Kolme ydinvoimalaa ja sähkön hinta

Säh­kö­mark­ki­noil­le tuli­si mie­len­kiin­toi­nen tilan­ne, jos Suo­meen todel­la raken­net­tai­siin ker­ral­la kol­me ydin­voi­ma­laa, yhteen­sä liki 5000 MW. Peri­aat­tees­sa säh­kö­pörs­sis­sä hin­nan pitäi­si mää­räy­tyä kal­leim­man käyn­nis­sä ole­van voi­ma­lan mar­gi­naa­li­kus­tan­nus­ten mukaan. Kes­kel­lä tal­vea se on jok­seen­kin aina kivi­hii­li­lauh­de­voi­ma­la, jon­ka hin­ta siis mää­rää hin­nan kai­kil­le. Kun säh­kön kysyn­tä las­kee tar­peek­si, sen hin­ta las­kee par­haan­kin kivi­hii­li­voi­ma­lan mar­gi­naa­li­hin­nan ala­puo­lel­le, jol­loin sekin suljetaan. 

Jos ydin­voi­man, tuu­li­voi­man ja sää­te­le­mät­tö­män vesi­voi­man yhtei­nen teho ylit­tää säh­kön kysyn­nän, säh­kön hin­ta las­kee peri­aat­tees­sa niin alas, että jokin näis­tä­kin tulee sul­kea. Tuu­li- ja sää­te­lemt­tö­män vesi­voi­man mar­gi­naa­li­kus­tan­nus on liki nol­la – kor­kein­taan laa­ke­rit vähän kulu­vat käy­tös­sä. Ydin­voi­man osal­ta se on noin 3 €/MWh, kun uuden ydin­voi­man koko­nais­kus­tan­nus hui­te­lee jos­sain 50 €/MWh. Aika alas pitäi­si siis säh­kön hin­nan las­kea hil­jai­si­na aikoi­na, ellei­vät voi­mayh­tiöt muo­dos­ta kart… Ei, sehän oli­si täy­sin sopimatonta!

Ihan sini­sil­mäi­siä par­tio­poi­ka voi­mayh­tiöt eivät tosin ole. Seu­ra­sin pari vuot­ta sit­ten inten­sii­vi­sem­min säh­kön mark­ki­na­ti­lan­net­ta. Sil­loin säh­kö oli kal­lis­ta kes­kel­lä viik­koa, eikä hin­ta las­ke­nut edes vii­kon­lo­puk­si. Vaik­ka säh­kö oli kal­lis­ta, lau­de­voi­maa tuo­tet­tiin sun­nun­tai­sin kui­ten­kin sel­väs­ti vähem­män kuin kes­kel­lä viik­koa. Joku siis sam­mut­ti kan­nat­ta­van lauh­de­voi­ma­lan sunnuntaisin.

Nyt lei­vot­ta­vaan ydin­voi­ma­pää­tök­seen suun­ni­tel­laan var­maan­kin taas risu­pa­ket­tia. Nyt sen nimi on syöt­tö­ta­rif­fi. Syöt­tö­ta­rif­fi on hyvä, mut­ta sen muo­don kans­sa tuli­si olla tark­ka. Ydin­voi­ma, tuu­li­voi­ma ja sel­lai­nen vesi­voi­ma, jon­ka tuke­na ei ole sään­nös­te­ly­al­las­ta, tuot­ta­vat sää­te­le­mä­tön­tä tehoa. Sää­del­tä­vää tehoa tuot­ta­vat sään­nös­tel­ty vesi­voi­ma ja eri­lai­set polt­toai­net­ta käyt­tä­vät voi­ma­lai­tok­set. Näis­tä kau­ko­läm­pö­voi­ma­lat ja teol­li­suu­den vas­ta­pai­ne­voi­ma­lat ovat vain osit­tain sää­del­tä­viä, kos­ka läm­mön­tar­ve voi pitää voi­ma­lan käynnissä.

Syöt­tö­ta­rif­fi ei sai­si olla raken­teel­taan sel­lai­nen, että pitää tek­ni­ses­ti sää­del­tä­vis­sä ole­van voi­ma­lai­tok­sen pääl­lä oli mark­ki­na­ti­lan­ne mikä hyvän­sä. Haa­pa­ve­den tur­ve­lauh­de­lai­tos­han on pääl­lä aina. Jos myös uusiu­tu­vaa bio­mas­saa käyt­tä­vät voi­ma­lat ovat pääl­lä aina, säh­kön mark­ki­na­ti­lan­tees­ta tulee mielenkiintoinen.

Kaik­ki yllä sanot­tu menet­tää mer­ki­tyk­sen­sä, jos Poh­jois­maat kyt­ke­tään riit­tä­vän tuh­deil­la kaa­pe­leil­la Kes­ki-Euroo­pan säh­kö­verk­koon. Sil­loin ei pää­se syn­ty­mään säh­kön yli­tar­jon­ta­ti­lan­tei­ta, jot­ka vei­si­vät hin­nan nollaan.

30 vastausta artikkeliin “Kolme ydinvoimalaa ja sähkön hinta”

  1. Hyvä avaus säh­kön hin­taan vai­kut­ta­vis­ta teki­jöis­tä. Kii­tos Osmo. On erit­täin tär­ke­ää, että aina­kin päät­tä­jät ymmär­tä­vät miten hei­dän pää­tök­sen­sä vai­kut­taa kulut­ta­jien säh­kön hintaan.

    Jutus­ta jäi pois yksi nyky­ti­lan­tees­sa tär­keä asia. Sii­hen viit­tail­tiin puhut­taes­sa ka.. (anteek­si sanal­la, jota ei saa­ne mai­ni­ta). Tar­koi­tan ydin­voi­ma­loi­den omis­tus­ta. Hin­nois­ta yhdes­sä sopi­mi­nen­han on lai­ton­ta. Polii­sin teh­tä­vä on estää täl­läi­nen toi­min­ta. Oman yhtiön toi­min­nan sää­tä­mi­nen itsel­le edul­li­sim­mak­si on opti­moin­tia, ja juu­ri sii­tä säh­köyh­tiöi­den joh­ta­jil­le mak­se­taan. On erit­täin tär­ke­ää, ettei mikään yhtiö pää­se ydin­voi­man tuot­ta­mi­ses­sa sel­lai­seen tilan­tee­seen, että sen kan­nat­tai­si jos­sa­kin tilan­tees­sa pysäyt­tää tai pie­nen­tää ydin­däh­kön tuo­tan­toa saa­dak­seen säh­kön hin­nan nouse­maan. Nousu voi­si olla niin suu­rio, että tämä oli­si yhtiöl­le kan­nat­ta­vaa. Ruot­sis­sa­han epäil­lään täl­läi­sen toi­min­nan pitä­vän säh­kön hin­nan Suo­men säh­kön hin­taa korkeampana.

