Likinäkö vie näkemyksen

Minus­ta tuli aika­naan sosi­aa­li­po­lii­tik­ko täy­sin vahin­gos­sa vuon­na 1993. Kan­sa oli lähet­tä­nyt minut edus­kun­nas­ta vuo­rot­te­lu­va­paal­le ja elä­tin itse­ni luen­noi­mal­la ja kir­joit­ta­mal­la sekä teke­mäl­lä pie­niä tilaus­tut­ki­muk­sia. Erää­nä päi­vä­nä sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri Eeva Kuus­kos­ki soit­ti ja halusi tila­ta minul­ta sel­vi­tyk­sen sii­tä, mitä rat­kai­su­ja sosi­aa­li­tur­van sen het­ki­nen krii­si edel­lyt­ti. Vas­ta­sin, etten tie­dä asias­ta mitään, johon hän tote­si, että se on vain hyväk­si. Hänen vir­ka­mie­hil­tään, jot­ka tie­tä­vät kai­ken, ei tule mitään esi­tyk­siä. Kuus­kos­ki ei jää­nyt sel­vi­tys­tä­ni odot­te­le­maan vaan ero­si lin­ja­rii­dan vuok­si, mut­ta minul­ta tuli monis­te nimel­tä ”Sosi­aa­li­tur­va ja talou­den krii­si”. En mie­lel­lä­ni muis­te­le kaik­kea, mitä sii­hen aloit­te­le­va­na sosi­aa­li­po­lii­tik­ko­na kir­joi­tin, mut­ta toi­saal­ta myös moni uudis­tus, jota pidin monis­tees­sa vält­tä­mät­tö­mä­nä, on sen jäl­keen toteu­tu­nut – tosin ei sen monis­tee­ni ansiosta.

SATA-komi­teas­sa lopul­ta ymmär­sin, mitä Kuus­kos­ki tar­koit­ti sil­lä, että on vain hyvä, jos ei tun­ne asioi­ta lii­an hyvin. Jos tun­tee joka iki­sen met­sän puun, oksan ja havun­neu­la­sen, nii­den syn­ty­his­to­rian ja tar­koi­tuk­sen, ei pys­ty laa­ti­maan suun­ni­tel­maa met­sän uudis­ta­mi­sek­si. SATA-komi­teas­sa oli pal­jon, lii­an pal­jon nii­tä, jot­ka oli­vat olleet kehit­tä­mäs­sä jär­jes­tel­mää vuo­sia. Yksi­tyis­koh­tien lii­ka tun­te­mus tuot­taa liki­nä­köi­syyt­tä ja vie kyvyn näh­dä met­sää puilta.

Lii­an hyvä jär­jes­tel­män logii­kan ymmär­tä­mi­nen teki myös mah­dot­to­mak­si aja­tel­la, että jär­jes­tel­mä voi­si toi­mia koko­naan toi­sin. Vuo­sia jat­ku­nut kiis­ta opis­ke­li­joi­den sai­raus­päi­vä­ra­ha tar­jo­si hyvän esi­mer­kin sii­tä, mil­lai­siin vai­keuk­siin jou­du­taan, kun asi­aa kat­so­taan jär­jes­tel­män sisäi­sen logii­kan kautta.

Myös opis­ke­li­jat sai­ras­tu­vat. Kukaan ei rien­nä otta­maan heil­tä opin­to­tu­kea heti pois. Peri­aat­tees­sa opis­ke­li­ja sai­ras­taa pit­kään­kin opin­to­tuen varas­sa, mut­ta tämä on hän­tä koh­taan koh­tuu­ton­ta. Se syö opin­to­tu­ki­kuu­kausia. Lisäk­si opin­to­tu­ki on jopa alin­ta sai­raus­päi­vä­ra­haa pie­nem­pi. Sai­ras­taes­saan opin­to­tuel­la opis­ke­li­ja menet­tää arvok­kai­ta tuki­kuu­kausia. Kun opin­not eivät ete­ne, menet­tää opin­to­tuen seu­raa­va­na vuon­na, jol­loin ei pys­ty jat­ka­maan opin­to­jaan, vaik­ka oli­si paran­tu­nut. Ongel­man ydin oli sii­nä, että sai­raus­päi­vä­ra­haa ei lain mukaan voi­nut myön­tää opin­to­tu­kea saa­val­le, joten opin­to­tu­ki piti kes­keyt­tää ennen kuin sai­raus­päi­vä­ra­haa saat­toi edes hakea. Ter­veel­tä tämä ehkä vie­lä onnis­tui­si, mut­ta kaik­ki tämä pitäi­si teh­dä sairaana.

Asia ei kos­ke­nut kovin suur­ta jouk­koa, eikä siir­ty­mi­nen yhdel­tä tuel­ta toi­sel­le mak­sa yhteis­kun­nal­le­kaan sanot­ta­vas­ti mitään. Tämän piti olla help­po juttu.

Ajat­te­lin, että opis­ke­li­jan sai­ras­tues­sa riit­täi­si, että hän ilmoit­taa asias­ta Kelal­le, joka hal­lin­noi sekä sai­raus­päi­vä­ra­haa että opin­to­tu­kea. Kela lopet­taa omal­la pää­tök­sel­lään opin­to­tuen mak­sa­mi­sen ja alkaa mak­saa sai­raus­päi­vä­ra­haa. Ellei kesä­an­sioi­ta ole pal­jon, mak­set­tai­siin vähim­mäis­päi­vä­ra­ha eli noin 550 euroa kuus­sa. Kui­ten­kin täs­tä­kin oli onnis­tut­tu teke­mään elä­mää suu­rem­pi ongel­ma, jota eri­lai­set toi­mi­kun­nat oli­vat sel­vit­tä­neet vuo­si­tol­kul­la saa­mat­ta aikaan ratkaisua.

Esi­mer­kik­si seu­raa­via han­ka­luuk­sia ilmeni:

- Sai­raus­päi­vä­ra­ha on päi­vä­koh­tai­nen ja opin­to­tu­ki kuu­kausi­koh­tai­nen. Yhteen­so­vi­tus osoit­tau­tui lähes yli­voi­mai­sen han­ka­lak­si, jos sai­ras­tui kes­kel­lä kuuta.

- Alin sai­raus­päi­vä­ra­ha on suu­rem­pi kuin opin­to­ra­ha. Joi­den­kin oli vai­kea hyväk­syä sitä, että opis­ke­li­jan tulot lisään­ty­vät hänen sairastuessaan.

- Opis­ke­li­ja saa myös asu­mis­li­sää, joka on osa opin­to­tu­kea. Jos opin­to­ra­ha kor­vau­tuu sai­raus­päi­vä­ra­hal­la, ei asu­mis­li­sää­kään joh­don­mu­kai­suu­den vuok­si voi mak­saa, vaan pitää hakea yleis­tä asu­mis­tu­kea, joka on asu­mis­ti­lan­tees­ta riip­puen joko isom­pi tai pie­nem­pi kuin asu­mis­li­sä, mut­ta jon­ka sai­raa­na hake­mi­nen on tur­han työlästä.

- Vähim­mäis­mää­räi­seen sai­raus­päi­vä­ra­haa liit­tyy 55 päi­vän karens­si kun muis­sa sai­raus­päi­vä­ra­hois­sa karens­si on yhdek­sän päivää.

- Sai­raus­päi­vä­ra­ha edel­lyt­tää täy­del­lis­tä työ­ky­vyt­tö­myyt­tä. Vir­ka­mies­ten mukaan tämä tar­koit­taa, ettei sai­raus­päi­vä­ra­haa saa­va saa opis­kel­la, kos­ka sil­loin­han hän ei oli­si täy­sin työ­ky­vy­tön. Val­tao­sa pit­kään sai­ras­ta­vis­ta opis­ke­li­jois­ta sai­ras­taa masen­nus­ta tai muu­ta psyyk­kis­tä sai­raut­ta. On täy­sin epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta kiel­tää heil­tä opin­to­suo­ri­tuk­sen koko­naan, sil­lä yksi komi­team­me pää­mää­ris­tä oli­si piden­tää työ­uria, mitä opin­to­jen vii­väs­tyt­tä­mi­nen byro­kraat­ti­sis­ta syis­tä ei pal­ve­le lainkaan.

En näe mitään ongel­maa sii­nä, että opis­ke­li­jan sai­raus­päi­vä­ra­ha on suu­rem­pi kuin opin­to­ra­ha. Opis­ke­lua pide­tään inves­toin­ti­na, joka tuot­taa opis­ke­li­jal­le taval­laan tuloa osaa­mis­pää­oman muo­dos­sa. Inves­toin­nil­la omaan osaa­mi­seen on perus­tel­tu sitä, että opin­to­ra­ha on pie­nem­pi kuin työ­mark­ki­na­tu­ki eikä opis­ke­li­ja ole oikeu­tet­tu toi­meen­tu­lo­tu­keen.   On oikein vel­voit­taa opis­ke­li­ja rahoit­ta­maan inves­toin­ti­aan opin­to­lai­nal­la. Aina­kaan nii­den, jot­ka näin ajat­te­le­vat, ei ole loo­gis­ta vas­tus­taa sitä, että opis­ke­li­jan sai­raus­päi­vä­ra­ha on opin­to­ra­haa suu­rem­pi. Eihän sai­ras­ta­mi­nen ole inves­toin­ti, jota pitäi­si rahoit­taa velkarahalla.

