Demarien vaalistrategit näyttävät luottavan vanhaan ja hyväksi havaittuun. Säännöllisesti juuri ennen vaaleja kaivetaan kaapista yksityistämisen mörkö, lopetetaan puhe substanssista ja keskitytään puhumaan vain möröstä.
Mörön vaatteet alkoivat olla käytössä kuluneet, joten mörölle on hankittu uudet, entistä pelottavammat vaatteet: kuin yhdestä suusta kaikki demarit alkoivat samana päivänä puhua, että ylikansalliset pörssiyhtiöt tulevat ja ryöväävät terveydenhuoltomme. Sinne menivät veroparatiisiin nekin rahat, jotka oli tarkoitettu vanhuksen kotihoitoon.
Tämä tuntuu niin absurdilta, että ensin naurattaa eikä koko asiaa voi oikein ottaa vakavasti. Esimerkiksi demarien mörön takia jumiuttama sote-uudistus on koko asian suhteen neutraali, eikä heidän tyrkyttämänsä ideologinen julistus vaikuta koko asiaan mitenkään. Nauraja on varmaankin väärässä. Mörön teho on varmaankin testattu. Ei sitä muuten otettaisi aina kaapista vaaliviikolla. Miten tämä voi upota kansaan aina ja uudestaan? Tästä ei voi syyttää kuin lehdistöä. Valheen paljastaminen kuuluu lehdistön tehtäviin.
Ylikansallinen pörssiyhtiö! Miten pelottavaa! Avatkaapa kauppakassinne ja katsokaa, mikä ostoksistanne ei ole pörssiyhtiön tai edes ylikansallisen pörssiyhtiön tuottamaa. On tosin sanottava, että nämä lääketieteeseen ja veronkiertoon (ei välttämättä tässä järjestyksessä) erikoistuneet yritykset ovat tehneet kaikkensa tehdäkseen möröstä vieläkin kuvottavamman.
Terveydenhuollon yksityistäminen on monimutkainen asia, josta varmaankin olisi muistin virkistämiseksi tehtävä oma postauksensa. Jonkun pitäisi kuitenkin tutkia mörön puoluetaustat uudestaan. Muutama vuosi sitten oli niin, että demarien hallitsemat kaupungit olivat innokkaampia yksityistämään terveydenhuoltoa kuin muut, mutta ehkä kokoomus on nyt kirinyt tässäkin demarien ohi. Mutta eiväthän demarit voisi ottaa mörköä kaapista neljän vuoden välein, elleivät olisi siinä välissä ruokkineet sitä.
Vaalit ratkeavat kansan tunnepohjaisiin valintoihin, joten vaikka politiikkaa tehtäisiin järkipohjaisesti, niin pärjäävä vaalikampanja vetoaa tunteisiin, ja on siksi järjetön. Demarit ovat onnistuneet tässä aina hyvin.
En tiedä teenkö väärin vinkatessani, mutta vaalitwiittien näkyvyys parantuu huomattavasti lisäämällä ‘#kuntavaalit’ hashtagin.
Jos joku tuttuni haluaa välttämättä äänestää vihervasemmistolaista puoluetta, kehotan tätä äänestämään mieluummin vihreitä kuin demareita. Olen katkera SDP:lle, koska äänestin sitä luulossa, että se olisi yhteiskuntamme heikoimpien asialla. Ei ollut sitä silloin, ja se on edelleenkin yhteiskunnallisen kehityksen jarru.
Jos Suomessa halutaan uudistaa hyvinvointijärjestelmää ihmislähtöisemmäksi, SDP on kutistettava pienpuolueeksi. SDP:n kannatus onkin ikävälillä 18–39 vuotta vaivaiset 10 % — onneksi! Äänestän ainoastaan sosiaaliliberaalia* ehdokasta, puolueessani on sellaisia yllättävän paljon.
Tässä taisi villakoiran ydin. Aiheesta jauhaminen osuu helposti hedelmälliseen maaperään, kun yksityistämisestä on oikeasti huonoja kokemuksia siellä sun täällä. Vähemmän on puhetta huonosta johtamisesta julkisella puolella, mikä mahdollistaa hoitoalojen firmojen mellastamisen.
Terveydenhoidon ulkopuolella kunnostautui viimeksi Fazerin sininen palvelufirma, joka jätti pääkaupunkiseudun kouluruuat hunningolle ja lastentarhat siivoamatta. Itse odottelin, että joku vaatii Fazerin tuotteita boikottiin (olisin itse osallistunut vyötärölinjan virtaviivaistamisen merkeissä), mutta ilmeisesti palvelufirman nimi oli tarpeeksi erilainen, jotta mielleyhtymää ei syntynyt.
Demarit nyt varmaan kertovat, että kuluttajien pitää välttää myös heidän osuusomistuksessa olevia Siwoja, Euromarketteja sekä Valintataloja, koska niiden omistajiin kuuluu myös veroparatiisiyhtiö.
Eihän siinä ole mitään järkeä, että kuntien ei pitäisi hankkia mitään ulkomaiselta yhtiöltä, jos demariäänestäjät käy samaan aikaan veroparatiisiyhtiön omistamassa kaupassa.
Jutta Urpilaisen veroparatiisi-höpinät menevät populistisuudessaan Soinista heittämällä ohitse.
http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2012/10/06/siwojen-omistajallakin-kytkos-veroparatiiseihin/201239319/12
“Suomen Lähikaupan suurin omistaja on sijoitusyhtiö IK Investment Partners, jolla on 67,8 prosentin osuus yhtiöstä. Osuuskunta Tradeka-Yhtymä omistaa noin 16 prosenttia ja Wihuri saman verran.”
“Tradeka-Yhtymän päättävä elin on kuuden vuoden välein valittava ja koko maan kattavista piireistä valittava edustajisto, jossa vilahtelee tuttuja demarinimiä, kuten Hilkka Ahde, Eero Heinäluoma ja Lasse Lehtinen.”
Heikki, kun tässä on yksi asia mitä mä en tajua: Jos mun pitäisi mennä puhumaan pihtiputaan mummolla ja vieläpä vedota tunteisiin, niin en kyllä aloittaisi hankintalaista ja ulkoistusketjuista. Vaan vaikkapa siitä että pysyykö mummu lumessa pystyssä, monellako luukulla mummu asioi, saako hän hoitoa vanhuuden vaivoihin vai niihin vaivoihin mihin hoitoa helpoiten saa, jne. Tarvitsemme parempia populisteja.
Todella pitää kirjoittaa terveydenhuollon yksityistämiseen ja ulkoistamiseen liittyvistä kysymyksistä. Kysyin Attendon toimitustjohtajalta Uuden Suomen tilaisuudessa millaista kasvua he odottavat tästä ja millainen on sopimustilanne Suomessa. Kasvuun en saanut suoraa vastausta, mutta sopimuksista todettiin, että ne ovat “muutoksessa”. Yrittäjänä kannatan yksityisten palvelujen käyttöä, mutta tietyillä ehdoilla. Terveydenhuolto liiketoimintana on vain niin monisyinen, että siinä mennään helposti täysin kiville. Olen IT ‑puolella seurannut myös, miten ulkoistaminen on tuottanut kalliita ratkaisuja, eikä siellä ole kysymys edes ihmisten terveydestä, vaan paljon helpommasta asiasta. Suomessa sekoitetaan työn organisointi esim. terveyskeskuksissa omistamisen muotoon. Julkisesti omistettu terveydenhuolto voidaan johtaa ja organisoida tehokkaasti. Nyt siellä on monta työsopimuksellista ja vanhakaiseen ajatteluun perustuvaa ajatusjumia raivattavana. Kannattaa katsoa Stiglitz ja Krugman keskustelemassa asiasta. Terveydenhuollon keskuskustelu alkaa kohdasta 58:00. http://www.livestream.com/instituteforneweconomicthinking/video?clipId=pla_2d59ac4c-acb8-4272–9ccf-4e7441f6e30e&utm_source=lslibrary&utm_medium=ui-thumb
Palveluiden ulkoistajilla on nyt vaalien alla kova hätä, kun SDP muistuttaa, että yksityistämällä ei niitä palveluita pelasteta. Lapioidaan vain veronmaksajien rahaa yrityksille joiden tulisi saada rahansa vapailta markkinoilta.
