Iso vai pieni lukio?

Hel­sin­gis­sä käy­tiin aika­naan tiuk­kaa kamp­pai­lua iso­jen lukioi­den ja pien­ten lähi­lu­kioi­den kes­ken. Joi­ta­kin pie­nim­piä lukioi­ta lak­kau­tet­tiin, mut­ta naa­pu­rei­hin ver­rat­tu­na var­sin mal­til­li­ses­ti, kos­ka halut­tiin lukio­lais­ten voi­van opis­kel­la oman kau­pun­gin­osan lukiossa.

Sit­tem­min asiat ovat men­neet aivan eri taval­la kuin aja­tel­tiin. Oppi­laat kun saa­vat hakeu­tua mihin lukioon hyvän­sä, vaik­ka kun­nan rajan yli. Lähi­lu­kio­po­li­tiik­ka epä­on­nis­tui, kos­ka nii­hin pie­niin lukioi­hin ei tul­tu lähel­tä, vaan oppi­laat suun­ta­si­vat kuka min­ne­kin. Monen ”lähi­lu­kion” koh­ta­lok­si jäi kerä­tä seis­kan oppi­lai­ta koko kau­pun­gin alueelta.

Kaik­ki muut­tui toi­sek­si, kun oppi­lail­le annet­tiin oikeus vali­ta lukion­sa. Ennen kaik­kea tämä joh­ti lukioi­den eri­kois­tu­mi­seen kovan kes­kiar­von ja vähem­män kovan kes­kiar­von lukioik­si. Suo­mes­sa on erit­täin pal­jon kas­va­tus­tie­tei­den pro­fes­so­re­ja, mut­ta jos­tain syys­tä he eivät ole saa­neet sel­vil­le, onko tämä lukioi­den työn­ja­ko hyvä vai huo­no asia. Ennen kuin empii­ri­nen tut­ki­mus pilaa hyvän teo­reet­ti­sen spe­ku­loin­nin, voi perus­tel­la hyvin kum­paa kan­taa hyvänsä.

Onko ysin oppi­laan hyvä men­nä eliit­ti­lu­kioon, jos­sa kaik­ki ovat vähin­tään yhtä hyviä kuin hän ja moni vie­lä parem­pi sen sijaan, että meni­si tavis­ten lukioon, jos­sa hän on tähti?

a)      On: ope­tus ete­nee siel­lä hänen kyky­jen­sä mukaan eikä huo­no­ja oppi­lai­ta tar­vit­se odotella.

b)      b) Ei: tavis­ten kes­kuu­des­sa hän oli­si täh­ti, uskoi­si enem­män kykyi­hin­sä ja oli­si sik­si moti­voi­dum­pi. Eliit­ti­lu­kios­sa suu­rin osa on hän­tä parem­pia ja se vie motivaation

Onko seis­kan oppi­laan parem­pi men­nä kou­luun, jos­sa muut­kin ovat seis­kan oppi­lai­ta sen sijaan, että meni­si lukioon, jos­sa oli­si hyviä ja huo­no­ja sekoittuneena?

a)      On: ope­tus sopeu­tuu hänen osaa­mi­sen­sa tasol­le eikä hänen itse­tun­ton­sa lan­nis­tu, kos­ka on yhtä hyvä kuin luokkatoverinsa

b)      Ei: hän saa huo­nom­paa ope­tus­ta eikä kym­pin oppi­lai­ta ole kirittämässä.

Oli­si hyvä saa­da tut­kit­tua tie­toa sii­tä, kum­pi on parem­pi. Empi­rial­le löy­tyi­si poh­jaa kes­ki­suu­ris­ta kau­pun­geis­ta, esi­mer­kik­si Loh­jal­ta, jos­sa on vain yksi lukio, johon sik­si hakeu­tu­vat sekä kym­pin että seis­kan oppi­laat. Näi­tä voi ver­ra­ta suu­rim­pien kau­pun­kien eriy­ty­nei­siin lukioi­hin. Oli iso pää­tös siir­tyä vapaa­seen hakeu­tu­mi­seen ja sitä kaut­ta lukioi­den eri­kois­tu­mi­seen hyvien ja huo­no­jen oppi­lai­den kou­luik­si. Sii­tä ei pal­jon kes­kus­tel­tu. Kuin­ka moni edes oival­si, mihin sään­tö­muu­tos joh­ti.  Alun perin tavoi­tel­tiin vain tasa-arvoa, sitä ettei osoi­te rat­kai­se, mihin lukioon kukin voi hakeutua.

Nyt me kui­ten­kin eläm­me näi­den sään­tö­jen puitteissa.

Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on nyt tar­jol­la sekä iso­ja että pie­niä lukioi­ta. Isoi­hin lukioi­hin pääs­tää ja pie­niin jou­du­taan. Toki jot­kut myös halua­vat pie­niin kou­lui­hin ja pää­se­vät­kin var­mas­ti. Oppi­mis­tu­lok­set ovat isois­sa, kurs­si­tar­jon­nal­taan moni­puo­li­ses­sa kou­luis­sa parem­mat, mut­ta täs­tä ei voi tie­tää, joh­tuu­ko se oppi­la­sai­nek­sen eri­lai­suu­des­ta vai kou­lus­ta, kun ne kas­va­tus­tie­teen pro­fes­so­rit eivät ole tul­leet asi­aa tutkineeksi.

Argu­ment­ti tur­val­li­ses­ta kau­pun­gin­osa lukios­ta ei oikein toi­mi, kos­ka pie­niin­kin lukioi­hin tul­laan eri puo­lil­ta kau­pun­kia, mut­ta on se muu­ten­kin outo: mik­si toi­sen asteen oppi­lais­ta juu­ri lukio­lai­set ovat niin kehit­ty­mät­tö­miä ja arko­ja, ettei­vät voi men­nä rati­kal­la naa­pu­ri­lä­hi­öön, mut­ta ammat­ti­kou­lu­lai­set taas reis­saa­vat kau­kaa­kin, kos­ka oman alan paik­ko­ja on koko met­ro­po­lis­sa yleen­sä vain yksi.

Jos isois­sa lukois­sa ope­tus tulee hal­vem­mak­si, on parem­paa ja isot lukiot ovat halu­tum­pia, on vai­kea ymmär­tää, mik­si isois­sa kau­pun­geis­sa ei voi­si olla iso­ja lukioita.

Pie­nel­lä paik­ka­kun­nal­la ei voi olla isoa lukio­ta. Kysy­mys on sii­tä, voi­ko siel­lä olla lukio­ta lain­kaan. Kun pie­nen paik­ka­kun­nan lukio on kurs­si­tar­jon­nal­taan vaa­ti­ma­ton, kou­lu ei saa oppi­laik­seen edes kaik­kia oman kylän poi­kia ja tyt­tö­jä, kos­ka moni halu­aa kau­pun­gin isoon ja moni­puo­li­seen lukioon.

Suo­men lähi­lu­kio­yh­dis­tyk­sen puheen­joh­ta­ja Juk­ka O.. Mat­ti­la vaa­tii kurs­si­tar­jon­nan rajoit­ta­mis­ta isois­sa lukiois­sa, jot­ta pien­ten lukioi­den oppi­laat eivät jou­tui­si eriar­voi­seen ase­maan. Tjaah!

Lisäys: Tuo Juk­ka O. Mat­ti­lan aja­tus on peräi­sin Hel­sin­gin Sano­mien uuti­ses­ta. Noin olin uuti­sen ymmär­tä­nyt, mut­ta sitaat­ti näyt­tää ole­van aivan vää­rin. Mat­ti­la täs­men­tää aja­tus­taan omas­sa kom­men­tis­saan. Sen mukaan Hesa­ris­ta välit­ty­nyt käsi­tys on aivan väärä.

115 vastausta artikkeliin “Iso vai pieni lukio?”

  1. eikö­hän kan­sa ole siten äänes­tä­ny iso­jen lukioi­den puo­les­ta pie­niä vastaan. 

    Ja aivan kuten matik­ka on jaet­tu pit­kään ja lyhyeen.. voi­si isos­sa lukios­sa jakaa kurs­sit far­mi­lii­goi­hin ja eliittiliigoihin. 

    Jos on FKe­mia ja EKe­mia, voi­si uskoa että vain läpi halua­vat käy­vät sen F‑version ja ne jot­ka tyk­kää­vät aihees­ta tai perä­ti ovat suun­tau­tu­mas­sa alal­le valit­se­vat sen E‑version.
    Ja tämä oli­si eteen­kin kie­lien koh­dal­la, mik­si pitää ruot­si vam­mais­ten tasol­la kai­kil­le ihan vain sen takia että 80% vuo­si­luo­kas­ta ei voi­si vähem­pää kiinnostaa?

    Sii­tä sit­ten jokai­nen seis­ka ja ysi miet­ti­mään mis­sä mie­lum­min on itse? Kos­ka aivan kuten molem­pia voi perus­tel­la niin väit­täi­sin että totuuk­sia on vähin­tään yhtä mon­ta kun lukiolaisia.

  2. a ja b

    Kes­ki­mää­räis­tä parem­pien on hyvä saa­da haas­ta­vaa ope­tus­ta ja rea­lis­ti­nen kuva omis­ta kyvyis­tä lukios­sa. Keh­nom­mat, kuten sanoit, taas tipah­ta­vat lii­an vaa­ti­vas­sa ope­tuk­ses­sa kärryiltä.

    Asi­aa on käsit­tääk­se­ni tut­kit­tu ame­ri­kan­maal­la ja anek­doot­tiai­neis­toa löy­tyy kotoperäisenäkin.

  3. Mihin perus­tat käsi­tyk­se­si sii­tä, että oppi­mis­tu­lok­set ovat isom­mis­sa lukiois­sa paremmat? 

    Eikö eri­tyi­sen hyvä lukio ole sel­lai­nen, että sin­ne pääs­tään alhai­sel­la kes­kiar­vol­la, mut­ta kir­joi­te­taan hyviä arvo­sa­no­ja? Tai no, sii­tä mitä yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­set mit­taa­vat, voi­daan myös kes­kus­tel­la, mut­ta aina­kin sil­loin arvioin­ti tapah­tuu ulko­puo­lis­ten sen­so­rei­den toimesta.

  4. Junio­ri meni Ola­rin luon­non­tie­de­lu­kioon. Erit­töin hyvä rat­kai­su. Sil­lä hän vält­tyi vir­heel­tä, joka vei isu­kin tur­mioon: kuvit­te­le­mas­ta kyvyis­tään lii­ko­ja. Eikä tur­hia pai­nei­ta ottanut.

    Olin jon­kin aikaa opet­ta­mas­sa Itä­kes­kuk­sen lukios­sa. Suur­lu­kio, aloi­tus­paik­ko­ja jotain 150 ja kiel­ten eri­tyis­lu­kio. Lähin­nä kes­kin­ker­tais­ta oppilasainesta.

    Onhan sen kurs­si­tar­jo­tin ihan näyt­tä­vän näköi­nen. Toteu­tu­vat kus­sit ovat­kin sit­ten asia erik­seen. Muis­te­lin, miten vuon­na 1964 kävim­me Lenin­gra­dis­sa ja asuim­me hotel­li Asto­rias­sa. Ravin­to­lan ruo­ka­lis­ta oli vai­kut­ta­va. Mut­ta jos­tain syy­tä tilaa­mam­me oli juu­ri sil­tä päi­väl­tä lopussa…

  5. Lukio­hom­ma menee ihan öve­rik­si. Ikään­kuin lop­pue­lä­mä rat­ke­ai­si lukiovalintaan.
    Mikä on “oppi­mis­tu­los”. Puol­to­ää­net? YO-kes­kiar­vo mii­nus perus­kou­lu-kes­kiar­vo? Joku muu?
    Kurs­si­tar­jon­nan moni­puo­li­suus­ko takaa laa­dun? vai kes­kit­ty­mi­nen rajal­li­seen mää­rään asioita?
    Omaa lukio­ta­ni kun kat­son ja kave­rei­ta­ni siel­tä, niin lähiö­kou­lus­ta moni pär­jä­si aika mukavasti.
    Mita­taan­ko lukion hyvyys kui­ten­kin 40-vuo­den iäs­sä kun kat­so­taan ovat­ko oppi­laan omat lap­set onnellisia?

  6. Loh­ja­lai­nen yhte­näis­sys­tee­mi ei voi aina­kaan olla paras kai­kil­le, kos­ka perus­te­lut oli­si­vat ris­ti­rii­tai­set ja Hel­sin­gis­sä havait­tua eriy­ty­mis­tä oli­si vai­kea selit­tää. Ole­tan, että eriy­ty­mi­ses­tä on hyö­tyä aina­kin huip­pu­lu­kion oppi­lail­le ja mah­dol­li­ses­ti myös muille.

  7. Lukio­hom­ma menee ihan öve­rik­si. Ikään­kuin lop­pue­lä­mä rat­ke­ai­si lukiovalintaan.”

    Ihan samaa mieltä! 

    Tam­pe­reel­la ollaan lak­kaut­ta­mas­sa lähiö­lu­kiot, Her­van­nan lukio­ta lukuu­not­ta­mat­ta. Her­van­nas­sa (Her­van­nan sano­mis­sa) juh­li­taan oman lukion säi­ly­mis­tä. Minus­ta rat­kai­su oli oikea, mut­ta her­van­ta­lai­set juh­li­vat vää­räs­tä syys­tä. TTY:n lähei­syys puol­taa mate­ma­tiik­ka­pai­not­tei­sen lukion säi­lyt­tä­mis­tä. En kyl­lä tie­dä, onko näi­den välil­lä jotain yhteis­työ­tä, mut­ta soi­sin olevan.

    Itsel­le­ni oli reip­paat 20 vuot­ta sit­ten tosi hel­po­tus pääs­tä lähiö­kou­lun sosi­aa­li­sis­ta ympy­röis­tä kes­kus­tan lukioon, jos­sa tutus­tui ihan uusiin ihmi­siin ja asen­ne­kin oli koh­dal­laan: “Kyl­lä meil­tä kir­joit­ta­neet pärjäävät!”

  8. Kysy­mys on vää­rin ase­tel­tu. — Joh­tuu var­maan sii­tä että opet­ta­jien ammat­ti­jär­jes­tö on loban­nut tut­ki­mus­a­se­tel­mat tällaisiksi.

    Pitää kysyä onko oppi­laan kan­nal­ta parem­pi että hyvät opet­ta­jat sijoi­te­taan suu­riin lukioi­hin vai­ko pie­niin. Ja toi­saal­ta pitää kysyä onko hyvät opet­ta­jat lai­tet­ta­va opet­ta­maan hyviä vai­ko huo­no­ja oppilaita.

    Opet­ta­ja­kun­nas­sa on saman­lai­nen hajon­ta kuin oppi­lai­den­kin kes­kuu­des­sa; on huo­no­ja, kes­kin­ker­tai­sia ja hyviä.

    Jos hyvät opet­ta­jat sijoi­te­taan opet­ta­maan huo­no­ja oppi­lai­ta saat­taa oppi­lai­den suh­teel­li­nen edis­ty­mi­nen olla olla mer­kit­tä­väs­ti parem­pi kuin jos he opet­tai­si­vat hyviä oppi­lai­ta, jot­ka kui­ten­kin moti­voin­tin­sa puo­les­ta joka tapauk­ses­sa yltä­vät lähel­le maksimitasoaan.

  9. Se taas vai­kut­taa jär­jet­tö­mäl­tä, että ne kaik­ki kau­pun­gin isot ja kes­ki­ko­koi­set lukiot ovat kes­kit­ty­neet samaan paik­kaan, kuten mm. Jyväs­ky­läs­sä kes­kus­taan. (“Jyväs­ky­lä” sis. “van­han” Jyväs­ky­län ja sen ympä­ris­tön taa­ja­mat, kos­ka itse jär­jet­tö­män jät­ti­kun­nan nimi ei enää sano yhti­käs mitään). Jos on useam­pi lukio, niin voi­si nii­den tar­jon­nas­sa olla vähän alu­eel­lis­ta hajau­tu­mis­ta­kin, että voi vali­ta sen lukion lähel­tä­kin, eikä jou­tua kul­ke­maan pit­kiä mat­ko­ja.. käy­tän­nös­sä van­hem­pien kyy­dis­sä autol­la. Tiet­ty täs­sä osaon­gel­ma­na on haja­nai­nen kau­pun­ki­ra­ken­ne, mis­sä ei ole tois­ta kovin elin­voi­mais­ta kau­pun­gin­osa­kes­kus­taa, mihin oli­si edes jon­kin­lai­set kul­ku­yh­tey­det kaik­kial­ta. Kui­ten­kin mm. vaa­ja­kos­ki ja palok­ka ovat mones­ta paik­kaa huo­mat­ta­vas­ti lähem­pä­nä kuin kes­kus­ta, ja niis­sä itses­sään­kin on jon­kin ver­ran asuk­kai­ta, mut­ta ei enää lukio­ta. Toi­saal­ta, huo­no­jen kul­ku­yh­teyk­sien takia, ei täl­läi­nen lähiö­lu­kio lukioi­den väli­ses­sä kil­pai­lus­sa sai­si par­hai­ta oppi­lai­ta toi­sel­ta puo­len kau­pun­kia. Myös­kin — taas huo­no­jen kul­ku­yh­teyk­sien takia — ongel­ma­na on lukioi­den yhteis­ten kurs­sien tar­jon­taan osallistuminen.

  10. Hel­sin­gis­sä lukioi­den jakau­tu­mi­nen A‑lukioihin ja B‑lukioihin on jat­ku­nut pari­kym­men­tä vuot­ta. Hie­man yksin­ker­tais­taen: A‑lukiot sijait­se­vat kan­ta­kau­pun­gil­la ja B‑lukiot esi­kau­pun­kia­lueil­la. Kan­ta­kau­pun­gin lukiot ovat saa­neet eri­tyis­teh­tä­viä, lisä­re­surs­se­ja, nii­den raken­nuk­sia on laa­jen­net­tu ja sanee­rat­tu. Nii­hin pää­see jouk­ko­lii­ken­teel­le eri puo­lel­ta kau­pun­kia. Mie­les­tä­ni Hel­sin­gin ope­tus­vi­ras­to ja ope­tus­lau­ta­kun­ta ovat olleet toi­min­nal­laan vai­kut­ta­mas­sa tähän kehi­tyk­seen, jota en pidä hyvä­nä. Seu­rauk­se­na on todel­la se, että ysin oppi­laat käy­vät omia lukioi­taan ja seis­kan oppi­laat omi­aan. Täl­lais­ta kehi­tys­tä on kyl­lä tapah­tu­nut muu­al­la­kin, esi­mer­kik­si Jyväs­ky­läs­sä ja Rova­nie­mel­lä, joit­ten tilan­net­ta hie­man tunnen.

    Eräät kan­ta­kau­pun­gin lukiot ovat saa­neet lisä­ti­lo­ja sil­lä perus­teel­la, että nii­hin on niin pal­jon pyr­ki­jöi­tä. Kau­pun­ki on tätä resur­soi­nut lain­kaan huo­mioi­mat­ta sitä, että lukio­ti­laa oli­si kau­pun­gin muis­sa lukiorakennuksissa. 

    Tämä jakau­tu­mi­nen kah­den tason lukioi­hin jat­kuu ja voi­mis­tuu ker­ran alet­tu­aan. Kun oppi­lail­la on kor­keat tulo­kes­kiar­vot, yli­op­pi­las­kir­joi­tus­tu­lok­set para­ne­vat, lukion veto­voi­ma kas­vaa, pyr­ki­jöi­tä tulee yhä enem­män, yo-tulok­set para­ne­vat jne. Media tilas­toi sit­ten yo-tulos­ten perus­teel­la hyvät ja huo­not kou­lut. Se vauh­dit­taa tätä samaa kehi­tys­tä. Sel­lai­set sel­vi­tyk­set ovat erit­täin vähäi­siä, jois­sa ver­ra­taan tulo­kes­kiar­voa kir­joi­tus­me­nes­tyk­seen. Niis­sä on saa­tu toi­sen­lai­sia lis­tauk­sia lukioi­den ope­tuk­sen tasosta.

    Reh­to­rin viras­sa olles­sa­ni toin nämä ongel­mat esiin ope­tus­vi­ras­tol­le eri tavoin. Sil­lä ei juu­ri­kaan ollut vai­ku­tus­ta. Kehi­tys on nyt eden­nyt sii­hen pis­tee­seen, että sil­le tus­kin voi­daan teh­dä enää mitään. Ellei sit­ten sää­dök­siä vapaas­ta hakeu­tu­mi­ses­ta lukioi­hin muu­te­ta. Sitä en pidä todennäköisenä.