Luu­lin, ettei opis­ke­li­jan ansio­ta­sol­la oli­si suur­ta mer­ki­tys­tä, kos­ka kaik­ki saa­vat kui­ten­kin tuon 550  euron vähim­mäis­tur­van. Sai­raut­ta edel­tä­neil­lä tuloil­la oli kui­ten­kin mer­ki­tys­tä, kos­ka vähim­mäis­päi­vä­ra­haa ale­taan mak­saa vas­ta 55 päi­vän karens­sin jäl­keen. Joten­kin tun­tui­si luon­te­val­ta, että mene­tet­ty ansio las­ket­tai­siin edes vuo­sian­sion perus­teel­la, jos­sa oli­si­vat muka­na sekä kesä­työt että opin­to­ra­ha, kos­ka opis­ke­li­jan aina­kin pitäi­si aja­tel­la talout­taan koko vuo­den syklis­sä. Tämä on alaes­ti­maat­ti, kos­ka se opin­to­jen edis­ty­mi­sen tuot­ta­ma inves­toin­ti jää vakuut­ta­mat­ta. Tätä ajat­te­lu­ta­paa ei voi­tu hyväk­syä. Luu­len, että ken­kä puris­ti sai­raus­va­kuu­tuk­sen rahoi­tus­ta­vas­ta. Työ­mark­ki­naos­a­puo­let rahoit­ta­vat sai­raus­va­kuu­tuk­sen perus­osan ylit­tä­vän ansio-osan kor­va­mer­ki­tyl­lä verol­la. Ole­tan, vaik­ka en tie­dä, että opis­ke­li­jan ansio-osa ei sopi­nut tähän kuvioon. Niin­pä opis­ke­li­jan vakuu­te­tuik­si tuloik­si otet­tiin joko ansio­tu­lot tai opin­to­ra­ha – näis­tä suu­rem­pi – mut­ta ei nii­den summaa.

Oikeu­des­ta suo­rit­taa yli­pään­sä mitään opin­to­ja rii­del­tiin pit­kään. Minus­ta ei hyö­dyt­tä­nyt ker­ras­saan ketään eikä mitään kiel­tää masen­nus­ta pote­val­ta opis­ke­lu tyys­tin, mut­ta vir­ka­mie­het oli­vat jär­käh­tä­mät­tö­miä. Jos sai­raal­le opis­ke­li­jal­le sal­li­taan opis­ke­lu, sai­raal­le pal­kan­saa­jal­le pitää sal­lia palk­ka­työ. Sai­raal­le pal­kan­saa­jal­le on muu­ten sal­lit­tu opis­ke­lu. Lop­pu­tu­lok­se­na oli, ettei lakiin tul­lut opis­ke­lun sal­li­vaa poik­keus­ta, mut­ta minul­le vakuu­tet­tiin, ettei vähäis­tä opis­ke­lua val­vo­ta. Opin­to­suo­ri­tuk­sia tulee kyl­lä aika pal­jon, jos opis­ke­li­ja jät­tää sai­ras­tut­tu­aan gra­dun, jon­ka hän on saa­nut val­miik­si vie­lä olles­saan terveenä.

Asu­mis­li­sää ei sai­ras­tu­neel­le opis­ke­li­jal­le voi­tu mak­saa, kos­ka se on muo­dol­li­ses­ti osa opin­to­tu­kea. Sääs­töä täs­sä ei syn­ny, toi­set voit­ta­vat ja toi­set häviä­vät, mut­ta pal­jon koi­tuu vai­vaa asu­mis­tuen hake­mi­ses­ta ja myöntämisestä.

Se sen­tään saa­tiin aikaan, ettei opin­to­tu­kea tar­vit­se kes­keyt­tää ennen sai­raus­päi­vä­ra­han hake­mis­ta. Kela kes­keyt­tää sen alkaes­saan mak­saa sai­raus­päi­vä­ra­haa. Opin­to­tuen kuu­kausi­poh­jai­suu­des­ta sel­vit­tiin luo­val­la rat­kai­sul­la: jos sai­raus­päi­vä­ra­han mak­su alkaa kes­ken kuu­kau­den, Kela vähen­tää opin­to­ra­han osuu­den sai­raus­päi­vä­ra­has­ta. Jos­sa­kin osat­tiin joustaa!

Vii­den­kym­me­nen vii­den päi­vän karens­siin yri­tet­tiin saa­da poik­keus­ta opis­ke­li­joil­le, mut­ta ei saa­tu. Joh­don­mu­kai­suus ennen koh­tuut­ta. Opis­ke­li­jan sai­raus­päi­vä­ra­ha on kah­den kuu­kau­den ajan opin­to­ra­han suu­rui­nen eli alle 300 euroa. Tuon ajan hän jou­tuu siis sai­ras­ta­maan velak­si. Sen jäl­keen päi­vä­ra­ha nousee noin 550 euroon kuussa.

Tuol­la 55 päi­vän karens­sil­la on taas oma his­to­rian­sa. Lip­po­sen ensim­mäi­nen hal­li­tus pois­ti sai­raus­päi­vä­ra­has­ta mini­mi­päi­vä­ra­han koko­naan – häpeän tun­nus­taa, mut­ta olin hyväk­sy­mäs­sä tätä hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa.  Aja­tuk­se­na oli, että jos ei ollut ter­vee­nä tulo­ja, ei sai­ras­tues­saan menet­tä­nyt tulo­ja lain­kaan. Tämä kuu­los­ti loo­gi­sel­ta, mut­ta ei sitä ollut. Sai­raus­päi­vä­ra­ha oli ollut monen psyy­ken poti­laan ainoa tulon­läh­de. Hänel­lä ei ole vakuu­tet­tu­ja tulo­ja, kos­ka hän on ollut sai­ras jo ennen päi­vä­ra­han hake­mis­ta. Kun pit­kän muri­nan jäl­keen mini­mi­päi­vä­ra­ha palau­tet­tiin, sii­hen lai­tet­tiin kui­ten­kin tuo 55 päi­vän karens­si. Aja­tus oli, ettei lyhyt sai­ras­te­lu nos­ta tulot­to­man tulo­ja, mut­ta pit­kään sai­ras­ta­vien elä­mi­nen turvataan.

Tämä perus­te­lu ei sovi opis­ke­li­joi­hin. Muis­ta­kaam­me, että opis­ke­li­jat on rajat­tu mini­mi­pe­rus­tur­van ulko­puo­lel­le, kos­ka opis­ke­lu on inves­toin­ti. Opis­ke­li­ja ei siir­ry sai­raus­lo­mal­le toi­met­to­muu­des­ta, jol­loin hän ei siis menet­täi­si tulo­ja­kaan, vaan inves­toi­mas­ta omaan osaa­mi­seen­sa. Opis­ke­li­jan voi olet­taa opis­ke­le­van velak­si, mut­ta ei sai­ras­ta­van velak­si, sil­lä sai­ras­ta­mi­nen ei ole investointi.

===============

Tämä artik­ke­li on osaa luon­nos­ta kir­jak­si, jon­ka aion jul­kais­ta SATA-komi­tean työn poh­jal­ta. Nämä artik­ke­lit eivät ole lähel­lä­kään lopul­lis­ta teks­tiä, vaan olen koon­nut nii­hin vas­ta suo­ra­sa­nai­seen muo­toon kir­joi­tet­tua mate­ri­aa­lia. Toi­von luki­joil­ta asia­si­säl­töön liit­ty­viä kom­ment­te­ja, joi­ta tulen käyt­tä­mään (kor­vauk­set­ta) kir­jas­sa. Kos­ka teks­ti on hio­ma­ton­ta, sti­lis­ti­siä kom­ment­te­ja ei kan­na­ta esit­tää, mut­ta jos teks­tiä on joil­ta­kin pai­koin vai­kea ymmär­tää, sii­tä toi­von mainittavan.

41 vastausta artikkeliin “Likinäkö vie näkemyksen”

  1. Mut­kik­kai­ta jut­tu­ja — kun se sosi­aa­li­tur­va on vuo­sien saa­tos­sa teh­ty niin mutkikkaaksi.
    Help­po rat­kai­su opis­ke­li­jan ongel­maan oli­si se, että hän sai­ras­taa opin­to­tuel­la, mut­ta sai­rausai­ka ei syö tuki­kuu­kausia eikä sil­tä vaa­dit­tai­si opin­to­suo­ri­tuk­sia, mut­ta opis­ke­lu ei oli­si kiel­let­ty. Lää­kä­rin­to­dis­tus riit­täi­si. Ja jos sai­raus­ku­lu­ja ker­tyi­si pal­jon, oli­si oikeus toimeentulotukeen.
    Hyvä puo­li byro­kra­tian kan­nal­ta oli­si se, että opis­ke­li­ja ei siir­tyi­si sys­tee­mis­tä toi­seen vaan oli­si sai­raa­na­kin opiskelija.

  2. Kii­tos ensin­nän­kin hie­nos­ta kir­joi­tus­sar­jas­ta, jos­sa asian­tun­te­muk­se­si pää­see hie­nos­ti esiin. Meil­le lais­koil­le net­ti­se­lai­li­joil­le pitäi­si saa­da jon­kin­lai­nen luku­koh­tai­nen yhteen­ve­to tai voi­sit net­tiä var­ten väliot­si­koi­da teks­tit tiheäs­ti ja kuvaa­vas­ti. Tie­tys­ti tuo teet­täi­si yli­mää­räis­tä työ­tä, mut­ta pal­ve­li­si var­maan­kin hyvin lukijakuntaa.

  3. No tämä ei var­mas­ti toteu­du, mut­ta tuo­han vois olla sil­leen, että jos sai­ras­tu­nut opis­ke­li­ja opis­ke­lee, niin hän sai­si opin­to­tu­kea sen ver­ran kuin mitä opis­ke­lee ja sit­ten loput sairauspäivärahaa.