- Ulkoistukset ovat järjestään tulleet kalliimmaksi kuin oma paveluntuotanto.
— Palvelun taso on pääsääntöisesti laskenut.
— Kilpailutukset menevät nykysäännöillä yleensä isoille firmoille jotka polkevat hinnoittelullaan pois pienyrittäjät.
— Nämä yritykset eivät maksa Suomeen veroja, joten edes osaa veronmaksajien rahoista ei saada takaisin.
— Ulkoistamisideologialla perustellaan se, miksei julkisen sektorin toimintatapojen kehittämiseen tai työympäristön kohentamiseen tarvitse panostaa.
— Taas saadaan tekosyy ulista kuinka julkinen sektori on tehoton ja hanurista –> Lisää ulkoistamista!
Yhtäkään yritystä ei kiinnosta yhteiskunnan heikkojen hyvinvointi tai elämänlaadun parantaminen. Yritysten tehtävä on tuottaa voittoa. Perusterveydenhuollossa ei kvartaalin aikajänteellä voida saada pikavoittoja. Tulokset näkyvät 10–15 vuoden aikajänteellä kansanterveydessä.
Vihreät ovat puolustaneet pitkäjänteistä politiikantekoa ja hyvinvoinnin nostamista rahantekoideologian edelle. Miksi te lankeatte tähän halpaan? Miksi te hyökkäätte SDP:tä vastaan? Me olemme teidän ystäviänne!
Tuttu dialogi. Demarit sanoo, että hui, yksityistäminen ja kokoomus vastaa, että ei sillä ole väliä, kuka sen hoitajan palkan maksaa, kun ne on kaikki ihan hyviä tyyppejä.
Tuossakin hommassa tuli itselle mieleen että vaikka yksityinen toimittaja munasi pahemman kerran, niin munauksen täydensi vasta julkisen sektorin täydellinen kyvyttömyys tehdä asialle mitään.
Ainakin minun omassa firmassani Fazerin tapainen toimittaja olisi ensimmäisen viikon jälkeen entinen toimittaja. Tilauksista vastaavien olisi vissiin ollut liian hankalaa tarttua toimeen ja tehdä asialle jotakin mutta koska ne loppuasiakkaat eivät maksa mitään ja oikeastaan olisi vain parempi että häipyisivät. Siksihän nämä julkisen sektorin hommat voivat ollakin rempallaan niin pahasti ja niin kauan.
“Avatkaapa kauppakassinne ja katsokaa, mikä ostoksistanne ei ole pörssiyhtiön tai edes ylikansallisen pörssiyhtiön tuottamaa”
Harvan ihmisen kauppakassin sisältöä maksetaan verovaroilla.
Ruotsissa käydään tällä hetkellä keskustelua siitä kuinka terveydenhuoltoon sijoitetut verovarat karkaavat veroparatiiseihin.
Ja kyllä tästä on saatu esimakua jos Suomessakin. Vilunkimiehet tunkeutuvat markkinoille ainoana tavaoitteena voittojen maksimointi laadun kustannuksella.
Demarit saavat kannatusta eriyisesti ihmisiltä, jotka kokevat olevansa vaarassa jäädä noiden mörköjen yliajamiksi. Ehkä demareden paras strategia kannatuksen maksimoimiseksi on hoitaa asiat vaalien välillä niin, että noita mörköjä taatusti riittää. 🙂
Toinen näkökulma on se, että SDP on vahvasti perusturvapuolue, joka uskoo keskitettyyn päätöksentekoon ja etujärjestöihin. Niin kauan kun demarit itse ovat päättämässä, kaikki on tuttua ja turvallista. Mutta jos on riski siitä, että vaikkapa kokoomus pääsee päättämään asioista (vaalien jälkeen) ilman demareita, tuo perusturvallisuuden tunne katoaa pahasti. Usko oman puolueen oikeassa olemiseen on siis vilpitön, aivan kuten monilla muillakin puolueilla. Ja demareilla keskeistä on perusturvallisuus (eli möröttömyys).
Olkoonkin asiatonta trollausta niin kirjoitan silti tähän otteen SDP:n puolueohjelmasta:
“Jos lähdet mukaan lupaan sen.
Saat muumihetken mieluisen,
vaikka mörön märinä,
voi värisyttää välillä.”
vai oliko se sittenkin jostain laulusta? 🙂
Itse asiassa aika monenkin.
Mutta eikö se juuri kerro ihmisten ajatuksista, jos he ostavat pörssiyhtiöiden tuotteita jopa itse ansaitsemiaan rahoja käyttäessään?
Vai oliko ajatuksesi, että jos maksamme ihmisten elantoa verovaroilla, meillä on myöskin oikeus sanella, millä tavalla hän elää, mistä ruokansa ostaa, mistä hankkii terveyspalvelunsa, jne?
Tässähän nämä möröt tuli taas lueteltua. Uskallan väittää, että luettelon väitteille ei löydy faktoja todisteiksi.
Pikainen analyysi Mörköluettelosta:
Listan ḿukaan samaan aikaan kun ulkoistus on kalliimpaa kuin oma palvelutuotanto, ulkoistukset voittavat aina isot firmat. Samalla nämä isot firmat myyvät palveluaan niin halvalla, että “polkuhinnoittelu” ajaa markkinoilta pois pienyrittäjät. Eli yhteenvetona: Pienillä kiinteillä kuluilla toimiva pienyritys on demareiden perusteluilla osoitettu super-hyperkalliiksi eli suomalainen pienyrittäjä ei kelpaa! Haloo?
Lisäksi haluan korostaa, että Eetu Kinnusen mörkölistan kohta palvelutuotantoa harkoittavien yritysten veronmaksusta ei kestä minkäänlaista kriittistä tarkastelua. Kinnunen kirjoittaa: “…joten edes osaa veronmaksajien rahoista ei saada takaisin”. Mikäli Kinnunen ymmärtäisi yhtään yksityisen palveluyrityksen kustannusrakennetta sekä suomalaisen työn verotustaja sivukuluja, hän tajuaisi että iso osa veronmaksajien rahoista tulee takaisin. Mutta … näin vaalien alla demarit eivät halua ymmärtää, he haluavat pettää äänestäjiä.
Millähän perusteella 16 prosentin omistusosuus antaa määrävän aseman ko. yhtiössä?
Ja millähän perusteella vanhukset pitäisi myydä veroparatiisiyhtiölle? Mitä hyvää siitä seuraa? Ja mitä järkeä?
Osmo: “Demarien vaalistrategit näyttävät luottavan vanhaan ja hyväksi havaittuun. Säännöllisesti juuri ennen vaaleja kaivetaan kaapista yksityistämisen mörkö, lopetetaan puhe substanssista ja keskitytään puhumaan vain möröstä.”
Mitäpä jos yrittäisit asiallista vastausta (jos pystyt)? Vaikkapa juuri siitä substanssista.
Vai oletko tosiaan sitä mieltä, että sosiaali- ja terveystoimen myymistä ulkomaisten pääomasijoittajien käsiin tulee kaikin keinoin lisätä?
En kannata palvelujen itsetarkoituksellista ulkoistamista. Et ymmärtänyt asian pihviä. Tällä sote-uudistuksella ei ole asian kanssa mitään tekemistä, eikä ideologinen julistus asiasta vaikuta kuntien päätöksiin mitään. Riita oli täysin keinotekoinen.
Tuskinpa yksikään puolue on omasta ihan ilkeyttään ajamassa omasta mielstäänkin huonoja asioita ja vastustamassa hyviä. Se vaan tuppaa olemaan niin, että omasta näkövinkkelistä muiden hyvät asiat ovat puhdasta ilkeyttä kun ei tajuta toisten näkökulmaa sitten ensinnäkään.
Väittäisin että tämmöinen yksisilmäisyys vaivaa mielestäni enemmän vasemmistolaisia kuin oikeistolaisia. Mutt avarsin yleistä on, että omat tarkoitusperät perustellaan oikeudenmukaisuudella ja että näihin ollaan päädytty pitkän harkinnan jälkeen, kun taas toisten tarkoitusperiä selitetään itsekkälillä ajatuksilla tai sitten suoranaisella tyhmyydellä ja vähäisellä harkinnalla.
