Ranskalainen protektionismi on uhka Suomelle

Ranskan pääministeri, Nicolas Sarkozy näyttää julistaneen Ranskan työpaikkojen pelastusohjelman, jolla hän erittäin protektionistisella ohjelmalla jakaa valtion tukea tuonne ja tänne. Uutinen on minusta paljon merkittävämpi kuin mitä suomalainen lehdistö on sille antanut.

Ensimmäinen ongelma on se, lisääkö protektionismi työpaikkoja Euroopassa. Vallitsevan talousteorian mukaan – sen johon EU perustuu – se vähentää työpaikkoja. Minä en ole tästä teoriasta varma. Voi olla, että protektionismi ei vähennä työpaikkoja, mutta kansantuloa se alentaa varmasti. Ensimmäisellä kierroksella ­– Ranska harrastaa protektionismia ja muut elävät kuin ennen – ranskalainen protektionismi varmaankin lisää työpaikkoja Ranskassa. Mutta seuraavalla kierroksella muut maat vastaavat. Ranskan mielestä eivät ehkä voi vastata, koska EU-liansäädäntö kieltää protektionismin, mutta tässä ranskalaisessa ajattelussa on jotain vikaa…

Voi toki ajatella, että työpaikat ovat tärkeämpiä kuin tuotanto (työ on orjan ainoa oikeus, sanottiin jo Asterix -sarjan julkaisussa Obelix & kumppanit) Ehkä ristikkäinen protektionismi on hyväksi Euroopalle, vaikka se johtaa kulutustason laskuun. Me olemme täällä niin rikkaita, että vähän voi tulotasosta tinkiä, jos työllisyys säilyy ja sen mukana sosiaalinen turvallisuus.

Mutta viennistä ja tuonnista riippuvaiselle Suomelle protektionistinen politiikka olisi katastrofi. Siksi uutiset Ranskasta ovat huolestuttavia.

17 vastausta artikkeliin “Ranskalainen protektionismi on uhka Suomelle”

  1. Aivan oikein paitsi paria poikkeusta lukuunottamatta. Suomi on mokannut, kun tilasi ydinvoimalan Ranskasta. Projekti kuzee ja toimittaja on tumpelo. Vaikka kuinka Sarkozy tukee tällaisia firmoja, niin ei silti kannata tilata ihan mitä sattuu.

    Siljat ja Vikinglinet ovat melkoisia työllistäjiä. Itse merikrapuna pitäisin laivat Suomessa. Viking line tilasi laivan Espanjasta. Sekin projekti meni pieleen ja tilaus peruttiin.

    Näissä asioissa pitää olla valistunutta protektionismia.

    Elintarvikkeissa ja ruuan raaka-aineissa Suomi harrastaa nyt nurmijärveläistä protektionismia joka ei ole mistään kotoisin.

    Kulutustavaroiden ja mm. autojen! pitää olla tietenkin vapaasti ostettavissa. Mutta esimerkiksi koittakaapa ostaa Niben lämpöpumppu Ruotsista – siinä samassa tulee suomalainen dealeri väliin ja hinta on 50 % korkeampi.

  2. Väriä ranskalaiseen protektionismiin tuo presidentti Sarkozyn ristiriitaiset tavoitteet ja vahvat henkilökohtaiset äänenpainot.

    Ranskan lisäksi protektionistisia piirteitä on USA:n ja Kiinan otteissa. Osittain asia kytkeytyy valuuttakurssien manipulointiin.

    Kysymys ei siten ole pelkästään EU:n sisäinen peli vaan suuressa määrin globaali peli.

    Sarkozyn protektionismi johtuu osittain siitä, ettei hän halua jäädä toimettomaksi tilanteessa, jossa muutkaan kansainväliset isot pelurit eivät pelaa täysin puhtailla korteilla.

    Epäilemättä Suomen kannalta tilanne näyttää huolestuttavalta.

  3. Siinä määrin kuin protektionismi on varojen ottamista ranskalaisilta veronmaksajilta ja sen syytäminen yrityksille, jotka voivat sen turvin viedä tavaroita alihintaan ulkomaille, niin en näe syytä miksi ulkomaiden pitäisi tästä kimmastua.

    Njoo… onhan siinä kyllä se, että kun ranskalaiset köyhtyvät, he ostavat vähemmän ulkomaiden tekemiä tavaroita.

    Työpaikkoihin nämä toimet eivät vaikuta mitään suuntaan eikä toiseen. (Millä perusteella Osmo oletat, että ne lisäävät työpaikkoja Ranskassa?) Tekevät vaan kaikista ihmisistä köyhempiä.