    (Tyy­liin, jos opis­ke­lee 20% tehol­la, niin sit­ten sai­si 20% opin­to­tues­ta ja 80% sairauspäivärahasta.)

    Tämän voi­si toteut­taa sil­leen, että opin­to­suo­ri­tuk­sis­ta mak­set­tais palk­kaa, aina kun suo­rit­taa opin­to­pis­tei­tä, niin tilil­le ropi­see rahaa. Tämä raha sit­ten vänet­teäis sii­tä sairauspäivärahasta.

  4. Jos sai­raal­le opis­ke­li­jal­le sal­li­taan opis­ke­lu, sai­raal­le pal­kan­saa­jal­le pitää sal­lia palk­ka­työ.

    Vaik­ka minul­la on pal­jon­kin pahaa sanot­ta­vaa opis­ke­li­joi­den moti­vaa­tiois­ta tms, niin en vain yksin­ker­tai­ses­ti voi ymmär­tää sitä suo­ra­nais­ta vihaa, jota vir­ka­mie­het tun­te­vat pie­nim­mäl­lä yhteis­kun­nan tar­joa­mal­la rahal­la toi­meen­tu­le­via kohtaan. 

    Minul­le herää täs­tä kir­joi­tuk­ses­ta ja tuos­ta karak­te­ri­soin­nis­ta hiu­kan ris­ti­rii­tai­nen olo. Yhtääl­tä tämä tun­tuu usko­mat­to­mal­ta, eihän kukaan voi olla noin kau­nai­nen kaik­kein köy­him­piä koh­taan, joten mie­tin, onko Osmo oikeas­taan tul­kin­nut ihan oikein näi­den vir­ka­mies­ten perusteluita. 

    Jos se taas on tot­ta, niin mis­tä hei­dän kau­nan­sa opis­ke­li­joi­ta koh­taan oikein kum­pu­aa? Jos sai­raus­päi­vä­ra­haan tar­vi­taan kui­ten­kin todis­tuk­set lää­kä­ril­tä, niin ajat­tel­vat­ko nämä, että opis­ke­li­jat käy­vät sit­ten YTHS:n puos­ka­reil­ta hake­mas­sa jou­kol­la työ­ky­vyt­tö­myys­to­dis­tuk­sia lähe­tet­tä­väk­si Kelaan, että pää­se­vät dokaa­maan sairaspäivärahaa? 

    Mik­si tämä jär­jes­tel­mä on näin moni­mut­kai­nen? Eikö oli­si yksin­ker­tai­sem­paa, että mini­mi­sai­ras­päi­vä­ra­hat, opin­to­tuet, yms. kaik­ki nämä mini­mi­ra­hat oli­si­vat saman suu­rui­sia, ja jos opis­ke­li­joi­den halu­taan inves­toi­van tule­vai­suu­teen­sa, niin perit­täi­siin se ero­tus sit­ten lukukausimaksuina. 

    Opis­ke­li­ja­po­lii­ti­kot taas vas­tus­tai­si­vat tätä, vaik­ka luvut sää­det­täi­siin niin, että opis­ke­li­ja net­to­aa. Syi­tä en oikeas­taan edes ymmär­rä, mut­ta joten­kin se kai liit­tyy sii­hen mant­raan, että ope­tuk­sen pitää olla mak­su­ton­ta, vaik­ka sit­ten se tuli­si opis­ke­li­jal­le itsel­leen kuin­ka kal­liik­si tahansa…

    1. Oli­si pal­jonyksin­ker­tai­sem­paa, jos opin­to­ra­haa nos­tet­tai­siin 250 euroa niin, että se oli­si työt­tö­myys­kor­vauk­sen ja sai­raus­päi­vä­ra­han tasol­la ja ero­tus perit­täi­siin takai­sin luku­kausi­mak­su­na, mut­ta opis­ke­li­ja­jär­jes­töil­le luku­kausi­mak­su on suu­ri saa­ta­na. Koko sanaa ei saa edes mainita. 

      Tuo lause “Jos opis­ke­li­jal­le saal­li­taan … sal­lia palk­ka­työ” on jok­seen­kin suo­ra sitaat­ti virkamieheltä.

  5. Onko sai­ras­lo­mal­le ole­va opis­ke­li­ja oikeu­tet­tu opis­ke­li­ja-alen­nuk­siin? Saa­ko hän opis­kel­la? Kuin­ka pal­jon? Mitä jos hän opis­ke­lee­kin lii­kaa? Kuin­ka mon­ta tuki­ha­ke­mus­ta pitää yhteen­sä teh­dä? Ole­te­taan­ko tosi­aan, että opis­ke­li­ja, joka teke­mät­tä mitään saa tut­tua ja tur­val­lis­ta opin­to­tu­kea, raa­hau­tuu sai­raa­na KELAn toi­mis­toon sel­vit­tä­mään sai­ras­lo­man kie­mu­roi­ta ilman että on työ­nan­ta­jaa pot­ki­mas­sa vauhtia?

    Opis­ke­li­jan kan­nal­ta­han oli­si ide­aa­lia, että sai­ras­tut­tua ei tar­vit­se mitään KELAa miet­tiä, vaan opin­to­tu­ki juok­see nor­maa­lis­ti. Sil­lä on elä­nyt ennen­kin, niin elää nyt­kin. Ei tar­vit­se poh­tia tuki­lap­pu­jen ääres­sä kuin­ka opis­ke­lu­ky­kyi­nen on, eikä tar­vit­se stres­sa­ta onko vahin­gos­sa opis­kel­lut lii­kaa. Jo nyt opis­ke­li­ja jou­tuu stres­saa­maan ettei mene­tä jäl­ki­kä­teen opin­to­tu­kia kos­ka opis­ke­li lii­an vähän tai teki lii­kaa töi­tä. Jos palet­tiin vie­lä lisä­tään pel­ko sii­tä, että menet­tää sai­ras­päi­vä­ra­hat kos­ka opis­ke­li lii­kaa, niin elä­mä menee jo koh­tuut­to­man vaikeaksi.

    Opin­to­tuen vika sai­raal­le opis­ke­li­jal­le on tosi­aan se, että ne kulut­taa tuki­kuu­kausia. Toi­saal­ta, onko se ongel­ma? Nii­tä­hän saa jo nyt lisää takau­tu­vas­ti jos opin­not ovat vii­väs­ty­neet sai­rau­den takia. Pitäi­si vain muut­taa käy­tän­tö jous­ta­vam­mak­si, jot­ta opis­ke­li­ja voi­si anoa nii­tä lisä­kuu­kausia heti kun jak­saa, eikä vas­ta val­mis­tu­mi­sen kyn­nyk­sel­lä. Voi­si­ko jopa aja­tel­la että lää­kä­ri tai hoi­ta­ja voi­si myön­tää nii­tä lisä­kuu­kausia suo­raan, samaan tyy­liin kuin sai­ras­lo­maa? Nyt­hän nii­tä saa hakea vas­ta kun on n. vuo­den ver­ran opin­to­ja jäl­jel­lä. Se aiheut­taa tur­haa stres­siä, kun opis­ke­li­ja jol­la on vuo­si tuki­kuu­kausia ja kak­si vuot­ta opin­to­ja jäl­jel­lä, jou­tuu ole­maan vuo­den epä­tie­toi­suu­des­sa sii­tä, riit­tä­vät­kö tuki­kuu­kau­det val­mis­tu­mi­seen. Samal­la kun myön­ne­tään tuki­kuu­kau­det, KELA voi­si ottaa ne huo­mioon opin­to­me­nes­tyk­sen val­von­nas­sa. Jos opis­ke­li­ja on puo­li­vuot­ta puo­li­te­hoi­nen, lää­kä­ri myön­tää kol­me kuu­kaut­ta lisä­tu­ki­kuu­kausia ja KELA odot­taa vain kuu­den tuki­kuu­kau­den edes­tä suo­ri­tuk­sia sil­tä vuo­del­ta. Vai­kut­taa simppeliltä.

    Ainoa ongel­ma on tie­tys­ti se, että opis­ke­li­ja jou­tuu “sai­ras­ta­maan velak­si”. Jos se nyt on niin kau­he­aa, niin kai KELA voi­si mak­saa opis­ke­li­jal­le jon­kun sopi­van könt­tä­sum­man samal­la kun hän hakee ne lisä­kuu­kau­det? Vaik­ka se opin­to­tuen ja sai­ras­päi­vä­ra­han ero­tus, mitä se sit­ten onkaan, joku sata euroa per myön­net­ty lisätukikuukausi.