    Lyhyes­ti sanot­tu­na tämä tar­koit­taa sitä, että uusi voi­mal pitäi­si antaa sel­lai­sel­le toi­mi­jal­le, jol­la ei ole Suo­mes­sa ydin­voi­ma­loi­ta. Mikä­li anne­taan kak­si lupaa, pitää ne antaa toi­mi­joil­le, joil­la on vähi­ten jo raken­net­tua ydin­voi­maa. Mikä­li tek­ni­ses­ti kaik­ki haki­jat omaa­vat tar­vit­ta­vat tai­dot, vain tämä saa valin­nan perus­ta. Yhtiöi­den jaka­man vaa­li­ra­han suu­ruus ei saa näy­tel­lä osaa eikä arpaa toi­mi­jan valinnassa.

  2. Tämä ana­lyy­si osoit­taa sen, että vaik­ka myön­net­täi­siin raken­nus­lu­pa kol­mel­le ydin­voi­ma­lal­le, niin tus­kin nii­tä sil­ti kol­mea raken­ne­taan. Ihan samoin kuin jos ydin­voi­ma­loi­den raken­ta­mi­nen oli­si täy­sin sään­te­le­mä­tön­tä (=ääre­tön mää­rä raken­nus­lu­pia), niin ei voi­ma­loi­ta sil­ti syn­tyi­si ääre­tön­tä määrää.

    Polii­tik­ko­jen on vai­kea päät­tää min­kä haki­jan voi­ma­la oli­si tehok­kain tai kan­nat­ta­vin. Mut­ta jos lupia myön­ne­tään “lii­kaa”, niin toden­nä­köi­ses­ti tehot­to­mim­mat haki­jat jät­tä­vät voi­ma­lan­sa raken­ta­mat­ta luvas­ta huo­li­mat­ta. Tämä oli­si toki mie­len­kiin­toi­nen tilan­ne, sil­lä yhden hank­keen raken­ta­mis­pää­tös vai­kut­taa mui­den hank­kei­den kan­nat­ta­vuu­teen. Eli jon­kin­lais­ta kyt­täys­tä oli­si var­maan odo­tet­ta­vis­sa, tai jopa voi­si käy­dä niin että jokin han­ke aloi­te­taan, mut­ta raken­ta­mi­nen kes­key­tyy alkuun­sa kun huo­ma­taan ettei sii­tä tuli­si­kaan kan­nat­ta­va. Ellei sit­ten usko kartelliteorioihin…

  3. Syöt­ta­rif­fin logiik­ka on nime­no­maan se että se tekee tuos­ta tasa­tuo­tan­nos­ta ja var­sin­kin tuu­li­voi­mas­ta kan­nat­ta­vam­paa suh­tees­sa polt­toai­neil­la tuo­tet­tuun säh­köön mitä se raja­tuo­tan­to käy­tän­nös­sä on. Tie­tyl­lä tasol­la tämä ei edes mak­sa mitään kulut­ta­jil­le kos­ka las­ke­va raja­hin­ta vas­taa­vas­ti las­kee säh­kön hin­taa. Täs­tä on myös Sak­sas­sa jon­kun ver­ran näyttöä.

    Bio­polt­toai­neil­le tai tur­peel­le (!) tuo on täy­sin vää­rä sub­ven­tion­me­ka­nis­mi, jär­ke­väm­pää oli­si sub­ven­toi­da polttoainetta.

    PTT, Pel­ler­von, jne. tut­ki­muk­sen ensim­mäien kes­kei­nen joh­to­pää­tös on muu­ten että:
    Ilmas­to­po­li­tiik­ka ja Poh­jois­mai­den lisään­ty­vä inte­graa­tio Kes­ki-Euroo­pan säh­kö­mark­ki­noi­hin luo­vat nousu­pai­net­ta säh­kön hin­taan. Kiris­ty­vä ilmas­to­po­li­tiik­ka nos­taa pääs­tö­oi­keuk­sien hin­taa, mikä kas­vat­taa raja­tuo­tan­to­muo­toi­na ole­vien hiil­tä tai öljyä käyt­tä­vien tuo­tan­to­lai­tos­ten tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sia ja säh­kön mark­ki­na­hin­taa. Säh­kön vien­ti Kes­ki-Euroop­paan nos­taa poh­jois­mai­sen säh­kön hin­taa koh­ti Keski-Euroopan
    hin­ta­ta­soa. Lisäy­din­voi­ma ei mer­kit­tä­väs­ti vaikuta
    säh­kön markkinahintaan.

    http://www.labour.fi/tutkimusjulkaisut/tutkimus/tutkimus109.pdf

  4. Kokoo­mus on mie­les­tä­ni aika suo­raan sano­nut, että ydin­säh­kön vien­ti oli­si hyvä asia.
    Puun­ja­los­tus­teol­li­suu­den alas­ajo on vähen­tä­nyt säh­kön tar­vet­ta, kuin­ka pysy­väs­ti, jää näh­tä­väk­si — sel­vää on kui­ten­kin, että enti­sel­leen se ei palaa.
    Teol­li­suus ennus­taa säh­kön­ku­lu­tuk­sen kas­vua, perus­teis­ta ei ole tietoa.
    Kokoo­mus on… jne.
    Aika sel­vä tilanne?

  5. Moro!

    Pari kom­ment­tia. Tuon +5000 MW ydin­voi­ma­ka­pa­si­tee­tin lisäk­si kan­nat­taa huo­mioi­da se mah­dol­li­suus että EU:n seu­raa­va vel­voi­te uusiu­tu­vien osal­ta koh­dis­tuu myös säh­kön tuo­tan­toon. Tätä taas voi­daan Suo­mes­sa lisä­tä vain tuu­li­voi­mal­la mer­kit­tä­viä mää­riä. Voi tul­la mie­len­kiin­toi­set ajat säh­kö­mark­ki­noi­la vaik­ka raken­tai­si­vat pari­kin lisä­kaa­pe­lia Ruot­siin ja Viroon. 

    Fen­no-Skan2 raken­ne­taan lähes puh­taas­ti OL3:n takia, tai siis niin että hii­li­lauh­de pysyy mar­gi­naa­li­tuo­tan­to­na mah­dol­li­sim­man suu­ren osan aikaa. Kun Fingri­din omis­tus muut­tuu voi olla että seu­raa­vat kaa­pe­li­ra­ken­nuk­set teh­dään eri perusteilla.

    Syöt­tö­ta­rif­fi­työ­ryh­män ehdo­tuk­ses­sa oli kan­ta että tarif­fia ei mak­set­tai­si nega­ti­vis­ten mark­ki­na­hih­to­jen aikaan. Tämä on hyvä, mut­ta voi­si leik­ku­ri toi­mia jo hie­man aiemminkin. 

