Ranskalainen protektionismi on uhka Suomelle

Rans­kan pää­mi­nis­te­ri, Nico­las Sar­kozy näyt­tää julis­ta­neen Rans­kan työ­paik­ko­jen pelas­tus­oh­jel­man, jol­la hän erit­täin pro­tek­tio­nis­ti­sel­la ohjel­mal­la jakaa val­tion tukea tuon­ne ja tän­ne. Uuti­nen on minus­ta pal­jon mer­kit­tä­väm­pi kuin mitä suo­ma­lai­nen leh­dis­tö on sil­le antanut.

Ensim­mäi­nen ongel­ma on se, lisää­kö pro­tek­tio­nis­mi työ­paik­ko­ja Euroo­pas­sa. Val­lit­se­van talous­teo­rian mukaan – sen johon EU perus­tuu – se vähen­tää työ­paik­ko­ja. Minä en ole täs­tä teo­rias­ta var­ma. Voi olla, että pro­tek­tio­nis­mi ei vähen­nä työ­paik­ko­ja, mut­ta kan­san­tu­loa se alen­taa var­mas­ti. Ensim­mäi­sel­lä kier­rok­sel­la ­– Rans­ka har­ras­taa pro­tek­tio­nis­mia ja muut elä­vät kuin ennen – rans­ka­lai­nen pro­tek­tio­nis­mi var­maan­kin lisää työ­paik­ko­ja Rans­kas­sa. Mut­ta seu­raa­val­la kier­rok­sel­la muut maat vas­taa­vat. Rans­kan mie­les­tä eivät ehkä voi vas­ta­ta, kos­ka EU-lian­sää­dän­tö kiel­tää pro­tek­tio­nis­min, mut­ta täs­sä rans­ka­lai­ses­sa ajat­te­lus­sa on jotain vikaa…

Voi toki aja­tel­la, että työ­pai­kat ovat tär­keäm­piä kuin tuo­tan­to (työ on orjan ainoa oikeus, sanot­tiin jo Aste­rix ‑sar­jan jul­kai­sus­sa Obe­lix & kump­pa­nit) Ehkä ris­tik­käi­nen pro­tek­tio­nis­mi on hyväk­si Euroo­pal­le, vaik­ka se joh­taa kulu­tus­ta­son las­kuun. Me olem­me tääl­lä niin rik­kai­ta, että vähän voi tulo­ta­sos­ta tin­kiä, jos työl­li­syys säi­lyy ja sen muka­na sosi­aa­li­nen turvallisuus.

Mut­ta vien­nis­tä ja tuon­nis­ta riip­pu­vai­sel­le Suo­mel­le pro­tek­tio­nis­ti­nen poli­tiik­ka oli­si kata­stro­fi. Sik­si uuti­set Rans­kas­ta ovat huolestuttavia.

17 vastausta artikkeliin “Ranskalainen protektionismi on uhka Suomelle”

  1. Aivan oikein pait­si paria poik­keus­ta lukuu­not­ta­mat­ta. Suo­mi on mokan­nut, kun tila­si ydin­voi­ma­lan Rans­kas­ta. Pro­jek­ti kuzee ja toi­mit­ta­ja on tum­pe­lo. Vaik­ka kuin­ka Sar­kozy tukee täl­lai­sia fir­mo­ja, niin ei sil­ti kan­na­ta tila­ta ihan mitä sattuu. 

    Sil­jat ja Vikingli­net ovat mel­koi­sia työl­lis­tä­jiä. Itse meri­kra­pu­na pitäi­sin lai­vat Suo­mes­sa. Viking line tila­si lai­van Espan­jas­ta. Sekin pro­jek­ti meni pie­leen ja tilaus peruttiin.

    Näis­sä asiois­sa pitää olla valis­tu­nut­ta protektionismia.

