Koulun alku aikaisemmaksi?

Jyr­ki Lohen lukio­kom­men­tis­ta tuli mie­lee­ni hänen ehdo­tuk­sen­sa kou­lun alka­mi­sa­jan­koh­dan siir­tä­mi­nen vuo­del­la aikaisemmaksi.

Sel­vää evi­dens­siä mie­les­tä­ni on sii­tä, että tyt­tö­jen pitäi­si aloit­ta aikai­sem­min kuin poi­kien; vaik­ka­pa puo­li vuot­ta nuo­rem­pi­na. En tar­koi­ta tie­ten­kään, että tyt­tö­jen pitäi­si aloit­taa tam­mi­kuus­sa, kun pojat aloit­ta­vat elo­kuus­sa. Nyt kou­lun aloit­ta­mis­vuo­si pan­naan poik­ki vuo­den vaih­tees­ta – osa siis aloit­taa kuusi­vuo­tiai­na. Jos poi­kien aloi­tusi­kä pan­tai­siin poik­ki edel­leen tam­mi­kuus­ta mut­ta tyt­tö­jen hei­nä­kuus­ta, tytöt oli­si­vat luo­kal­la kes­ki­mää­rin poi­kia puo­li vuot­ta nuorempia.

Samas­ta syys­tä en oikein ymmär­rä, mik­si kou­lun aloit­ta­mi­siäs­tä puhu­taan koko­nai­si­na vuo­si­na; joko seit­se­män tai kuusi vuot­ta. Voi­han aloi­tusi­kää liu’uttaa vaik­ka vii­kon ker­ral­laan. Sil­loin ei myös­kään tuli­si ongel­maa yhden vuo­den kak­sin­ker­tai­ses­ta vuosiluokasta.

34 vastausta artikkeliin “Koulun alku aikaisemmaksi?”

  1. Alo­tusa­jan­koh­dal­la nyt ei ole pät­kän ver­taa väliä. Jos halu­taan, että oppi­laat siir­ty­vät toi­sen asteen kou­lui­hin / työ­elä­mään / armei­jaan nykyis­tä aikai­sem­min, niin se voi­daan ihan hel­pos­ti toteut­taa ope­tus­suun­ni­tel­maa tii­vis­tä­mäl­lä (tosin tämä vaa­tii inves­toin­te­ja ope­tuk­sen laa­tuun, ja se mak­saa rahaa).

    Eikös itse asias­sa poi­kien pitäi­si (kes­ki­mää­räi­ses­tä alem­mas­ta kehi­tys­ta­sos­taan huo­li­mat­ta) aloit­taa kou­lu vuot­ta aiem­min kuin tyt­tö­jen, kos­ka ase­vel­vol­li­suus nipis­tää about sen yhden vuo­den pois jos­tain koh­taa elämää?

    Tasoe­rot osaa­mi­sen suh­teen ovat muu­ten hir­vit­tä­vät jo ensim­mäi­sel­lä luo­kal­la. Muis­tan oman tur­hau­tu­mi­se­ni sii­tä, miten kou­lu ei tar­jon­nut muu­ta­maan ensim­mäi­seen vuo­teen oikeas­taan mitään haas­tei­ta ja teh­tä­vät tun­tui­vat type­ril­tä ja mon­o­to­ni­sil­ta (tie­tys­ti tah­don ja luo­vuu­den lan­nis­ta­mi­nen on kou­lu­lai­tok­sen tär­kein, jos­kin ääneen lausu­ma­ton teh­tä­vä). Luke­ma­ni perus­teel­la rat­kai­sut, jois­sa “pal­jon osaa­va” voi­daan siir­tää luo­kan tai parin yli ylös­päin, eivät ole myös­kään eri­tyi­sen toi­mi­via, van­hem­pia lap­sia “fik­sum­pi” lap­si­ne­ro ei saa osak­seen kovin suur­ta ymmär­tä­mys­tään näil­tä van­hem­mil­ta lapsilta.

  2. Poh­din­ta on tilas­tol­li­ses­ti aja­tel­len rele­vant­tia, mut­ta täs­sä kan­nat­taa muis­taa, että jokai­sen yksi­lön kan­nal­ta ero on sii­nä, menee­kö lap­si kou­luun nyt, vai vuot­ta aiem­min (tai myöhemmin.)

    Täs­sä on myös sel­lai­nen ongel­ma, että kou­lu on jär­jes­tel­mä­nä sel­lai­nen, että se vaa­tii kah­ta toi­sis­taan pit­käl­ti eril­lis­tä omi­nai­suut­ta. Ensik­si­kin, lap­sen inhi­bi­tion pitää olla kehit­ty­nyt niin, että tämä pys­tyy istu­maan ja kuun­te­le­maan oppi­tun­nil­la. Toi­sek­si, lap­sen kog­ni­tii­vis­ten val­miuk­sien pitää olla riittävät.

    En tie­dä, kum­mas­sa ero on suu­rem­pi, mut­ta jos pitäi­si vei­ka­ta, niin pojil­la nime­no­maan tuo ensik­si mai­nit­tu on se kyn­nys, ei niin­kään kog­ni­tii­vi­set val­miu­det. Van­hem­pi poi­ka­ni on osan­nut lukea jo neli­vuo­ti­aas­ta asti, mut­ta en lait­tai­si hän­tä mis­sään nimes­sä kou­luun vie­lä kuusivuotiaana.

  3. Oli­sin voi­nut aloit­taa suo­raan toka­luo­kal­ta, mut­ta onnek­si itse tulin olleek­si vas­taan. Muu­ten­kin mar­ras­kuus­sa syn­ty­nee­nä olin oman­kin poru­kan nuo­rin ja sil­loin toi­sek­si pie­nein. Tap­pe­le­maan oppi kyl­lä hyvin.

  4. Mei­dän tyt­tö kävi aika­naan luo­kan, joka oli yhdis­tet­ty eska­ri ja ykkö­nen, ja kun kou­lun­käyn­ti mais­tui, hyp­pä­si suo­raan kak­ko­sel­le. Hie­nos­ti on sit­tem­min pär­jän­nyt vuot­ta van­hem­pien­sa keskuudessa.

    Mie­lum­min näki­sin, että tämän tyyp­pi­nen yksi­löl­li­nen jous­ta­mi­nen yleis­tyi­si sen­si­jaan että koko ikä­luok­ka pako­te­taan samaan muottiin.

