Tsätä kokouksesta pitäisi selvitä puolessa tunnissa.
Tulvastrategia
Pöydältä, kyse on riittääkö kolme metriä ja kauanko.
Lausunnot Herttoniemen kaavamuutoksesta
Abraham Wetternintien Sorvaajakadun kulmakortteli
Tämä on käsitelty 17.9. 2009. Lausuntojen pohjalta pieniä tarkistuksia lähinnä melun vuoksi. Asuntoja tulee.
Lausunto tiesuunnitelmasta Kehä I:n parantamissuunnitelmasta Hämeenlinnanväylän eritasoliittymän kohdalla.
Taas menee 3,85 miljoonaa. Tämä Ke4hä I:n remontti tulee pieninä palasina, eikä kokonaishinnasta oikein pääse selvyyteen. Valtio maksaa. Lausunto myönteinen. Tulee vähän meluaitaa.
Ei alumiinisia ikkunanpokia Tiirasaarentielle
Asunto-osakeyhtiö pyytää lupaa vaihtaa ikkunaremontissa puiset pokat alumiinisilla. Virasto ei puolla. Lausunto on pyydetty virastolta, joten se on meille tiedoksi. Toki voimme siitä jotain älähtää, jos aihetta ilmenee.
Lausunto luonnonsuojelualueen perustamisesta Östersundomiin
Maanomistaja pyytää maataan suojeltavaksi. Alueelle on perustettu arboretum. Ei muuta ongelmaa kuin että alue rajautuu tiehen, joka on tarkoitus leventää. Leventämistä varten maata voidaan ottaa korvauksetta maanomistajilta. Tämän jälkeen se pitäisi ottaa kokonaan naapurien puolelta. Lausunnossa e3hdotetaan alueen suojelemista asemakaavalla.
Luopukaa mielummin kaupunkisuunnittelusta kokonaan ja rakennusluvat aivan vapaiksi.
Ainoita joita on syytä valvoa on valtiota ja kuntaa ja näiden hankkeita. Kansalaisille vapaaksi rakentaa miten huvittaa tontillaan..
Kuulin suureksi hämmästykseni miten, anteeksi ruotsiani, analretentiivistä se voi olla. Eli kauppakeskukseen suunnitellaan tilakohtaisesti mitä kauppaa siinä saa olla… ja jos ei löydy den alan firmaa joka haluaisi tilan se saa sitten seistä tyhjänä!
Arvaappa huviksesi kuka maksaa siitä lystistä..
Victor, ettei nyt kuitenkin olisi kauppakeskuksen omistajan asettama ehto?
Ei alumiinisia ikkunanpokia Tiirasaarentielle
Asunto-osakeyhtiö pyytää lupaa vaihtaa ikkunaremontissa puiset pokat alumiinisilla. Virasto ei puolla. Lausunto on pyydetty virastolta, joten se on meille tiedoksi. Toki voimme siitä jotain älähtää, jos aihetta ilmenee.
Nykyisin alumiiniset pokat näyttävät aivan yhtä hyviltä kuin puisetkin ja ovat takuulla energiatehokkaammat.
Haluaisin kuulla perustelut. Pelkkä kaupunkikuvallinen argumentti ei kyllä ole kovin vahva etenkin kun energiatehokkuuden parantaminen pitäisi olla aidosti tavoite.
“Nykyisin alumiiniset pokat näyttävät aivan yhtä hyviltä kuin puisetkin ja ovat takuulla energiatehokkaammat”
Näyttävät kyllä ihan hyviltä, mutta energiatehokkuudesta ei ole kyse, vaan ainoastaan imagosta, ulkonäkö ei juurikaan muutu.
Jotenkin tuon voi vielä ymmärtää keskustan arvotaloissa.
Yleensä ohjeilla ja määräyksillä pyritään parantamaan laatua, nyt toimitaan päinvastoin.
Tehokasvatetun rakennuspuun laatu on nykyään niin huonoa, ettei se sovellu ikkunan ulkopokaan, valitettavasti.
Karmeissa ja ulkopokissa pitäisikin käyttää alumiinipinnan sijaan jotain arvopuuta, mutta se onkin kustannuskysymys.
Osallistuuhan kaupunki myös niihin lisäkustannuksiin ?.
Olisiko kuitenkin kohtuullista antaa yhtiön asentaa yksi malli-ikkuna ja tehdä päätös vasta sen perusteella.
Älähtäkää edes vähän, tuntuu kohtuuttomalta
JiiPee: “…Yleensä ohjeilla ja määräyksillä pyritään parantamaan laatua, nyt toimitaan päinvastoin…”
Ai rakennusmääräyksillä vai? 😀 😀 😀
Voi kumpa Tiirasaarentiekin olisi huoltomaalaillut ikkunoitaan edes joskus, niin alkuperäiset voisivat jäädä edelleen ja iäksi. Asennemuutos (ja arvomuutos) vanhojen säilyttämiseksi on vihdoinkin alkanut ja suurimmat vaihtovimmat toivottavasti takana päin. Näitä jo vaihtaneita voidaan tutkia sitten yhdessä lähinnä kestävyys ja ekologisuus mielessä 15v päästä. Tuokin vaihtovimma on tarttunut taatusti jostain lähitalosta, liekö kateutta?
Kumma käsitys energiatehokkuudesta. Lähes aina korvausilman vaihto nostaa lämmityskustannuksia 10–15% ja vedontunne vie mukavuuden. Ja kaikkeen tuohonhan saa vielä energia-avustusta 20% kustannuksista?? Liian usein esteettiset arvot voittavat oikeat arvot. Kyllä pieni patina kuuluu vanhoihin taloihin.
Miksi Tukholmassa 95% kaikista kerrostaloista nauttii edelleen alkuperäisistä ikkunoista. Helsingissä vain julkiset laitokset.