  11. Olen aikoi­naan mm. Edwin Lin­ko­mie­hen jalan­jäl­jis­sä tul­lut yli­op­pi­laak­si Rau­man Lyseon lukios­sa. Lukioi­ta oli sil­lin jos­kus nel­jä, nyt yksi. Rau­man lukio näkyi ole­van kym­me­nek­si suu­rin Hesa­rin tilas­tois­sa. Rau­ma kul­kee mones­sa asias­sa etu­rin­ta­mas­sa. Kun­ta ollut lähes vela­ton. (Kii­tos ydin­voi­man…) Suu­ri Rau­man lukio mah­dol­lis­taa n. 40 000 asuk­kaan alu­eel­le moni­puo­li­sen oppiai­ne­tar­jon­nan, enem­män kuin nel­jä eril­lis­tä. Yhden ison mar­ke­tin tar­jon­ta on laa­jem­pi kuin nel­jän laa­tik­ko­myy­mä­län. Mat­kus­tus­ta tulee enem­män, mut­ta se ei täs­sä ole rat­kai­se­va teki­jä, ei Rau­mal­la eikä Hel­sin­gis­sä. Sitä tulee kui­ten­kin. Isos­sa­kin lukios­sa pitää kui­ten­kin pitää huo­li yhtei­söl­li­syy­den edis­tä­mi­ses­tä. Mut­ta ei se sii­tä ole kiin­ni, mis­sä tila sijaitsee.

  12. Tuos­ta puut­tuu vie­lä vaih­toeh­to, jos­sa huo­no tai kes­kin­ker­tai­nen oppi­las menee hyvään lukioon. Sil­lä­kin on mie­len­kiin­toi­sia vaikutuksia. 🙂

    Minus­ta koko­nai­suu­te­na joko tai ajat­te­lu ei ole täs­sä hedel­mäl­li­nen. Tar­vit­sem­me eri­lai­sia vaih­toeh­to­ja. Tar­vit­sem­me niin suu­ria kuin pie­niä kou­lu­ja. Samoin tar­vit­sem­me niin eri­kois­tu­nei­ta opi­nah­jo­ja kuin perus bulk­kia tuot­ta­via kouluja.

    1. Tuos­ta puut­tuu vie­lä vaih­toeh­to, jos­sa huo­no tai kes­kin­ker­tai­nen oppi­las menee hyvään lukioon. 

      Jätin sen pois, kos­ka se on käy­tän­nös­sä mah­do­ton. Jos huo­no oppi­las pää­see lukioonm, sin­ne pää­se­vät muut­kin huo­not oppi­laat, eikä se enää ole huip­puop­pi­lai­den eliittilukio.

  13. Kes­ki­mää­räis­tä parem­pien on hyvä saa­da haas­ta­vaa ope­tus­ta ja rea­lis­ti­nen kuva omis­ta kyvyis­tä lukios­sa. Keh­nom­mat, kuten sanoit, taas tipah­ta­vat lii­an vaa­ti­vas­sa ope­tuk­ses­sa kärryiltä.”

    Van­hem­pi pojis­ta on jo Res­sus­sa ja nuo­rem­pi hai­kai­lee parai­kaa mihin lukioon hän haluaisi.
    Resuun valin­nas­sa pai­noi van­hem­man koh­dal­la, se että seil­lä saa hyviä suhteita .
    Kun kaik­ki ovat 10 oppi­lai­ta niin toden­nä­köi­ses­ti joku kave­reis­ta pää­see hyviin ase­miin ja voi avus­taa uralla.

    Oppi­mi­nen on hyvin hen­ki­lö­koh­tais­ta eikä sil­lä ole väliä mis­sä kulua käy, opet­ta­jan ja kou­lun vai­ku­tus on n 5 % ja 70 % tulee oppi­las­ta ja oppi­laan sosi­aa­li­ses­ta taustasta.

  14. Ps. Kuka Edwin Lin­ko­mies? Pää­mi­nis­te­ri. Ja niin kuin Rau­ma­lai­sia tar­vit­tiin aikoi­naan Hel­sin­kiä perus­ta­maan, niin myös esi­mer­kik­si Rai­mo Ilas­ki­ven juu­ret löy­ty­vät Rau­man Lyseon lukiosta.

  15. Tär­kein­tä lie­nee, että aina­kin perus­kou­lus­sa psy­ko­jen lap­set tapai­si­vat nor­maa­lien lap­sia. Lukiois­sa voi sit­ten mit­tail­la itse­ään ver­tais­ten­sa kans­sa (ja oppia hyvin sii­nä sivussa).

  16. Kurs­si­tar­jon­ta on eri asia kuin se, miten kurs­sit toteu­tu­vat ja miten opis­ke­li­ja voi omaan ohjel­maan­sa kurs­se­ja vali­ta. Kun päi­väs­sä on kui­ten­kin vain mak­si­mis­saan vii­si 75 minuu­tin oppi­tun­tia, siis kah­dek­san kurs­sia jak­sos­sa, ei kaik­kea halua­maan­sa kui­ten­kaan kos­kaan saa. Isos­sa lukios­sa lopul­ta ryh­mi­ty­tään juu­ri tiet­ty­jen valin­to­jen mukaan: fysii­kan luki­jat, filo­so­fi­aa rakastavat. 

    Juk­ka O. Mat­ti­la on huo­lis­saan sii­tä, että val­ta­kun­nal­lis­ten pakol­lis­ten ja syven­tä­vien kurs­sien — siis nii­den, joi­ta jokai­sen lukion on tar­jot­ta­va — mää­rää kas­va­tet­tiin vii­mei­ses­sä ops-muu­tok­ses­sa. Se joh­tui ennen kaik­kea reaa­liai­nei­den kurs­sien lisää­mi­sel­lä: psy­ko­lo­gian, ter­veys­tie­don, filo­so­fian pakol­li­suus. Ter­veys­tie­to tuli aivan uute­na aineena. 

    Kun jokai­sen lukion, niin ison kuin pie­nen­kin, on nämä kaik­ki val­ta­kun­nal­li­set joten­kin kurs­sit jär­jes­tet­tä­vä, oli­pa oppi­lai­ta kurs­sil­la kak­si tai kak­si­kym­men­tä, on kyse resurs­seis­ta. Sii­nä jää­vät kou­lu­koh­tai­set kurs­sit väis­tä­mät­tä eriar­voi­seen asemaan. 

    Totuus on, että jokai­sess­sa lukios­sa suu­rin osa oppi­lai­den suo­rit­ta­mis­ta kurs­seis­ta on juu­ri näi­tä val­ta­kun­nal­li­sia kurs­se­ja, kai­kil­le lukio­lai­sil­le samo­ja. Nii­den vaa­ti­muk­set on tiuk­kaan mitoi­tet­tu, ja kun nii­den perus­teel­la yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­set laa­di­taan, opet­ta­jat nou­dat­ta­vat nii­tä hyvin tarkasti. 

    Lukioi­den erot syn­ty­vät kyl­lä pikem­min­kin sen perus­teel­la, mikä on sin­ne tul­lei­den oppi­lai­den taso kuin lukion itsen­sä. Pie­nes­sä lukios­sa huo­leh­di­taan jokai­ses­ta parem­min, kos­ka hei­dät tun­ne­taan nimel­tä, joki­ki­nen. Iso ja val­ta­kun­nal­li­sis­sa tilas­tois­sa menes­ty­nyt suu­ren kau­pun­gin lukio taas tar­jo­aa mah­dol­li­suuk­sia niil­le, joi­den tavoit­teet ovat olla huip­pua — he voi­vat vali­ta jo lukio­ai­ka­naan yliopisto-opintoja.

    Kaik­ki eivät nii­hin voi men­nä. On olta­va valinnanvaraa.

  17. Kan­na­tan asian sel­vit­tä­mis­tä empii­ri­ses­ti, mut­ta yleien elä­män­ko­ke­muk­sen nojal­la veik­kai­sin, että kym­pin oppi­las kirit­tää ysin oppi­las­ta, kos­ka ysin oppi­las on val­miik­si oppi­maan orien­toi­tu­nut — mut­ta ysin oppi­las ei ehkä kiri­tä seis­kan oppi­las­ta, vaan ennem­min­kin lan­nis­taa, kos­ka seis­kan oppi­las näkee ysin oppi­laan vain tosik­ko­na, jos­ta pitää erottautua.

    Ope­tuk­sen laa­tu ‑argu­ment­tiin en usko. Opet­ta­jan­kou­lu­tus on Suo­mes­sa niin tasa­laa­tuis­ta että eikö­hän tär­kein­tä ole se että seis­kan oppi­laat saa­vat paras­ta seis­kan oppi­lai­den ope­tus­ta. Kymp­pe­jä opet­ta­maan tot­tu­neet opet­ta­jat eivät ole vält­tä­mät­tä edes hyviä seis­ko­jen kans­sa. Ja empii­ri­nen vas­taus­han on että lukio tuot­taa hyvin vähän ero­ja sii­hen mate­ri­aa­liin mitä ne perus­kou­lus­ta saa­vat. http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=954&vl=2008

  18. Osmo toden­nä­köi­ses­ti tar­koit­taa Juk­ka O. Mat­ti­lan haas­tat­te­lua Hesarissa?

    Sii­tä sai kuvan, että Mat­ti­la kar­si­si iso­jen lukioi­den kurs­si­tar­jon­taa sil­lä perus­teel­la, että se lisää tasa-arvoa oppi­lai­den kesken. 

    Minus­ta on outo aja­tus, että otet­tai­siin muil­ta pois jotain sel­lais­ta, joka ei kui­ten­kaan hyö­dy­tä muu­al­la ketään. Jos Munk­ki­nie­men yhteis­kou­lus­sa ei enää lue­ta ita­li­aa, niin ei mis­sään muu­al­la­kaan lue­ta ita­li­aa. Miten tämä tekee kok­nais­ti­lan­teen paremmaksi?

    Ei miten­kään, vaan huonommaksi. 

    En myös­kään ymmär­rä, että iso lukio oli­si kokon­sa vuok­si joten­kin epä­suo­tui­sa opis­ke­lu­ym­pä­ris­tö. Laa­jan kurs­si­tar­jon­nan lisäk­si tar­jo­aa se sosi­aa­li­ses­sa mie­les­sä valin­nan­va­raa. Tuhan­nen oppi­laan jou­kos­ta löy­tyy var­mas­ti kave­ri jokai­sel­le. Muu­ta­man kym­me­nen hen­gen oppi­lai­tok­ses­sa voi huo­nol­la tuu­ril­la käy­dä toisin. 

    Osmo on oikeas­sa, että sys­te­maat­tis­ta tut­ki­mus­ta aihees­ta tarvittaisiin.

  19. Kurs­si­tar­jon­ta ja ope­tuk­sen taso lie­ne­vät rele­vant­te­ja kysy­myk­siä, var­sin­kin jäl­kim­mäi­nen. Jos opet­ta­jan aika menee kurin­pi­toon, niin ope­tuk­sen tasos­ta on tur­ha puhua. 

    Meil­lä pää­tös­tä “lähi­lu­kion” vält­tä­mi­ses­tä ede­saut­taa lähiy­lä­as­teen käy­mi­nen. Oppi­la­sai­nes ylä­as­teel­la on sen ver­ran vil­kas­ta, että opet­ta­mi­ses­ta ei tai­da tul­la mitään. Ysin kes­kiar­vo on nap­sah­ta­nut pojal­le­ni havain­to­je­ni mukaan teke­mät­tä mitään (myös­kään tyh­myyk­siä). Kai­paan kou­lua, jos­sa opet­ta­jat voi­vat kes­kit­tyä opet­ta­mi­seen ja pojal­le teki­si taa­tus­ti hyvää saa­da kilpailua.

  20. K‑Veikko kir­joit­ti hyvin tär­keäs­tä asias­ta: hyvää tulos­ta teh­dään juu­ri niis­sä lukiois­sa, jois­ta var­sin hei­koil­la kes­kiar­voil­la sisään tul­leis­ta nuo­ris­ta teh­dään yli­op­pi­lai­ta. Sii­nä pun­ni­taan opet­ta­jien tai­dot: miten moti­voin, miten eriy­tän. Sitä jos­kus sen sijaan mie­tin, miten näis­sä suu­ris­sa huip­pu­lu­kiois­sa, joi­hin tul­laan liki ysin kes­kiar­vol­la, onnis­tu­taan sil­ti saa­maan myös hei­koh­ko­ja tulok­sia. Sii­tä ei pal­joa puhu­ta. Pie­nen lukion hui­put — ne jot­ka valit­si­vat sen huo­li­mat­ta sii­tä, että oli­si­vat pääs­seet min­ne tahan­sa — ovat var­mas­ti huip­pu­ja myös lakkiaispäivänään.

  21. Nina: “Kurs­si­tar­jon­ta ja ope­tuk­sen taso lie­ne­vät rele­vant­te­ja kysy­myk­siä, var­sin­kin jäl­kim­mäi­nen. Jos opet­ta­jan aika menee kurin­pi­toon, niin ope­tuk­sen tasos­ta on tur­ha puhua.”

    Ei lukios­sa oppi­mi­sen estee­nä ole huo­no kuri. Kyl­lä lukio­lai­set kou­lus­ta riip­pu­mat­ta yleen­sä ovat jo itse sen ver­ran kas­vus­saan vart­tu­nei­ta, ettei opet­ta­jan aika mene kurin pitoon, oli­pa kou­lu iso tai pie­ni, eliit­ti­lu­kio tai tavallinen. 

    Eliit­ti­lu­kioi­den oppi­la­sai­nes voi toi­saal­ta vai­kut­taa myös kiel­tei­ses­ti: hei­dän motii­vin­sa voi tul­la menes­tyk­ses­tä, ei oppi­mi­ses­ta sinän­sä. Se saat­taa näkyä oppi­tun­neil­la erään­lai­se­na asia­kas mää­rää ‑asen­tee­na. Paras ope­tus­ti­lan­ne ei ole se, jos­sa jat­ku­vas­ti hiki hatus­sa täh­dä­tään huipputuloksiin.

  22. Kovat” lukiot vs. “taval­li­set” lukiot: itse olin sub­jek­tii­vi­ses­ti kat­sot­tu­na “lii­an hyvä” taval­li­seen lukioon. IB-lukio saa­pui kau­pun­kii­ni vuo­den lii­an myö­hään minun kan­nal­ta­ni. Hait­ta­na omal­ta osal­ta­ni oli, ettei lukios­sa oppi­nut töi­tä teke­mään opin­to­jen­sa eteen, kuten ei ollut oppi­nut perus­kou­lus­sa­kaan. Tämä hait­ta­si yli­opis­to-opin­to­ja alus­ta lop­puun asti. Hyvien opis­ke­lu­työ­ta­po­jen oppi­mi­ses­ta oli­si ollut hyötyä.

  23. Nimi­merk­ki “koke­mus­ta on” ker­too täs­sä, että neron oli­si erit­täin hyvä havai­ta, että maa­il­mas­sa on mui­ta­kin nero­ja, ja että nii­den poru­kas­sa ei sit­ten vält­tä­mät­tä enää niin hir­veän lois­ta­va ole­kaan, ja jos halu­aa olla todel­li­sel­la tasol­laan, saat­taa jou­tua jopa teke­mään töitäkin.

  24. Eli­na: “Minus­ta on outo aja­tus, että otet­tai­siin muil­ta pois jotain sel­lais­ta, joka ei kui­ten­kaan hyö­dy­tä muu­al­la ketään. Jos Munk­ki­nie­men yhteis­kou­lus­sa ei enää lue­ta ita­li­aa, niin ei mis­sään muu­al­la­kaan lue­ta ita­li­aa. Miten tämä tekee kok­nais­ti­lan­teen paremmaksi?”

    Kan­nat­taa lukea Juk­ka O. Mat­ti­lan teks­ti tar­kas­ti. Mitään täl­lais­ta hän ei ole esit­tä­mäs­sä. Jokai­sel­la lukiol­la on täy­si oikeus tar­jo­ta omia kurs­se­jaan edel­leen hänen­kin aja­tuk­sis­saan. Niin teke­vät nyky­ään­kin myös pie­net lukiot: alle sadan oppi­laan lukios­sa on tar­jol­la myös lyhyi­tä, har­vi­nai­sia kie­liä, sak­saa, rans­kaa, venä­jää, jopa ita­li­aa, jos opet­ta­ja sil­le kie­lel­le on talos­sa olemassa. 

    Kyse on niis­tä kurs­seis­ta, jot­ka on tar­jot­ta­va kai­kil­le, siis val­ta­kun­nal­li­sis­ta kurs­seis­ta. Nii­den mää­rää on kas­va­tet­tu kovas­ti vii­mei­ses­sä ope­tus­suun­ni­tel­mas­sa, kun reaa­liai­neet sai­vat omat yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sen­sa. Näi­den kurs­sien mää­rä on kar­si­nut hyvin tehok­kaas­ti juu­ri har­vi­nais­ten kiel­ten valin­to­ja — se näkyy nyky­ään suo­raan kir­joit­ta­jien mää­ris­sä, kai­kis­sa lukiois­sa. Sii­tä kan­nat­taa olla todel­la huolissaan. 

    Tilas­tot ker­to­vat, että vie­lä kevääl­lä 2007 lyhyt­tä rans­kaa kir­joit­ti lähes 2000 yli­op­pi­las­ta, vii­me kevää­nä enää rei­lut 1400; lyhyt­tä sak­saa 2007 mel­kein 3500, vii­me kevää­nä enää noibn 2200. 

    Näi­hin valin­toi­hin ei juu­ri­kaan vai­ku­ta lukion koko, eikä edes sen tar­jon­ta, vaan se, että nyky­lu­kio­lai­sen on valit­ta­va pal­jon reaa­liai­nei­den kurs­se­ja, jos mie­lii luke­maan yhteis­kun­ta­tie­tei­tä, luon­non­tie­tei­tä tai tek­ni­siä tie­tei­tä. Sii­hen suun­ni­tel­maan eivät enää lyhyet kie­let sovi, vaik­ka oppi­las oli­si niis­tä kiin­nos­tu­nut­kin. Ja jos hän nii­tä valit­see­kin, saat­ta­vat opin­not jää­dä kes­ken, kun kurs­seil­le ei löy­dy luku­jär­jes­tyk­ses­tä tilaa. Sii­hen­kään ei vai­ku­ta lukion koko juu­ri­kaan. Pie­nes­sä­kin lukios­sa oppi­las voi opis­kel­la rei­lus­ti yli mini­mi­mää­rän, joka on 75 kurssia. 

    Nämä ovat vai­kei­ta ongel­mia, ja nii­tä täy­tyy miet­tiä, kun seu­raa­via ope­tus­suun­ni­tel­mia laaditaan. 

    http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/tilastoja/20070917080637.html

    1. Kan­nat­taa lukea Juk­ka O. Mat­ti­lan teks­ti tarkasti

      Minun kir­joi­tuk­se­ni perus­tui uuti­seen Hel­sin­gin Sano­mis­sa. Hel­sin­gin Sano­mien teks­ti ei vas­taan lain­kaan sitä, mitä tuos­sa lin­ka­tus­sa kolum­nis­sa on. Joko on kak­si teks­tiä, tai HS on sitee­ran­nut vää­rin. En voi­nut tar­kis­taa alku­pe­räis­tä läh­det­tä, kos­ka sitä ei uuti­ses­sa mainittu.
      .

  25. Eliit­ti­lu­kioi­den oppi­la­sai­nes voi toi­saal­ta vai­kut­taa myös kiel­tei­ses­ti: hei­dän motii­vin­sa voi tul­la menes­tyk­ses­tä, ei oppi­mi­ses­ta sinän­sä. Se saat­taa näkyä oppi­tun­neil­la erään­lai­se­na asia­kas mää­rää ‑asen­tee­na”

    Eivät eliit­ti­lu­kioi­den oppi­laat ole sen kil­tim­piä kuin tavallistenkaan.

    Älyk­kö voi olla häi­rik­kö aivan saml­la taval­la kuin taviskin.
    Kurin­pi­to eliit­ti­kou­lus­sa on suu­rem­pi haas­te kuin taval­li­ses­sa ‚sil­lä oppi­laat ovat var­sin luo­via myös kep­po­sia teh­des­sään tai kiusa­tes­saan toisia

    Eikä nyky­muo­toi­nen kou­lu ole enää sitä, että opet­ta­ja luen­noi ja oppi­laat oppi­vat vain mitä tau­lul­le on kirjoitettu
    Nyky­ään oppi­las jou­tuu itse kerää­mään tie­ton­sa ja opet­ta­ja on vain ohjaaja.