RaimoK
Vai oletko tosiaan sitä mieltä, että sosiaali- ja terveystoimen myymistä ulkomaisten pääomasijoittajien käsiin tulee kaikin keinoin lisätä?
Joko lopetit vaimosi hakkaamisen? Oletko itse sitä mieltä, että julkisissa vanhainkodeissa kakkavaipoissa makaavien vanhusten määrä pitää kaikin keinoin maksimoida?
Samaan aikaan tosielämästä alempana, tovereilla Raimo K ja Eetu K on toivottavasti esittää vahvoja todisteita möröstään.
http://yle.fi/uutiset/raakkylan_terveyskulut_ovat_pysyneet_kurissa/6301078
Rääkkylä irtautui 1,5 vuotta sitten Keski-Karjalan kuntien yhteisestä liikelaitoksesta Hellistä ja siirtyi yksityisen Attendon asiakkaaksi. Hellin aikaan vuonna 2010 Rääkkylän sosiaali- ja terveyskulut olivat yli 10 miljoonaa euroa. Nyt palveluiden ulkoistamisen jälkeen vuosimenot ovat olleet noin miljoona euroa vähemmän.
- Muutoksen jälkeen Rääkkylässä on ollut pari lääkäriä päivittäisessä käytössä. Hellin aikaan lääkäreitä ei välttämättä ollut paikalla lainkaan, ja rääkkyläläiset ohjattiin Kiteelle, kertoo kunnanjohtaja Yrjö Eronen
Onhan se ollut vähän omituista katsoa, kun suuret hallituskumppanukset vuorotellen kiistävät oman ideologisuutensa antaen siis samalla ymmärtää, että se toinen taas on ideologinen.
Eikös se demarien jytkynjälkeinen vaaliretoriikka suurin piirtein tällä aukeaisi:
Ylikansallinen = Aina paha.
Kansainvälinen = Aina hyvä, myös eräs laulu.
Monikansallinen = Voi olla hyvä tai paha.
Monikulttuurinen = Rikkaus ja voimavara, kunhan ei meidän kouluun.
Kansallinen projekti = Suomalaisen demarin korkea kansainvälinen virka.
Hesarissa oli joskus toimittaja keksinyt, että aina kun alle parikymppiset tekevät jotain positiivista, asialla ovat “nuoret”, ja jos negatiivista, niin “nuoriso”. Nuoret menestyivät samalla kun nuoriso riehui. Nykyään tosin nuoretkin ovat alkaneet syrjäytyä, eli muuttua enemmän nuorison kaltaiseksi.
Eikä nyt sitten suututa, vaikka vähän vinoillaankin. 🙂
Tässä on itse asiassa perää.
Kyse on juuri siitä, ettei palveluita ostavat itse käytä/koe/ole kiinnostuneita palveluista, joita he ostavat. Koska seurauksista kärsii kaiken lisäksi palveluiden käyttäjät, jotka ovat enemmänkin taakka kuin asiakkaita, lopputulos on mikä se on.
Palveluita käyttävästä taakasta halutaan tietenkin eroon. Siksi perustetaan aina vain uusia esteitä palveluiden käyttämiselle. Tämä koskee tietenkin kaikkia poliitikan lohkoja. Vakuutusoikeus on tästä hyvä esimerkki. Montakohan erilaista muutoksenhakulautakuntaa tai itseoikaisuinstanssia pitää nykyisin jo käydä läpi, että huonosti perustellusta päätöksestä pääsee vakuutusoikeuteen? Näiden esteiden ongelma on se, että ne vain pahentavat byrokratiaa, koska nekään eivät puutu perussyyhyn. Perussyy valitukselle on huonosti perusteltu ja valittajan epäoikeudenmukaiseksi kokema päätös. Jos lautakunta suoltaa yhden rivin perusteluilla ulos tusinapäätöksiä, valittaminen jatkuu. Valittaminen loppuu, kun asiakkaalle kerrotaan kunnolla pro et contra ‑argumentaatiometodia käyttäen ja hänen esittämät lausumat ja todisteet huomioiden, miksi lain nojalla päädytään hänelle vastaiseen lopputulokseen. Tämä voitaisiin tietenkin tehdä jo ensimmäisessä vaiheessa viranhaltijan toimesta, mutta jonkun mielestä on halvempaa perustaa satoja jollei tuhansia suojatyöpaikkoja erilaisiin lautakuntiin poliitikkojen, virkamiesten ja muiden hyvinvoivien ihmisten CV-merkintöjä koristamaan.
Jos saa listata muutaman poliittisen mörön, niin vihreiltä pelottelee äänestäjiä pois myös kepun kehittämä cityvihreys ja perustulon epäselvyys.
On kummallista, että Väyrynen, ja hänen nuoret hännystelijät, leimaavat kaupungissa asuvia pölhöiksi turhakkeiksi. Vielä 90-luvulla suvussa oli maatila, jossa elettiin aika lailla omavaraisesti. Maitoautonkuljettaja sitten toi tarvittavia perustarpeita kirkolta, kuten suolaa, jauhoja ja voita. Muuta sitten kasvatettiin, poimittiin ja kalastettiin kaupallisen tuotannon ohessa. Saattoipa jokunen hirvikin kaatua. Yhdessä ihmisiässä koneet tosin tekivät sen, että lähes koko suku lähti tilalta, joten tuskin koneisiin perustuva biotalouskaan on ihan sellainen työllistäjä kuten kuvitellaan.
Keskustan ihannoima maaseutu, jos siis ymmärretään se maa- ja metsätalouteen perustuvana alueena, ei siis itse kuluta tuottamaansa. Yllätys yllätys, cityvihreä kaupunkilainen onkin se, joka kuluttaa maaseudun tuotteita. Jopa lihaa. Tämän takia onkin uskomatonta, jos Väyrysen viesti menee läpi maaseudulla. Paljon olisi kepullekin uutta maaseudun elinkeinoa ajettavana, niin ehkä voisi lopettaa sen vanhoista itkemisen.
Kepun kannattaisikin toivoa, että vihreät kaupunkisuunnittelijat pärjäisivät vaaleissa, jotta tulisi mahdollisuuksia maaseudun tuottajien saada kunnon hinta tuotteistaan. Jos kaupunki rakennetaan autolle, niin automarketit vievät markkinat, kun ihmiset ja kaupat ovat eri paikoissa. Enemmän kaupunkia, niin ihmiset voivat käydä päiväsaikaan toreilla ja tuottajilta suoraan myyvissä pikkukaupoissa. Nyt ne ovat väärissä paikoissa ja väärään aikaan auki, joten ketjut saavat hallita myös tuottajahintaa. Enemmän autottomia kaupunkilaisia tarkoittaisi myös enemmän kuluttajia, joilla olisi paremmin varaa maksaa laadukkaasta ruuasta, joko kaupasta kotiin tai sitten ravintolassa.
Toinen mörkö on tuo perustulo. Nyt se näyttää toimivan jonkinlaisena vaaliaseena ja houkuttimena nuorisolle. Toisaalta oikealla sitä ei ymmärretä muuna kuin kaljottelurahana, mutta ehkä sielläkin herätään. Koska itsellä on linkki tuonne koulumaailmaan, niin näkisin joitakin ongelmia siinä.
Itse ymmärrän tuon keinona helpottaa työllistymistä ja sirtymistä työstä toiseen, mutta vaarana on se, että sellainen nuori, jolla on vaikeuksia sosiaalisessa kanssakäymisessä, saa liian suuresta perustulosta väylän olla haastamatta ongelmiaan ja syrjäytyy. En muista oliko rajan kummalta puolelta, mutta joku punavihreä ajoi jo lähemmäs tonnin perustuloa. Niin tiukkaa verkkoa ei pysty tekemään, että jokaista voisi mennä kotoa hakemaan tai muuten etsimään, ja jos itse ei kykene, niin tällainen perustulo antaa mahdollisuuden siirtyä periaatteessa niukalle eläkkeellä ja ihmiseltä jää hoitamatta ja haastamatta nuo sosiaaliset ongelmat. Menee sitten elämä yksin yksinäisenä.