    Ydin­voi­man muut­tu­va kus­tan­nus lie­nee hie­man pie­les­sä. Polt­toai­ne­kus­tan­nus on eri läh­tei­den mukaan 5–6 €/MWh ja muu­ta­ma €/MWh on muut­tu­via kus­tan­nuk­sia. Yhteen­sä kai vajaa 10 €/MWh. Asia­si­säl­lön kan­nal­ta täl­lä erol­la ei ole merkitystä.

    1. Ydin­voi­man muut­tu­vien kus­tan­nus­ten osal­ta tie­to­ni voi­vat todel­la olla van­hen­tu­nei­ta. Onhan ydin­polt­toai­neen hin­ta nous­sut aika paljon.

  6. Minun käsit­tääk­se­ni on ollut kau­an jo niin, että hidas­sää­töi­nen ener­gia tar­vit­see rin­nal­leen nopea­sää­töis­tä ener­gi­aa, että teh­taat ja koti­ta­lou­det toi­mi­si­vat ns. hyvin.

    Sil­loin kun jat­ko­so­dan jäl­keen jokia ryh­dyt­tiin val­jas­ta­maan tule­van teol­li­suu­den tar­pei­siin, niin ei tuol­loin vie­lä ollut tie­toa todel­li­ses­ta sähö­ener­gian tar­pees­ta vuon­na 2000.

    Nyt jokie­ner­gian rin­nal­le nopea­sää­töi­sek­si eran­gian läh­teek­si aja­maan ns. “huip­pu­ja”, tasai­ses­ti käy­vien ener­gia­lai­tos­ten rin­nal­le, on var­maan­kin raken­net­ta­va lisää ener­gi­aa tuot­ta­via lai­tok­sia, jot­ka ovat käyn­nis­tet­tä­vis­sä kuten “avain avai­men rei­kään ja sit­ten start-peri­aa­teel­la”, jot­ta nuo tasai­ses­ti ener­gi­aa tuot­ta­vat lai­tok­set oli­si­vat kyke­ne­viä toi­mi­maan 24 tun­tia vuo­ro­kau­des­sa jokai­nen vuorokausi.

    Uskoi­sin kui­ten­kin näin, että vii­saim­mat tuu­li­voi­man kan­nat­ta­jat asu­vat ran­ni­koil­la oma­ko­ti­ta­lois­saan, ja näin ryh­ty­vät itse omal­la akti­vi­tee­teil­laan suo­jaa­maan talouk­si­aan, raken­ta­mal­la tuu­li­voi­ma­loi­ta alueil­leen — niin kuu­lol­leen kuin lämmöilleen,

  7. Suo­meen raken­net­ta­val­la tuon­tan­to­ka­pa­si­tee­til­la ei ole käy­tän­nös­sä mitään vai­ku­tus­ta säh­kön mark­ki­na­hin­taan. Poh­kois­maat ovat jo nykyi­sin käy­tän­nös­sä sama mark­ki­na, ja sii­nä ajas­sa jos­sa tän­ne noi­ta mii­lu­ja raken­ne­taan (10 vuot­ta?), tilan­ne tulee ole­maan enem­män ja vähem­män sel­lai­nen, että olem­me myös yhte­näis­tä mark­ki­naa Kes­ki-Euroo­pan kanssa.

    Pari ydin­mii­lua menee jo nykyi­sel­lä kapa­si­tee­til­la heit­tä­mäl­lä (Suo­mi vain muut­tuu net­to­tuo­jas­ta net­to­vie­jäk­si), eikä ole syi­tä olet­taa, ettei­kö kiin­nos­tus­ta oli­si raken­taa lisää siir­to­ka­pa­si­teet­tia, jos tääl­lä ale­taan enem­män säh­köä tuottamaan.

    Kari

  8. Yksi mie­len­kiin­toi­nen seik­ka täs­sä sopas­sa on ydin­säh­kön tuon­ti Venä­jäl­tä. Täl­lä het­kel­lä tuo­daan Venä­jäl­tä käy­tän­nös­sä aina 1400 MW, kos­ka ilmei­ses­ti ko. säh­kö on todel­la halpaa.

    Yhte­nä perus­tee­na omil­le ydin­voi­ma­loil­le on esi­tet­ty sitä, että tuon­ti Venä­jäl­tä voi­daan lopet­taa. En kui­ten­kaan usko, että hal­van säh­kön tuon­ti lop­pui­si — ennem­min kan­nat­taa vie­dä säh­köä vähän kal­liim­mal­la län­teen. Ja näin toi­mi­si jopa markkinatalous.

    Ko. Venä­jän ydin­säh­kön demo­ni­soin­ti ja tuon­nin lopet­ta­mis­pu­heet ydin­voi­ma­loi­den perus­te­lui­na kuu­los­ta­vat niin täy­del­tä tuu­bal­ta. Venä­jän tuon­ti lop­puu vain, jos Venä­jäl­le tulee paha ener­gia­pu­la ja Venä­jän val­tio ei anna enää myy­dä säh­köä ulos.

  9. Kyl­lä 80-luvul­la asiat säh­kö­mark­ki­noil­la oli­vat todel­la hyvin ver­rat­tu­na­na nyky­ti­lan­tee­seen, jos­sa säh­köyh­tiöt kah­mi­vat surut­ta aivan älyt­tö­miä yli­hin­to­ja säh­kös­tä polii­tik­ko­jen ja kil­pai­lu­vi­ran­omais­ten istues­sa tum­put suorina. 

    Ennen van­haan val­tio mää­rä­si säh­kön hin­nan sil­lä, kuin­ka pal­jon se halusi osin­ko­ja Imat­ran Voi­mal­ta. Ja ne osin­ko­vaa­ti­muk­set oli­vat hyvin pienet. 

    Paras­ta oli­si, että koko säh­kö­ener­gia­sek­to­ri otet­tai­siin takai­sin jul­ki­sen val­lan kont­rol­liin taval­la tai toi­sel­la. Säh­kö­sek­to­ri ei ollen­kaan ole sove­lias ala kil­pai­lul­le, kuten useim­mat muut alat ovat.

    Tie­tyl­lä taval­la kai­ken­lais­ten syöt­tö­ta­rif­fien kehit­tä­mi­nen onkin vie­mäs­sä alaa tähän suun­taan, mut­ta aivan riit­tä­mät­tö­mäs­ti. Koko hom­ma pitäi­si ottaa sään­nös­te­lyn piiriin.

  10. Tie­ten­kin koko säh­kö­mark­ki­noi­den ydin­a­sia on entis­tä vah­vem­mat piu­hat Kes­ki-Euroop­paan. Tur­ha kuvi­tel­la, että eläm­me tääl­lä lintukodossa.