  26. Ei kan­na­ta unoh­taa miet­tiä syy­tä, mik­si opis­ke­li­jat hakeu­tu­vat juu­ri isoi­hin kan­ta­kau­pun­gin lukioi­hin. Oma käsi­tyk­se­ni on, että se ei joh­du niin­kään kurs­si­tar­jon­nas­ta, ope­tuk­sen laa­dus­ta tai lukio­ka­ve­rei­den “laa­dus­ta”, vaan sii­tä, että ne ovat kantakaupungissa.

    Itse kävin lukio­ni aikoi­naan Nors­sis­sa Rata­ka­dul­la. Syy hakea sin­ne oli se, että pää­sin kes­kus­taan. Joka­päi­väi­nen 30min kou­lu­mat­ka ei hai­tan­nut, kun sii­hen sisäl­tyi käve­ly tai pyö­räi­ly kes­kus­tan läpi. Ja käsit­tääk­se­ni suu­rin osa muis­ta­kin lähiöis­tä ja kau­em­paa (kauim­mai­set Klauk­ka­las­ta ja Loh­jal­ta) tul­leis­ta antoi pai­noar­voa tuol­le sijainnille.

    Tei­neil­lä on usein todel­la vah­va halu kau­pun­kiin, jos­sa on elä­mää, pois niis­tä ahtais­ta nur­kis­ta jois­sa kokee elä­vän­sä. Ja kun yleen­sä sin­ne muut­ta­mi­nen ei ole rea­lis­tis­ta, saa kou­lun käyn­ti kau­pun­gil­la kel­va­ta. On poh­jim­mil­taan tois­si­si­jais­ta, perus­tel­laan­ko kau­pun­kiin kou­luun läh­te­mi­nen teat­te­ril­la (Kal­lio), kuva­tai­teel­la (Tork­ke­li) vai “kou­lun laa­dul­la” (Nors­si ja Res­su), suu­rin syy on sijainti.

    Joten: jos tei­nit ker­ran halua­vat suu­riin lukioi­hin kes­kus­taan, eikö ole hyvä että sitä he saa­vat? Raken­ne­taan vie­lä lisää lukioi­ta kes­kus­taan tai suu­ren­ne­taan nykyi­siä, niin entis­tä useam­pi pää­see tuo­hon unel­mien­sa ihme­maa­han, Hel­sin­gin keskustaan! 🙂

  27. Osmo, kyl­lä seis­kan oppi­las pää­see (aina­kin ennen pää­si) eliit­ti­lu­kioon, jos luki pit­kä­nä kie­le­nä sel­lais­ta kiel­tä, jota ei muu­al­la ope­tet­tu. Vai onko täs­sä tul­lut muu­tos? Kuu­los­tai­si kyl­lä tosi tylyl­tä, että kie­li­va­lin­ta jät­täi­si koko­naan ilman lukio­paik­kaa, jos kes­kiar­vo muu­ten on ihan lukio­ta­soa, mut­tei sii­hen yhteen lukioon riittäisi.

  28. Jyr­ki Lohi osuu asian yti­meen, mut­ta on vai­keam­pi sanoa onko kysees­sä “ongel­ma”. Jos­tain syys­tä hyvät lukiot tah­to­vat kes­kit­tyä yli­opis­to­jen ja kor­kea­kou­lu­jen lie­peil­le, ja lis­tauk­set pola­ri­soi­vat tilan­net­ta entisestään.

    Toi­saal­ta lis­taa­mi­nen lisää tasa-arvoa, kos­ka hyvän lukion valit­se­mi­nen ei sil­loin ole vain asiois­ta ole­van sisä­pii­rin etuoi­keus. Varak­kaam­mil­le valin­nan mah­dol­li­suu­den pois­ta­mi­nen ei sinän­sä oli­si ongel­ma kos­ka aina­han voi muut­taa, tai hank­kia asun­non ankkuriksi.

    Yli­opis­to­maa­il­mas­sa hai­kail­laan huip­pu­yk­si­köi­den perään, lukioi­den koh­dal­la ei oikein keh­da­ta. Todel­li­sia huip­pu­lu­kio­ta ei kai var­si­nai­ses­ti ole­kaan jotain Päi­vö­lää lukuu­not­ta­mat­ta, nykyi­sis­sä eliit­ti­lu­kiois­sa älyl­li­nen eliit­ti tuh­raa tur­haan aikaa kyvyil­tään tavan­omai­sem­man talou­del­li­sen ja yhteis­kun­nal­li­sen elii­tin kans­sa ja pää­see lois­ta­maan vas­ta aka­tee­mi­sis­sa opin­nois­sa. Ola­rin luon­non­tie­de­lu­kion tapai­set pai­kat ovat askel oike­aan suuntaan.

    Menes­tys­ta­ri­nat jois­sa kes­kin­ker­tai­sel­la oppi­la­sai­nek­sel­la saa­daan erin­omai­sia tulok­sia ovat ihan kivo­ja medias­sa heh­ku­tel­ta­vik­si mut­ta todis­ta­vat lähin­nä joi­den­kin yksi­löi­den lois­ta­vas­ta peda­go­gi­ses­ta ammat­ti­tai­dos­ta. Tie­dä sit­ten kau­an­ko tuol­lai­sis­sa pai­kois­sa opet­ta­jat jak­sa­vat jos lukio saa “meil­lä teh­dään huo­nois­ta hyviä” ‑mai­neen ja aines vali­koi­tuu sen mukaisesti.

  29. Otso Kive­käs: “Raken­ne­taan vie­lä lisää lukioi­ta kes­kus­taan tai suu­ren­ne­taan nykyi­siä, niin entis­tä useam­pi pää­see tuo­hon unel­mien­sa ihme­maa­han, Hel­sin­gin keskustaan!”

    Ter­ve­tu­loa. Tämä on juu­ri sitä elä­vöit­tä­mis­tä mitä kai­va­taan­kin. Esi­mer­kik­si van­ha lukio­ni lähiös­sä lak­kau­tet­tiin koko­naan ja siir­ret­tiin kan­ta­kau­pun­kiin, enkä pidä sitä lain­kaan huo­no­na vaihtoehtona.

  30. Ei kan­na­ta unoh­taa miet­tiä syy­tä, mik­si opis­ke­li­jat hakeu­tu­vat juu­ri isoi­hin kan­ta­kau­pun­gin lukioi­hin. Oma käsi­tyk­se­ni on, että se ei joh­du niin­kään kurs­si­tar­jon­nas­ta, ope­tuk­sen laa­dus­ta tai lukio­ka­ve­rei­den “laa­dus­ta”, vaan sii­tä, että ne ovat kantakaupungissa.

    Jep. Tei­ni­nä­kö­kul­mas­ta esi­mer­kik­si koko Itä-Van­taal­la on käsit­tääk­se­ni jul­kis­ten tilo­jen lisäk­si hen­gai­luun yksi huol­toa­se­ma ja yksi ostos­kes­kus (jos on ajo­kort­ti tai muu­ten kyy­ti), sekä muu­ta­ma joten­kin sie­det­tä­vä juot­to­la (jos on täy­si-ikäi­nen). Kan­ta­kau­pun­gis­sa on taas esi­mer­kik­si kah­vi­loi­ta joi­den­ka ovel­la ei lue kis­san­ko­koi­sin kir­jai­min että pää­sy alai­käi­sil­tä kiel­let­ty, elo­ku­va­teat­ta­reit<, kaup­po­ja, jne. ja muu­ten­kin kai­kin puo­lin muka­vam­paa. Anek­doot­ti­na jotain täl­lais­ten pien­ten asioi­den mer­ki­tyk­ses­tä ker­too että kun Hämeen­tien hil­peä pik­ku­pizze­ria sul­jet­tiin ter­veys­vi­ran­omais­ten mää­räy­kes­tä, niin Tork­ke­lin­mäen lukion oppi­laat kävi­vät tal­koil­la sii­voa­mas­sa sen jot­ta se saa­tiin uudel­leen avattua.

    Onko lukion pak­ko olla yhdes­sä talos­sa? Miten oli­si sem­moin kivi­jal­ka­lu­kio esi­mer­kik­si Alp­pi­har­jus­sa, kans­lia ja luok­kia van­hal­la Har­jun ruu­mis­huo­neel­la, lii­kun­ta Alek­sis Kiven ala-asteel­la tai Urhei­lu­ta­los­sa, luok­ka­ti­lo­ja kivi­jal­ko­jen liiketiloissa…

  31. Tut­kit­tu­kin on. Ns. eliit­ti­kou­lu­jen ope­tus ei ole eri­tyi­sen kor­kea­ta­sois­ta, vaik­ka yli­op­pi­las­tut­kin­toar­vo­sa­no­jen mukaan saat­taa­kin sil­tä näyt­tää. Paras­ta ope­tus­ta saa kou­lus­sa, jos­sa oppi­lai­den läh­tö­ta­so on heik­ko, mut­ta päät­tö­ta­so parem­pi, vaik­ka­kaan ei huippua.
    Seis­kan oppi­laan kan­nat­tai­si siis etsiä täl­lai­nen kou­lu — mut­ta tätä tie­toa ei ihan hel­pos­ti saakaan.

  32. Riip­puu kun­nas­ta. Hel­sin­gis­sä har­viai­sia kie­liä ope­te­taan monis­sa kou­luis­sa eikä vain Ressussa.”

    Vii­me vuon­na Res­suun pää­si 9,3 kes­kiar­vol­la, joten ei sin­ne seis­kan oppi­lail­la ollut mitään asi­aa. Mut­ta sin­ne tul­laan kau­kaa­kin, kau­kai­sim­mat oli­vat Sodan­ky­läs­tä ja Kemi­jär­vel­tä, aina­kin niis­tä, jot­ka sat­tui­vat tule­maan tietooni

  33. Kolum­ni on Juk­ka O. Mat­ti­lan omaa teks­tiä. Kyl­lä hän sen­tään sii­nä kir­joit­taa sitä, mitä tar­koit­taa. Eikä Mat­ti­la Hesa­rin mukaan­kaan sano, että kurs­si­mää­rää oli­si vähen­net­tä­vä vain isois­ta lukiois­ta: “lukion kurs­si­mää­rää tuli­si supis­taa noin kym­me­nen prosenttia.” 

    Hän siis oli­si keven­tä­mäs­sä kaik­kien lukio­lais­ten kou­lua, mikä var­mas­ti miel­lyt­tää myös opis­ke­li­joi­ta. Ja sil­ti jäi­si tilaa opis­kel­la myös pal­jon, jos niin tah­too: 75 kurs­sia on lukion suo­rit­ta­mi­sen mini­mi, mak­si­mia ei ole mis­sään sää­det­ty. Jos on val­mis teke­mään kou­lus­sa kah­dek­san tun­nin päi­vää ja koti­läk­syt pääl­le, sitä ei ole kukaan kieltämässä.

  34. Ihmi­sel­le luon­tai­nen mal­liop­pi­mi­nen (kes­kin­ker­tai­se­na ja jopa hyvä­nä mat­ki­mis­tu­lok­se­na) onnis­tuu var­mas­ti vaik­ka kokoa­mal­la 39000 lukio­lais­ta yhdel­le aukiol­le tois­ta­maan peräs­sä kaik­ki, mitä suu­ril­ta näy­töil­tä käsketään.

    Opet­ta­jil­le se oli­si help­poa palk­kaa, kun isos­sa vas­tuun kai­kes­ta kan­taa aina “joku muu”. Ja jos elä­mä­nu­ran jat­ko­vaa­ti­mus on myös tämä tois­to­ky­ky, niin sit­ten kaik­kein suu­rin on edul­lis­ta ja koval­la kuril­la saa­daan paras tulos. Ja jos kuria vie­ras­te­taan, niin sit­ten oppi­las voi kat­sel­la kotoa netin kaut­ta ja toi­vo­taan, että kaik­ki mat­ki­vat itse­näi­ses­ti. Lähet­tä­kääm­me täs­tä päät­tä­vät Kii­naan tutus­tu­maan, kuin­ka se käy­tän­nös­sä toimii.

    Vas­ta-argu­ment­ti­na voi sanoa että paras tapa tai­taa edel­leen olla “mes­ta­ri-kisäl­li” ‑oppi­mi­nen, jos halu­taan syvä ymmär­rys asiois­ta, mut­ta niin har­mit­ta­van oma­pe­räi­ses­ti ja sopeu­tu­mis­vai­keuk­si­neen annet­tui­hin “totuuk­siin” sekä ilman matkimiskykyä.
    Ehkä “mes­ta­ri” eli opet­ta­ja ehtii kou­lut­taa henk­koht paria, mut­tei kym­me­niä, ylit­tä­mään sekä opet­ta­jan tai­dot että oppi­laan oman osaa­mi­sen (sekä hen­ki­set että itse­tun­non) aset­ta­mat rajat.

    Teho­kas­ta oppi­laal­le ja myö­hem­min yhteis­kun­nal­le, mut­tei pät­kää­kään kus­tan­nus­te­ho­kas­ta mak­sa­jal­le kou­lu­tus­vai­hees­sa. Mii­nuk­se­na on myös, että tulos riip­puu pit­käl­ti opet­ta­jan osaa­mi­ses­ta (kos­ka mes­ta­ri voi opet­taa vain sen, mitä osaa), ellei sit­ten opet­ta­ja vaik­ka jär­jes­tä osaa­vam­pi­na pitä­mi­ään “mes­ta­rei­ta” opetusvierailuille.

  35. Täs­sä alku­pe­räi­nen Hesa­rin teksti: 

    Suo­men lähi­lu­kio­yh­dis­tyk­sen puheen­joh­ta­ja Juk­ka O. Mat­ti­la vaa­tii, että lukion kurs­si­mää­rää tuli­si alu­eel­li­sen tasa-arvon nimis­sä supis­taa noin kym­me­nen pro­sent­tia. Vaik­ka pie­net­kin lukiot pys­ty­vät Mat­ti­lan mukaan jär­jes­tä­mään yhteis­työs­sä ja osin vir­tu­aa­li­ses­ti yli­op­pi­las­tut­kin­non vaa­ti­mat syven­tä­vä kurs­sit, eivät kou­lu­päi­vät tah­do riit­tää nii­hin haja-asu­tusa­lueil­la. Lukio­lais­ten kul­je­tuk­set mene­vät usein perus­kou­lu­lais­ten tahdissa.

    Eli logiik­ka on tämä: muil­ta tar­jon­ta pois, se lisää tasa-arvoa. Koko­nai­se­tu on kyl­lä hukas­sa täs­sä ajat­te­lus­sa. On mie­les­tä­ni parem­pi, että jot­kut “etuoi­keu­te­tut” luke­vat ita­li­aa kuin ettei kukaan tasa-arvon nimis­sä em. kiel­tä opiskele. 

    Tie­tys­ti toi­mit­ta­jien mie­len­laa­dun ja ammt­ti­tai­don tun­tien Mat­ti­laa on mah­dol­li­ses­ti sitee­rat­tu vää­rin tai aina­kin ymmär­ret­ty väärin. 

    Vii­mei­nen lause sisäl­tää aina­kin minul­le yllä­tyk­sen. Jär­jes­te­tään­kö tosi­aan lukio­lai­sil­le kou­lu­kyy­te­jä? Entäs amik­set, saa­vat­ko he myös taksikuljetuksia?

  36. IJ: “Hait­ta­na omal­ta osal­ta­ni oli, ettei lukios­sa oppi­nut töi­tä teke­mään opin­to­jen­sa eteen, kuten ei ollut oppi­nut perus­kou­lus­sa­kaan. Tämä hait­ta­si yli­opis­to-opin­to­ja alus­ta lop­puun asti. Hyvien opis­ke­lu­työ­ta­po­jen oppi­mi­ses­ta oli­si ollut hyötyä.”

    Samaa miel­tä. Var­sin­kaan ali­suo­rit­ta­mi­seen tai­pu­vais­ten eli fik­su­jen mut­ta lais­ko­jen ja huo­nos­ti moti­voi­tu­nei­den oppi­lai­den ei mis­sään nimes­sä pitäi­si jää­dä lähi­lu­kioon kes­ki­mää­räis­tä hei­kom­pien oppi­lai­den joukkoon.

  37. Tähän kysy­myk­seen vas­taan omal­ta osal­ta­ni. Olin kes­kin­ker­tai­ses­sa lukios­sa ja jon­kin­lai­nen, sanoi­sin­ko “täh­ti”. En paras, mut­ta par­haim­mis­toa ja muis­taak­se­ni paras pojis­ta omas­sa ikä­ryh­mäs­sä­ni. Täs­tä oli hait­taa ja hyö­tyä, mut­ta en osaa kyl­lä vie­lä­kään sanoa, kum­paa enem­män, ja sii­tä on nyt vii­si­tois­ta vuotta. 

    Lais­kak­si se minut aina­kin teki ja yli­mie­li­sek­si. Tut­ki­jayh­tei­sös­sä fik­sum­pia tulee vas­taan joka välis­sä. Se on samaan aikaan masen­ta­vaa ja kannustavaa.

  38. mes­ta­ri voi opet­taa vain sen, mitä osaa”

    Täs­sä on ajat­te­lu­vir­he: aina­kaan lukios­sa ei ope­te­ta pel­käs­tään tie­to­ja sinän­sä, vaan ennen kaik­kea sitä, miten tie­toa han­ki­taan, miten tie­toon suh­tau­du­taan, mitä tie­dol­la teh­dään. Opet­ta­ja opet­taa näi­tä tai­to­ja, ja oppi­las oppii ne niin hyvin kuin voi — ja voi ylit­tää opet­ta­jan­sa ajattelussaan.

    Eivä­kä kos­kaan ole oppi­laat jää­neet opet­ta­jan­sa tasol­le. Mis­tä oli­si­vat tul­leet ne todel­li­set lah­jak­kuu­det? Hyvä opet­ta­ja näkee oppi­laan­sa kyvyt ja ohjaa hän­tä nii­den suun­taan. Ei hyvän sävel­lyk­sen opet­ta­jan tar­vit­se olla maa­il­man­luo­kan sävelt­jä­jä. Ei lukion bio­lo­gian opet­ta­jan tar­vit­se olla tie­de­mies, ja sil­ti hän voi opet­taa oppi­las­ta, jol­la on jo val­miu­det tiedemieheksi.

  39. Eli­na: Lukio­lai­sen kou­lu­päi­vän pituus on kah­dek­sas­ta kuu­teen­tois­ta, vii­si 75 minuu­tin oppi­tun­tia väli- ja ruo­ka­tun­tei­neen. Perus­kou­lu­lai­sen päi­vä lop­puu kol­mel­ta. Kun haja-asu­tusa­lueil­la ei ole jul­kis­ta lii­ken­net­tä, pit­käs­tä mat­kas­ta tule­vil­le perus­kou­lu­lai­sil­le on jär­jes­tet­ty kou­lu­kyy­ti. Samaa kyy­tiä voi­vat käyt­tää lukio­lai­set­kin, mut­ta jos hei­dän päi­vän­sä on pitem­pi, ei se tie­ten­kään heil­le sovi. Ei heil­le ole erik­seen kyy­tiä, niin kuin ei ammat­ti­kou­lu­lai­sil­le­kaan. Ja jos jul­ki­nen lii­ken­ne on vaih­toeh­to­na, sen lukio­lai­nen mak­saa itse. 

    Oudos­ti kyl­lä luet Juk­ka O. Mat­ti­lan sano­mi­sia, min­kä voi tie­ten­kin pan­na myös toi­mit­ta­jan nimiin. Huo­nos­ti­han tuo vir­ke on kir­joi­tet­tu. Mut­ta ei kyse tosi­aan­kaan ole sii­tä, että isoil­ta lukioil­ta vie­täi­siin jota­kin, vaan sii­tä, että val­ta­kun­nal­lis­ten kurs­sien tar­jon­taa keven­net­täi­siin niin, että lukio­lai­sen oli­si mah­dol­lis­ta suo­rit­taa lukion­sa myös väl­jem­mäl­lä ohjel­mal­la kol­mes­sa vuodessa. 

    Jokai­nen lukio voi­si Mat­ti­lan visios­sa­kin tar­jo­ta aivan niin pal­jo kurs­se­ja kuin resurs­sit anta­vat myö­ten. Ja anta­vat ne pie­nes­sä­kin lukios­sa: jokai­nen Suo­men lukio tar­jo­aa omia vailn­nai­sia kurs­se­jaan ja mm. lyhyi­tä kie­liä. Kan­nat­taa käy­dä kat­se­le­mas­sa lukioi­den kotisivuja.

