Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.3.2010

Tul­va­stra­te­gia

Stra­te­gias­sa varau­du­taan tul­va­huip­pui­hin, jot­ka ovat 2,3 met­riä nykyi­sen kes­ki­me­ren­pin­nan ylä­puo­lel­la. Kos­ka myrs­kyt ja mata­la­pai­neet voi­vat nos­taa het­kel­li­ses­ti meren­pin­taa liki kak­si met­riä, ei täs­sä ole pal­jon sijaa ilmas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä joh­tu­val­le meren­pin­nan nousul­le. Lisä­sim­me­kin pää­tös­esi­tyk­seen jotain sel­lais­ta, että ennus­teet meren­pin­nan nousus­ta ovat pit­käl­lä aika­vä­lil­lä erit­täin epä­var­mo­ja. Sik­si tulee sel­vit­tää, miten kau­pun­ki voi varau­tua meren­pin­na­no­len­nai­ses­ti suu­rem­paan nousuun.

Täs­sä ilme­ne­se ylei­nen psy­ko­lo­gi­nen seik­ka, että jos jokin fak­ta on omien pyr­ki­mys­ten kan­nal­ta epä­miel­lyt­tä­vä, sen ole­mas­sao­lo unoh­de­taan tai kiis­te­tään. Tämän­het­ki­sen käsi­tyk­sen mukaan meren­pin­ta nousee yli met­rin noin vii­den pro­sen­tin toden­nä­köi­syy­del­la vuo­si­sa­dan lop­puun men­nes­sä ja seu­raa­van vuo­si­sa­dan aika­na pal­jon enem­män.  Näin isoon ris­kiin on kyl­lä syy­tä varau­tua. Toden­nä­köi­syys, että Suo­mi jos­kus tar­vit­si­si Hor­net­te­ja johon­kin on pal­jon pie­nem­pi, mut­ta sil­ti ne on hankittu.

Laut­ta­saa­ren ikkunat

Suo­je­luh­den­ki­set kaa­voit­ta­jat eivät halua suos­tua puu­ik­ku­noi­den alu­mii­ni­siin jäljitelmiin.

Talo on ollut raken­nus­kiel­los­sa vuo­des­ta 1999 suo­je­lu­kaa­van teke­mis­tä var­ten. Tämä oli meil­lä nyt vain­tie­dok­si. Pää­tet­tä­väk­si se tulee, kun itse suo­je­lu­kaa­va tulee käsiteltäväksi.

Lasusun­to luon­non­suo­je­lua­lu­een perus­ta­mi­ses­ta Östersundomiin

Lausun­to muu­tet­tiin vähän suo­je­lu­myön­tei­sem­mäk­si. Maa­no­mis­ta­ja halu­aa suo­jel­la peru­ta­man­sa arbo­re­tu­min, mut­ta ongel­ma­na on edes­sä ole­va tien leven­tä­mi­nen. Tämä pitäi­si suo­je­lu­mää­räyk­sis­sä sal­lia, jot­ta suo­je­lu ei tapah­tui­si naa­pu­ri­ton­tin vahingoksi.

Muut asiat meni­vät yksi­mie­li­ses­ti, siis esi­mer­kik­si vuo­kra­ta­lo­kaa­va Abra­ham Wet­te­rin tiel­le Hert­to­nie­meen, Kehä I:n paran­ta­mi­nen, tulos­bud­jet­ti ja lausun­not aloitteista.

28 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.3.2010”

  1. Osmo: “…ennus­teet meren­pin­nan nousus­ta ovat pit­käl­lä aika­vä­lil­lä erit­täin epävarmoja…kaupunki voi varau­tua meren­pin­na­no­len­nai­ses­ti suu­rem­paan nousuun…”

    Tuo on hyvä point­ti. Varau­tu­mi­ses­sa tulee ottaa huo­mioon alu­eel­le aje­tel­lun raken­nus­kan­nan kuvi­tel­tu elin­kaa­ri: 25, 50 tai 100 vuot­ta. Ensin­mai­ni­tus­sa tapauk­ses­sa voi­daan käy­tän­nös­sä antaa raken­nus­lu­vat vaik­ka suo­raan rantaa.

    Kos­ka, kuten Osmo tote­si, ei ole sel­vää kuvaa tule­vai­suu­des­ta, on syy­tä vaa­tia myös toi­sen suun­tai­nen arvio. Miten kau­pun­ki varau­tuu meren­pin­nan olen­nai­seen laskemiseen? 😉

  2. Mik­set­te ase­ta saman­tien 10 met­rin rajaa kai­kil­le uusil­le raken­nuk­sil­le? Sil­loin­han sel­vit­täi­siin aika pit­käl­le. Alem­mak­si raken­ta­vat tie­täi­si­vät ris­kit poik­keus­lu­vis­saan. Eikö muu­ten nii­tä Tans­kan sal­mia sai­si padot­tua? En tosin tie­dä, kuin­ka kor­kea koko Tans­ka on. Aika ala­val­ta vai­kut­ti, kun sitä aja­lin aikanaan,

  3. Suo­je­luh­den­ki­set kaa­voit­ta­jat eivät halua suos­tua puu­ik­ku­noi­den alu­mii­ni­siin jäljitelmiin.

    Talo on ollut raken­nus­kiel­los­sa vuo­des­ta 1999 suo­je­lu­kaa­van teke­mis­tä var­ten. Tämä oli meil­lä nyt vain­tie­dok­si. Pää­tet­tä­väk­si se tulee, kun itse suo­je­lu­kaa­va tulee käsiteltäväksi.

