Kuukausi: maaliskuu 2010

Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.3.2010

En ollut paikalla, mut­ta näin se kuulem­ma meni.

Kes­ki-Pasi­lan lähtökohdat

Lau­takun­ta palaut­ti yksimielis­es­ti asian niin, että ker­rosala­haarukkaa nos­tet­ti­in 100 000–140 000 :ksi ker­rosneliök­si. Piti palaut­taa, kos­ka liiken­nesu­un­nit­telijoiden mukaan liiken­n­ev­erkkjo pitää mitoit­taa uud­estaan. Tuo 20 000 ker­rosneliön lisäys tarkoit­taa noin 700 työ­paikkaa tai 500 asukas­ta siitä riip­puen, kumpaan lisäys kohdistuu.

Keskustelus­sa kävi ilmi, että syy tääl­läkin kri­ti­soitu­un vaa­ti­mat­tomaan ker­rosalaan on liiken­teessä. Tiet­ty määrä työn­tek­i­jöistä ja asukkaista käyt­tää autoa, eikä enem­pää liikennettä/parkkipaikkoja saa sul­lo­tuk­si. Minä voin hyväksyä, että tiet­ty määrä auto­ja tarvi­taan, mut­ta en että tiet­ty osu­us on autoil­i­joi­ta. Jos autoil­i­joi­ta ei mah­du enem­pää, ei junan käyt­täjiäkään saa tulla.

Kun kaa­va palau­tui, veti esit­telijä liiken­nesu­un­nitel­man listalta.

Muut esi­tyk­sen mukaan yksimielisesti.

Viharikoksista suuremmat rangaistukset

Kiitet­tävän monipuolisek­si levin­neen auto­tal­likeskustelun yksi rön­sy kos­ki viharikok­sista annet­tavia ran­gais­tuk­sia. Pitääkö homon, soma­lin tai abort­tilääkärin pahoin­pitelystä antaa kovem­mat ran­gais­tuk­set kuin kenen tahansa muun pahoinpitelystä.

Viharikok­sen tarkoituk­se­na on pelotel­la kohteena ole­vaa väestöryh­mää. Yhdys­val­tain uskon­nolli­nen oikeis­to ei ole sen­tään niin tyh­mää, että se kuvit­telee voivansa murha­ta abort­tilääkäre­itä niin paljon, että nämä lop­puisi­vat kesken, vaan pelotel­lak­seen lop­ut pois alal­ta. Tämä koko ryh­mää vas­taan kohdis­tu­va uhkaus on oma rikok­sen­sa ja sik­si siitä pitää antaa kovem­mat ran­gais­tuk­set kuin sat­un­naisen vas­taan­tuli­jan pahoin­pitelystä tai murhasta.

Kai Räty on ymmärtänyt pyytää provikaa?

Puun­jalostus­te­ol­lisu­us parkuu äänekkäästi jät­ti­tap­pi­oi­ta, joi­ta sata­malakko suo­ma­laiselle teol­lisu­udel­la aiheut­taa. Val­i­tus ei tun­nu oikein uskot­taval­ta, kos­ka jokainen lakkopäivä näyt­tää nos­ta­van sekä  UPM:n, M‑Realin että Sto­ra Enson pörssikursse­ja. Val­i­tus on teesken­te­lyä. Pörssikurssit ker­to­vat lahjo­mat­toman totu­u­den. Sata­malakko sataa näi­den yhtiöi­den laari­in. Jat­ka lukemista “Kai Räty on ymmärtänyt pyytää provikaa?”

Minä ja Keski-Pasilan kaavoitus

On nous­sut esille aja­tus kaavoit­taa Kes­ki-Pasi­laan enem­män asun­to­ja. Minä olen ajatuk­ses­ta ainakin varovasti eri mieltä. Alue on ylivoimaisen hyvä seudullisia työ­paikko­ja ajatellen. En haaskaisi maa­ta asumiselle, kos­ka asuinalueena se ei ole mitenkään eri­no­mainen. Minus­ta on hyvin tärkeätä osoit­taa toimis­to­ja joukkoli­iken­teen sol­muko­hti­in, kos­ka naa­purimme kaavoit­ta­vat niitä ihan minne sat­tuu, eikä Helsinkikään ole ilmiöön syytön. Jokainen Pasi­laan pan­tu toimi­s­toneliö on pois hajarak­en­tamis­es­ta pitkin savipel­to­ja. Jat­ka lukemista “Minä ja Kes­ki-Pasi­lan kaavoitus”

