Onnittelut Jan Vapaavuorelle

Eduskun­ta hyväksyi selvin numeroin raken­nus­lain muu­tok­sen, joka rajaa kau­pan suuryk­siköi­den rak­en­tamista keskelle ei mitään. Lois­ta­va jut­tu! Hyvin tapeltu!

Tosin tähän liitet­ti­in näköjään hal­li­tus­puoluei­den sopimuk­ses­ta vesi­tyspon­si, jos­sa tuet­ti­in maakun­tali­it­to­jen roo­lia maankäytössä. Paljon autoli­iken­net­tä syn­nyt­tävien kauko­mar­ket­tien mainet­ta viher­pesti­in sil­lä, että ne pitäisi vas­taavasti rak­en­taa puus­ta. Hoh hoijaa!

Helsin­gin Sanomat uuti­soi lain aiem­pia vai­hei­ta näyt­tävästi, mut­ta kat­soi bitit niin kalli­ik­si, ettei vaivau­tunut mainit­se­maan lain läpi­menos­ta mitään net­ti­sivuil­laan. Kat­so­taan huomen­na, oliko se kuitenkin paperi­palan arvoista.

82 vastausta artikkeliin “Onnittelut Jan Vapaavuorelle”

  1. Jos asioi­ta kut­su­taan niiden oikeil­la nimil­lä, niin tuo on helsinkiläistä siltarumpupolitikointia.

  2. Hienoa, ei ne lan­de­paukut kuitenkaan omaa paras­taan ymmär­rä, nehän ovat luon­teeltaan iloisia ja huo­let­to­mia ja pitävät paljon soitos­ta ja melu­avista leikeistä.

    Ja kaikki­han tietää mitä tehdä jos halu­aa maakun­tien kyykyt­tämisen lop­pu­van, äänestää vaan per­su­ja tottakai.

  3. Tiedo­tusvä­lineil­lä lie­nee vähän muu­ta mielessä juuri nyt.

    Tosin tähän liitet­ti­in näköjään hal­li­tus­puoluei­den sopimuk­ses­ta vesi­tyspon­si, jos­sa tuet­ti­in maakun­tali­it­to­jen roo­lia maankäytössä. Paljon autoli­iken­net­tä syn­nyt­tävien kauko­mar­ket­tien mainet­ta viher­pesti­in sil­lä, että ne pitäisi vas­taavasti rak­en­taa puus­ta. Hoh hoijaa!

    Voisiko tuo­hon vielä saa­da sel­l­aisen lisäyk­sen että puus­ta rak­en­tamista saa päästökaup­paa vas­taa­van alen­nuk­sen kiin­teistöveros­ta, mut­ta vas­taavasti per­itään välil­lis­es­ti aiheute­tu­ista liiken­teen päästöistä korotet­tua kiinteistöveroa. 🙂

    1. Voisiko tuo­hon vielä saa­da sel­l­aisen lisäyk­sen että puus­ta rak­en­tamista saa päästökaup­paa vas­taa­van alen­nuk­sen kiin­teistöveros­ta, mut­ta vas­taavasti per­itään välil­lis­es­ti aiheute­tu­ista liiken­teen päästöistä korotet­tua kiinteistöveroa.

      Maail­ma kan­nat­taa pitää ymmär­ret­tävänä eikä sotkea esimerkik­si ener­giavero­tus­ta ja kiin­teistövero­tus­ta. Lisäk­si betonin hin­nas­sa on jo päästökau­pan mukainen koro­tus hiilid­iok­sidipäästöistä, joten puu­rak­en­tamisen ei oikeas­t­aan pitäisi saa­da sen päälle kil­pailue­t­ua toiseen kertaan. .

  4. Vapaavuorelta poikkeuk­sel­lisen hyvää työtä järkevän asian puoles­ta. Mut­ta Hesari seurasi oikeutetusti paljon mie­lenki­in­toisem­paa jut­tua, kun Kivinie­mi yrit­ti pimit­tää 8 mil­jardin euron arvoisia lisä­takui­ta, joil­la pelaste­taan euroop­palais­ten pankkien omis­ta­jien varoja.

  5. Kom­mu­nis­mi alkaa kyl­lä vilkkua silmis­sä. Jos kun­ta ja maakun­ta halu­a­vat jonkun sys­teemin pel­lolle ja mak­sa­vat yhteiskun­nalle tule­vat kulut, niin mitä helkkaria val­tio siihen puut­tuu? Ilmas­to­muu­tok­sen, taa­jamien liikkei­den vähen­tymisen vai mik­si? Autoilu itse asi­as­sa saat­taisi vähen­tyä, kun ei tartte lähteä ihan Tuuri­in asti kat­toon Keskisen kaup­paa. Tiet­ty Hesas­ta on help­po heit­el­lä mitä vaan, kun kaikkea alkaa olla riit­tämi­in ja nyt voi estää naa­purikun­tia saa­mas­ta jotain, ehkä. Kos­ka täl­läi­nen val­tion hol­hous on liikaa?

  6. Jos halu­taan pysäyt­tää huonekalukaup­po­jen ja autokaup­po­jen ja trak­torikaup­po­jen rak­en­t­a­mi­nen ja suo­jel­la ole­mas­saole­via kaup­po­ja kil­pailul­ta niin lak­i­han on hyvin onnistunut.

    En olisi ikipäivänä uskonut että tuo on kanane­dus­ta­jien tah­toti­la. Vapaavuori on tul­lut tälle maalle todel­la kalli­ik­si ministeriaikanaan.

  7. Mitä mieltä olette maaseudun autioi­tu­mis­es­ta? Pitäisikö kaik­ki toim­inta keskit­tää pääkaupunkiseudulle ja ihmis­ten asua suuris­sa kaupungeis­sa, jot­ta olisi ekologisempaa? 

    Maaseudul­la ei saisi olla mitään eikä ketään?

    Automar­ket­tien perus­tamista, turhan liiken­teen ja turhien tavaroiden han­kkimiseen kan­nus­tamista en kuitenkaan kan­na­ta siltikään, vaik­ka autioitu­va maaseu­tu on mielestäni hirvit­tävä sääli ja suuri mene­tys kansal­liselle vauraudellemme. 

    Todel­lista vau­raut­ta mielestäni olisi asum­i­nen väljästi puh­taas­sa luon­non ympäristössä sekä oman ravin­non tuot­ta­mi­nen itse mah­dol­lisim­man pitkälle. Työssäkäyn­nin vält­tämät­tömyys tekee kuvios­ta oma­l­ta osaltani mah­dot­toman ja vesit­täisi myös koko ekol­o­gisu­us­pointin. Sitä oikea­ta vauras­tu­mista odotellessa 🙂

    1. Jos Etelä-Savon erikoiskau­pat keskitetään Piek­sämäel­lä, siitä kär­sivät kaik­ki muu­ta Etelä-Savon taa­ja­mat, niin maaseu­tu­maiset kuin kaupunki­maiset ja kau­pan työl­lisyys heikkenee.

  8. Varhainen lin­tu madon löytää!

    On tänään paperiversiossa.

    Jokin aika sit­ten tuli tv-doku­ment­ti Piek­sämäeltä, jonne suun­nitelti­in Idea­parkia kuumeis­es­ti. Tämähän han­ke kaa­tui paljolti min­is­teri Vapaavuoren akti­ivisen toimin­nan tuloksena. 

    Oli jos­sain määrin surullista kat­sel­la, kuin­ka ylikävel­lyn oloisia piek­sämäkeläiset päätök­ses­tä oli­vat. Tuli väistämät­tä mieleen, että mikä oikeus Töölöstä käsin on määritel­lä asioi­ta täysin paikallis­ten ihmis­ten tah­don vastaisesti. 

    Ilmas­ton­muu­tos perus­teena on minus­ta kestämätön. Yksin Kiinas­sa myyti­in vuon­na 2010 17 miljoon­aa autoa — Suomes­sa 100 000. Eli onko tässä nyt mitään suh­teel­lisu­u­den­ta­jua mukana?

  9. Onnek­si täl­lä kuten kaavoituk­sel­lakaan ei ole mitään vaiku­tus­ta maan­hin­taan. Muual­la Suomes­sa asum­i­nen ja liike­vuokrat oli­vatkin liian halpo­ja, joten on syytäkin vähän pumpa­ta hin­to­ja ylöspäin.

    Ihan kuriosi­teet­ti­na, Osmo: onko Helsingis­sä tehdyt virheet pakko tois­taa koko val­takun­nan laa­juis­es­ti? Kuin­ka kallista asumisen ja yrit­tämisen pitää olla että se riit­tää? Lai­ta joku luku.

  10. Eli­na näköjään näkee piek­samäkeläiset yht­enä tasalaa­tuise­na joukkona, jol­la on yhteisenä pon­nis­tuk­se­na vai­h­taa lähipalvelu­iden verkos­to yhteen val­tavaan keskit­tymään, jonne keskimääräi­nen asioin­ti­mat­ka on hyvin pitkä ja käytän­nössä jok­seenkin pakko tehdä autolla.

    Tot­ta kai Idea­park-puuhaa­jat esi­in­tyvät muual­la piek­samäkeläis­ten yhteisen tah­don edus­ta­ji­na. Aivan kuten Eija-Riit­ta Korho­lakin mielel­lään aset­tuu julk­isu­udessa kaikkien suo­ma­lais­ten edus­ta­jak­si vas­tus­taes­saan EU-par­la­men­tis­sa työl­lisyy­den nimis­sä yri­tyk­siä vähen­tää teol­lisu­u­den ympäristövaikutuksia.