    11 vuot­ta raken­nus­kiel­los­sa? Miten voi kaa­van teko kes­tää noin kau­an ? Eikö tuo ole jo omai­suu­den­suo­jan alai­nen asia? 

    Noil­la viran­omai­sil­la on lii­kaa val­taa, jos ne voi­vat pan­ta­ta asioi­ta 11 vuot­ta ilman sank­tioi­ta. Ja oli­si hyvä jos he tuli­si­vat nyky­ai­kaan noi­den poka­vaa­ti­mus­ten­sa kans­sa, tai sit­ten mak­sa­koon aiem­mas­sa replys­sä esi­te­tyn erotuksen.

  4. Tuo on hyvä point­ti. Varau­tu­mi­ses­sa tulee ottaa huo­mioon alu­eel­le aje­tel­lun raken­nus­kan­nan kuvi­tel­tu elin­kaa­ri: 25, 50 tai 100 vuot­ta. Ensin­mai­ni­tus­sa tapauk­ses­sa voi­daan käy­tän­nös­sä antaa raken­nus­lu­vat vaik­ka suo­raan rantaa.”

    Hel­sin­gis­sä alkaa olla jo raken­nus­kan­taa, jon­ka ikä on 100 vuot­ta (mm Kruu­nun­ha­ka) ja pal­jon sel­lais­ta, jon­ka ikä on 80 vuot­ta (mm Töö­lö). Eikä nii­den pur­ka­mi­seat ole kuullut.…

    Ei tul­va­ra­ja mer­kit­se vain, että veden kes­ki­pin­ta nousee. Mata­la­pai­neel­la ja myrs­kyl­lä vesi on nous­sut Kaup­pa­to­ril­le, ja raken­nuk­sia on suo­jat­tu keräys­pa­pe­ri­paa­lein. Veden­pin­nan nousu vai­kit­taa myös vie­mä­röin­tiin. Vähän kur­jaa jos sade­vet­ta jou­du­taan pump­paa­maan ylöspäin…

  5. Mie­len­kiin­tois­ta, ken elää se näkee.

    Pari point­tia:
    1) Maan­nouse­ma Hel­sin­gis­sä, oli­si­ko n. 35cm / 100v (onko jol­lain tark­ka luku?) hel­pot­taa ris­ke­jä osal­taan, vai onko tämä sisäl­ly­tet­ty jo skenaarioon?

    2) Tär­keä point­ti tuo vie­mä­röin­ti, vie­mä­ri­ver­kos­toa on vai­kea alkaa uusi­maan laa­jas­sa mitas­sa vaik­ka todel­la mones­sa kiin­teis­tös­sä ensi­hait­ta rajo­jen yli nous­sees­ta meren­pin­nas­ta on kel­la­ri­ti­lo­jen lat­tia­kai­vos­ta nouse­va vie­mä­ri­ve­si, ei suin­kaan lai­nei­den lipla­tus kotiovella

  6. Anteek­si off­to­pic, mut­ta mitä kaut­ta kau­pun­kiin pitää ottaa yhteyt­tä että pyö­räi­ly­lyn pää­väy­lät sai­si aurat­tua vie­lä tämän tal­ven aikana?

  7. Toi tul­va­vyö­hyk­kei­den kaa­voi­tus on oma sää­tön­sä. Esi­mer­kik­si Lam­mas­saa­res­sa, jos­sa äiti­ni mök­ki on, on se nyt se alue kaa­voi­tet­tu tul­va-alu­eek­si ja mök­ki pitäi­si siir­tää. Todel­li­suu­des­sa sii­nä ei ole otet­tu huo­mioon maan­pin­nan muo­toa ja mök­ki on niin kor­keal­la, että vesi saa aika pal­jon nous­ta jot­ta se ylet­tyy rap­pusil­le asti. Se ei ole kos­kaan nous­sut lähel­le­kään sitä. Nyt sit­ten tän ilmas­to­muu­tok­sen takia mök­ki pitää siir­tää. Saa vesi saa nous­ta mon­ta met­riä ennen kuin se ylet­tyy rap­pusil­le, sii­tä vie­lä mök­kiin asti on matkaa.

    Täm­mö­siin tou­hui­hin tää ilmas­to­muu­tos ajaa ihmi­siä, kun mök­ke­jä pitää ruve­ta siirtelemään.

  8. Ant­ti, var­maan raken­nus­vi­ras­toon, hel.fi/hkr

    Nord­lin, kuu­los­taa käsit­tä­mät­tö­mäl­tä. Se että tul­va-alu­eel­le ei saa raken­nus­lu­paa on sel­vää, mut­ta en minä nyt ymmär­rä mik­si ole­mas­sao­le­via raken­nuk­sia pitäi­si siir­tää aina­kaan omis­ta­jan tah­don vastaisesti.

