Tie- ja ratahankkeiden rahoitus pitäisi siirtää valtiolta kunnilla ja/tai maakunnille. Samalla valtio tietysti siirtäisi kunnille sen määrän rahaa, jota infrahankkeisiin yleensä on käytetty. Näin päästäisiin mankumiskulttuurista rationaalisiin investointipäätöksiin. Jatka lukemista “Maakunnat vastuuseen liikenneinvestoinneista”
Avainsana: _
Lamasta ennustetaan pitkää?
Jyri Häkämies (kok) haluaa elvyttää rakentamalla lisää ydinvoimaloita. Ydinvomalan tilaamispäätöksestä menee vuosia siihen, että ensimmäinen lapio isketään maahan, vaikka mitään lupabyrokratiaa ei olisi. Häkämies näyttää ennustavan pitkää lamaa kun nämäkin investoinnit ehtivät mukaan elvytykseen.
Pääministerio poanee pessimismissä paremmaksi: Hän vaatii elvytyksen nimissä kymmenen vuoden investointiohjelmaa, jossa eläkeyhtiöiden pääomat sijoitettaisiin tuottavasti (?) liikenneinfraan.
Mitä siellä hallituksessa oikein ajatellaan ensi vuosikymmenen talouskehityksestä?
Jopas jotain: yli miljardin euron korotukset!
Radiouutiset tietää kertoa, että SATA-komitea kaavailisi 1,2 miljardin euron korotusta perusturvaan. On pakkop tuottaa pettymys: Laskelma on suoraan sanoakseni silkkaa puppua. YLEn mukaan sen suurimmat erät ovat
- Toimeentultuen maksatuksen siirto KELAlle, 450 M€;
— Lapsilisän siirto toimeentulotukinormin ulkopuolelle niin, että lapsilisien noustessa myös toimeentutukiperheiden tulotaso nousisi, yli 150 M€;
— Takuu eläke runsaat 111 M€;
— Perusvähennys 2000 euroon 130 M€.
Onnittelen Radiouutisia! Tässä on yksi kohta oikein! 650 euron suuruinen takuueläke maksaisi todella 111 miljoonaa euroa ja takuueläkkeestä on ollut puhetta. Summaa tosin ei ole lyöty lukkoon. Jatka lukemista “Jopas jotain: yli miljardin euron korotukset!”
Jäähyväiset asevelvollisuudelle
Eräs keskustalainen kansanedustaja sanoi vastustavansa Natoa, koska Nato lopettaisi Suomesta yleisen asevelvollisuuden. Tähän mielipiteeseen kiteytyi koko asevelvollisuuden typeryys. Nato kertoisi meille, ettei asevelvollisuusarmeija kuulu tälle vuosisadalle, ja juuri sitä me emme halua kuulla. Natosta minulla ei ole paljon hyvää sanottavaa, mutta järjestön asiantuntemusta nykyaikaisessa sodankäynnissä arvostan enemmän kuin satunnaista kepulaista. Jatka lukemista “Jäähyväiset asevelvollisuudelle”
Vielä päiväkodeista
Kysymys Marjo Ollikaisen päivähoitovaikeuksista sai ehkä ylimitoitetun merkityksen. Kirjoitin siitä, koska kohtuuttomaksi koetuista matkoista on tullut paljon valituksia, jotka jotkut ovat kyllä hyvin perusteltuja.
Ongelmalla on monta juurta: Jatka lukemista “Vielä päiväkodeista”
Vuosaaren satama
Vuosaaren sataman projektiorganisaatiota pitää onnistella loistavasti, aikataulussa ja budjetissa pysyen läpi viedystä projektista. Silti haluan palata vielä itse investointipäätökseen, vaikka sanotaankin, että joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään. Toivon ehdottomasti, että olen väärässä, mutta pelkään, että päätös sataman rakentamisesta Vuosaareen oli Helsingiltä munaus, josta maksetaan pitkään. Jatka lukemista “Vuosaaren satama”
Päivähoitoon konsulttiapua TKK:lta?
