Kuukausi: maaliskuu 2010

Per­hea­sun­nos­ta Töölössä mak­se­taan paljon enem­män kuin Soukas­sa. Se osoit­taa, että on per­heitä, jot­ka asu­isi­vat mielu­um­min Töölössä kuin Soukas­sa. Kan­nat­taako siis per­hea­sun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen Töölöön?

Olete­taan, että kaupun­ki huu­tokaup­paa ton­tin eniten mak­savalle. Olete­taan, että kartelle­ja ei ole ja kil­pailu toimii ja että kaikenkokois­t­en asun­to­jen raken­nuskus­tan­nuk­set ovat 2000 euroa/neliö kohtu­ulli­sine liikevoit­toi­neen. Olete­taan edelleen, että yksiöi­den markki­nahin­ta on 4000 euroa/m² ja per­hekokois­t­en asun­to­jen 3000 €/m². Jos määräys on, että puo­let ker­rosalas­ta pitää olla per­hea­sun­to­ja ja lop­ut mitä vaan, raken­nus­li­ike saa asun­noista kokomääräyk­sen takia keskimäärin 3500 €/m². Jos kokomääräys­tä ei olisi, raken­nus­li­ike saisi 4000 €/m². Jat­ka lukemista “Iso­jen asun­to­jen kannattavuus”

Työurien piden­täjien pitäisi keskit­tyä nyky­istä enemmän

- miet­timään työ­nan­ta­jan kan­nus­tamiseen, kos­ka kovin usein aloite eläk­keelle siir­tymis­es­tä tai put­keen lähdöstä tulee työnantajalta;
— muut­ta­maan viimeis­ten vuosien superkart­tumaa sel­l­aisek­si, että se kan­nus­taa ole­maan töis­sä pitkään eikä ansait­se­maan viimeis­inä vuosi­na mah­dol­lisim­man paljon;
— pohti­maan työuria sen alkupäästä, sil­lä suo­ma­laiset eivät eläköidy mui­ta varhem­min mut­ta aloit­ta­vat työn­teon selvästi mui­ta van­hemp­ina; Jat­ka lukemista “Työurien pidentäminen”

Edelli­nen postaus pin­ta-alasään­te­lyn keinoista oli tarkoitet­tu käsit­telemään sitä, mikä on oikea tapa suosia isom­pia asun­to­ja, mut­ta keskustelu kään­tyi siihen, onko oikein suosia isom­pia asun­to­ja ylipään­sä. Jat­ka lukemista “Saako kun­ta har­joit­taa asuntopolitiikkaa?”

Min­un on ollut vaikea ymmärtää, mik­si maanvil­jeli­jät ovat vihaisia siitä, että Elan­to vuo­den tauon jäl­keen sipoolaisen Ing­man­nin asi­akkaak­si. Mak­saa­han Ing­man vil­jeli­jöille mai­d­os­ta enem­män kuin Valio, vaik­ka Valio vas­taavasti myy maid­on kaup­poi­hin huo­mat­tavasti kalli­im­mal­la kuin ruot­salai­somis­teinen Ing­man. Joku kom­men­toi­ja kirjoitti:

Valio mak­saa tuot­ta­jalle maitoli­trasta jopa vähem­män kuin Ing­man. Mut­ta maid­on­tuot­ta­jao­su­uskun­nat omis­ta­vat Valion, joten Valion mai­d­os­ta saa­ma parem­pi kate palau­tuu lop­ul­ta tuot­ta­jille, mikä enem­män kuin kom­pen­soi pienem­män tuot­ta­jahin­nan. Lisäk­si tämä on tuot­ta­jalle pääo­mat­u­loa eikä ansiotuloa.

Tämä on ensim­mäi­nen loogiselta tun­tu­va seli­tys maanvil­jeli­jöi­den halu­un myy­dä maiton­sa halvalla.
Tietääkö kukaan, miten Valio jakaa voit­ton­sa omis­ta­jille? Pääoma­panok­sen mukaises­ti, jol­loin se verote­taan pääo­mat­u­lo­jen mukaan vain mait­o­määrän perusteis­es­ti, jol­loin se verote­taan ansiotulona? 

Helsin­ki halu­aa puo­lus­taa asun­topoli­ti­ikallaan lap­siper­heitä ja estää kaupun­gin muut­tumisen suurek­si sinkkuhotel­lik­si. Sik­si kaavoihin tai ton­tin­lu­ovu­tuse­htoi­hin on laitet­tu asun­to­jen keskikook­si 75 m², kos­ta jouste­taan vuokra-talo­jen kohdal­la. Raken­nus­li­ik­keet mar­mat­ta­vat, etteivät isot asun­not mene kau­pak­si ja hak­keet viivästyvät sik­si. Jat­ka lukemista “Asun­to­jen keskikokovaatimus”

Kes­ki-Pasi­lan keskus­tako­rt­telin ase­makaaval­liset suunnitteluperiaatteet

Kyse on alueesta, joka on Pasi­lan sil­lan pohjois­puolel­la. Jokin aika sit­ten käsit­te­limme ”pil­ven­pi­irtäjiä” sil­lan eteläpuolel­la. Esi­tyk­ses­tä ei oikein saa selvää pelkästään tek­stin perus­teel­la. Lau­takun­nas­sa on toiv­ot­tavasti esil­lä myös kuvia; niitä ei tosin voi paljon olla, kos­ka tässä laa­di­taan vas­ta puit­teista arkkite­htik­il­pailulle. ker­rosalaa aluelle pitäisi ahtaa 100 000 – 120 000 k‑m².

