Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.3.2010

Tsätä kok­ouk­ses­ta pitäisi selvitä puo­lessa tunnissa.

Tul­vas­trate­gia

Pöy­dältä, kyse on riit­tääkö kolme metriä ja kauanko.

Lausun­not Hert­toniemen kaavamuutoksesta

Abra­ham Wet­tern­in­tien Sor­vaa­jakadun kulmakortteli

Tämä on käsitel­ty 17.9. 2009. Lausun­to­jen poh­jal­ta pieniä tark­istuk­sia lähin­nä melun vuok­si. Asun­to­ja tulee.

Lausun­to tiesu­un­nitel­mas­ta Kehä I:n paran­tamis­su­un­nitel­mas­ta Hämeen­lin­nan­väylän eri­ta­soli­it­tymän kohdalla. 

Taas menee 3,85 miljoon­aa. Tämä Ke4hä I:n remont­ti tulee pien­inä palasi­na, eikä kokon­aishin­nas­ta oikein pääse selvyy­teen. Val­tio mak­saa. Lausun­to myön­teinen. Tulee vähän meluaitaa.

Ei alu­mi­in­isia ikku­nan­pokia Tiirasaarentielle

Asun­to-osakey­htiö pyytää lupaa vai­h­taa ikkunare­mon­tis­sa puiset pokat alu­mi­in­isil­la. Viras­to ei puol­la. Lausun­to on pyy­det­ty viras­tol­ta, joten se on meille tiedok­si. Toki voimme siitä jotain älähtää, jos aihet­ta ilmenee.

Lausun­to luon­non­suo­jelu­alueen perus­tamis­es­ta Östersundomiin

Maan­omis­ta­ja pyytää maataan suo­jeltavak­si. Alueelle on perustet­tu arbore­tum. Ei muu­ta ongel­maa kuin että alue rajau­tuu tiehen, joka on tarkoi­tus lev­en­tää. Lev­en­tämistä varten maa­ta voidaan ottaa kor­vauk­set­ta maan­omis­ta­jil­ta. Tämän jäl­keen se pitäisi ottaa kokon­aan naa­purien puolelta. Lausun­nos­sa e3hdotetaan alueen suo­jelemista asemakaavalla.

6 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.3.2010”

  1. Luopukaa mielum­min kaupunkisu­un­nit­telus­ta kokon­aan ja raken­nus­lu­vat aivan vapaiksi. 

    Ain­oi­ta joi­ta on syytä valvoa on val­tio­ta ja kun­taa ja näi­den han­kkei­ta. Kansalaisille vapaak­si rak­en­taa miten huvit­taa tontillaan..

    Kuulin suurek­si häm­mästyk­seni miten, anteek­si ruot­siani, anal­re­ten­ti­ivistä se voi olla. Eli kaup­pakeskuk­seen suun­nitel­laan tilako­htais­es­ti mitä kaup­paa siinä saa olla… ja jos ei löy­dy den alan fir­maa joka halu­aisi tilan se saa sit­ten seistä tyhjänä!
    Arvaap­pa huviksesi kuka mak­saa siitä lystistä..

  2. Ei alu­mi­in­isia ikku­nan­pokia Tiirasaarentielle
    Asun­to-osakey­htiö pyytää lupaa vai­h­taa ikkunare­mon­tis­sa puiset pokat alu­mi­in­isil­la. Viras­to ei puol­la. Lausun­to on pyy­det­ty viras­tol­ta, joten se on meille tiedok­si. Toki voimme siitä jotain älähtää, jos aihet­ta ilmenee.

    Nyky­isin alu­mi­iniset pokat näyt­tävät aivan yhtä hyviltä kuin puisetkin ja ovat taku­ul­la energiatehokkaammat. 

    Halu­aisin kuul­la peruste­lut. Pelkkä kaupunkiku­valli­nen argu­ment­ti ei kyl­lä ole kovin vah­va etenkin kun ener­giate­hokku­u­den paran­t­a­mi­nen pitäisi olla aidosti tavoite.

  3. “Nyky­isin alu­mi­iniset pokat näyt­tävät aivan yhtä hyviltä kuin puisetkin ja ovat taku­ul­la energiatehokkaammat”

    Näyt­tävät kyl­lä ihan hyviltä, mut­ta ener­giate­hokku­ud­es­ta ei ole kyse, vaan ain­oas­taan imagos­ta, ulkonäkö ei juurikaan muutu.
    Jotenkin tuon voi vielä ymmärtää keskus­tan arvotaloissa.

    Yleen­sä ohjeil­la ja määräyk­sil­lä pyritään paran­ta­maan laat­ua, nyt toim­i­taan päinvastoin.
    Tehokas­vate­tun raken­nus­pu­un laatu on nykyään niin huonoa, ettei se sovel­lu ikku­nan ulkopokaan, valitettavasti.
    Karmeis­sa ja ulkopokissa pitäisikin käyt­tää alu­mi­inip­in­nan sijaan jotain arvop­u­u­ta, mut­ta se onkin kustannuskysymys.
    Osal­lis­tu­uhan kaupun­ki myös niihin lisäkustannuksiin ?.

    Olisiko kuitenkin kohtu­ullista antaa yhtiön asen­taa yksi malli-ikku­na ja tehdä päätös vas­ta sen perusteella.

    Älähtäkää edes vähän, tun­tuu kohtuuttomalta

  4. JiiPee: “…Yleen­sä ohjeil­la ja määräyk­sil­lä pyritään paran­ta­maan laat­ua, nyt toim­i­taan päinvastoin…”

    Ai raken­nus­määräyk­sil­lä vai? 😀 😀 😀

  5. Voi kumpa Tiirasaar­en­tiekin olisi huoltomaalail­lut ikkunoitaan edes joskus, niin alku­peräiset voisi­vat jäädä edelleen ja iäk­si. Asen­nemuu­tos (ja arvo­muu­tos) van­ho­jen säi­lyt­tämisek­si on vih­doinkin alka­nut ja suurim­mat vai­h­tovim­mat toiv­ot­tavasti takana päin. Näitä jo vai­h­tanei­ta voidaan tutkia sit­ten yhdessä lähin­nä kestävyys ja ekol­o­gisu­us mielessä 15v päästä. Tuokin vai­h­tovim­ma on tart­tunut taa­tusti jostain lähi­talosta, liekö kateutta?

    Kum­ma käsi­tys ener­giate­hokku­ud­es­ta. Läh­es aina kor­vausil­man vai­h­to nos­taa läm­mi­tyskus­tan­nuk­sia 10–15% ja vedontunne vie mukavu­u­den. Ja kaik­keen tuo­hon­han saa vielä ener­gia-avus­tus­ta 20% kus­tan­nuk­sista?? Liian usein esteet­tiset arvot voit­ta­vat oikeat arvot. Kyl­lä pieni pati­na kuu­luu van­hoi­hin taloihin.

    Mik­si Tukhol­mas­sa 95% kaik­ista ker­rostaloista naut­tii edelleen alku­peräi­sistä ikkunoista. Helsingis­sä vain julkiset laitokset.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.