    Jos Suo­meen anne­taan säh­köyh­tiöi­den raken­taa perin­tei­seen tyy­liin kol­me ydin­voi­ma­lai­tos­ta, niin se on val­ta­va rahan­lah­joi­tus näi­den säh­köyh­tiöi­den osakkeenomistajille.

    Nyky­on­gel­ma on se, että val­tio on anta­mas­sa aivan lii­an edul­li­ses­ti ydin­voi­mayh­tiöi­den raken­taa ydin­voi­maa. Ja sehän juu­ri on se syy, mik­si nii­tä hake­muk­sia­kin on kol­me. Jos kol­me lupaa myön­ne­tään nykyi­sin löpe­röin ehdoin, niin seu­raa­vak­si meil­lä on kuusi ydin­voi­ma­lai­tok­sen lupahakemusta.

    Mark­ki­nat saa­daan pelaa­maan oikein, jos kol­me lupaa myön­ne­tään, mut­ta samal­la ydin­voi­ma­lai­tok­sil­le lai­te­taan niin kovat mak­sut, että toden­nä­köi­ses­ti aina­kin yksi jät­tää lai­tok­sen­sa raken­ta­mat­ta. Näin hoi­del­tai­siin rahaa val­tion kassaan.

    Tai vie­lä parem­pi oli­si, jos pidet­täi­siin mat­ka­vies­tin­verk­ko­jen tapaan huu­to­kaup­pa. Ensin tiu­kat kri­tee­rit ja sit­ten eni­ten mak­sa­va kri­tee­rit täyt­tä­vä sai­si luvan.

  11. Tuo läh­tö­ole­tus, että yhtä aikaa val­mis­tui­si kol­me ydin­voi­ma­laa, on aika uto­pis­ti­nen. Jos, kuten toi­von, val­tio­neu­vos­to antaa kai­kil­le haki­joil­le myön­tei­sen peri­aa­te­pää­tök­sen, voi­ma­lat raken­tui­si­vat mel­ko pit­kän ajan kuluessa.

    Tilan­ne­han on kai­kil­le inves­toi­jil­le aivan eri, onko myön­net­ty yksi vai kol­me lupaa. Jokai­nen voi aloit­taa työt yksin mah­dol­li­sim­man nopeas­ti, mut­ta jos kapa­si­teet­tia oli­si syn­ty­mäs­sä lii­kaa, niin tie­ten­kin joku jäi­si odot­ta­maan jok­si­kin aikaa. Eikä meil­lä tai­tai­si olla yhteis­kun­nas­sa resurs­se­ja­kaan vie­dä samaa raken­nus­vai­het­ta kol­mes­sa koh­tees­sa yhtä aikaa eteen­päin. Se nos­tai­si raken­ta­mis­kus­tan­nus­ta­kin. Eli mark­ki­nat kyl­lä pitä­vät huo­len sii­tä, että ihan ker­ral­la kaik­ki eivät valmistu.

    Sitä pait­si haki­joi­den skaa­la hake­muk­sis­sa on hyvin laa­ja. Kol­me lai­tos­ta ei vält­tä­mät­tä ole 5000 MW, vaan voi olla mer­kit­tä­väs­ti alempikin.

    Osmon kysy­myk­se­na­set­te­lu on sinän­sä aivan oikea. Jos säh­kön mark­ki­na­hin­ta puto­aa alas, voi­ma­loi­ta sul­je­taan muut­ti­vil­ta kus­tan­nuk­sil­taan kal­liim­mas­ta pääs­tä. Näin mark­ki­na toi­mii ja ohjaa tuo­tan­non edul­li­sim­piin lai­tok­siin ja kaik­ki saa­vat säh­köä mah­dol­li­sim­man edullisesti.

    Sekin on hyvä havain­to, että tuet vää­ris­tä­vät tätä ase­tel­maa. Jos joku tuo­tan­to­muo­to saa tuo­tan­to­tu­kea, oli se sit­ten ser­ti­fi­kaa­tin, vero­huo­jen­nuk­sen tai syöt­tö­ta­rif­fin muo­dos­sa, sen muut­tu­va kus­tan­nus ale­nee ja voi olla pit­käl­ti nega­tii­vi­nen­kin, kuten tuu­li­voi­mal­la. Nega­tii­vi­nen hin­ta tar­koit­tai­si, että kan­nat­taa teh­dä rahaa kulut­ta­mal­la säh­köä, vaik­kein oli­si tar­vet­ta­kaan. Ei aina­kaan kovin ener­gia­te­ho­kas­ta. Risu­pa­ke­tin kans­sa saa olla tark­ka­na, että ei teh­dä jotain hyvin kal­lis­ta, joka joh­taa vain tehottomuuteen.

    Jos säh­kön hin­ta pai­nuu pidenm­mäk­si ajak­si hyvin alas, sano­taan vaik­ka alle kym­me­nen euron megawat­ti­tun­nil­ta, niin var­mas­ti ydin­voi­man­kin tuo­tan­to jou­tuu jous­ta­maan. Täl­lai­nen tule­vai­suus on ris­ki ainoas­taan ener­gia-alan inves­toi­jil­le, jot­ka eivät sai­si raho­jaan takaisin. 

    Yri­tyk­set inves­toi­vat ydin­voi­maan vain sil­lä ole­tuk­sel­la, että säh­köl­lä on jat­kos­sa­kin kysyn­tää ja että säh­kön hin­ta pysyy kes­ki­mää­rin vähin­tään vii­me vuo­sien tai sitä kor­keam­mal­la tasolla.

    Ilman ydin­voi­maa tämä taso oli­si kor­keam­pi. Siir­to­yh­teyk­sis­tä esi­te­tään usein sel­lais­ta näke­mys­tä, että nii­tä oli­si help­po raken­taa ja että ne vetäi­si­vät kai­ken mah­dol­li­sen säh­kön mihin suun­taan hyvän­sä. Siir­to­verk­ko­ja­kaan ei raken­ne­ta kat­ta­maan kaik­kia mah­dol­li­sia tilan­tei­ta. Vain omal­la kapa­si­tee­til­la voim­me var­mis­taa sen, että hini­ta tääl­lä pysyy koh­tuul­li­se­na. Jos omaa kapa­si­teet­tia ei ole, olem­me aina naa­pu­rien hin­ta­ta­sos­sa tai yli. Nyt­hän säh­kö on ollut meil­le kil­pai­lu­ky­ky­te­ki­jä. Sitä ei ihan hel­pol­la kan­na­ta luovuttaa.