  9. Jor­ma Nordlin:
    “Toi tul­va­vyö­hyk­kei­den kaa­voi­tus on oma sää­tön­sä. Esi­mer­kik­si Lam­mas­saa­res­sa, jos­sa äiti­ni mök­ki on, on se nyt se alue kaa­voi­tet­tu tul­va-alu­eek­si ja mök­ki pitäi­si siirtää.”

    En oikein ymmär­rä. Käsit­tääk­se­ni ole­ma­sao­le­vat raken­nuk­set saa­vat jää­dä pai­koil­leen, mut­ta uusia ei saa raken­taa tul­vaa­ran pii­riin.- Tar­koit­taa­ko siis Hel­sin­gin Lam­mas­saar­ta Vanhankaupunginlahdella? 

    En tien­nyt­kään: siel­lä on yksi iso huvi­la, olet­tai­sin että yhteis­käy­tös­sä ja kai­kes­ta päät­täen täyn­nä pien­tä mök­kiä. Saa­ri on yllät­tä­vän kor­kea. 10 m käy­rä on vie­lä kau­ka­na kes­kus­ta­ta ja kor­kein koh­ta lie­nee yli 20 metriä.

  10. Mark­ku:

    Hel­sin­gis­sä alkaa olla jo raken­nus­kan­taa, jon­ka ikä on 100 vuot­ta (mm Kruu­nun­ha­ka) … Eikä nii­den pur­ka­mi­seat ole…

    Tuo pitää paik­kan­sa. Kuten huo­ma­sit idea­ni on, että suun­ni­tel­lun raken­nus­kan­nan elin­kaa­ri arvioi­da: 25, 50 vai 100vv. Nyt teh­dyt talot on mel­kein poik­keuk­set­ta aikaa sit­ten puret­tu, kun par­hai­ta Töö­lön ja Kru­ni­kan run­ko­ja kor­ja­taan yhä uudes­taan. Eli kevyt raken­ta­mienn ran­taan on täy­sin mahdollista.

    Toi­nen tapa raken­taa suo­raan ran­taan on käyt­tää pont­too­ne­ja alus­toi­na. Sil­loin ran­ta­ton­tin osta­nut on lähel­lä vet­tä, vaik­ka veden­pin­ta vähän las­ki­si­kin. Sil­loin eivät hait­taa edes nopeat het­kel­li­set vaihtelut.

    Ant­ti:

    …että pyö­räi­ly­lyn pää­väy­lät sai­si aurat­tua vie­lä tämän tal­ven aikana?

    Älä unta näe 😀 Kat­se­lin tuos­sa lumi­töi­den tekoa kävel­les­sä­ni lou­naal­le. Töi­tä teh­tiin pie­nel­lä kiin­teis­tön­hoi­to­ko­neel­la, jon­ka kau­ha on ehkä nel­jän­nes oikean trak­to­rin kau­has­ta. Ei noil­la veh­keil­lä pääs­tä iki­nä kevyen­lii­ken­teen­väy­lil­le asti.

    Pala­taan taas kaa­voi­tuk­seen ja pysä­köin­tiin. Kun kaa­voi­tus on teh­ty oikein, voi­daan väy­lät ajaa puh­taak­si täys­ko­koi­sil­la koneil­la. Toi­saal­ta kun pysä­köin­ti­paik­ko­ja on riit­tä­väs­ti, voi­vat ne olla joka kol­mas tai nel­jäs päi­vä pois­sa käy­tös­tä, jol­loin koneet pää­se­vät liik­ku­maan kaduilla.

    Olli

    …Talo on ollut raken­nus­kiel­los­sa vuo­des­ta 1999 suo­je­lu­kaa­van teke­mis­tä varten…

    Ihme, ettei talo­yh­tiö ole valit­ta­nut EYT:hen? Eihän tuos­sa tou­hus­sa ole mitään jär­keä. Eikä muu­ten sii­nä­kään, että kar­mien mate­ri­aa­lia läh­de­tään rajaa­maan. Ei nyky­ään ole mah­doll­si­ta saa­da kel­vol­li­sia pui­sia pokia.

  11. Tuo pitää paik­kan­sa. Kuten huo­ma­sit idea­ni on, että suun­ni­tel­lun raken­nus­kan­nan elin­kaa­ri arvioi­da: 25, 50 vai 100vv. Nyt teh­dyt talot on mel­kein poik­keuk­set­ta aikaa sit­ten puret­tu, kun par­hai­ta Töö­lön ja Kru­ni­kan run­ko­ja kor­ja­taan yhä uudes­taan. Eli kevyt raken­ta­mienn ran­taan on täy­sin mahdollista.”

    16-vuo­ti­aa­na jkä­vin van­hem­pie­ni kans­sa Lon­toos­sa kevääl­lä 1969. Len­to­ken­täl­tä tul­taes­sa isä­ni, nuo­rem­poa­na LSEs­sä opis­kel­lut kan­san­ta­lo­su­tie­teen pro­fes­so­ri näyt­ti johon­kin kau­pun­gin var­teen rakn­net­tu­ja röte­löi­tä: “Nuo raken­net­tiin sodan jäl­keen tila­päi­sik­si lie­vit­tä­mään asun­to­pu­laa. Mikään ei ole niin pysy­vää kuin tilapäinen.”