Pitäisi ymmärtää, että jollain saattaa olla yksinkertaisesti ylivoimainen paikka mennä esimerkiksi työhaastatteluun tai pärjätä edes koulussa, joka vaati aina vain enemmän esiintymistä ja verkostoitumista. Paniikkihäiriötä ja sosiaalista pelkoa, joka ei välttämättä näy päälle, mutta estää toimimisen muiden kanssa. Paljoa ei ehkä tarvitsisi tulla vastaan, mutta tällainen ei itse ota yhteyttä muihin. Jos tätä jatkuu pitkään, niin on aina vain vaikeampaa palata yhteiskuntaan. Tuleekin päättää, että onko oikein päästää nämä irti yhteiskunnasta, vai yrittää toimia ajoissa.
Liittyy myös vihreiden peräänkuuluttamaan päivähoidon kohentamiseen, jossa pitäisi ottaa heti kädestä näitä ongelmatapauksia. Samoin opettajien puolesta voisi toivoa apujoukkoja kouluun. Sosiaalipuolen tulipalojen sammutus lähempänä aikuisikää, lienee sitten monelle liian myöhäistä. Myös kaupunkirakenne tehnee omansa, ettei luonnollista sosiaalista vuorovaikutusta, ja samalla kehittymistä, tapahdu. Enemmän siis kylää kaupunkiin, oli se sitten kuinka suuri hyvänsä.
Eihän kyse ole demareiden omistuksesta, vaan siitä että Valintatalon ja Siwan pääomistajana on veroparatiisiyhtiö eli Urpilaisen mielestä niiltä ei pidä hankki mitään! Se on demareiden oma häpiä, jos ovat osakkaina firmassa joita heidän oman ajatusmaailmansa mukaan pitää ehdottomasti boikotoida.
Sillä joka käy valintatalossa, ei ole kyllä minkäänlaista moraalista oikeutta vaatia kuntia välttelemään veroparatiisiyhtiöitä. Ja kyllähän Urpilainekin varmasti tiesi, että puhuu puuta heinää koska kilpailulaki ei anna tuollaiseen boikotointiin kotipaikan perusteella mahdollittaa, mutta populistisella p*skalla on tullut aikaisemminkin hyvää tulosta (eduskuntavaalit & opposiotioon tarkoitettu vaaliohjelma, joka piti sitten syödä kun vastoin odotuksia ovet hallitukseen aukesivat) joten antoi mennä vaan.
Muutenkin tämä keskustelu verovaroista ja veroparatiisiin menevistä kilpailutusrahoista ei oikein kestä vähennyslaskua.
Kilpailutuksen hyöty voidaan esittää yhteenlaskuna:
. yksityisen tuotantohinta
+ yksityisen kilpailuunosallistumiskustannukset
+ yksityisen kate
+ julkiset kilpailutuskustannukset
+ julkisen toimijan hyöty
= hinta, jos julkinen toimija itse tuottaisi
Veroparatiisiproblematiikka koskee vain tuota yksityisen katetta, josta ei aina jakseta maksaa yhteisöveroja. Yhteiskunnan ensisijainen hyöty kilpailutuksesta on kuitenkin toisaalla, koska toimivassa kilpailussa kate ei nouse kovin korkeaksi.
Voi luonnollisesti olla (ja varmasti onkin) sellaista kilpailutusta, joka ei ole kannattavaa. Yksityisen tuottajan kustannukset ja kilpailutuksen tuomat lisäkustannukset ovat kovemmat kuin julkisen oman tuotannon kustannukset. Silloin ei kannata kilpailuttaa.
Kilpailutuksessa on paljon toimimatonta. Pääosa tästä johtuu siitä, että eri toimijoilla niin palveluntuottajilla kuin julkisellakin puolella on vajaa osaaminen kilpailuttamisesta. Tämä on muuten yksi argumentti siihen, miksi kunnilla pitäisi olla kohtuullisesti kokoa; aivan pieni kunta ei pysty ylläpitämään riittävää kilpailutusosaamista.
Veroparatiisitkin ovat ongelma. Ei kuitenkaan tuossa “mörkö”-mielessä, koska julkiset säästöt ovat merkittäviä, vaikkei yksityinen toimija maksaisi katteestaan veroja. Ongelmat tulevat julkiselle taloudelle nimenomaan silloin, kun raha tulee yksityiseltä sektorilta. Lisäksi veroparatiisifirmoilla on epäreilu kilpailuasetelma, koska niille riittää pienempi kate samaan tulokseen omistajien kannalta.
Jotenkin tässä tulee kyllä mieleen myös termi “tilaajavastuu”, vaikkakin vähän epäkonventionaalisessa merkityksessä. Tilaajan pitää huolehtia siitä, että vastapuoli täyttää velvoitteensa. Jos ei täytä, asiaan pitää puuttua heti eikä kahden kuukauden kuluttua…
Entinen toimittaja joo. Kun kyse on julkispuolesta niin aina on mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu vaikka olisi mokannut ihan mitä tahansa. Yksityistä voi huijata kerran, julkisen sektorin huijausmahdollisuus on lakiin kirjattu. Ex-ministerien ja virkamiesten ujuttaminen ko. organisaatioihin tuo onneksi kansalaisille läpinäkyvyyttä tapaan joilla asiat toimivat ja miksi epäonnistuneet hankkeet ja kilpailutukset jätetään veronmaksajien korvattaviksi toimittajavastuun sijaan.
No, poliittiset päättäjäthän ne päättävät, mitä tehdään ja ainakin meillä on kunnassa jo ennen vaaleja päätetty, että vanhuspalvelut hoidetaan pääsääntöisesti kunnan omana työnä.
Päätös on ideologinen ja “julistuksen” mukainen, ei siinä mitään keinotekoista ole.
Ja annapa Osmo nyt tulla sitä substanssia sitten, please!
Kunta on oikea yksikkö tekemään tun julistuksen, ei valtio, joka ei asiasta päätä.
Näinhän se homma menee, aluksi on auvoista ja edullista, sitten kun monopoli on vakiintunut, voidaan nostaa hintaa ja huonontaa palvelua. Katsotaan, kuinka tässä käy…
Täytyy myös todeta, että ns. isäntäkuntamallissa on juuri se valuvika, kuin mistä Rääkkylä on kärsinyt: isäntäkunta alkaa osoittaa isäntämieltä ja kertoo, mitä asiakkaan kuuluu haluta ja mitä kuuluu maksaa. Tästä on monia ikäviä esimerkkejä, joten ko. termistä olisi syytä päästä eroon.
(isäntämieltä osoittaa monesti myös kuntayhtymä pientä omistajaa kohtaan)
Vastaan:
1) Polkuhinnoittelu
Homma alkaa polkuhinnoittelulla. Sitten hinta lähtee tasaiseen nousuun. Näin tulee käymään todennäköisesti myös Rääkkylässä, koska niin on käynyt muuallakin.
Tämä johtuu muun muassa “yllättävistä menoista”, joita ovat toimitilojen remonttitarpeet, uusien laitteiden hankintatarpeet, työntekijöiden sairastelut ja äitiyslomat.
Käytännössä ostopalveluihin on useissa kunnissa syntynyt muutaman suurehkon yrityksen oligopoli, joka sanelee ostopalveluiden hinnat ja laadun. Laatu ei yleensä ole kehuttava. Tästä on tullut _paljon_ suoraa kuntalaispalautetta ainakin täällä Jyväskylässä.
Pienten yritysten suosiminen voisi pitkällä aikavälillä olla sekä edullisempaa että pitää palvelun tason korkeana, kun potilaat voisivat aidosti valita useammasta palveluntuottajasta.
2) Verotulojen paluuseen valtiolle.
Myös julkisen puolen palkkoihin, sivukuluihin jne. menevät rahat palaavat julkiseen kassaan. Ainoa lisäverotulo tulee yritysverosta, jota suurin osa isoista lääkäritaloista ei maksa.