    Muistin virk­istys 1: Tiet­ty ker­rosneliömäärä kaup­paa elää tietys­tä määrästä ostovoimaa vaiku­tusalueel­laan ja kil­pailun dynami­ik­ka on sel­l­aista että isot syövät pienet. Ts. jos tehdään Idea­park­ki niin menetetään sama krsm2-määrä vas­taavia lähipalvelui­ta. Net­tona työ­paikat vähenevät. Tässä pitää nyt huomioi­da, että vaiku­tusalue on use­an kun­nan alueel­la, ja juuri tähän seikkaan Idea­parkkien suo­sio kun­tapäät­täjien kesku­udessa perus­tuu. Toisaal­ta myös siihen, että asettues­saan vas­tus­ta­maan Idea­parkkia kun­tapäät­täjät voivat olla var­mo­ja että joku naa­pureista tart­tuu syöt­ti­in ja työ­paikat val­u­vat sinne, eli tässä on erään­lainen kiristysaspekti.

    Jos joku esit­telee tieto­ja, joiden mukaan Idea­park­ki on net­tona lisän­nyt työl­lisyyt­tä vaiku­tusalueel­laan, kyse on tod. näk. joko ostovoiman kasvus­ta tarkastelu­jak­sol­la, säästämisas­teen vähen­e­mis­es­tä, tarkastelun riit­tämät­tömästä laa­ju­ud­es­ta tai ome­nat vs. appel­si­init ‑ver­tailus­ta.

    Muistin virk­istys 2: Logis­ti­ik­ka on olen­nais­es­ti tehokkaam­paa niin että jakelu hoide­taan lähikaup­poi­hin, joista asi­akkaat voivat hakea tavaran lihasvoimais­es­ti tai vain pienel­lä automatkalla. Täl­lä on huo­mat­ta­va vaiku­tus logis­ti­ikan keskei­sis­sä ympärisövaikutusluokissa.

  11. keskusteli­jat näem­mä ei tiedä mitä laki sisältää kun puhutaan automarketeista.

    Kyse­hän ei ole lainkaan automar­keteista, päivit­täis­tavarakaup­paa on säädel­ty tiukasti jo ennenkin, eli siis myyrmannirakentamista.

    Nyt on kyse tilaavievästä kau­pas­ta. Eli huonekalukau­pas­ta esim. Nuo kau­pat eivät vaan voi sijoit­tua keskus­ta-alueille eikä siinä olisi mitään järkeä muutenkaan käyt­tää kalli­impia neliöitä hehtaarihalleilssa.

    Käyrtän­nössä tuo laki vain antaa kil­pailusuo­juan kaikille nyt oleville kaupoille pois­taen huolen kil­pail­i­jan hankkeista.

  12. Hohhoi­jaa! Mik­si vas­tu­s­tat puurakentamista??

    Sel­l­aisen kuvan tuos­ta hohhoi­jaa kom­men­tis­tasi saa, että olisit jotenkin sitä vas­taan. Tuol­laiset yksi-kak­si ker­roksiset hal­lit voi aivan hyvin rak­en­taa puus­ta sil­loin kun niitä ylipäätään raken­netaan, mik­si käyt­tää hirvit­tävän hiil­i­jalan­jäl­jen omaavia beto­nia ja terästä? Kat­sop­pa Itäkeskuk­sen Pris­maa. Voiko rumem­paa raken­nus­ta enää tehdä, oikein tyyp­pies­imerk­ki betonirunk­ois­es­ta teräs­seinäis­es­tä hal­lista. Puus­ta ei saisi vahin­gos­sakaan niin rumaa

    Vapaavuoren toim­inta on ollut hyvää tässä kaup­pa­paik­ka asi­as­sa. Mil­loinka­han Vihreät kyke­nee johonkin samaan. Toisaal­ta Vapaavuori taitaa hötky­il­lä liikaa rak­en­tamisen uusien ener­giamääräys­ten kanssa, näyt­tää siltä, että olemme saa­mas­sa huonos­ti valmis­tel­lun ja tule­vaisu­udessa vielä oaljon epä­selvyyt­tä aiheut­ta­vat uudet määräyk­set. En puo­lus­ta esitet­ty­jen määräys­ten kaltoin kohtele­maa sähköläm­mi­tys­tä, mut­ta eri­laisil­la ker­toimil­la kikkaile­mal­la saata­vat raken­nusten ener­giate­hokku­us­lu­vut eivät tue aitoa ekol­o­gista ja ener­giate­hokas­ta rak­en­tamista ja asum­ista. Maaläm­pöpump­pukaup­pi­aille räätälöi­ty muutos.

    1. Vas­tus­tan viher­pe­sua. Ensin tuol­lainen keskelle erä­maa­ta raken­net­tu hal­li tuot­taa miljoo­nia ajoneu­vok­ilo­me­tre­jä vuodessa ja sit­ten tämä ympäristörikos pestään puh­taak­si puu­rak­en­tamisel­la. Mit­takaa­vat eivät oikein osu yhteen.
      Puu­rak­en­tamista tulee suosia.

  13. Juk­ka, olet oiekas­sa, mut­ta minus­ta täl­lä ter­mi­nol­o­gisel­la tai käsit­teel­lisel­lä puolel­la, miten nyt vaan, ei ole mitään merk­i­tys­tä. Mitä väliä on sil­lä mitä ne “kau­pan keskit­tymät” (sallinet täl­laisen yläkäsit­teen) myyvät — olen­nais­ta­han tässä on se, että niitä yritetään rak­en­taa sem­moisi­in paikkoi­hin, jois­sa ihmiset eivät liiku muutenkin suuris­sa mas­sois­sa, jol­loin toeutue­saan ko.hankkeet luo­vat lisää ympäristöä rasit­tavaa liikennettä.

  14. eve Ruo­hio. On tosi iso ero mitä myy­dään. Tilaavievä kaup­pa ei kil­paile keskus­to­jen kanssa eikä se voi luon­tev­asti sijoit­tua keskusta-alueille.

    Huonokalukau­pas­sa ei juos­ta kuin ker­ran vuodessa, ja kun sinne men­nään on vain eduk­si että ko kau­pat ovat yhdessä ryp­päässä jos­sakin kuin että ne oli­si­vat hajal­laan ympäri kaupunkia. Siitä sitä liiken­net­tä vas­ta aiheutuukin.

  15. Ne, joiden mielestä kau­pan suuryk­siköt ovat osoi­tus vapaan kil­pailun siu­nauk­sel­lisu­ud­es­ta, voisi­vat käy­dä tutus­tu­mas­sa Lem­päälän Ideaparkiin.

    Keskel­lä ei-mitään on val­ta­va ostoshel­vetti, jos­sa ei pelkästään myy­dä mitään huonekalu­ja vaan ihan päivit­täis­tavaroi­ta — elin­tarvikeista ja vaat­teista alka­en. (Myös Alko). Aivan samo­ja ketjuli­ikkeitä ja tuot­tei­ta löy­tyy kaupungeistakin.

    Ter­ve jär­ki sanoo että täl­lainen kehi­tys on pysäytettävä.

  16. Ei kait tarkoi­tus kuitenkaan ole tyystin kieltää kaup­po­jen rak­en­tamista muuallekin kuin kaupunkikeskus­toi­hin. Huonekalu­ja, auto­ja jne var­masti kau­pataan jatkos­sakin muual­la kuin keskus­tois­sa. Eikä rautakaup­pakaan oikein sovi keskus­toi­hin, kakkos­nelosen rah­taami­nen ruuhkaisil­la kaduil­la ei ole help­poa. Kär­jistät turhaan väit­tämäl­lä, että niitä tehtäisi­in keskelle erämaata. 

    Käsit­tääk­seni tarkoi­tus on rajoit­taa Idea­park-kaup­pakeskus tyyp­pis­ten päivit­täis- ja erikoitavarakaup­paan sekä eri­laisi­in “viihde“palveluihin keskit­tyvien iso­jen yksiköi­den sijoittumista. 

    Eli jos raken­netaan niin raken­netaan sit­ten edes ekol­o­gis­es­ti kestävim­mäl­lä taval­la. Siitä pis­teet niille päät­täjille jot­ka tuon lisäyk­sen sai­vat aikaan, vaik­ka sinä sitä näem­mä kritisoitkin

  17. Halu­aisin hah­mot­taa sitä, mitä tämä tarkoit­taa kaakkois-suomes­sa. Esimerkik­si tam­miku­us­sa rajan ylit­ti n. 700 tuhat­ta ihmistä ja tax-freen kasvu on alueel­la jotain 50–100% edel­lisvuo­teen ver­rat­tuna jne.

    Alueen kasvu­vauhti on todel­la rajua ja tule­vaisu­us näyt­tää, kuin­ka siitä selvitään. Lappeen­ran­nas­sa on nyt suun­nit­teil­la muu­tamia kaup­pakeskuk­sia. Näistä yksikään ei onnek­si ole tulos­sa kor­peen, mut­ta asi­akkaista merkit­tävä osa tulee varsin pitkän matkan päästä.

  18. Näyt­tää menevän puurot ja vel­lit sekaisin. Vaik­ka Piek­sämäen Idea­parkin kävi­jämääräodotus olikin mielestäni epäre­al­isti­nen (jatku­va kävi­jävir­ta mm. Pietarista, as if), ei se olisi ollut mikään pel­lolle kyhät­ty hal­li vaan aikalail­la nykyisen keskus­tan kyl­keen se oli tarkoi­tus sijoit­taa, vieläpä rautatiease­man tuntumaan. 

    En ole Vapaavuoren laki­in tutus­tunut, mut­ta miten määritel­lään “liian kaukana”? Km-määril­lä, jotenkin asukasluku­un suh­teutet­tuna vai miten? Miten real­is­tista on kuvitel­la, että autokaup­pa tai huonekalukaup­pa oikeasti sijoit­tuu edes pikkukaupungis­sa keskus­taan (mis­tä liiketi­lat, mis­tä asi­akas­park­it, mis­tä varas­toti­lat ja logis­ti­ik­ka jne.)? 

    Vaik­ka kan­natan yhdyskun­tarak­en­teen eheyt­tämistä, Vapaavuoren kan­ta haiskah­taa pahasti hesalais­ten meiningiltä — sinne kaik­ki, meille maakun­ti­in ei mitään.