    Elin­tar­vik­keis­sa ja ruu­an raa­ka-aineis­sa Suo­mi har­ras­taa nyt nur­mi­jär­ve­läis­tä pro­tek­tio­nis­mia joka ei ole mis­tään kotoisin. 

    Kulu­tus­ta­va­roi­den ja mm. auto­jen! pitää olla tie­ten­kin vapaas­ti ostet­ta­vis­sa. Mut­ta esi­mer­kik­si koit­ta­kaa­pa ostaa Niben läm­pö­pump­pu Ruot­sis­ta — sii­nä samas­sa tulee suo­ma­lai­nen dea­le­ri väliin ja hin­ta on 50 % korkeampi.

  2. Väriä rans­ka­lai­seen pro­tek­tio­nis­miin tuo pre­si­dent­ti Sar­kozyn ris­ti­rii­tai­set tavoit­teet ja vah­vat hen­ki­lö­koh­tai­set äänenpainot.

    Rans­kan lisäk­si pro­tek­tio­nis­ti­sia piir­tei­tä on USA:n ja Kii­nan otteis­sa. Osit­tain asia kyt­key­tyy valuut­ta­kurs­sien manipulointiin.

    Kysy­mys ei siten ole pel­käs­tään EU:n sisäi­nen peli vaan suu­res­sa mää­rin glo­baa­li peli.

    Sar­kozyn pro­tek­tio­nis­mi joh­tuu osit­tain sii­tä, ettei hän halua jää­dä toi­met­to­mak­si tilan­tees­sa, jos­sa muut­kaan kan­sain­vä­li­set isot pelu­rit eivät pelaa täy­sin puh­tail­la korteilla.

    Epäi­le­mät­tä Suo­men kan­nal­ta tilan­ne näyt­tää huolestuttavalta.

  3. Sii­nä mää­rin kuin pro­tek­tio­nis­mi on varo­jen otta­mis­ta rans­ka­lai­sil­ta veron­mak­sa­jil­ta ja sen syy­tä­mi­nen yri­tyk­sil­le, jot­ka voi­vat sen tur­vin vie­dä tava­roi­ta ali­hin­taan ulko­mail­le, niin en näe syy­tä mik­si ulko­mai­den pitäi­si täs­tä kimmastua.

    Njoo… onhan sii­nä kyl­lä se, että kun rans­ka­lai­set köyh­ty­vät, he osta­vat vähem­män ulko­mai­den teke­miä tavaroita.

    Työ­paik­koi­hin nämä toi­met eivät vai­ku­ta mitään suun­taan eikä toi­seen. (Mil­lä perus­teel­la Osmo ole­tat, että ne lisää­vät työ­paik­ko­ja Rans­kas­sa?) Teke­vät vaan kai­kis­ta ihmi­sis­tä köyhempiä.

    Toi­sin kuin Osmo antaa ymmär­tää varak­kuu­del­la on väliä. Se tar­koit­taa enem­män vapaa-aikaa, vähem­män sai­rauk­sia… enem­män kaik­kea sitä mis­tä ihmi­set välittävät.

  4. Täs­sä koh­taa pudo­tan talous­tie­teel­li­sen orto­dok­sian kaa­pu­ni ja totean, että jos voi­tai­siin osoit­taa, että pro­tek­tio­nis­mi lisää työl­li­syyt­tä kai­kil­le osa­puo­lil­le, niin sitä voi­si pitää jos­sain mää­rin hyvä­nä idea­na, vaik­ka se — ja tämä on tot­ta — alen­tai­si kaik­kien kansantuloa.

    Tämä sik­si, että län­si­mais­sa kan­san­tu­lo on jo riit­tä­vän kor­kea, suu­rem­pi ongel­ma on työnjaollinen.

  5. Ei kai tämä var­si­nais­ta pro­tek­tio­nis­mia ole? Siis tuon­nin rajoit­ta­mis­ta oman teol­li­suu­den hyväksi?
    Tukiai­sis­ta taas ei ole pit­käl­lä täh­täyk­sel­lä kos­kaan mitään hyvää seurannut.
    Rans­kan teol­li­suus taas näyt­tää seu­raa­van USAn auto­teol­li­suu­den vii­toit­ta­maa tietä.