    Kai opis­ke­li­jal­le voi antaa luvan sai­ras­lo­maan, mut­ta se on tuki­muo­to joka on suun­ni­tel­tu työs­sä­käy­vil­le, jol­loin se sopii todel­la huo­nos­ti opis­ke­li­jaan. Jo se, ettei sitä nyt­kään käy­tän­nö­sä hae­ta vaik­ka sil­lä tosi­aan saa sel­vää talou­del­lis­ta etua, lie­nee osoi­tus sii­tä että se on jär­jes­tel­mä­nä huo­nos­ti opis­ke­li­jal­le sopi­va. Aika pal­jon tar­vit­see purk­kaa että se pal­ve­li­si tar­koi­tus­taan. Tun­tui­si absur­dil­ta että opis­ke­li­ja saa opis­kel­la täy­si­pai­noi­ses­ti sai­ras­lo­mal­ta, kuten nyt ilmei­ses­ti muut sai­ras­lo­ma­lai­set saa­vat. Aivan yhtä absur­dil­ta tun­tui­si kiel­tää opin­not koko­naan, jos opis­ke­li­ja on vain osit­tain opin­to­ky­kyi­nen. Mikä tahan­sa väli­muo­to on väis­tä­mät­tä käy­tän­nös­sä moni­mut­kai­nen, han­ka­las­ti hah­mo­tet­ta­va, huo­nos­ti ennus­tet­ta­va ja kai­kin­ta­voin type­rää byro­kra­ti­aa. Sai­ras­lo­ma sopii sel­lai­sil­le, jot­ka ovat pit­kään ja täy­sin opin­to­ky­vyt­tö­miä. Ei ole mitään jär­keä että lie­vää masen­nus­ta pote­va on jol­lain ihme 20% sai­ras­lo­mal­la lähes koko opis­ke­luai­kan­sa. Sii­nä­hän sitä vas­ta masen­tuu, jos jou­tuu sekä opin­to­tu­ki- että sai­ras­päi­vä­ra­ha ‑byro­kra­ti­aa jat­ku­vas­ti ymmärtämään.

  6. Luku­kausi­mak­sut eivät tätä ongel­maa rat­kai­se. Pitäi­si­kö sai­ras­tu­neen opis­ke­li­jan sit­ten hakea jotain mak­sun alen­nus­ta yli­opis­tol­ta, sen lisäk­si että hakee KELAl­ta sai­ras­päi­vä­ra­ho­ja? Vai meni­si­kö tie­to peril­le suo­raan? Sai­si­ko sil­ti suo­rit­taa opin­to­ja, vaik­ka luku­kausi­mak­su on pienennetty?

    Alun­pe­rin ajat­te­lin että tämä ongel­ma joh­tuu täs­tä mak­sut­to­man kou­lu­tuk­sen absur­diu­des­ta, mut­ta ei se tai­da niin olla. Tämä on han­ka­laa, kos­ka me ollaan yhteis­kun­ta­na pää­tet­ty, että sai­rail­le pitää mak­saa rahaa. Se on jalo aja­tus, mut­ta käy­tän­nös­sä han­ka­la, kos­ka ihmis­ten, aina­kaan opis­ke­li­joi­den, sai­ras­tu­mi­nen ei ole binää­ri­nen valinta.

  7. Mik­si luku­kausi­mak­sus­ta pitäi­si saa­da alen­nus­ta sai­ras­tut­tu­aan? Eihän opis­ke­li­ja nyt­kään sai­ras­tut­tu­aan saa sai­ras­päi­vä­ra­haa, joten mitään net­to­hait­taa ei oli­si sii­tä, että opin­to­tu­ki nos­tet­tai­siin sai­ras­päi­vä­ra­han tasol­le ja perit­täi­siin luku­kausi­mak­su ihan nor­maa­lis­ti. Sil­loin sai­ras­päi­vä­ra­hal­la olo ei muut­tai­si rahan mää­rää, mut­ta ei kulut­tai­si opin­to­tu­ki­kuu­kausia. Eikö tämä ollut se pointti?

    Toi­saal­ta, ekvi­va­lent­ti sys­tee­mi saa­tai­siin sii­tä, että opin­tu­ki­kuu­kausia sai­si lisää lää­kä­rin­to­dis­tus­ta vas­taan. En näe täs­sä­kään mitään eri­tyi­sem­pää ongelmaa.

  8. Mie­len­kiin­toi­sel­la taval­la Soi­nin­vaa­ra valot­taa miten lii­al­li­nen sään­nös­tö jäy­kis­tää ja moni­mut­kais­taa. Aivan saman­lais­ta on vero­la­kien osal­ta. Esim. kiin­teis­tö­ve­ros­sa pitää mit­tail­la ker­ros­kor­keuk­sia, onko kuis­te­ja, kes­kust­läm­mi­tyk­siä ym.. Lopul­ta ollaan tilan­tees­sa jos­sa on luo­tu todel­la jäyk­kä sys­tee­mi, joka ei oikein tai­vu mihin­kään suun­taan ja aiheut­taa itses­sään jo ongelmia.

    Onko sosi­aa­li­tur­van suh­teen käy­nyt niin, että kun tavoi­tel­laan oikeu­den­mu­kai­suut­ta ja yri­te­tään ehkäis­tä vää­rin­käyt­töä onkin tul­tu tilan­tee­seen jos­sa on val­ta­vas­ti nip­pe­li­sään­tö­jä, joi­den takia koko­nai­suus onkin jäyk­kä ja ei oikein sovel­lu kun­nol­la kellekkään.

    Pal­jon­ko kus­tan­nuk­sia aiheut­taa näi­den nip­pe­li­sään­tö­jen luo­ma epäi­de­aa­li­suus ver­rat­tu­na sii­hen mitä talou­del­lis­ta hyö­tyä niil­lä yri­te­tään tavoitella?

  9. tie­de­mies:

    Yhtääl­tä tämä tun­tuu usko­mat­to­mal­ta, eihän kukaan voi olla noin kau­nai­nen kaik­kein köy­him­piä kohtaan

    Opis­ke­li­jat eivät todel­la­kaan ole kaik­kein köy­him­piä. He ansait­se­vat elä­män­sä aika­na kes­ki­mää­rin enem­män kuin nykyi­set veronmaksajat.

    Mik­si tämä jär­jes­tel­mä on näin moni­mut­kai­nen? Eikö oli­si yksin­ker­tai­sem­paa, että mini­mi­sai­ras­päi­vä­ra­hat, opin­to­tuet, yms. kaik­ki nämä mini­mi­ra­hat oli­si­vat saman suu­rui­sia, ja jos opis­ke­li­joi­den halu­taan inves­toi­van tule­vai­suu­teen­sa, niin perit­täi­siin se ero­tus sit­ten lukukausimaksuina.

    WORD.

  10. Opis­ke­li­jan sai­ras­ta­mi­ses­sa yksi ongel­ma on, ettei­vät sai­ras­päi­vät ole sama­nar­voi­sia. “Jou­lu­lo­maa” ei opin­to­tues­sa ole, joten väli­päi­vi­nä sai­ras­ta­mi­nen ei peri­aat­tees­sa hidas­ta opin­to­ja. Sen sijaan kevään tent­ti­kau­del­la (pahim­paan koi­vun sii­te­pö­ly­ai­kaan) muu­ta­man päi­vän sai­ras­ta­mi­nen voi syö­dä koko kevään opintopisteet.

  11. Opis­ke­li­jat eivät todel­la­kaan ole kaik­kein köy­him­piä. He ansait­se­vat elä­män­sä aika­na kes­ki­mää­rin enem­män kuin nykyi­set veronmaksajat.”

    Ne jou­tu­vat hoi­ta­maan val­tion velan­mak­sun, vela­no­tos­sa pää tulee vetä­vään käteen ja mak­sun aika koit­taa. Sit­ten ne jou­tu­vat hoi­ta­maan sen yli­mää­räi­sen taa­kan, mikä tulee huol­to­suh­teen vinou­tu­mi­ses­ta. Sit­ten vie­lä pitäi­si kek­siä ne uudet työ­pai­kat­kin vie­lä, kun työt ovat siir­ty­neet muu­al­le. BKT:n täs­sä rojah­ti oikein kun­nol­la, joten haas­tet­ta tulee riit­tä­mään. Eikö­hän täs­sä sekin näh­dä, että jou­du­taan pakos­ta sopeut­ta­maan työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set kil­pai­lu­ky­kyi­sem­mäk­si, joten se sii­tä elä­män­sä aika­na ansaitsemisesta.

    Teh­dään noin puo­let vuo­den työ­ajas­ta taks­värk­kiä val­tiol­le, eikä sekään edes rii­tä, sil­ti talous on kes­tä­mät­tö­mäs­sä tilan­tees­sa ja kai­ken­li­säk­si tulon­han­kin­nal­ta on putoa­mas­sa poh­ja, ellei jos­tain nyt äkkiä kek­si­tä jotain jota noi muut voi­si­vat halu­ta. Aika hei­kol­ta näyt­tää. Täs­sä maas­sa koh­ta ei kan­na­ta teh­dä mitään muu­ta työ­tä, kuin olla ammattipoliitikkona.

  12. opis­ke­li­ja­jär­jes­töil­le luku­kausi­mak­su on suu­ri saatana.

    Sii­hen on syyn­sä. Kun tuom­moi­nen pää­tös ker­ran teh­dään, on sit­ten hyvin help­poa kokoo­mus­hen­ki­sen polii­ti­kon nos­taa luku­kausi­mak­sua. Ja kos­ka mak­sua ei olla lain­kaan koplat­tu mukaan opin­to­tu­keen, sitä var­mas­ti nos­te­taan myö­hem­min ilman mitään yhteis­har­kin­taa. Tämä on klas­si­nen slip­pe­ry slo­pe, jon­ka ehdot­ta­ja on joko type­rys tai pyr­kii saa­maan Suo­meen mak­sul­li­sen koulutuksen.

    Lisäk­si mak­su on type­rä sel­lai­sil­le, jot­ka eivät opin­to­tu­kea saa eli vaik­ka­pa ulko­maa­lai­sil­le. Jos nimit­täin yksi­kin näis­tä pää­tyy Suo­meen työs­ken­te­le­mään ja asu­maan tai edes muu­ta­mas­ta tulee “suo­men­mie­li­nen”, yhtä­lö on meil­le posi­tii­vi­nen. Pahim­mas­sa­kaan tapauk­ses­sa se ei ole mer­kit­tä­väs­ti negatiivinen.