  19. Kale­vi Härkö­nen: “Keskel­lä ei-mitään on val­ta­va ostoshel­vetti, jos­sa ei pelkästään myy­dä mitään huonekalu­ja vaan ihan päivit­täis­tavaroi­ta – elin­tarvikeista ja vaat­teista alka­en. (Myös Alko). Aivan samo­ja ketjuli­ikkeitä ja tuot­tei­ta löy­tyy kaupungeistakin.”

    Löy­tyy, mut­ta kaupungeista ei löy­dy käve­lykaupunkia, joka kai kuitenkin on Idea­parkkien ja vas­taavien kan­ta­va ajatus. 

    Idea­park on lähin vas­tine sel­l­aiselle kaupunkim­iljöölle jota Suomes­sa ei suos­tu­ta rak­en­ta­maan joitain har­vo­ja poikkeuk­sia luku­unot­ta­mat­ta. Aidon puut­teessa lavastekin kel­paa, ja ihmiset äänestävät herkästi jaloil­laan (tai tässä tapauk­ses­sa kumipyörillä).

    Minus­ta on aivan sur­re­al­isti­nen koke­mus juo­da lat­tea jos­sain Lem­päälän Idea­parkin piaz­za­l­la, vähän kuin köy­hän miehen Venet­ian.

  20. Monien Suomen kaupunkien, enkä tarkoi­ta nyt Helsinkiä, keskus­to­ja uhkaa näivet­ymi­nen jos tätä päätöstä ei olisi tehty. Ymmär­rän että se on autoil­e­van lap­siper­heen mielestä helpom­paa shop­pail­la moot­toritei­den var­sien hehtaar­i­halleis­sa mut­ta kaikil­la ei ole sitä mahdollisuutta.

  21. Rain­er, aika erikoista väit­tää että huonekalukau­pan sijoit­tumi­nen uhkaisi yhdenkään kaupun­gin keskustaa.

    Tilaavievä kaup­pa yksinker­tais­es­ti ei ole keskus­taan kuu­lu­vaa kaup­paa. Keskus­to­jen kanssa kil­pailee päivit­täis­tavaran suuryk­siköt, joi­hin täl­lä lakimuu­tok­sel­la ei vaikute­ta lainkaan. 

    Päivit­täis­tavaran suuryk­sikkö tarkoit­taa automer­ket­te­ja pitkin peltoja.

    Tilaavievän kau­pan suuryk­sikkö tarkoit­taa huonekalukaup­paa tai vastaavaa. 

    Joku sanoi joskus määritelmäk­si tilaavievälle kau­palle ja päivit­täis­tavarakau­palle että päivit­täis­tavarakau­pas­ta voi kan­taa ostok­set koti­in pyöräl­lä, tilaavievän kau­pan tavaroi­hin tarvi­taan auto.

  22. Täl­laiset päätök­set ker­to­vat ihmis­ten ylim­ielisyy­destä. Paikallis­es­ti oli vah­va tah­to toteut­taa. Mut­ta muual­ta sanelti­in, että miten pitää olla ja elää.

    Kokoomus ja vihreät pahimpia.

  23. Minus­ta kil­pailu­vi­ras­to otti tähän aiheeseen ihan aiheel­lis­es­ti kan­taa, että lain­muu­tok­sel­la on monia kil­pailu­oikeudel­lisia ulot­tovuuk­sia, joi­ta ei ole otet­tu huomioon.

    Kaupunkikeskus­to­jen ulkop­uolelle voidaan käsi­tyk­seni mukaan rak­en­taa jatkos­sakin, mut­ta vain maakun­takaavas­sa vara­tu­ille paikoille. Täl­lainen jär­jestelmä on lahjon­nalle, suh­muroin­nille ja muulle suo­ma­laistyyliselle poli­tikoin­nille altis. 

    Ennus­tan S‑ryhmälle men­estys­tä parhaiden tilo­jen, tont­tien ja raken­nu­s­paikko­jen saamises­sa niin kaupunkien keskus­tois­sa kuin niiden ulkopuolellakin.

    Päivit­täis­tavarakau­pan siir­tymi­nen kehien var­sil­la sijait­se­vi­in varas­toi­hin on minus­ta ongel­ma. Monia mui­ta, har­voin ostet­tavia, suurikokoisia ja painavia tavaroi­ta lie­nee ihan viisas myy­dä keskus­to­jen ulkopuolella.

  24. Ympäristömin­is­ter­iön luon­nok­ses­ta (YM7/500/2010) hal­li­tuk­sen esi­tyk­sek­si eduskun­nalle laik­si maankäyt­tö- ja raken­nus­lain muut­tamis­es­ta ilme­nee mm. seuraavaa: 

    “sään­te­lyn tiukken­e­m­i­nen on omi­aan lisäämään niukku­ut­ta suurmyymälän perus­tamiseen sovel­tuvas­ta maa-alas­ta, kun myös tilaa vaa­ti­va kaup­pa tulee mukaan samoille tont­ti­markki­noille kuin päivit­täis­tavarakaup­pa. Niukku­us on puolestaan omi­aan lisäämään tont­tikus­tan­nuk­sia, jot­ka kanavoitu­vat hin­toi­hin. Tätä ilmiötä ei ole huomioitu esi­tys­lu­on­nok­sen vaikutusarvioinnissa.”

    Minus­ta tämä ilmiö ansait­see myös Osmol­ta kommentin.

  25. Jos Etelä-Savon erikoiskau­pat keskitetään Mikke­li­in, siitä kär­sivät kaik­ki muut Etelä-Savon taa­ja­mat, niin maaseu­tu­maiset kuin kaupunki­maiset. Kau­pan työl­lisyys heikke­nee useim­mis­sa kau­pan uud­is­tuk­sis­sa, sil­lä luon­nol­lis­es­ti yrit­täjät suo­si­vat kus­tan­nussy­istä vähän työvoimaa vaa­tivia ratkaisu­ja. Pääsään­töis­es­ti tehokkaam­mat ratkaisut ovat eduk­si eikä haitak­si (palve­lu­ta­so voi myyjien vähetessä alen­tua, mut­ta tässä asi­as­sa ihmiset voivat äänestää jaloil­laan — tuskin kivi­jalka­kaup­po­ja, kyläkaup­po­ja ja palve­lutiske­jä halu­taan pakkokeinoin säilyttää).

    Sit­ten itse asi­aan. Asioista pitäisi keskustel­la niiden oikeil­la nimil­lä. Jos halu­taan siirtää Suomen asukkaat ja kaik­ki suuret kau­pat käve­lyetäisyydn päähän rautatieasemista ja muista joukkoli­iken­nemah­dol­lisuuk­sista, tästä voisi tehdä päätök­sen, ja sit­ten kaavoit­taa sen mukaan. Tai ainakin jokaisen tulisi sanoa omat tavoit­teet jul­ki, jot­ta eri vai­h­toe­hto­ja voi ver­tail­la. Pelkkä suurimpi­en ostoskeskusten ja huonekalulka­up­po­jen siirtämi­nen pääkaupunkiseudulle tai Mikke­li­in tai rautatieas­mien viereen kaavoitus­päätök­sil­lä ei ratkaise liiken­teen päästöon­gelmia eikä helpota ihmis­ten elämää.

    Pieni lisähuomio. Yhtälössä pitää ottaa huomioon myös mat­ka-aika eikä vain matkan pitu­us. Ruuhkat­toma­l­la ja liiken­neval­ot­toma­l­la maaseudul­la tun­nis­sa ja viidel­lä litral­la pääsee paljon kauem­mas kuin keskus­taa­jamis­sa. Myös matkan kohde voisi olla jos­sain ruuhkat­tomas­sa paikassa.

  26. Kysymys uudessa lais­sa ei ole siitä etteikö tilaa vieviä kaup­po­ja saisi rak­en­taa jatkos­sa keskus­to­jen ulkop­uolel­la vaan siitä että niitä saa rak­en­taa vain maakun­takaav­i­hin merkit­ty­i­hin paikkoi­hin. Eli ei minne tahansa. 

    Ns tilaa vievistä kaupoista hyvin suuri osa myy n puo­let muu­ta kuin tilaa vievää tavaraa. Niis­sä myy­dään jopa elin­tarvikkei­ta. Ota esim Tok­man­ni-kon­sernin eri nimel­lä kulke­vat sekatavara­hal­lit ja myös Ikea. Ei pöytäli­ina tai leikku­u­lau­ta ole mitään tilaa vievää tavaraa.

  27. veepee­hoo olettaa: 

    Eli­na näköjään näkee piek­samäkeläiset yht­enä tasalaa­tuise­na joukkona […] 

    Piek­sämäen val­tu­us­to puol­si läh­es yksimielis­es­ti Idea­parkia. Kaupun­gin johto oli yht­enä rin­ta­mana han­kkeen takana. 

    Toki löy­tyy joku kadun­mies, joka on eri mieltä. 

    Kuitenkin tässä tilanteessa on oikeutet­tua sanoa, että piek­sämäkeläiset jyrät­ti­in. Vai mitä virkaa koko edus­tuk­sel­lisel­la demokra­tial­la muuten on?

    Ei Idea­parkin idea ollut, että piek­sämäkeläiset hake­vat sieltä maitoli­transa. Tarkoi­tus oli luo­da tur­i­s­tirysä lin­ja-autoasem­i­neen ja jopa rautatieasem­i­neen Pietarin matkalaiset toiveis­sa. Käsit­tääk­seni koko kom­plek­si olisi sijoit­tunut suh­teel­lisen lähelle Piek­sämäen keskus­taa ja siten ainakin suun­nitel­mata­sol­la elävöit­tänyt myös sitä. 

    Käytätkö muuten sanaa Idea­park­ki ihan tietois­es­ti luo­maan kuvaa hehtaari­parkkipaikoista vai etkö ole huo­man­nut, että lop­pu­osa on park eli puisto? 

    Ja ei.. en ole Toi­vo Sukarin tyttöystävä.

  28. Rain­er, maakun­takaavo­ja päivitetään 15 vuo­den välein ja maakun­takaa­van päivit­tämi­nen kestää vuosikau­sia. Ei var­maan kukaan voi väit­tää tuo­ta mekanis­mia kovinkaan dynaamisek­si, ja kun sil­lä yritetään nyt ohja­ta han­ke­ta­son asioi­ta niin pieleen menee.