  5. Tähän vähän liit­tyen, Malcom Gladwel­lin “Out­liers” ‑kir­jas­sa oli mel­ko pit­kät pät­kät juu­ri ala­kou­lu­jen jär­ke­vyy­teen liit­tyen. Kir­jas­sa kysee­na­lais­tet­tiin mel­ko vakuut­ta­vas­ti 10 vii­kon kesä­lo­man mie­lek­kyys (lyhyt ver­sio mik­si 10 vii­kon kesä­lo­ma on yli­pää­tän­sä syn­ty­nyt: lap­sia tar­vit­tiin kesäi­sin mm. sadon­kor­jui­siin jat­ku­vas­ti kun muu­na aika­na voi­tiin käy­dä kou­lua), sil­lä lii­an pit­käl­lä lomal­la on sel­keä hei­ken­tä­vä vai­ku­tus las­ten oppi­mi­seen ver­rat­tu­na sel­lai­siin lap­siin, jot­ka käy­vät saman oppi­mää­rän hitaam­mas­sa tah­dis­sa, mut­ta lyhyem­mäl­lä kesä­lo­mal­la. 10 vii­kon loman aika­na lap­sil­ta tup­paa unoh­tua pal­jon opit­tua tie­toa tie­toa mut­ta myös ihan kou­lun­käyn­nin käy­tän­nöt, miten lukea, kir­joit­taa ja oppia. Gladwell ehdot­taa­kin, että 10 vii­kon kesä­lo­mas­ta luo­vut­tai­siin koko­naan ja että lap­set sai­si­vat lomaa kor­kein­taan sen pari viik­koa (Jen­keis­sä kesä­lo­ma on yleen­sä pari viik­koa), Suo­mes­sa se tar­koit­tai­si kai­ke­ti sitä, että Juhan­nuk­ses­ta elo­kuun alkuun oli­si­vat lap­set lomalla.

    Tie­ten­kin jos tätä ehdot­tai­si Suo­mes­sa niin sii­tä nousi­si hir­veä poru mm. opet­ta­jien tahol­ta ja “eihän kaik­ki van­hem­mat voi lomail­la hei­nä­kuus­sa” jne., mut­ta mie­les­tä­ni tämä on kui­ten­kin poh­ti­mi­sen arvoi­nen asia. Onhan se ihan aiheel­lis­ta kysyä, että onko noin pit­käs­sä lomas­sa mitään jär­keä jos sitä jou­du­taan joka vuo­si sit­ten paik­kaa­maan palaut­ta­mal­la las­ten mie­liin miten sitä kou­lua käy­tiin­kään. Ja monil­le verk­kai­sem­pi opis­ke­lun tah­ti voi­si olla miellyttävämpääkin.

  6. Eri­tyis­lap­set, jot­ka ovat piden­ne­tyn oppi­vel­vol­li­suu­den pii­ris­sä, aloit­ta­vat kou­lun vuot­ta mui­ta aiem­min. Kat­so­taan, että hei­dän kou­lu­na­loi­tuk­sen kans­saan ei tule odot­taa sii­hen saak­ka, että ovat tavan eka­luok­ka­lai­sen tasol­la, vaan heil­le anne­taan enem­män aikaa omak­sua asioi­ta ja sitä yli­mää­räis­tä aikaa pis­te­tään kou­lua­jan alku­pää­hän. Täs­sä on ris­ti­rii­ta sen suh­teen, että jos eri­tyi­syyt­tä vas­ta epäil­lään, kou­lu­na­loi­tus­ta myö­hen­ne­tään, jot­ta lap­si ehtii kou­lu­kyp­syä. Olen jos­sain näh­nyt­kin tätä myö­hen­tä­mis­tä kri­ti­soi­dun, muis­taak­se­ni jon­kun tut­ki­muk­sen mukaan se ei oikein auta mitään, voi jopa pahen­taa tilannetta.

    Täl­lä logii­kal­la pojat, tyt­tö­jä tyh­mem­piä kun ovat, pitäi­si pis­tää tyt­tö­jä aikai­sem­min kou­luun. Kun pojat ovat vuo­den har­joi­tel­leet kou­lus­sao­le­mis­ta, tytöt voi­daan ottaa luok­kaan mukaan. 😉

    1. Tuo ei nyt oikein kel­paa vas­ta-argu­men­tik­si, kos­ka ne eri­tyis­lap­set tule­vat kui­ten­kin ensim­mäi­sel­le luo­kal­le seit­se­män­vuo­tiai­na, jos sil­loin­kaan. Minun aja­tuk­se­ni oli, että tytöt ja pojat oli­si­vat samoil­la luo­kil­la, tytöt vain nuo­rem­pi­na. Mur­ro­si­kä tulee myös aiemmin.

  7. Kou­lu­kyp­syys on tosi­aan moni­ta­hoi­nen asia. Tie­de­mies jo mai­nit­si­kin kri­tee­rei­nä riit­tä­vät kog­ni­tii­vi­set kyvyt ja impulssikontrollin. 

    Sen lisäk­si moto­rii­kan — niin hie­no- kuin kar­kean­kin — kehi­tys­ta­so on tärkeä. 

    Las­ten kes­ki­näi­ses­sä sosi­aa­li­ses­sa hie­rar­kias­sa lii­kun­nal­li­nen pys­ty­vyys on hyvin tär­keäs­sä ase­mas­sa. Vaik­ka kuin­ka oli­si matik­ka­ne­ro, niin se ei auta, jos ei pär­jää väli­tun­ti­tem­mel­lyk­sis­sä ja lii­kun­ta­tun­nil­la. Kiusa­tuk­si tule­mi­sen ris­ki kasvaa. 

    Fyy­si­nen koko on myös mer­kit­tä­vä seik­ka, kun lap­set arvioi­vat tosi­aan. Koo­kas lap­si koe­taan “isok­si” muu­ten­kin. Tähän sor­tu­vat tie­tys­ti opet­ta­jat­kin ali­ta­jui­ses­ti. Jos lap­si on ver­ra­ten iso­ko­koi­nen ikäi­sek­seen ja kou­lu­na­loi­tus­ta lykä­tään, niin hän on hel­pos­ti jät­ti­läi­sen ase­mas­sa luo­kas­sa ja syr­jin­nän ris­ki on ilmeinen.

    Kou­lu vaa­tii lap­sel­ta huo­mat­ta­vas­ti enem­män itse­näi­syyt­tä ja aloi­te­ky­kyä kuin päi­vä­ko­ti. Mikä­li lap­si ei ole tar­peek­si itseoh­jau­tu­va suo­riu­tuak­seen teh­tä­vis­tä tun­neil­la puhu­mat­ta­kaan koti­teh­tä­vis­tä eivät muut kyvyt auta. 

    Sosi­aa­lis­ta puol­ta­kin pitää pun­ni­ta tar­koin. Kou­lus­sa pitää ottaa muut huo­mioon osa­ten kui­ten­kin puo­lus­taa itse­ään niin ver­baa­li­ses­ti kuin muil­la­kin vies­tin­nän muo­doil­la. Hoi­ta­ja­tä­ti ei samal­la taval­la ole joka tilan­tees­sa nis­kaan hengittämässä. 

    En läm­pe­ne Osmon aja­tuk­sel­le tiu­kas­ta sukupuolijaosta. 

    Sen sijaan kou­lun aloi­tus voi­si olla yksi­löl­li­ses­ti jous­ta­vam­pi. Asia arvioi­tai­siin neu­vo­las­sa ja päi­vä­ko­dis­sa yhdes­sä van­hem­pien kans­sa. Niin­hän nyt­kin tie­tys­ti teh­dään, mut­ta asen­ne on se, että kou­luun men­nään etua­jas­sa tai jäl­ki­ju­nas­sa. Tavoit­tee­na voi­si olla, että kou­luun men­nään sil­loin, kun sil­tä tun­tuu ilman sen kum­mem­pia van­hem­pien ylpey­den tai häpeän tunteita. 