    Toisin kuin Osmo antaa ymmärtää varakkuudella on väliä. Se tarkoittaa enemmän vapaa-aikaa, vähemmän sairauksia… enemmän kaikkea sitä mistä ihmiset välittävät.

  4. Tässä kohtaa pudotan taloustieteellisen ortodoksian kaapuni ja totean, että jos voitaisiin osoittaa, että protektionismi lisää työllisyyttä kaikille osapuolille, niin sitä voisi pitää jossain määrin hyvänä ideana, vaikka se – ja tämä on totta – alentaisi kaikkien kansantuloa.

    Tämä siksi, että länsimaissa kansantulo on jo riittävän korkea, suurempi ongelma on työnjaollinen.

  5. Ei kai tämä varsinaista protektionismia ole? Siis tuonnin rajoittamista oman teollisuuden hyväksi?
    Tukiaisista taas ei ole pitkällä tähtäyksellä koskaan mitään hyvää seurannut.
    Ranskan teollisuus taas näyttää seuraavan USAn autoteollisuuden viitoittamaa tietä.

  6. Le Diplo muuten kirjoitti tuossa syksyllä (suomenkielinen laitos)protektionismin hyvistä puolista. Kannattaa lukea. En ryhdy referoimaan.

    Protektionismi johtaa pahimmillan kauppasotaan – ja kaikki kärsivät. Mutta ns-. taloudellista tehottomuutta en välttämättä pidä yksinomaan huonona asiana: ”Kronans kaka är snap men säker.”

  7. Minä oon samaa mieltä tiedemiehen kanssa, kunhan voitaisiin osoittaa,

    että länsimaissa kansantulo on jo riittävän korkea, suurempi ongelma on työnjaollinen.

    Raimo K:

    Ei kai tämä varsinaista protektionismia ole? Siis tuonnin rajoittamista oman teollisuuden hyväksi?

    Njoo… eiks se oo liukuva skaala tuonnin kieltämisestä, tuontikiintiöhin, tuontitulleihin ja teollisuuden tukiaisiin.

    Kaikilla on kuitenkin saman suuntainen vaikutus, eli ihmiset köyhtyy, kun asioita joudutaan tekemään tehottomasti ja se suosittu teollisuudenala ”menestyy”.

  8. Rinnastetaanko tässä nyt kansantulo hyvinvointiin? Jos, niin minun mielestäni meidän kansantulomme on karkeasti kolme kertaluokkaa liian pieni.

    Protektionismi ja tukiaiset haiskahtavat toisten varoilla harjoitetulta muutosvastarinnalta. Lienevät kuitenkin joskus tarpeen reaktiona jonkun toisen harjoittamalle vastaavalle toiminnalle.

  9. Protektionismin lisääntyminen on johdonmukaista viimeaikaiselle kehitykselle. Kun työpaikkoja lähtee enemmän kuin niitä syntyy, vaihtoehdot on vähissä. Kehitys on sen verran raju, että vääjäämättä vaihtoehdoksi nousee protektionismi. On erittäin kummallista, kun kavahdetaan protektionismia ja kuitekaan vapaat markkinat eivät toimi edes vapaan kilpailun periaatteella, vaan siellä on toimijoita, jotka kuorivat kermat päältä sillä, kun eivät pelaa vapaan kilpailun pelisäännöillä.

  10. Edellä jotkut ovat aika kevyesti suhtautuneet protektionismiin. Mikä minua kovasti ihmetyttää.

    Isoilla markkinoilla kuten USA:ssa yritykset pystyvät pienilläkin sektoreilla saamaan omilta kotimarkkinoiltaan niin paljon volyymia, että kehitystyöhön kannattaa panostaa. Mutta Suomen rääpälemäiset kotimarkkinat eivät elätä kuin maidontuottajia ja muutaman muun yrityksen.

    Joten, jos protektionismi saa valtaa, niin moni suomalainen yritys ajautuu sen vuoksi konkurssiin ja moni joutuu siirtämään sen vuoksi tuotantonsa Suomesta pois. Seuraukset olisivat todella katastrofaaliset kuten Osmokin totesi.

  11. Joskus mietin sitä, että millähän aluerajauksella protektionismi muuttuu haitalliseksi. Jos puolustan omaa etuani yksilönä, niin onko se protektionismia? Entäs perhettä, omaa yritystä, paikkakuntaa tai maakuntaa koskevien(taloudellisten) etujen ajaminen?

    Olisihan se hullua että antaisin maailmanmarkkinoiden määritellä omat henkilökohtaiset etuni.