  6. Le Diplo muu­ten kir­joit­ti tuos­sa syk­syl­lä (suo­men­kie­li­nen laitos)protektionismin hyvis­tä puo­lis­ta. Kan­nat­taa lukea. En ryh­dy referoimaan.

    Pro­tek­tio­nis­mi joh­taa pahim­mil­lan kaup­pa­so­taan — ja kaik­ki kär­si­vät. Mut­ta ns-. talou­del­lis­ta tehot­to­muut­ta en vält­tä­mät­tä pidä yksi­no­maan huo­no­na asia­na: “Kro­nans kaka är snap men säker.”

  7. Minä oon samaa miel­tä tie­de­mie­hen kans­sa, kun­han voi­tai­siin osoittaa, 

    että län­si­mais­sa kan­san­tu­lo on jo riit­tä­vän kor­kea, suu­rem­pi ongel­ma on työnjaollinen.

    Rai­mo K:

    Ei kai tämä var­si­nais­ta pro­tek­tio­nis­mia ole? Siis tuon­nin rajoit­ta­mis­ta oman teol­li­suu­den hyväksi?

    Njoo… eiks se oo liu­ku­va skaa­la tuon­nin kiel­tä­mi­ses­tä, tuon­ti­kiin­tiö­hin, tuon­ti­tul­lei­hin ja teol­li­suu­den tukiaisiin.

    Kai­kil­la on kui­ten­kin saman suun­tai­nen vai­ku­tus, eli ihmi­set köyh­tyy, kun asioi­ta jou­du­taan teke­mään tehot­to­mas­ti ja se suo­sit­tu teol­li­suu­de­na­la “menes­tyy”.

  8. Rin­nas­te­taan­ko täs­sä nyt kan­san­tu­lo hyvin­voin­tiin? Jos, niin minun mie­les­tä­ni mei­dän kan­san­tu­lom­me on kar­keas­ti kol­me ker­ta­luok­kaa lii­an pieni.

    Pro­tek­tio­nis­mi ja tukiai­set hais­kah­ta­vat tois­ten varoil­la har­joi­te­tul­ta muu­tos­vas­ta­rin­nal­ta. Lie­ne­vät kui­ten­kin jos­kus tar­peen reak­tio­na jon­kun toi­sen har­joit­ta­mal­le vas­taa­val­le toiminnalle.

  9. Pro­tek­tio­nis­min lisään­ty­mi­nen on joh­don­mu­kais­ta vii­me­ai­kai­sel­le kehi­tyk­sel­le. Kun työ­paik­ko­ja läh­tee enem­män kuin nii­tä syn­tyy, vaih­toeh­dot on vähis­sä. Kehi­tys on sen ver­ran raju, että vää­jää­mät­tä vaih­toeh­dok­si nousee pro­tek­tio­nis­mi. On erit­täin kum­mal­lis­ta, kun kavah­de­taan pro­tek­tio­nis­mia ja kui­te­kaan vapaat mark­ki­nat eivät toi­mi edes vapaan kil­pai­lun peri­aat­teel­la, vaan siel­lä on toi­mi­joi­ta, jot­ka kuo­ri­vat ker­mat pääl­tä sil­lä, kun eivät pelaa vapaan kil­pai­lun pelisäännöillä.

  10. Edel­lä jot­kut ovat aika kevyes­ti suh­tau­tu­neet pro­tek­tio­nis­miin. Mikä minua kovas­ti ihmetyttää.

    Isoil­la mark­ki­noil­la kuten USA:ssa yri­tyk­set pys­ty­vät pie­nil­lä­kin sek­to­reil­la saa­maan omil­ta koti­mark­ki­noil­taan niin pal­jon volyy­mia, että kehi­tys­työ­hön kan­nat­taa panos­taa. Mut­ta Suo­men rää­pä­le­mäi­set koti­mark­ki­nat eivät elä­tä kuin mai­don­tuot­ta­jia ja muu­ta­man muun yrityksen.