    Yli­pään­sä kou­lu­na­loi­tuk­sen koko­nais­val­tai­seen aikais­ta­mi­seen suh­tau­dun varo­vai­sen kielteisesti. 

    Jyr­ki Lohi oli Hesa­rin puheen­vuo­ros­saan oikeas­sa sii­nä, että monet tie­dot ja tai­dot ovat nyky­ajan 6‑vuotiailla aivan tois­ta luok­kaa kuin vaik­ka­pa 70-luvul­la. Se ei kui­ten­kaan mie­les­tä­ni tar­koi­ta, että kuusi­vuo­ti­aan var­si­nai­nen ydin kes­ki­mää­rin oli­si muut­tu­nut rat­kai­se­vas­ti eli hän oli­si val­mis kou­lun vaa­ti­maan ympäristöön. 

    Monet asian­tun­ti­jat ovat sitä miel­tä, että myö­häi­nen kou­lu­na­loi­tusi­kä on suo­ma­lai­sil­le nime­no­maan menes­tys­te­ki­jä. Lap­si kehit­tyy par­hai­ten itse ihme­tel­len, oival­taen ja ennen kaik­kea rau­has­sa ilman mitään ohjel­moi­tu­ja oppisisältöjä. 

    Kiteyt­täi­sin, että lin­tu­ja kat­sel­len ja kiviä käännellen.

  8. Piden­net­ty oppi­vel­vol­li­suus on 11 vuot­ta ja kou­lu aloi­te­taan 6‑vuotiaana.

  9. Tapiol­le: sinä puhut lap­sis­ta, et tilas­tol­li­sis­ta yksi­köis­tä (joo joo, joil­le­kin ovat vain sitä).

    Aloi­tusa­jan­koh­dal­la ON väliä. Teen työ­tä kou­lup­sy­ko­lo­gi­na ja yksi suu­ri osa työ­tä­ni on poh­tia mil­loin yksit­täis­ten las­ten kan­nat­tai­si aloit­taa kou­lun­käyn­ti. Sil­lä pää­tök­sel­lä on pal­jon suu­rem­pi kumu­la­tii­vi­nen vai­ku­tus kuin vuo­si sin­ne tai tän­ne työelämässä.

    PS. OPS on täl­lä het­kel­lä hyvin tii­vis. Jos et ole luke­nut sitä kan­nes­ta kan­teen, on outoa, jos kom­men­toit sitä.

  10. Käsi­tin väärin. 

    Osmo tie­tys­ti tar­koit­ti, että joka tapauk­ses­sa “eri­tyi­set­kin” eka­luok­ka­lai­set ovat tis­mal­leen sama­ni­käi­siä. Eri­tyis­las­ten piden­net­ty oppi­vel­vol­li­suus vain tar­koit­taa pakol­lis­ta val­mis­ta­vaa luok­kaa ennen var­si­nais­ta kou­lu­na­loi­tus­ta ja yksi vuo­si pääl­le taval­li­sen peruskoulun.

  11. Sivus­ta kat­sot­tu­na vai­kut­taa että tyt­tö­jen tar­koi­tus ala­luo­kil­la on lähin­nä yrit­tää rau­hoit­taa työs­ken­te­lyil­ma­pii­riä ja jar­ru­tel­la jot­ta pojat ehti­vät mukaan. Eikö­hän puo­li vuot­ta nuo­rem­pi tyt­tö kel­paa tähän ihan yhtä hyvin.

    Omaa koke­mus­ta ja tut­ta­va­pii­riä pei­la­ten vai­kut­taa sil­tä ettei­vät tie­to­työ­läis­ko­dis­ta tule­vat lap­set tie­dol­li­ses­ti kou­lus­sa opi muu­ten­kaan pari­na ensim­mäi­se­nä vuon­na oikein mitään, kun­han luo­daan sosi­aa­li­set val­miu­det ja ope­tel­laan työs­ken­te­ly­ta­po­ja. Hyp­pää­mi­nen suo­raan toka­luo­kal­le vai­kut­taa kui­ten­kin sosi­aa­li­ses­ti niin haas­teel­li­sel­ta että kou­lun alun aikais­ta­mi­nen lie­nee parem­pi vaihtoehto.

  12. Olen samaa miel­tä tääl­lä kir­joi­tel­lei­den kans­sa: Kou­lun aloit­ta­mi­nen seit­sen­vuo­ti­aa­na on vah­vuus­te­ki­jä. Sii­nä iäs­sä lap­si on vataa­not­ta­vai­sim­mil­laan. Juu­ri kou­lun aloit­ta­mai­nen täs­sä iäs­sä on kou­lu­lai­tok­sem­me kil­pai­lu­te­ki­jä ver­rat­taes­sa mui­den mai­den kou­lu­lai­tok­siin. Täs­tä asias­ta luin vii­me vuon­na jon­kun peda­go­gin kolumnin.
    Tie­ten­kin yksi­löl­li­sen kou­lu­kyp­syy­den kuu­lui­si vai­kut­taa nykyis­tä enem­män aloitusajankohtaan.

  13. Osmo, kuten Eli­na­kin kir­joit­ti, eri­tyis­lap­set (ne piden­ne­tyn ope­tus­vel­vol­li­suu­den pii­ris­sä ole­vat) mene­vät tosi­aan kou­luun jo kuusi­vuo­tiai­na ja aloit­ta­vat (käy­tän­nös­sä pakol­li­sen) eska­rin vii­si­vuo­tiai­na. Jos ihan tark­ko­ja ollaan, niin jou­lu­kuus­sa syn­ty­neet eri­tyi­set (kuten tut­ta­va­per­heen autis­ti­nen lap­si) aloit­ta­vat eska­ris­sa jo neli­vuo­tiai­na (4v8kk) ja kou­lun vii­si­vuo­tiai­na (5v8kk).

    En minä nyt ihan täy­sin tosis­sa­ni tuo­ta var­hais­tet­tua kou­lu­na­loi­tus­ta pojil­le ole ehdot­ta­mas­sa, mut­ta nyky­kä­si­tys alkaa olla se, että jos on odo­tet­ta­vis­sa hitaam­paa oppi­mis­ta tai kou­lu­vai­keuk­sia, niin oikea rat­kai­su on aloit­taa kou­lu aiem­min, väl­jen­tää ope­tus­oh­jel­maa ja antaa lap­sel­le enem­män aikaa oppia. Kou­lu­na­loi­tuk­sen siir­tä­mi­nen vain siir­tää ongel­mia, mut­ta ei rat­kai­se mitään.

  14. Eikös jos­sain ollut juu­ri tut­ki­mus­ta, että suo­ma­lai­set pär­jää­vät hyvin osit­tain juu­ri sik­si, että lap­set saa­vat leik­kiä eli että kou­lu aloi­te­taan myöhemmin.
    Näyt­täi­si ole­van, että mitä van­hem­mak­si ihmi­nen tulee, sen nuo­rem­pa­na mui­den pitäi­si aloit­taa puur­ta­mi­nen. Onkos täs­sä nyt sama ilmiö kuin suur­ten ikä­luok­kien eläkeasiassa?