    Höl­möin­tä asias­sa kui­ten­kin on se, että mikä­li hel­poin tapa rat­kais­ta ongel­ma on kier­rät­tää rahaa luu­kul­ta toi­sel­le, kat­sel­laan taas pui­ta eikä met­sää. “Rat­kai­su” ei kelpaa.
    Eikö­hän kan­sa­lais­palk­ka rat­kai­si­si tämänkin.

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra: “Oli­si pal­jo­nyk­sin­ker­tai­sem­paa, jos opin­to­ra­haa nos­tet­tai­siin 250 euroa niin, että se oli­si työt­tö­myys­kor­vauk­sen ja sai­raus­päi­vä­ra­han tasol­la ja ero­tus perit­täi­siin takai­sin luku­kausi­mak­su­na, mut­ta opis­ke­li­ja­jär­jes­töil­le luku­kausi­mak­su on suu­ri saa­ta­na. Koko sanaa ei saa edes mainita.”

    Pitäi­si nos­taa, kyl­lä, mut­ta mik­si mitään pitäi­si periä takai­sin? Oli­si­ko sii­nä jotain lii­kaa? Ei oli­si. Ja sit­ten: ks. ensim­mäi­nen kommenttini.

    Tuo lause “Jos opis­ke­li­jal­le sal­li­taan … sal­lia palk­ka­työ” on jok­seen­kin suo­ra sitaat­ti virkamieheltä.”

    Miten niin “jos” — onhan opis­ke­li­jal­le palk­ka­työ sal­lit­tu, nykyi­sel­lä tuki­ta­sol­la suo­ras­taan pakollinen.

  14. Tar­koit­taa­ko ilmai­nen opis­ke­lu lii­kaa vai lii­an vähän opin­to­ja yhteiskunnallisesti.

  15. ano­nyy­mi:

    tai pyr­kii saa­maan Suo­meen mak­sul­li­sen koulutuksen.

    mitä?! Väi­tät­kö ihan pok­ka­na, että jos joku ehdot­taa luku­kausi­mak­su­ja, niin hän halu­aa Suo­meen mak­sul­li­sen koulutuksen!?

    On var­mas­ti tul­lut opis­kel­tua käy­tän­nöl­li­sen filo­so­fian lai­tok­sel­la yksi, jos toi­nen­kin logii­kan kurs­si, että näin roh­kean deduk­tion uskal­taa eet­te­riin päräyttää.

    Lisäk­si mak­su on type­rä sel­lai­sil­le, jot­ka eivät opin­to­tu­kea saa eli vaik­ka­pa ulkomaalaisille.

    No aivan var­mas­ti on! Kyl­lä se on minul­le­kin type­rää, että en saa rahan arvois­ta tava­raa kau­pas­ta ilmai­sek­si. Kaup­pi­aal­le ilmai­sek­si anta­mi­nen se vas­ta type­rää olisikin.

    Jos nimit­täin yksi­kin näis­tä pää­tyy Suo­meen työs­ken­te­le­mään ja asu­maan tai edes muu­ta­mas­ta tulee “suo­men­mie­li­nen”, yhtä­lö on meil­le positiivinen. 

    Ei se ihmi­sen kou­lut­ta­mi­nen nyt niin hal­paa oo, että yksi­kin työl­lis­ty­nyt riit­täi­si. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa, että kukaan ulko­maa­lai­nen ei työl­lis­tyi­si Suo­meen yhtä­lö on tie­tys­ti mer­kit­tä­väs­ti negatiivinen.

    Rai­mo K:

    Oli­si­ko sii­nä jotain liikaa?

    Sinä­hän oot oikein kova regres­sii­vis­ten tulon­siir­to­jen puol­lus­ta­ja. Köy­hät vaan kyyk­kyyn. Eka­na haluat haa­lia työt­tö­mien ja heik­ko-osais­ten rahat ammat­ti­liit­to­jen jäse­nil­le ja nyt haluat veron­mak­sa­jien rahat opis­ke­li­joil­le, jot­ka ovat rik­kaam­pia kuin veronmaksajat.

  16. Lisäk­si mak­su on type­rä sel­lai­sil­le, jot­ka eivät opin­to­tu­kea saa eli vaik­ka­pa ulko­maa­lai­sil­le. Jos nimit­täin yksi­kin näis­tä pää­tyy Suo­meen työs­ken­te­le­mään ja asu­maan tai edes muu­ta­mas­ta tulee “suo­men­mie­li­nen”, yhtä­lö on meil­le posi­tii­vi­nen. Pahim­mas­sa­kaan tapauk­ses­sa se ei ole mer­kit­tä­väs­ti nega­tii­vi­nen.

    Näin juh­la­pu­heis­sa. Todel­li­suus on aivan toi­nen. Eten­kin EU:n ulko­puo­lel­ta tule­vis­sa opis­ke­li­jois­sa on ehkä jopa suo­ma­lai­sia­kin suu­rem­pi osuus sel­lai­sia, joil­la ei ole yksin­ker­tai­ses­ti mitään eväi­tä oppia tär­keim­piä asioi­ta. Sen ver­ran täy­tyy toi­seen suun­taan sanoa, että on siel­lä niin välk­ky­jä­kin enemmän. 

    Ne väl­kyt vaan eivät tup­paa jää­mään tän­ne sit­ten mil­lään. Kau­koi­däs­tä tule­vat läh­te­vät kotiin, kehi­tys­mais­ta tule­vat USA:han tai johon­kin vau­raam­paan Euroo­pan maa­han ja drop-outit, joi­ta on aika pal­jon, jää­vät tän­ne. Tie­ten­kään asia ei ole koko­naan näin, mut­ta täl­tä se aina­kin näyttää.

  17. johon­kin vau­raam­paan Euroo­pan maahan”

    Kyl­lä Suo­mi on (tai oli) ihan Euroo­pan vau­raim­pia mai­ta. Syyt läh­töön on muu­al­la. Suo­mi kai pys­ty kil­pai­le­maan sek­sik­kyy­des­sä vain jon­kun Lat­vian tai Bul­ga­rian kans­sa. Ja Bul­ga­rias­sa­kin on kul­tai­set hie­kat (vai mikä se on). Joku saat­taa Suo­mes­sa arvos­taa väki­val­lat­to­muut­ta ja muu­ten­kin tur­val­li­suut­ta tai luon­toa ja rau­hal­li­suut­ta. Onhan nii­tä mui­ta­kin syi­tä jää­dä, kuten kou­lu­lai­tos, mut­ta ne eivät ole niin sano­tus­ti sek­sik­käi­tä eli seik­kai­lu­ja ja suu­ria lupaa­via asioita.

    OPM:n toi­mi­kun­ta­han suun­nit­te­li, että tuli­si ton­nin luku­kausi­mak­su ja samal­la vuo­sit­tais­ta opin­to­lai­naa koro­tet­tai­siin samal­la sum­mal­la. Virk­ku­nen tämän jo torp­pa­si. Eikä se tosi­aan kuu­los­ta oikeal­ta. Eikö luku­kausi­mak­su kuu­lui­si kor­va­ta joten­kin sosi­aa­li­sin perus­tein, van­hem­pien tulo­jen perus­teel­la tai jotain? 

    Ehkä ehdo­tus oli­kin vain stra­te­gi­nen siir­to. Seu­raa­va ehdo­tus on “lie­vem­pi” ja oikeu­den­mu­kai­sem­pi ja sik­si vi toi­voa, että menee läpi.

  18. Art­tu­ri yrit­ti kommentoida:

    Rai­mo K:
    Oli­si­ko sii­nä jotain liikaa?
    (siis jos opin­to­tu­ki oli­si toi­meen­tu­lo­tuen suuruinen)

    Sinä­hän oot oikein kova regres­sii­vis­ten tulon­siir­to­jen puol­lus­ta­ja. Köy­hät vaan kyyk­kyyn. Eka­na haluat haa­lia työt­tö­mien ja heik­ko-osais­ten rahat ammat­ti­liit­to­jen jäse­nil­le ja nyt haluat veron­mak­sa­jien rahat opis­ke­li­joil­le, jot­ka ovat rik­kaam­pia kuin veronmaksajat.”

    Täs­sä ns. kom­men­tis­sa nyt ei ole mitään jär­keä. Eka­na en halua “haa­lia työt­tö­mien ja heik­ko-osais­ten rahat ammat­ti­liit­to­jen jäse­nil­le” enkä ole kos­kaan niin sano­nut. Miten­kä­hän se edes kävi­si päinsä?
    Opin­to­tu­ki on kyl­lä lii­an alhai­nen ja lähes pakot­taa opis­ke­li­jan töi­hin, jois­sa saa olla varo­vai­nen, että ei tie­naa “lii­kaa”, että opin­to­tu­kea ei peri­tä takai­sin. Voi olla, että joku­nen opis­ke­li­ja on “rik­kaam­pi kuin veron­mak­sa­jat”, mut­ta kai hän sit­ten mak­saa myös veroja?
    Opin­to­tuen pitäi­si siis olla toi­meen­tu­lo­tuen suu­rui­nen ja sidot­tu opin­to­suo­ri­tuk­siin ja val­mis­tu­mi­sel­le pitäi­si aset­taa mää­rä­ai­ka (johon voi­si perus­tel­lus­ta syys­tä, ei työn­teon vuok­si, saa­da lyk­käys­tä). Jos joku on niin rei­pas, että opin­to­suo­ri­tus­ten lisäk­si halu­aa käy­dä töis­sä, siel­tä saa­dun lisä­an­sion ei pitäi­si kiin­nos­taa ketään, sel­lai­sia aktii­vi­sia ihmi­siä juu­ri tarvitaan.
    Niin että mitä­päs jos Art­tu­ri kävi­sit itse teke­mäs­sä muu­ta­man kyyk­kyyn-ylös har­joi­tuk­sen, mie­luim­min rait­tiis­sa ilmassa.