    Joten, jos pro­tek­tio­nis­mi saa val­taa, niin moni suo­ma­lai­nen yri­tys ajau­tuu sen vuok­si kon­kurs­siin ja moni jou­tuu siir­tä­mään sen vuok­si tuo­tan­ton­sa Suo­mes­ta pois. Seu­rauk­set oli­si­vat todel­la kata­stro­faa­li­set kuten Osmo­kin totesi.

  11. Jos­kus mie­tin sitä, että mil­lä­hän alue­ra­jauk­sel­la pro­tek­tio­nis­mi muut­tuu hai­tal­li­sek­si. Jos puo­lus­tan omaa etua­ni yksi­lö­nä, niin onko se pro­tek­tio­nis­mia? Entäs per­het­tä, omaa yri­tys­tä, paik­ka­kun­taa tai maa­kun­taa koskevien(taloudellisten) etu­jen ajaminen? 

    Oli­si­han se hul­lua että antai­sin maa­il­man­mark­ki­noi­den mää­ri­tel­lä omat hen­ki­lö­koh­tai­set etuni.

  12. Jos puo­lus­tan omaa etua­ni yksi­lö­nä, niin onko se protektionismia?

    Ei. Eikä ole sekään, että puol­lus­taa Suo­men etua. Se on pro­tek­tio­nis­mia, että estää ihmi­siä käy­mäs­tä kaup­paa ja näin vähen­tää hei­dän hyvinvointiaan.

    Oli­si­han se hul­lua että antai­sin maa­il­man­mark­ki­noi­den mää­ri­tel­lä omat hen­ki­lö­koh­tai­set etuni.

    Tämä oli­si todel­la­kin hul­lua. Onnek­si kukaan ei mois­ta ehdottele.

  13. Hei kaik­ki Osmot, Sepor, Art­tu­rit, Jor­mat, Mar­kut jne. MIEHET
    Ihmet­te­len tätä pro­tek­tio­nis­mia. Miten olet­te kyen­neet eri­tä­mään NAISET tämän kes­kus­te­lu­ker­hon ulkopuolelle?

    Osmo,
    Ottai­sit­ko asiak­se­si arvo­kes­kus­te­lun? Nimit­täin tämä tänään­kin esil­le nos­tet­tu ydin­voi­ma, se ei ole mitään muu­ta kuin arvo­ky­sy­mys. KOTIMAISUUDEN PUOLESTA!
    1)Energiatuotannon tulee olla joka kylän omas­sa hal­lin­nas­sa eikä rans­ka­lais­ten tän­ne tuomaa.
    2) Maa­emo antaa ja kas­vat­taa Suo­men ener­gian, ei tar­vit­se varas­taa maa­pe­räs­tä mitään.
    3) Meil­lä on joka minuut­ti uusiu­tu­vaa bio­ener­gi­aa omas­ta takaa enem­män kuin kenel­lä­kään EU:ssa.
    4) Ollaan soli­daa­ri­sia naa­pu­rin maan­vil­je­li­jää koh­taan, anne­taan sen hoi­taa nii­tä pie­niä voi­ma­lai­tok­sia sii­nä navet­ta­kier­rok­sien välil­lä ja saa­da lisä­tu­loa, ehkä ei tar­vit­se pyy­tää niin pal­jon Brysselistä.
    5) Tämä kaik­ki on mah­dol­lis­ta, mut­ta Pek­ka­ri­nen pitää saa­da kuun­te­le­maan mui­ta­kin kuin ydin­voi­ma­teol­li­suut­ta. Mau­ri-par­ka on kään­tä­nyt naa­pu­rin “Jus­sil­le” sel­kän­sä. Pitää kai muis­tu­taa kuka on lähimmäinen.

