Sarkomaa haluaisi nuorempia yliopisto-opiskelijoita

Ope­tus­mi­nis­te­ri Sari Sar­ko­maa haluai­si, että yli­opis­tot kehit­täi­si­vät pää­sy­ko­kei­ta sii­hen suun­taan, että opis­ke­li­jat pää­si­si­vät yli­opis­toi­hin sisään nopeammin.

Vuo­si sit­ten moni kor­kea­kou­lu suun­nit­te­li anta­van­sa lisä­pis­tei­tä vas­ta kir­joit­ta­neil­le. Oikeus­asia­mies (tai vara sel­lai­nen) kat­soi, että tämä on ris­ti­rii­das­sa yli­opisg­to­lain kans­sa. Täl­löin Sar­ko­maa sanoi, että näin ollen kor­kea­kou­lut eivät voi noi­ta lisä­pis­tei­tä antaa. Mik­si hän ei sil­loin esit­tä­nyt muu­tos­ta yliopistolakiin?

47 vastausta artikkeliin “Sarkomaa haluaisi nuorempia yliopisto-opiskelijoita”

  1. Yli­opis­tois­sa ei saa nyky­ään syr­jiä mil­lään perus­teel­la. En ihmet­te­li­si, jos kyky­jen perus­teel­la tapah­tu­va “syr­ji­mi­nen”, esi­mer­kik­si arvo­sa­nat, pitäi­si poistaa.

  2. Nyt­kin alku­pis­tei­tä pudo­te­taan van­hoil­ta pyr­ki­jöil­tä kyl­lä. Pyr­kies­sä­ni nyt yli­opis­toon sai­sin joka yli­op­pi­la­sar­vo­sa­nas­ta­ni yhden pis­teen vähemm­män kuin uudem­pi yli­op­pi­las. En muis­ta, mis­sä koh­den raja menee… 

    Et nyt ilmais­sut aivan sel­keäs­ti kan­taa­si, mut­ta ole­tan sen ole­van Sar­ko­maan puo­lel­la eli että kou­lu­tus­put­ki ei sai­si kat­ke­ta lukion jälkeen. 

    Tämä on mie­les­tä­ni ris­ti­rii­das­sa Vau­raus ja aika ‑ajat­te­lusi kans­sa. Mik­si täs­sä koh­den näin tiuk­ka tehok­kuus­vaa­ti­mus, kun muu­toin suo­sit­te­let ren­nom­paa otet­ta ja pit­kiä lomia? Kyl­lä väli­vuo­si voi olla antoi­sa esi­mer­kik­si ulko­mail­la töi­tä teh­den tai koti­maas­sa itse­näi­syyt­tä opetellen. 

    Jon­kin­lais­ta uut­ta pers­pek­tii­viä elä­mään tuo se, että näkee välil­lä muu­ta­kin kuin kir­jo­ja. Olen kuul­lut tapauk­sis­ta, jot­ka eivät edes kesä­töis­sä ole olleet lukio­ai­ka­naan. Vähän vie­raak­si jää sil­loin se, että elä­mää on oppi­lai­tos­ten ulko­puo­lel­la­kin. Väli­vuo­si ilman van­hem­pien ela­tus­ta voi auttaa.

  3. En ole kos­kaan ymmär­tä­nyt tätä “väli­vuo­si on hyväk­si”- argu­ment­tia. Olin muu­ta­mia vuo­sia sit­ten Tam­pe­reen yli­opis­ton opis­ke­li­joil­le tar­koi­te­tus­sa vaa­li­kes­kus­te­lus­sa — oli­si­ko olleet vuo­den 2003 edus­kun­ta­vaa­lit — ja siel­lä joku — muis­taak­se­ni Anna Kon­tu­la, mut­ta voin muis­taa vää­rin — esit­ti, että alle kol­me­kymp­pi­se­nä val­mis­tu­mi­nen yli­opis­tos­ta on tur­haa, kos­ka alle kol­me­kymp­pi­nen ei omaa riit­tä­vää elämänkokemusta.