  40. Sel­lai­nen pik­ku­jut­tu eri­lai­sis­ta oppi­mis­tyy­leis­tä, että lää­kä­ri­kou­lun tapa opet­taa “tuos­sa on kamat, ota tuo toi­seen käteen ja tuo toi­seen ja sit­ten teet…” ei vaan sopi­nut minul­le. Kai­kes­sa pätee: Minun tar­vit­see pari ker­taa aivan rau­has­sa sivus­ta seu­ra­ten näh­dä mes­ta­rin suo­ri­tus. Sen jäl­keen sujuu, mut­ta ei vai­he vai­heel­ta ohjaten.

  41. Eli­na hyvä, siel­lä­kin­päin maa­il­maa, mis­sä eivät rati­kat var­tin välein kul­je, ajo­kor­tit­to­mat lukio­lai­set täy­tyy joten­kin kou­lul­le kul­jet­taa. Käy­tän­nös­sä se mei­naa sitä, että kou­lu­jen alka­mi­set ja päät­ty­mi­set mää­rit­tä­vät jul­ki­sen lii­ken­teen aika­tau­lu­ja. Sik­si kou­lun on alet­ta­va ja pää­tyt­tä­vä kai­kil­la samaan aikaan.

  42. Eli­na: “Tie­tys­ti toi­mit­ta­jien mie­len­laa­dun ja ammt­ti­tai­don tun­tien Mat­ti­laa on mah­dol­li­ses­ti sitee­rat­tu vää­rin tai aina­kin ymmär­ret­ty väärin.”

    Näin. Tämä Suo­men Kuva­leh­den jut­tu välit­tää aja­tuk­sen perus­te­lui­neen toi­vot­ta­vas­ti vähän parem­min. Googlaa­mal­la löy­tää kyl­lä ne asiat jois­ta voi olkiuk­ko­jen sijaan olla Mat­ti­lan kans­sa perus­tel­lus­ti eri mieltä.

    OT: suo­ma­lai­sen median jut­tu­jen luke­mi­nen alkaa olla koh­tuut­to­man rasit­ta­vaa kun sisäl­tö täy­tyy käy­dä itse tar­kis­ta­mas­sa useas­ta lähteestä.

  43. Kes­kin­ker­tai­sis­ta oppi­lais­ta eliittilukiossa:“Jätin sen pois, kos­ka se on käy­tän­nös­sä mah­do­ton. Jos huo­no oppi­las pää­see lukioonm, sin­ne pää­se­vät muut­kin huo­not oppi­laat, eikä se enää ole huip­puop­pi­lai­den eliittilukio.”

    Itse olin aika­na­ni Tapio­lan lukios­sa ja sinä vuon­na, kun kir­joi­tin yli­op­pi­laak­si, sen tulok­set oli­vat maan kol­man­nek­si par­haat. Sisään­pää­sy­kes­kiar­vo taval­li­sil­le luo­kil­le oli yli 9. Kui­ten­kin lukios­sa oli musiik­ki­luok­ka, jon­ka oppi­lai­den aka­tee­mi­nen taso kes­kin­ker­tais­ta. Hei­dät otet­tiin sisään ennen kaik­kea musii­kil­li­sen osaa­mi­sen perus­teel­la. En sit­ten kyl­lä osaa sanoa, pär­jä­si­vät­kö he ylei­ses­ti parem­min kuin muut vas­taa­vil­la läh­tö­kes­kiar­voil­la muis­sa lukiois­sa opis­kel­leet, mut­ta joka tapauk­ses­sa he siis oli­vat kes­ki­mää­rin sel­väs­ti omaa taso­aan kovem­mas­sa seurassa. 

    Anna kirjoitti:“Eikö eri­tyi­sen hyvä lukio ole sel­lai­nen, että sin­ne pääs­tään alhai­sel­la kes­kiar­vol­la, mut­ta kir­joi­te­taan hyviä arvosanoja?”

    Olen samaa miel­tä, että vain lukion yo-kir­joi­tus­tu­lok­sia kat­soen ei saa kuvaa sii­tä, onko kyse hyväs­tä lukios­ta vai vain sii­tä, että paras oppi­la­sai­nes sat­tuu ole­maan siel­lä. Bri­tan­nias­sa kou­luil­le las­ke­taan ns. “value added” ‑arvoa, joka kai mit­taa juu­ri sitä, miten pal­jon kou­lu on paran­ta­nut oppi­lai­den tasoa sii­tä, kun he tuli­vat kou­luun. Tämä on se, mis­tä lukioon­ha­ke­vien pitäi­si olla kaik­kein kiin­nos­tu­neim­pia, ei sii­tä, mis­sä sat­tuu par­haat oppi­laat ole­maan, kos­ka olit hyvä tai huo­no, haluat, että juu­ri sinun taso­si para­nee mah­dol­li­sim­man pal­jon lukion aikana.

  44. Minä olen käy­nyt aikoi­naan lukio­ni pie­nes­sä, seka­lais­ta seu­ra­kun­taa käsit­tä­väs­sä lukios­sa, jos­sa oppi­mis­tu­lok­set oli­vat val­lan erin­omai­set yli­op­pi­la­sar­vo­sa­noil­la mitat­tu­na. Eli siis suo­sit­te­li­sin tätä hel­sin­ki­läi­sil­le­kin. Par­haat oppi­laat veti­vät hei­kom­mat­kin mukaan­sa. Tämä tie­tys­ti vaa­tii myös hyvän “luok­ka­hen­gen”, jon­ka puut­tu­mi­ses­ta nyky­lu­kioi­ta on arvosteltu.
    Antai­sin kui­ten­kin myös oppi­lal­le sanan­val­taa oppi­lai­tos­va­lin­nas­sa. Eli en pakot­tai­si kaik­kia omaan “lähi­lu­kioon”. Mut­ta oppi­lai­ta ei tuli­si vali­ta perus­kou­lun kes­kiar­von perus­teel­la, vaan vaik­ka arpo­mal­la, jos haluk­kai­ta on enem­män kuin tilaa. Näin kai­kis­sa kou­luis­sa oli­si kes­ki­mää­rin saman­lai­nen oppi­la­sai­nes. Kes­kiar­vo­ra­ja oli­si seu­tu­koh­tai­nen, ei lukio­koh­tai­nen. “Eri­kois­lu­kioi­hin” suh­tau­dun kriit­ti­ses­ti. Jos joku yli­op­pi­laak­si pyr­ki­vä halu­aa eri­kois­tua jo lukio­ai­ka­na, men­köön ammat­ti­kou­luun ja suo­rit­ta­koon sel­vän kaksoistutkinnon.

    1. Het­ki­nen.
      Jos halu­aa eri­kois­tua vaik­ka­pa luon­non­tie­tei­siin tai yli­pit­kään mate­ma­tikk­kaan, mis­sä ammat­ti­kou­lus­sa nii­tä opetetaan?

  45. Kos­ka minua on sitee­rat­tu täl­lä pals­tal­la moneen ker­taan, yri­tän sel­ven­tää asioi­ta. Nimi­merk­ki Lei­la näyt­tää ole­van aja­tuk­sis­ta­ni aika hyvin peril­lä. Kaik­ki, mitä täs­tä kurs­si­mää­rä­asias­ta haluan sanoa, on tii­vis­te­tys­ti lin­kis­sä http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/lukion-kurssivalikoima-on-oivallinen-saastokohde
    Maa­nan­tain Hel­sin­gin Sano­mis­sa lausu­mak­se­ni pan­tu perus­tuu toi­mit­ta­ja Mar­juk­ka Lii­te­nin kans­sa vii­me vii­kon­vaih­tees­sa käy­mää­ni puhe­lin­kes­kus­te­luun. Hänen sitee­rauk­sen­sa on puut­teel­li­nen ja asial­li­ses­ti ottaen vää­rä. En ole rii­pi­mäs­sä iso­jen lukioi­den kurs­si­mää­riä noin vain ylei­ses­ti ottaen alas, jot­ta pie­net voi­si­vat vas­ta­ta kil­pai­luun. Pelk­kä aja­tus­kin on naurettava!
    Lukioi­den kurs­si­mää­rät voi­vat puo­les­ta­ni olla aivan mitä vain, mut­ta yli­op­pi­las­tut­kin­non alais­ten kurs­sien luku­mää­räs­tä tuli­si huo­leh­tia siten, että kai­kil­la lukio­lai­sil­la koko maas­sa oli­si kuta­kuin­kin yhden­ver­tai­set mah­dol­li­suu­det osal­lis­tua yli­op­pi­las­tut­kin­toon. Tätä peri­aa­tet­ta tus­kin kukaan kiistää.
    Nykyi­seen eli vuon­na 2002 annet­tuun lukion tun­ti­ja­koon saak­ka voi sanoa kou­lu­tuk­sel­li­sen tasa-arvon val­lin­neen lukioi­den osal­ta kuta­kuin­kin hyvin koko val­ta­kun­nas­sa. Hei­kon ope­tus­mi­nis­te­rin (sd Mai­ja Rask) aika­na tämä tasa-arvo mur­tui, kun yli­op­pi­las­tut­kin­no­na­lais­ten kurs­sien luku­mää­rä pääs­tet­tiin vuon­na 2002 nouse­maan perä­ti 8 kurssilla.
    Maa­seu­dun ja haja-asu­tusa­luei­den pie­nis­sä lukiois­sa (joi­ta on noin kol­man­nes Suo­men lukiois­ta) kou­lu­päi­vän pituut­ta ja samal­la yksit­täis­ten opis­ke­li­joi­den kurs­si­pa­le­tin laa­juut­ta rajoit­ta­vat pit­kis­tä kou­lu­mat­kois­ta joh­tu­vat kyy­di­tyk­set. Lukio­lai­set kul­ke­vat pää­osin perus­kou­lun bus­si­kul­je­tus­ten muka­na ja perus­kou­lun kou­lu­päi­vän pituus on rajallinen.
    Tavoit­tee­ni ja Suo­men Lähi­lu­kio­yh­dis­tyk­sen tavoi­te on ainoas­taan taa­ta kou­lu­tuk­sen alu­eel­li­nen tasa-arvo. Tämän vuok­si yli­op­pi­las­tut­kin­non alais­ten kurs­sien mää­rää pitää seu­raa­vas­sa tun­ti­jaos­sa vähen­tää noin 10 % eli suun­nil­leen edel­li­sen tun­ti­jaon tasal­le. Lop­pu­tu­lok­sen kan­nal­ta on saman­te­ke­vää, miten vähen­nys jakau­tuu pakol­lis­ten ja valin­nais­ten kurs­sien välil­le tai eri oppiai­nei­den osal­le. Jos kurs­se­ja osat­tiin vuo­den 2002 tun­ti­jaos­sa surut­ta lisä­tä, niin kai nii­tä osa­taan tun­ti­jaos­sa 2014 surut­ta vähentääkin.

  46. tavis­ten kes­kuu­des­sa [lah­ja­kas] oli­si täh­ti, uskoi­si enem­män kykyi­hin­sä ja oli­si sik­si moti­voi­dum­pi. Eliit­ti­lu­kios­sa suu­rin osa on hän­tä parem­pia ja se vie motivaation”

    Täs­tä olen vah­vas­ti eri miel­tä. Olin pojis­ta (ja oikeas­taan myös ikä­luo­kas­ta­ni, aina­kin jos yo-tulok­sia kat­so­taan) paras oppi­las Turun kär­ki­lu­kios­sa. Vaik­ka pää­sy­ra­ja oli yli 8,5 kes­kiar­vo, oli oppi­la­sai­nes sil­ti sen ver­ran taval­lis­ta, että ylä­as­teel­ta tut­tu “kym­pin häpeä” oli jos­sain mää­rin voi­mis­saan: menes­ty­mis­tään oli syy­tä salailla.

    Kor­kean kes­kiar­vo­ra­jan tar­joa­ma opis­ke­luil­ma­pii­ri oli kui­ten­kin aivan eri­lai­nen kuin ylä­as­teel­la sii­nä mie­les­sä, että tun­neil­la keh­ta­si olla aktii­vi­nen, ja kym­pin tulok­ses­taan­kin keh­ta­si kui­ten­kin ker­toa, jos toi­nen kysyi. Ns. tavis­lu­kios­sa tie­dän ole­van vah­vas­ti voi­mis­saan “hiki­pin­goik­si” lei­maa­mi­nen ja muu menes­ty­jien alas­pai­na­mi­nen, joka ei kyl­lä kan­nus­ta menes­ty­mi­seen tai anna tähtifiilistä.

    Jotain menee kui­ten­kin hie­man pie­leen Hel­sin­gin kär­ki­lu­kiois­sa, jot­ka mene­vät esim. Turun vas­taa­vis­ta vie­lä pal­jon ylem­mäs kes­kiar­vo­vaa­ti­muk­sis­saan. Kun lukios­sa (tai jo lukio­ta vali­tes­sa) poh­di­taan ystä­vien ja har­ras­tus­ten sijaan ver­kos­toi­tu­mis­ta ja huip­pu-uraa, se on vähän häiriintynyttä…

  47. Mat­ti: “Jotain menee kui­ten­kin hie­man pie­leen Hel­sin­gin kär­ki­lu­kiois­sa, jot­ka mene­vät esim. Turun vas­taa­vis­ta vie­lä pal­jon ylem­mäs keskiarvovaatimuksissaan.”

    No eikä mene. Moni lap­si pyö­rit­te­lee tie­toa sii­nä mis­sä esi­mer­kik­si oma suku­pol­ve­ni tura­si hiek­ka­laa­ti­kol­la ja raken­te­li majo­ja pit­kin met­siä. Jos on pie­nes­tä pitäen tot­tu­nut infor­maa­tion hal­lin­taan, jou­tuu tavis­kin töi­tä teke­mään vas­ta yliopistossa.

  48. Tääl­lä on muu­ta­ma hep­pu muis­tel­lut olleen­sa huip­pu­lah­ja­kas, mut­tei oppi­nut teke­mään töi­tä kun luo­kas­sa oli taviksiakin.

    Huoh. Huip­pu­lah­ja­kas yli­pit­käs­tä mate­ma­tii­kas­ta kiin­nos­tu­nut voi­si ensal­kuun las­kea kaik­ki oman kir­jan­sa las­kut ja sit­ten käy­dä hake­mas­sa iso­vel­jen kir­jan ja las­kea siel­tä­kin kaik­ki. Noin esi­mer­kik­si. Tai rat­kais­ta sen kuu­lui­san lauseen, joka ei mah­tu­nut mar­gi­naa­liin. Tai laka­ta kuvit­te­le­mas­ta ole­van­sa huop­pu­lah­ja­kas jos ei ole — se se vas­ta voi­kin “hai­ta­ta yli­opis­to-opis­ke­lu­ja alus­ta lop­puun asti.”

    Tou­ko Mettinen
    monilahjattomuus

  49. Jotain menee kui­ten­kin hie­man pie­leen Hel­sin­gin kär­ki­lu­kiois­sa, jot­ka mene­vät esim. Turun vas­taa­vis­ta vie­lä pal­jon ylem­mäs keskiarvovaatimuksissaan. ”

    Kysees­sä on yhteis­va­lin­ta­pro­ses­sin luo­ma tulos.
    Kun Res­suun pyr­kii tuhan­sia oppi­lai­ta ykkös­vaih­toeh­to­na ja 180 ote­taan sisään niin sys­tee­mi las­kee pääl­tä 180 paras­ta kes­kiar­voa ja sen jäl­keen kiin­tiö on täynnä.
    Vii­me vuon­na tuo 180 tuli täy­teen 9,3 kes­kiar­vol­la, joten se oli huo­noim­man sisään­pääs­seen keskiarvo.

    Sisään­pääs­sei­den kes­kiar­vo oli jotain 9,7. Oli­si suu­ri ihme , jos kou­lu kyke­ni­si lei­po­maan täl­lai­ses­ta poru­kas­ta huo­no­ja ylioppilaita

  50. Tätä asi­aa on jo tut­kit­tu. Asi­aa on tut­ki­nut jo 2003 ope­tus­hal­li­tuk­sen eri­kois­tut­ki­ja Jor­ma Kuusela.

    Aloit­ta­kaa vaik­ka tästä:

    Kou­lut ovat eri ase­mas­sa läh­tö­ta­sol­taan. Ope­tus­hal­li­tuk­sen tähä­nas­tis­ten tut­ki­mus­ten mukaan
    olen­nai­sin kou­lu­jen ero­ja selit­tä­vä teki­jä on van­hem­pien kou­lu­tus- ja tulo­ta­so, mutta
    myös muut kou­lun sijain­tia­luet­ta kuvaa­vat sosio­eko­no­mi­set teki­jät ovat tilastollisessa
    yhtey­des­sä kes­ki­mää­räi­siin oppimistuloksiin.”

    http://www.oph.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/oph/embeds/48971_koulujen_paremmuusjarjestyksesta.pdf

    Samal­ta tut­ki­jal­ta laajemmin:
    http://www.edu.fi/julkaisut/lukioiden_tuloksiin_vaikuttavista_tekijoista.pdf

    Otin oman lukiom­me opis­ke­li­jois­ta erää­nä vuon­na otan­nan 9,2 tai parem­mal­la lukioon tul­leis­ta. Hei­dän yo-tulok­sil­laan ns. lukio­ver­tai­lus­sa oli­si kou­lu ollut kol­men joukossa.

    Lop­pu­ke­ven­nys: Jos hyvä tyt­tö seu­rus­te­lee lukio­ai­ka­na tii­vis­ti, niin kou­lu­me­nes­tys heik­ke­nee. Pojil­la käy päinvastoin 😉

    1. Ei tuo ope­tus­hal­li­tuk­sen tut­ki­mus vas­taa kysy­myk­seen. Sehän vain sanoo, ettei vai­ku­tuk­ses­ta tie­de­tä mitään.

  51. Juk­ka O. Mat­ti­la on oikeas­sa sii­nä, että lukion pakol­lis­ten ja syven­tä­vien kurs­sien mää­rää tuli­si vähen­tää. Siis kurs­sien, joi­den poh­jal­ta yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sien kysy­myk­set laa­di­taan. Se antai­si mah­dol­li­suu­den jär­jes­tää enem­män kou­lu­koh­tai­sia sovel­ta­via kurs­se­ja. Se antai­si mah­dol­li­suu­den jär­jes­tää yhteis­työ­kurs­se­ja amma­til­lis­ten oppi­lai­tos­ten kans­sa. Se antai­si mah­dol­li­suu­den jär­jes­tää enem­män tai­to- ja tai­de­ai­nei­den kurs­se­ja. Nyky­lu­kio toi­mii yli­op­pi­las­kir­joi­tus­ten ehdoil­la. Vähen­tä­mäl­lä kurs­si­mää­rää pakol­li­sis­ta ja syven­tä­vi­tä kurs­seis­ta, annet­tai­siin mah­dol­li­suus opis­ke­li­joil­le vali­ta myös pel­kän tie­don vas­ta­pai­nok­si tai­toai­nei­den kurs­se­ja. Nyky­kou­lu on suu­rel­le osal­le lukio­lai­sis­ta lii­an raskas.

  52. Yli­opis­to­maa­il­mas­sa hai­kail­laan huip­pu­yk­si­köi­den perään, lukioi­den koh­dal­la ei oikein kehdata.”

    Toi­sin päin oli­si var­maan myös han­ka­laa. Jos joku puhui­si tut­ki­joi­den väli­ses­tä tasa-arvos­ta, ja että täy­tyi­si pitää huol­ta hitaam­pien­kin tut­ki­joi­den pär­jää­mi­ses­tä, saat­tai­si ylei­söä hymyilyttää.

  53. Mitä sinä Osmo eri­tyi­ses­ti haluai­sit tut­kit­ta­van, kun kir­joi­tat: “Oli­si hyvä saa­da tut­kit­tua tie­toa sii­tä, kum­pi on parempi.” 

    Mis­sä mie­les­sä parem­pi? Parem­mat tulok­set? Onnel­li­sem­mat oppi­laat? Parem­pi jat­ko-opin­toi­hin hakeu­tu­mi­nen? Hal­vem­mat yli­op­pi­laat? Vähem­män syr­jäy­ty­nei­tä? Enem­män yhdek­sän ällän tyt­tö­jä? Vähem­män mie­len­ter­vey­son­gel­mia? Tasai­sem­pi sukupuolijako? 

    Arvauk­se­ni on, että kaik­kea ei voi saada.

    Tou­ko Mettinen

    1. Tou­ko Miettiselle:
      Se, että tavoit­teet ovat ris­ti­rii­tai­sia ei tar­koi­ta, ettei­kö nii­tä voi­si tut­kia ja pitäi­si tut­kia. Kaik­kea ei voi saa­da yhtä­ai­kaa, mut­ta noi­ta kaik­kia asioi­ta voi kyl­lä tut­kia, jot­ta tie­de­tään edes, mitä saa­daan. Aina­kin nuo kaik­ki tavoit­teet voi mis­sa­ta yhtäaikaa.
      Tämä lukoi­den jako hyvien ja huo­no­jen oppi­lai­den lukioik­si teh­tiin ilman sen suu­rem­paa sel­vit­tä­mis­tä tai edes kes­kus­te­lua. Oli­si hyvä tie­tää, oli­ko rat­kai­su oikea.

