Kuukausi: lokakuu 2012

Maakuntamalli?

(Kir­joi­tus on julka­istu net­tikolumn­i­na Kun­nal­lisalan kehit­tämis­säätiön sivuil­la www.kaks.fi)

Kansli­apääl­likkö Markku Lehto esit­ti aikanaan Suomeen kah­takym­men­tä kun­taa. Käytän­nössä kun­nista tehtäisi­in maakun­nan kokoisia. Se edel­lyt­täisi tietysti toimi­vaa kun­nanosa­hallintoa, kos­ka kaikkia asioi­ta ei kan­na­ta päät­tää noin keskitetysti.

Itse yritin pari vuot­ta sit­ten selvi­tys­miehenä tehdä Päi­jät-Hämeestä yhtä kun­taa. Vaikein­ta oli kun­nanosa­hallinnon jär­jestämi­nen. Esitin, että entiset kun­nat jatkaisi­vat riisu­tu­in tehtävin ja oman val­tu­us­ton ohjaam­i­na pitäjinä. Pyysin ilman tulosta kun­t­a­min­is­teri Mari Kiviniemeltä lain­muu­tos­ta, joka tek­isi mah­dol­lisek­si vali­ta pitäjille val­tu­us­tot suo­ril­la vaaleil­la. Val­lan karkaamista pelkäävät päi­jäthämäläiset hylkä­sivät koko esi­tyk­sen. Jat­ka lukemista “Maakun­ta­malli?”

Kruununhakalaiset herätys!

Helsin­ki hark­it­see luop­u­vansa suun­nitel­mas­ta rak­en­taa sil­ta Kru­u­nun­haas­ta Kru­unuvuoren­ran­nan uudelle asuinalueelle.

Täl­lainen otsikko löy­tyi päivän net­ti­h­e­sarista. Aika moni oli tulkin­nut tämän niin, että Kru­unuvuoren ratikas­ta hark­i­taan luop­umista. Min­un piti arvostel­la Hesaria uuti­sankas­ta, mut­ta luet­tuani uutisen on myön­net­tävä, että se on ymmär­ret­tävis­sä myös oikein. Suurin osa kom­men­toi­jista oli ymmärtänyt tämän myös koko yhtey­destä luop­umisek­si. Jat­ka lukemista “Kru­u­nun­hakalaiset herätys!”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.10.2012

Munkkivuoren ratik­ka

Virkamiehet selvit­tivät, mik­si ratikkalin­ja ei ole kan­nat­ta­va ilman Topeliuk­senkadun yhteyt­tä. Ilman sitä ratik­ka ei pysty kor­vaa­maan merkit­tävää määrää bus­sili­iken­net­tä, kos­ka Töölön yhtey­det oli­si­vat edelleen riip­pu­vaisia bus­seista. Tämä argu­ment­ti on pakko ottaa todes­ta. Niin­pä tyy­dyin esit­tämään, että selvitetään toteut­tamis­mah­dol­lisu­udet ilman Turun­väylän tun­neloin­tia, mikä meni läpi yksimielis­es­ti. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 30.10.2012”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 30.10.2012

Nyt alkaa se aika kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa, jos­sa val­tansa menet­täneet ehtivät vielä tehdä päätök­siä. Kun val­tu­us­tos­ta vai­h­tuu melkein puo­let, tun­tuu vähän nolol­ta tehdä iso­ja poli­it­tisia päätök­siä van­hal­la val­tu­us­tol­la. Tälle nyt ei kuitenkaan voi mitään. Kaupungille on tehtävä esimerkik­si bud­jet­ti. (esi­tys­lista)

 

Capel­lan puis­to­tien kort­telei­den asemakaavaluonnos

Nyky­isin saamme nämä kaa­vat pdf-tiedos­toina ja yritämme tihru­ta niitä tietokoneemme näytöltä. Tämä muo­dostaa ongel­man mit­takaa­van kanssa. Tässä kaavas­sa lukee, että se on piir­ret­ty mit­takaavas­sa 1:1000, mut­ta tämä ei tietokoneen näytöl­lä tarkoi­ta yhtään mitään. Halu­an mit­ta­janan! Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 30.10.2012”

Kiitos!

 

 

Lämmin kiitos kaikille äänestäjilleni, tukijoilleni sekä teille, blogini lukijat ja keskustelijat.

 

Olen ilah­tunut siitä, että äänestäjät suo­si­vat kaikissa puolueis­sa poli­itikko­ja, jot­ka ovat tulleet tun­netuk­si argu­men­toiv­ina keskustelijoina. Akti­iviset net­tikeskusteli­jat men­estyivät ylipään­sä hyvin. Poli­ti­ik­ka on hauskem­paa, jos siinä men­estyy parem­min ajatuk­sil­la kuin ulkokuorella.

 

Nyt alkaa arjen aher­rus luvatun lin­jan läpiviemisek­si. Toiv­ot­tavasti osal­lis­tutte edelleen akti­ivis­es­ti keskustelui­hin täl­lä blogilla, sil­lä tämä on paras yhteyskana­vani, ideari­iheni ja sparraajani.