Hallinto-oikeus kaavoittajana

Helsin­gin Sanomat ker­too, että Helsin­gin hallinto-oikeus on osit­tain kumon­nut Helsin­gin yleiskaa­van Kru­unuvuoren ran­nas­ta. Kos­ka tietoni ovat pelkästään Helsin­gin Sanomien varas­sa, kopi­on tähän osan kyseis­es­tä uutis­es­ta. Kom­men­toin päätöstä siis tämän uutisen perus­teel­la ilman tietoa siitä, mitä hallinto-oikeus on tarkkaan ottaen päättänyt.

Kru­unuvuoren virk­istysalueen osalta val­i­tuk­sen oli tehnyt Aarne Aarnion ja Saara Aarnion kuolin­pesä, joka omis­taa alueesta pääosan. 

Kuolin­pesän mukaan ei ollut perustei­ta osoit­taa suur­in­ta osaa sen maista virk­istyk­seen ja suojeluun. 

Kuolin­pesä vaatii, että sen maille annet­taisi­in raken­nu­soikeut­ta yhtä paljon kuin Kru­unuvuoren­ran­nas­sa keskimäärin muillekin. 

Hallinto-oikeus aset­tui samoille linjoille. 

Sen mukaan ei ollut perustei­ta osoit­taa yksi­tyisen omis­ta­ja mai­ta virk­istysalueek­si osayleiskaa­van aset­ta­mas­sa laa­ju­udessa. Jat­ka lukemista “Hallinto-oikeus kaavoittajana”

(En pääse kok­ouk­seen, vaan sinne menee puolestani vara­jäse­neni Kai Ovaskainen. Sik­si selostus on taval­lis­takin ylimalkaisempi)

Pöy­dältä: Kes­ki-Pasi­lan keskus­tako­rt­telin suunnitteluperiaatteet

Ja tähän liit­tyvä liiken­nesu­un­nitel­ma. Lis­tan mukana tuli salas­sa pidet­tävää aineis­toa, joka sisäl­si tarkem­paa tietoa tulev­as­ta kil­pailu­o­hjel­mas­ta. On selvä, että se on pidet­tävä salas­sa, jot­ta kil­pail­i­jat eivät jou­tu­isi eri­ar­voiseen ase­maan, mut­ta ongel­ma­ton­ta se ei ole, kos­ka poli­ti­ikan pitäisi olla joukkueurheilua. Jat­ka lukemista “”

Autotallit huutokaupattava

Nim­imerk­ki “Spot­tu” kiin­nit­ti huomio­ta asi­aan, joka min­u­akin on vaivan­nut pitkään. Van­hois­sa taloy­htiöis­sä on poh­jak­er­rokses­sa muu­tamia auto­talle­ja, jot­ka ikimuis­toi­sista ajoista alka­en ovat olleet joidenkin asukkaiden käytössä käytän­nössä ilmaisek­si. Kukaan tuskin muis­taa, mille perus­teel­la nämä etuoikeutetut on valit­tu. Auto­tal­li saatt­taa pysyä käyt­täjäl­lä, vaik­ka ikä veisi ajoko­rtin. Voihan sitä tarvi­ta varas­tona. Jat­ka lukemista “Auto­tal­lit huutokaupattava”

Paljonko pysäköinnistä kannattaa maksaa?

Espoon met­ros­ta riidelti­in näkyvästi liki kolmekym­men­tä vuot­ta.  Helsin­ki valmis­tau­tuu hil­jaisu­udessa läh­es samaa suu­ru­us­lu­okkaa ole­vaan liiken­nein­vestoin­ti­in. Sata­mal­ta vapau­tuville asuinalueille on tarkoi­tus rak­en­taa maanalaista pysäköin­ti­ti­laa puolen mil­jardin euron edestä. Vaikei­den rak­en­tamisolo­jen vuok­si autopaikan hin­ta vai­htelee 30 000 ja 70 000 euron välil­lä. Vielä kalli­im­mak­si pysäköin­ti tulisi maan pääl­lä, kos­ka pysäköin­tiken­tät veisivät tilaa enem­män kuin asum­i­nen.  Tuhan­net asukkaat jou­tu­isi­vat väistymään auto­jen tieltä.