    Tuo toinen jut­tusi että Tok­man­nil­la myy­dään karkkia pitää paikkansa, mut­ta on oikeasti raken­nus­valvon­nan ongel­ma ja asi­at pitäisi lait­taa siel­lä kun­toon. Kaavoituk­sen ongel­ma tuo ei ole.

  29. Piek­sämäen Idea­parkin sijain­ti olisi noin kilo­metri, puoli­toista keskus­tas­ta etelään rauta­tien var­res­sa. Han­kkeen kus­tan­nuk­set huomioon otet­tuna vaik­ka oman radan­pätkän rak­en­t­a­mi­nen tuolle välille ei olisi suuri rasite, vielä kun val­tion rataverkol­ta voisi ajaa omia junia per­ille asti muualtakin. 

    VR:ää ei vis­si­in kiin­nos­ta eikä muil­la ole lail­lisia mah­dol­lisuuk­sia kokeil­la tällaista. 

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  30. OS:
    >…Ensin tuol­lainen keskelle erämaata
    >raken­net­tu halli …

    Minus­ta tämä helsinkiläisen ylim­ielisyy­den ilmen­tymä ylit­tää sietora­jan. Kat­so­taan nyt tuo­ta tyr­mät­tyä Piek­sämäen kaup­pakeskushanket­ta. Paik­ka oli tietääk­seni suun­nilleen tässä:
    http://maps.google.com/maps?f=q&source=s_q&hl=en&geocode=&q=pieks%C3%A4m%C3%A4ki,+finland&ie=UTF8&hq=&hnear=Pieks%C3%A4m%C3%A4ki,+Finland&ll=62.285332,27.178116&spn=0.029299,0.093555&z=13

    Siis junaradan var­res­sa ja taa­ja­man kyl­jessä. Jot­ta kaup­pakeskuk­sen voisi rak­en­taa merkit­tävästi lähem­mäs kaupun­gin keskus­taa, pitäisi tila­ta tsuna­mi siloit­ta­maan se van­ha keskus­ta alta pois. Tuoko on siis “keskel­lä erämaata”? 

    Mitä tämän torp­paamisel­la maakun­takaavaan vedoten saavutet­ti­in? Muu­ta kuin selvä viesti siitä, että tämän han­kkeen suun­nit­telijoiden taskus­sa ei ollut oikei­den puoluei­den — kokoomus ja vihreät — poli­itikko­ja ja virkamiehiä?

    1. Pekka Taipale,
      Tuo “keskelle erä­maa­ta” ei nyt viitan­nut Piek­samäen han­kkeeseen vaan niihin kym­meni­in han­kkeisi­in, joi­ta pelk­sätään uudel­la­mal­la on vireil­lä. Tuo­ta laki­a­han ei ole säädet­ty Piek­samäen tapaus­ta varten. SDe kaa­tui jo v
      Sil­lä, että Piek­samäen han­ke on radan var­res­sa ei toisaal­ta ole mitään merk­i­tys­tä. Tarvit­taisi­in myös ase­ma ja junia. Eihän alueel­la ole VR:n lähili­iken­net­tä. Koko rautatiey­htey­den merk­i­tys katoaa, jos matkaa on yli 500 metriä. Piek­sämeän han­ke perus­tuu 99,5‑prosenttisesti autoilu­un, se on täysver­i­nen automar­ket. Kuin­ka mon­ta ihmistä nyt edes asuu kevä­lyetäisyy­del­lä (500 m)?
      Tuo­ta lakia ei ole säädet­ty Piek­sämäkeä varten. Se kaa­tui jo van­han lain aikaan.

  31. @Elina

    Joo täy­tyy myön­tää että niputin Piek­samäen kohteen samaan paket­ti­in (Lem­päälän) Idea­park-tyyp­pis­ten han­kkei­den kanssa, ja väit­teeni kohdis­tu­i­v­at sel­l­aisi­in. Piek­sämä­ki on min­ulle “joku paik­ka jos­sain kaukana”, ja näem­mä siel­lä han­ke kytkey­tyy tuo­hon tur­is­miku­vioon ja on sikäli vähän eri (ostovoimaa tulee rajan yli).

    Mik­si Piek­samäel­lä kaikkea vas­taavaa toim­intaa ei voi lait­taa kaupun­gin keskus­taan? Onko parem­pi että kaik­ki on yhteisel­lä brändäyk­sel­lä tilas­sa, jon­ka omis­taa yksit­täi­nen yri­tys tai liikemies/-nainen, joka vetää oman siivun­sa välistä sen mukaan, kuin­ka hyvin kaup­pa käy? Jos saan vähän speku­loi­da vas­tauk­se­na itsel­leni niin luulen että kun­ta on liian heiveröisenä toim­i­jana tässä tapauk­ses­sa kyvytön riit­tävi­in investoin­tei­hin, jol­loin siel­lä joudu­taan anta­maan tur­is­mi-ilmiön hyödys­tä suuri osa pois.

  32. En ymmär­rä mik­si huonekalukau­pan pitäisi olla a) iso tai b) pel­lol­la. Eihän huonekalukaup­pa vaa­di paljon tilaa. Huonekalu­varas­to vaatii paljon tilaan.

    Minä ainakin halu­an tehdä ostok­seni kau­pas­sa, en varas­tossa. Kun olen valin­nut huonekalu­ni kau­pas­ta, halu­an, että palveli­jat tuo­vat sen koti­i­ni. Min­ul­la ei ole aikaa eikä kalus­toa huonekalu­jen siirte­lyyn varas­tos­ta kotiini.

    Noin yleisem­minkin voisi miet­tiä, mitä järkeä on valmis­taa huonekalu­ja varas­toon. Eikö fik­sumpaa, halvem­paa ja asi­akas­ta parem­min palvel­e­vaa ole valmis­taa huonekalu­ja tilauk­ses­ta ja kullekin asi­akkaalle räätälöidysti?

  33. Kale­vi:

    Nyky­i­sistä kor­pikaup­pakeskuk­sis­ta­han Tuurin kau­palle on ole­mas­sa rautatiey­hteys. Tuurin junapysähdyk­set siir­ret­ti­in 90-luvun lop­ul­la van­han ase­maraken­nuk­sen kohdal­ta kau­pan kohdalle. Käyt­täjämäärät eivät tosin tai­da olla kovin suuria, kun radal­la kul­kee vain kolme juna­paria päivässä (Vaasa-Haa­pamä­ki-Jyväskylä).

    1. Anteek­si olin väärässä. Sinne pääsee junal­la viisi ker­taa päivässä etelästä, var­maan yhtä mon­ta ker­taa pohjoisesta.

  34. Osmo:

    On niitä Piek­sämäelle meneviä junia enem­män, ark­isin läh­tee 9 junaa Kou­volan suun­taan, 7 Tam­pereen suun­taan, 11 Kuo­pi­on suun­taan ja 4 Joen­su­un suun­taan. Lisäk­si tule­vaisu­udessa mah­dol­lis­es­ti muu­ta­ma juna Savon­lin­nan suun­taan, jos Savon­lin­na-Huu­tokos­ki-välille saadaan henkilöliikennettä.

    Kou­vola-Piek­sämä­ki-Kuo­pio-välin paikallis­li­ikenne lakkautet­ti­in 2002.

  35. Mat­ti K, kaikil­la ei ole varaa yhtä elit­is­tiseen elämän­tyyli­in kuin sin­ul­la näkyy olevan.

  36. Juk­ka, ei ne koti­inkul­je­tuk­set paljon mak­sa ja usein saa tin­gat­tua kaup­paan. Viimek­si min­ulle tuoti­in parisänky tai tarkem­min kak­si pat­jaa, olisiko ollut jotain 20 — 30 euroa.

  37. ostan sohvan, pöy­dän, tms ison esineen noin ker­ran vuodessa. Vaik­ka kunkin ostok­seni koti­inkul­je­tus mak­saisi 100euroa, en se liene vielä elit­is­tistä. Varsinkin kun min­un ei tarvitse näitä harv­inaisia ostok­sia varten omis­taa paket­ti­au­toa tai isoa peräkär­ryä — eikä edes autoa.

    Toki myön­nän, etten ostoa suomisof­fia ja ikearoinaa, kos­ka halu­an ostamien esineit­ten kestävän kauan. onko se elit­is­tistä — vaiko se että toimii itse omana kuljetusfirmanaan?

  38. lp kir­joit­ti 16.3.2011 kel­lo 15:51:

    Tuuri on ostoli­iken­ney­htey­den var­rel­la, enkä ainakaan minä ole havain­nut VR:n kovinkaan panos­ta­van niiden kehit­tämiseen. Tässä suh­teessa vikaa on toki tilaa­jankin päässä eli LVM:ssä.

    Sekin on min­ulle hämärän peitossa, kuin­ka ínnokkaasti kyläkaup­pias itse tuo junay­hteyt­tä esille toiminnassaan.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  39. No nytkun Mat­ti tote­sit ihan oikein että ostat ison vehkeen ker­ran vuodessa niin mietis onko sel­l­aisen kau­pan paik­ka keskus­tas­sa vai jos­sain muualla?

  40. Kau­pan paik­ka on keskus­tas­sa. Varas­ton paik­ka on tehtaan yhtey­dessä (jos tehtail­i­ja ei ymmär­rä tehdä tuot­tei­ta tilauk­ses­ta vaan toimii fordis­tisen mas­sat­uotan­non menetelmin). 

    En ymmär­rä mik­si min­un tai kenenkään muunkaan pitäisi matka­ta kauas pel­loille vaan sohvaa/TV:tä/pöytää kat­so­maan. Niitähän saa esim Stock­alta, Annankadun huonekaluli­ikkeistä tai vaik­ka verkkokau­pas­ta kotiinkannettuina 

    (ihan vas­taavasti auton­vuokraamo­jen on hyvä olla keskus­tas­sa eikä pelloilla)

  41. >No nytkun Mat­ti tote­sit ihan oikein että ostat >ison vehkeen ker­ran vuodessa niin mietis onko >sel­l­aisen kau­pan paik­ka keskus­tas­sa vai jos­sain >muual­la?”