    On ihan hyvä havai­ta sekin, että Kes­ki-Euroo­pan hin­ta­ta­so ei ole oleel­li­ses­ti mei­tä kor­keam­pi. Asia­kas­hin­ta on, mut­ta sii­hen on muut syyn­sä. Täl­lä­kin het­kel­lä meil­le vir­taa 2000 MW tehol­la “edul­lis­ta” sak­sa­lais­ta säh­köä poh­jois­mai­hin, kun oma kapa­si­teet­tim­me ei vas­taa kysyn­tää. (Esim. http://www.nordpool.com/system/flags/power/exchange/all/). Mark­ki­na­hin­to­jen mukaan näin näyt­täi­si ole­van tilan­ne aina­kin syk­syyn asti. Lähi­vuo­si­na­kin ero on vain niu­kas­ti poh­jois­mai­den eduksi.

    On Osmon kir­joi­tuk­ses­sa pari sel­vää vir­het­tä­kin. Pydas­jär­vel­lä ei ole tur­ve­lauh­de­lai­tos­ta, tar­koit­ta­net Haa­pa­ve­den lai­tos­ta. Se käy ihan samal­la taval­la kuin muut­kin lauh­de­voi­ma­lat: sil­loin kun omis­ta­ja las­kee saa­van­sa tuo­tan­nos­ta tuottoa.

    Vesi­voi­mas­tam­me suu­rin osa on sää­del­tä­vää. “Altai­na” ovat pää­osin jär­vet, tekoal­tai­ta­han meil­lä on var­sin vähän. Lisää sää­tö­ka­pa­si­teet­tia sai­si pal­jon kun raken­net­tu­jen jokien osal­ta teh­täi­siin täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta. Yhtä kaik­ki, sää­det­tä­vää kapa­si­teet­tia tar­vi­taan jat­kos­sa­kin ja sitä enem­män, mitä enem­män olem­me tuontiriippuvia.

    Ja tuos­ta vih­jauk­ses­ta säh­köyh­tiöi­den epä­par­tio­poi­ka­mai­suu­teen. Ilman muu­ta kun vii­kon­lop­pu­na säh­kön kulu­tus vähe­nee, jotain tuo­tan­toa alen­ne­taan ja se onmuut­tu­vil­ta kus­tan­nuk­sil­taan kal­lein­ta eli lauh­de­tuo­tan­toa. On sit­ten ihan mark­ki­na­ti­lan­tees­ta kiin­ni, kuin­ka pal­jon se vai­kut­taa koko mark­ki­na­säh­kön hin­taan. Täl­lä ei ole mitään teke­mis­tä vedä­tyk­sen kanssa.

    Yli­pää­tään hyvin hel­pos­ti hei­tel­lään vih­jauk­sia säh­kön tuk­ku­mark­ki­nal­la mani­pu­loin­nis­ta, vaik­ka mitään näyt­töä ei tun­nu kenel­lä­kään olevan.

    Venä­jän tuon­nin osal­ta tilan­ne on se, että sikä­läi­set tuo­tan­to-olo­suh­teet ovat nyky­ään mei­kä­läi­siä edul­li­sem­mat. Polt­toai­neen saa pal­jon hal­vem­mal­la eikä pääs­töis­tä jou­du mak­sa­maan mitään. Lisäk­si Venä­jäl­lä on ollut yli­ka­pa­si­teet­tia myydä.

    Jat­kos­sa kun Venä­jän talous taas toi­puu, saam­me varau­tua sii­hen, että kysyn­tä siel­lä kas­vaa tar­jon­taa nopeam­min. Yli­ka­pa­si­teet­ti pur­kau­tuu. Myös­kin hin­ta­sään­te­ly siel­lä pure­taan, joten poh­jois­mai­nen säh­kö ei ole aina kal­liim­paa kuin venä­läi­nen säh­kö. Sik­si kai he esit­tä­vät raja­siir­ron kaksisuuntaistamista.

    Entä­pä jos ne kaik­ki oli­si­vat käy­tös­sä vaik­ka­pa vuon­na 2030. Täl­löin Suo­mes­sa oli­si säh­köä luultavasti

  12. Juk­ka Les­ke­lä: “Jos, kuten toi­von, val­tio­neu­vos­to antaa kai­kil­le haki­joil­le myön­tei­sen peri­aa­te­pää­tök­sen, voi­ma­lat raken­tui­si­vat mel­ko pit­kän ajan kuluessa.”

    Niin, rea­lis­tis­ta on kai aja­tel­la että kol­mas ydin­voi­ma­la val­mis­tui­si suun­nil­leen nii­hin aikoi­hin kun Lovii­sa I pois­tuu käy­tös­tä eli 2020-luvun jäl­kim­mäi­sel­lä puo­lis­kol­la. Arvo­ky­sy­mys sit­ten on kuu­luu­ko sää­te­ly täs­sä tapauk­ses­sa yhteis­kun­nal­le (kol­mea lupaa ei myön­ne­tä nyt kos­ka kaik­kea kapa­si­teet­tia ei tar­vi­ta heti) vai ener­gian­tuot­ta­jil­le (ener­giayh­tiöi­den tulee antaa itse päät­tää investointiaikataulunsa).

  13. Les­ke­lä var­maan tie­tää parem­min, mut­ta sil­ti­kin ihmet­te­len tätä: Jos joku tuo­tan­to­muo­to saa tuo­tan­to­tu­kea, oli se sit­ten ser­ti­fi­kaa­tin, vero­huo­jen­nuk­sen tai syöt­tö­ta­rif­fin muo­dos­sa, sen muut­tu­va kus­tan­nus ale­nee ja voi olla pit­käl­ti nega­tii­vi­nen­kin, kuten tuulivoimalla.

    Käsit­tääk­se­ni syöt­tö­ta­rif­fi toi­mii niin että se takaa mini­mi­hin­nan tuu­li­voi­man tuot­ta­jal­la. Mut­ta ei tämä vai­ku­ta muut­tu­vaan kus­tan­nuk­seen sinän­sä mil­lään taval­la, se on tuu­li­voi­ma­las­sa joka tapauk­ses­sa hyvin alhainen.

    1. Syöt­tö­ta­rif­fi tuu­li­voi­mal­le ei vää­ris­tä mitään, mut­ta syöt­tö­ta­rif­fi bio­voi­ma­lal­le vääristä.

  14. Täl­lä het­kel­lä Ruot­sis­sa sei­soo kol­me ydin­voi­ma­laa, Alku tal­ves­ta 2.5 voi­ma­laa, Syis­tä kiis­tel­läään, mut­ta ne sei­so­vat lai­tok­set nos­taa myös Suo­men hin­taa. Samas­sa mar­ki­nas­sa ollaan ja Venä­jäl­tä vie­dään Suo­men kaut­ta Ruot­siin aika pal­jon säh­köä, mikä on taval­lan pois Mei­dän markkinoilta.

    Niin, sei­soo­han meil­lä­kin yksi lai­tos OL3, jon­ka pitäi­si nyt­kin tuot­taa 1600MWh koko ajan. se on suu­nil­le Se mää­rä joka tuo­daan Suo­meen. Tämä unoh­de­taan jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti kai­kis­sa keskuteluissa.