  19. Miten­kän mä oikein pär­jä­sin 60-luvul­la TKK:ssa yksin­huol­ta­ja- myy­jän poi­ka­na? Toki asuin koto­na Hert­to­nie­mes­sä, joten asu­mis­kus­tan­nuk­sia ei ollut, ja mat­ka­ku­lut koh­tuul­li­sia. Ei sil­loin ulko­paik­ka­kun­ta­lais­ten­kaan tila nyt kau­hean sur­keal­ta tun­tu­nut, vaik­kei­vat öky­ta­lois­ta olleetkaan.
    Mis­sä tää nyky­po­ruk­ka oikein kul­kee? Pitää ilmei­ses­ti mak­saa ihan kaik­ki ja vie­lä liit­te till, jot­ta suos­tu­vat opiskelemaan.
    Töi­tä voi teh­dä aina­kin osit­tain, vaik­ka opis­ke­lee­kin (oma ja 2 pojan koke­mus). On se tie­tys­ti suu­ri har­mi ja rie­sa, kun jou­tuu raho­jen eteen tekeen edes pape­rei­ta jon­ne­kin. Voi hyvä tavaton!

  20. mitä?! Väi­tät­kö ihan pok­ka­na, että jos joku ehdot­taa luku­kausi­mak­su­ja, niin hän halu­aa Suo­meen mak­sul­li­sen koulutuksen!?

    On var­mas­ti tul­lut opis­kel­tua käy­tän­nöl­li­sen filo­so­fian lai­tok­sel­la yksi, jos toi­nen­kin logii­kan kurs­si, että näin roh­kean deduk­tion uskal­taa eet­te­riin päräyttää.

    Jos kysees­sä oli sai­raus­päi­vä­ra­han tms. mak­sa­mis­vai­keuk­sien kor­jaa­mi­sek­si teh­ty ehdo­tus, jos­sa mak­sun ver­ran koro­tet­tai­siin ole­mas­sao­le­via tukia, niin pitäi­si tyh­mem­män­kin Art­tu­rin ymmär­tää, ettei itse ehdo­tus suo­ra­nai­ses­ti pitä­nyt sisäl­lään mitään todel­lis­ta ope­tuk­sen mak­sul­li­suut­ta vaan se on enem­män­kin ole­mas­sa in poten­tia.

    Ei teki­si Art­tu­ril­le­kaan huo­noa logii­kan tai luke­mi­se­nym­mär­tä­mi­sen kurssit.

  21. Opin­to­jen teke­mi­ses­sä edes osit­tain mak­sul­li­sek­si oli­si jär­keä, jos asia­kas (opis­ke­li­ja) täl­löin voi­si edes jol­lain tavoin vai­kut­taa osta­maan­sa pal­ve­luun (ope­tuk­seen). Yli­opis­tois­sa ja kor­kea­kou­luis­sa tar­jo­taan erit­täin hyvän ope­tuk­sen lisäk­si myös erit­täin huo­noa ope­tus­ta ja pro­fes­so­ri­kun­nas­sa löy­tyy erit­täin hyvin ja tun­nol­li­ses­ti työn­sä hoi­ta­vien ohel­la myös erit­täin huo­nos­ti työn­sä tekeviä.

  22. Osmo :
    #
    SATA-komi­teas­sa lopul­ta ymmär­sin, mitä Kuus­kos­ki tar­koit­ti sil­lä, että on vain hyvä, jos ei tun­ne asioi­ta lii­an hyvin. Jos tun­tee joka iki­sen met­sän puun, oksan ja havun­neu­la­sen, nii­den syn­ty­his­to­rian ja tar­koi­tuk­sen, ei pys­ty laa­ti­maan suun­ni­tel­maa met­sän uudistamiseksi.
    #

    No minä aikoi­na­ni pää­sin Val­me­til­le työ­hön, kun Dama­tic jär­jes­tel­mää paran­net­tiin. Työ­hön pää­sy­ni syy­nä oli se, että en tun­ne aikai­sem­paa Dama­ticcia — että teh­dään vaan uudem­pi ja parem­pi Dama­ticci — hmmpphh 

    Mut­ta help­po on kor­keal­la hal­lin­non tasol­la maa­lail­la ja siir­rel­lä raha­säk­ke­jä momen­til­ta toiseen.

    Mut­ta minä aina­kaan työs­sä­ni käy­tän­nön tasol­la en ollut oikeu­tet­tu teke­mään arvioin­te­ja vää­rään suun­taan — kat­sot­tu­na asiak­kaan näkökulmasta.

    Oli se Jor­ma sen ver­ran kova mies kun rem­miin tuli, että 30-vuot­ta van­hat busi­ness-areat­kin hävitettiin.

  23. Mis­sä tää nyky­po­ruk­ka oikein kul­kee? Pitää ilmei­ses­ti mak­saa ihan kaik­ki ja vie­lä liit­te till, jot­ta suos­tu­vat opiskelemaan.
    Töi­tä voi teh­dä aina­kin osit­tain, vaik­ka opis­ke­lee­kin (oma ja 2 pojan koke­mus). On se tie­tys­ti suu­ri har­mi ja rie­sa, kun jou­tuu raho­jen eteen tekeen edes pape­rei­ta jon­ne­kin. Voi hyvä tavaton!”

    Ongel­ma­han on nime­no­maan se, että asu­mi­seen ja elä­mi­seen mene­vien raho­jen jäl­keen ei nyky­päi­vä­nä opis­ke­li­jal­le jää juu­ri­kaan rahaa käteen. Sii­hen kun vie­lä lisä­tään kou­lus­sa tar­vit­ta­vat väli­neet niin se vie­kin jo sit­ten loput. Onnel­li­sia ovat ne, jot­ka voi­vat asua van­hem­pien­sa luo­na ilmai­sek­si opin­to­jen ajan.
    Opis­ke­li­joi­den puo­les­ta närää aiheut­taa se, että koko­naan sosi­aa­lie­tuuk­sil­la elä­vät jois­ta uskoak­se­ni suu­ren­suu­ri osa ei tule iki­nä mer­kit­tä­vää mää­rää töi­tä teke­mään, eli tuot­ta­vat yhteis­kun­nal­le pers­net­toa, saa­vat parem­man toi­meen­tu­lon kun niin­kut­su­tut “tule­vai­suu­den toi­vot”, opis­ke­li­jat. Opin­to­lai­naa nos­ta­mal­la voi sit­ten elin­ta­son­sa nos­taa sin­ne sosi­aa­lie­tuuk­sis­ta naut­ti­vien tasolle.
    On tot­ta, että opis­ke­li­joil­la on sel­lai­nen hie­no mah­dol­li­suus kuin työn­te­ko opis­ke­lun ohel­la. Sos­sun elä­teil­tä­hän täl­läi­set pie­net tulot vie­täi­siin suo­raan tuista.
    Et vaan var­maan­kaan arvaa kuin­ka help­poa on löy­tää töi­tä esi­mer­kik­si nykyi­ses­tä koti­kau­pun­gis­ta­ni, jos­sa 20% asuk­kais­ta on opis­ke­li­joi­ta. Var­sin­kin nii­tä “opis­ke­lun ohes­sa teh­tä­viä töi­tä”. Haki­joi­ta mei­naan riit­tää. Ja sit­ten­kin jos saat työn, niin ris­kit ovat tosis­saan sii­hen, että _et saa teh­dä tar­peek­si vähän töitä_, ettet yli­tä maa­gis­ta rajaa. Ja toi­saal­ta, jos istut kou­lus­sa 0800–1500 kes­ki­mää­rin joka arki­päi­vä, jon­ka lisäk­si sit­ten teet vie­lä 20h/vko töi­tä + kou­lus­ta saa­ta­vat teh­tä­vät niin aika san­ka­ri­su­per­mies olet jos useam­man vuo­den jaksat.

  24. Niin no, kun kir­joi­tin “vau­raam­paan” olin vähän huo­li­ma­ton. Tie­tys­ti tar­koi­tin maa­ta, jos­sa kou­lu­te­tut tie­naa­vat paremmin.

    Minus­ta on joten­kin vähän lap­sel­lis­ta kuvi­tel­la, että suo­ma­lai­nen ilmai­nen kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä — joka on kyl­lä ihan toi­mi­va sinäl­lään — takoi­si sam­mon lail­la hyvin­voin­tia sitä enem­män, mitä enem­män väkeä mei­dän yli­opis­toi­him­me ja kor­kea­kou­lu­him­me onnis­tu­taan tun­ke­maan. 90-luvul­la tätä alet­tiin yrit­tää suo­ma­lai­sil­le ja jos­sain vai­hees­sa kek­sit­tiin, että hei, haa­li­taan ulko­mail­ta­kin kaik­ki tän­ne vaan. 

    Koros­tan, että minä en miten­kään vas­tus­ta ulko­maa­lais­ten yli­opis­to- tms. opis­ke­lua Suo­mes­sa sinän­sä. Mak­sut­to­mien kou­lu­tus­paik­ko­jen jär­jes­tä­mi­nen kai­kil­le, jot­ka viit­si­vät tul­la, on vain minus­ta huo­no idea talou­del­li­ses­ti. Pitäi­si olla edes joku pork­ka­na sii­hen, että kou­lut­tau­tu­neis­ta oli­si vas­taa­vas­ti jotain iloa myös lys­tin mak­sa­jil­le. Minä ope­tan kyl­lä ulk­ka­rei­ta ihan mielelläni.