Ylipäänsä minua ihmetyttää yrittäjien hinku päästä käsiksi veronmaksajien rahoihin. Keksisitte jonkun oikeasti järkevän liikeidean ja möisitte tuotteitanne yksityisille kuluttajille. Se tuottaa oikeaakin talouskasvua eikä vain pyöritä rahaa samassa myllyssä.
“Yhteiskunnan ensisijainen hyöty kilpailutuksesta on kuitenkin toisaalla, koska toimivassa kilpailussa kate ei nouse kovin korkeaksi.”
Tarkasti ottaen kilpailu on lähinnä teoriaa. Eivät firmat pyri kilpailemaan katetta ja voittoa mahdollisimman alas.
Etenkin suuret firmat eivät kilpaile hinnalla kuin suuressa bulkkimyynnissä kuluttajille markkinaosuuksista taistellessa.
Suuret firmat kilpailevat lähinnä strategisella tasolla, jolloin markkinaosuus kilpailu tapahtuu 10–20 vyuoden tähtäyksellä esim Nokia kärsii nyt 10 vuotta sitten tehdyistä virheistä
Kaikki firmat pyrkivät kohtuulliseen voittoon eivät katteen ja voiton minimointiin
Yritykset seuraavat tosiaan, joten uudet menetelmät leviävät nopeaan, joten kukaan ei saa kuin hetkellisen kilpailuedun
Uusien innovaatioiden vaikutus toimii pitempään vain neitseellisellä alueella eli alaa hyvin tunteva yrittäjä voi hyödyntää aikaisemmin alalla neen organisaation heikkouksia.
Kokoomuksen jutut uusista ideoista ovat lähinnä bluffia, sillä montaakaan ei ole testattu käytännössä eikä todellista pitkän ajan keskimääräistä laatua ole tiedossa .
Eikä noilla firmoilla ole todellisia resursseja kehittämään todella jotain uutta
On helppo saada joku asia toimimaan kerran ja jossakin ympäristössä
Itse asiassa SDP:n mörkö on kopio Kokoomuksen mörköoopperasta.
Kokkomus on perustellut sitä, että he ovat kulkenet ympäri Eurooppaa veronmasajien lompsa levällään ja jakaneet rahaa miljonääreille.
Yhtään centtiä avusta ei ole päätynyt esim Kreikan kansalla vaikka apua Kreikan tueksi nimitetäänkin.
Kaikki on päätynyt sijoittajille ja velka on muutettu sijoitatjien saatavasta Euroopan veron maksajien velaksi
Ja mörkö on ollut nurkan takan piilevä lama, jota ei ole tarkemmin perusteltu
Ja vihreät ovat olleet Kokoomuksen puisto-osastona levittelemässä mörköoppeeraa ja veronmaksajien rahoja
“Veroparatiisitkin ovat ongelma. Ei kuitenkaan tuossa “mörkö”-mielessä, koska julkiset säästöt ovat merkittäviä, vaikkei yksityinen toimija maksaisi katteestaan veroja.”
Mistähän tuo säästö tulee ? Kun kunta ulkoistaa niin henkilötö siirtyy työehtoineen ja palkkoineen uudelle toimijalle ja yleensä ylimenoaika on vuosia
Ja lääkärit perustelevat siirtoa paremmilla ja henkilökunnan muilla etuuksilla esim joustavt työajat vaativat enemmän henkilökuntaa ja varallaoloa joten ult periaatteesa nousevat
Kunnan puolella taas oragnisaatio ei vähen vaan sinne joudutaan lisäämään esim lääketieteellistä osaamista, jotta palvelun laatua voidaan kontrolloida
Organisaatiokaan ei todellisuudessa vähen vaan lisääntyy, sillä kunnan tasojen lisäksi väliin tulevat palvelutuottajan johto-organisaatio, 1–2 tasoa .
Hyvä esimerkki mihin päädytään on Helsingin kaupunki.Valitin tammi-helmikuussa Munulan labran jonoista Rädylle ja hän lupasi selvittää asiaa.
Sain jonkin ajan kuluttua sekavia viestejä ja lopulta vastauksen, että he eivät osaa sanoa mikä Maunulan palvelutaso on ja HUS palveluntuottajana selvittää asiaa
Nyt eletään lokakuuta ja tuo selvitys on edelleen jossain.
On aika yksi kertaista kontrolloida palvelun sujuvuutta, jos siihen panostettaisiin.
Mutta ulkoistus tehdään kunnissa niin kuin koira jättää p…n p.…ä.
Sellaisella systeemillä saadan kyllä halpaa mutta sutta ja sekundaa
Yritykset pyrkivät pitämään katteensa mahdollisimman korkeana. Ei kai siinä ole mitään ihmeellistä. Niillä ei ole mitään sisäsyntyistä motivaatiota myydä halvalla.
Kilpailutilanteessa kuitenkin syntyy ulkoinen pakko; jos samoista markkinoista kilpailee useampi yrittäjä, katteesta joutuu tinkimään. Se on sitten yrityksen strategiasta kiinni, kuinka alas katteissa suostutaan menemään.
Tämähän on se kuuluisa mekanismi, jolla tehokkuus kasvaa. Ja mikäs sen mukavampaa maksajalle.
Ja itse asiassa tässähän on yksi kilpailutuksen mahdollisista hyödyistä. Jos kunta itse tekee jonkin asian, on vain yksi tapa tehdä asia. Jos viisi firmaa kilpailee samasta asiasta, voidaan viidestä toimintatavasta valita paras.
Kilpailutuksen muut hyödyt voivat liittyä mittakaavaetuihin, parempaan erikoisalakohtaiseen johtamiseen tai vaikka vain parempiin työntekijöihin.
Kilpailutuksen haitat taas ovat kahtalaisia. Rahaa voi mennä enemmän kuin itse tekemällä, jos tehokkuusetu hukkuu kilpailutuskustannuksiin. Tai sitten kilpailutusta ei ole osattu tehdä ja valvoa, jolloin laatu on jotain muuta kuin mitä piti.
Täysin perustelematon näppituntumani on se, että suurimmat valitukset kuntalaisilta tulevat siitä, että kilpailutetun palvelun laatu on odotuksia huonompaa. Tämä sinänsä ei kerro kilpailutuksen epäonnistumisesta, koska kunnan lähtökohta ja asiakkaiden odotukset voivat olla eri tasoilla. (Omasta siivoojasta siivouspalveluun siirtyminen alentaa kyllä palvelutasoa, mutta samalla putoavat kustannuksetkin.)
Lisäksi kilpailutusta vastaan käytetään usein argumenttia “koska lääkärit”. Mutta eivät kunnat osta kalliita keikkalääkäripalveluita yleensä säästömielessä. Niitä ostetaan, kun omille palkkalistoille ei väkeä omilla työehdoilla saa.
En kannata kilpailutusta aina ja kaikissa tilanteissa. Kuitenkin kuntalaisen kannalta ainoa oikeasti hyvä argumentti kilpailutusta vastaan on se, jos se tuottaa haluttua laatua kalliimmalla kuin mitä kunta itse tekisi. Muissa kilpailutuksen ongelmatilanteissa syyttävä sormi osoittaa vahvasti tilaajan suuntaan.
Kunnan motivaationa ei välttämättä ole maksimoida laatua. Motivaationa on maksimoida laatu annetulla rahasummalla tai minimoida rahasumma annetulla laadulla.
Jos yksityistetyt palvelut ovat huonompia kuin aikaisemmat kunnan itse tuottamat, kannattaa kysyä kustannuksista. Kilpailutusta voidaan myös käyttää sopivana saumana ylilaadun alasajossa.
Ja kyllä… Tokihan palveluntarjoajatkin kieroilevat. Kunnan osaamisesta on sitten kiinni, miten sopimukset on kirjoitettu. Kilpailutusosaaminen on kunnan ydinosaamista, johon kannattaa nykyään panostaa. Parhaimmillaan kunta pystyy hyödyntämään kaikki sisäänheittotarjoukset.
Totta, niin totta.
Mutta valtio ei ole tehnyt tuota julistusta eikä kuntakaan, vaan puolue. Ja kuntavaalit käynnissä, puolueiden ehdokkaita valitaan. Olisiko puolueen puheenjohtajan pitänyt olla hiljaa?