    Mikä­li nämä sei­so­vat lai­tok­set oli­si töis­sä, niin säh­köyh­tiöi­den saa­ma brut­to­tu­lo säh­kös­tä, oli­si pie­nem­pi kuin nyt.

    PTT tut­ki­mus oli fen­no­voi­man anta­mil­la säh­kön­hin­noil­la las­ket­tu 30–35euroa/MWh, todel­li­nen ydi­säh­kön tuo­tan­to­kus­tan­nus oli­si noin 50–55euroa /MWh nousei­ten lai­tos hin­to­jen vuoksi.

    Jani on ihan oikes­sa tuos­ta Venä­jän säh­kös­tä, sitä tuo­daan aina kun se on halpaa.

    Haa­pa­ve­den tur­ve­säh­kö saa syöttötarifia.

    Sak­sas­sa tukit­tin syöt­tö­ta­ri­fin vai­ku­tus­ta säh­kön hin­taa, lop­pu­tu­los oli, säh­kön hin­ta ei nousut tarif­fin vuok­si, kos­ka tar­jon­ta lisän­tyi ja las­ki hintoja

    Sää­tö­säh­köä on rii­tä­väs­ti, yli­mää­räi­nen aje­taan perustutantoon.

    Se on tot­ta että säh­kön tuk­ku­hin­nan mani­pu­loin­nis­ta ei ole suo­raa näyt­töä, kos­ka se vaa­ti­si todel­la laa­jan polii­si­tut­kin­nan. Säh­kö­mark­ki­nat vain käyt­täy­ty­vät, kuin nii­tä mani­pu­loi­tai­siin. Tähän kait Puras­joen­kin tuki­mus perustui.

  15. OS: “Syöt­tö­ta­rif­fi tuu­li­voi­mal­le ei vää­ris­tä mitään, mut­ta syöt­tö­ta­rif­fi bio­voi­ma­lal­le vääristä.”

    Jos suun­ni­tel­lus­sa jär­jes­tel­mäs­sä tuu­li­voi­man syöt­tö­ta­rif­fi siir­tää ennus­ta­mat­to­muu­den kus­tan­nuk­set tuot­ta­jal­ta asiak­kail­le ja hyö­dyt nopean sää­tö­voi­man tuot­ta­jil­le, niin eikö kysees­sä ole käy­tän­nös­sä suo­ra tulon­siir­to vesi­voi­man omis­ta­jil­le ja näin mark­ki­noi­den vääristäminen ? 

    Tämä tulon­siir­to voi­si tul­la hal­vem­mak­si mitoit­ta­mal­la pikem­min­kin inves­toin­ti­tu­ki sel­lai­sek­si että tuu­li­voi­maa raken­ta­vat vain ne joil­la on val­miik­si sää­tö­voi­maa sen tuek­si, joko omas­ta takaa tai sopimusjärjestelyin.

    Ongel­ma tie­tys­ti pois­tuu pik­ku­hil­jaa kun tuu­li­voi­maa on tar­peek­si hajal­laan ja mark­ki­nat oppi­vat käsit­te­le­mään tehon­vaih­te­lu­ja paremmin.

  16. Osmo kir­joit­ti
    Syöt­tö­ta­rif­fi tuu­li­voi­mal­le ei vää­ris­tä mitään, mut­ta syöt­tö­ta­rif­fi bio­voi­ma­lal­le vääristää.

    Voi­sit­ko tar­ken­taa, en oikein ymmär­rä miten bio­voi­man syöt­tö tarif­fi vää­ris­tää. Kyse­hän on myös ilmas­to­muu­tok­sen tojun­nas­ta. Tur­ve­säh­kö ei ole bioa.

    1. Tuu­li­voi­man syöt­tö­ta­rif­fi ei vää­ris­tä voi­ma­loi­den käyt­tö­jär­jes­tys­tä, kos­ka tuu­li­voi­maa ei kan­na­ta pan­na pois pääl­tä kos­kaan. Bio­voi­ma­la pitäi­si pan­na pois pääl­tä, kun säh­köä ei tar­vi­ta, mut­ta aina­kin sen Suo­men ainoan tur­ve­voi­ma­lan syöt­tö­ta­rif­fi pitää pääl­lä vaik­ka juhannusaattona.

  17. Syöt­tö­ta­rif­fi tuu­li­voi­mal­le ei vää­ris­tä mitään, mut­ta syöt­tö­ta­rif­fi bio­voi­ma­lal­le vääristä.

    Juu, var­sin­kaan jos ei las­ke­ta mukaan nii­tä oikei­ta vaihtoehtoiskustannuksia. 

    Viron kan­ta­verk­ko­yh­tiö ihmet­te­li täs­sä taan­noin, mik­si tuu­li­voi­ma suun­nit­te­le­vat yhtiöt hake­vat lupia 4400 MWh:n tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­til­le, kun säh­kön­ku­lu­tus Viros­sa on kesän mini­mis­sä 600 MWh, tal­ven mak­si­mis­sa 1600 MWh. 

    Kun tuu­li­voi­ma­loil­le lähe­te­tään 1.000.000.000€:n las­ku kan­ta­ver­kon uudis­ta­mi­ses­ta, niin kal­liik­si tulisi. 

    Mut­ta ei tuu­li­voi­may­ri­tyk­sen tar­vit­se mitään mak­saan, las­ku jae­taan säh­kön­ku­lut­ta­jien kes­ken, täy­sin riip­pu­mat­ta mitä ener­gi­aa käyttää.

  18. Osmo:

    aina­kin sen Suo­men ainoan tur­va­vo­ma­lan syöt­tö­ta­rif­fi pitää pääl­lä vaik­ka juhannusaattona. 

    Ei se nyt ihan noin yksin­ker­tais­ta ole, lauh­de­säh­kön tuo­tan­to poh­jois­mais­sa vaih­te­lee huo­mat­ta­vas­ti (vesi­vuo­si, lämpötila/sähkölämmityksen tar­ve ja ydin­voi­man käyt­tö­as­te). Syöt­tö­ta­rif­fil­la vaan vai­ku­te­taan lauh­de­lai­tos­ten kes­ki­näi­seen ajo­jär­jes­tyk­seen siten, että jos lauh­de­säh­köä tar­vi­taan, koti­mai­nen tur­ve on etusi­jal­la kivi­hii­leen verrattuna. 