    Ei tuo mielestäni toi­mi perus­teena sille, että huonekaluliikkeen(kään) pitäisi sijai­ta keskus­tan ulkop­uolel­la. Eihän kenkiäkään oste­ta joka päivä.

    >Rain­er, aika erikoista väit­tää että >huonekalukau­pan sijoit­tumi­nen uhkaisi yhdenkään >kaupun­gin keskustaa.

    Mut­ta ne voisi­vat yhtä hyvin tukea ole­mas­sa ole­vien keskus­to­jen liike­toim­intaa. Samal­la logi­ikalla sinne mar­ket­tien yhtey­teen halu­taan pikkuli­ikkeitä, kos­ka asi­akkaat halu­a­vat hoitaa usei­ta asioi­ta kerralla.

    En kyl­lä pysty käsit­tämään, että mil­lä lail­la Helsinkiläiset sor­ta­vat maakun­tia täl­lä laki­asial­la. Ei kau­pan logis­ti­ikkaan syn­ny uud­is­tuk­sia kaupungis­sa eikä maal­la, jos kau­pan sijoit­tumista ei ohja­ta. Nyt annetaan ketju­jen rauhas­sa ulkois­taa logis­ti­ikkansa asiakkaille. 

    Päivit­täis­tavarakau­pankin soisi uud­is­tu­van siihen suun­taan, että lähikaup­paan voisii tila­ta tuot­tei­ta onnet­toman perus­va­likoiman ulkop­uolelta. Onhan ketjuil­la muutenkin keskus­varas­tot ja myymälät. Kun kat­soo, miten jouhev­asti net­tikaup­pa nykyään toimii, on kum­mallista, että kaup­paketjut eivät halua panos­taa parem­paan palvelu­un tuo­ma­l­la jous­tavam­man valikoiman lähikauppoihin. 

    Toimi­vathan esimerkik­si kaik­ki keit­tiökalus­teli­ik­keet keskus­tas­sa täl­laisel­la show­room – tehdas ‑asetel­mal­la. Kyl­lä varas­tot voidaan hyvin pitää keskus­to­jen ulkop­uolelle, mut­ta tarvi­iko niitä ostok­sia siel­lä varas­tol­la tehdä.

  42. Vapaavuorelta poikkeuk­sel­lisen hyvää työtä järkevän asian puoles­ta. Mut­ta Hesari seurasi oikeutetusti paljon mie­lenki­in­toisem­paa jut­tua, kun Kivinie­mi yrit­ti pimit­tää 8 mil­jardin euron arvoisia lisä­takui­ta, joil­la pelaste­taan euroop­palais­ten pankkien omis­ta­jien varoja.

    Ker­too aika paljon suo­ma­laisen jour­nal­is­min nykyti­las­ta, kun maan suurin sanomale­hti kat­soo täm­möiset asi­at tois­t­en­sa kanssa poissulkeviksi…

  43. olisiko Helsin­gin keskus­ta parem­pi vai huonom­pi jos Stock­an ja Sokok­sen tilal­la olisikin auto- ja huonekalukauppoja?

  44. Heh, ainakaan pääkaupunkiseudul­la ei enää toiv­ot­tavasti ajatel­la, että kau­pan pitäisi olla keskus­tas­sa. Kuvit­tele meneväsi helsin­gin keskus­taan autol­la!! Se on liian hidas­ta. Ei kannata.

    Parem­pi on sat­sa­ta hyvien liiken­ney­hteyk­sien var­rel­la ole­vi­in kaup­pakeskuk­si­in kuten pääkaupunkiseudul­la kehä III joka on hyvä kom­pro­mis­si kaikille ja var­maan vähen­tää niitä kuu­luisia autokilometrejäkin.

    Har­mi tosi­aan, että kokoomuskin toteut­taa täl­laisia teo­reet­tisia ajatelmia siitä, että mis­sää ihmis­ten on syytä käy­dä kau­pas­sa. Itse mielu­um­min tuen puoluet­ta, joka aset­taa ihmiset etusijalle.

  45. Mat­ti Kinnunen:

    En ymmär­rä mik­si huonekalukau­pan pitäisi olla a) iso tai b) pellolla.

    Siltä todel­lakin vaikuttaa.

    Minä ainakin halu­an tehdä ostok­seni kau­pas­sa, en varastossa. 

    Pystytkö kuvit­tele­maan, että pääsi ulkop­uolel­la on myös toisen­laista elämää?

    Kun olen valin­nut huonekalu­ni kau­pas­ta, halu­an, että palveli­jat tuo­vat sen kotiini.

    Valitet­tavasti enää hyvin har­val­la on palvelijoita.

    Min­ul­la ei ole aikaa eikä kalus­toa huonekalu­jen siirte­lyyn varas­tos­ta kotiini.

    Mut­ta pystyt var­maan kuvit­tele­maan, että vaik­ka sin­ul­la ei ole jotain, jol­lakin muul­la voi olla?

    Noin yleisem­minkin voisi miet­tiä, mitä järkeä on valmis­taa huonekalu­ja varastoon.

    Ehdot­tomasti ja var­maan kaik­ki huonekaluvalmistajat/kaupat miet­tii tätä ja yrit­tää opti­moi­da parhaansa mukaan tehdäk­seen enem­män voittoa.

    Eikö fik­sumpaa …

    Ei.

    Eikö …halvem­paa…

    Ei.

    Eikö … asi­akas­ta parem­min palvel­e­vaa ole valmis­taa huonekalu­ja tilauk­ses­ta ja kullekin asi­akkaalle räätälöidysti?

    Ehkä.

    En ymmär­rä mik­si min­un tai kenenkään muunkaan pitäisi matka­ta kauas pel­loille vaan sohvaa/TV:tä/pöytää katsomaan. 

    Niin, et tai­da ymmärtää. Annan vinkin: ajat­tele kustannuksia.

    Niitähän saa esim Stock­alta, Annankadun huonekaluliikkeistä

    Stokkalta ja Annankadun huonekaluli­ikkeistä ei valitet­tavasti saa niitä huonekalu­ja mitä IKEAs­ta saa, eikä voikkaan saada.

    TomiJ:

    Nyt annetaan ketju­jen rauhas­sa ulkois­taa logis­ti­ikkansa asiakkaille.

    No jos ne asi­akkaat ei halua hoitaa itte logis­ti­ikkaa, niin eiköhän ne voi ostaa huonekalun­sa sit sieltä Stokkalta tai Annankadun huonekaluli­ikkeistä. Ketjut var­maankin ulkois­taa just sen määrän logis­ti­ikkaa, jon­ka niiden asi­akkaat haluaa.

  46. Art­turi B 

    Annan vinkin: ajat­tele kustannuksia.

    Art­turi B sanoo ajat­tel­e­vansa kus­tan­nuk­sia, mut­ta ajat­telee ehkä vain tuot­teen hintaa.

    Mat­ti taas taitaa ajatel­la myös vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sia. Koti­inkul­je­tus muu­ta­man ker­ran vuodessa vs. auton pääo­maku­lut + vaku­u­tuk­set + huol­lot + polt­toaineet + pysäköin­ti jne.

    Ymmär­rän kyl­lä ajatuk­sen kaiken logis­ti­ikan hoita­mis­es­ta itse, mut­ta se on vain min­ulle taloudel­lis­es­ti järjetöntä.

    Btw, kaik­ki asun­toni huoneka­lut on ostet­tu annankadun ja kale­vankadun liikkeistä. Koti­inkul­je­tuk­set taisi­vat mak­saa muu­ta­man kympin, eikä tarvin­nut kan­taa itse sisälle/hankkia kantoapua.

  47. Voisi olla hyödyl­listä tiedostaa , mik­si kaup­pi­aat halu­a­vat rak­en­taa nimeno­maan uusia kaup­pakeskuk­sia uusille ton­teille. Voisiko yht­enä sieme­nenä olla yhtiövero­tuk­sen rakenne, jos­sa suuren kas­savir­ran ja tasaisen ennustet­ta­van voiton yhtiöt voivat siirtää veron­mak­sua tule­vaisu­u­teen sijoit­ta­mal­la tase­pois­to­ja tuovi­in raken­nus­in­vestoin­tei­hin? Ja kun Suomes­ta lop­puu kaup­pakeskus­ton­tit kesken , lähde­tään pitkin pohjo­is­mai­ta, Venäjää ja Bal­ti­aa rak­en­ta­maan ja osta­maan uusia kaup­paki­in­teistöjä. Käsit­tääk­seni suurien aakkos­ketju­jen ja top­i­en toim­intaidean ydin on omis­taa kiin­teistöt ja ottaa vuokralaiskaup­pi­aiden voiton päältä “suo­jelu­ra­ha” vuok­ri­na ja tukkuhin­to­jen katteina.

    Eihän nyt taas vain ole käymässä niin, että toisin lain aiheut­tamia hal­lit­se­mat­to­mia johdan­nais­vaiku­tuk­sia kor­jataan , ehkä jopa tiedosta­mat­ta , laa­ti­mal­la sään­te­ly­lake­ja toisaalle?

  48. Luin keskustelun läpi kur­sooris­es­ti ja tässä muu­ta­ma ajatus: 

    Viestiketjus­sa on usei­ta syytök­siä siitä kuin­ka tässä lais­sa törkeät helsin­gin her­rat otta­vat hallintaan kor­pi­maat ja sanel­e­vat nor­sun­lu­u­torneista mitä tyh­mien täy­tyy elää. No, ensik­si: Ympäristömin­is­ter­iö valmis­telee ja Val­tioneu­vos­to säätää val­takun­nal­liset aluei­denkäyt­tö­tavoit­teet. Näi­den tavoit­tei­den perus­teel­la ELY-keskus ja maakun­tali­it­to tekevät yhteisen maakun­takaa­van. Päiv­i­tysväli maakun­takaval­la ei ole mis­sään tapauk­ses­sa 15 vuot­ta kuten joku edel­lä uhosi – aluei­denkäyt­tö­tavoit­teetkin ovat neljävuo­tisia. Maakun­takaa­van perus­teel­la kun­nat yleiskaavoit­ta­vat, ase­makaavoit­ta­vat ja suunnittelevat.