    Eli, Osmo. Hoi­da syöt­tö­ta­rif­fi myös Suo­meen, aivan kuten on jo kym­me­nes­sä EU-maas­sa. Pitää heit­tää ydin­voi­ma pro­tek­tio­nis­mi romu­kop­paan ja antaa tääl­lä omal­la maal­la sel­keä tuki pie­nil­le haja­te­tuil­le koti­mais­ta polt­toai­net­ta käyt­tä­vil­le voimaloille!

    Anne­li

  14. EU:ssakin val­lit­see vah­vem­pien oikeus-laki eli suu­ret mää­rää­vät tahdin.
    Pro­tek­tio­nis­mia ei ole edes kos­kaan puret­tu, joten pitää ihme­tel­lä mihin ole­ma­ton on häviämässä ?
    Pro­tek­tio­nis­mi on tosin muut­tu­nut ja nyt se on eri­lais­ten tukien vii­dak­ko ja toi­saal­ta sar­ja mää­räyk­siä, jot­ka pakot­ta­vat siir­tä­mään tuo­tan­toa ao maahan.
    Hyvä esi­merk­ki täl­lai­sen voi­man käy­tös­tä on USA. Kun sen oma auto­tuo­tan­to jou­tui vai­keuk­siin jo edel­li­sen taan­tu­man aikaan 90-luvun alus­sa niin Clin­ton alkoi jar­rut­taa auo­to­jen tuon­tia ja lop­pu­tu­le­ma oli, että japa­ni­lai­set ja euroop­pa­lai­set alkoi­vat siir­tää tuo­tan­toa USA:aan.
    Ja Clin­ton ja Bush käyt­ti tätä hyväk­seen poliit­ti­ses­ti: Useim­mat teh­taat perus­tet­tiin perä­ky­liin ja näin her­rat hank­ki­vat itsel­leen ääniä-Oba­mal­la on vie­lä oppimista.
    Kyl­lä tämän sil­ta­rum­pu­po­li­tii­kan hal­lit­se­vat muut­kin kuin Pekkarinen-
    Samaa poli­tiik­kaa tekee myös Kii­na ja Japa­ni eikä Sar­kozyn poli­tiik­ka­kaan uut­ta ole

    On aika sini­sil­mäis­tä uskoa , että pro­tek­tio­nis­mi oli­si katoa­mas­sa mihinkään.
    EU:n ongel­ma USA:aan ver­rat­tu­na on, ettei se suun­taa inves­toin­te­ja Suo­men kal­tai­siin perä­ky­liin, sill sii­hen ei Sar­kozyl­lä, Brow­nil­la, Mer­ke­lil­lä ole mitään tarvetta.

  15. Nai­nen
    “Miten olet­te kyen­neet eri­tä­mään NAISET tämän kes­kus­te­lu­ker­hon ulkopuolelle?”

    No nii­tä­pä ei yleen­sä näy sil­loin kun puhu­taan kyl­mis­tä asia­ky­sy­myk­sis­tä, kuten ener­gian­tuo­tan­nos­ta tai kil­pai­lus­ta. Ja jos näkyy, ideat ovat täy­sin luo­kat­to­mia. MOT.

  16. Pro­tek­tio­nis­mi toi­mii ainoas­taan hyvin pie­nen teol­li­sen ja talou­del­li­sen jou­kon hyväk­si. Taval­lis­ten ihmis­ten ja yhtei­sön elin­ta­sol­le se on erit­täin vahingollista.

    Talous­tie­teen pro­fes­so­ri Tho­mas DiLo­renzo on kir­joit­ta­nut erit­täin hyvän artik­ke­lin pro­tek­tio­nis­min his­to­rias­ta ja seu­rauk­sis­ta Euroo­pas­sa ja Ame­ri­kas­sa: Kaup­pa ja vapau­den nousu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.