    Itse työs­ken­te­lin osa-aikai­se­na toi­ses­ta opis­ke­lu­vuo­des­ta läh­tien ja kaik­ki kesät koko­päi­väi­se­nä. Väit­teet, joi­den mukaan opis­ke­lun ja työn yhdis­tä­mi­nen on mah­do­ton­ta, ovat päät­tö­miä. Osmon aiem­pi Mäk­kä­ri-esi­merk­ki on elä­vää elä­mää. Itse en ollut mäk­kä­ris­sä, vaan pesu­las­sa, tosin pää­sin “alan” töi­hin jo toi­se­na vuotena. 

    Eivät opis­ke­li­jat ole nenä kiin­ni kir­jas­sa. Jos oli­si­vat, val­mis­tu­mi­sa­jat oli­si­vat jotain ihan muu­ta kuin nykyi­set seit­se­män vuo­den pääl­le, toden­nä­köi­ses­ti puo­let sii­tä, kos­ka itse val­mis­tuin nel­jäs­sä ja puo­les­sa vuo­des­sa, ja olin tosi­aan sii­tä töis­sä suu­rim­man osan. 

    Mei­dän kult­tuu­ris­sam­me on veny­tet­ty tei­ni-ikää nyt jo kol­men­kym­me­nen pääl­le. Eikö­hän sil­le voi­si jo pik­ku hil­jaa lait­taa stopin.

  4. Kyl­mä tosia­sia on se, että jos­sain vai­hees­sa on pak­ko siir­tyä ame­ri­kan lin­joil­le, eli mita­taan lap­sel­ta älyk­kyys­osa­mää­rä ja tode­taan suo­raan mitä sen kan­nat­tai­si noil­la hok­sot­ti­mil­la ruve­ta teke­mään. — Jul­maa, vaan ker­ran­han se vaan kir­pa­see. Itse asias­sa hele­ve­tin pal­jon jul­mem­paa on se, että 30-vuo­tias havait­see, että jun­de­piu­ta emmä pys­ty hoi­ta­maan tätä hom­maa vir­ka-ajan puit­teis­sa niin­kuin noi kol­lee­gat. ATK-alal­la nuo kiin­tiö­ty­pe­ryk­set on help­po havai­ta, onhan ne monas­ti sitä hie­man pie­nem­piai­vois­ta sukupuolta.

  5. Mitä­hän muu­ten sii­tä seu­rais, jos yli­opis­to­jen annet­tas vapaam­min päät­tää sii­tä, ketä ne halu­aa kou­lut­taa. Ole­tan, että yli­opis­toil­la on nii­den omas­sa int­res­sis­sä ottaa sisään nii­tä, jot­ka sii­hen kai­kis­ta par­hai­ten sovel­tuu. Nyt jos ale­taan kar­si­maan esim. iän perus­teel­la, niin sehän tar­koit­taa, että joku parem­min opin­toi­hin sovel­tu­va jää ran­nal­le. Tämä tus­kin voi olla tehokasta.

  6. Min­kä takia minis­te­rin tai monien mui­den on niin vai­kea ymmär­tää, että yli­opis­to­lai­tos halu­aa rek­ry­toi­da lah­jak­kai­ta, moti­voi­tu­nei­ta ja alas­ta kiin­nos­tu­nei­ta, ei tie­ty­ni­käi­siä opis­ke­li­joi­ta. Onko täs­sä peri­aat­tees­sa jotain väärää?

    Sitä pait­si koh­tuul­li­sen pit­kä koke­mus alal­ta osuu yhteen tut­ki­mus­tie­don kans­sa sii­nä, että vähän vart­tu­neem­mat opis­ke­li­jat ovat usein — ei toki aina — pysy­väm­pää sort­tia. He eivät hai­kai­le alan vaih­ta­mi­sen perään yhtä usein kuin juu­ri lukios­ta tul­leet. Ja tun­tu­vat sitä pait­si opis­ke­le­van­kin mää­rä­tie­toi­ses­ti ja tavoitteellisesti.