Pasi­lan sil­taa leven­netään. Vetu­ri­tie ohjataan radan var­teen maan­pin­nan tasoon, siis ymmärtääk­seni samaan tasoon raitei­den kanssa. Siitä kehitetään 4–6‑kaistainen baana eri­ta­soristeyksi­neen. En ymmär­rä, minne ne auton Nor­den­skjöldinkadun jäl­keen jatka­vat. Liiken­net­tä pitäisi olla yli 50 000 ajoneu­voa vuorokaudessa. Tjaah!

Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 11.3.2010”

Use­ampikin on pyytänyt tälle blogille puheen­vuoroani, jon­ka pidin val­tu­us­ton bud­jet­ti­raamin lähetekeskustelus­sa 3.2 Pyyn­nöt joh­tu­i­v­at ilmeis­es­ti siitä, että Hesari kom­men­toi puhet­ta pääkir­joituk­ses­saan. En ole voin­ut toteut­taa toivet­ta, kos­ka puhuin ilman pape­ria. Nyt se on kuitenkin löy­tynyt val­tu­us­ton keskustelupöytäkir­jas­ta, joka tuli kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lis­tan liit­teenä. Tässä siis se puhe niin tak­er­rellen kuin se on pidetty.

Arvoisa puheen­jo­hta­ja! Jat­ka lukemista “Puhe valtuustossa”

Ran­skan päämin­is­teri, Nico­las Sarkozy näyt­tää julis­ta­neen Ran­skan työ­paikko­jen pelas­tu­so­hjel­man, jol­la hän erit­täin pro­tek­tion­is­tisel­la ohjel­mal­la jakaa val­tion tukea tuonne ja tänne. Uuti­nen on minus­ta paljon merkit­tävämpi kuin mitä suo­ma­lainen lehdis­tö on sille antanut.

Ensim­mäi­nen ongel­ma on se, lisääkö pro­tek­tion­is­mi työ­paikko­ja Euroopas­sa. Val­lit­se­van talous­teo­ri­an mukaan – sen johon EU perus­tuu – se vähen­tää työ­paikko­ja. Minä en ole tästä teo­ri­as­ta var­ma. Voi olla, että pro­tek­tion­is­mi ei vähen­nä työ­paikko­ja, mut­ta kansan­tu­loa se alen­taa var­masti. Ensim­mäisel­lä kier­roksel­la ­– Ran­s­ka har­ras­taa pro­tek­tion­is­mia ja muut elävät kuin ennen – ran­skalainen pro­tek­tion­is­mi var­maankin lisää työ­paikko­ja Ran­skas­sa. Mut­ta seu­raaval­la kier­roksel­la muut maat vas­taa­vat. Ran­skan mielestä eivät ehkä voi vas­ta­ta, kos­ka EU-lian­säädän­tö kieltää pro­tek­tion­is­min, mut­ta tässä ran­skalaises­sa ajat­telus­sa on jotain vikaa… Jat­ka lukemista “Ran­skalainen pro­tek­tion­is­mi on uhka Suomelle”

Päämin­is­teri on ilmoit­tanut vai­h­ta­vansa ruokakaup­paa, kos­ka ei hyväksy sitä, että HOK-Elan­to on kil­pailu­tuk­sen jäl­keen vai­h­tanut mei­jer­iä. Maito ei tule enää Valion mei­jereistä vaan ruot­salai­somis­teisen Arla Ing­manin mei­jereistä Sipoos­ta, Hämeen­lin­nas­ta ja Suo­nen­joelta. Kos­ka tämä Ing­manin maito on peräisi suo­ma­lai­sista lehmistä, päämin­is­terin – ja mon­en muun keskus­tavaikut­ta­jan – äkämystymi­nen johtuu Valion (kesk) ohit­tamis­es­ta, ei suo­ma­laisen maat­alous­tuotan­non. Vai liit­tyykö suut­tumus lähiru­uan suosimiseen, kos­ka pääosa mai­d­os­ta tulee Etelä-Suomes­ta? Jat­ka lukemista “Osu­uskaup­pa vai­h­toi Valion maid­on sipoolaiseen”

Vas­taus HS-Raadin kysymykseen

1)  Kyl­lä

Mut­ta varovasti. Lakkoase on vält­tämätön pitämään val­tatas­apain­oa tas­apain­os­sa yhteiskun­nas­sa, mut­ta tas­apaino voi hor­jah­taa myös toiseen suun­taan. Hyvin pien­ten avain­ryh­mien kiristys­mah­dol­lisu­us  johtaa eri­ar­voiseen yhteiskun­taan sekin.

Ammat­tiy­hdis­tys­li­ike on itsesääte­lyl­lä vas­tu­ullis­es­ti kesyt­tänyt pien­ten avain­ryh­mien lakkoaseen anta­mal­la sen vain riit­tävän suurille ryh­mille. Jos Riihimäen junan­suorit­ta­jat perus­taisi­vat 20 hen­gen ammat­tili­iton ja pysäyt­täi­sivät koko pääradan liiken­teen, elleivät saa 100 000 euron kuukausi­palkkaa, lakko mur­ret­taisi­in yksimielis­es­ti ja heti; poruk­ka ei saisi sopimu­soikeuk­sia. Sama kos­kee sähkölaitosten pienen pieniä toim­i­henkilöryh­miä, jot­ka voisi­vat pysäyt­tää koko maan. Ter­vey­den­huolto­henkilökun­nan lakko-oikeut­ta on supis­tet­tu suo­je­lu­työvelvoit­teel­la. Jat­ka lukemista “Pitäisikö lakko-oikeut­ta rajoittaa”