Kuukausi: maaliskuu 2010

Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.3.2010

Tul­vas­trate­gia

Strate­gias­sa varaudu­taan tul­vahuip­pui­hin, jot­ka ovat 2,3 metriä nykyisen keskimeren­pin­nan yläpuolel­la. Kos­ka myrskyt ja mata­la­paineet voivat nos­taa het­kel­lis­es­ti meren­pin­taa liki kak­si metriä, ei tässä ole paljon sijaa ilmas­ton läm­pen­e­mis­es­tä johtu­valle meren­pin­nan nousulle. Lisäsim­mekin päätös­esi­tyk­seen jotain sel­l­aista, että ennus­teet meren­pin­nan nousus­ta ovat pitkäl­lä aikavälil­lä erit­täin epä­var­mo­ja. Sik­si tulee selvit­tää, miten kaupun­ki voi varautua meren­pin­nanolen­nais­es­ti suurem­paan nousu­un. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 4.3.2010”

Likinäkö vie näkemyksen

Minus­ta tuli aikanaan sosi­aalipoli­itikko täysin vahin­gos­sa vuon­na 1993. Kansa oli lähet­tänyt min­ut eduskun­nas­ta vuorot­telu­va­paalle ja elätin itseni luen­noimal­la ja kir­joit­ta­mal­la sekä tekemäl­lä pieniä tilaus­tutkimuk­sia. Eräänä päivänä sosi­aali- ja ter­veysmin­is­teri Eeva Kuuskos­ki soit­ti ja halusi tila­ta min­ul­ta selvi­tyk­sen siitä, mitä ratkaisu­ja sosi­aal­i­tur­van sen het­ki­nen kri­isi edel­lyt­ti. Vas­tasin, etten tiedä asi­as­ta mitään, johon hän tote­si, että se on vain hyväk­si. Hänen virkamiehiltään, jot­ka tietävät kaiken, ei tule mitään esi­tyk­siä. Kuuskos­ki ei jäänyt selvi­tys­täni odot­tele­maan vaan erosi lin­jari­idan vuok­si, mut­ta min­ul­ta tuli moniste nimeltä ”Sosi­aal­i­tur­va ja talouden kri­isi”. En mielel­läni muis­tele kaikkea, mitä siihen aloit­tel­e­vana sosi­aalipoli­itikkona kir­joitin, mut­ta toisaal­ta myös moni uud­is­tus, jota pidin monis­teessa vält­tämät­tömänä, on sen jäl­keen toteu­tunut – tosin ei sen monis­teeni ansios­ta. Jat­ka lukemista “Lik­inäkö vie näkemyksen”

Kolme ydinvoimalaa ja sähkön hinta

Sähkö­markki­noille tulisi mie­lenki­in­toinen tilanne, jos Suomeen todel­la raken­net­taisi­in ker­ral­la kolme ydin­voimalaa, yhteen­sä liki 5000 MW. Peri­aat­teessa sähköpörssis­sä hin­nan pitäisi määräy­tyä kalleim­man käyn­nis­sä ole­van voimalan mar­gin­aa­likus­tan­nusten mukaan. Keskel­lä talvea se on jok­seenkin aina kivi­hi­ililauhde­voimala, jon­ka hin­ta siis määrää hin­nan kaikille. Kun sähkön kysyn­tä las­kee tarpeek­si, sen hin­ta las­kee parhaankin kivi­hi­ilivoimalan mar­gin­aal­i­hin­nan ala­puolelle, jol­loin sekin sul­je­taan. Jat­ka lukemista “Kolme ydin­voimalaa ja sähkön hinta”

Koulun alku aikaisemmaksi?

Jyr­ki Lohen lukiokom­men­tista tuli mieleeni hänen ehdo­tuk­sen­sa koulun alka­misa­janko­hdan siirtämi­nen vuodel­la aikaisemmaksi.

Selvää evi­denssiä mielestäni on siitä, että tyt­tö­jen pitäisi aloit­ta aikaisem­min kuin poikien; vaikka­pa puoli vuot­ta nuoremp­ina. En tarkoi­ta tietenkään, että tyt­tö­jen pitäisi aloit­taa tam­miku­us­sa, kun pojat aloit­ta­vat eloku­us­sa. Nyt koulun aloit­tamisvu­osi pan­naan poik­ki vuo­den vai­h­teesta – osa siis aloit­taa kuu­sivuo­ti­aina. Jos poikien aloi­tusikä pan­taisi­in poik­ki edelleen tam­miku­us­ta mut­ta tyt­tö­jen heinäku­us­ta, tytöt oli­si­vat luokalla keskimäärin poikia puoli vuot­ta nuorem­pia. Jat­ka lukemista “Koulun alku aikaisemmaksi?”

Iso vai pieni lukio?

Helsingis­sä käyti­in aikanaan tiukkaa kamp­pailua iso­jen lukioiden ja pien­ten lähilukioiden kesken. Joitakin pien­impiä lukioi­ta lakkautet­ti­in, mut­ta naa­purei­hin ver­rat­tuna varsin maltil­lis­es­ti, kos­ka halut­ti­in luki­o­lais­ten voivan opiskel­la oman kaupungi­nosan lukiossa.

Sit­tem­min asi­at ovat men­neet aivan eri taval­la kuin ajatelti­in. Oppi­laat kun saa­vat hakeu­tua mihin lukioon hyvän­sä, vaik­ka kun­nan rajan yli. Lähilukiopoli­ti­ik­ka epäon­nis­tui, kos­ka niihin pieni­in lukioi­hin ei tul­tu läheltä, vaan oppi­laat suun­ta­si­vat kuka min­nekin. Mon­en ”lähilukion” kohtalok­si jäi kerätä seiskan oppi­lai­ta koko kaupun­gin alueelta. Jat­ka lukemista “Iso vai pieni lukio?”