    Pont­to­ria­ken­ta­mi­nen kuu­los­taa ihan mukavalta. 

    Kuin­ka muka­vaa se on tähän aikaan vuo­des­ta, kun merel­tä puhal­taa jää­hi­let­tä vaakatasossa.

    Tek­niik­ka on hyvin kon­ser­va­tii­vi­nen tie­de. se on vei­lä kon­ser­va­tii­viem­pi kuin juridiikka.”

    DI Pert­ti Jotu­ni Kriit­ti­sel­lä Kor­kea­kou­lul­la jos­kus vuon­na 1970 (´muis­tin­va­rai­nen lainaus)

    25 vuot­ta on pit­kä aika kun kat­soo etee­päin. Mut­ta se on käsit­täm­tät­tö­män lyhyt aika, kun kat­soo taaksepäin.

  12. Tuo pitää paik­kan­sa. Kuten huo­ma­sit idea­ni on, että suun­ni­tel­lun raken­nus­kan­nan elin­kaa­ri arvioi­da: 25, 50 vai 100vv. Nyt teh­dyt talot on mel­kein poik­keuk­set­ta aikaa sit­ten puret­tu, kun par­hai­ta Töö­lön ja Kru­ni­kan run­ko­ja kor­ja­taan yhä uudes­taan. Eli kevyt raken­ta­mienn ran­taan on täy­sin mahdollista.”

    16-vuo­ti­aa­na kävin van­hem­pie­ni kans­sa Lon­toos­sa kevääl­lä 1969. Len­to­ken­täl­tä tul­taes­sa isä­ni, nuo­rem­poa­na LSEs­sä opis­kel­lut kan­san­ta­lous­tie­teen pro­fes­so­ri näyt­ti johon­kin kau­pun­gin var­teen rakn­net­tu­ja röte­löi­tä: “Nuo raken­net­tiin sodan jäl­keen tila­päi­sik­si lie­vit­tä­mään asun­to­pu­laa. Mikään ei ole niin pysy­vää kuin tilapäinen.”

    Pont­to­ria­ken­ta­mi­nen kuu­los­taa ihan mukavalta. 

    Kuin­ka muka­vaa se on tähän aikaan vuo­des­ta, kun merel­tä puhal­taa jää­hi­let­tä vaakatasossa.

    Tek­niik­ka on hyvin kon­ser­va­tii­vi­nen tie­de. se on vei­lä kon­ser­va­tii­viem­pi kuin juridiikka.”

    DI Pert­ti Jotu­ni Kriit­ti­sel­lä Kor­kea­kou­lul­la jos­kus vuon­na 1970 (´muis­tin­va­rai­nen lainaus)

    25 vuot­ta on pit­kä aika kun kat­soo etee­päin. Mut­ta se on käsit­täm­tät­tö­män lyhyt aika, kun kat­soo taaksepäin.

  13. Mark­ku:

    … Lon­toos­sa kevääl­lä 1969…“Nuo raken­net­tiin sodan jäl­keen tila­päi­sik­si lie­vit­tä­mään asun­to­pu­laa. Mikään ei ole niin pysy­vää kuin tilapäinen.”

    Veik­kai­sin, että kyse oli vie­lä tii­li­run­ko­tek­nii­kal­la toteu­te­tuis­ta talois­ta? Ne kes­tä­vät todel­la pit­kään. Toi­saal­ta Ruot­sis­sa on jo puret­tu 60-luvun ele­ment­ti­tek­nii­kal­la teh­ty­jä lähiöi­tä, kos­ka nii­tä ei kan­na­ta korjata.

    Kun kat­se­lin uuden “hie­non” kaup­pa­kes­kuk­sen raken­tu­mis­ta naa­pu­riin, ihmet­te­lin raken­tei­ta. Vaik­kai­sin, että käyt­töiäk­si on aja­tel­tu 20 tai 25 vuotta?

    Mark­ku:

    Pont­to­ria­ken­ta­mi­nen kuu­los­taa ihan mukavalta.
    Kuin­ka muka­vaa se on tähän aikaan vuo­des­ta, kun merel­tä puhal­taa jää­hi­let­tä vaakatasossa.

    Erit­täin hyvä kysy­mys ja uskon, ettei­vät kaik­ki halua asua niin lähel­lä mer­ta. Asi­aa kan­nat­taa kysyä vaik­ka­pa niil­tä, jot­ka asu­vat asun­to­lai­vois­sa. Suu­rem­pia mää­riä asun­to­lai­vo­ja tai­taa lähim­pää löy­tää Tuk­hol­mas­ta? Itse voi­sin kuvi­tel­la asu­va­ni meren ääres­sä. Kesäl­lä voi­si vene olla suo­raan olo­huo­neen edessä. 🙂

    Kel­lu­vas­sa talos­sa tulee eris­tys­ten olla käsit­tääk­se­ni koh­dal­laan? Muu­ten läm­pö­huk­ka on koh­tuu suur­ta. Täs­tä voi­daan kään­tää kat­se rak­ne­ta­mi­sen his­to­ri­aan. HS:ssa oli juu­ri jut­tu, jon­ka mukaan töö­lö­läi­nen 30-luvun lopul­la raken­net­tu ker­ros­ta­lo täyt­tää kaik­ki tule­vat­kin energianormit!