Onneksi Vihreät eivät ole puolue eivätkä he tee politiikkaa — sitten voi arvostella niitä, jotka tekevät 😉
Olemme terveydenhuoltoakin perustavammanlaatuisien tarpeiden edessä markkinatalouden armoilla.
Ruoka, valo,lämpö,vaatetus. Vaaditaanko ruuantuotantoon kolhooseja, ettemme kuole nälkään?
Markkinatalous tuottaa juuri sitä, mitä ostaja haluaa ostaa. Jos ostaja ei pysty yksityiskohtaisesti määrittelemään haluamiaan kriteerejä, tuskin myyjäkään lähtee oma-aloitteisesti tuotettaan parantelemaan kalliimpaan suuntaan..
Muualla Euroopassa yksityisen sektorin tuottama perusterveydenhuolto näyttää toimivan varsin hyvin. Kyllä, on kalliimpaa mutta on saatavuuskin eri luokkaa.
Suomessa se ei tule toimimaan kunnolla, ennenkuin perusterveydenhuolto avataan kaikille palveluntuottajille (yksityiset , julkiset) tasavertaisesti ilman välissä olevaa hoidon säännöstelijää, joka kuntien rooli tällä hetkellä de facto on. Kukaan järkevä ihminen ei missään muualla länsi-Euroopassa suostuisi jonottamaan puoli vuotta vaikkapa hammaslääkärille pääsyä.
Potilaan asiat alkavat kiinnostaa hieman eri tavalla, kun raha tulee vasta potilaan mukana..
Aivan. Varmaankin olisi monille hyvä ajatusharjoitus etsiä perustellut syyt sille, miksi kunkin puolueen kannattaminen voi olla jonkun mielestä maailman järkevin vaihtoehto.
Vasemmistolla on tosiaan oma silmälappunsa. Kokoomuslaisethan ovat työkansan verta janoavia kapitalisteja, eikö niin. Ja heidän lihavalla kukkarollaan käyminen ratkaisisi kaikki maan taloudelliset ongelmat. 🙂 Tietenkin muillakin on omat viholliskuvansa, mutta nuo vasemmiston peruskuviot ovat kovin tuttuja kaikille.
Aivan. Ihmisen psykologiaan taitaa kuulua tietty terve usko oman maailmankuvan oikeellisuuteen (ja muiden maailmankuvan huonommuuteen). Erikoista on ehkä se, että ei huomata, että toiset voivat ajatella aivan samoin. Tai ehkä ollaan vain koko ajan väittelymoodissa, jossa pitääkin todistaa omien mielipiteiden paremmuus keinoja kaihtamatta.
kuntavaalien jälkeen asumme Paratiisissa!
-näin ainakin jos lukee JOKAISEN ehdokkaan mainoksia
silti kunnat ja valtio velkaantuvat ennennäkemätöntä vauhtia ja ehdokkaat vaan lupaavat 10hyvää ja vähän päälle.
olemme äänestäjät oikeasti tyhmiä kun sama puppu menee läpi vaaleista toiseen ja varsinkin tv-toimittajat ovat “nöösejä“kun tv:ssä suostuvat näihin poliitikoiden “vastauksiin”.
tulee joskus ikävä 80-luvun Leif Salmenia.,tosin hän ei telkkariin enää tule(pääse) tämän tietyn surullisenkuuluisan ajankohtaisohjelma episodin vuoksi.
telkkarista tuli juuri ohjelma jostain kunnasta jossa on 5v liitos irtisanomissuoja päällä ja kas kummaa juuri ennen 5v aikaa on uusi liitos meneillään ja taas on 5vuoden irtisanomissuoja.
jos olisin poliitikko niin vaalislogani olisi:kannatan kuntien pakkoliitoksia..,kunhan se ei koske omaa kuntaani!
Mörköargumentointia, joka ei kestä kriittistä tarkastelua.
Kirjoitat yllä, että yksityisten palvelutuottajien hinnat lähtevät “yllättävään” nousuun. Eikö näin tapahdu julkisesti tuotetuissa palveluissa? Sovitaanko, että demarit alkavat ajamaan sairaanhoitajien palkankorotusten kieltamistä sekä sairaaloiden homekorjausten lykkäämistä? (Jyväskylässä teillä on kokemusta sairaalakorjausten “yllättävistä” kuluista.)
Ostopalveluiden oligopolien syntyminen on ostamisen osaamattomuuden syytä. (Jyväskylässä tätä on isolla todennäköisyydellä ollut hoitamassa demari tai keskustalainen.)
Viherinssi on jo kirjoittanut hyvin mm. mistä verotettava voitto yksityiselle palveluntarjoajalle syntyy.
Kannattaa myös miettiä, että miksi yrittäjät haluavat tarjota tuotteitaan ja palveluitaan julkiselle sektorille. Suomen bkt:stä jotain yli 43% kulkee julkisen sektorin kautta. Eli kuka on ostaja? Toisaalta korkea veroaste laskee sekä kuluttajien että yrittäjien ostovoimaa. Ainakin minun kyky ostaa yrittäjien tuotteita on pienempi verojen johdosta kuin ilman niitä.
“Kilpailutilanteessa kuitenkin syntyy ulkoinen pakko; jos samoista markkinoista kilpailee useampi yrittäjä, katteesta joutuu tinkimään.”
Ei kukaan tingi katteesta kuin henkiinjäännissä.
Eli kun markkinat supistuvat
Miksi joku luopuisi tuloistaan ? Yrittäjät ovat aivan samanlaisia ihmisä kuin palkansaajatkin eivätkä he luovu elintasostaan.
Ei kukaan järkevä ala yrittäjäksi alalle joka supistuu,uudet yritykset syntyvät kasvualoille , jossa on tilaa ja kate voidaan pitää niin korkeana, että se takaa hyvän tulotason .
Pienetkin yritykset osaavt tehdä hinnoittelun niin, ettei hintoja poljeta kilpailulla
“Jos viisi firmaa kilpailee samasta asiasta, voidaan viidestä toimintatavasta valita paras.”
Ei voida, julkisissa hankinoissa tuotantotapa ei ole ratkaiseva vaan hinta eikä tuotantotapaa voida edes kovin paljon korostaa.
Miten määrittelet orvolle paras isä/äiti-palvelun tuotantotavan ? Voi olla vaikeaa tehdä kiistatonta speksiä
Törmäsin tähän mörköooppeeraan jo 50-luvulla, silloin sitä pyöritti maaseudulla Kepu.
Kepulaiset kiertelivät mökistä mökkiinja pelotelivat mummoja sosialismilla:
Oppeeran pää viesti oli :Sosialisti tulee ja sosialisoi mummon mökin.
Pääkohde oli silloiset kommunistit, jotka olivat pohjoisen toinen valtapuolue, muualla Suomessa varmaan SDP:kin
Olen juuri ollut purkamassa tällaista oligopolia.
Tällä Pohjois-Pohjanmaalla kunnat suosivat avoimesti kepulaisia/laestadiolaisia tuottajia ja rikkovat avoimesti hankintalakia.
Vaikka asiasta viime vuonna jo käytiin vakava keskustelu niin silti näyttää siltä, että kunnat jakavat urakoita tiskin alta uskon/aatetovereilleen.
Tämä on kunnallisen kilpailutuksen ongelma, kilpailu ei ole rehellistä
Katso kuka puhuu? Vasemmistohan se on niin perinteisesti oikein mielellään jättänyt yrittäjien ja yritysten rahat rauhaan.
Onkohan kukaan demari koskaan esittänyt missään semmoista ajatusta, että yrityksiä ei tarvisi verottaakaan enemmän, vaan vähemmän?
Liian vanhalla lähti taas huru-ukko-vaihde päälle.
Voit itse kokeilla miten firmat tinkivat katteesta kun käyt vaikkapa jossain Mustassa Pörssissä. Kyllä ne tinkii siitä jos vain tajuat kysyä, mutta myyvät kyllä täyteen listahintaan jos olet valmis sen maksamaan.