Munkkiniemessä asuva Helsingin Sanomien toimittaja Marjo Ollikainen valittaa kolumnissaan, ettei ole saanut lapselleen hoitopaikkaa Munkkiniemestä vaan jostain ihan muualta, vaikka asuu päiväkodin vieressä. Niinpä 15 minuutin ratikkamatka Munkkiniemestä Hesarin toimitukseen on korvautunut tunnin matkalla kolmea kulkuneuvoa käyttäen — tässä harvinaisessa tapauksessa ilmeisesti yhä julkisilla. Mitä HKL tekee joukkoliikenteen hyväksi, sen päivähoito pystyy helposti mitätöimään.
Ollikaisen mukaan Munkkiniemeen taas tuodaan lapsia päivähoitoon jostain aivan muualta.
Vika on tietysti päättäjissä, jotka ovat panneet päivähoidon liian kovalle säästökuurille, mutta voi olla kyllä virkamiehissä ja lautakunnassa, joilta ehkä puuttuu osaaminen. Sanon ehkä, sillä en asiaa tunne, mutta minulla on siitä epäilys. On tähän tietysti vaikuttanut myös syntyvyyden yllättävä nousu ja nousukausi, jonka vuoksi kotihoidosta on siirrytty töihin ja päivähoitoon. Ongelma voi siis ratketa aivan itsestään. Jatka lukemista “Päivähoitoon konsulttiapua TKK:lta?”
Gazan sota
Laitan tähän vastaukseni HS-raadille.
Sodasta suurempi vastuu on Israelilla
Tässä konfliktissa ei ole yhtään sankaria, mutta Israelin silmä hiuksesta politiikka ylittää kaikki kohtuuden rajat. Toivoisin, että Eurooppa sanoutuisi Israelin politiikasta selkeästi irti, jotta israelilaisten käyttäytyminen ei kärjistäisi konfliktia islamilaisen maailman ja eurooppalaisin kristillisen maailman välillä. Hyökkäys selvästi merkittyä ja demilitarisoitua YK-koulua vastaan oli aivan kohtuuton. Motivaatio oli ilmeisesti sama kuin Israelin hyökätessä YK-tarkkailijoita vastaan Libanonin sodan aikana: lähtekää pois, täällä ei kaivata kansainvälisiä silmiä eikä korvia. Jatka lukemista “Gazan sota”
Marginaalinen tuottavuus
Miesten ja naisten palkkkaeroja on kommentoitu sellaisella vauhdilla, etten pysty kommentoimaan esitettyjä väitteitä. Palkka ei määräydy vapailla markkinoilla tuottavuuden vaan marginaalisen tuottavuuden perusteella. Yritän kuvata eroa äärimmäisyyksiin viedyllä esimerkillä, joka ei edes yritä olla realistinen.
Suomessa on neljä ydinreaktoria, kohta ehkä viisi. Kuvitelkaamme, että yhden ydinvoimalan toiminta vaatisi viisi erittäin erikoistunutta henkilöä, joita ei voi korvata, mutta jotka eivät toisaalta pystyisi tekemään mitään muuta työtä. Näitä tarvittaisiin Suomessa tasan 20. Mikä on tällaisen henkilön marginaalinen tuottavuus? Jos heitä on alle 20, heidän palkkansa säätelemättömillä markkinoilla nousisi huiman korkeaksi, koska ilman jäävä reaktori jouduttaisiin sulkemaan. Jos heitä on yli 20 ja kaikkien on pakko päästä töihin tai elettävä köyhyydessä, heidän palkkansa jäisi naurettavan pieneksi, koska joku jää joka tapauksessa ilman työpaikkaa ja hänen kannattaa myydä itsensä melkein kuinka halvalla tahansa, mutta viides ydinvoimala voi muuttaa kaiken kerralla. Elleivät nuo spesialistit sitten keksi muodostaa ammattijärjestöä ja käytä neuvottelukartellin suomaa vahvaa asemaa sen takaamiseksi, että kaikki pääsevät töihin ja palkka on kaikilla hyvä. Jatka lukemista “Marginaalinen tuottavuus”
Miesten ja naisten palkkaerot
Postaus “Miksi on juostava muiden mukana” näyttää kirvoittaneen keskustelun miesten ja naisten palkkaeroista. Kannattaisi tutustua Juhana Vartiaisen asiasta joitakin vuosia sitten tekemään tutkimukseen. Sen mukaan selittämätöntä palkkaeroa miesten ja naisten välillä on noin viisi prosenttia. Loppu saadaan selitetyksi erilaisella käyttäytymkisellä työmarkkinoilla. Jatka lukemista “Miesten ja naisten palkkaerot”