  15. Kou­lu­kyp­syys on moni­ta­hoi­nen asia. Useat näyt­tä­vät ajat­te­le­van, että 6‑vuotiaat eivät ole kyp­siä kou­luun. Sil­loin he ajat­te­le­vat nyky­kou­lun 1. luok­kaa. Tie­ten­kin mah­dol­li­nen oppi­vel­vol­li­suusiän alen­ta­mi­nen pitäi­si teh­dä niin, että uusi 1. luok­ka teh­dään 6‑vuotialle ja hei­dän kes­ki­mää­räi­sel­le kyp­syys­ta­sol­le sopi­vak­si. Jot­kut kir­joi­tus­ta­ni kom­men­toi­neet ovat moit­ti­neet, että haluan lyhen­tää lap­suut­ta. Lap­set ovat lap­sia 6- tai 7- vuo­tiai­na ja elä­vät lap­suut­taan vuo­sia sen­kin jäl­keen, vaik­ka ovat koululaisia.

  16. Gladwell ei ota huo­mioon sitä, että opet­ta­jien kor­kea taso on tär­kein yksit­täi­nen voi­ma­va­ra kou­lul­le. Aina­kin Suo­mes­sa taso eli opet­ta­jan amma­tin hou­kut­te­le­vuus on taat­tu pit­kil­lä lomil­la vaik­ka ei palk­ka­kaan mikään huo­no ole.

    Gladwel­lin kir­jas­ta tulee mie­leen seli­tyk­set sil­le, mik­si yleen­sä huip­pu­pe­laa­jat ovat syn­ty­neet vuo­den kol­men ensim­mäi­sen kuun aika­na. Syy on tie­tys­ti sama, mis­tä blo­gi­mer­kin­näs­sä puhu­taan. Kou­lu­lai­tos ei vain kou­lu­ta pelaa­jia vaan opis­ke­li­joi­ta. Ei siis ihme, että tytöt alka­vat olla aika suve­ree­ne­ja poi­kiin verrattuna.

    Tie­tys­ti on mui­ta­kin syi­tä. Tie­tyt pojat esi­mer­kik­si kär­si­vät tut­ki­mus­ten mukaan mie­so­pet­ta­jien eli opis­ke­lus­ta kiin­nos­tu­neen mie­hen mal­lin puut­tees­ta todel­la mer­kit­tä­väs­ti. Sitä­kin voi­si tut­kia, kan­nus­ta­vat­ko alem­pien sosi­aa­li­luok­kien van­hem­mat tyt­tö­jä opis­ke­le­maan mer­kit­tä­väs­ti enem­män kuin poi­kia, kuten jois­sain ulko­mai­sis­sa tut­ki­muk­sis­sa on havait­tu. Armei­ja­kin muo­dos­taa hai­tan opis­ke­lul­le: kun tytöt pitä­vät haus­kaa, sääs­tä­vät rahaa ja val­mis­tau­tu­vat pää­sy­ko­kei­siin, pojat ryö­mi­vät metsissä.

    Poi­kien syr­jäy­ty­mi­nen kuu­luu polt­ta­vim­piin yhteis­kun­nal­li­siin ongel­miin. On aika tur­ha puhu­ta työ­urien piden­tä­mi­ses­tä, kun samaan aikaan kym­me­niä­tu­han­sia poi­kia ei edes saa­da sin­ne uran alkuun. Syr­jäy­ty­mi­nen alkaa usein kotoa, jat­kuu kou­lus­sa ja joh­taa lopul­ta syr­jäy­ty­mi­seen myös sosi­aa­li­sis­sa suh­teis­sa ja parisuhdemarkkinoilla.

    En nyt väi­tä, että ei sai­si puhua tyt­tö­jen tai nuor­ten syr­jäy­ty­mi­ses­tä yleen­sä. Polt­ta­vim­mak­si ongel­mak­si pitäi­si ostaa kui­ten­kin poi­kien syrjäytyminen. 

    Syr­jäy­ty­neet pojat ja mie­het ovat nimit­täin monel­la tapaa iso ongel­ma sel­lai­sis­sa mais­sa, jos­sa aisan on annet­tu pahen­tua. Kyse on myös ker­ran­kin ongel­mas­ta, jota voi hyväl­lä syyl­lä pitää “suku­puo­lit­tu­nee­na”, toi­sin sanoen ongel­ma koh­te­lee suku­puo­lia suh­teel­li­sen sel­vä­ra­jai­ses­ti eri taval­la. Paran­nus­kei­not­kin pitäi­si siis mer­kit­tä­väl­tä osin suun­ni­tel­la poi­kien eri­tyis­a­se­mas­ta — hei­kom­mas­ta ase­mas­ta — lähtien. 

    Asen­tei­den pitäi­si sitä ennen muut­tua, mut­ta muu­tos­ta ei ikä­vä kyl­lä ole näkö­pii­ris­sä. Jos­kus tun­tuu, että poi­kien ongel­mien esiin nos­ta­mi­nen on pien­ten pii­rien huo­maa­ma­ton­ta ala­kult­tuu­ria eri­tyi­ses­ti val­tion­hal­lin­nos­sa. Onhan Suo­mi sitou­tu­nut useis­sa kan­sain­vä­li­sis­sä sopi­muk­sis­sa ja koi­mai­sis­sa tavoit­teis­sa paran­ta­maan nime­no­maan nais­ten ja tyt­tö­jen asemaa.

    Kou­lu ei voi kaik­kia epä­koh­tia kor­ja­ta, mut­ta var­mas­ti se pys­tyi­si nykyis­tä useam­man pojan pelas­ta­maan kun­non kan­sa­lai­sek­si tai ihmiseksi.

    Ja jot­ta ei syy­ny vää­rin­kä­si­tyk­siä: kaik­ki pojat eivät ole syr­jäy­ty­mäs­sä eivät­kä kaik­ki tytöt pors­ku­ta vail­la huo­len häi­vää. Kyse on tilas­tois­sa havait­ta­vas­ta epä­suh­das­ta syr­jäy­ty­nei­den mää­ris­sä ja trendeistä.

  17. Kun puhu­taan kou­lun aloit­ta­mi­siän alen­ta­mi­ses­ta, pitäi­si samal­la tie­tää onko tar­koi­tus piden­tää oppi­vel­vol­li­suusai­kaa, vai opet­taa samat asiat nuo­rem­mil­le. Poi­kien osal­ta, noin kes­ki­mää­rin, on nyky­ti­lan­tees­sa pidet­ty ongel­ma­na mur­ro­siän ajoit­tu­mis­ta 8–9. luo­kal­le, jol­loin ylä­as­te menee pipa­rik­si, ja jat­ko-opin­toi­hin hakeu­tu­mi­nen kär­sii. Sama ongel­ma on ole­mas­sa jos oppi­vel­vol­li­suus päät­tyi­si vuot­ta aiem­min, ja nämä pahim­mas­sa mur­ro­si­säs­sä ole­vat (pojat) poh­ti­si­vat jatkokoulutushalujaan.
    Oden ehdo­tus ei toki tuo tätä ongel­maa suo­raan. Kaik­ki lap­set eivät kui­ten­kaan kehi­ty samal­la taval­la, joten en ole var­ma voi­ko aja­tel­la että tytöt kate­go­ri­ses­ti ovat kou­lu­kyp­sem­pia aiem­min. Ja eri­tyi­ses­ti että tytöil­lä ei tämän var­hen­ne­tun oppi­vel­vol­li­suu­den jäl­keen oli­si pahin mur­ro­si­kä käyn­nis­sä ylä­as­teen loppuessa.