Suurin osa uusista yrityksistä syntyy tylsille ja ihan tavanomaisille aloille, joilla voi joko mennä hyvin tai olla menemättä. Esimerkiksi rakennusalalle syntyy uusia yrityksiä täysin suhdanteesta välittämättä vaikka tietenkin ne suhdanteet vaikuttavat syntyneide.
Lisäksi jos sattuu olemaan vaikkapa koneistaja tai kirvesmies, niin vaikea se on mennä perustamaan terveydenhuoltoalan yritystä tai katsastamoa.
Tämä taas ei mitenkään pidä paikkaansa. Se ratkaisee mitä lukee kilpailutuksessa. Jos siellä lukee että hinnasta saa 1–10 pistettä ja asioista x, y, z ja ö kaikista 1–10 pistettä, niin on aika selvää että hinta ratkaisee vain kahden samanlaisen yrityksen keskinäisen järjestyksen.
Olen nähnyt LVI-tarjouskilpailuja, jossa voittava 60 000 tarjous on ollut sellainen, että seuraavaksi paras ei olisi saanut urakkaa vaikka olisi tarjonnuyt 20 000 halvemmalla.
Liian vanha, juttusi ovat niin todellisuudesta vieraantuneita etten tiedä, provosoitko ja kärjistätkö vain vai oletko oikeasti tuota mieltä.
Tähän olisi mielenkiitoista soveltaa yrityselämästä uuden liiketoiminnan perustamisen yhtä mallia. Valtio voisi tahollaan parhaiden voimien avulla pyrkiä luomaan ulkoistusmallin. Kun se olisi aikaansaatu, haettaisiin kunta tai pari koekentäksi sopivalla porkkanalla. Jos malli ei toimisi aivan halutulla tavalla, sitä kehitettäisiin, jos taas se olisi täysi susi, koko ulkoistusvimma unohdettaisiin. Malleja pitäisi olla ehkä muutama variaatio, että löydettäisiin toimivin eri tilanteisiin.
Ei puoluesidonnaisen äänestäjän näkövinkkelistä kaikilla puolueilla vaikuttaa olevan oma mörkönsä. Vihreillä se on näköjään usein tämä “minä tiedän tulo- ja substituutioteorian muut ovat tyhmiä” ‑harha. Väännetään siis yksinkertaiset asiat jonkun tieteenalan jargonille ja paetaan paikalta jättäen vastuu eli tässä tapauksessa potilaat aikuisten huollettavaksi.
Yle/Uutisvuoto kävelytti aivan tarkoituksella vaalien alla oman mörkönsä ruutuun eli Paavo Lipposen paskavaipoissa.
Ylehän on kokoomuksen miehittämä …
Nolointa tässä on, että muut puolueet eivät välttämättä edes tajua, miten Yle tekee kokoomuspolitiikkaa…
Vaalit Suomessa eivät enää ole putipuhtoiset. Kuulin, että eduskunnan virkamiehet olivat heittäneet lokaa Odesta. Motiivia voi miettiä.
En ole koskaan ollut ostamassa pelkkiä palveluita, mutta roinaa+palveluita kylläkin. Minusta on ihan selvä, että ostaja pyytää, mitä haluaa. Jos ostaja ei osaa, ehkä kannattaisi kysyä apua jostain. Jos ulkoistaminen tarkoittaa kustannusten kasvamista, on joku juttu mennyt väärin ja ostaja ei osaa hommaansa. Sopimuksessa ei voi olla mitään ihmeellisiä pykäliä sairauksista tms. Sodan/kapinan yms ehkä kelpuuttaisin. Miksi joka kunta ei lopeta heti sopimusta, mikäli tulee kalliimmaksi kuin oma hoito? Sopimuksiin pitää saada pykälä tähän. Sen pitää tietysti olla selvä molemmille. Kaikista puutteista pitää olla sanktiot (siis sopimuksessa määrätyt) ja kunnalla pitää olla eväät toteennäyttämiseen. ei mutuja.Ymmärrän kyllä SDP:n huolen. Kunnan hommissa varmaan huimasti sen kannattajia. En tiedä mikä jengi ton 5 vuoden suojan ajoi läpi, mutta ehkä siitä voisi ainakin keskustella vakavasti. Yhdistä kuntia ja pidä moninkertainen hallinto. Mikä järki? Ymmärrän, että virkamiesten jarrutusta lievennettiin, mutta onko enää tarvis, kun yksityisiltä tuhansia kävelee pihalle, joiden pitäisi kuitenkin maksaa julkisen puolen palkat. Kohta tilanne on oikein hoidettuna joissain kunnissa semmoinen, että virkahlöitä ei saa ulos ilman näiden tosi isoja mokia. Liitetään nyt yksi kunta, siis 5 vuotta, seuraavana vuonna taas yksi kunta, 5 vuotta jne.
Onko tämä perustuslain mukaan oikein?
Minun mielestäni näyttää siltä, että muutkin puolueet kuin SDP nostavat omia mörköjään esille näin vaalien alla. Alla listaa muutamista möröistä.
Vihreät:
— Ydinvoima on kestomörkö, jonka parhaiden päivien puheenjohtaja Niinistö tosin arvelee jo olevan ohi tuoreessa kirjoituksessaan “Ydinhötön aika on ohi”.
— Osmo Soininvaaran viime päivien heitot “kepulandiasta” ja tukien pienuudesta valittavista maanviljelijöistä ovat aika erikoisia, ja kenties kertovat jostain möröstä sillä suunnalla.
Kokoomus:
— Näitä mörköjä sitten riittääkin, esim. tietullit, kerjäläiset ja “örveltäjät” (ks. Bogon teesit ja mainos lauantain Hesarissa), verot ja julkinen sektori yleensä, perustulo, jne.
Perussuomalaiset:
— Mörköinä muun muassa maahanmuutto, EU, ilmastonmuutoksen torjunta, kehitysapu
Keskusta:
— Keskustan mörkö taitaa tosiaan olla tämä yllä mainittu “cityvihreys” sekä vallan keskittyminen suurkaupunkeihin
Vasemmistoliitto:
— Kokoomus ja Perussuomalaiset on kai julistettu päämöröiksi, mutta muita lienevät yritykset tai ainakin suurpääoma ja julkiseen sektoriin kohdistuvat säästöt ja tehostamisvaatimukset
KD:
— Mörköinä saattaisi olla esimerkiksi alkoholin kulutuksen kasvu ja yleinen moraalin rappio sekä perinteisten arvojen häviäminen
RKP:
— Päämörköjen joukossa lienee ruotsinkielisen kulttuurin ja pääoman aseman murentuminen
Osa edellä mainituista möröistä ja peloista voi olla ihan aiheellisiakin, mutta monet niistä saavat kyllä todelliseen merkitykseensä nähden kohtuuttoman suuren huomion joko em. puolueiden itsensä tai vihollisten toimesta. Ehkä kunkin puolueen kannattaisi tarkastella omia ja muiden mörköjä kriittisesti ja miettiä, että peittävätkö tällaiset stereotypiat ja möröt alleen järjen äänen ja kyvyn rakentavaan puoluerajat ylittävään yhteistyöhön.
“En tiedä mikä jengi ton 5 vuoden suojan ajoi läpi, mutta ehkä siitä voisi ainakin keskustella vakavasti. Yhdistä kuntia ja pidä moninkertainen hallinto. Mikä järki? ”
Järki lähtee siitä, ettei yhteiskunnan kannata siirtää rahoja taskusta toiseen.Kun tuollainen +50-vuotias kunnan työntekijä irtisanotaan niin hän ei kelpaa mihinkään,ei ainakaan yksityiselle sektorille.
Siispä hän jää yhteiskunnan elätettäväksi eli elanto vain maksetaan toisesta taskusta .
Uudelleensijoitus on paljon järkevämpi toimenpide
Esim Helsingin kaupungin poistuma on ollut n 2300 henkeä vuodessa. Kun henkilökuntaa on n 39000 niin liki 25 % poistuu neljässä vuodessa.
Kun kuntien palvelujen uudelleen järjestely vie aikaa niin tuo luonnollinen poistuma riittää saneeraukseen ilman irtisanomisia.