Jat­ka lukemista “Paljonko pysäköin­nistä kan­nat­taa maksaa?”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.3.2010

Kes­ki-Pasi­la
Pan­ti­in pöydälle.

Kolmi­u­lot­teises­sa esi­tyk­sessä on vähän selvit­tämistä. Lis­tas­ta en ymmärtänyt mitään, monin kuvin teh­dyn esit­te­lyn jäl­keen luulen ymmärtäväni jotain, mut­ta voin olla väärässä.
Kysyin, pitääkö Pasi­lan sil­lalle sal­lia autoilua, kun ratal­in­jan poik­ki menee kak­sikin auto­tun­nelia. Viras­to oli keksinyt tämän itsekin, mut­ta ei kuulem­ma ollut toimin­ut. Sil­ta para­nee lev­en­tämäl­lä joka tapauk­ses­sa paljon. Vaku­utet­ti­in, että Vetu­ri­tien kas­va­va liikenne mah­tuu Nor­den­skjöldinkadulle. Luot­ta­mus­mies ei voi kuin luottaa.
Sil­lan eteläpuolelle tulee pil­ven­pi­irtäjiä, pohjois­puolelle mata­lam­paa, jot­ta ei kil­pais­taisi veis­tok­sel­lis­ten pil­ven­pi­irtäjien kanssa. Niin kai sitten.
Tästä on tulos­sa mie­lenki­in­toinen suun­nit­teluk­il­pailu. Nyt ei lyödä kiin­ni kaavaa vaan vain sen raamit. Suun­nit­teluk­il­pailun ratket­tua tehdään kaa­va. Arkkite­htik­il­pailut ovat tuot­ta­neet usein lennokkai­ta, mut­ta vaikeasti toteutet­tavia ehdo­tuk­sia. Nyt kil­pail­i­joiden tulee sitoutua toteut­ta­maan oma ehdotuksensa.
Junara­ta lentokentälle
Lausun­to hyväksyt­ti­in. Sitä ihme­telti­in, onko samanaikaises­ti tilaus­ta myös metrolin­jalle. Tästähän on täl­läkin blogilla keskusteltu.
Munkkivuoren kokonaistarkastelu
Kysyin, voisiko pak­sul­la setelitukul­la vauhdit­taa tun­nelia Tar­von­tieltä Hakamäen­tielle, kun merkit­tävä osa investoin­nista on rahoitet­tavis­sa kaavoitushyödyl­lä rak­en­ta­mal­la asun­to­ja Munkkiniemen ja Munkkivuoren väliin.

Markkinaehtoinen asuntopolitiikka

Blogikeskustelijoista kovin moni ajat­telee, että jokainen asun­to ja tont­ti pitäisi antaa eniten tar­joavalle, eikä kaupun­ki saisi suosia mitään ryh­mää asun­non­jaos­sa. En suo­raan sanoen tul­lut ajatelleek­sikaan, että moista aja­tus­ta vas­taan jou­tu­isi opponoimaan. Markki­nae­htoinen asun­topoli­ti­ik­ka johtaisi jyrkkään sosi­aaliseen seg­re­gaa­tioon, hyväo­sais­ten aidat­tui­hin alueisi­in toisaal­la ja surkeisi­in slum­mei­hin toisaal­la. On yleis­es­ti tun­nustet­tu asia – ja luulin sen ole­van lähtöko­htana vähän kaikil­la – ettei täl­laista tule suosia. En luet­tele kaikkia sen huono­ja puo­lia, tyy­dyn mainit­se­maan yhdestä. Johtaisi laa­ja-alaiseen henkisten voimavaro­jen haaskauk­seen, jos väärään kaupungi­nosaan syn­tynyt lah­jakas lap­si olisi tuomit­tu elämään periy­tyvässä köy­hyy­dessä, kuten on lai­ta laa­jo­ja slum­me­ja syn­nyt­täneis­sä mais­sa. Jat­ka lukemista “Markki­nae­htoinen asuntopolitiikka”