ton­ta halua hypel­lä hal­lit­se­mat­to­mas­ti sin­ne tän­ne vaan säiy­tät, pää­piir­teit­täin suun­ta­si ja nopeutesi. 

    Moni on meil­lä Suo­mes­sa koet­ta­nut par­haan­sa saa­da minua osu­maan itsee­nä 45 ympä­ri­vuo­ti­sen fil­la­ris­tiu­ra­ni aika­na, sii­nä kos­kaa onnis­tu­mat­ta. Koi­rat, huu­ruik­ku­nai­set autot ja kän­nyk­kään­pu­hu­jat, kai­kil­ta olen pääs­syt kar­kuun. Eikä etee­ni pää­se edel­leen­kään, sil­lä fil­la­ris­ti kyke­nee vää­jää­mät­tä hal­lit­se­maan itsen­sä ja ympä­ris­töä oppii seu­raa­maan. Tämän voi­si ker­toa noil­le nas­to­ja kyl­vä­vil­le tol­va­noil­le jot­ka ajat­te­le­vat että fil­la­rin satu­las­sa istuu yksi heistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.