  18. Eikö tosi­aan (mm. Rai­mo K.) esi­kou­lun kehit­tä­mi­nen voi­si olla osit­tain jous­ta­va rat­kai­su tähän. Nyt sitä ei ehkä osa­ta käyt­tää ihan oikein. Suku­puo­li­ja­ko täs­sä koh­das­sa ei mis­sään nimes­sä ole päte­vä. On myös poi­kia, jot­ka voi­si­vat hyvin aloi­taa kou­lun jo 6v. Ja sit­ten vaik­ka siir­tyä suo­raan ‘toi­sel­le luo­kal­le’. Sit­ten on poi­kia, joil­le kou­lun­penk­ki on ‘haas­teel­li­nen’ pit­kään. Edel­leen eri­lai­set tark­kaa­vai­suus­häi­riöt (ym.) havai­taan lii­an myö­hään. Asioi­hin puu­tu­taan ehkä vas­ta kun lap­si on yli kym­men­nen tai enem­män. Sitä ennen lap­si pää­see joten­kin vain roik­ku­maan muka­na, eikä luo­kal­le jää. Kun tilan­ne on tämä, tar­vi­taan pie­nem­pää kou­lua, mah­dol­li­suut­ta ‘rahoit­tua’.

    Mut­ta point­ti on se, että kun nyt tun­tuu, että esi­kou­lu on niu­kas­ti resurs­soi­tu ja hei­kos­ti hyö­dyn­net­ty alue päi­vä­ko­din ja kou­lun välis­sä, sen pitäi­si olla kes­kiös­sä täs­sä lap­sen kehi­tyk­sen yhdes­sä tär­keim­mis­tä saranakohdista.

  19. (Alkuun disclai­mer että omis­ta kou­lua­jois­ta on jo sen ver­ran kulu­nut (yo 1996) eikä vie­lä ole jäl­ki­kas­vua, että voi olla että käsi­tyk­se­ni nyky­käy­tän­nös­tä ope­tuk­ses­sa on vanhentunut.)

    Oppi­lai­den eri­lai­set val­miu­det ja tar­peet voi­si ottaa hie­no­va­rai­sem­min­kin huo­mioon kuin vain eri suku­puol­ten välil­lä. Radi­kaa­lis­ti voi­si ehdot­taa koko luok­ka­jaos­ta luo­pu­mis­ta ja sitä, että oppil­laat ete­ni­si­vät kukin omaan tah­tiin­sa, esi­mer­kik­si kurs­si tai modu­li ker­ral­laan ja eteen­päin siir­ryt­täi­siin oppi­las­koh­tai­ses­ti kun asia­ko­ko­nai­suus on koh­tuul­li­ses­ti hal­lus­sa. (Luon­nol­li­ses­ti tämä sopi­si par­hai­ten vas­ta ylem­mil­le luo­kil­le kun ope­tus kes­kit­tyy enem­män var­si­nai­siin oppiai­nei­siin, aivan ensim­mäi­si­nä vuo­si­na kou­lus­sa kui­ten­kin tär­kein­tä on sosi­aa­lis­ten tai­to­jen, ryh­mäs­sä toi­mi­mi­sen jne. opet­te­lu ja sitä eri nopeuk­sia ete­ne­vät oppi­laat hajot­tai­si­vat ikä­väs­ti.) Luo­ka­ton lukio jol­lai­ses­sa itse­kin opis­ke­lin on askel tähän suun­taan, mut­ta vei­sin ajat­te­lun vie­lä­kin pitemmälle.

    Jos raja­taan tar­kas­te­lu vain ylä­as­tee­seen: kun nykyi­sin se on jaet­tu kol­meen vuo­den mit­tai­seen “modu­liin” jois­sa kaik­ki oppiai­neet ovat samas­sa kön­täs­sä, mitä jos jaet­tai­siin­kin vas­taa­va oppi­mää­rä esi­mer­kik­si oppiai­ne­koh­tai­ses­ti à 12 modu­liin joi­den suo­rit­ta­mi­seen kes­ki­ver­to-oppi­laal­ta meni­si 6 viik­koa kuhun­kin (olet­taen nykyi­sen mit­tai­set kesä­lo­mat), mut­ta nopeim­mat saat­tai­si­vat suo­rit­taa vaik­ka kuu­kau­des­sa ja hitaam­mat puo­les­sa vuo­des­sa. Vii­mei­set modu­lit voi­si­vat olla vapaa­eh­toi­sia ja nii­den suo­rit­ta­mi­nen oli­si poh­ja­na jatko-opinnoille.

    Täl­lai­ses­sa jär­jes­te­lys­sä on aina­kin kol­me haastetta:

    1) Ope­tuk­sen jär­jes­tä­mi­nen käy­tän­nös­sä. Jos sama oppi­mää­rä ope­te­taan osal­le kuu­kau­des­sa, osal­le puo­les­sa vuo­des­sa ja suu­rim­mal­le osal­le sil­tä välil­tä, käy­tän­nön ope­tus menee han­ka­lak­si jos kaik­kien pitäi­si olla samas­sa ryh­mäs­sä. Vaih­toeh­toi­na on var­maan lähin­nä joko taso­ryh­mät, ole­tuse­te­ne­mis­no­peus joka sal­lii jous­toa kum­paan­kin suun­taan (huo­nom­min oppi­neet jää­vät ker­taa­maan kun kes­ki­kas­ti siir­tyy lop­pu­ko­kee­seen, nopeim­mat taas voi­vat suo­rit­taa osan itseo­pis­ke­lu­na ja teh­dä kokeen mui­ta aiem­min) tai sit­ten molem­pien kei­no­jen yhdis­tä­mi­nen. Vaik­ka täs­sä var­mas­ti on ongel­mia, voi­daan kysyä onko perin­tei­nen one size fits all ‑rat­kai­su sit­ten ongelmaton?

    2) Eriar­vois­tu­mi­nen. Vaik­ka on var­maan ns. fact of life, että jot­kut menes­ty­vät aina opin­nois­sa parem­min kuin toi­set, vaik­ka ne jär­jes­tet­täi­siin miten, ei tie­ten­kään ole mie­le­käs­tä ruok­kia ehdoin tah­doin kehi­tys­tä jos­sa jot­kut ohja­taan jo ala-asteel­ta läh­tien “spur­gu-ural­le” kun taas toi­set “kout­sa­taan” eliit­ti­lin­jal­le. Jo pel­käs­tään se, että huo­maa aina ole­van­sa siel­lä jämä­ryh­mäs­sä joka jää pänt­tää­mään kun muut siir­ty­vät eteen­päin voi olla omi­aan muren­ta­maan lap­sen itse­luot­ta­mus­ta ja siten enti­ses­tään ruok­ki­maan huo­noa kehi­tys­tä. Tämä ongel­ma tie­tys­ti on ole­mas­sa myös nyky­sys­tee­mis­sä, mut­ta ei asi­aa aina­kaan paran­na, että tämä ero teh­dään vie­lä näky­väm­mäk­si. Yhte­nä lie­ven­tä­vä­nä seik­ka­na voi­si olla se, että ns. lukuai­nei­den lisäk­si vas­taa­va ete­ne­mis­tah­ti­vaih­te­lu oli­si käy­tös­sä myös tai­toai­neis­sa (joi­den roo­lia yli­pään­sä voi­si perus­kou­lus­sa mie­les­tä­ni koros­taa ja jät­tää aka­tee­mi­sem­pi pänt­tää­mi­nen enem­män lukioon) ja lii­kun­nas­sa, jois­sa menes­ty­vät usein eri oppi­laat kuin lukuai­neis­sa. Luu­len, että “kunu­jaos­sa” vii­mei­sek­si jää­mi­sen trau­ma meil­lä nör­täh­tä­väm­mil­lä oppi­lail­la oli sit­ten­kin pie­nem­pi kuin lähes kai­kis­sa muis­sa aineis­sa huo­nos­ti menes­ty­nei­den jat­ku­va huo­nom­muu­den tunne.