    Kel­lu­vaan taloon on var­mas­ti todel­la hel­poa vetää meri­läm­pö­put­ket (onko­han ter­mi oikein, kun maa­läm­pö­put­ket vede­tään mereen) suo­raan talon alta. Läm­mi­tys on hal­paa, mikä on tule­vai­suu­des­sa tär­ke­ää, kos­ka kau­ko­läm­pö on juu­ri hin­noi­tel­tu pois markkinoilta.

    Em. töö­lö­läi­ses­sä talos­sa ei ole läm­mön tal­teen­ot­to­ja tms. her­käs­ti vikaan­tu­via vim­pai­mia. Sii­nä on vain riit­tä­vän pak­sut sei­nät, vähän pin­taa suo­raan ulos ja mm. käyt­tö­ul­lak­ko. Olem­me­ko kor­jaa­mas­sa tek­nii­kal­la vain huo­no­laa­tuis­ta raken­ta­mis­ta? Minus­ta on höl­möä vaa­tia esi­mer­kik­si läm­mön tal­teen­ot­toa. Sen sijaan voi­daan vaa­tia ener­gia­te­hok­kuut­ta, jos se nyt on tär­ke­ää ja kukin toteut­taa tehok­kuu­den taval­laan. Joku käyt­tää her­käs­ti vikaan­tu­vaa tek­niik­kaa ja toi­nen tekee perus­ra­ken­teet paremmin. 😉

  14. Muka­va tie­tää että Töö­lös­sä on myös ener­gia­te­hok­kait talo­ja. sii­nä vuo­si siten yhden prain­kin­tu­tun talon ener­gia­to­di­tus val­mis­tui: “ihan hyvä 30-luvun töö­lö­läis­ta­lok­si, D‑luokitus”, tote­si isännöitsijä.

    kel­lu­va talo. Oikein vie­hät­tä­vä ja kivan tun­tui­nen idea. Ja toi­mii Tukol­mas­sa. Tuk­hol­ma on hie­man Hel­sin­kiä ete­läm­pän. Oleel­li­sem­paa on, että se on sisä­maas­sa ja lähem­pä­nä Golf-vir­taa. Ilmas­to on lämpimänpi.

    Talon läm­pö­eris­tys aut­taa, mut­ta asu­mi­nen on muu­ta­kin kuin nel­jä sei­nää ja kat­to. Miten läh­det ulos, kun aivan vie­res­tä meres­tä nousee hyy? Ja aavalt ame­rel­tä tuulee..

  15. Mark­ku af Heur­lin: “Miten läh­det ulos, kun aivan vie­res­tä meres­tä nousee hyy? Ja aavalt ame­rel­tä tuulee..”

    Her­ne­saa­ren uudes­sa kaa­vas­sa (muka) käve­le­mäl­lä tuu­len puo­lel­le odot­te­le­maan ratik­kaa. Ran­nal­la asu­mi­sen rea­li­teet­te­ja näyt­tää ole­van hyvin haas­teel­lis­ta selit­tää ihmi­sil­le jot­ka liik­ku­vat siel­lä vain hyvän sään aikaan.

  16. Tai­si­kin olla E‑luokitus, mut­ta ei sen­tään F.

    Tal­vel­la sai kat­sel­la kuin­ka­jää­pui­kot kas­voi­vat kun­nes soli pak­ko pudot­taa. Läm­pö­vuo­to­ja katolla.

  17. Hol­lan­nis­sa jos­sa on pit­kät perin­teet kel­lu­vis­ta asun­nois­ta teh­dään tul­va-alueil­le talo­ja joi­den­ka sok­ke­li on yksin­ker­tai­ses­ti kel­lu­va beto­niam­me. Ei ilmei­ses­ti edes mak­sa enem­pää kuin ihan nor­maa­lit perustukset.

    En tie­dä sii­tä läm­mi­tys­tar­pees­ta, olen­nais­ta kai on onko lämit­tet­tä­vä tila pin­nan pääl­lä vai alla? Ja vesi on tal­vel­la kyl­lä läm­pi­mäm­pää kuin ilma.

  18. Joo: onhan aja­tus ekin 25 vuo­den elinkaariasattelu.

    Lep­pä­vaa­ran ase­man­seu­tu alkoi kehit­tyä 70-luvun alus­sa kun sin­ne rake­nent­tiin Maxi-mar­ket. Toi­sel­la puo­lel­la ase­maa muu­ten oli vie­lä Puutavaraliike(kuten Espos­sa­kin). Olen käy­nyt hake­mas­sa kesäl­lä 1973 Lepp­pä­vaa­ran ase­mal­ta väki­lan­ta-kuor­man pui­ses­ta 2‑akselisesta tava­ra­vau­nus­ta ja pur­ka­nut sen pui­sel­ta las­taus­lai­tu­ril­ta tra­ko­rin perä­kär­ryl­le. (yhden hen­non kana­da­lais­ty­tön avsutuksella.)