  25. On tosi­aan tapa­na väit­tää, että Suo­mes­sa kou­lu­te­tut tie­naa­vat Suo­mes­sa sel­väs­ti huo­nom­min. Onko­han asi­aa kun­nol­la tut­kit­tu vai perus­tuu­ko käsi­tys ammat­ti­liit­to­jen — ja talous­toi­mit­ta­jien — pro­pa­gan­daan? Usein talous­toi­mit­ta­jat aina­kin unoh­ta­vat, että pal­kat mää­räy­ty­vät niin sano­tuil­la “työ­mark­ki­noil­la”. Ei kai voi olla, että Suo­mes­sa on kai­kil­la aloil­la työn yli­tar­jon­taa, joka pai­nai­si pal­kat alle BKT:lta köy­hem­pien mai­den tason. Insi­nöö­re­jä kyl­lä kai on niin pal­jon, että kan­nat­taa har­ki­ta työs­ken­te­lyä ulko­mail­la. Eikä edes verot ole kovin kor­keat, vaik­ka niin­kin on tapa­na väittää.

  26. Rai­mo K:

    Voi olla, että joku­nen opis­ke­li­ja on “rik­kaam­pi kuin veron­mak­sa­jat”, mut­ta kai hän sit­ten mak­saa myös veroja?

    Ei. Opis­ke­li­jat ovat ryh­mä­nä rik­kaam­pia kuin nykyi­set veron­mak­sa­jat kes­ki­mää­rin ja he eivät mak­sa vero­ja, kos­ka heil­lä ei ole juu­ri tulo­ja. (Tie­tys­ti he mak­sa­vat tule­vai­suu­des­sa niis­tä suu­ris­ta tulois­taan veroa…) Point­ti on vaan se, että var­sin­kin kor­kea­kou­luo­pin­to­jen tuke­mi­nen on rahan otta­mis­ta veron­mak­sa­jil­ta ja sen jaka­mis­ta yhteis­kun­nan hyväosaisimmille.

    Jos joku on niin rei­pas, että opin­to­suo­ri­tus­ten lisäk­si halu­aa käy­dä töis­sä, siel­tä saa­dun lisä­an­sion ei pitäi­si kiin­nos­taa ketään, sel­lai­sia aktii­vi­sia ihmi­siä juu­ri tarvitaan.

    Täs­tä oon ehdot­to­mas­ti samaa mieltä.

    ano­nyy­mi:

    Ei teki­si Art­tu­ril­le­kaan huo­noa logii­kan tai luke­mi­se­nym­mär­tä­mi­sen kurssit.

    hihi­hi­hi… oot hyväs­sä seu­ras­sa tämän keho­tuk­se­si kanssa.

  27. Opis­ke­li­joi­den puo­les­ta närää aiheut­taa se, että koko­naan sosi­aa­lie­tuuk­sil­la elä­vät jois­ta uskoak­se­ni suu­ren­suu­ri osa ei tule iki­nä mer­kit­tä­vää mää­rää töi­tä teke­mään, eli tuot­ta­vat yhteis­kun­nal­le pers­net­toa, saa­vat parem­man toi­meen­tu­lon kun niin­kut­su­tut “tule­vai­suu­den toi­vot”, opiskelijat.”

    Kun yleis­te­tään sosi­aa­lie­tuuk­sil­la elä­vät, niin se joh­taa väit­tee­seen joka ei täy­sin pidä paik­kaan­sa. Esmer­kik­si toi­meen­tu­lo­tuen suh­teen se kuin­ka pal­jon toi­meen­tu­lo­tu­kea yksi­lö saa, niin sii­nä on aika pal­jon heit­toa. Ei voi­da miten­kään las­kea niin, että kun toi­meen­tu­lo­tu­ki on lain mukaan näin ja näin pal­jon, niin sil­loin­han köy­hä sen saa. Tämä on täy­sin vir­heel­li­nen tul­kin­ta. Toi­meen­tu­lo­tu­ki mak­se­taan meno­jen mukaan. Se ei ole saman­lail­la auto­maat­tis­ta tukea, kuin opin­to­tu­ki. Eli kun olet opis­ke­li­ja niin opin­to­tu­ki kilah­taa joka kuu­kausi tilil­le. Näin ei käy toi­meen­tu­lo­tuen osal­ta, vaan joka kuu­kausi tilan­ne har­ki­taan erikseen.

    Opis­ke­li­joi­den osal­ta on jää­nyt lii­an vähäl­le huo­miol­le myös se seik­ka, että kesä­ai­ka­na eten­kin laman aika­na entis­tä suu­rem­pi jouk­ko opis­ke­lioi­ta jou­tuu toi­meen­tu­lo­tuen asiak­kaak­si, kos­ka käy­tän­nös­sä kesä­ai­ka­na suo­ri­tet­ta­via opin­to­ja on hyvin vähän tar­jol­la. Täs­tä syys­tä oli­si jär­ke­vää lyhen­tää opis­ke­li­joi­den kesä­lo­maa, se nopeut­tai­si val­mis­tu­mis­ta ja myös vähen­täi­si toi­meen­tu­lo­tuen kus­tan­nuk­sia täl­tä osin.

  28. Onko­han teh­ty min­kään­lais­ta las­kel­maa sii­tä, min­kä ver­ran tän­ne esi­mer­kik­si yli­opis­toi­hin opis­ke­le­maan tul­lei­ta ulk­ka­rei­ta jää lopul­ta Suomeen?

    Minä sain aika­naan kovin­kin pahaa kar­maa, kun kri­ti­soin sitä, että TKK:lla jär­jes­te­tään kii­nan­kie­li­siä ryh­miä mm. tie­to­ko­neen käy­tös­sä. Perus­te­lu jär­jes­te­lyl­le oli se, että kun meil­lä on kui­ten­kin kii­nan­kie­li­siä assis­tent­te­ja ja kii­nak­si ope­tet­tu­na ko. hen­ki­löt oppi­vat asiat parem­min (kuten var­maan onkin).

    Kui­ten­kin minus­ta on erit­täin mer­kit­tä­vä ongel­ma, että nämä kii­na­lai­set eivät ole juu­ri ollen­kaan kos­ke­tuk­sis­sa oman ryh­män­sä ulko­puo­li­siin, eikä tähän minus­ta pitäi­si miten­kään roh­kais­ta, kos­ka se vähen­tää huo­mat­ta­vas­ti toden­nä­köi­syyt­tä sii­hen, että nämä tyy­pit jäi­si­vät tän­ne teke­mään jotain tuottavaakin.

    Eräs ystä­vä­ni puhuu äidin­kie­le­nään kii­naa, jon­ka vuok­si olen jon­kin ver­ran ollut teke­mi­sis­sä mai­ni­tun yhtei­sön kans­sa, ja sen perus­teel­la sanoi­sin, että ko. yhtei­sön vuo­ro­vai­ku­tus mui­den kans­sa on suo­ras­taan häm­mäs­tyt­tä­vän vähäis­tä. En tie­dä mis­tä se johtuu.

    Ja kun jon­kin ver­ran suo­ma­lai­sia työ­mark­ki­noi­ta tun­nen, niin suh­teet ja hen­ki­lö­koh­tai­nen tun­te­mi­nen on erit­täin tär­ke­ää. Myös suo­men kie­len osaa­mi­nen oli­si suo­ta­vaa useim­mil­la aloil­la. Epäi­len, ettei tuos­ta­kaan yhtei­sös­tä moni­kaan tule Suo­meen jää­mään, jol­loin vähän ihme­tyt­tää, että mitä­hän vas­ti­net­ta veron­mak­sa­jat mah­ta­vat tou­hus­ta saada.

    Opin­to­jen mak­sul­li­suus toki rat­kai­si­si ongel­man, mut­ta minus­ta sen sijaan että “halu­taan olla kan­sain­vä­li­siä kos­ka halu­taan olla kan­sain­vä­li­siä” ‑mant­ran sijaan oli­si tar­peen myös poh­tia sitä, mikä tämän toi­min­nan tar­koi­tus lopul­ta on.

    Kari

  29. Vii­mei­sin kohu luku­kausi­mak­suis­ta ker­to­nee, mik­si poli­tiik­ka on sel­lais­ta kuin on. Kokoo­mus­lais­ta minis­te­riä huu­de­taan vas­tuuseen sii­tä, että työ­ryh­mäs­sä on joku otta­nut esil­le luku­kausi­mak­sun — vaik­ka minis­te­ri välit­tö­mäs­ti otti kan­taa asi­aa vas­taan. Tämän jäl­keen polii­ti­kot var­maan pis­tä­vät entis­tä kovem­man lie­an vir­ka­mies­ten kau­laan, ettei vir­ka­mie­hen har­kit­se­ma­ton puhe aiheu­ta minis­te­ril­le harmia.

    Mie­len­kiin­toi­nen yksi­tyis­koh­ta oli, että työ­ryh­män vetä­jä oli­kin dema­ri. Mik­sei SDP:tä huu­det­tu vastuuseen?

  30. Rai­mo K kirjoitti:

    “Tuo lause “Jos opis­ke­li­jal­le sal­li­taan … sal­lia palk­ka­työ” on jok­seen­kin suo­ra sitaat­ti virkamieheltä.”

    Miten niin “jos” – onhan opis­ke­li­jal­le palk­ka­työ sal­lit­tu, nykyi­sel­lä tuki­ta­sol­la suo­ras­taan pakollinen. 