 

 

 

 

 

 

 

 

Harkitse myös näitä

Vaal­i­jär­jestelmämme ei suosi poli­ti­ikan ark­isia perusu­uras­ta­jia, kos­ka kaik­ki halu­a­vat äänestää korkeal­la pro­filoitunei­ta tähtiä. Tämän blo­gin oikeas­ta reunas­ta löy­tyy ehdokkai­ta, joi­ta halu­an eri­tyis­es­ti tuet­ta­van. Hei­dät olen valin­nut kaupunkisu­un­nit­telunäke­myk­sen perus­teel­la. Minus­ta kaupunkisu­un­nit­telu on kun­nal­lispoli­ti­ikan tärkein, tai ainakin pitkä­vaikut­teisin osa.

Hei­dän ohel­laan halu­aisin muis­tut­taa neljästä ehdokkaas­ta, jot­ka tarvit­se­vat tukea. Jat­ka lukemista “Hark­itse myös näitä”

Nykykirjallisuuskin puhuttelee

Vas­tauk­seni HS-raadin 26.10.2012 kysymyk­seen “puhut­teleeko suo­ma­lainen nykykir­jal­lisu­us sinua?”

Nykykir­joista jotkut puhut­ta­vat, toiset eivät. On kohtu­u­ton­ta ver­ra­ta tämän vuo­den satoa koko edel­lisen vuo­sisadan tuotan­non parhaim­mis­toon. Pitäisi vali­ta vuosikymme­nen paras kir­ja ja ver­ra­ta sitä. Tai ver­ra­ta tämän syksyn kir­jo­ja vaikka­pa syksyn 1964 kir­joi­hin. Eivät niistäkään kaik­ki puhutelleet.

Yhteiskun­nalli­nen näkökul­ma on haa­len­tunut tai muut­tunut sekavam­mak­si. Miten kir­jail­i­jat voisi­vat hah­mot­taa ja jäsen­tää uut­ta eri­ar­vois­tu­mista, kun poli­itikot ja yhteiskun­tati­eteil­i­jätkään eivät pysty. Väinö Lin­nan oli help­po kuva­ta nou­se­van Suomen luokkatais­telua, kos­ka asia oli vah­vasti esil­lä koko yhteiskun­nan tasol­la. Poh­jan­täh­den kol­man­nes­sa osas­sa tämäkin näkökul­ma lässähtää, kun tor­pan keskusta­laisek­si kään­tynyt isän­tä keskit­tyy valit­ta­maan tuki­ais­ten pienuudesta.

 

Vaalit tulevat, mörkö esiin!

Demarien vaal­is­trate­git näyt­tävät luot­ta­van van­haan ja hyväk­si havait­tuun. Sään­nöl­lis­es­ti juuri ennen vaale­ja kaive­taan kaapista yksi­ty­istämisen mörkö, lopete­taan puhe sub­stanssista ja keski­tytään puhu­maan vain möröstä.

Mörön vaat­teet alkoi­vat olla käytössä kuluneet, joten mörölle on han­kit­tu uudet, entistä pelot­tavam­mat vaat­teet: kuin yhdestä suus­ta kaik­ki demar­it alkoi­vat samana päivänä puhua, että ylikansal­liset pörssiy­htiöt tule­vat ja ryöväävät ter­vey­den­huoltomme. Sinne menivät veroparati­isi­in nekin rahat, jot­ka oli tarkoitet­tu van­huk­sen koti­hoitoon. Jat­ka lukemista “Vaalit tule­vat, mörkö esiin!”

Sote-uudistuksen junttura

Hal­li­tuk­sen neu­vot­telu­ja sosi­aali- ja ter­vey­su­ud­is­tuk­ses­ta on raskas seu­ra­ta. Rivikansane­dus­ta­jan lojaal­isu­us on koetuksella.

Minus­ta on tolku­ton­ta jumi­ut­taa neu­vot­te­lut ide­ol­o­giseen julis­tuk­seen ter­veyspalvelu­jen yksi­ty­istämistä vas­taan, kun julis­tuk­sel­la ei ole mitään käytän­nön merk­i­tys­tä siihen, miten kun­nat ter­veyspalvelui­ta toteut­ta­vat. Täl­laisel­la turhal­la riidal­la ei voi olla kuin kak­si tarkoi­tus­ta: joko halu­taan peit­tää riidan alle se, ettei asi­akysymyk­sis­sä pystytä eten­emään tai sit­ten halu­taan vain rum­munpäristys­tä ennen kunnallisvaaleja.

Yritän ker­ra­ta, mik­si ter­veyspalvelu­ja pitäisi uud­is­taa. Tämä on oma tulk­in­tani, ei hal­li­tu­so­hjel­mas­ta poimit­tu. Jat­ka lukemista “Sote-uud­is­tuk­sen junttura”