  7. Eihän se väli­vuo­si miten­kään vält­tä­mät­tä ole hyväk­si. Voi se syr­jäyt­tää­kin ja pudot­taa vähän pelis­tä pois. Ei ehkä yksi vuo­si vie­lä, mut­ta aina­kin jos nii­tä useam­pi kertyy. 

    En kui­ten­kaan usko, että ns. väli­vuo­si on yksi­lö­ta­sol­la mikään vää­jää­mä­tön paha­kaan asia var­sin­kin, jos sen käyt­tää avar­taak­seen ympy­röi­tään. Jos sen käyt­tää soh­val­la maa­ten, niin sel­vä­hän se, ettei se muu­ta kuin veltostuta. 

    On se kui­ten­kin aika rank­ka aja­tus, että jos ei ensim­mäi­sel­lä yrit­tä­mäl­lä pää­se­kään kor­kea­kou­luun, niin mah­dol­li­suuk­sia seu­raa­va­na vuon­na pudo­te­taan enti­ses­tään. Kyl­lä pari vuot­ta pitäi­si olla las­ten samal­la viivalla. 

    Sen sijaan kes­ki-ikäis­ten elä­män­ta­pao­pis­ke­li­joi­den pyr­ki­mis­tä voi­si koval­la­kin kädel­lä rokot­taa. Ei ilmais­ta opis­ke­lua vii­si­kymp­pi­sil­le, jot­ka tule­vat vain rikas­tut­ta­maan elä­mään­sä nuo­rek­kai­siin opiskelijapiireihin.

  8. Tie­de­mies,

    Oma his­to­ria­si on tie­tys­ti ide­aa­li. Noin­han sen pitäi­si men­nä tai­teen sään­tö­jen mukaan. Epäi­len myös vah­vas­ti, että kuu­lut “erit­täin lah­jak­kai­den” opis­ke­li­joi­den har­va­lu­kui­seen jouk­koon eli tah­ti ei lie­ne tuot­ta­nut ongelmia. 

    Mut­ta jos nyt ei pää­se heti halua­mal­leen opis­ke­lua­lal­le, niin ei pidä olla maan­sa myy­nyt, vaan kään­tää asia edukseen. 

    Tätä lähin­nä tarkoitin. 

    Tuos­ta tei­ni-iän venyt­tä­mi­ses­tä olen täy­sin samaa miel­tä. Kol­mi­kymp­pi­set bilet­tä­vät kuin tei­nint ja vakiin­tu­mis­ta puhu­mat­ta­kaan las­ten teos­ta ei ajatellakaan. 

    Ja mitä­pä sii­tä, mut­ta se ainai­nen voi­vot­te­lu sit­ten niis­tä van­hus­ten vaip­po­jen vaih­ta­jis­ta sai­si lop­pua. Ei nii­tä tule, ellei nii­tä teh­dä ja hoi­de­ta. Ei sada tai­vaal­ta, ei…

  9. Sep­pa Oksanen:
    “Kyl­mä tosia­sia on se, että jos­sain vai­hees­sa on pak­ko siir­tyä ame­ri­kan lin­joil­le, eli mita­taan lap­sel­ta älyk­kyys­osa­mää­rä ja tode­taan suo­raan mitä sen kan­nat­tai­si noil­la hok­sot­ti­mil­la ruve­ta teke­mään. — Jul­maa, vaan ker­ran­han se vaan kirpasee.”

    Suo­mes­sa on niin vähän poruk­kaa, että tuol­lai­sen ker­man­kuo­rin­taan ei tai­da olla varaa. Mones­sa aivo­työs­sä pär­jää kyl­lä hie­man kes­kin­ker­tai­sem­mil­la­kin hok­sot­ti­mil­la, kun­han on moti­vaa­tio­ta ja halua kan­taa vas­tuu­ta. En tosin tun­ne mai­nit­se­maa­si ATK-alaa, ehkä siel­lä tar­vi­taan taval­lis­ta kor­keam­paa ÄO:ta (ja sitä oike­aa sukupuolta). 