  54. Kii­tos Juk­ka, kun tulit kommentoimaan. 

    Hesa­rin jut­tu alkoi epäi­lyt­tää niin pahas­ti, että pyy­sin Juk­ka O. Mat­ti­laa itse tar­ken­ta­maan tän­ne näkemyksiään.

  55. Ei tuo ope­tus­hal­li­tuk­sen tut­ki­mus vas­taa kysymykseen.”

    Kum­pi nyt siis Osmo on se kysymyksesi?

    Otsik­ko “Iso vai pieni?”

    vai

    Onko ysin oppi­laan hyvä men­nä eliit­ti­lu­kioon, jos­sa kaik­ki ovat vähin­tään yhtä hyviä kuin hän ja moni vie­lä parem­pi sen sijaan, että meni­si tavis­ten lukioon, jos­sa hän on tähti?”

    Nämä­hän ovat eri kysymyksiä! 

    Vas­taus tosin molem­piin on sama nuo­ri­son suo­si­ma: “Ihan sama!”

    Ysin oppi­laan kan­nal­ta on siis saman­te­ke­vää, mihin lukioon hän Suo­mes­sa menee. Suo­mes­sa kou­lu­jen välil­lä on vähän ero­ja. Tär­kein selit­tä­vä teki­jä yo-tulok­sil­le on läh­tö­ta­so, kuten Kuuse­la selittää. 

    Ennen lukioon tule­mis­ta opis­ke­li­jat ovat olleet kou­lus­sa 9 vuot­ta ja nyky­ään käy­tän­nös­sä lähes kaik­ki ennen sitä esi­kou­lus­sa. On aika epä­rea­lis­tis­ta aja­tel­la, että 2½ vuo­des­sa teh­dään mis­sään lukios­sa ihmei­tä, jos edel­li­sen 10 vuo­den aika­na ei ole töi­tä teh­ty tai kään­täen: Jos on 10 vuot­ta opis­kel­tu hyvin, niin toden­nä­köi­ses­ti sitä seu­raa­van 2½ vuo­den jäl­keen tulok­set ovat edel­leen hyviä.

    Olen noin 10 vuot­ta lyö­nyt Exce­liin opis­ke­li­joi­den perus­kou­lu päät­tö­to­dis­tuk­sen kes­kiar­vo­ja ja yo-tulok­sia. Kuvio graa­fi­se­na esi­tyk­se­nä on vuo­sit­tain vaih­te­lee jon­kin ver­ran, mut­ta pää­lin­ja on sama: hyvä perus­kou­lus­sa on hyvä yo-kirjoituksissa.

    Välil­lä on iloi­sia onnis­tu­mi­sia, tsemp­paa­mi­sen, näy­tö­ha­lun ja hen­ki­sen kas­vun aiheut­ta­mia posi­tii­vi­sia yllätyksiä.

    Toi­si­naan on ali­suo­ri­tu­mis­ta (jän­ni­tys, seu­rus­te­lu, inten­sii­vi­nen urhei­lu [erit. jää­kiek­ko] tie­to­ko­nead­dik­tio jne.). Perus­ku­vio on kui­ten­kin sama: perus­kou­lus­sa teh­ty työ pal­ki­taan. Jos perus­kou­lus­sa on lai­min­lyö­nyt mate­ma­tiik­kaa, englan­tia ja ruot­sia, niin nii­den kiri­mi­nen on vai­keam­paa kuin reaaliaineissa.

    Monet (eivät siis kaik­ki) nyky­päi­vä­nä van­hem­mat eivät ole tar­peek­si kiin­nos­tu­nei­ta ylä­kou­lu­lai­sen kou­lun­käyn­nis­tä. En tar­koi­ta kyt­tää­mis­tä, vaan kiin­nos­tus­ta ja kan­nus­tus­ta. Ala­kou­lun jäl­keen aja­tel­laan, että nyt lap­si on niin iso, että hän hoi­taa kou­lun­sa, vaik­ka van­hem­mat eivät sii­hen huo­mio­ta kiin­ni­tä. Osa hoi­taa, moni ei.

    On kui­ten­kin onni, että emme elä Iso-Bri­tan­nias­sa, jos­sa kou­luil­la on ero­ja ja hei­dän ns. huip­pu­kou­luis­saan saa­daan huo­nom­pia tulok­sia kuin Suomessa 

    Kou­lu­kes­kus­te­lu­han on tule­vis­sa Bri­tan­nian par­la­ment­ti­vaa­leis­sa yksi kuu­mim­pia. Bri­tit eivät ymmär­rä, että hei­dän kou­lu­jär­jes­tel­män­sä kol­me pahin­ta ongel­maa ovat tes­taa­mi­nen, tes­taa­mi­nen ja tes­taa­mi­nen. Nel­jäs ongel­ma on ras­kas tar­kas­tus­jär­jes­tel­mä. Eikä se kou­lu­jär­jes­tel­mä siel­lä mihin­kään muutu.

    1. Totea­mus, että kou­lu­jen leh­dis­tön rapor­toi­mat erot lukioi­den väli­sis­tä erois­ta yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­sa suu­ri osa selit­tyy eroil­la oppi­la­sai­nek­ses­sa, ei ker­ro mitään sii­tä, onko kou­lu­jen välil­lä eroa oppi­mis­tu­lok­sis­sa ja jos on, mihin suun­taan. Se ker­too vain, ettei tulok­sia voi pää­tel­lä nois­ta kes­kiar­vois­ta vakioi­mat­ta lähtötasoa.
      Sel­lai­sen­kin onnet­to­man yri­tyk­sen olen näh­nyt, jos­sa on ver­rat­tu arvo­sa­no­jen muu­tos­ta lukio­ai­ka­na. Jos kym­pin oppi­las saa lukion pää­tyt­tyä edel­leen kym­pin, ei ole tapah­tu­nut muu­tos­ta, mut­ta jos kuto­sen oppi­las saa seis­kan, on tyapah­tu­nut muu­tos ja jäl­kim­mäi­nen kou­lu on parem­pi. Kun mit­ta-asteik­ko kat­kais­taan kymp­piin, se ei voi paran­tua, vbai­ka oppi­las sai­si Nobe­lin pal­kin­non lukioaikanaan.
      En tähän hätään kek­si muu­ta meto­dia asian tut­ki­mi­seen kuin se, että ver­ra­taan kes­ke­nään suun­nil­leen samal­la arvo­sa­nal­la lukioon pääs­sei­den menes­tys­tä eri kou­luis­sa. Ysin kes­kiar­vol­la sisään tul­lei­ta on mel­kein kai­kis­sa lukiois­sa, toi­sis­sa enem­män ja toi­sis­sa vähem­män. Sii­tää voi­daan pää­tel­lä, miten eri lukiois­sa hei­dän opin­ton­sa sujuvat.
      Eliit­ti­kou­luis­sa ei ole seis­kan kes­kiar­vol­la sisään tul­lei­ta, joten eliit­ti­kou­lu­jen sovel­tu­mi­ses­ta heil­le ei saa­da näyt­töä, mut­ta muu­ten lukioi­den kes­ki­näi­siin eroi­hin pää­si­si sisään tätä kaut­ta. Otos­ko­ko ei riit­täi­si rank­kaa­maan yksit­täi­siä lukioi­ta, mut­ta voi­sim­me las­kea, kuin­ka suu­ri osa oppi­lai­den väli­ses­tä varians­sis­ta on kou­lu­jen välis­tä ja kuin­ka suu­ri osa kou­lu­jen sisäis­tä varians­sia. Minus­ta on ihmeel­lis­tä, ettei täl­lais­ta tut­ki­mus­ta ole teh­ty. Tai jos on, tulos­ta ei ole tuo­tu jul­ki­seen, ilta­päi­vä­leh­tien domi­noi­maan keskusteluun.
      Pie­ni vir­he­läh­de tähän­kin sisäl­tyy. Perus­kou­lus­sa saa­tu kasi tar­koit­taa eri puo­lil­la maa­ta eri asiaa.

  56. Perus­kou­lus­sa saa­tu kasi tar­koit­taa eri puo­lil­la maa­ta eri asiaa.

    Kyl­lä! Tätä on tut­kit­tu val­ta­kun­na­li­sin taso­ko­kein. Poh­jois- ja Itä-Suo­mes­sa saa vähem­min tie­doin parem­pia arvo­sa­no­ja. Ero voi olla jopa kak­si pykä­lää. SYK:n päät­tö­to­dis­tuk­sen kah­dek­sik­ko voi vas­ta­ta Tuu­po­vaa­ran ylä­as­teen kymppiä. 

    Tämän lisäk­si pojat saa­vat eten­kin kie­lis­tä parem­pia arvo­sa­no­ja hei­kom­min suo­ri­tuk­sin kuin tytöt koko Suo­men tasolla. 

    On huo­mioi­ta­va myös ns. pärs­tä­ker­roin-efek­ti. Per­soo­nal­la voi olla vai­ku­tus­ta suun­taan tai toi­seen sem­min­kin, jos kysees­sä on raja­ta­paus. Kak­si oppi­las­ta keik­kuu sii­nä kasin tun­tu­mas­sa. Miel­lyt­tä­väm­mäl­le tipah­taa ysi, opet­ta­jan mie­les­tä ärsyt­tä­väl­le tyy­pil­le seiska.

    Saat­taa olla ole­mas­sa myös “se on niin hyvä/huono kaikessa”-ilmiö. Omal­la pojal­la oli perus­kou­lun päät­tö­to­dis­tuk­ses­sa yhtä ainet­ta lukuu­not­ta­mat­ta kaik­ki kymp­piä, myös kaik­ki tai­to- ja tai­de­ai­neet. En nyt halua sanoa, ettei­kö poi­ka nii­tä oli­si ansain­nut. Tuli kui­ten­kin väis­tä­mät­tä mie­leen, että oli opet­ta­jien kes­kuu­des­sa sel­lai­ses­sa mai­nees­sa, että jokai­ki­nen töher­rys kuvis­tun­nil­la­kin arvioi­tiin kym­pik­si ylei­sen mai­neen perusteella.

    Tasa-arvois­ta arvioin­ti ei toti­ses­ti ole, jos joku niin on luul­lut. Yhteis­ha­ku ei toi­mi oikeu­den­mu­kai­sel­ta pohjalta.

  57. Tääl­lä on muu­ta­ma hep­pu muis­tel­lut olleen­sa huip­pu­lah­ja­kas, mut­tei oppi­nut teke­mään töi­tä kun luo­kas­sa oli tavik­sia­kin.

    Tämä tul­kin­ta on vää­rä, aina­kin mitä omaan teks­tii­ni tulee. Itse kävin lukio­ni Tam­pe­reen huo­noim­mas­sa (aina­kin se on ollut siel­lä poh­jal­la vii­me­vuo­sien ver­tai­lus­sa) lukios­sa. Siel­lä syn­tyi sel­lai­nen tun­ne että on huip­pu­lah­ja­kas, vaik­ka onkin oikeas­ti keskinkertaisuus. 

    Sel­lai­nen tun­ne tekee ihmi­ses­tä tar­peet­to­man lais­kan. Mik­si viit­si­si teh­dä yhtään mitään, jos kui­ten­kin voi tun­tea ole­van­sa paras? Mik­si kukaan teki­si läk­sy­jä tai las­ki­si las­ku­ja, kun pär­jää ilman­kin? Nuo­ret rea­goi­vat kan­nus­ti­miin, ja koke­mus sii­tä, että on joten­kin tosi hyvä (vaik­ka ei oli­si­kaan) ei kan­nus­ta teke­mään yhtään mitään tul­lak­seen paremmaksi. 

    Onnek­se­ni ehdin vie­lä ope­tel­la yli­opis­toai­ka­na­ni teke­mään töi­tä oppi­mi­sen eteen. Nyt kun kat­se­len noi­ta opis­ke­li­joi­ta, niin aika moni ei viit­si pan­na tik­kua ris­tiin. En tie­dä mis­tä sii­nä on kyse; onko kyse saman­lai­ses­ta har­hai­ses­ta koke­muk­ses­ta, joka minul­la oli lukion jäl­keen, vai mistä.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ral­le:
    Olen usea­na vuon­na kir­joit­ta­nut Suo­men Kult­tuu­ri­ra­has­tol­le puol­to­kir­jei­tä kos­kien FT Mark­ku Kos­ki­sen tut­ki­musai­het­ta “Onko kool­la väliä? Tut­ki­mus lukioi­den opis­ke­li­ja­mää­rän sekä nii­den pal­ve­lu­ta­son, tulok­sel­li­suu­den ja talou­del­li­suu­den väli­sis­tä yhteyk­sis­tä”. Rahaa ei vain ole tut­ki­muk­seen myönnetty.
    Kun par­hail­laan sumei­le­mat­ta yhdis­tel­lään lukioi­ta, oli­si hyvä saa­da myös tut­ki­mus­tie­toa päät­tä­jien avuk­si. On Suo­mes­sa var­mas­ti tut­kit­tu turhempaakin.
    Eräs ihmeel­li­nen asia on, että pie­nis­sä lukiois­sa suo­ri­te­taan huo­mat­ta­vas­ti enem­män kurs­se­ja kuin suu­rem­mis­sa (ja nämä ovat aivan taval­li­sia kun­non lukio­kurs­se­ja eikä mitään hötöä). Alle 80 kurs­siin tyy­tyy suu­rem­mis­sa lukiois­sa yli 75 % opis­ke­li­jois­ta, mut­ta pie­nis­sä vain run­saat 60 %. Vas­taa­vas­ti vähin­tään 85 kurs­sia valin­nei­den osuus on pie­nis­sä lukiois­sa puolitoista‑, jopa kak­sin­ker­tai­nen ver­rat­tu­na suu­rem­piin lukioi­hin (OPH: Luo­kat­to­man lukion toi­mi­vuus 2005, sivu 14: http://193.166.43.17/instancedata/prime_product_julkaisu/oph/embeds/47263_luokluktoim.pdf).
    Edel­lä sanot­tu on hyvä pitää mie­les­sä, kun jul­ki­suu­des­sa jat­ku­vas­ti ikään­kuin itses­tään­sel­vyy­te­nä vähä­tel­lään pien­ten lukioi­den kurssitarjontaa.
    Pie­ni Kris­tii­nan­kau­pun­gin lukio sijoit­tui kevään 2008 MTV3:n lukioi­den ran­king-lis­toil­la kol­man­nek­si, vaik­ka se toi­mii käy­tän­nös­sä ilman kes­kiar­vo­ra­jaa. Pakol­lis­ten ainei­den HS-lis­tal­la sijoi­tus oli 11.
    MTV3:n lis­ta on pie­nil­le lukioil­le suo­tui­sam­pi, kos­ka se perus­tuu kaik­kiin kir­joi­tet­ta­viin ainei­siin ja pie­nis­sä lukiois­sa kir­joi­te­taan tyy­pil­li­ses­ti pal­jon aineita.

  59. Heh…

    Ehkä sitä rahaa tuli­si parem­min, jos vaih­tai­sit­te tut­ki­miuk­sen työ­ni­men vähem­män kaksimieliseksi.

  60. Oli­pa yllät­tä­vä tie­to tuo suur­ten lukioi­den yli­op­pi­lai­den kurs­si­mää­rä. Minä ope­tan pie­nes­sä maa­seu­tu­lu­kios­sa äidin­kiel­tä ja olen myös opo. Mel­kein kaik­ki tämän kevään yli­op­pi­laa­ni ovat teh­neet enem­män kuin 75 kurs­sia, suu­rin kurs­si­mää­rä on 92 kurs­sia. Eikä noi­hin kurs­sei­hin mah­du mitään höt­töä, sil­lä sel­lais­ta ei mei­dän lukios­sa ole tarjolla. 

    Jokai­nen opet­ta­ja miet­tii sovel­ta­vat kurs­sin­sa niin, että ne tuke­vat mui­den kurs­sien sisäl­tö­jä mut­ta tuo­vat samal­la vaih­te­lua lukio­lai­sen kou­lu­päi­viin. Vuo­sit­tain meil­lä tar­jo­taan pari­kym­men­tä kou­lu­koh­tais­ta kurs­sia, niin syven­tä­viä kuin soveltaviakin. 

    Oppi­laat ovat myös innok­kaas­ti osal­lis­tu­neet vuo­si­kausia eri­lai­siin Come­nius-hank­kei­siin muu­ta­man euroop­pa­lai­sen yhteis­työ­kou­lun kans­sa. Oppi­lai­ta lukios­sam­me on vaih­del­len vuo­sit­tain sadan molem­min puolin. 

    On välil­lä aika väsyt­tä­vää puo­lus­taa omia oppi­lai­taan, jot­ka ovat oman kou­lun­sa valin­neet sitä kum­mal­lis­ta käsi­tys­tä vas­taan, että he ovat joten­kin val­miik­si epä­on­nis­tu­nei­ta niin teh­ty­ään. He opis­ke­le­vat iloi­ses­ti, saa­vut­ta­vat lak­kin­sa ja pää­se­vät opis­ke­le­maan yli­opis­toon ja ammat­ti­kor­kea­kou­luun sii­nä kuin iso­jen lukioi­den ylioppilaatkin. 

    Ja se, mitä Kari sanoi aiemm­nin sii­tä, miten perus­kou­lun päät­tö­to­dis­tuk­sen kes­kiar­vo kor­re­loi vah­vas­ti yli­op­pi­las­to­dis­tuk­sen kans­sa, on mei­dän­kin lukios­sam­me havait­tu joka kevät.

  61. Tie­tä­mät­tä Tm:n yli­op­pi­las­tu­lok­sia on tie­tys­ti vai­kea ottaa kan­taa hänen kommenttiinsa. 

    Sanoi­sin kui­ten­kin, että “kes­kin­ker­tai­suus” ei teke­mät­tä mitään läpäi­se lukio­ta sääl­li­ses­ti. Sääl­li­sel­lä tar­koi­tan ehkä sel­lais­ta cum lau­de ‑tasoa.

    Ei ole tie­tys­ti ole­mas­sa mitään viral­li­sia rajo­ja sil­le, mihin kes­kin­ker­tai­suus lop­puu ja lah­jak­kuus alkaa, ja eri alueil­la voi kyky omak­sua asioi­ta vaih­del­la pal­jon­kin. Myös mitään teke­mät­tö­myys pitäi­si mää­ri­tel­lä: käy­kö tun­neil­la, lukee­ko jon­kin ver­ran kokei­siin.. jne. 

    Mut­ta epäi­len­pä vah­vas­ti, että Tm vähät­te­lee nyt rons­kis­ti itse­ään — on var­mas­ti lah­ja­kas ihmi­nen mää­ri­tel­tiin se nyt mil­lä tahan­sa jär­ke­väl­lä tavalla.

  62. Yli sadan­kaan kurs­sin suo­ri­tus ei ole mah­dot­to­muus, kun opis­ke­li­jat ovat tot­tu­neet itse­näi­seen ja etä­opis­ke­luun ja opet­ta­jat kan­nus­ta­vat sii­nä sivussa.
    Vahin­ko, että edel­li­sen vies­ti­ni link­ki ei näy­tä vie­vän peril­le. Jul­kai­su löy­tyy kui­ten­kin hel­pos­ti googlet­ta­mal­la “Luo­kat­to­man lukion toi­mi­vuus 2005”.
    Pie­nil­lä lukioil­la on todel­la­kin pal­jon kan­sain­vä­li­siä yhteyk­siä. Jos Lei­la lai­tat minul­le säh­kö­pos­tia, voin lähet­tää lisää mate­ri­aa­lia tuke­maan pyr­ki­myk­siä­si opis­ke­li­joit­te­si kannustamisessa.

  63. Meil­lä Kirk­ko­num­mel­la asia on ajan­koh­tai­nen, joten seru­aan kes­kus­te­lau, vaik­ka omat lap­se­ni ovat jo aikui­sia. Meil­lä on “suuri“lukio, Pork­ka­lan lukio (400 opp­pi­las­ta, vuo­si­luok­ka n 150, muis­taak­se­ni) ja pie­ni lukio eli Masa­lan peruks­pou­lun yhtey­des­sä toi­mi­va tie­toek­niik­ka- ja gra­fiik­ka­lu­kio. Ja lisäk­si pie­ni ruåt­sin­kie­li­nen lukio ja Pork­ka­lan lukion aikuislinja.