    Pek­ka
    p.s. Tur­ve­lauh­du­tus­ka­pa­si­teet­tia on muu­ta­kin kuin se mai­nit­se­ma­si Haa­pa­ve­si (joka on 155 MW, tur­ve­lauh­du­tus­ka­pa­si­teet­ti yhteen­sä n. 500 MW ja hii­li­lauh­du­tus rei­lus­ti yli 2000 MW)

  19. Jos suun­ni­tel­lus­sa jär­jes­tel­mäs­sä tuu­li­voi­man syöt­tö­ta­rif­fi siir­tää ennus­ta­mat­to­muu­den kus­tan­nuk­set tuot­ta­jal­ta asiak­kail­le ja hyö­dyt nopean sää­tö­voi­man tuot­ta­jil­le, niin eikö kysees­sä ole käy­tän­nös­sä suo­ra tulon­siir­to vesi­voi­man omis­ta­jil­le ja näin mark­ki­noi­den vääristäminen ?
    No ei ole.

    Syöt­tö­ta­rif­fi takaa että säh­kös­tä saa tie­tyn ajan, esi­mer­kik­si kym­me­nen vuot­ta, tie­tyn mini­mi­hin­nan. Eli se siir­tää ris­kin säh­kön pit­kän ajan hin­nan las­kus­ta tuu­li­voi­ma­lan omis­ta­jal­ta kulut­ta­jal­le. Omis­ta­jaa ei sinän­sä kiin­nos­ta pal­jon­ko jol­lain tie­tyl­lä ajan­het­kel­lä saa säh­kös­tä vaan pal­jon­ko sii­tä saa voi­ma­lan elin­ajan vuosittain.

    Tuo ris­ki kan­nus­taa raken­ta­maan polt­toai­neel­la toi­mi­vaa sää­tö­voi­maa, eli tekee sitä kil­pai­lu­ky­kyi­sem­pää, kos­ka sen omis­ta­ja voi sää­tää myös kulu­jaan yksin­ker­tai­ses­ti käyt­tä­mäl­lä voi­ma­laa vähem­män. Ydin‑, vesi- tai tuu­li­voi­ma­lan omis­ta­ja ei käy­tän­nös­sä voi.

  20. Jari Iho­nen kirjoitti:“Tuon +5000 MW ydin­voi­ma­ka­pa­si­tee­tin lisäk­si kan­nat­taa huo­mioi­da se mah­dol­li­suus että EU:n seu­raa­va vel­voi­te uusiu­tu­vien osal­ta koh­dis­tuu myös säh­kön tuo­tan­toon. Tätä taas voi­daan Suo­mes­sa lisä­tä vain tuu­li­voi­mal­la mer­kit­tä­viä määriä.”

    Kuka selit­täi­si, mitä mer­kit­see ja miten se oli­si yli­pää­tään mah­dol­lis­ta, että Suo­men pitäi­si lisä­tä uusiu­tu­van ener­gian osuut­ta 10%? Ydin­voi­ma on uusiu­tu­ma­ton­ta, joten jokai­nen ydin­voi­ma­la samaan aikaan kas­vat­taa uusiu­tu­van tar­vet­ta, kos­ka kysees­sä on %-osuu­det.

  21. Osmol­le vie­lä lisää tur­peen syöttötariffista:

    Fingri­din sivuil­ta näkee kuin­ka syöt­tö­ta­rif­fi on toteutunut.
    Vuo­sien 2008–2010 mak­sa­tus­kausi­na syöt­tö­ta­rif­fi on tuot­ta­nut tur­ve­voi­ma­loil­le vain yhte­nä kuu­kau­te­na (hel­mi­kuu 2008 ja sil­loin­kin vain 150000 EUR kai­kil­le lai­tok­sil­le yhteensä).
    Syy­nä on ollut kivi­hii­len kor­kea hinta.

    Joten ei se Haa­pa­ve­den lai­tos juhan­nuk­sia käy aina­kaan syöttötariffituloilla.
    Lähdeviite:
    http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/palvelut/turpeen_syottotariffi/

  22. Poh­jois­mai­nen säh­kö­mark­ki­na Nord Pool on sii­tä eri­koi­nen mark­ki­na­paik­ka, että sen kau­pan­käyn­nin osal­li­set toi­mi­vat yhtä jul­ki­ses­ti kuin vapaa­muu­ra­rit. Ruot­sis­sa on ihan aihees­ta käy­ty kipak­kaa jul­kis­ta kes­kus­te­lua NP:n raken­teel­li­sis­ta ongel­mis­ta eli sii­tä kuin­ka läpi­nä­ky­mät­tö­mäs­ti hin­nat lopun päi­ten muo­dos­tu­vat. Var­maa on vain se, että suu­ril­le säh­kö­pe­lu­reil­le Vat­ten­fal­lil­le ja For­tu­mil­le NP:n tah­dit­ta­ma hin­ta­ru­let­ti on setelipaino.

    Jos tämä poh­jois­mai­nen säh­kö­mark­ki­na toi­mi­si avoi­mem­min ja siir­to­ka­pa­si­teet­tia oli­si hive­nen enem­män, ei tar­vit­si­si kes­kus­tel­la kol­men uuden ydin­voi­ma­lan raken­ta­mi­ses­ta Suomeen.

    Niis­tä viher­säh­kön tukiai­sis­ta eli syöt­tö­ta­rif­feis­ta sen ver­ran, että mie­luum­min oli­sin nii­tä ilman. Kulut­ta­ja­han ne tuet lopul­ta mak­saa joka tapauk­ses­sa. Jos tukea nyt kui­ten­kin pitää, niin hoi­de­taan hom­ma vero­vä­hen­nyk­se­nä, nii­tä kun alkaa olla jo lii­an vähän. Eli kai­kel­le säh­köl­le ensin kova vero, mut­ta viher­säh­köä käyt­tä­vät voi­si­vat vähen­tää vero­tuk­ses­saan tie­tyn siivun.

    Ja kun näi­hin veroi­hin pääs­tiin, niin muis­tut­tai­sin sii­tä, mikä oikeas­ti on monien säh­kö­voi­ma­loi­den bis­nes. Sehän on vero­jen mak­su sijain­ti­kun­nil­le. Esi­mer­kik­si Kemi­jo­ki Oy mak­saa kiin­teis­tö­ve­ro­ja kol­man­nek­sen liikevaihdostaan.

  23. Kuka selit­täi­si, mitä mer­kit­see ja miten se oli­si yli­pää­tään mah­dol­lis­ta, että Suo­men pitäi­si lisä­tä uusiu­tu­van ener­gian osuut­ta 10%? Ydin­voi­ma on uusiu­tu­ma­ton­ta, joten jokai­nen ydin­voi­ma­la samaan aikaan kas­vat­taa uusiu­tu­van tar­vet­ta, kos­ka kysees­sä on %-osuu­det.”

    Täl­lä het­kel­lä las­ken­ta tapah­tuu ener­gian lop­pu­ku­lu­tuk­ses­ta ja säh­kö ei ole eril­li­se­nä vel­voit­tee­na, vaan sii­tä on vain tiet­ty tavoi­te olemassa.