    Nyt siis kau­pan suuryk­sikön paikas­ta määrätään maakun­takaavas­sa, eikä yleiskaavas­sa. Näin ollen kau­pan paikas­ta päät­tävä Helsin­gin her­ra ei pakos­ta olekaan Helsin­gin her­ra vaan vaik­ka Jyväskylän her­ra tai Vaasan her­ra kuten koti­paikkani kohdal­la on. Päätös iso­jen kaup­po­jen kaavoituk­ses­ta tapah­tuu Helsingis­sä vain uuden­maan­li­iton alueel­la. Maakun­tali­it­to­ja voi tarkastel­la täältä: http://www.reg.fi/ ja ely-keskuk­sia täältä: http://www.ely-keskus.fi/

    Lain­säätäjän ajatuk­se­na on käsit­tääk­seni se, että kaavoitus täy­tyy siirtää sille tasolle jos­sa voidaan arvoi­da sen vaiku­tuk­set. Idea­parkin vaiku­tuk­set näkyvät var­masti Lem­päälän ulkop­uolel­la. Näin kun­ta on väärä taho päät­tämään asi­as­ta – oikea kaa­va on yleiskaa­van sijas­ta maakun­takaa­va. Tässä nimeno­maises­sa tapauk­ses­sa vaiku­tuk­set tosin ylet­tyvät oletet­tavasti yli maakuntarajojenkin. 

    Laki tur­vaa osaltaan elävän kaupun­ki- tai kyläkult­tuurin säi­lymisen ja ehkäisee yksi­ty­isautori­ip­pu­vaisu­ut­ta ja taa­jamien tyh­jen­tymistä. Suomen suurim­mis­sa kaupungeis­sa on niin paljon ihmisiä, että kaupun­gin keskus­ta kestää taa­ja­ma-aluei­den ulkop­uoliset kau­pan keskit­tymät. Toisin on keskisu­uris­sa kaupungeis­sa. Hämeen­lin­na on esimerk­ki siitä miten kaupun­ki on lamautet­tu kaavoituk­sel­la. Tiir­iön ”ostosparati­isi” keskus­ta pohjois­puolel­la on tap­panut keskus­tan palve­lut min­imi­in. Yli 65000 ihmistä kaupungis­sa ja keskus­tas­sa ei saa vält­tämät­tä ruokaa iltaisin? Elävää kaupunkikulttuuria? 

    Oikeas­t­aan asian ydin on siinä, että liikkuuko ihmi­nen tavaran luo vai tavara ihmisen luo? Lähtöko­htais­es­ti suosin jälkimmäistä. 

    AJ

    Mikäli huo­maat tek­stis­säni asi­avirheitä niin toivon, että huo­mau­tat niistä min­ulle rak­en­taval­la tyylillä.

    1. Se, että suuryk­siköt on merkit­tävä maakun­takaavaan pyrkii estämän esimerkik­si senkaltaisia ilmiöitä, että Turkua ympäröivät parasi­it­tikun­nat ovat merkin­neet Turun rajan automar­keteil­la kysymät­tä Turul­ta mitään.

  49. OS: “Se, että suuryk­siköt on merkit­tävä maakun­takaavaan pyrkii estämän esimerkik­si senkaltaisia ilmiöit6ä, että Turkua ympäröivät parasi­it­tikun­nat ovat merkin­neet Turun rajan automar­keteil­la kysymät­tä Turul­ta mitään.”

    Muuten hyvä mut­ta olet tuos­sa väit­teessä väärässä oikeas­t­aan kaikessa. Hyvää pro­pa­gan­daa silti. Ei viit­si edes alkaa kor­jaa­maan kun jo lähtö näyt­tää ole­van täysin väärin. Hyvää jatkoa.

  50. OS:llä näyt­tää ole­van pyhää vihaa kaikkia pienem­piä kun­tia vas­taan. Sipoo on huono sik­si, ettei kehi­ty, Kirkkon­um­mi ja Turun seudun pienem­mät kun­nat sik­si kun kehit­tyvät. Lah­den seudun pienet kun­nat ovat kai huono­ja pääosin sik­si etteivät kehity.

    Aina kuitenkin jotenkin kuori­vat ker­mat ja parasi­it­tilöivät ja kup­paa­vat veret:))

    Aika epä­ana­lyyt­tista läh­estymistapaa havait­tavis­sa OS:llä kuntarakenneasiassa.

    Kun­tien taloudel­lisia suhtei­ta on muuten ihan selvitet­tykin mon­es­sa eri­laises­sa selvi­tyk­sessä, ja on melkoisen vaikea väit­tää esim. Turun seudun kun­tia parasi­it­tikun­niksi. Vai onko OS:lla parem­paa tietoa aiheesta?

    Turun kehyskun­nis­sa ei muuten ole yhtään automar­ket­tia joka olisi raken­net­tu irti kaupunki­rak­en­teesta. PK-seudul­ta taitaa löy­tyä esimerkke­jä tästäkin, mut­ta Turun seudul­ta ei löydy.

    Vai osaako OS nimetä jonkin kaup­pa-alueen Turun ympäristöstä, joka olisi raken­net­tu keskelle metsiä?

  51. Art­turi taas pitkästä aikaa oper­oi ole­tuk­sel­la toimivista markki­noista, jol­la ei tosin ole mitään tekemistä sen sat­un­nais­es­ti kohden­tu­van sub­ven­tioiden ja vero­tuk­sen kokon­aisu­u­den kanssa joka on suo­ma­lainen liikennemarkkina.

    Mut­ta san­o­taan nyt jotain rak­en­tavaa tuon ikuisu­us­val­i­tuk­sen lisäk­si. Jaakkolan eri­no­maiseen kom­ment­ti­in ei kaavoituk­sen osalta lisättävää.

    Kul­je­tuk­set itsepa­lvelu­na, esimerkik­si automar­ketit, on oire eikä tau­ti. Ihmiset nyt tuskin keskimäärin eri­tyis­es­ti naut­tii tavaran kul­jet­tamista ja investoin­neista sen edel­lyt­tämään laitteistoon.

    Kun ei ole riit­täviä asukasti­heyk­siä niin ei ole asi­akaspo­h­jaa kau­palle. Tästä on tääl­lä jauhet­tu. Mut­ta mik­sei koti­inkul­je­tuk­sia tehdä enemmän?

    Ensim­mäisenä tulee mieleen vero­tus. Täysin verot­tomana sohvan kul­je­tus koti­in mak­saisi var­maan jotain kympin per asi­akas, yksi rek­ka kiertää ja jakelee tavaraa eikä siinä nyt niin kauan kestä per asi­akas. Mut­ta kun tuo­hon tulee ensin kul­jet­ta­jan sosi­aal­i­tur­va- ja eläke­mak­sut, palkkaverot, polt­toain­everot, ajoneu­voverot, ja vielä tuon päälle ALV, niin voi kieltämät­tä olla kan­nat­tavaa hakea soh­va ihan itse kun omas­ta työstä ei mak­se­ta veroa. Epäilen tämän­tyyp­pisen vero­tuk­sen järkevyyt­tä edes vero­ker­tymän kannalta.

    Toinen on sit­ten volyy­mi. Lie­nee selvää että kymme­nen sohvan kul­jet­ta­mi­nen on halvem­paa kuin yhden. Tämäkin liit­tyy siihen asukasti­hey­teen ja myös siihen vero­tuk­seen sitä kaut­ta että se pitää volyymejä pienenä. Mut­ta onnek­si on ole­mas­sa sel­l­ainen yhteiskul­je­tusjär­jestelmä kuin posti jol­la on mas­saa. Pait­si että se on käytän­nössä Suomes­sa monop­o­li, ja ihan yhtä tehokas kuin sel­l­aiset tapaa olla.

    Kuvaavaa oli Pos­ti­lain käsit­te­ly, aku­ut­ti huoli oli että saako Pert­ti Sonka­järvel­lä KELAn päätök­sen silmätip­po­jen kor­vaamista samana vai seu­raa­vana päivänä postis­sa, sem­minkin kun se luul­tavasti tulee lähi­t­ule­vaisu­udessa sähköisenä samal­la sekun­nil­la. Ja se että on kaupunke­ja jois­sa on kul­je­tusvolyymejä kan­nat­tavaan toim­intaan ja vaik­ka ihan uuden­laisi­in kul­je­tus­palvelui­hin ei ole liike­toim­intamah­dol­lisu­us vaan ker­mankuor­in­taa joka pitää kaikin keinoin estää.

    Tietoli­iken­teessä oli 90-luvul­la ihan sama viimeisen mailin ongel­ma. Bit­ti kyl­lä liikkui kus­tan­nuste­hokkaasti paikalliskeskusten välil­lä, mut­ta se viimeinen pätkä koti­in oli kallis ja han­kala. Ratkaisuna lop­ul­ta vaan investoin­ti­in siihen tietoli­iken­nein­fraan ja kehitet­ti­in uusia tapo­ja käyt­tää van­ho­ja puhe­lin­lanko­ja. Suo­mi oli tässä etuno­jas­sa kos­ka meil­lä vapautet­ti­in telekom­mu­nikaa­tioala, ja samal­la nos­tet­ti­in koko maa lamas­ta. Logis­ti­ik­ka on mm. net­tikau­pan vuok­si ihan samas­sa käymisvaiheessa.

  52. Itsepa­lvelu­varas­to­huonekalukaup­po­jen ongel­ma on se että ne pakot­ta­vat ihmiset investoimaan tarpeet­toman suuri­in autoi­hin, isoi­hin far­marei­hin, tila-autoi­hin ja maastureihin. 