    On puhu­tu näi­den kah­den lukion yhdis­tä­mi­ses­tä. Pork­ka­la saa hyvää oppi­la­sai­nes­ta ja kul­lu yo-tulo­kis­sa par­haim­paan nelä­jän­nek­seen, lukuu­not­ta­mat­ta it-puol­ta Masa­la saa hei­kom­paa ja eri­tyies­ti ulko­kunt­lai­sia . Toi­saal­tas it-pou­o­lel­la lukio antaa hvy­tä eväät, ja poi­kie­ni kave­ri mm. on sil­tä poh­jal­ta luo­nut hyvin menes­ty­vän it-yrityksen.

    En ole seu­ran­nut kes­kus­te­lua, mut­ta pitäi­sin parem­pa­na Masa­lan lukion kehit­tä­mis­tä. Vie­reen on raken­net­tu mm. Sund­ber­gin alue, ja oppi­las­poh­ja laa­je­nee. Kirk­ko­num­mi­han kas­vaa hyvää, vähän lii­an­kin hyvää vauh­tia. Ja meil­lä on asu­kas­poh­jaa kah­del­le lukiol­le. Joten­kin vähän elä­tän toi­voa, että isom­pi lukio pitäi­si Masa­laa päi­vi­sin vähän elä­väm­pä­nä. Nämä ovat kau­kaa Mas­las­ta aja­tel­tu­ja ajatuksia.

  64. Kir­joi­tin yli­op­pi­laak­si 12 vuot­ta sit­ten. Lukion paras anti jat­ko-opin­to­jen ja työ­elä­män kan­nal­ta tai­si olla ihmis­suh­teet. Sil­lä ei ole mie­les­tä­ni väliä, oppii­ko jota­kin asi­aa ehkä 20% parem­min vai huo­nom­min. Aina voi oppia tar­vit­taes­sa lisää, mut­ta lukios­sa syn­ty­vät tii­viit ihmis­suh­teet voi luo­da vain kerran. 

    Suo­sit­te­len “eliit­ti­lu­kioi­ta” juu­ri ihmis­suh­tei­den ja ilma­pii­rin takia. Sil­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä, kir­joi­tat­ko hyväs­tä lukios­ta M vai L pape­rit, vaan sil­lä että olet hyvä tyyp­pi ja tun­net oikeat ihmiset.

  65. KariR,

    Bri­tit eivät ymmär­rä, että hei­dän kou­lu­jär­jes­tel­män­sä kol­me pahin­ta ongel­maa ovat tes­taa­mi­nen, tes­taa­mi­nen ja tes­taa­mi­nen. Nel­jäs ongel­ma on ras­kas tarkastusjärjestelmä.

    Ker­toi­sit­ko täs­tä lisää? Tämä kiin­nos­taa minua todel­la kovas­ti ja var­mas­ti monia muitakin. 

    Mikä tar­kas­tus­jär­jes­tel­mä? Mitä tes­ta­taan, tes­ta­taan ja tes­ta­taan? Kuin­ka usein ja miksi?

  66. Mut­ta epäi­len­pä vah­vas­ti, että Tm vähät­te­lee nyt rons­kis­ti itse­ään — on var­mas­ti lah­ja­kas ihmi­nen mää­ri­tel­tiin se nyt mil­lä tahan­sa jär­ke­väl­lä taval­la.

    Vähät­te­len ja en. Vähät­te­len suh­tees­sa ylei­seen popu­laa­tioon, so. suh­tees­sa aika­naan kans­sa­ni samaa lukio­ta käy­nei­siin. Sen­si­jaan en vähät­te­le sitä ns. huip­pu­lu­kioi­den oppi­lai­siin näh­den. Sii­nä jou­kos­sa oli­sin ollut kes­kin­ker­tai­suus. Tai siis, myö­hem­min olin­kin. Meil­lä oli mati­kan opis­ke­li­jois­sa Päi­vö­län mate­ma­tiik­ka­lin­ja­lai­sia aika mon­ta. Aloit­taes­sa­ni opin­not menes­tyin ensin tosi hyvin, mut­ta kun men­tiin vähän pidem­mäl­le, tajusin että töi­tä on teh­tä­vä ja sil­ti jäin poru­kas­sa keskitasolle. 

    Toi­sen vuo­den paik­keil­la luin ja las­kin yötä päi­vää jos­sain vai­hees­sa, mut­ta par­haim­mis­toon ei ollut sil­ti asi­aa, joten pää­tin lopet­taa tur­han pin­got­ta­mi­sen. Ei minus­ta tul­lut oike­aa mate­maa­tik­koa mil­lään, vaik­ka kuvit­te­lin ensim­mäi­sen vuo­den jäl­keen vie­lä, että kyl­lä minä nyt niin lah­ja­kas olen, että hoi­dan hom­man kotiin. Lah­ja­kas voin olla, jotain luok­kaa yhden tai kah­den pro­sen­tin jou­kos­sa, mut­ta en sitä terä­vin­tä kär­keä. Aina löy­tyy joku, joka on fik­sum­pi, jol­la pää toi­mii parem­min ja tar­kem­min, nopeam­min, on parem­pi muis­ti jne jne. 

    Point­ti oli se, että lukio­ai­ka­na kuvit­te­lin, ettei ehkä löy­dy. Sel­lai­nen tekee ihmi­ses­tä yli­mie­li­sen, sel­lai­sen, jon­ka pään­si­säl­lök­si arvel­laan jotain nes­te­mäis­tä ja kel­tais­ta. Vali­tet­ta­vas­ti sii­tä omi­nai­suu­des­ta on vai­kea oppia pois.

  67. Mei­dän lukiol­la ei sinän­sä ole mitään hätää, olem­me muut­to­voit­to­kun­nas­sa. Mei­dän oppi­laam­me ovat moti­voi­tu­nei­ta, he ovat tosi­aan oman lukion­sa tie­toi­ses­ti valin­neet. Mut­ta tämä asen­ne, että vain iso on kau­nis­ta, on niin tart­tu­vaa. Kun mat­kaa suu­ren kau­pun­gin suu­riin lukioi­hin on vajaa tun­ti, jot­kut ysi­luok­ka­lai­set sin­ne hai­kai­le­vat, eri­tyi­ses­ti tytöt — juu­ri samas­ta syys­tä kuin pää­kau­pun­ki­seu­dun nuo­ret kes­ki­kau­pun­gil­le. Aika kuluu lii­ken­ne­vä­li­neis­sä ja kau­pun­gil­la not­ku­mi­ses­sa. No, se on sitä, mitä nämä nuo­ret tah­to­vat. Liki­kään kai­kil­le ei ole lopul­ta niin väliä, mikä se lukio on, johon he kau­pun­gis­sa pää­se­vät. Eivät­kä he valin­ta­vai­hees­sa juu­ri tai­da lukion kurs­si­tar­jot­ti­mia tut­kia. Eliit­ti­lu­kioi­ta täs­sä maas­sa on vain kymmenkunta.

  68. Tie­de­mie­hel­le:
    Ennen­van­haan kun oppi­kou­luun­kin pyrit­tiin, eliit­tiop­pi­kou­lut hara­voi­vat esi­mer­kik­si tääl­tä Turus­ta kaik­kien luok­kien 3 — 5 paras­ta oppi­las­ta. Paris­sa vuo­des­sa nekin lap­set oli saa­tet­tu siis­tiin gaus­sin käy­rään ja huo­noim­mil­le voi­tiin ruve­ta ehto­ja lait­ta­maan. Sinä­kin oli­sit halun­nut pääs­tä nopeam­min sii­hen 1 — 2 %jouk­koon gaus­si­tet­ta­vak­si, ettei oli­si nous­sut kusi päähän? 

    Ekan pos­tauk­se­si perus­teel­la kui­ten­kin uskon, että tämä on vain se mate­ma­tiik­ka-osuus, mut­ta että et mones­ta muus­ta syys­tä ole ollen­kaan pahoil­la­si sii­tä, että olet tul­lut käy­neek­si Tam­pe­reen huo­noim­man lukion, etkä esi­mer­kik­si Päivölää?

    Tou­ko Mettinen
    Lukion­sa lais­ko­tel­lut, mut­ta ei ole tul­lut aja­tel­leek­si, että asias­ta­han voi­si syyt­tää lukiota

  69. Pie­ni vir­he­läh­de tähän­kin sisäl­tyy. Perus­kou­lus­sa saa­tu kasi tar­koit­taa eri puo­lil­la maa­ta eri asiaa.”

    Vir­he­läh­de ei ole pie­ni, eikä tar­vit­se men­nä maan eri puolille.

    Val­ta­kun­nal­li­set kokeet ker­toi­si­vat tilanteen.

  70. Iso vai pie­ni lukio?

    Mie­les­tä­ni iso ja suo­sit­tu ja pie­ni ja epä­suo­sit­tu ole vält­tä­mät­tä pare­ja — joku kor­re­laa­tio var­maan on — eri­tyi­ses­ti suu­ris­sa kau­pun­geis­sa, jos­sa heik­ko vir­ka­mies­joh­to antaa suo­sit­tu­jen lukioi­den pai­sua raken­ta­mal­la lisää ja hank­ki­mal­la lisä­ti­laa ympä­röi­vis­tä kiin­teis­töis­tä. Ja yllä­pi­tää samaan tar­koi­tuk­seen sei­niä ja hen­ki­lö­kun­taa myös reunalukiossa. 

    Reh­to­rit jos­kus puhu­vat, että lukion ide­aa­li­ko­ko luku­jär­jes­tys- ja kurs­si­nä­kö­kul­mas­ta ete­nee “tasan­teel­ta” toi­sel­le — esim. 350 — 470 — 600. Luvut ovat ihan hatus­ta, mut­ta aja­tus on siis tämä. Eli väli­pai­kois­sa lisä­op­pi­las­ta on vain hait­taa kun­nes saa­vu­te­taan uusi taso. 

    Tou­ko Mettinen
    lukio­lai­sen isä
    (Poi­ka muu­ten hen­gai­lee amis­lais­ten­kin kans­sa. Pitäi­si­kö­hän kehot­taa ver­kos­toi­tu­maan paremin?)

  71. Minus­ta yksin­omai­sen lukio­kou­lu­tuk­sen valit­se­mi­nen on jo sinän­sä eri­kois­tu­mis­ta tie­tei­siin. Jos halu­aaa jo täs­sä vai­hees­sa yli­opis­to-opin­to­ja, eikö nii­tä tuli­si jär­jes­tää lähiy­li­opis­ton kans­sa samaan tapaan kuin nyt teh­dään ammat­ti­kou­lu­jen kans­sa? Nykyi­set “eri­kois­lu­kiot­han” tar­koit­ta­vat lähin­nä eri­lai­siin har­ras­tei­siin pai­not­tu­via lukioi­ta, eikä näil­lä tai­da olla kovin suur­ta tie­teel­lis­tä pai­noar­voa joi­ta­kin tai­de­lu­kioi­ta lukuunottamatta.

  72. Riku, ihan­ko tot­ta tah­toi­sit perus­kou­luun­kin ylk­kä­rit? Kenen etu se oli­si? Mihin sitä mit­taus­ta tarvittaisiin? 

    Tou­ko Met­ti­nen, olen samaa miel­tä tuos­ta tasan­nea­ja­tuk­ses­ta. On var­mas­ti ole­mas­sa tie­tyt opti­mit kou­lun kool­le. Samaa miel­tä olen myös sii­tä, mikä on kou­lun vas­tuu ja mer­ki­tys, mikä oppi­laan oma vas­tuu omas­ta oppimisestaan. 

    Nämä oikeat ver­kos­tot tun­tu­vat hyvin vie­rail­ta lukion opet­ta­ja­na. Ehti­vät nuo­ret ver­kos­toi­tua lii­ke-elä­män näkö­kul­mas­ta siel­lä tek­nil­li­ses­sä ja kaup­pa­tie­teel­li­ses­sä­kin. Lukio on ihmi­se­nä kas­vun aikaa, ennen kaik­kea. Sil­loin omak­su­tut arvot ja asen­teet ovat var­sin pysyviä.

  73. “Yli­opis­to­maa­il­mas­sa hai­kail­laan huip­pu­yk­si­köi­den perään, lukioi­den koh­dal­la ei oikein kehdata.”

    Toi­sin päin oli­si var­maan myös han­ka­laa. Jos joku puhui­si tut­ki­joi­den väli­ses­tä tasa-arvos­ta, ja että täy­tyi­si pitää huol­ta hitaam­pien­kin tut­ki­joi­den pär­jää­mi­ses­tä, saat­tai­si ylei­söä hymyilyttää.”

    Mites noi­den perus­opis­ke­li­joi­den koh­dal­la? Yli­opis­to­pu­dok­kai­den (tun­ne­taan mm. ikui­si­na teek­ka­rei­na ja gra­dua vail­le mais­te­rei­na) pär­jää­mi­ses­tä vis­siin kui­ten­kin huol­ta kannetaan.

  74. Ekan pos­tauk­se­si perus­teel­la kui­ten­kin uskon, että tämä on vain se mate­ma­tiik­ka-osuus, mut­ta että et mones­ta muus­ta syys­tä ole ollen­kaan pahoil­la­si sii­tä, että olet tul­lut käy­neek­si Tam­pe­reen huo­noim­man lukion, etkä esi­mer­kik­si Päi­vö­lää?

    Mones­ta syys­tä olen, mones­ta en. Har­mis­sa­ni olen lähin­nä sii­tä, että koin pit­kään täy­sin aiheet­to­mas­ti, ettei kou­lun­käyn­nin eteen tar­vit­se teh­dä oikein mitään. En ole har­mis­sa­ni esi­mer­kik­si sii­tä, että minul­la on koh­tuul­li­sen hyvä yli­op­pi­las­to­dis­tus sii­tä huo­li­mat­ta, enkä sii­tä, että pää­sin sil­lä opiskelemaan. 

    Tilas­tol­li­ses­ti aja­tel­len luu­len, että oli­si parem­pi, että minun kal­tai­sia­ni tapauk­sia oli­si mah­dol­li­sim­man vähän.

  75. Lei­la ihmettelee:

    Mihin sitä mit­taus­ta tarvittaisiin?

    Yhteis­haun tasa-arvoi­suu­teen! Nume­rot perus­kou­lun päät­tö­to­dis­tuk­ses­sa ovat riip­pu­vai­sia nyt ilman­suun­nas­ta, suku­puo­les­ta, opet­ta­jan asen­teis­ta ja oppi­laan niis­tä­kin yksi­löl­li­sis­tä omi­nai­suuk­sis­ta, jot­ka eivät lii­ty osaamistasoon. 

    Oli­sit­ko Lei­la val­mis myös pois­ta­maan yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­set? Mihin nii­tä tarvitaan?

    Yli­opis­toon pyrit­täi­siin siis lukion päät­tö­to­dis­tuk­sel­la. Poi­ka­ni (täy­del­li­sen lais­ka tapaus)sai lukion pääs­tö­to­dis­tuk­seen kurs­sien kes­kiar­vok­si hyväs­tä lukios­ta noin kuto­sen luok­kaa kei­no­na mm. lint­sa­ta n. kol­mas­osa tun­neis­ta, kir­joit­ti kui­ten­kin magna-paperit. 

    Pojan kave­ri, joka tulee Hel­sin­gin lähes huo­noim­mas­ta lukios­ta, kir­joit­ti vähän huo­nom­min ja päät­tö­to­dis­tus oli kasi puoli. 

    Aina voi­daan sai­va­rel­la tilan­ne­koh­tai­sil­la teki­jöil­lä kir­joi­tuk­sis­sa, mut­ta ei tämä mikään yksit­täis­ta­paus ole. Tie­tys­ti voi aja­tel­la, että kou­lun tulee mita­ta myös tun­nol­li­suut­ta ja ahke­ruut­ta. Sii­nä tapauk­ses­sa päät­tö­to­dis­tuk­sen arvo­sa­nat ovat rele­van­tim­pia kuin yo-kirjoitusten. 

    (Jos jol­le­kin jäi nyt mie­leen se minun kym­pin poi­ka­ni, niin tämä on toi­nen poi­ka­ni. Ehkä ome­nat eivät kau­ak­si puus­ta putoa, mut­ta toi­sis­taan kau­ak­si näkö­jään kyl­lä tipahtelevat)

  76. Eli­na, onko joku lah­ja­kas oppi­las jää­nyt pait­si lukio­paik­kaa? Onko joku jää­nyt lopul­li­ses­ti pait­si ammat­ti­kou­lu­paik­kaa? Kuin­ka moni on tosi­aan jou­tu­nut kär­si­mään sii­tä todis­tuk­ses­ta, jon­ka on perus­kou­lus­ta saa­nut? Mil­lai­set kokeet pitäi­si perus­kou­lun päät­teek­si olla, jot­ta niil­lä saa­tai­siin todel­li­nen osaa­mi­nen näky­viin? Mis­sä aineis­sa ysi­luok­ka­lai­set pitäi­si tes­ta­ta? Oli­si­ko tosi­aan tar­peen koko nuor­ten ikä­luok­ka tes­ta­ta monis­sa aineis­sa vain sik­si, että muu­ta­miin lukioi­hin ja joi­hin­kin ammat­ti­kou­lun lin­joi­hin on monin­ker­tai­ses­ti tuli­joi­ta aloi­tus­paik­koi­hin näh­den? Kuka sen pro­ses­sin mak­saa? (Yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­set­han rahoit­taa kun­kin vuo­den kir­joit­ta­jat: 23 euroa kir­joi­tus­ker­ta, 27 euroa kir­joi­tet­ta­va aine. Jokai­nen voi las­kea, mitä kokei­den jär­jes­tä­mi­nen mak­saa, kun kir­joit­ta­jia on keväi­sin noin 35 000 ja jokai­nen heis­tä kir­joit­taa esi­mer­kik­si nel­jä ainetta.)

    Joku aiem­min juu­ri kir­joit­ti sii­tä, miten Englan­nin kou­lu­lai­tok­sen iso ongel­ma on jat­ku­va tes­taa­mi­nen. Sitä vir­het­tä ei kan­na­ta suo­ma­lai­seen perus­kou­luun tuo­da. On luo­tet­ta­va opet­ta­jien ammat­ti­tai­too myös arvos­te­lus­sa. Yksit­täis­ta­pauk­sis­sa voi tie­ten­kin näkyä ero­ja, mut­ta isois­sa otok­sis­sa nii­tä ei kui­ten­kaan ole. Ja jos Poh­jois-Suo­mes­sa onkin “hel­pom­mat ysit”, oppi­laat ovat siel­lä samal­la vii­val­la hakies­saan kou­lui­hin. Har­va heis­tä tulee hel­sin­ki­läis­ten kans­sa kilpailemaan. 

    Yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­set ovat syn­ty­neet yli­opis­to­jen sisään­pää­syn tar­pee­seen. Nyky­ään on pää­sy­ko­keet. Sii­nä mie­les­sä niis­tä voi­tai­siin vaik­ka luo­pua­kin. Mut­ta jot­ta valin­ta­pro­ses­si oli­si moni­puo­li­se­pi — ja sitä myö­ten myös oikeu­den­mu­kai­sem­pi ja vähem­män stres­saa­va — on parem­pi, että on ole­mas­sa nämä kol­me näyt­töä edel­leen: päät­tö- ja yo-todis­tus ja pääsykokeet.

  77. Englan­nis­sa tes­ta­taan oppi­lai­ta lukui­sia ker­to­ja perus­kou­lu-uran aika­na Suo­men ylp­pä­ri­tyyp­pi­sis­sä kokeis­sa. Nii­tä osuu yhdek­sään vuo­teen muis­taak­se­ni 6 — 7. 

    Olen puhu­nut täs­tä jat­ku­vas­ta tes­taa­mi­ses­ta lukuis­ten englan­ti­la­si­ten opet­ta­jien ja reh­to­rei­den kans­sa, enkä ole tavan­nut yhtä­kään, joka oli­si sitä miel­tä, että tes­taa­mi­nen oli­si hyvä asia. He käyt­ti­vät sii­tä sanon­taa, että on mie­le­tön­tä kurk­kia uuniin koko ajan kun pais­taa kakkua.

    Suo­men ylp­pä­rei­tä on usein kri­ti­soi­tu sii­tä, että ne ohjaa­vat lii­kaa ope­tus­ta: ops on täy­si ja lukion opet­ta­jat koet­ta­vat ahtais­sa puit­teis­sa huo­leh­tia sii­tä, että “kaik­ki on käy­ty läpi”. Se ei mis­sään tapauk­ses­sa ohjaa hyvään oppi­mi­seen. Koe, joka moni­puo­li­ses­ti mit­tai­si kaik­kia ope­tet­ta­via asioi­ta, on erit­täin kal­lis teh­dä ja vii­me kädes­sä sekin kui­ten­kin oli­si kokeen kor­jaa­jan sub­jek­tii­vis­ta tulkintaa. 