  12. Jos puolustan omaa etuani yksilönä, niin onko se protektionismia?

    Ei. Eikä ole sekään, että puollustaa Suomen etua. Se on protektionismia, että estää ihmisiä käymästä kauppaa ja näin vähentää heidän hyvinvointiaan.

    Olisihan se hullua että antaisin maailmanmarkkinoiden määritellä omat henkilökohtaiset etuni.

    Tämä olisi todellakin hullua. Onneksi kukaan ei moista ehdottele.

  13. Hei kaikki Osmot, Sepor, Artturit, Jormat, Markut jne. MIEHET
    Ihmettelen tätä protektionismia. Miten olette kyenneet eritämään NAISET tämän keskustelukerhon ulkopuolelle?

    Osmo,
    Ottaisitko asiaksesi arvokeskustelun? Nimittäin tämä tänäänkin esille nostettu ydinvoima, se ei ole mitään muuta kuin arvokysymys. KOTIMAISUUDEN PUOLESTA!
    1)Energiatuotannon tulee olla joka kylän omassa hallinnassa eikä ranskalaisten tänne tuomaa.
    2) Maaemo antaa ja kasvattaa Suomen energian, ei tarvitse varastaa maaperästä mitään.
    3) Meillä on joka minuutti uusiutuvaa bioenergiaa omasta takaa enemmän kuin kenelläkään EU:ssa.
    4) Ollaan solidaarisia naapurin maanviljelijää kohtaan, annetaan sen hoitaa niitä pieniä voimalaitoksia siinä navettakierroksien välillä ja saada lisätuloa, ehkä ei tarvitse pyytää niin paljon Brysselistä.
    5) Tämä kaikki on mahdollista, mutta Pekkarinen pitää saada kuuntelemaan muitakin kuin ydinvoimateollisuutta. Mauri-parka on kääntänyt naapurin ”Jussille” selkänsä. Pitää kai muistutaa kuka on lähimmäinen.

    Eli, Osmo. Hoida syöttötariffi myös Suomeen, aivan kuten on jo kymmenessä EU-maassa. Pitää heittää ydinvoima protektionismi romukoppaan ja antaa täällä omalla maalla selkeä tuki pienille hajatetuille kotimaista polttoainetta käyttäville voimaloille!

    Anneli

  14. EU:ssakin vallitsee vahvempien oikeus-laki eli suuret määräävät tahdin.
    Protektionismia ei ole edes koskaan purettu, joten pitää ihmetellä mihin olematon on häviämässä ?
    Protektionismi on tosin muuttunut ja nyt se on erilaisten tukien viidakko ja toisaalta sarja määräyksiä, jotka pakottavat siirtämään tuotantoa ao maahan.
    Hyvä esimerkki tällaisen voiman käytöstä on USA. Kun sen oma autotuotanto joutui vaikeuksiin jo edellisen taantuman aikaan 90-luvun alussa niin Clinton alkoi jarruttaa auotojen tuontia ja lopputulema oli, että japanilaiset ja eurooppalaiset alkoivat siirtää tuotantoa USA:aan.
    Ja Clinton ja Bush käytti tätä hyväkseen poliittisesti: Useimmat tehtaat perustettiin peräkyliin ja näin herrat hankkivat itselleen ääniä-Obamalla on vielä oppimista.
    Kyllä tämän siltarumpupolitiikan hallitsevat muutkin kuin Pekkarinen-
    Samaa politiikkaa tekee myös Kiina ja Japani eikä Sarkozyn politiikkakaan uutta ole

    On aika sinisilmäistä uskoa , että protektionismi olisi katoamassa mihinkään.
    EU:n ongelma USA:aan verrattuna on, ettei se suuntaa investointeja Suomen kaltaisiin peräkyliin, sill siihen ei Sarkozyllä, Brownilla, Merkelillä ole mitään tarvetta.

  15. Nainen
    ”Miten olette kyenneet eritämään NAISET tämän keskustelukerhon ulkopuolelle?”

    No niitäpä ei yleensä näy silloin kun puhutaan kylmistä asiakysymyksistä, kuten energiantuotannosta tai kilpailusta. Ja jos näkyy, ideat ovat täysin luokattomia. MOT.

  16. Protektionismi toimii ainoastaan hyvin pienen teollisen ja taloudellisen joukon hyväksi. Tavallisten ihmisten ja yhteisön elintasolle se on erittäin vahingollista.

    Taloustieteen professori Thomas DiLorenzo on kirjoittanut erittäin hyvän artikkelin protektionismin historiasta ja seurauksista Euroopassa ja Amerikassa: Kauppa ja vapauden nousu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.