    Taval­lisel­la sedanil­la tai hatch­backil­la kun ei mööpeleitä kul­jete­ta. Ostin n vuosi sit­ten kir­jahyl­lyn Ikeas­ta ja kuvit­telin että se on pakat­tu niin että saan sen sedan-tyyp­pisel­lä per­heau­tol­la koti­in, jos kaadan takapenkit alas. Hyl­lyä ei ollut itse päämyymälässä vaan varas­tossa. Hyl­lyn päädyt oli pakat­tu pitki­in paket­tei­hin joten ne mah­tu­i­v­at ongelmit­ta sisään mut­ta muut osat oli­vat 1 m x 1 m lit­teässä paketis­sa ja ne eivät mah­tuneet autoon muul­la tavoin kuin purka­malal koko paket­ti vara­son pihal­la ja latoma­l­la osat eli hyl­lyt yksitellen autoon. 

    Automar­ket-hyper­mar­ket-varas­to­myymälä hössö­tys johtaa siihen että ihmisil­lä on olta­va isot autot ja myös isot asun­not tavaroiden­sa säi­lyt­tämiseen. Ns per­hep­akkauk­sethan ovat niin iso­ja että ne eivät taval­liseen siivouskmeroon mah­du. Ja kun iso­ja asun­to­ja ei saa edullis­es­ti enää kehätei­den sisäpuolelta niin ihmiset muut­ta­vat kehyskun­ti­in ja ovat sit­ten riipu­vaisia autois­taan ja vaa­ti­vat mar­ket­te­ja sinne minne he ovat muut­ta­neet. Sit­ten kun sääde­tään laki että sel­l­aisia myymälöitä ei saa niihin paikoi­hin enää rak­en­taa niin voi sitä itkua ja parkua. Mut­ta itsepähän ovat valinneet.

  53. Tässä lais­sa on ongel­ma siitä, että yhden maamme nurkkakun­nan todel­lis­ten ongelmien takia pan­naan koko maa samaan nippuun.
    Pääkaupunkiseudul­la on kyl­lä tarvett

  54. Jor­ma:

    Myl­ly, IKEAn ympäristö, Auran­laak­son kau­pat ja Piis­pan­risti täyt­tävät aika vah­vasti määritelmän “ovat merkin­neet Turun rajan automar­keteil­la kysymät­tä Turul­ta mitään”.

    Näistä kaupunki­rak­en­teesta irral­laan (eli kehä­tien var­res­sa metsän/pellon laidas­sa) ovat Myl­ly, IKEAn ympäristö ja Auran­laak­son kau­pat. Lisäk­si Turun rajo­jen sisäpuolelta löy­tyy Skanssi, joka on sijoitet­tu selkeän syr­jään keskelle met­sää ja pel­to­ja (vier­estä löy­tyy mm. moot­tori­ti­etä ja teollisuusaluetta).

    Itse toivon todel­la, että tämä maankäytön sijoit­ta­mi­nen “haulikkomenetelmäl­lä” pitkin met­siä lop­puisi Turun seudul­la pikim­miten, ja tule­vaisu­u­den maankäyt­tö keskitet­täisi­in pikaraitiotei­den ja paikallisju­na-asemien läheisyy­teen. Turun kokoisel­la kaupungilla ei ole ker­ta kaikki­aan varaa perus­taa kaupunki­raken­net­ta puh­taasti autoilun varaan. 

    Autoilukeskeinen kaupunkisu­un­nit­telu johtaa väistämät­tä niiden ongelmien pahen­e­miseen, jot­ka suures­sa mit­takaavas­sa voidaan havai­ta esimerkik­si USA:n kaupungeis­sa (Los Ange­les lie­nee tästä parhai­ta esimerkke­jä). Eli toiv­ot­tomaan ruuhkau­tu­miseen, auton omis­tuk­sen pakol­lisu­u­teen, keskus­tan näivet­tymiseen, päivit­täin kul­jet­tu­jen matko­jen merkit­tävään piten­e­miseen, ympäristöon­gelmi­in ym.

  55. lp:

    Skanssi oli myös Turun kaupun­gin han­ke ja Myl­lyn alue ei ole yhdyskun­tarak­en­teesta irralli­nen alue vaan oikein järkevässä paikas­sa kyseiselle toiminnalle.

  56. Kuto­ja:

    Art­turi B sanoo ajat­tel­e­vansa kus­tan­nuk­sia, mut­ta ajat­telee ehkä vain tuot­teen hintaa.

    Mis­tähän sinä tämän päättelit?

    Ymmär­rän kyl­lä ajatuk­sen kaiken logis­ti­ikan hoita­mis­es­ta itse, mut­ta se on vain min­ulle taloudel­lis­es­ti järjetöntä.

    Niin se on mon­elle tietysti taloudel­lis­es­ti jär­jetön­tä ja mon­elle muulle se on taloudel­lis­es­ti järkevää. Sik­si voi olla ihan hyvä, että eri­laisille kulut­ta­jille on tar­jol­la eri­laisia tuotteita.

    Btw, kaik­ki asun­toni huoneka­lut on ostet­tu annankadun ja kale­vankadun liikkeistä. Koti­inkul­je­tuk­set taisi­vat mak­saa muu­ta­man kympin, eikä tarvin­nut kan­taa itse sisälle/hankkia kantoapua.

    Ei var­masti tarvin­nut. Luuletko, että tämä on ain­oa ero Annankadun ja IKEAn huonekalu­jen välillä?

    tpyy­lu­o­ma:

    Art­turi taas pitkästä aikaa oper­oi ole­tuk­sel­la toimivista markki­noista, jol­la ei tosin ole mitään tekemistä sen sat­un­nais­es­ti kohden­tu­van sub­ven­tioiden ja vero­tuk­sen kokon­aisu­u­den kanssa joka on suo­ma­lainen liikennemarkkina.

    En mis­sää nimessä. Minä vaan toimin ole­tuk­sel­la, että siitä, että markki­nat ei toi­mi just silleen kuin Mat­ti Kin­nunen halu­ais ei voi päätel­lä sitä, että markki­nat ei toimi.

    Se, että IKEA sun muut on kehäteil­lä voi johtua siitä, että markki­nat ei toi­mi tai siitä, että se on ihan kan­nat­tavaa vaik­ka markki­nat toimiskin.

  57. Jor­ma:

    Myl­lyn alue sijait­see yhdyskun­tarak­en­teen laidal­la syr­jässä tiivim­mästä maankäytöstä. Myl­lyn palve­lut koos­t­u­vat suurelta osin vaatekaupoista ja vas­taav­ista pienem­pää tavaraa myyvistä liikkeistä, joiden sinne sijoit­tamisel­la ei ole oikein muu­ta perustet­ta kuin autoilupo­h­jaisen kaupunki­rak­en­teen edis­tämi­nen. Järkevän maankäytön kannal­ta näin syr­jään ei tulisi sijoit­taa kuin korkein­taan auto- ja rautakaup­po­ja ja vas­taavaa tilaa vaa­ti­vaa toimintaa.

  58. lp:

    Myl­ly on niitä ain­oi­ta kaup­pakeskuk­sia jonne men­nään merkit­tävis­sä määrin pyöräl­lä, oletko pan­nut merkille? 

    Sijain­ti on täy­delli­nen tuol­laiselle keskuk­selle, lyhyt mat­ka joka paikkaan ja yhdyskun­tarak­en­teen sisällä.

  59. Jor­ma:

    Täy­tyy myön­tää, että en ole pan­nut merkille, kos­ka en ole Myllyssä paria ker­taa enem­pää käynyt. Mut­ta voidaan kysyä, että jos Myl­ly olisi sijoitet­tu aidosti yhdyskun­tarak­en­teen keskelle (eikä sen laidalle), joka puolel­la tiivi­in ker­rostaloa­su­tuk­sen ympäröimäk­si, niin kuin­ka paljon sinne sil­loin saavut­taisi­in pyöräl­lä, joukkoli­iken­teel­lä ja varsinkin kävellen? Myl­lyn parkki­talon ja ‑kent­tien koko sekä sijain­ti kehä­tien var­res­sa viit­ta­vat vah­vasti siihen, ettei sitä raken­net­taes­sa juuri ole annet­tu pain­oa muille kuin autol­la saa­puville asiakkaille.

    Esille voidaan tuo­da myös niinkin kerettiläi­nen aja­tus, että mitä jos koko kaup­pakeskus olisi jätet­ty rak­en­ta­mat­ta? Palve­lut olisi sen sijaan voitu sijoit­taa Rai­sion keskus­taan sitä tiivistämäl­lä ja kaupunki­mais­ta­mal­la (tyhjää tilaa ja parkkipaikko­ja pois, umpiko­rt­telei­ta ja kadun laidas­sa sijait­se­via talo­ja rak­en­ta­mal­la). Rai­sion keskus­ta on hyvin saavutet­tavis­sa myös muil­la liiken­nemuodoil­la kuin autol­la ja tule­vaisu­udessa sinne on tarkoi­tus päästä myös raitio­vaunul­la (jos­ta voisi vai­h­taa Nuorikkalas­sa Uudenkaupun­gin junaan).

  60. art­turi b: markki­nathan toimi­vat juuri kuten min­ul­lle sopii. Pääsen kotoani ratikalla kaikki­in kaup­poi­hin ja mui­hin palvelui­hin noin var­tis­sa. Matkalla voin vaik­ka lukea tai kir­joitel­la tänne. Per­il­lä ostan mitä tarvit­sen. Jos en jak­sa kan­taa sitä koti­i­ni itse, palkkaan jonkun kantamaan.

    Säästän merkit­tävästi rahaa ja aikaa ver­rat­tuna siihen, että hom­maisin auton, ajaisin sil­lä itse jon­nekin kauas mar­keti­in ja palvelisin muutenkin koko ajan itseäni. Ei min­ulle ole sel­l­aiseen varaa, en ole niin rikas. 

    Sitä­pait­si keskus­tas­sa on kivem­pi tal­lus­taa kuin esim ike­as­sa tai jum­bossa. Ja parem­pia kahviloi­ta ja rav­in­toloi­ta. Ja vähem­män itsepa­lvelus­ta ärtyneitä ihmisiä.