Ei palveluorganisaation saneeraminen ole samanlainen kerrasta poikki juttu kuin tehtaan alasajo
Esim entisessä Telessä oli 70-luvun lopulla n 20000 henkeä ja se saneerattiin luonnollisella poistumalla 1990 luvun yhtiöittämiseen mennessä 6000 henkeen.
Tietysti irtisanomisia tuli jonkin verran kun henkilöt kieltäytyivät uusista tehtävistä,mutta se on jo eri juttu.
Eikä tuo uudelleensijoitus ole enää vierasta yksityiselläkään inplacement/outplacement funktio on jo yleinen ainakin suurissa yrityksissä.
“Voit itse kokeilla miten firmat tinkivat katteesta kun käyt vaikkapa jossain Mustassa Pörssissä. Kyllä ne tinkii siitä jos vain tajuat kysyä, mutta myyvät kyllä täyteen listahintaan jos olet valmis sen maksamaan.”
Sekoitat asioita,nuo ns tinkialennukset on otettu huomioon tulossuunnittelussa, joten eivät ne todellisuudessa vaikuta suunniteltuun katteeseen
“Suurin osa uusista yrityksistä syntyy tylsille ja ihan tavanomaisille aloille, joilla voi joko mennä hyvin tai olla menemättä. Esimerkiksi rakennusalalle syntyy uusia yrityksiä täysin suhdanteesta välittämättä vaikka tietenkin ne suhdanteet vaikuttavat syntyneide.”
Näin käy mutta yrityksiä myös häviää näiltä tylsiltä markkinoilta.
Ja kyllä matalasuhdanteessa yrityshävikki nousee ja uusien määrä laskee .
Esim 2011 4.neljänneksellä uusia yrityksiä syntyi 5300 ja lopetti 4600
Ennen nykyistä matalasuhdannetta 2007 yrityksiä syntyi 4.neljänneksellä 7000 ja lopetti 4300
Hävikki oli suurimmillaan 2008 loppupuolella , 5500 yritystä lopetti
Rakennusala on huono vertailukohde , siellä kun hävikki/synty johtuu veronkierrosta
Itse asiassa ETLAn työapaikkavirojen tutkimus antaa hyvän kuvan työmarkkinoiden ja yritysten liikkeestä: Suomessa häviää n 250000 työpaikkaa vuodessa ja syntyy suurin piirtein saman verran
“Tämä taas ei mitenkään pidä paikkaansa. Se ratkaisee mitä lukee kilpailutuksessa. Jos siellä lukee että hinnasta saa 1–10 pistettä ja asioista x, y, z ja ö kaikista 1–10 pistettä, niin on aika selvää että hinta ratkaisee vain kahden samanlaisen yrityksen keskinäisen järjestyksen.”
Ei asia mene näin. Ehtoja ei voi asettaa miten vain esim tuota veroparatiisiehtoa ei voinut käyttää ja varsin todennäköistä on,että jos ehto voidaan osoittaa kilpailua rajoittavaksija jotakin tuottajaa suosivaksi niin kilpailutus menee uusiksinykypäivänä.
Suuret firmat ovat tarkkoja tällaisista asioista ja niilläon voimaa ajaa asiansaläpi
Mutta eipä noista 60000 euron urakoista kukaan halua tapella oikeudessa ja niissä voidaan urakoita jakaa kaverille.
Mutta kun urakka on miljoonia tai satoja miljoonia niin tilanne on toinen
Olen itse kilpailuttanut projekteja ja kun pelissä on satoja miljoonia niin tilaajn pitää olla tarkkana ettei kilpailutusta kaadeta
“Voit itse kokeilla miten firmat tinkivat katteesta kun käyt vaikkapa jossain Mustassa Pörssissä.”
Tuo on harhaa. Jokainne kodinkonekauppias tietää, että alennuksia joutuu antamaan ja todellinen tuotteesta saatava hinta on huomioitu tulossuunnittelussa, joten firman kate säilyy suunnitellussa vaikka näennäisesti jaetaan alennuksia.
Jakokeilepa tinkimistä Prisman kassalla, vartija saattelee hyvin pian ulos
Kyllä se menee juurikin noin. Vai oletko joskus oikeasti nähnyt ainuttakaan julkisen sektorin kilpailukierrosta, tarjouspyyntöä tai sitä lopullista ratkaisua? Ja tämän nykyisen lain voimassaoloaikana, ei mitään 80-lukujen juttuja.
Joo, mutta jos siellä lukee esimerkiksi että paikallistuntemuksesta saa yhtä paljon pisteitä kuin hinnasta, niin arvaas miten se vaikuttaa vaikkapa jossain perähikiällä?
Arvatenkin sadan miljoonan euron urakan tarjoukseen voidaan paneutua vähän eri malliin kuin 60 000 euron. Ainakin pitäisi, mutta tietenkin koska kyseessä on julkinen sektori eikä sillä oikeastaan ole niin väliä, niin voidaanhan sekin kunnolla mokata.
Ja jos ollaan tilanteessa, jossa satojen miljoonien urakoita tilaavia virkamiehiä ei oikeastaan edes kiinnosta tehdä asiaa kunnolla, niin miten ihmeessä hankinta voisi mennä paremmin ilman kilpailutusta? Tilattaisiin kumminkin sieltä samasta paikkaa kuin ennenkin, mieluiten kaverin firmasta?
Julkisella sektorillako?
“Julkisella sektorillako?”
Kyllä, olin valtion palveluksessa 20 vuotta ja tein ensimmäisiä ulkoistuksia silloisessa Telessä.Sen jälkeen tehnyt sitä 30 vuotta.
Ja monessa maassa senkin jälkeen , telehankinnat luettiin julkisiksi hankinnoiksi siihen saakka kun julkisella yhtiöllä oli monopoli esim Latviassa monopoli purettiin vasta 2000-luvun alkupuolella.
Ja kyllähän nuo suuretkin urakat kilpailutetaan,mutta ehtojen kanssa pitää olla tarkkana ettei ehtoja voida pitää kilpailua rajoittavana.
Esim Indonesiassa kilpailutimme WLL toimituksia, arvo n 200 miljoonaa euroa per projekti.
Tarjouspyyntö blokkasi amerikkalaiset,mutta jätti jäljelle Euroopan,Japanin ja muun maailman, joten syytökset kilpailun rajoittamisesta kaatuivat.
Mutta sen jälkeen alkoi poliittinen painostus,rahoittajan oli Maailmanpankki ja ensimmäisenä lensi pellolle Maailmanpankin projekteja hoitanut sri lankalainen johtaja ja tilalale tuli kunnon jenkki
Ja meidänkin pääjoutui vadille, mutta onneksi indonesialaiset olivat sen verran omanarvontuntoisia,etteivät antaneet periksi kuin vähän,usalaiset saivat lopulta pienen siivun toimituksista.Ja mekin saatoimme jatkaa.
Yksi vaatimushan oli,että meidät tarjouspyynnpn speksin laatijoina toimineet pitää karkottaa .
Ei pidä aliarvioida kansainvälisten suuryritysten voimaa, pienet kansakunnat ovat vain hidaste, eivät itsenäisiä toimijoita
“Joo, mutta jos siellä lukee esimerkiksi että paikallistuntemuksesta saa yhtä paljon pisteitä kuin hinnasta, niin arvaas miten se vaikuttaa vaikkapa jossain perähikiällä?”
Esim aluehälytyskeskukset toimivat varsin suurilla alueilla.Kun tilaaja ei omassa toiminnassaan vaadi paikallistuntemusta niin miten se voisi vaatia sitä muilta ?
Sen vuokis paikallistuntemus ei voi olla kovin merkitsevä kilpailuehto ilman , että se tulkitaan kilpailun estämiseksi
Ole Ode huoleti, kokoomuksen johdolla kaupataan kaikki ja ulkoistaa voi vaikka vessassa käynnin.
Finavian sivuilta selviää, että lentoasemien operoinnin avaamista valmistellaan. Maanpuolustus ja verkostoperiaate eivät paina.
HKL on selvää lihaa ja ulkomaisten firmojen rötisköautot kertovat ulkoistamisen ihanuudesta, jota vihreät ja kokoomus haluavat.