    Siten tuon 10% lisäys onnis­tuu vaik­ka OL3 raken­ne­taan. Inves­toin­ti­ha­luk­kuus sääs­töön ja uusiu­tu­viin toki las­kee, mut­ta mer­ki­tys ei ole kovin dramaattinen. 

    Tar­kas­tel­taes­sa asi­aa hie­man eteen­päin ja laa­jem­min voi­daan havai­ta että EU:ssa pää­osa mais­ta täyt­tää vel­voit­teen­sa vuo­teen 2020 ns. uusia uusiu­tu­via (tuu­li­voi­ma, aurin­ko jat­kos­sa) lisää­mäl­lä. Havait­se­vat ehkä että muka­na on vapaa­mat­kus­ta­jia, jot­ka koit­ta­vat pääs­tä mah­dol­li­sim­man pie­nin kus­tan­nuk­sin pää­osin uusiu­tu­vaa läm­pöä lisää­mäl­lä. Tämän jäl­keen tulee­kin seu­raa­viin vel­voit­tei­siin %-osuus säh­kön tuotannolle. 

    Tämän var­sin toden­nä­köi­sen ske­naa­rion tuo­mi­nen jul­ki­seen kes­kus­te­luun oli­si perus­tel­tua. Sil­lä on nimit­täin mel­koi­sia vai­ku­tuk­sia sii­hen mil­lai­nen on ydin­voi­man vai­ku­tus kansantaloudellemme.

  24. Minä en ymmär­rä mik­sei tuu­li­voi­ma­loi­hin voi­tai­si lait­taa mukaan elektrolyysi/vetykennolaitteistoja. Näil­lä ja sää­tö­tek­nii­kal­la saa­tai­siin var­maan­kin aika pit­käl­ti eli­mi­noi­tua vaih­te­lut nii­den energiantuotannossa.

  25. Minä en ymmär­rä mik­sei tuu­li­voi­ma­loi­hin voi­tai­si lait­taa mukaan elektrolyysi/vetykennolaitteistoja. Näil­lä ja sää­tö­tek­nii­kal­la saa­tai­siin var­maan­kin aika pit­käl­ti eli­mi­noi­tua vaih­te­lut nii­den energiantuotannossa.
    Sen takia että elekt­ro­lyy­sin hyö­ty­suh­de on jotain 50%. Tuo­tan­non vaih­te­lut, kuten voi­ma­loi­den sei­so­kit tai tuu­li­voi­mal­la tyy­net päi­vät, on toki ongel­ma mut­ta hoi­det­ta­vis­sa vaik­ka vesi­voi­mal­la. Isom­pi ongel­ma on suu­ri kysyn­nän kausi­vaih­te­lu (suu­rus­luok­kaa 7 — 15GW Suo­mes­sa), var­sin­kin ydin­voi­mal­le mut­ta myös tuu­li­voi­mal­la, joka tosin tuot­taa kes­ki­mää­rin parem­min tal­vel­la. Säh­kö­läm­mi­tyk­ses­tä pitäi­si pääs­tä eroon niin nuo ei sää­det­tä­vät tuo­tan­to­muo­dot oli­si kilpailukykyisempiä.

  26. Olen ihme­tel­lyt jo pit­kään, että kova­ta­soi­sim­mat­kaan asian­tun­ti­jat, jot­ka jul­ki­suu­des­sa ovat yleen­sä äänes­sä, eivät ota huo­mioon sitä, että säh­kö ei ole enää pelk­kä bulkkituote.

    Ekoe­ner­gia-mer­kit­ty­nä, tuu­li­voi­ma­na, vesi­voi­ma­na, puusäh­kö­nä, vih­reä­nä säh­kö­nä jne… myy­dyt säh­kö­tuot­teet paran­ta­vat näi­den ener­gia­muo­to­jen kannattavuutta.

    Tämän vai­ku­tuk­sen tuli­si nyky­ään näkyä myös Nord­poo­lis­sa aina­kin puul­la tuo­te­tun säh­kön osal­ta. Täl­lai­sen lai­tok­sen tuo­tan­toa kan­nat­taa tar­jo­ta pörs­siin alle todel­li­sen tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sen eten­kin, jos sen kapa­si­teet­ti alkaa olla lopuil­laan. Pörs­sis­tä saa­mat­ta jää­nyt hin­ta voi­daan kat­taa muu­al­ta tule­va­na “vih­reä­nä arvona”.

    Ympä­ris­tö­mer­kin­näl­lä on myös kiin­nos­ta­va vai­ku­tus eri vesi­voi­ma­loi­den ja tuu­li­voi­ma­loi­den kes­ki­näi­seen tuot­toon. Ympä­ris­tö­mer­kit­ty­nä myy­ty vesi- tai tuu­li­voi­ma on arvok­kaam­paa kuin “nor­maa­li vesi- tai tuulivoima”.

    Ajoit­tain myös vesi­säh­kön osta­mi­seen liit­ty­väs­tä kri­tii­kis­tä “kovil­ta­kin asian­tun­ti­ja­ta­hoil­ta” tun­tuu unoh­tu­van, että vesi­säh­kön ostol­la on esi­mer­kik­si kivi­hii­len ja tur­peen kan­nat­ta­vuut­ta hei­ken­tä­vä vai­ku­tus. Kun seka­säh­kö­mark­ki­na pie­ne­nee kysyn­nän siir­tyes­sä “vih­rei­siin tuot­tei­siin”, vai­kut­taa tämä las­ke­vas­ti seka­säh­kön hin­taan. Kos­ka seka­säh­kös­tä saa­daan kulut­ta­jal­ta hei­kom­pi hin­ta, ei esi­mer­kik­si kivi­hii­lel­lä ja tur­peel­la tuo­tet­tua säh­köä voi myy­dä enti­seen hin­taan pörs­siin. Pörs­si­hin­taa on siis nostettava.

    Jot­ta sai­sit­te käsi­tyk­sen sii­tä, mitä uusiu­tu­vaa oikein voi myy­dä ympä­ris­tö­mer­kit­ty­nä, niin kan­nat­taa tutus­tua Ekoe­ner­gian kri­tee­rei­hin tääl­lä: http://www.ekoenergia.fi/energiantuottajille/kriteerit

    Suo­men luon­non­suo­je­lu­liit­to muu­ten tavoit­te­lee 10–20 vuo­den aika­pers­pek­tii­vil­lä sitä, että suo­ma­lai­ses­ta säh­kös­tä yli 50% myy­täi­siin ympä­ris­tö­mer­kit­ty­nä ja tapa leviäi­si säh­kö­mark­ki­noi­den avau­tues­sa myös muu­al­le maa­il­maan ehkä saman brän­din alla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.