    Yli­opis­to­kou­lu­tuk­sen vaa­ti­mus­ta­soa voi­si sen sijaan kyl­lä kiris­tää. Eri­tyi­ses­ti isän­maan toi­voil­ta pitäi­si edel­lyt­tää, että teh­tä­vät suo­ri­te­taan ajal­laan ja yli­opis­tos­ta val­mis­tu­taan jos­sain jär­ke­väs­sä ajas­sa. Yksi mah­dol­li­suus oli­si se, että val­tio takaa jokai­sel­le 4–5 vuot­ta ilmais­ta yli­opis­to­kou­lu­tus­ta, min­kä jäl­keen astuu voi­maan por­tait­tain nouse­va luku­kausi­mak­su. Tähän muu­tok­seen voi­tai­siin kyt­keä pork­ka­nak­si esim. opin­to­ra­han koro­tus, jol­loin työs­sä­käy­mi­sen tar­ve vähe­ni­si ja opis­ke­li­joil­ta voi­tai­siin edel­lyt­tää täy­si­päi­väis­tä kes­kit­ty­mis­tä opin­toi­hin luku­kausien aika­na (edel­leen siis loma-aikoi­na oli­si yllin­kyl­lin aikaa hank­kia lisä­an­sioi­ta ja työkokemusta). 

    Väli­vuo­si lukion jäl­keen tai pää­ai­neen vaih­ta­mi­nen ensim­mäi­sen vuo­den jäl­keen on mie­les­tä­ni ihan ymmär­ret­tä­vää itsen­sä etsi­mis­tä. Sen sijaan vuo­sia jat­ku­vas­ta yli­opis­tol­la hen­gai­lus­ta ei ole mitään hyö­tyä kenellekään.

  10. Tuo mai­nit­tu “Ame­rii­kan mal­li” ei ole käy­tös­sä aina­kaan USA:ssa. Siel­lä ÄO-tes­tien käyt­tö on de fac­to lais­sa kiel­let­tyä työ­hö­no­tos­sa. Mitä tulee yli­opis­toi­hin pää­se­mi­seen, niin SAT-pis­teet toki ovat vah­vas­ti g‑ladattuja, mut­ta SAT:ia var­ten voi myös har­joi­tel­la, joten ei sen pis­te­mää­rä mikään kiveen kir­joi­tet­tu ole. 

    Täs­tä Sar­ko­maan ongel­mas­ta: Yli­opis­toi­hin pää­sys­sä on saman­lai­nen meka­nis­mi kuin Hel­sin­gin arvo­käm­pis­sä. Ihmi­set näke­vät kor­keat hin­nat ja päät­te­le­vät, että kor­keat hin­nat aiheut­ta­vat sen, ettei “kenel­lä­kään” ole varaa siel­lä asua. Eivät ne asun­not tyh­jil­lään kui­ten­kaan ole.

    Eivät ne yli­opis­to­jen pai­kat täyt­tä­mät­tä jää. Sii­tä voi­daan toki kes­kus­tel­la, että ovat­ko nyky­muo­toi­set pää­sy­ko­keet jär­ke­vä tapa hal­li­ta niuk­kuut­ta. Ne voi­vat mita­ta tai olla mit­taa­mat­ta jotain sel­lais­ta, jol­la on tai ei ole olen­nais­ta mer­ki­tys­tä opis­ke­lun suju­mi­ses­sa ja myö­hem­mäs­sä pär­jää­mi­ses­sä työelämässä. 

    Tie­dän erään lai­tok­sen (ei ole lää­kis) hen­ki­lö­kun­nan aika­naan kau­his­tel­leen, että miten voi olla tie­de­kun­nal­la oikeus myön­tää erik­seen tut­kin­to-oikeut­ta opis­ke­li­jal­le, joka ei ollut tul­lut sisään pää­sy­ko­keel­la. Tämä opis­ke­li­ja oli suo­rit­ta­nut ko. pää­ai­neen opin­not perus­o­pin­nois­ta syven­tä­viin kii­tet­tä­vin arvo­sa­noin ja tar­vit­si tämän oikeu­den voi­dak­seen teh­dä gra­dun. Ja pää­sy­ko­keis­sa ei ollut mitään haas­tat­te­lu­ja tai sovel­tu­vuus­ko­kei­ta, vaan pelk­kää kirjapänttäämistä.