    3) Vai­ku­tus oppi­lai­den sosi­aa­lis­ten tai­to­jen ja ver­kos­to­jen muo­dos­tu­mi­seen. Tämä on mie­les­tä­ni kaik­kein kes­kei­sin ongel­ma. Perus­kou­lus­sa kui­ten­kin näh­däk­se­ni ensi­si­jais­ta on oppia toi­mi­maan tois­ten ihmis­ten kans­sa ja yhteis­kun­nan jäse­ne­nä, muu­ta­mia ihan perus­jut­tu­ja kuten luku­tai­toa ja alkeis­ma­tik­kaa lukuu­not­ta­mat­ta var­si­nai­nen tie­to-oppi­mi­nen on vähem­män kriit­tis­tä. Useim­mat ihmi­set muo­dos­ta­vat perus­kou­lus­sa koko elä­män kes­tä­viä ystä­vyys­suh­tei­ta. Tämä kou­lun sosi­aa­li­nen puo­li kär­sii, jos luok­ka yhtei­sö­nä lak­kaa ole­mas­ta. (Se voi tie­tys­ti olla hyvä­kin puo­li esi­mer­kik­si kiusauk­sen koh­teek­si jou­tu­neel­le, EOS.) Tätä läh­ti­sin tor­ju­maan siten, että opin­to­jen “modu­laa­ri­suus” lisään­tyi­si vähi­tel­len niin että ala-asteel­la sitä oli­si mel­ko vähän jos ollen­kaan, ylä­as­teel­la ja toi­sel­la asteel­la sit­ten enem­män, ja siten, että aineo­pin­to­jen ohes­sa kul­ki­si läpi opin­to­jen joku (riit­tä­väs­ti viik­ko­tun­te­ja sisäl­tä­vä) koko­nai­suus jos­sa ryh­mä pysyy läh­tö­koh­tai­ses­ti kasas­sa. Tämä voi­si sisäl­tää esi­mer­kik­si opin­to­je­noh­jaus­ta (joka aina­kin oma­na perus­kou­lu- ja lukio­ai­ka­na­ni oli sur­kean riit­tä­mä­tön­tä), kie­lel­lis­tä ilmai­sua, tai­de­ai­nei­ta, vapaa­muo­toi­sem­paa teke­mis­tä kuten yhtei­siä mat­ko­ja ym.

    Näki­sin, että täl­lai­seen jous­ta­vam­paan sys­tee­miin siir­ty­mi­nen vaa­ti­si myös pie­nem­piä ope­tus­ryh­miä niin että opet­ta­jat voi­vat parem­min seu­ra­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti opis­ke­li­joi­den ete­ne­mis­tä. Se nyt tie­tys­ti oli­si joka tapauk­ses­sa hyvä asia, luul­ta­vas­ti myös jär­jes­tyk­sen­pi­to tun­neil­la sujui­si sivu­tuot­tee­na parem­min (tai levot­to­mien oppi­lai­den käy­tös ei pää­si­si edes eska­loi­tu­maan var­si­nai­sek­si häiriköinniksi).

  20. No tuo­ta, mik­si ihmees­sä sitä kaik­kea tehoa ja yhteis­kun­nan dynaa­mi­suut­ta pitää etsiä jo pik­ku­lap­sis­ta; että on kii­re työn­tää hei­dät­kin teol­li­suu­den rattaisiin.

    Ai niin, yhteis­kun­ta­han on lah­jak­kai­den ja hei­tä on autettava. 

    Onkos nyt Osmol­ta unoh­tu­nut se vapaa-aika ja hyvä elä­mä? Vai eikö se kuu­lu kaikille?

  21. Miner­va Krohn sanoo:

    Kaik­ki lap­set eivät kui­ten­kaan kehi­ty samal­la taval­la, joten en ole var­ma voi­ko aja­tel­la että tytöt kate­go­ri­ses­ti ovat kou­lu­kyp­sem­pia aiemmin.

    Tyt­tö­jen kou­lu­val­miu­det ovat kyl­lä kesk­mää­rin parem­mal­la tasol­la 7‑vuotiaina kuin poi­kien, mut­ta ero tasoit­tuu nopeas­ti. En nyt löy­dä kyseis­tä tut­ki­mus­ta, mut­ta muis­taak­se­ni ero oli tasoit­tu­nut jo kol­man­nel­le luo­kal­le siirtyessä. 

    En myös­kään kan­na­ta täl­lais­ta jyr­käs­ti suku­puo­len mukais­ta jakoa, mut­ta kyl­lä­kin enem­män yksi­löl­lis­tä har­kin­taa. Ensim­mäi­sen luo­kan tuplaa­mi­nen on tilan­ne, jota pitäi­si vält­tää vii­mei­seen asti. Se syö lap­sen itse­tun­toa pahas­ti ja sii­nä kyl­ve­tään syr­jäy­ty­mi­sen siemen. 

    Jos­kus on vai­kea päät­tää kou­lun lyk­kää­mis­tä koko­nai­sel­la vuo­del­la, joten epä­var­mois­sa tapauk­sis­sa oli­si hyvä, että oli­si väli­muo­to­ja. Lap­si voi kehit­tyä usko­mat­to­man pal­jon muu­ta­mas­sa kuukaudessa.

  22. Kysy­mys on oleel­li­nen mut­ta sen miet­ti­mi­nen sen kaut­ta miten las­ten ris­kiä tul­la kiusa­tuk­si saa­tai­siin mini­moi­tua on kyl­lä ns. per­se edel­lä puu­hun mene­mis­tä. Jos kou­lu­lai­tos­ta läh­de­tään sitä kaut­ta miet­ti­mään, niin jää­dään kaik­ki vaan suo­siol­la kotiin.

  23. Ylä­kou­lus­sa tyt­tö­jen fyysinen/henkinen kehi­tys on 1–2 vuot­ta poi­kia edel­lä. Tämä on fak­ta ja voi­daan yleis­tää. Sama tilan­ne jat­kuu pit­kään vie­lä lukios­sa ja amiksessa.

    Jos ylä­kou­lun tota­rei­den kes­kiar­vo­ja ver­tai­lee, niin tytöt ovat nume­roa älyk­kääm­piä kuin pojat. Mut­ta eihän se niin ole, vaan pojat tule­vat hie­man jälkijunassa.