    Tajusit Rai­mo ihan vää­rin. Osmon lause oli:

    Jos sai­raal­le opis­ke­li­jal­le sal­li­taan opis­ke­lu, sai­raal­le pal­kan­saa­jal­le pitää sal­lia palkkatyö”

    Eli oli puhe sii­tä, sal­li­taan­ko sai­raal­le opis­ke­li­jal­le opis­ke­lu, ja sal­li­taan­ko sai­raal­le työn­te­ki­jäl­le työn­te­ko.

    Työn­te­ki­jä toki saa opis­kel­la sai­raa­na­kin. En tie­dä saa­ko sai­ras opis­ke­li­ja teh­dä työ­tä? (Ja jos saa, saa­ko sai­ras opis­ke­li­ja teh­dä enem­män vai vähem­män työ­tä kuin ter­ve opiskelija?)

  31. Sam­po Smo­lan­der: “Tajusit Rai­mo ihan vää­rin. Osmon lause oli: “Jos sai­raal­le opis­ke­li­jal­le sal­li­taan opis­ke­lu, sai­raal­le pal­kan­saa­jal­le pitää sal­lia palkkatyö”
    Eli oli puhe sii­tä, sal­li­taan­ko sai­raal­le opis­ke­li­jal­le opis­ke­lu, ja sal­li­taan­ko sai­raal­le työn­te­ki­jäl­le työnteko.
    Työn­te­ki­jä toki saa opis­kel­la sai­raa­na­kin. En tie­dä saa­ko sai­ras opis­ke­li­ja teh­dä työ­tä? (Ja jos saa, saa­ko sai­ras opis­ke­li­ja teh­dä enem­män vai vähem­män työ­tä kuin ter­ve opiskelija?)”

    Jaa­ha. No, se oli vähän epä­sel­väs­ti kir­joi­tet­tu enkä lii­em­min miettinyt.

  32. Art­tu­ri: “Ei. Opis­ke­li­jat ovat ryh­mä­nä rik­kaam­pia kuin nykyi­set veron­mak­sa­jat kes­ki­mää­rin ja he eivät mak­sa vero­ja, kos­ka heil­lä ei ole juu­ri tuloja.”

    Niin että opis­ke­li­jat ovat ryh­mä­nä eivät rik­kaam­pia, mut­ta he eivät mak­sa vero­ja, kos­ka heil­lä ei ole tulo­ja??? Veron­mak­sa­jat ovat vähem­män rik­kai­ta, kos­ka heil­lä on tulo­ja ja he mak­sa­vat veroa???
    Miten hen­ki­lö, jol­la ei ole tulo­ja, voi olla “rik­kaam­pi”?

    Minus­ta alkaa yhä enem­män tun­tua sil­tä, että Art­tu­ri se vaan hihit­te­lee ja heit­te­lee päät­tö­myyk­siä — toi­sel­la koti­mai­sel­la tämä on “trol­ling” tai ehkä “traw­ling”.
    Tai sit­ten hän on vaan köy­hä, jon­ka rahat ay-lii­ke on vienyt.

  33. MIVa
    “Miten­kän mä oikein pär­jä­sin 60-luvul­la TKK:ssa yksin­huol­ta­ja- myy­jän poi­ka­na? Toki asuin koto­na Hert­to­nie­mes­sä, joten asu­mis­kus­tan­nuk­sia ei ollut, ja mat­ka­ku­lut kohtuullisia.”

    Tämä sama asia tai­det­tiin käsi­tel­lä jo vuo­si sit­ten täl­lä samal­la pals­tal­la. Jos sinä asuit 60-luvul­la himas­sa, niin täst voi­si teh­dä sen joh­to­pää­tök­sen että sul­la ei ollut asun­to- tai ruo­ka­ku­lu­ja. Sil­lä taval­la sinä pär­jä­sit. Jos opis­ke­luai­ka­na­si suu­rin yksit­täi­nen kulue­rä oli bus­si­lip­pu, niin help­po sitä on huudella. 

    Itse en edes ymmär­rä miten jot­kut viit­si­vät ehdot­taa suo­ma­lai­sen kou­lu­tuk­sen myy­mis­tä. Ymmär­täi­sin jos suo­ma­lai­nen kou­lu­tus oli­si huip­pu­ta­soa niin joo- ehkä, mut­ta var­sin­kin tie­dey­li­opis­tois­sa taso on pai­koi­tel­len sel­lai­nen, etten tie­dä kuka moi­ses­ta maksaisi.

    OPM:n idea­na oli saa­da kou­lu­tuk­ses­ta hou­kut­te­le­vam­paa lait­ta­mal­la luku­kausi­mak­sut, mikä kuu­los­taa jo idea­na ihan pos­ket­to­mal­ta. Ei sitä kou­lu­tus­ta kukaan halua ostaa ellei sii­hen sat­sa­ta ran­kas­ti resurs­se­ja ennen myyn­nin aloittamista.

  34. Rai­mo K:

    Miten hen­ki­lö, jol­la ei ole tulo­ja, voi olla “rik­kaam­pi”?

    Kato ei ne suu­ret tulot, vaan se omaisuus.

    Tai sit­ten hän on vaan köyhä

    Joo hei etkö­hän se voi nyt men­nä takas sin­ne hiek­ka­laa­ti­kol­le kiusaa­maan pienempiäsi.

  35. Kari
    “Epäi­len, ettei tuos­ta­kaan yhtei­sös­tä moni­kaan tule Suo­meen jää­mään, jol­loin vähän ihme­tyt­tää, että mitä­hän vas­ti­net­ta veron­mak­sa­jat mah­ta­vat tou­hus­ta saada.”

    Mis­tä läh­tien ulko­maa­lai­s­asioi­ta on Suo­mes­sa mie­tit­ty veron­mak­sa­jien näkö­kul­mas­ta? Tääl­lä Suo­mes­sa näis­tä asiois­ta päät­tä­vien tavoit­tee­na tun­tuu ole­van haa­lia tän­ne mah­dol­li­sim­man pal­jon ulko­maa­lai­sia, ei hyö­tyä niis­tä. Kos­ka kui­ten­kin pää­osa kan­sas­ta ja ilmei­ses­ti polii­ti­kois­ta­kin vas­tus­taa, ovia ei kui­ten­kaan olla avail­tu Ruot­sin tai Sak­san tapaan kai­ken­maa­il­man tulijoille.

    Ilmei­ses­ti näis­tä asiois­ta päät­tä­viin ase­miin hakeu­tuu sel­lai­sia ihmi­siä, jot­ka pitä­vät ulko­maa­lais­ten aut­ta­mis­ta suo­ma­lais­ten hyö­ty­nä­kö­koh­tia tärkeämpinä.

  36. Art­tu­ri, huu­mo­ri on vai­kea laji, joten lei­kin, että olit tosissasi. 

    Opis­ke­li­jat eivät ole sen rik­kaam­pia tai köy­hem­piä kuin kukaan muu­kaan. Jos ote­taan inter­tem­po­raa­li­nen tar­kas­te­lu, niin aloit­ta­vien opis­ke­li­joi­den jou­kos­sa on takuul­la pal­jon köy­hiä, mie­len­ter­vey­son­gel­mai­sia, alko­ho­lis­te­ja, vam­mau­tu­nei­ta, kuol­lei­ta jne. jo muu­ta­man vuo­den pääs­tä opis­ke­lun aloittamisesta. 

    Ihmis­tä ei voi koh­del­la ryh­män edus­ta­ja­na, joten yksit­täis­tä opis­ke­li­jaa ei voi koh­del­la auto­maat­ti­ses­ti yksi­lö­nä jos­ta tulee muu­ta­man vuo­den pääs­tä yksi “Her­rois­ta” — kuten eräs van­hem­pi kom­mu­nis­ti jos­kus selit­ti mik­si opis­ke­li­jat ovat ja hei­dän kuu­luu­kin olla pohjasakkaa.

  37. Tie­de­mies:

    Opis­ke­li­jat eivät ole sen rik­kaam­pia tai köy­hem­piä kuin kukaan muukaan.

    Tot­ta­kai ovat. He ovat vali­koi­tu­nut jouk­ko, joka ei ole todel­la­kaan vali­koi­tu­nut sattumanvaraisesti.

    Ihmis­tä ei voi koh­del­la ryh­män edustajana

    häh? Mitä tämä tar­koit­taa? Yri­tät­kö sanoa, että esim. tyt­tö­jen kou­lun­käyn­tiä ei voi­si aloit­taa puo­li vuot­ta aikai­sem­min kuin poi­kien, kos­ka joku tyt­tö ei ehkä ole sil­loin vie­lä kou­lu­kyp­sä, vai mikä tämä point­ti oikein on? Tot­ta­kai ihmis­ten omi­nai­suuk­sia voi käsi­tel­lä tilas­tol­li­ses­ti, ihan samal­la taval­la kuin mitä tahan­sa muutakin.

    Jos opis­ke­li­jat ovat rik­kaam­pia kuin ihmi­set kes­ki­mää­rin, niin jos ote­taan rahaa ihmi­sil­tä ja anne­taan se opis­ke­li­joil­le, niin tämä on sama kuin otet­tai­siin rahaa köy­hil­tä ja annet­tai­siin rik­kail­le. Minus­ta täl­lai­nen on hyvin vas­ten­mie­lis­tä toimintaa.

  38. Minus­ta tämä tun­tuu pie­nel­tä ongel­mal­ta ver­rat­tu­na sii­hen miten kes­kias­teel­la opis­ke­le­van yksin asu­van asu­mis­li­sä mää­räy­tyy. Minus­ta sen pitäi­si kuu­lua kai­kil­le kodin ulko­puo­lel­la asu­val­le 18 vuo­ti­aal­le, myös keskiasteella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.