    Sar­ko­maan huo­li on siis jok­seen­kin aiheel­li­nen: Nykyi­nen sisään­ot­to pal­kit­see sin­nik­kyy­des­tä taval­la, joka ei ehkä ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta. Toki sin­nik­kyys on hyve sinän­sä, mut­ta yksi täl­lai­nen sin­ni­käs ja koh­tuul­li­sen lah­ja­kas opis­ke­li­ja aiheut­taa ker­ran­nais­vai­ku­tuk­sen, kun hän usein opis­ke­lee jotain muu­ta sii­nä välillä.

  11. Voi olla niin­kin yksin­ker­tai­ses­ti, että toi­sil­le sopii eri­lai­nen elä­män­pol­ku kuin toi­sel­le. Yksi­lön ja yhteis­kun­nan­kin tasol­la tämä on lisä­rik­kaut­ta, jos se suos­tu­taan ymmär­tä­mään ja hyväksymään.

  12. Ongel­ma ei ole opis­ke­li­joi­den ikä vaan niin sano­tut väli­vuo­det jot­ka tule­vat yhteis­kun­nal­le kalliiksi.

    Ongel­man rat­kai­su on val­jas­taa yli­op­pi­las­ko­keet pal­ve­le­maan opiskelijavalintaa.

    Syk­syn opis­ke­li­ja­pai­kat täy­te­tään kevään yli­op­pi­las­ko­kei­den tulos­ten perusteella.

  13. Mik­si hän ei sil­loin esit­tä­nyt muu­tos­ta yliopistolakiin? 

    Sari on jo tai­ta­va polii­tik­ko, hän osaa olla kah­ta päin­vas­tais­ta miel­tä saman­ai­kai­ses­ti ja opti­moi­da näin nyök­käi­lyn mää­rän poten­ti­aa­lis­ten kan­nat­ta­jien jou­kos­sa. Tämä poli­tii­kan huip­puo­saa­mi­sen kirk­kain kei­hään­kär­ki vilah­taa eri­tyi­sen usein nais- ja kes­Kus­ta­po­lii­tik­ko­jen kohdalla.

    Yli­opis­to­jen suu­rin ongel­ma Suo­mes­sa on nii­den taso, ja ehkä­pä tar­kem­min vie­lä opis­ke­li­joi­den taso. Tätä taas voi­tai­siin nos­taa sul­ke­mal­la puo­let maa­kun­tay­li­opis­tois­ta ja luo­mal­la vain muu­ta­mia “huippu“yliopistoja kuten juh­la­pu­heis­sa on esitettykin. 

    Ran­nal­le jää­nyt jouk­ko voi­si sit­ten pai­ka­ta huu­ta­vaa työ­voi­ma­pul­laa siivous‑, kiin­teis­tön­huol­to- ja kul­je­tus­aloil­la. Sikä­li kun niil­tä­kään enää työ­tä löytyy..

  14. Ei lii­ty tähän merkintään

    Kysy­mys eräil­le KL:ssä blo­gaa­vil­le kun­nal­lis­vaa­lieh­dok­kail­le (esi­te­tään myös eräil­le muil­le ehdokkaille): 

    Mik­si kah­det vii­me edus­kun­ta­vaa­lit on käy­ty aivan muil­la tee­moil­la kuin niil­lä, joi­ta äänes­tä­jät pitä­vät tär­keim­pi­nä. Äänes­tä­jät pitä­vät ter­vey­den­hoi­don ja ns. hoi­va­pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mis­tä yhteis­kun­nan tär­keim­pä­nä tehtävänä. 