    Englan­nis­sa oppi­laat ohja­taan tähän rum­baan vähin­tään joka toi­nen vuo­si, kou­lu­jen tulok­set ovat jul­ki­sia, mikä ajaa kaik­ki kou­lut veri­seen kil­pai­luun oppi­lais­ta ja vää­jää­mät­tö­mään pola­ri­saa­tioon. Täl­tä sivul­ta pää­see kou­lu­ver­tai­lui­hin:http://www.dcsf.gov.uk/performancetables/ Hei­koim­mil­la alueil­la on tie­ten­kin hei­koim­mat kou­lut, ja hal­li­tus koet­taa välil­lä kep­piä ja välil­lä pork­ka­naa, mut­ta kun suo­ma­lai­ses­ta­kin tut­ki­muk­ses­ta voi lukea: mer­kit­tä­vin teki­jä kou­lu­me­nes­tyk­sel­le on oppi­laan sosi­aa­li­nen taus­ta. Itse asias­sa pel­käs­tään äidin kou­lu­tus­ta­so riit­ti selit­tä­mään mel­kein koko­naan menes­ty­mi­sen tai menestymättömyden. 

    Tes­taa­mi­nen tuli Englan­tiin uus­li­be­raa­lin poli­tii­kan muka­na. On var­sin laa­ja jouk­ko ihmi­siä, jot­ka ovat sitä miel­tä, että tiu­kem­mat vaa­ti­muk­set ja kuri aut­ta­vat, jos tulok­set eivät miel­ly­tä. Sel­lai­sia äänen­pai­no­ja ei ole täs­tä­kään ket­jus­ta vai­kea löytää.

    Tot­ta­kai mei­tä opet­ta­jia har­mit­tai­si se, että työm­me tuo­lok­sia arvioi­tai­siin jul­ki­ses­ti, mut­ta aina­kin minua vai­vaa sii­nä tämän hen­ki­lö­koh­tai­sen har­mis­tuk­sen lisäk­si muut seikat. 

    1. Koe ei voi mita­ta koko opsia, mut­ta luon­nol­li­ses­ti rupe­ai­sin toi­mi­maan enem­män kokeen kuin opsin suun­taan. (Tänään esi­mer­kik­si oli­si pitä­nyt ana­ly­soi­da Min­na Cant­hia ysien kans­sa, mut­ta kat­soin parem­mak­si puhua kah­den kes­ken erään oppi­laan kans­sa HÄNEN HENKILÖKOHTAISISTA ASIOISTAAN. (POISTIN TEKSTIÄ JA KORJASIN TIETOSUOJASYISTÄ/OS) Jos minun luok­kaa­ni odot­tai­si kan­sal­li­nen koe, jos­sa saat­tai­si olla kysy­mys Kaup­pa-Lopos­ta, oli­sin ehkä valin­nut toi­sin. Toi­min opsin mukaan, mut­ta kokees­sa oli­si ilmen­nyt, että Min­na C. on huo­nos­ti käsitelty.) 

    2. Oppi­lai­den taus­ta ja “laa­tu” vai­kut­tai­si­vat tulok­seen mää­rää­väs­ti. Tähän on esi­tet­ty sitä, että voi­si­han ne oppi­laat tes­ta­ta kou­luun tul­les­sa ja kat­soa kehi­tys­tä. Vali­tet­ta­vas­ti kaik­kiin tes­tei­hin sisäl­ty­vät samat ongel­mat — ei alku­tes­ti­kään mikään juma­lan­sa­na ole — ja niis­tä tuli­si sit­ten eska­rei­den ja ala-astei­den päättökokeita.

    3. Kuvit­te­lee­ko joku, että jul­ki­ses­ti huo­nok­si ran­kat­tu kou­lu “ryh­dis­täy­tyy” ja rupe­aa opet­ta­maan parem­min? Kun lop­pu­jen lopuk­si kou­luun hakeu­tu­vat enää nii­den lap­set, jot­ka eivät ole osan­neet tai välit­tä­neet seu­ra­ta kou­lu­kes­kus­te­lua. Maa­han­muut­ta­jien ja juop­po­jen lapset. 

    Tämä­hän tie­ten­kin kavah­dut­taa kaik­ki lap­sien­sa menes­ty­mi­ses­tä kiin­nos­tu­neet van­hem­mat, joi­den mie­les­tä ver­kos­toi­tu­mi­nen pitää aloit­taa mie­lel­lään englan­nin­kie­li­ses­tä (tai rans­kan-) leik­ki­kou­lus­ta — lukios­sa olet aut­ta­mat­ta myö­häs­sä. Vaa­di­taan kokei­ta ja ran­kin­git nettiin. 

    Kou­lu­maa­il­mas­sa vai­kut­taa “mam­ma­ker­ho”, joka jokai­ses­sa isom­mas­sa kau­pun­gis­sa kes­ke­nään poh­tii ja on ver­tai­le­vi­naan ope­tus­ta — mut­ta todel­li­su­des­sa ver­tai­lee sosi­aa­li­sia ver­kos­to­ja. He halua­vat (ymmär­ret­tä­väs­ti) lap­sen­sa mui­den muka­vien ja asian­sa hoi­ta­vien per­hei­den pariin, jot­ta tun­neil­la oli­si työ­rau­ha ja van­hem­pain puf­fe­tis­sa oli­si tuo­ret­ta kak­kua. Jos he saa­vat tah­ton­sa läpi, suo­men kah­tia­re­pey­ty­mi­nen on tosia­sia — nyt se on esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­sä lähes totta. 

    Tämä on yhteis­kun­nal­li­nen arvo­ky­sy­mys. Haluat­ko sinä sel­lai­sen Suo­men, jos­sa työt­tö­mät ja maa­han­muutt­jat tap­pe­le­vat kes­ke­nään samaan aikaan kun toi­saal­la ver­kos­toi­du­taan leik­ki­kou­lus­ta läh­tien ja ihme­tel­lään sosi­aa­li­tur­van avo­kä­ti­syyt­tä? Suo­men PISA-menes­tys ja ehkä myös osa nykyi­ses­tä hyvin­voin­nis­ta on mie­les­tä­ni perus­kou­lun ansio­ta. Perus­kou­lua ovat romut­ta­neet eri­tyi­ses­ti 90-luvun lama ja saman­ai­kai­set kokoo­mus­lai­set ope­tus­mi­nis­te­rit: Uosu­kai­nen ja Hei­no­nen. Ja tie­ten­kin slum­miut­ta­va kaa­voi­tus ja maa­han­muut­ta­jien asut­ta­mien joil­le­kin alueille.

    Tou­ko Mettinen
    Pääs­tin­päs lempiaiheeseen

  78. Lei­la kysyy: 

    Eli­na, onko joku lah­ja­kas oppi­las jää­nyt pait­si lukiopaikkaa?

    Ei lah­ja­kas oppi­las ole jää­nyt toden­nä­köi­ses­ti ilman lukio­paik­kaa, mut­ta ei ehkä ole pääs­syt epä­oi­keu­den­mu­kai­sen arvioin­nin takia halua­maan­sa lukioon. 

    Enkä tar­koit­ta­nut vain lah­jak­kai­ta, vaan ihan jokai­kis­tä oppi­las­ta. Amma­til­li­sis­sa oppi­lai­tok­sis­sa­kin on pal­jon suo­sit­tu­ja lin­jo­ja ja haku tapah­tuu vain perus­kou­lun päät­tö­to­dis­tuk­sen pohjalta. 

    Kun arvioin­ti on osit­tain kiin­ni edel­lä mai­nit­se­mis­ta­ni sei­kois­ta (alu­eel­li­set erot, suku­puo­li), niin tot­ta kai joku aina sii­tä kärsii. 

    Luu­li­si Lei­lan alal­la toi­mi­va­na tie­tä­vän arvioin­nin proble­ma­tii­kas­ta ja myös sii­hen liit­ty­väs­tä tut­ki­muk­ses­ta. Tuu­po­vaa­ran pojan kymp­pi äidin­kie­les­tä vas­taa usein pää­kau­pun­ki­seu­dun hyvän asui­na­lu­een tytön kasia. Yhden nume­ron erot ovat pal­jol­ti sat­tu­man­va­rai­sia, mut­ta pai­na­vat kes­kiar­vos­sa ratkaisevasti. 

    Val­ta­kun­nal­lis­ten tes­tien perus­teel­la tämä on todet­tu koko ikä­luo­kan kat­ta­vil­la aineis­toil­la. Lisä­tie­toa saa aina­kin Jyväs­ky­län kas­va­tus­tie­teel­li­ses­tä tiedekunnasta.

  79. Tou­ko ker­too työpäivästään: 

    Tänään esi­mer­kik­si oli­si pitä­nyt ana­ly­soi­da Min­na Cant­hia ysien kans­sa, mut­ta kat­soin parem­mak­si puhua kah­den kes­ken erään oppi­laan kanssa.

    Mitä muu luok­ka sit­ten teki täl­lä aikaa?

    Opet­ta­jan ei pidä ottaa asiak­seen sel­lais­ta, joka hänel­le ei kuu­lu. Ei opet­ta­ja ole psy­ko­lo­gi tai sai­raan­hoi­ta­ja. Nuo­ri pitää täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa ohja­ta saa­maan ammat­tia­pua tilan­teen akuut­tius huo­mioon ottaen vaik­ka ter­vey­den­huol­lon päi­vys­tyk­seen, jos tilan­ne on krii­siy­ty­nyt. Jos tilan­ne voi odot­taa, niin kou­lup­sy­ko­lo­gil­le, ter­vey­den­hoi­ta­jal­le tai aina­kin kuraat­to­ril­le aika mah­dol­li­sim­man pian. 

    En minä hyväk­sy sitä, että oppi­tun­ti jää pitä­mät­tä sen takia, että opet­ta­ja toi­mii tera­peut­ti­na yhdel­le ihmiselle. 

    Ei ole hänen tehtävänsä.

  80. Mil­lai­set kokeet pitäi­si perus­kou­lun päät­teek­si olla, jot­ta niil­lä saa­tai­siin todel­li­nen osaa­mi­nen näky­viin? Mis­sä aineis­sa ysi­luok­ka­lai­set pitäi­si testata?”

    Eikö nyky­ään ole enää val­ta­kun­nal­li­sia kokei­ta ysiluokkalaisille?

  81. Tou­ko Mettinen:

    Tämä on yhteis­kun­nal­li­nen arvo­ky­sy­mys. Haluat­ko sinä sel­lai­sen Suo­men, jos­sa työt­tö­mät ja maa­han­muutt­jat tap­pe­le­vat kes­ke­nään samaan aikaan kun toi­saal­la ver­kos­toi­du­taan leik­ki­kou­lus­ta läh­tien ja ihme­tel­lään sosi­aa­li­tur­van avokätisyyttä?

    häh? Siis sun logiik­ka on, että jos van­hem­mat saa vali­ta, että eivät lai­ta lap­sian­sa huo­noi­hin kou­lui­hin, niin täs­tä joten­kin seu­raa, että meil­lä on enem­män huo­no­ja kouluja?

  82. Vau! Kii­tos Eli­na oikein pal­jon ohjeis­ta. Luo­jal­le kii­tos että on ihmi­siä, jot­ka tie­tä­vät, kuin­ka asiat oli­si teo­rias­sa hyvä hoi­taa. Mun mie­les­tä niit­ten Ahve­nan­me­rel­lä tör­män­neit­ten lai­vo­jen oli­si pitä­nyt väis­tää toisiaan.

    Tou­ko Mettinen

  83. Minus­ta tämä asen­ne, että maa­ha­muut­ta­jat ja muu­ten­kin yhteis­kun­nan huo­no-osai­set on joten­kin type­riä, eivät­kä väli­tä lait­taa lap­sian­sa hyviin kou­lui­hin on vastenmielinen.

    Ne on ihan saman­lai­sia ihmi­siä kuin me muut­kin ja noin kes­ki­mää­rin halua­vat paras­ta lap­sil­leen. Jos ne saa vali­ta mihin kou­luun lap­sen­sa lait­taa, niin ei ne ehdoin tah­doin lai­ta nii­tä huo­noi­hin kou­lui­hin. (Täs­tä on todis­tei­ta niin kehi­tys­mais­ta kuin kehit­ty­neem­mis­tä­kin mais­ta, jois­sa van­hem­mat voi vali­ta koulut…)

  84. Toki olen luke­nut sel­vi­tyk­siä arvioin­neis­ta, mut­ta toi­saal­ta Eli­na vete­let nyt mut­kia suo­rik­si Tuu­po­vaa­ra-esi­mer­kil­lä­si. Tuu­po­vaa­ran lukioon pää­se­vät var­mas­ti kaik­ki haluk­kaat, ja ammat­tio­pis­toon­kaan tus­kin tun­kua on. Jos hel­sin­ki­läis­ten kasit ovat kai­kil­la samoin mit­ta­rein saa­tu­ja, niin kuin annat ymmär­tää, mitä mer­ki­tys­tä niil­lä siis on pyr­ki­mi­ses­sä? Ne erot­te­le­vat aivan samal­la lail­la kuin Tuu­po­vaa­ran ysitkin. 

    Lukioon pyr­ki­jät on kai­kis­sa kau­pun­geis­sa pan­ta­va parem­muus­jär­jes­tyk­seen, ja hei­dät vali­taan sii­hen lukioon, johon hei­dän kes­kiar­von­sa riit­tää. Kyl­lä se aika oikeu­den­mu­kai­nen sys­tee­mi on, ja ilman lukio­paik­kaa ei kukaan seis­kan kes­kiar­voon yltä­nyt jää.

    Riit­ta, kyl­lä vain on val­ta­kun­nal­li­sia kokei­ta, mut­ta eivät ne ole pakol­li­sia eikä nii­den perus­teel­la vali­ta ketään mihin­kään. Kou­lut tilaa­vat nii­tä, opet­ta­jat kor­jaa­vat ne, ja nii­den vai­ku­tus oppi­laan arvo­sa­naan on kui­ten­kin aika vähäinen. 

    Toi­saal­ta OPH kyl­lä tekee vuo­sit­tain monen­lai­sia tes­tauk­sia juu­ri sii­tä, miten ope­tus­suun­ni­tel­man mukai­nen ope­tus toteu­tuu eri puo­lil­la maa­ta ja miten oppi­lail­le anne­tut arvo­sa­nat pitä­vät yhtä oppi­lai­den osaa­mi­sen kans­sa. Kou­lut saa­vat omat tulok­sen­sa ja niis­tä kyl­lä käy­dään kes­kus­te­lua kou­lu­hal­lin­non ja kou­lu­jen kesken. 

    Myös Pisa-kokei­den tulok­set tule­vat niis­sä olleil­le kou­luil­le. Ope­tuk­sen arvioin­nin seu­ran­ta on hyvin moni­puo­lis­ta. Ei opet­ta­ja nyky­ään voi arvos­tel­la oppi­lai­taan sum­ma­mu­ti­kas­sa miten sat­tuu. On kum­mal­lis­ta, että täl­lai­set näke­myk­set elä­vät aina vain. 

    Se mitä Eli­na on vail­la, on aivan toi­sen­lai­nen jär­jes­tel­mä. Siis jos pitäi­si saa­da yli­op­pi­las­kir­joi­tus­ten tapai­nen sys­tee­mi perus­kou­lun lop­puun. Kan­nat­taa miettiä

  85. jäi­pä kes­ken tuo edel­li­sen vies­tin vii­mei­nen lause: Siis kan­nat­taa miet­tiä, mitä sil­lä saa­vu­tet­tai­siin, mitä mene­tet­täi­siin. Ja ennen kaik­kea kan­nat­taa miet­tiä, mik­si tuol­lai­nen mas­sii­vi­nen koe­jär­jes­tel­mä tar­vi­taan. Ei sitä tar­vi­ta sii­hen, että nuo­ri­so saa­daan toi­sen asteen kou­lu­tuk­seen. On pal­jon tär­keäm­piä­kin ongel­mia. Esi­mer­kik­si nii­den poi­kien — ovat etu­pääs­sä poi­kia, niin kuin joku aiem­min kir­joit­ti — syr­jäy­ty­mi­nen, jot­ka jät­tä­vät kou­lun­sa perus­kou­luun ja jot­ka eivät ken­ties saa edes perus­kou­lun päät­tö­to­dis­tus­ta. Hei­dän ammat­ti­kou­lun­sa jää kes­ken vii­kon parin kulut­tua sen alka­mi­ses­ta. Sii­nä on sel­lai­nen ongel­ma, johon tar­vit­tai­siin pal­jon talou­del­li­sia ja inhi­mil­li­siä resursseja.

  86. Mitä miel­tä oli­sit­te sii­tä, että teh­täi­siin yhtei­nen kes­kiar­vo­ra­ja kai­kil­le, esim. Uuden­maan lukioil­le? Kai­kil­le tämän rajan ylit­tä­neil­le annet­tai­siin lukio­paik­ka. Jokai­sel­le lukiol­le mää­rät­täi­siin oma koti­pii­ri, jon­ka sisäl­tä kaik­ki tähän lukioon halua­vat kes­kiar­von ylit­tä­neet pää­si­si­vät sisään. Oppi­laat voi­si­vat hakea mihin tahan­sa lukioon, mut­ta ulko­puo­lel­ta hake­vat valit­tai­siin arpo­mal­la omaan alu­een oppi­lail­ta jää­neil­le vapail­le paikoille.

    1. Lähel­lä kan­ta­kau­pun­gin eliit­ti­lu­koi­ta asu­va toki kan­nat­taa, mut­ta se joh­tai­si spe­ku­loin­tiin asuinpaikalla.

  87. Eli­nal­le.

    Mer­kit­tä­vää ja teho­kas­ta apua ei ole ole­mas­sa, eikä sitä vält­tä­mät­tä edes tar­vi­ta. On luo­tu suu­ri koneis­to, joka näyt­tää uljaal­ta, tehok­kaal­ta ja asian­tun­te­val­ta, mut­ta todel­li­suu­des­sa ei ole mitään näis­tä. Useim­min sii­tä näyt­täi­si ole­van enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Sen teh­tä­vä on vas­ta­ta tätien huo­les­tu­nei­suu­teen, medi­ka­li­saa­tioon posi­tii­vi­ses­ti vah­vis­taen ja ilta­leh­tien lööp­pei­hin yms, mut­ta mitään todel­lis­ta ja mer­kit­tä­vää apua ei ole saa­ta­vis­sa, ei edes niil­le, jot­ka sitä tar­vit­se­vat. Suu­rin osa ei tarvitse.

  88. Cati­li­na,

    Olet var­mas­ti oikeas­sa. Point­ti­ni oli, että opet­ta­jan ei tule lai­min­lyö­dä luok­kaan­sa ja ope­tus­teh­tä­vään­sä yhden mah­dol­li­ses­ti vain huo­mion­ha­kui­sen tei­nin takia. En arvioi­nut sinän­sä min­kään toi­men vaikuttavuutta. 

    Jos tilan­ne vai­kut­taa vaka­val­ta, vel­vol­li­suus toi­men­pi­tei­siin on oppi­las­huol­lon, ei yksit­täi­sen opet­ta­jan. Myös van­hem­mat voi­vat tul­la hake­maan nuo­ren kou­lus­ta pois. 

    Ammat­ti­tai­do­ton maal­lik­ko voi jopa pahen­taa tilan­net­ta esim. anta­mal­la pal­kit­se­via sig­naa­le­ja ei-toi­vo­tus­ta käyt­täy­ty­mi­ses­tä. Jo muun luo­kan kyy­kyt­tä­mi­nen voi olla tätä. Itse­tu­hoi­suus on usein vallankäyttöä.

  89. Hupai­saa muu­ten: ei Tuu­po­vaa­ral­la ole lukio­ta, vaan tuu­po­vaa­ra­lai­set kul­ke­vat Ilo­mant­siin lukioon, noin 50 kilo­met­riä men­nen tul­len. Sii­nä­pä sitä onkin ver­tai­lu­koh­taa hel­sin­ki­läi­sil­le eliittilukiolaisille.

  90. Tou­ko Miet­ti­sel­le sana­nen opet­ta­jan ammattietiikasta: 

    Tämä on jul­ki­nen foo­ru­mi ja nyt annat koor­di­naat­te­ja, joil­la nuo­ri on tun­nis­tet­ta­vis­sa ter­vey­teen­sä liit­ty­väs­sä asias­sa. Olet opet­ta­ja­na vai­tio­lo­vel­vol­li­nen oppi­lai­ta kos­ke­vis­sa asiois­sa, sil­loin­kin kun et ker­ro nimeä. Vaik­ka tapaus kou­lun sisäl­lä oli­si tie­dos­sa, se ei tar­koi­ta, että saat sii­tä jul­ki­ses­ti kirjoittaa.

