Radiouutiset tietää kertoa, että SATA-komitea kaavailisi 1,2 miljardin euron korotusta perusturvaan. On pakkop tuottaa pettymys: Laskelma on suoraan sanoakseni silkkaa puppua. YLEn mukaan sen suurimmat erät ovat
– Toimeentultuen maksatuksen siirto KELAlle, 450 M€;
– Lapsilisän siirto toimeentulotukinormin ulkopuolelle niin, että lapsilisien noustessa myös toimeentutukiperheiden tulotaso nousisi, yli 150 M€;
– Takuu eläke runsaat 111 M€;
– Perusvähennys 2000 euroon 130 M€.
Onnittelen Radiouutisia! Tässä on yksi kohta oikein! 650 euron suuruinen takuueläke maksaisi todella 111 miljoonaa euroa ja takuueläkkeestä on ollut puhetta. Summaa tosin ei ole lyöty lukkoon.
Tieto perusvähennyksen hinnasta saattaa sekin olla oikein, mutta perusvähennyksen nosto ei kuulu SATA-komitean esityksiin vaan hallitusohjelmaan. Hallitusta muodostettaessa VM laski tämän hinnaksi 90 miljoonaa, mutta on kuulemma korottanut hinta-arviotaan.
Lapsilisän siirto toimeentulotuen ja siten indeksisuojan ulkopuolelle ei maksa mitään olettaen, että lapsilisät nousevat kuluttajan hintaindeksin tahdissa. Jos ne nousevat hitaammin – kuten tähän asti ovat nousseet – tämä olisi säästölaki ja heikentäisi toimeentulotukiperheiden asemaa. Vasta jos lapsilisät jostain oudosta syystä nousisivat hintatasoa nopeammin, tämä maksaisi rahaa ja hyödyttäisi toimeentulotukiperheitä. Tätä on toimeentulotukea saavien ollut vaikea ymmärtää ja siksi he ovat vaatineet itselleen epäedullista uudistusta. Vaikeata indeksiteoria näyttää olevan myös valtiovarainministeriölle, jos Yleisradion käsiinsä saama laskelma on todella siellä tehty.
Toimeentulotuen maksatuksen siirto Kelaan ei periaatteessa maksa mitään, vaan säästää, koska Kelan tietokoneet tekevät halvemmalla sen työn, jota kunnan sosiaalityöntekijät tekevät nyt käsin. Käsitys siitä, että se ylipäänsä maksaisi jotain perustuu ajatukseen, että monet jättävät hakematta sen tuen, joka heille kuuluisi. Moni jättää, mutta ei niin moni, että siitä koituisi 450 M€ vuodessa. Onkohan tässä tapahtunut pilkkuvirhe? Moraalinen virhe siinä ainakin on tapahtunut, jos lasketaan hyödyksi se, etteivät ihmiset osaa pitää kiinni oikeuksistaan.
Uudistus tuottaa myös säästöjä. Yleensä, kun vaivaudutaan hakemaan toimeentulotukea sossusta, viedään myös kuitteja ja pyydetään harkinnanvaraista tai lääkemenojen korvaamista. Näitä ei saisi kelasta, mutta viitsiikö niiden takia mennä sossuun? Tätä on kokeiltu. Sen mukaan toimeentulotukimenojen siirto kelaan ei vaikuttanut menoihin käytännössä lainkaan.
Jos Radiouutisten laskelmista poistetaan tuo Kelasiirron 450 miljoonaa, lapsilisänormin 150 miljoonaa ja perusvähennyksen 130 miljoonaa päädytään alle 500 miljoonaan. Tarkkoja laskelmia ei ole tiedossani, eikä voikaan olla, koska ehdotukset eivät ole valmiit, mutta aletaan olla hehtaarilla.
Osmo sanoi:
”Toimeentulotuen maksatuksen siirto Kelaan ei periaatteessa maksa mitään, vaan säästää, koska Kelan tietokoneet tekevät halvemmalla sen työn, jota kunnan sosiaalityöntekijät tekevät nyt käsin. Käsitys siitä, että se ylipäänsä maksaisi jotain perustuu ajatukseen, että monet jättävät hakematta sen tuen, joka heille kuuluisi. Moni jättää, mutta ei niin moni, että siitä koituisi 450 M€ vuodessa. Onkohan tässä tapahtunut pilkkuvirhe? Moraalinen virhe siinä ainakin on tapahtunut, jos lasketaan hyödyksi se, etteivät ihmiset osaa pitää kiinni oikeuksistaan.”
Ja erityisesti Osmon sanomasta :
”Moraalinen virhe siinä ainakin on tapahtunut, jos lasketaan hyödyksi se, etteivät ihmiset osaa pitää kiinni oikeuksistaan.”