    Kui­ten­kin vii­me edus­kun­ta­vaa­lit käy­tiin kes­kus­te­le­mal­la lähin­nä vaa­li­mai­non­nas­ta (Oiva Loh­tan­der) ja sitä edel­li­set ns. Irak­ga­ten ympä­ril­lä. Vrt. omi­ne link­kei­neen http://vanhanaikainen.blogit.kauppalehti.fi/2007/09/12/poliittista-piikittelya/

    Jos vas­taa­jil­le pas­saa, jul­kai­sen vas­tauk­set sel­lai­se­naan ja link­kei­neen myös omas­sa blo­gis­sa­ni sano­kaam­me 28.9. koot­tu­na eli kaik­ki vas­tauk­set yhdes­sä. Tämän kysy­myk­sen jul­kai­se­mi­sel­la ja sii­hen vas­taa­mi­sel­la ei siis ole kiirettä.

  15. Ei nii­tä tule, ellei nii­tä teh­dä ja hoideta.”

    Heh tääl­lä oli sit­ten se sel­keä argu­ment­ti vel­vol­li­suu­des­ta teh­dä lisää veron­mak­sa­jia. Radi­kaa­li vas­ta-argu­ment­ti voi­si olla vaik­ka se, että saat­tai­si nii­tä tai­vaal­ta tul­la­kin, jos­kaan ei satee­na vaan ihan Hel­sin­ki-Van­taan ase­man kautta.

  16. Van­han­ai­kai­sel­le:
    Edus­kun­ta­vaa­leis­sa ei puhut­tu ter­vey­den­huol­los­ta, kos­ka sii­tä pää­te­tään kun­nan­val­tuus­tois­sa. Mik­si nyt ei puhu­ta, sitä en tiedä.
    Täl­le blo­gil­le tulee vie­lä mie­li­pi­tei­tä ter­vey­den­huol­los­ta ennen vaaleja.

  17. Täl­le blo­gil­le tulee vie­lä mie­li­pi­tei­tä ter­vey­den­huol­los­ta ennen vaaleja.”

    Toi­ve­lis­tal­la myös aika arkipäiväiset

    - tei­den talvikunnossapito
    — kun­ta-alan pal­kat vs. yksi­tyi­nen sektori
    — kan­ta­si pal­ve­lu­jen ulkois­ta­mi­seen (kuten sai­raa­la­ho­tel­lit ála Hyssälä)

  18. Jos jokai­ses­ta syn­ty­väs­tä ikä­luo­kas­ta n. 6% on sel­lai­sia joil­le yli­opis­tot voi­vat jotain hyö­dyl­lis­tä opet­taa, niin eikö lopuil­le tuli­si jär­jes­tää nopeam­pi tie valmistumiseen.

  19. Suo­ma­lai­nen sys­tee­mi on kiva opis­ke­li­jal­le opis­ke­luai­ka­na kun voi opis­kel­la vaik­ka­pa 8 vuot­ta, mat­kus­tel­la ja bilet­tää. Yhteis­kun­nal­li­ses­ti tou­hu on tie­tys­ti tör­keän kal­lis­ta kun len­gi astuu kun­non veron­mak­sa­jik­si vas­ta lähem­pä­nä kolmeakymppiä. 

    Hom­mas­ta tulee tak­kiin myös opis­ke­li­joil­le kun tais­tel­laan kan­sain­vä­li­ses­ti huip­pu­asian­tun­ti­ja­teh­tä­vis­tä. Jos kes­ki­mää­räi­nen val­mis­tu­mi­si­kä on vaik­ka­pa 26-vuot­ta ja sii­hen pääl­le teh­dään esim. 6 vuot­ta väik­kä­riä on ikää palt­tia­ral­laa 32 vuot­ta ennen­kuin pääs­tään “oikei­siin” töi­hin. Kun monel­la tut­ki­musa­lal­la pro­jek­tin­ve­to­teh­tä­vät vaa­ti­vat käy­tän­nös­sä toh­to­rin­tut­kin­toa alkaa suo­ma­lai­nen post­dok­ki olla mal­koi­nen van­hus ver­rat­tu­na johon­kin 24-vuo­ti­aa­seen tuo­ree­seen Oxbrid­gen toh­to­riin (perus­tut­kin­to 3 vuot­ta, väik­kä­ri kol­me vuot­ta, ei armei­jaa) verrattuna.