  91. Mik­si joi­ta­kin lukioi­ta kut­su­taan elit­ti­lu­kioik­si ja joi­ta­kin ei? Eikös ne kaik­ki ole nyky­ään kun­nan omis­ta­mia ja mak­sa­mia? Eikö kun­ta ole tas­a­puo­li­nen jakaes­saan resurs­se­ja niille?

  92. He halua­vat (ymmär­ret­tä­väs­ti) lap­sen­sa mui­den muka­vien ja asian­sa hoi­ta­vien per­hei­den pariin, jot­ta tun­neil­la oli­si työ­rau­ha’ (Tou­ko Mettinen)
    Mil­lai­nen van­hem­pi pitäi­si olla, jot­ta ei haluai­si tuota?
    Kou­lun pitää tie­tys­ti pal­vel­la kaik­kia, mut­ta ‘kaik­ki’ sisäl­tää myös ne muka­vat ja asian­sa hoi­ta­vat ihmiset.

  93. Tou­ko Miet­ti­sel­le sana­nen opet­ta­jan ammattietiikasta:

    Tämä on jul­ki­nen foo­ru­mi ja nyt annat koor­di­naat­te­ja, joil­la nuo­ri on tun­nis­tet­ta­vis­sa ter­vey­teen­sä liit­ty­väs­sä asias­sa. Olet opet­ta­ja­na vai­tio­lo­vel­vol­li­nen oppi­lai­ta kos­ke­vis­sa asiois­sa, sil­loin­kin kun et ker­ro nimeä. Vaik­ka tapaus kou­lun sisäl­lä oli­si tie­dos­sa, se ei tar­koi­ta, että saat sii­tä jul­ki­ses­ti kirjoittaa.”

    Onko­ha tämä tar­pee­ton­ta nopot­ta­mis­ta. Minus­ta on hyvä, että ihmi­set kir­joit­ta­vat nimel­lään. Samoin on hyvä tie­tää, mitä kou­luis­sa todel­la tapah­tuu. On hyvin han­ka­laa. jos jotuu koko ajan miet­ti­mään sisä­sien laki­miehn kans­sa sii­tä, mitä voi kertoa.

    Noil­la tie­doil­la ko hen­ki­lön voi yksi­löi­dä, jos sat­tu­moi­sen tie­tää tai hank­kii sel­vil­le, mis­sä kou­lus­sa TM on opet­ta­ja­na. (Minä en tie­dä eikä hän kai ole kos­kaan sitä tar­kem­min sel­vit­tä­nyt täl­lä pals­tal­la.) Ja että tie­tää hänen oppilaansa.

  94. Näin se raken­ta­va kes­kus­te­lu etenee:

    Lur­kil­le. “Mil­lai­nen van­hem­pi pitäi­si olla, jot­ta ei haluai­si tuo­ta?” En minä tie­dä. MInä­hän kir­joi­tin sii­hen “ymmär­ret­tä­väs­ti”. Se tar­koit­taa, että ymmär­rän hyväk­syn ja saat­tai­sin itse­kin teh­dä niin. Mut­ta kun näin tapah­tuu, aina huo­non­ne­taan luok­kaa jos­sa­kin muu­al­la. Sik­si raken­tei­den pitäi­si olla sel­lai­sia, etä näin ei tar­vit­si­si tehdä.

    Art­tu­ri, hie­noa! Miks mä en tuo­ta itse hokan­nut: anne­te­aan kaik­kien vapaas­ti hakeu­tua hyviin lukioi­hin, ja sit­ten kun huo­nois­sa lukiois­sa ei enää ole yhtään oppi­lai­ta, niin lope­te­taan ne. On niis­tä käy­tän­nöl­li­sen filo­so­fian opin­nois­ta sit­ten pal­jon hyö­tyä. Vautsi.

    Ja kiiiii­tos Eli­na. Vie­lä etii­kan oppi­tun­ti kau­pan pääl­le. Tosin — olin huo­maa­vi­na­ni, että etiik­ka­kä­si­tyk­se­si oli jul­ki­suu­den suh­teen hiu­kan muut­tu­nut sit­ten Inkis-keskustelun. 

    Loh­dun sana: kyl­lä ne koor­di­naa­tit oli sil­lä tavoin mie­tit­ty ja vähän sor­vat­tu­kin ettei se hen­ki­lö, jota sinä sit­ten huo­mio­ha­kui­sek­si kut­suit, oli­si nii­den avul­la tunnistunut.

    Mut­ta joka tapauk­ses­sa kii­tos. On aina muka­va saa­da ope­tus­ta itse­ään vii­saam­mil­ta. Eräs­kin täl­lai­nen mam­ma­ker­hon jäsen oli istu­nut (ver­bi muu­tet­tu) muu­ta­man vii­kon (aika muu­tet­tu) erään tut­ta­van (nimi muu­tet­tu) luo­kan peräl­lä OPS ja perus­o­pe­tus­la­ki syy­kys­sään. Tut­ta­van mukaan se just on hyvä, että kun itse on epä­var­ma, niin joku taka­pen­kil­tä tie­tää, kuin­ka asiat on.

    Olis­ko sul­la muu­ten Eli­na itse sii­hen asi­aan (lop­pu­ko­kei­den ongel­mal­li­suus) mitään kantaa? 

    Tou­ko Mettinen

  95. Pitää­kö seis­kan oppi­lail­le yli­pää­tään jär­jes­tää lukio­paik­kaa? Eikö Suo­men lukio­jär­jes­tel­mä ole rei­lus­ti yli­mi­toi­tet­tu? Täs­sä on kai ollut taus­tal­la sel­lai­nen idea, että sivis­tys­tä ja tie­teel­lis­tä asian­tun­te­mus­ta vaa­ti­vat teh­tä­vät muka ovat eri­tyi­sen hie­no­ja, ja jokai­sel­le pitää tur­va­ta mah­dol­li­suus näi­hin teh­tä­viin — aivan kuin esim. put­ki­mie­hen ammat­ti oli­si joten­kin vähä­ar­voi­nen. Lukio tuli­si vara­ta oppi­lail­le, joil­la on kut­su­mus­ta tämän suun­tai­siin toi­miin, ja perus­kou­lu var­mas­ti antaa viit­tei­tä sopivuudesta.

  96. Kii­tos Mark­ku. Vali­tet­ta­vas­ti tuo­tan pet­ty­myk­sen (täl­tä osin) sinul­le: Tou­ko Met­ti­nen (ei Miet­ti­nen) on nimi­merk­ki. Ks. Wiki­pe­dia ‘tou­ko­met­ti­nen’

  97. Ikä­vä tode­ta, että opet­ta­jien ammat­ti­kun­nas­sa on ihmi­siä, jot­ka eivät ymmär­rä mitä salas­sa­pi­to­vel­vol­li­suus tarkoittaa.

    Tou­ko Miet­ti­nen levit­ti tääl­lä yksit­täi­sen oppi­laan ter­veys­tie­to­ja. Osmo pois­ti­kin hänen kom­men­tis­taan tämän koh­dan, mikä oli enem­män kuin asial­lis­ta. Mikä­li koh­ta oli alun perin valet­ta, niin sitä­hän Osmo ei voi tietää.

    Mitä tulee Inkis-kes­kus­te­luun, toi­mit­ta­jal­la ei mitään salas­sa­pi­to­vel­vol­li­suut­ta ole vaan pikem­min­kin päin­vas­toin — asioi­den pal­jas­ta­mis­vel­vol­li­suus. Kyse oli riko­se­päi­lys­tä ja sen pal­jas­ta­mis­ta voi pahek­sua tai olla pahek­su­mat­ta, mut­ta toi­mit­ta­ja ei ole min­kään salas­sa­pi­to­vel­vol­li­suu­den alai­nen henkilö.

    En muu­ten väit­tä­nyt tätä kyseis­tä nuor­ta huo­mion­ha­kui­sek­si, vaan ylei­ses­ti kir­joi­tin sii­tä, että täl­lai­ses­ta ilmiös­tä voi olla kyse.

  98. Tie­tyt lukiot voi­tai­siin yhdis­tää ter­vey­den­huol­lon kun­tayh­ty­miin, jot­ta mie­len­ter­veys­hoi­dot saa­tai­siin alka­maan tar­peek­si ajoissa.

  99. Ikä­vä tode­ta, että opet­ta­jien ammat­ti­kun­nas­sa on ihmi­siä, jot­ka eivät ymmär­rä mitä salas­sa­pi­to­vel­vol­li­suus tarkoittaa.”

    No höp­sis. Opet­ta­jat (kuten myös ter­vey­den­hoi­to­hen­ki­lö­kun­ta) voi­vat puhua oppi­lai­den (poti­lai­den) asiois­ta, kun­han asian­osai­set eivät ole tun­nis­tet­ta­vis­sa. Täs­sä tapauk­ses­sa tie­däm­me, että kyse oli ilmei­ses­ti tur­ku­lai­ses­ta tei­nis­tä, emme sen enem­pää (muis­taak­se­ni nimim. tou­ko met­ti­nen on jos­kus kir­joit­ta­nut ole­van­sa Turun asiois­ta, mut­ta voi hän olla myös jos­tain naapurikunnasta). 

    En muu­ten tien­nyt, että sepel­kyyh­ky on toi­sel­ta nimel­tään tou­ko­met­ti­nen; aina sitä oppii jotain uutta.

  100. Kii­tos Riitta.

    Mei­nas tul­la Kaf­kan Oikeus­jut­tu mieleen. 

    Kes­kus­te­lun tasos­ta noin yleen­sä. Kun sinä Eli­na tuos­sa ylem­pä­nä 3.3.2010 kel­lo 14:38 kysyit KariR:ltä englan­ti­lai­sis­ta kokeis­ta ja kun KariR ei seu­raa­van päi­vän iltaan men­nes­sä vas­tan­nut, ajat­te­lin valot­taa sinul­le ja muil­le­kin luki­joil­le juu­ri tätä asi­aa. Kir­joi­tin pit­kän pos­tauk­sen, johon esi­mer­kin­omai­ses­ti kuva­sin, mitä kaik­kea sel­lais­ta, jota päät­tö­koe ei voi mita­ta, jokai­nen työ­päi­vä sisäl­tää. Esi­merk­ki saa­toi olla vähän raflaa­va, mut­tei kui­ten­kaan miten­kään poik­keuk­sel­li­nen. Sil­lä halusin kuva­ta sitä, että jos rupeam­me pane­maan lisää pai­noa päät­tö­ko­keil­le, saam­me samas­sa kau­pas­sa myös sen, että jokai­nen opet­ta­ja jokai­se­na työ­päi­vä­nä jou­tuu poh­ti­maan teke­mi­si­ään sen lop­pu­ko­keen kannalta. 

    Sinä, jon­ka poi­ka oli päät­tö­ko­kees­sa osoit­ta­nut ole­van­sa (vähän) parem­pi kuin huo­non lukion kave­ri, joka kui­ten­kin oli saa­nut parem­man päät­tö­to­dis­tuk­sen, olit esi­merk­ki­si valos­sa ilmei­ses­ti sitä miel­tä, että lop­pu­koe on puo­lu­ee­ton ja hyvä mit­ta­ri. Ilmi­sel­väs­ti et siis pitä­nyt sii­tä, että toin esiin kan­sal­li­sia väli- ja päät­tö­ko­kei­ta kysee­na­lais­ta­via näkökohtia.

    Et kui­ten­kaan puut­tu­nut argu­ment­tei­hi­ni. Puu­tuit yhteen esi­merk­kiin ja puut­tu­mi­sel­la­si pyrit kysee­na­lais­ta­maan ammat­ti­tai­to­ni kas­vat­ta­ja­na. Koe­tat mah­ti­pon­ti­ses­ti esit­tää ole­va­si iso­kin tie­to­suo­jan puo­lus­ta­ja, mut­ta toi­saal­la et pane mitään pai­noa sil­le, että vaik­ka aivo­leik­kauk­ses­ta toi­pu­van poti­laan suo­ra lai­naus alkaa sanoil­la: “En minä halua täs­tä jutus­ta tie­ten­kään mitään jul­ki­suu­teen ker­toa, mut­ta…” lop­pu­nau­hoi­tus sit­ten jul­kais­taan haastatteluna.

    Ellei täs­sä oli­si näin sel­vä tie­to­suo­ja-ana­lo­gia, en oli­si kai­va­nut tätä esiin. 

    Olit­ko sinä todel­la huo­lis­sa­si jon­kun tur­ku­laisn tei­nin inti­mi­tee­tis­tä? Ihan todel­la? Vai valit­sit­ko vain pit­käs­tä kir­joi­tuk­ses­ta­ni sen (ainoan?) koh­dan, jos­sa saat­toi olla särö. 

    Osmo blo­gis­ta vas­tuul­li­se­na ymmär­ret­tä­väs­ti peläs­tyi ja pois­ti teks­tis­tä­ni muu­ta­man sanan, jot­ka mah­dol­li­ses­ti oli­si­vat voi­neet joh­taa (asian ennes­tään tun­te­van) luki­jan oikeil­le jäl­jil­le. Voin vakuut­taa, että tämän­tyyp­pi­set tie­to­suo­ja-asiat ovat minul­le niin tut­tu­ja, että niis­tä puhues­sa­ni käy­tän­nös­sä vais­to­mai­ses­ti vaih­te­len tapah­tu­maym­pä­ris­tö­jä, yksi­tyis­koh­tia jne. niin että hen­ki­löt eivät tun­nis­tu mut­ta niin että asia säi­lyy. Joku voi­si kut­sua sitä valeh­te­le­mi­sek­si. Eli­na: “Mikä­li koh­ta oli alun perin valet­ta, niin sitä­hän Osmo ei voi tie­tää.” Olo on kuin soma­lil­la, joka ei saa vie­dä työ­pai­ko­ja mut­ta ei saa elää sosiaaliturvallakaan. 

    Arvos­tan todel­la pal­jon tätä blo­gia ja sen kes­kus­te­luil­ma­pii­riä. Kun tulee uusi aihe, luen aina mie­lel­lä­ni myös sinun teks­ti­si Eli­na. Tosin vähän buu­ri-ment­ta­li­tee­til­la — eli nyt­pä näh­dään, mitä buu­ri Johan­nes­bur­gis­ta oli­si täs­tä lii­ken­ne­va­lo-asias­ta miel­tä. Samoin Art­tu­ri sinun jut­tusi yri­tän aina lukea: on aina välil­lä kiva kuvi­tel­la ole­van­sa Juku­Ju­ku-maas­sa. Mut­ta hei — yri­tet­täis­kö pitää kui­ten­kin kes­kus­te­lun taso sel­lai­se­na, että puu­tu­taan asioi­hin? Ei yri­tet­täi­si löy­tää toi­sen pikäs­tä teks­tis­tä yhtä kum­mal­li­suut­ta vaan mie­tit­täi­siin, mitä tämä ihmi­nen yrit­tää sanoa.

    Tou­ko Mettinen

  101. Kyl­lä tei­ni oli alku­pe­räi­ses­sä kir­joi­tuk­ses­sa ihan hyvin tun­nis­tet­ta­vis­sa. Osmo nyt pois­ti se koh­dan, mikä oli rat­kai­se­va. Ei oli­si mikään sala­po­lii­si tar­vin­nut olla, mikä­li jut­tu oli­si ollut tosi ja Tou­ko Miet­ti­nen oikea opet­ta­jan nimi. 

    Ja on eri asia puhua oppi­laan asiois­ta pie­nes­sä pii­ris­sä kuin jul­ki­ses­ti pals­tal­la, jota lukee kym­me­net tuhan­net ihmi­set, myös var­mas­ti tur­ku­lai­set van­hem­mat. Jos tätä ei ymmär­rä, ei ymmär­rä salas­sa­pi­to­vel­vol­li­suu­den ole­mus­ta. Yksi­kään leh­ti ei oli­si jul­kais­sut kyseis­tä juttua. 

    Mut­ta nyt­hän pal­jas­tui, ettei Tou­ko Miet­ti­nen ole Tou­ko Miet­ti­nen. Suo­mes­sa on kyl­lä aina­kin yksi oikea Tou­ko Miet­ti­nen, joten har­haan­joh­ta­vaa käyt­tää toi­sen ihmi­sen nimeä. Kun nimi­mer­kis­sä on taval­li­nen etu- ja suku­ni­mi on luon­nol­liss­ta olet­taa, että se on oikea nimi.

  102. itsel­le­si vain. Toi­min per­he­neu­vo­las­sa ja mitään emme asiak­kais­ta saa puhua emme­kä kir­joit­taa. Asia­kas­ta ei saa yksi­löi­dä mil­lään taval­la nimet­tö­mä­nä­kään. Ei ole minun asia­ni arvioi­da, onko asia­kas tun­nis­tet­ta­vis­sa, minun asia­ni on olla hil­jaa. Kos­kaan ei tie­dä mihin asiat lin­kit­ty­vät ja täs­sä Miet­ti­sen kom­men­tis­sa nyt oli pal­jon sel­lais­ta tie­toa, joka voi joh­taa nuo­ren tunnistamiseen. 

    Opet­ta­jan amma­til­li­sis­ta sään­nöis­tä salas­sa­pi­don suh­teen en tie­dä, mut­ta täs­sä tapauk­ses­sa hän oli otta­nut sel­lai­sen roo­lin, että kat­soi­sin hänen ole­van saman­lais­ten vel­voit­tei­den alai­nen kuin amma­tik­seen tera­peut­ti­na toi­mi­van, aina­kin eet­ti­ses­sä jos ei lail­li­ses­sa mielessä.

  103. Eten­kin lah­jak­kai­den itsen­sä kan­nal­ta oli­si ensiar­voi­sen tär­ke­ää, että he pää­se­vät ver­tais­ten­sa joukkoon:

    http://www.prometheussociety.org/articles/Outsiders.html

    Lyhyes­ti artik­ke­lin poh­jal­ta voi­si sanoa, että jos ihmi­sen ÄO on lii­an pal­jon suu­rem­pi, kuin ympä­röi­vien ihmis­ten, niin sii­tä seu­raa raa­ko­ja sopeu­tu­mi­son­gel­mia elämään.

    Oman lukio­ni valit­sin aikoi­naan sil­tä poh­jal­ta, että ainoas­taan SYKis­tä kir­joit­ta­neis­ta yli­op­pi­lais­ta suu­rem­pi osa pää­si yli­opis­to­ta­soi­seen jat­ko­kou­lu­tuk­seen. Kes­kiar­vo­vaa­ti­mus oli todel­la mata­la (mata­la 8). Sama­ten se oli kou­lu, joka tyy­pil­li­ses­ti käy­tiin ala-asteen 1. luo­kas­ta lukion lop­puun asti samas­sa kou­lus­sa ja samo­jen luok­ka­ka­ve­rien kanssa.

  104. Tou­ko,

    En kan­na var­si­nai­ses­ti huol­ta yksit­täi­sen tei­nin tapauk­ses­ta, vaan ter­veys­tie­to­jen vuo­ta­mi­ses­ta jul­ki­suu­teen noin yli­pään­sä kou­lus­ta tai muu­al­ta, mis­tä ne eivät sai­si levitä. 

    Mut­ta asia­han on nyt pois päi­vä­jär­jes­tyk­ses­tä, kos­ka et kir­joit­ta­nut­kaan — toi­sin kuin ole­tin — omal­la nimelläsi. 

    Ei minul­la ole oikeas­taan kan­taa sii­hen, pitäi­si­kö perus­kou­lu päät­tää yo-kir­joi­tus­ten tapai­sil­la val­ta­kun­nal­li­sil­la kokeil­la. Asia on jäl­leen ker­ran moni­ta­hoi­nen. Arvioin­tiin saa­tai­siin enem­män tasa-arvoa, mut­ta kou­luil­le luo­tai­siin ehkä koh­tuut­to­mia suo­ri­tus­pai­nei­ta, kuten totesit. 

    Koros­tan vain sitä, että arvioin­ti on riip­pu­vais­ta nyky­olo­suh­teis­sa pal­jon muus­ta­kin kuin oppi­laan osaa­mis­ta­sos­ta. Tämä on hyvä tie­dos­taa kai­kil­la tahoilla.

  105. Eli­na, Tou­ko Met­ti­nen tus­kin on Tou­ko Miet­ti­nen. Sii­nä on yhden kir­jai­men ero. 😉 Aina­kaan pikai­sel­la googlet­ta­mi­sel­la ei hakusa­nal­la Tou­ko Met­ti­nen löy­tä­nyt kuin sen sepel­kyyh­kyn ja tämän blogin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.