    Jotain tart­tisz tehdä.

  24. Jot­kut kir­joi­tus­ta­ni kom­men­toi­neet ovat moit­ti­neet, että haluan lyhen­tää lap­suut­ta. Lap­set ovat lap­sia 6- tai 7- vuo­tiai­na ja elä­vät lap­suut­taan vuo­sia sen­kin jäl­keen, vaik­ka ovat koululaisia.”

    No, mitään hyö­tyä tuos­ta aikas­ta­mi­ses­ta ei ole osoi­tet­tu ole­van. Mitä muu­ta sil­lä siis saa­vut­te­tai­siin kuin las­ten kiusaaminen?

  25. Mik­si­päs ei voi­si ala-asteel­la olla kak­si aloi­tus­ryh­mää, jois­ta ensim­mäi­sel­lä vuo­si­puo­lis­kol­la syn­ty­neet aloit­tai­si­vat ensin ja sit­ten rin­nal­le jos­sain vai­hees­sa tuli­si­vat lop­pu­vuo­te­na syntyneet?

    Samal­la voi­tai­siin hyö­dyn­tää koko vuot­ta elo­kuun alus­ta kesä­kuun loppuun.

    Alku tapah­tui­si tälöin auto­maat­ti­ses­ti myös pie­nem­mis­sä ryh­mis­sä ja yhtei­söl­li­syys tuli­si opit­tua paremmin.

  26. Koke­muk­sia Austra­lias­ta: Lap­set aloit­ta­vat kou­lun käy­tän­nös­sä vii­si­vuo­tiai­na, kos­ka luku­vuo­si on 1.2–15.12. Sitä ennen kaik­ki käy­vät pre-pri­ma­ryn eli esi­kou­lun. Päi­vä­hoi­don tar­ve on pie­ni, kos­ka lap­set hoi­de­taan useim­mi­ten koto­na esi­kou­lui­käi­sik­si eli 4‑vuotiaiksi.

    Yli­opis­toi­hin ja kor­kea­kou­lui­hin men­nään päät­tö­tut­kin­non pis­tei­den perus­teel­la. Suu­rin osa suo­rit­taa vain 3‑vuotisen(jotkut kes­tä­vät 4v) bac­he­lor-tasoi­sen tut­kin­non, kos­ka se riit­tää niin jul­ki­sen kuin yksi­tyi­sen sek­to­rin työ­paik­koi­hin: tut­ki­joik­si halua­vat jat­ka­vat sit­ten master-ohjelmassa.

    Yli­opis­tos­ta val­mis­tu­taan 21–22 vuo­tiai­na. Työ­ura siis pite­nee alku­pääs­tä Suo­meen ver­rat­tu­na monel­la vuodella.

  27. Miner­va Krohn:

    Kaik­ki lap­set eivät kui­ten­kaan kehi­ty samal­la taval­la, joten en ole var­ma voi­ko aja­tel­la että tytöt kate­go­ri­ses­ti ovat kou­lu­kyp­sem­pia aiemmin.

    Jos tar­koi­tat sanal­la kate­go­ri­ses­ti sitä, että tytöt oli­si­vat ryh­mä­nä aikai­sem­min kou­lu­kyp­siä kuin pojat, niin juu­ri niin voi aja­tel­la vaik­ka kaik­ki lap­set eivät kehi­ty samal­la tavalla.

    Jos taas tar­koi­ta sanal­la kate­go­ri­ses­ti sitä, että joka iki­nen tyt­tö oli­si aikai­sem­min kou­lu­kyp­sä kuin kukaan poi­ka, niin näin ei tie­ten­kään voi aja­tel­la, kos­ka kaik­ki lap­set eivät kehi­ty samal­la tavalla.

    Ja eri­tyi­ses­ti että tytöil­lä ei tämän var­hen­ne­tun oppi­vel­vol­li­suu­den jäl­keen oli­si pahin mur­ro­si­kä käyn­nis­sä ylä­as­teen loppuessa.

    Eikös tämä nyt kui­ten­kin olis paran­nut nyky­ti­lan­tee­seen? Vai mei­naat­ko, että se mur­ro­siän ajoit­tu­mi­nen ylä­as­teen lop­puun on niin paha jut­tu, että pää­tök­set kou­lun aloit­ta­mi­ses­ta pitää teh­dä sen perusteella?

    Eikö oli­si vaan parem­pi aloit­taa kou­lu sil­loin, kun se kan­nat­taa aloit­taa ja muut­taa sit­ten sitä ylä­as­teen päät­ty­mis­het­keä niin, että se ei satu murrosikään?

    Ricca­do:

    Suku­puo­li­ja­ko täs­sä koh­das­sa ei mis­sään nimes­sä ole pätevä.

    No tot­ta­kai se on päte­vä, jos se on suht tark­ka mene­tel­mä ero­tel­la kou­lu­kyp­sät niis­tä, jot­ka eivät ole kou­lu­kyp­siä. Se on nimit­täin suun­nil­leen ilmai­nen ver­rat­tu­na sii­hen, että ale­taan tes­taut­ta­maan kou­lu­kyp­syyt­tä jol­lain psykologeilla.

    Juuso Kopo­nen:

    ei tie­ten­kään ole mie­le­käs­tä ruok­kia ehdoin tah­doin kehi­tys­tä jos­sa jot­kut ohja­taan jo ala-asteel­ta läh­tien “spur­gu-ural­le” kun taas toi­set “kout­sa­taan” eliit­ti­lin­jal­le. Jo pel­käs­tään se, että huo­maa aina ole­van­sa siel­lä jämä­ryh­mäs­sä joka jää pänt­tää­mään kun muut siir­ty­vät eteen­päin voi olla omi­aan muren­ta­maan lap­sen itse­luot­ta­mus­ta ja siten enti­ses­tään ruok­ki­maan huo­noa kehitystä.

    No voi se olla mie­le­käs­tä, jos sil­lä saa­vu­te­taan enem­män hyö­ty­jä kuin on hait­to­ja. Ei se ole miten­kään sanot­tua, että lap­sen itse­tun­to mure­nee sii­tä, että hän saa rau­has­sa opis­kel­la asioi­ta omaan tah­tiin­sa, eikä tart­te koko ajan kokea alem­muu­den tun­net­ta sii­tä, että ei osaa.

    Useim­mat ihmi­set muo­dos­ta­vat perus­kou­lus­sa koko elä­män kes­tä­viä ystä­vyys­suh­tei­ta. Tämä kou­lun sosi­aa­li­nen puo­li kär­sii, jos luok­ka yhtei­sö­nä lak­kaa olemasta.

    Niin, mut­ta mik­si meil­lä on tavoit­tee­na, että ihmi­sil­lä on ystä­viä perus­kou­lus­ta? Kai se nyt on ihan sama mis­tä ne ystä­vät ovat, kun­han nii­tä on?

  28. Tuo­mas S:n kans­sa olen vah­vas­ti eri mieltä. 

    Syr­jäy­ty­mi­sen ehkäi­sy on erit­täin tär­keä näkö­kul­ma poh­dit­taes­sa kou­lu­lai­tok­sen kehittämistä. 