Keneltlä se on pois jos Pihttiputaan Mummo ei osaa anoa kansaneläkkeensä päälle esim. muutamaa kymmentä euroa laskettamalla toimeentulotukensa kunnssa laskelman mukaisesti.
Siis, Oskomokin aivan varmasti on sitä mieltä, että Pihtiputaan Mummolle kuuluu se minkä laki on säätänyt – josko vaan hoksaa toimeentulotukeaan anoa.
Tavalliselle teknikolle: Kyselet
”Keneltä se on pois jos Pihtiputaan Mummo ei osaa anoa kansaneläkkeensä päälle esim. muutamaa kymmentä euroa laskettamalla toimeentulotukensa kunnssa laskelman mukaisesti.”
Vastaus on ihan yksinkertainen että varmaan itsekin sen ymmärrät. Se on pois siltä Pihtiputaan Mummolta itseltään 😉 Ei se sen monimutkaisempaa ole.
Mistä tiedät että kyse olisi vain muutamasta kympistä? Kyse voi pieneläkeläisellä olla satasistakin.
Osmo: ”Moraalinen virhe siinä ainakin on tapahtunut, jos lasketaan hyödyksi se, etteivät ihmiset osaa pitää kiinni oikeuksistaan.”
Niin. Näitä voi pitää oikeuksina. Toimeentulotukea voi myös pitää tukena toimeen tulemiseksi. Jos joku tulee toimeen ilman, hän ei tarvitse tukea. (Vaikka olisikin oikeutettu siihen.)
Moraalinen virhehän on tapahtunut, jos toimeentulotukea maksetaan henkilölle, joka tulee toimeen ilman. Näitä virheitä ei tietenkään voi välttää, koska olisi mahdotonta arvioida kuka tulee toimeen ilman ja kuka ei.
Toimeentulotuesta tulee koko yhteiskunnalle hyvinvointitappioita, koska valtion varainkeruu ei ole ilmaista ja se heikentää kannustimia vaurastua. Eli mitä harvempi turvautuu toimeentulotukeen sitä vähemmän hyvinvointia tuhoutuu ja tämän hyödyn voi kyllä ihan hyvin laskea hyödyksi ilman, että omatunto kolkuttaisi.
”Toimeentulotuen maksatuksen siirto Kelaan ei periaatteessa maksa mitään, vaan säästää, koska Kelan tietokoneet tekevät halvemmalla sen työn, jota kunnan sosiaalityöntekijät tekevät nyt käsin.”
Olisikohan se 450 miljoonaa saatu niin, että siirto maksaa valtiolle 450 miljoona? Toisaalta taas kunnilta säästyy vastaava tai tehostumisen kautta suurempi summa. Veronmaksajien kannalta tämä lienee ihan yksi lysti.
AB:
”Moraalinen virhehän on tapahtunut, jos toimeentulotukea maksetaan henkilölle, joka tulee toimeen ilman. ”
Ansiokas ja aiheellinen pointti. Ottamatta siihen kantaa sen enempää, mielestäni SATA-komitean – tai komitean toimeksipanijan – tulisi määritellä sanakirjamaisesti, mitä se tarkoittaa toimeentulotuella.
Sana toimeentulotuki implikoi kieltämättä jotakin sen suuntaista, että AB:llä on tuossa vahva pointti. Jos taas ajatellaan sitä kansalaispalkkana, tilanne muuttuu Soininvaaran ehdottamaan suuntaan.
Koko toimeentulotuen siirtäminen Kelaan voisi olla hyvä asia jo siksi, että nykyään sosiaalivirkailijat päättävät siitä kohtuullisen mielivaltaisesti.
Laki ei ole sama kaikille ihmisille, ja hetkellisiin vaikeuksiin joutunut ihminen, joka olisi laillisesti oikeutettu toimeentulotukeen, ei sitä nykyisin saa. Tähän monta keinoa, yhtenä on kokemus siitä, että virkailijat nuivistelevat ns. kunnon ihmisille ja kohtelevat pultsareita kuin herroja.
Olen kerran yrittänyt (yritykseksi jäi, kun en saanut palvelua) nuorempana asioida sosiaalitoimen kanssa ja sellainen kuva minulle jäi.
Toimeentulotuen siirtämisestä KELAan
Muistelisin lukeneeni joskus vuosituhannen vaihteessa kirjoituksen, jossa arvioitiin, että toimeentulotukimenot nousisivat kunnissa kaksinkertaisiksi, jos oikeutta hyödynnettaisiin täysimääräisesti. Kokemuksellani työhallinnosta arvioisin, että monilla ihmisillä on hyvin heikko tietämys omista taloudellisista oikeuksistaan. Tunnetusti julkinen sektori ei myöskään ole hirvittävän halukas mainostamaan rahanjakoaa.
Ansaittua toimeentulotukea jäänee nostamatta vuodessa sadoilla miljoonilla; sosiaalityön tutkija Anna Metterin mukaan tämän alikäytön määrä olisi ollut vuonna 1999 300 M€ / vuosi, nykyään ”arvion mukaan enemmän”. Onko luku 450M€ sukua tälle luvulle?
AB:
Toimeen tuleminen ei tarkoita eikä saa tarkoittaa hengissä pysymistä. Toimeentulotuki, kuten muutkin sosiaaliset tulonsiirrot, ovat nimenomaan hyvinvointia luovia mekanismeja, joilla yritetään turvata kaikille riittävä ja kohtuullinen toimeentulo.
Kelankaan hallinnoimia etuuksia ei taida olla pakko hakea, mikäli kokee haluavansa raippaa, kuolaimia tai apuohjia.
Metteri-lainauksen googlasin A-pisteen käsikirjoituksesta vuodelta 2005: http://yle.fi/aohjelmat/apiste/arkisto/id15196.html
Jaakko Meriläiselle
Vuosiluvusta päätellen kyse taisi olla juuri samaisesta tutkimuksesta. Kiitos lähteen esille tuomisesta ja viisaasta kommentista.
”Osmo: “Moraalinen virhe siinä ainakin on tapahtunut, jos lasketaan hyödyksi se, etteivät ihmiset osaa pitää kiinni oikeuksistaan.”
Niin. Näitä voi pitää oikeuksina. Toimeentulotukea voi myös pitää tukena toimeen tulemiseksi. Jos joku tulee toimeen ilman, hän ei tarvitse tukea. (Vaikka olisikin oikeutettu siihen.)”
Kuulemma monia toimeentulotuen hakeminen nolottaa ja mieluummin haetaan vaikka kännykällä pikavippiä. Pikavipeistä syntyvien ongelmien setvimisestä voi tulla yhteiskunnalle paljon kalliimpi lasku kuin toimeentulotuesta.
http://www.yle.fi/tvuutiset/uutiset/upics/taulukot/sata_taulukko.htm
Yllä linkki allaolevaan.
Sata-komitean linjausehdotusten kustannusvaikutuksia
(9.1.2009 päivätyn komiteamietinnon luonnoksen mukaan)
milj. euroa
toimeentulotuen myöntämisen siirtäminen Kelaan 1) 450
lapsilisän korotus ei pienennä toimeentulotukea 2) 152
verotuksen perusvähennyksen nosto 2.000 euroon 130
takuueläke 650 €/kk 111
lapsilisän ikärajan nosto 18 vuoteen 97
kotihoidon tuen perusosan korotus 53
indeksisuojan laajentaminen 38
ansiosidonnaisen äitiyspäivärahan korotus 35
vähimmäisvanhempainpäivärahojen korotukset 63
työmarkkinatuen sovitteluprosentin alentaminen 40 %:iin 30
työmarkkinatuen tarveharkinnan poisto 27
vähimmäissairauspäivärahan omavastuuajan lyhentäminen 11
työmarkkinatuen (ja työttömyysturvan peruspäivärahan) nosto 10 €/kk 10
Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen ikärajan nosto 68 v. 8
kotihoidon tuen sisarkorotuksen korotus 3
työmarkkinatuessa vanhempien tulojen huomioon ottam. luopuminen 3
yhteensä 1221
1) Stakes arvio; nk. alikäytön laajuustutkimus, v:n 2007 menot 476,1 M€
2) Valtiovarainministeriön arvio, tammikuu 2009
Muita lisäkustannuksia ja kustannussäästöjä
aktivointitoimenpiteet 62
työttömyysturvan uudistukset -213
Kustannuksia ei ole arvioitu
toimeentulotuen laskennallisen osuuden siirto
perus- ja ansioturvan kytkennän poisto
tuetun asuntokannan käyttö
vähimmäissairauspäivärahan nosto
hoitotukien, omaishodon ja palvelujen yhteensovittaminen
aikuiskoulutustuen korotus
toimeentulotuen saajien aktivointi
kuntouttavan työtoiminnan ikärajan poisto
käsitteiden, ikärajojen tms. yhdenmukaistaminen
Jaakko Meriläinen: Kritiikkisi on osuvaa ainoastaan, jos meillä on ihmisiä, jotka eivät hae toimeentulotukea eivätkä tule toimeen.
Itse uskon, että lähes kaikki toimeentulotukea saamattomista tulevat toimeen muilla tavoin.
Jätetään ihmisille oikeus valita itse hakevatko he tukea ja mitä he tarvitsevat tullakseen toimeen. Ei ole olemassa vain yhtä hyväksyttävää elämäntapaa.
Väkivaltaan perustuvat tulonsiirrot eivät ole ollenkaan välttämättä hyvinvointia luovia. Koska maksajilta on otettava rahaa pakolla on aika selvää, että heidän hyvinvointinsa vähenee. Tämän lisäksi valtio hukkaa osan hyvinvoinnista transaktiokustannuksissa. Hyvinvointia luodaan vähemmän, koska kannustimet sille pienentyvät verotuksen myötä. On epäselvää, että tuen saajan hyvinvointi kasvaa tarpeeksi korvatakseen nämä menetykset.
(Puhumattakaan siitä miten väärin on pakottaa ihmisiä tulonsiirtoihin vastoin heidän tahtoaan…)
”Jätetään ihmisille oikeus valita itse hakevatko he tukea ja mitä he tarvitsevat tullakseen toimeen. Ei ole olemassa vain yhtä hyväksyttävää elämäntapaa.”
Lapsilisä onkin varmaan sellainen tuki joka kelpaa kaikille tuosta vaan varallisuuteen katsomatta. Ei tarvitse perustella yhtään millään syyllä. Toki hyvä näin.
Mutta jos Pihtiputaan Mummolla on jotain lakisääteisiä saatavia toimeentulotuoen anomisen kautta, niin eipä ole enää Mummon laillinen etuus niin kirkossa kuulutettu. Ja jos Mummo ei osaa tukea anoa itse taikka edes adustajajiensa avulla, niin oma sitten on Mummon syy ”varattomuuteensa”.
Eli, onko niin, että kun perheeseen synty lapsi, niin Kela automaattisesti ryhtyy maksamaan lapsilisiä vanhempien pankkitilille. Vai pitääkö lasten vanhempien toimittaa pankkitilinumeronsa Kelaan ennen maksatusta.
Kyllä lapsilisää pitää ihan hakea ja samalla hakemuksella haetaan myös äitiysavustus (useimmiten äitiyspakkaus) sekä äitiys- ja vanhempainpäivärahaa. Hakemuspaperi (ja sen liitteeksi tarvittava raskaustodistus) annetaan äitiysneuvolassa, kun raskaus on edennyt riittävän pitkälle.
Uskon, että toimeentulotuen siirto Kelaan on ihan järkevä ratkaisu. Paria kysymystä olen kuitenkin pohtinut ja joku täällä osaa varmaan vastata.
1) Kun esitetään arvioita siitä, minkä verran toimeentulotukea jätetään hakematta, mihin nuo arviot perustuvat? Ovatko ne ihan vain villejä heittoja?
2) Jos toimeentulotuki siirtyisi Kelalle, on sanottu sen hakemisen helpottuvan (muutenkin kuin siksi, että Kelassa kehtaa asioida helpommin). Mm Cronberg taisi puhua jotain sellaista, että toimeentulotuen hakeminen on nykyisin monille liian vaikeaa, siis hankalaa, vaatii liikaa papereiden täyttämistä, liitteiden hankkimista sun muuta. Kuinka tuo helpottuu, jos tuki haetaan Kelasta? Eikös siinä pidä nuo samat todistukset koko elämäntilanteesta menoineen, tuloineen, varoineen ja asumisineen sekä perhetilanteineen olla kuitenkin?
”1) Kun esitetään arvioita siitä, minkä verran toimeentulotukea jätetään hakematta, mihin nuo arviot perustuvat? Ovatko ne ihan vain villejä heittoja?”
Määrittihän Kelakin aikoinaan automaattisesti tietokonelaskelmillaan kuka eläkeläisistä (per henkilö) on saava lisää eläkettä kun lainsäädäntö muuttui. Vähän niinkuin staattista tietoa Kelalla kustakin eläkeläisetään.
Toimeentulotuen puolella uskoisin, että alkuvuonna on ensin laskennallisesti arvioitu ja määritetty mitä toimeentulotukilaisille yhteiseen pottiin laitetaan, ja sitten loppuvuodesta lasketaan mitä potista jäi käyttämättä.
Arviot ilmeisesti ovat olleet riittävän hyviä käytännössäkin (marginaalit suuretko?), että klappi on riittävä suuri puheille kuin puheille ja sum muille kansan kosinnoille.
”Määrittihän Kelakin aikoinaan automaattisesti tietokonelaskelmillaan kuka eläkeläisistä (per henkilö) on saava lisää eläkettä kun lainsäädäntö muuttui. Vähän niinkuin staattista tietoa Kelalla kustakin eläkeläisetään.”
Tuohan onkin varmaan huomattavati yksinkertaisempaa, siis kunkin eläkeläisen eläkkeen muutoksen ennustaminen.
Mutta kun oikeus toimeentulotukeen riippuu kuitenkin niin monesta tekijästä, joista Kelalla tai muillakaan tahoilla ei ole kootusti tietoa, niin kyllä sen aikamoista arvailua on kai oltava.