    Jos­kus 1986 raken­net­tiin hie­no­kaup­pa­kes­kus Gal­le­ria. Ja mitä se on nyt. Hyvää vauh­tia pur­ku­kun­nos­sa (aina­kin ulos­päin), ja tai­de­taan muut­taa asun­to­ton­tik­si. Vai yri­te­tään­kö pitää hen­gis­sä, aina­ka­na nyt ei ole tyh­jää tilaa. (En tosi­aan tie­dä, en ole edes var­ma rakentamisajankohdasta.
    Vei­kö Selo asiak­kaat, vai tuo­ko se pitem­män pääl­le lisää?

    Oli­ko­han täl­lai­nen 25 velin­kaa­ri alku­pe­räi­nen suunitelma?

  19. Mark­ku:

    Muka­va tie­tää että Töö­lös­sä on myös ener­gia­te­hok­kait talo­ja. sii­nä vuo­si siten yhden prain­kin­tu­tun talon ener­gia­to­di­tus val­mis­tui: “ihan hyvä 30-luvun töö­lö­läis­ta­lok­si, D‑luokitus”, tote­si isännöitsijä.

    Täy­tyy­pä vil­kais­ta perus­teet, kun omas­sa talo­yh­tiös­sä ale­taan työ­tä teke­mään. 😉 Tie­tää­kö joku, tar­vi­taan­ko A‑luokkaan kaik­ki tek­ni­set vim­pai­met alkaen läm­mön tal­tee­no­tos­ta? Todel­li­suu­des­sa pis­te­ta­lo (vrt. Ara­bian­ran­ta) ei voi kos­kaan olla energiatehokas!

  20. Joo: onhan aja­tus ekin 25 vuo­den elinkaariasattelu.

    Lep­pä­vaa­ran ase­man­seu­tu alkoi kehit­tyä 70-luvun alus­sa kun sin­ne rake­nent­tiin Maxi-mar­ket. Toi­sel­la puo­lel­la ase­maa muu­ten oli vie­lä Puutavaraliike(kuten Espos­sa­kin). Olen käy­nyt hake­mas­sa kesäl­lä 1973 Lepp­pä­vaa­ran ase­mal­ta väki­lan­ta-kuor­man pui­ses­ta 2‑akselisesta tava­ra­vau­nus­ta ja pur­ka­nut sen pui­sel­ta las­taus­lai­tu­ril­ta tra­ko­rin perä­kär­ryl­le. (yhden hen­non kana­da­lais­ty­tön avsutuksella.)

    Jos­kus 1986 raken­net­tiin hie­no­kaup­pa­kes­kus Gal­le­ria. Ja mitä se on nyt. Hyvää vauh­tia pur­ku­kun­nos­sa (aina­kin ulos­päin), ja tai­de­taan muut­taa asun­to­ton­tik­si. Vai yri­te­tään­kö pitää hen­gis­sä? aina­ka­na nyt ei ole tyh­jää tilaa. (En tosi­aan tie­dä, en ole edes var­ma rakentamisajankohdasta.
    Vei­kö Selo asiak­kaat, vai tuo­ko se pitem­män pääl­le lisää?)

    Oli­ko­han täl­lai­nen 25 v elin­kaa­ri alku­pe­räi­nen suunitelma?

  21. Kal­le:

    Tuo pitää paik­kan­sa. Kuten huo­ma­sit idea­ni on, että suun­ni­tel­lun raken­nus­kan­nan elin­kaa­ri arvioi­da: 25, 50 vai 100vv. Nyt teh­dyt talot on mel­kein poik­keuk­set­ta aikaa sit­ten puret­tu, kun par­hai­ta Töö­lön ja Kru­ni­kan run­ko­ja kor­ja­taan yhä uudes­taan. Eli kevyt raken­ta­mi­nen ran­taan on täy­sin mahdollista. 

    60- ja 70-luvun lähiö­ta­lo­jen iäk­si aika­naan suun­ni­tel­tiin 30 vuot­ta, osit­tain ihan kir­jai­mel­li­ses­ti mus­taa val­koi­sel­la. Kuin­kas sit­ten kävi­kään: talo­ja kor­jail­laan suu­rel­la rahal­la ja samal­la vali­te­taan lähiöi­den ark­ki­teh­tuu­ri- ja yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lus­ta. Väi­tän, että aina on talou­del­li­sem­paa teh­dä ker­ral­la kunnollista.

  22. 70-luvun lähiöi­den suu­nit­te­lu ja rakent­mai­en on mai­net­taan parem­paa. Itse Kirk­ko­num­men Heik­ki­läs­sä asun oikein muka­val­la alu­eel­la jka ihan kau­niis­sa talos­sa. äänie­ris­tys ongel­ma ja kat­so­taan voi­daan­ko asial­le mitään teh­dä. Läpö­eris­tys­tä tulee pet­ra­ta ja iku­nat vaihtaa.