  61. Jos Myl­ly ei ole oike­as­sa paikas­sa niin sil­loin ei ole yksikään kaup­pakeskus oike­as­sa paikas­sa. 5 km säteel­lä asuu noin 70 000 ihmistä ja saavutet­tavu­us on todel­la hyvä autol­la, bus­sil­la ja fil­lar­il­la. Aika monel­la myös kävellen.

    Moniko pk-seudun kaup­pakeskus on yhhtä järkevästi sijoit­tunut? Aika har­va. Itis ehkä, mut­ta sekin perus­tuu autoilu­un ja kym­me­nien kilo­me­trien kaup­pa­matkoi­hin toisin kui­in Myl­ly, joka kerää osta­jat hyvin läheltä. Tutkit­tu on tuokin.

    1. Jor­ma, Stock­man on sijoit­tunut hyvin, Kamp­pi ja Forum niin ikään, Sel­lo menet­telee. Stock­alle, Foru­mi­in ja Kamp­pii ylivoimainen enem­mistö asi­akkaista tulee muuten kuin autolla.

  62. Jor­ma:

    Itäkeskus on Myl­lyä selvästi parem­min sijoit­tunut mm. siitä syys­tä, että sen ympäril­lä on tiivistä asu­tus­ta (ei Myl­lyn tapaan met­sää, pel­toa, teol­lisu­usaluet­ta ja yhdel­lä puolel­la omako­tialuet­ta), tiivis asu­tus jatkuu kaikil­la puo­lil­la pitkän matkaa ilman merkit­tävämpiä aukko­ja (pois­lukien meri) ja joukkoli­iken­ney­htey­det ovat eri­no­maiset (metro, jok­eri, run­saasti mui­ta bussilinjoja).

    Kyseis­ten kaup­pakeskusten koti­sivu­ja tutki­mal­la voidaan havai­ta, että Itäkeskuk­ses­sa on Myl­lyä 50% enem­män pin­ta-alaneliöme­tre­jä per parkkipaik­ka (32,1 vs. 21,0).

  63. Art­turi B:

    Mis­tähän sinä tämän päättelit?

    Yritin lukea kir­joi­tus­tanne riv­ien välistä, syvim­mät pahoit­telu­ni mikäli olen tulkin­nut teitä väärin.

    Luuletko, että tämä on ain­oa ero Annankadun ja IKEAn huonekalu­jen välillä? 

    Ei ole. Olen aikoinaan ostanut muu­ta­man huonekalun ikeas­ta, mut­ta olen heit­tänyt paris­sa vuodessa ne pois. Min­ulle ikea ei tar­joa hal­vas­ta hin­nas­ta huoli­mat­ta riit­tävää laat­ua tai kestävyyt­tä. Annankadul­ta osta­mani tuot­teet tar­joa­vat sen sijaan edelleen halu­a­mani jämäkkyy­den tun­teen sekä miel­lyt­tävät ajat­toma­l­la muo­toilul­laan silmääni. 

    Min­ua saa haukkua laiskak­si jääräk­si, mut­ta en nau­ti kehäl­lä shop­pailus­ta ja koti­ni sis­us­tamis­es­ta aina uusimpi­en tren­di­en mukaisesti.

  64. lp, pakko Los Ange­le­sia taas vähän puo­lus­taa, aika mon­et kyl­lä liikkuu julk­isil­la, ja jos vähän suun­nit­telee mis­sä asuu ja käy töis­sä, ei ole mikään ongel­ma elää ilman autoa LAs­sa. Paljon autokeskeisem­piä ovat esim Tex­as­in kaupun­git ja Dubai yms, Los Ange­le­sis­sa asukas tiheys on jo nyt aika kova ja koko ajan tihentymässä. 

    Kaupunkisu­un­nit­telua on muutet­tu suurem­man tihy­den sal­li­vak­si, “mixed use” on ajan sana LAs­sa, ja koko ajan yhdyskun­tarakenne tiivistyy varsinkin ranto­jen lähellä.

    Julk­ista liiken­net­tä on jo nyt paljon ja siihen sat­sa­taan mil­jarde­ja paras­ta aikaa (Expo kevyt raide yms). Sää pyöräl­lä ja kävellen liikku­miseen on loistava.
    Wikipedia: “The per­cent­age of pop­u­la­tion using pub­lic trans­port in Los Ange­les is low­er than oth­er large U.S. cities such as Chica­go and New York, but sim­i­lar to or high­er than oth­er west­ern U.S. cities such as Port­land and Denver.”

  65. voi olla että Stock­kalle enem­mistö asi­akkaista tulee jalka­isin, mut­ta osta­jat ajaa autol­la parkki­hal­li­in. Kamp­pi taas on viihtymiskeskus, jonne tul­laan bus­sil­la ja lähde­tään tak­sil­la. Mielestäni täysin tarpee­ton pytin­ki ja keskus­ta-alueelle sopimaton.

  66. lp: ja se näkyy, itik­sessä on aika vaikea löytää parkkipaikkaa, Myllyssä parkkipaikko­ja riit­tää yllin kyllin ruuh­ka-aiko­jakin varten. Eikä var­maan hirveästi kan­na­ta main­os­taa että itik­sen ostovoima tulisi lähi­taloista, kyl­lä se tulee Por­voo­ta myöten koko Itä-Uudeltamaalta.

  67. Mat­ti Kin­nunen vaikut­taa kehnol­ta pro­vol­ta, mut­ta se jos jokin tietysti antaa kimmok­keen vastailla. 

    [..]ostan sohvan, pöy­dän, tms ison esineen noin ker­ran vuodessa. 

    Toki myön­nän, etten ostoa suomisof­fia ja ikearoinaa, kos­ka halu­an ostamien esineit­ten kestävän kauan.

    Eivät­pä nuo kovin kestäviltä vaiku­ta, jos joka vuosi joutuu juok­se­maan sohvien ja pöy­tien perässä. Kyl­lä niiden elinkaari nyt ainakin viisi vuot­ta pitäisi olla Annankadun ja Stock­an valikoimista. 

    Mut­ta uno­hdin tietysti, että asun­tosi pin­ta-ala on 1000 neliömetriä ja sin­ul­la on palvelushenkilökun­taa riit­tämi­in, jol­loin ehkä onkin perustel­tua han­kkia uusia sohvia ja pöytiä vuo­den välein.

    Minä ainakin halu­an tehdä ostok­seni kau­pas­sa, en varastossa. 

    Ketä kiin­nos­taa? Tee ostok­sesi ihan mis­sä huvittaa. 

    Sitä­pait­si keskus­tas­sa on [huom. Mat­ti Kin­nus­es­ta, vaik­ka käyt­tää pas­si­ivia] kivem­pi tal­lus­taa kuin esim ike­as­sa tai jumbossa.

    Ketä kiin­nos­taa? Tal­lus­tele ihan mis­sä lystäät. 

    Mut­ta pro­vo, mikä pro­vo ja Eli­na­han aina provosoituu…

  68. Ihme sakkia tääl­lä. Tuo­htu­vat, kun ker­roin, että ostan tavarat keskus­tas­ta ja samal­la ostan niille koti­inkul­je­tuk­sen. Ei min­ul­la palvelushenkilökun­taa ole kuin toisi­naan: ratikassa/taksissa/bussissa kus­ki; kokkis ja tar­joil­i­ja rav­in­to­las­sa; ompeli­ja ompe­limossa; mekaanikko fil­lariko­r­jaamossa. Vas­tus­tan itsepa­lvelua; kan­natan ja käytän palvelui­ta — ne säästävät aikaani arvosta­maani asioi­hin ja työhöni. 

    Asun­toni pin­ta-ala on 51 neliömetriä ja siinä on 3 huonet­ta + wc etc. Enkä omista asun­toani, joku taiteil­i­ja omis­taa sen. 

    Tiedä sit­ten mikä tässä vaa­ti­mat­tomas­sa tavas­sani asua ja elää niin kovasti tuo­hdut­taa ihmisiä. Tutki­mat­to­mia ovat tuo­htu­jien ajatuksen.

  69. Mat­ti, kukaan ei kai ole kauheasti ihme­tel­lyt mitään muu­ta kuin intoasi sanoa kaikille että oma tapasi on se ain­oa oikea, ja muiden tapa täyt­tä roskaa.

  70. Mat­ti Kin­nunen, olet syntinen.

    Olet syyl­listynyt laisku­u­den syn­ti­in. Laisku­us on toimet­to­muut­ta tilanteis­sa, jot­ka vaa­ti­vat toim­intaa. Laiska on yhteiskun­nan toim­i­ma­ton jäsen. Laisku­u­den vas­tako­h­ta on ahkeru­us. Laiska on vas­tu­un kart­teli­ja, muiden hyväk­sikäyt­täjä, siip­iveikko. Laisku­us on aina syntiä.

    Olet itse ansain­nut kohdalle­si osuneen paheksunnan.

  71. Alku­peräi­nen väit­teeni oli: huonekaulukaup­pa ei tarvitse iso­ja tilo­ja, huonekalu­varas­to tarvitsee. 

    En todel­lakaan ymmär­rä mikä tässä on niin tuohduttavaa. 

    Kävin ker­ran Idea­parkin huonekalukau­pas­sa. Lop­ut­tomi­in samo­ja huonekalu­ja. Riit­täisi että olisi yksi ja pink­ka eri­laisia kankaita. 

    Mut­ta ilmeis­es­ti on jotenkin omi­tu­ista ja epäi­lyt­tää miel­tymyk­seni pysytel­lä pois varas­toista ja antaa muiden hoitaa hom­mat, joi­hin min­ul­la ei ole a) kykyä, b) varustei­ta ja c) aikaa. Ihan samal­la taval­la kuin muut jät­tävät tietyt jär­jestelmäarkkite­htu­urei­hin ja han­k­in­ta­toimeen ja liike­toim­intas­trate­gioi­hin liit­tyvät hom­ma min­ulle ja keskit­tyvät itse siihen mitä osaa­vat ja mihin välineet/aika riittävät. 

    Outoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *