Vaalilaki on ongelmallinen

Vaalilain mukaan puoluei­den ehdokasaset­telun pitäisi men­no suun­nilleen näin.

Puolueen ilmoit­ta­maan päivämäärään men­nessä on tehtävä ehdo­tuk­set ehdokkaak­si otet­taviksi. Ehdo­tu­soikeus on puolueosas­to­jen henkilöjäse­nil­lä, joi­ta tarvi­taan muis­taak­seni 15 ja puolueosas­toil­la. Jos ehdo­tuk­sia on vähem­män kuin ehokkaak­si otet­tavia, kaik­ki on otet­ta­va. Jos on ehdotet­tu use­am­paa, puolueen on järkestet­tävä jäsenäänestys. Äänestyk­sen tulok­ses­ta saa poike­ta siten, että vai­hde­taan korkein­taan 25 pros­ent­tia jäsenäänestyk­sen voit­taineista (jot­ta listalle voitaisi­in rai­va­ta paik­ka esimerkik­si ruotsinkieliselle ehdokkaalle) Pois ei voi kuitenkaan ottaa jäsenäänestyk­sessä medi­aa­nia parem­min selviy­tynyt­tä, siis jos ahdokkai­ta saa aset­taa 120, kuud­estkakymmen­estä eniten ääniä saa­neesta ei voi tehdä karsin­taa. Jat­ka lukemista “Vaalila­ki on ongelmallinen”

Vaattovaara ja Kortteinen

Kak­si pro­fes­so­ria kir­joit­ti tänään Hesarin alak­er­ras­sa, että metropoli kas­vaa reunoil­taan. Hei­dän mukaansa  Hesari on ollut kir­joit­telus­sa liian Helsin­ki- ja kerrostalopainotteinen.Heidän mukaansa metropoli kas­vaa laidoil­ta. Myös Helsin­gin seudun kasvus­ta tulee 80 pros­ent­tia tapah­tu­maan Helsin­gin ulkop­uolel­la. Ker­rostalot ovat arvokkai­ta vain Helsin­gin niemel­lä, muual­la Helsingis­sä ne ovat aika halpo­ja. Esimerkik­si he otti­vat Müchenin, joka on alka­nut laa­je­ta noin 50 000 asukkaan satel­lit­tikaupunkei­hin. hei­dän mukaansa noin 50 000 asukas­ta ja raidey­hteys tun­tu­vat ole­van opti­maal­isin järjestely.

Pro­fes­sorit ovat kyl­lä paljon radikaalimpia kuin minä. Jat­ka lukemista “Vaat­to­vaara ja Kortteinen”

Perustulo olisi yksinkertaisin

Sosi­aal­i­tur­vaa uud­is­ta­va Sata-komiea ei kovin laveasti ker­toile tekemi­sistään. En kuitenkaan pal­jas­tane suur­ta salaisu­ut­ta, jos kerron,ettei komitea tule ehdot­ta­maan perus­tu­loa tai negati­ivista tuloveroa. Niin­pä voi salaisuuk­sia pal­jas­ta­mat­ta ker­toa, miten tek­isin sen,jos yksin päättäisin.

Poh­jak­si kan­nat­taisi ottaa Kaup­paka­marin lin­eaarisen veron malleista se eniten tasaa­va: verotet­ta­van tulon alara­ja 10 000 euroon vuodessa ja yli menevästä osas­ta 42 pros­entin tasavero joka lan­tista. Jos tulot oli­si­vat alle 10 000 euroa, ero­tuk­ses­ta mak­set­taisi­in vas­taavasti negati­ivista veroa 42 %. Täytin tulo­ton saisi 4200 euroa vuodessa eli 350 euroa kuus­sa puh­taana käteen. Tämä olisi siis vähän vähem­män kuin on nykyi­nen työ­markki­natu­ki, joka vero­tuk­sen jäl­keen on noin 400 euroa kuus­sa. Jat­ka lukemista “Perus­tu­lo olisi yksinkertaisin”

Hajassijoitus ei Helsingin kasvua hidasta

Siltä var­al­ta, että joku ere­hty­isi luule­maan viras­to­jen­ha­jasi­joituk­sen hidas­ta­van Helsin­gin kasvua, muistutan,että Helsin­gin kasvun pul­lonkaula on asun­top­u­la. Jos Helsingistä onnis­tut­taisi­in siirtämään kymme­nen tuhat­ta ihmistä Kain­u­useen, tänne ei jäisi tuhan­sia tyhjiä asun­to­ja, vaan ne täyt­ty­i­sivät oitis. Samal­la tulisi yksi­ty­is­ten alo­jen työ­paikko­ja, joi­ta Helsin­gin asun­top­u­la on pitänyt pois­sa. Kos­ka yri­tyk­set mak­sa­vat yleen­sä parem­pia palkko­ja kuin val­tio ja mak­sa­vat myös yhteisöveroa, mitä val­tio ei mak­sa, Helsin­gin kaupun­gin kannal­ta on sitä parem­pi, mitä enem­män val­tion työ­paikko­ja siir­tyy muualle.

Tukeeko ilmainen koulutus rikkaita?

Aka­teemiusten opin­to­jen elit­is­tisyyt­tä koske­neessa viestiketjus­ta nousi esille väite, että koulu­tuk­sen ilmaisu­us on tulon­si­ir­to köy­hiltä rikkaille, kos­ka korkeaswti koulute­tut tule­vat rikkaista per­heistä ja kos­ka heistä itses­tään tulee rikkaita.

Argu­ment­ti, jon­ka mukaan koulu­tus takaa hyvät tulot ei pidä paikkaansa sosi­aal­i­työn­tek­i­jöi­den eikä kir­jas­ton­hoita­jien kesku­udessa, mut­ta pois­takaamme nämä ryh­mät tark­jastelus­ta ja tutkikaamme, lisääkö oikeusti­etei­den, kaup­pati­etei­den ja insinööri­ti­etei­den ilmainen ope­tus tulo­ero­ja. Jat­ka lukemista “Tukeeko ilmainen koulu­tus rikkaita?”

Katoava sosialidemokratia

Hesari ker­too net­ti­sivuil­laan, että Euroopas­sa on enää kolme demar­i­hal­li­tus­ta, Por­tu­galis­sa, Espan­jas­sa ja Bri­tan­ni­as­sa. Bri­tan­ni­akaan ei ole pitkään. Ei ole kauan siitä, kun EU:n päämin­is­terikok­ous koos­t­ui melkein pelk­istä demareista.

Tähän on mielestäni hyvin syvälli­nen demarei­den aat­teel­liseen umpiku­jaan liit­tyvä syy, jos­ta en tässä postauk­ses­sa sano sen enem­pää, kos­ka prag­maat­tisem­pi  tarkastelu osoit­taa demarien alamäen johtu­van melkein pelkästään ulko­maalaisvi­hami­esten oikeustopop­ulis­tis­ten liikkei­den nousus­ta. Vaik­ka nämä luokitel­laan ääri­oikeis­toon, ne eivät ime kan­na­tus­taan oikeistop­uolueil­ta vaan demareilta.

Tämän poh­jal­ta voi ennus­taa, että demar­it kään­tyvät ulko­maalais­vas­taisik­si; ei sik­si, että se on heistä oikein, vaan kos­ka puolueen etu sitä vaatii. Kari Rajamäen val­in­ta min­is­terik­si ei ollut huonoa huumo­ria eikä edes sattuma.

Akateeminen koulutus on elitististä

Kuvitelka­amme, että hyvä hapenot­tokyky olisi avain men­estyk­seen maail­mas­sa. Olisi ole­mas­sa juok­sun mais­terin tutk­in­to, jon­ka suorit­ta­jil­ta vaa­di­taan cooperin testis­sä 3000 metriä.

Kun huo­mat­taisi­in, että juok­sun mais­terin tutkin­non suori­ta­neet pär­jäi­sivät mui­ta parem­min, yhä use­ampi pyrk­isi suorit­ta­maan juok­sun mais­terin tutkin­non, mut­ta kun se ei kaik­il­ta halukkail­ta onnis­tu­isi, raja las­ket­taisi­in 2500 metri­in. Tulisi enem­män juok­sun mais­tere­i­ta, mut­ta muut­tuisiko mikään muu? Jat­ka lukemista “Aka­teem­i­nen koulu­tus on elitististä”

Takuueläke on hyvä asia

Kansan Uutiset syyt­tää päämin­is­teri Mat­ti Van­has­ta ään­ten kalastelus­ta, kun hän ehdot­taa taku­ueläket­tä. Ehdo­tuk­sen mukaan ne, joiden työ- ja kansaneläke on yhteen­sä alle 65o euroa saisi­vat ero­tuk­sen kansaneläk­keen täy­den­nyk­senä. Kansan Uutis­ten mukaan Van­hanen kalas­taa ääniä. Eläkeläiset äänestävät, muu­ta köy­hät eivät äänestä. Helsin­gin Sanomat taas sanoo, että Van­hanen on valin­nut kiltit köy­hät. Jat­ka lukemista “Taku­ueläke on hyvä asia”

Sarkomaa haluaisi nuorempia yliopisto-opiskelijoita

Ope­tus­min­is­teri Sari Sarko­maa halu­aisi, että yliopis­tot kehit­täi­sivät pääsykokei­ta siihen suun­taan, että opiske­li­jat pää­si­sivät yliopis­toi­hin sisään nopeammin.

Vuosi sit­ten moni korkeak­oulu suun­nit­teli anta­vansa lisäpis­teitä vas­ta kir­joit­taneille. Oikeusasi­amies (tai vara sel­l­ainen) kat­soi, että tämä on ris­tiri­idas­sa yliopis­g­to­lain kanssa. Täl­löin Sarko­maa sanoi, että näin ollen korkeak­oulut eivät voi noi­ta lisäpis­teitä antaa. Mik­si hän ei sil­loin esit­tänyt muu­tos­ta yliopistolakiin?