    Muu­ten: Tii­li­pää­dyt. Maa­la­tut bet­no­la­mel­li­sei­nät. Par­vek­keet vaa­ti­vat uut­ta maa­laus­ta. Koko talo, jos tun­tuu rahaa pur­sua­van ovis­ta, niin teh­dään heti, muus­sa tapauk­ses­sa n 10 v. pääst’ä.

    Ges­ter­by oli ja edel­leen mua­kva asui­na­lue. Olel­li­sat on, että ihmi­set teke­vät talon ja alu­een. Fyy­si­nen ark­ki­teh­tuu­ri on jopa toissijaista.

    25 vuo­den talo. Mitä teet 15 vuo­den kulut­tua, kun alkaa nuh­raan­tua: Ei kan­na­ta kor­ja­ta eikä oikein viit­si­si asua­kaan siinä

  23. Hol­lan­nis­sa jos­sa on pit­kät perin­teet kel­lu­vis­ta asun­nois­ta teh­dään tul­va-alueil­le talo­ja joi­den­ka sok­ke­li on yksin­ker­tai­ses­ti kel­lu­va beto­niam­me. Ei ilmei­ses­ti edes mak­sa enem­pää kuin ihan nor­maa­lit perustukset.

    En tie­dä sii­tä läm­mi­tys­tar­pees­ta, olen­nais­ta kai on onko lämit­tet­tä­vä tila pin­nan pääl­lä vai alla? Ja vesi on tal­vel­la kyl­lä läm­pi­mäm­pää kuin ilma.”

    Hol­lan­ti, tai Alankomaat,ei oikeas­taan ole­kaan muu­ta kuin poten­ti­aa­lias­ta tul­va-aluet­ta, sil­lä huo­mat­ta­va osa maan pin­ta-alas­ta on meren tason ala­puo­lel­la, ollut jo pit­kään. 1953 oli hir­vit­tä­tä tul­va, kun kovas­sa myrs­kys­sä pato­ja sor­tui, suu­ri aluei­ta jäi veden alle ja tuhan­sia ihmi­siä menet­ti hen­ken­sä. Hal­li­tus aloit­ti sit­ten hyvin laa­jan uuden parem­man pato­jär­jes­tel­män suun­nit­te­lun, jon­ka toteut­ta­mi­nen vie pit­käl­le 60-luvul­le, ellei pidem­pään­kin (Zui­der­see tai­si olla hank­keen nimi.)

    Vesi voi olla ilmaa läm­pi­mäm­pää, mut­ta veden ja jään omi­nais­läm­pö­ka­pa­si­teet­ti on suu­rem­pi kuin ilman. Sik­si pale­len vedes­sä. Ja sik­si kyl­mä meri “huo­kuu kylmää.”

    On nämä ihan mua­kvia aja­tuk­sia. Mut­ta mik­si kai­kis­sa lois­ta­vi­sa ark­ki­teh­ti­ku­vis­sa Poh­jo­lan Venet­sias­ta aurin­ko paoi­taa kor­kel­ta ja ruo­ho viher­tää kuin neu­vos­to­liit­to­lai­sis­sa kolhoosifilmeissä?

    Sisa­re­ni oli Sot­tun­gan kunan­sih­tee­ri­nä. Hänen mukaan­sa asuin­ra­ken­nus­kia ei saa­ris­tos­sa raken­net­tu ran­nal­le, vaan saa­ren kes­kel­le. Ja itse­kin sen huomasin.

  24. Kal­le
    “Tie­tää­kö joku, tar­vi­taan­ko A‑luokkaan kaik­ki tek­ni­set vim­pai­met alkaen läm­mön talteenotosta?”

    Koneel­li­nen ilman­vaih­to läm­mön tal­tee­no­tol­la ( pois­toil­mas­ta ) tar­vi­taan, mut­ta ei se eri­tyi­sen tek­ni­nen vim­pain ole, vaan aika yksin­ker­tai­nen ken­nos­to, jon­ka läpi tulo-pois­toil­ma menee, eikä edes kal­lis investointi.
    Koko­naan toi­nen asia on tar­vi­taan­ko niin teho­kas­ta ilman­vaih­toa yleen­sä­kään, joka toi­nen tun­ti kor­va­taan läm­mi­tet­ty sisäil­ma kyl­mäl­lä ulkoil­mal­la 24 h, sil­loin­kin kun asun­nos­sa ei edes olla, mää­räyk­set on fiksuja.
    Tol­ku­ton ilman­vaih­to on suu­rin yksit­täi­nen löm­pö­huk­ka, joten sii­tä kan­nat­taa ottaa läm­pöä tal­teen, loo­gis­ta eikö :).

    Nykyis­ten mini­mi­mää­räys­ten mukai­set uudis­ra­ken­nuk­set koneel­li­sel­la tulo-pois­to ilman­vaih­dol­la aset­tu­vat las­ken­nal­li­ses­ti ener­gia­luok­kaan B, pie­nel­lä vii­lauk­sel­la mm talon muo­to, ikku­noi­den koot, pääs­tään hel­pos­ti­kin luok­kaan A.