    Asias­sa on ensin­nä­kin talou­del­li­nen puo­li. Repa­lei­ses­ti käy­dyn perus­kou­lun jäl­keen aje­leh­ti­maan jää­nyt nuo­ri tulee yhteis­kun­nal­le todel­la kal­liik­si. Usein näil­lä yksi­löil­lä on pidem­män pääl­le enem­män ter­vey­del­li­siä ongel­mia, he saat­ta­vat ajau­tua rikos­kier­tee­seen, mikä lisää kulu­ja huo­mat­ta­vas­ti yli sen, mitä pelk­kä ihmi­sen ela­tus vuo­si­kym­men­ten ajan vie. 

    Talou­del­li­sen rasit­teen lisäk­si on jokin hin­ta las­ket­ta­va myös inhi­mil­li­sel­le kär­si­myk­sel­le niin kysei­sen hen­ki­lön kuin lähi­pii­rin­kin kohdalla. 

    Eihän jokai­nen syr­jäy­ty­vä tie­ten­kään ole kiusat­tu, mut­ta aika usein se on ilmi­öön kie­tou­tu­nee­na. Mitä tasa-arvoi­sem­min voi kou­lu­tai­pa­leen­sa suo­rit­taa, sitä epä­to­den­nä­köi­sem­pää on yhteis­kun­nan nor­maa­li­toi­min­to­jen — jat­ko-opin­to­jen, työ­elä­män — ulko­puo­lel­le putoaminen. 

    Nyt­hän meil­le­kin on syn­ty­mäs­sä huma­ni­taa­ri­sen maa­han­muu­ton seu­rauk­se­na ryh­miä, joi­den ris­ki syr­jäy­ty­mi­seen on kor­kea. Monet afrik­ka­lais- ja lähi-itäis­pe­räi­set lap­set tule­vat kou­luun ilman kos­ke­tus­ta var­hais­kas­va­tuk­seen. On taval­lis­ta, ettei kou­luun tul­les­sa osa­ta esim. kynä­otet­ta, ei käyt­tää sak­sia, ei luis­tel­la, uida jne. 

    Oli­sin­kin niin radi­kaa­li, että maa­han­mut­ta­lap­sien oppi­vel­vol­li­suus tuli­si olla kan­ta­väes­töä pidem­pi. Yksi­löl­li­siä poik­kea­mia toki sallittaisiin.

  29. Jos täl­le lin­jal­le läh­det­tä­siiin, niin ennen kou­luun tuloa pitäi­si hoi­taa laser­leik­kauk­set sil­mä­la­si­päi­sil­le, laih­du­tus­lei­rit läs­keil­le, uudet puo­li­sot yksin­huol­ta­jil­le. Änky­ty­son­gel­mais­ten pääs­tä­mis­tä kou­luun ei voi­si kyl­lä kuvi­tel­la­kaan. ja köy­hil­le­kin oli­si teh­tä­vä jotain.

    Point­ti on sii­nä, että pen­nut kyl­lä kek­sii syyn kiusa­ta. Vaik­ka aikui­set oikein kau­heen kovas­ti yrit­tää miet­tiä kaik­kea ettei lap­sia kiusat­tai­si niin se ei sil­ti onnis­tu. Vih­reä pai­ta on ihan riit­tä­vä syy. 

    Kiusaa­mi­sen kama­luu­des­ta olen var­mas­ti samaa miel­tä, mut­ta koko kou­lusys­tee­min miet­ti­mis­tä sen ehdoil­la että miten kiusa­sa­jat sais vähem­män syi­tä on ihan pelk­kää myön­ty­mis­tä täl­le kär­päs­ten her­ra- kou­lul­le. Itse kan­nat­tai­sin vah­vaa panos­tus­ta lisä­hen­ki­lö­kun­taan ja ennen­kaik­kea haluai­sin parem­pia opet­ta­jia. Mitä ei kyl­lä sitä­kään ole var­mas­ti lähiai­koi­na tapahtumassa.

  30. No voi se olla mie­le­käs­tä, jos sil­lä saa­vu­te­taan enem­män hyö­ty­jä kuin on hait­to­ja. Ei se ole miten­kään sanot­tua, että lap­sen itse­tun­to mure­nee sii­tä, että hän saa rau­has­sa opis­kel­la asioi­ta omaan tah­tiin­sa, eikä tart­te koko ajan kokea alem­muu­den tun­net­ta sii­tä, että ei osaa.

    No, se on rea­lis­ti­nen ris­ki, jon­ka tor­ju­mis­ta oli­si hyvä poh­tia eikä vain toi­voa että kaik­ki menee put­keen. =) Jos siis tuon tyyp­pis­tä sys­tee­miä läh­det­täi­siin totetuttamaan.

    Niin, mut­ta mik­si meil­lä on tavoit­tee­na, että ihmi­sil­lä on ystä­viä perus­kou­lus­ta? Kai se nyt on ihan sama mis­tä ne ystä­vät ovat, kun­han nii­tä on?

    Toki, mut­ta kou­lu on niin hal­lit­se­va osa lap­sen elä­mää että jos siel­lä ei saa ystä­viä niin ei ole ihan sanot­tu että sen ulko­puo­lel­ta tämän “vajauk­sen” täyt­tä­mi­nen onnis­tuu. Var­sin­kin jos asuu sel­lai­sel­la alu­eel­la ettei ole mitään “pihan las­ten” tapais­ta yhtei­söä kodin lähellä. 

    Perus­kou­lu (ja sama pätee esim. armei­jaan) on myös sii­tä hie­no yhtei­sö, että siel­lä tutus­tuu ihmi­siin aivan eri­lai­sis­ta sosi­aa­li­sis­ta taus­tois­ta. Tämä on mie­les­tä­ni hyvä asia jol­la on kau­as­kan­toi­sem­pia­kin vai­ku­tuk­sia yheis­kun­taan. Suo­mes­ta ei esi­mer­kik­si voi tul­la luok­kayh­teis­kun­taa niin kau­an kuin sosi­aa­li­luo­kat eivät pää­se eris­täy­ty­mään toi­sis­taan, ja sii­nä taas aut­taa se, että ihmi­set ovat luon­te­vas­ti teke­mi­sis­sä eri sosi­aa­li­luok­kiin kuu­lu­vien ihmis­ten kans­sa ihan vapaa­eh­toi­ses­ti (kos­ka ovat näi­den ystä­viä siis).

  31. Eikö oli­si vaan parem­pi aloit­taa kou­lu sil­loin, kun se kan­nat­taa aloit­taa ja muut­taa sit­ten sitä ylä­as­teen päät­ty­mis­het­keä niin, että se ei satu murrosikään?”

    Täs­tä olen ehdot­to­mas­ti samaa miel­tä! Yksi van­han oppi­kou­lu­jär­jes­tel­män parem­mis­ta puo­lis­ta oli se, että sin­ne hakeu­dut­tiin jo ennen mur­ro­si­kää ja oppi­kou­lun olles­sa ohi, mur­ro­si­kä­kin oli ohi. Sil­loin pojat eivät pudon­neet kyy­dis­tä; toki maa­il­ma oli muu­ten­kin hyvin erilainen.

  32. Päi­vän uutisia:

    Japa­nin prin­ses­saa kiusa­taan koulussa???

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.