    Van­ho­jen raken­nus­ten ener­gia­luo­ki­tus on vähän kysee­na­lais­ta puuhaa.
    Luo­ki­tus perus­tuu käy­te­tyn ener­gian ( kwh ) suh­tees­ta pinta-alaan.
    Luo­ki­tus ei vält­tä­mät­tä mit­taa itse raken­nuk­sen ener­gia­te­hok­kuut­ta, vaan se ker­too lähin­nä raken­nuk­sen käy­tös­tä ja asuk­kai­den tot­tu­muk­sis­ta mm huo­neeen­läm­pö, tosin arvo­kas­ta tie­toa sekin.

    Töö­lös­sä­kin on ener­gia­te­hok­kai­ta talo­ja, vaik­ka ulko­sei­nis­sä ei ole läm­mö­ne­ris­tet­tä ollen­kaan. Tehok­kuus perus­tuu ennen­kaik­kea talon hyvään hoi­toon, läm­mön­sää­döis­tä huo­leh­di­taan, luon­nol­li­nen ilman­vaih­to, suo­jai­nen umpi­kort­te­li, yleen­sä mel­ko vähän asuk­kai­ta neliöi­hin ver­rat­tu­na ( läm­min käyttövesi ).

    Kal­lel­le vih­je ener­gia­to­dis­tuk­sen laadintaan.
    Valit­kaa kulu­tuk­sen tar­kas­te­lu­jak­sok­si leu­to­tal­vi­nen vuo­si, käyt­tä­kää jak­son aika­na mah­dol­li­sim­man vähän ener­gi­aa, huo­neen­läm­pö max 21, nopeat suih­kut, ilman­vaih­to mini­miin ym ym.

    Ener­gia­luo­kak­si saa­daan hel­pos­ti B, vaik­ka itse raken­nus oli­si ihan mitä vaan.

    Luo­ki­tuk­sel­la oli tar­koi­tus mita­ta raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuuk­sien ero­ja, toi­sin kävi.

  25. Mark­ku af Heurlin:

    70-luvun lähiöi­den suu­nit­te­lu ja rakent­mai­en on mai­net­taan parem­paa. Itse Kirk­ko­num­men Heik­ki­läs­sä asun oikein muka­val­la alu­eel­la jka ihan kau­niis­sa talos­sa. äänie­ris­tys ongel­ma ja kat­so­taan voi­daan­ko asial­le mitään teh­dä. Läpö­eris­tys­tä tulee pet­ra­ta ja iku­nat vaihtaa. 

    Juu, var­maan ihan kun­nol­lis­ta­kin löy­tyy. Olen itse­kin kotoi­sin 70-luvun lähiös­tä, jos­sa on asiat suht hyvin. Tar­koi­tin kom­men­til­la lähin­nä sitä, että ker­ta­käyt­töi­sik­si suun­ni­tel­tu­ja talo­ja ei Suo­mes­sa ole juu­ri puret­tu, vaik­ka ne oli­si­vat kuin­ka huo­no­ja. Joh­tu­nee osin talou­des­ta ja osin sii­tä, että Suo­men keh­noim­mis­sa­kaan eivät sosi­aa­li­set ongel­mat olleet pari vuo­si­kym­men­tä raken­ta­mi­sen jäl­keen ihan sitä luok­kaa kuin esim. Englan­nin pure­tuis­sa ele­ment­ti­tor­neis­sa. Puh­taas­ti ark­ki­teh­tuu­ria kat­so­mal­la esim. Turun lähiöis­tä löy­tyy kyl­lä aivan hen­gen­sal­paa­van huo­noa suun­nit­te­lua. En täl­lä tar­koi­ta rumia jul­ki­si­vu­ja, vaan esim. sitä, että isot ker­ros­ta­lot on pais­kot­tu suun­nil­leen sii­hen, mihin nos­tu­ri on sat­tu­nut käte­väs­ti ulottumaan.

  26. Hyviä neu­vo­ja
    Kyl­lä­hän Töö­lös­sä yri­te­tään asioi­ta pet­ra­ta. Pak­su sei­nä on itse­sään läm­pö­eris­te, ters­mos­taat­ti­set ilms­toin­ti­ven­tii­lit aut­ta­vat. (Rai­ti­sil­ma­vent­tii­lit oli jos­kus 70-luvul­la tukit­tu ja jou­du­tiin ojas­ta allikkoon.)

    Seu­raa­va asia täy­tyy pan­na mie­tin­tä­mys­syyn ‚var­sin­kin täl­lai­sen tal­ven jäl­keen: Kyl­mään vint­tiin asen­ne­taan vesi­kat­toa vas­ten Vint­ti-Iita eli 70 (tai 150 mm) gyprocil­la pääl­lys­tet­ty finn­foam-levy. Vas­taa 150 mm(300 mm) vil­laa. Aut­taa kyl­män ylim­män ker­rok­sen läm­mit­tä­mis­tä ja estää muu­ten­kin läm­pö­vuo­to­ja ja siten mm. jää­puik­ko­jen muo­dos­tu­mis­ta ja osal­taan estää vesi­va­hin­ko­ja. Ala­puo­lel­ta tule­va läm­pö­vuoo pitää vin­tin puo­li­läm­pi­mä­nä tila­na, luul­ta­vas­ti aina yli nol­las­sa myös pakkasilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.