  20. Viih­dyn vai­mon kans­sa yli­opis­tos­sa erin­omai­ses­ti. Aina­kin Hel­sin­gin yli­opis­to tar­jo­aa monia mie­len­kiin­toi­sia kurs­se­ja, että hul­lu­han siel­tä läh­ti­si pois. Var­sin­kin eräät tie­to­jen­kä­sit­te­ly­tie­teen­kurs­sit ovat yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la niin kal­lii­ta, että nii­tä ei oli­si työ­elä­mäs­sä varaa käydä. 

    Kii­tos kai­kil­le veron­mak­sa­jil­le. Ai niin, sit­ten vie­lä val­tio kus­tan­taa mei­dän asun­non ja kol­men lap­sen ylläpidon.
    Me olem­me aina­kin iloi­sia veronmaksajia.

  21. heh. kuul­los­taa kyl­lä, että oot­te enne­min­kin iloi­sia vero­va­rois­ta naut­ti­joi­ta, kuin nii­den maksajia.

  22. Val­mis­tu­mi­nen nopeu­tui­si jos opis­ke­li­jat lai­tet­tai­siin kat­ta­maan suu­rem­pi osa opis­ke­lun todel­li­sis­ta kuluis­ta, ts. opis­ke­lu oli­si sijoi­tus omaan amma­til­li­seen tule­vai­suu­teen kuten monis­sa anglo­sak­si­sis­sa mais­sa jos­sa vas­ta­val­mis­tu­neel­la voi olla aika­moi­nen pot­ti opin­to­lai­naa. Täs­tä seu­rai­si että kor­kea­kou­lu­tut­kin­to­jen mää­rä vähe­ni­si jon­kin ver­ran ja taso nousi­si sel­väs­ti. Tut­kin­to­jen vähen­ty­nyt mää­rä nos­tai­si vas­taa­vas­ti kou­lu­tet­tu­jen palk­ka­ta­soa, joten opin­to­lai­nan takai­sin­mak­su onnis­tui­si helpommin.

  23. Vaik­ka peri­aat­tees­sa kan­na­tan ulko­lu­ku­pai­no­tuk­sen sijas­ta sovel­ta­vam­paa osaa­mis­ta mit­taa­via pää­sy­ko­kei­ta, haluai­sin tie­tää, mil­lä resurs­seil­la ne arvos­tel­laan? Aina­kin mei­dän lai­tok­sel­la ollaan niin tiu­koil­la jo nykyi­sel­lään­kin, että joka­vuo­ti­nen sato­jen vas­taus­pa­pe­rei­den oikeu­den­mu­kai­nen arvos­te­lu saat­tai­si ikä­vä kyl­lä kat­kais­ta tämän kame­lin selän lopullisesti.

    Yksin­ker­tai­sin ja tehok­kain yksit­täi­nen kei­no saa­da suo­ma­lais­nuo­ret aloit­ta­maan opin­not kes­ki­mää­rin aiem­min oli­si pois­taa ylei­nen asevelvollisuus.

  24. Olen samaa miel­tä, kuin monen vas­taa­jan rivien välis­tä on luet­ta­vis­sa. Esi­tän väit­teen, että eni­ten opis­ke­luai­kaan vai­kut­taa val­mis­tu­mi­sen jäl­kei­nen työ­ti­lan­ne. Pis­te. Tämä on toden­net­ta­vis­sa hel­pos­ti työl­lis­ty­mis­tä ja opis­ke­luai­ko­ja ker­to­vis­ta tilas­tois­ta eri alo­jen osal­ta. Ope­tus­mi­nis­te­riö piden­tää opin­toai­ko­ja tahal­li­ses­ti yli­kou­lut­tu­mal­la ihmi­siä työttömiksi.

    Samaa miel­tä olen myös Eli­nan kans­sa, että Osmon mie­li­pi­de (siis rivien välis­tä luet­tu­na) on osit­tain ris­ti­rii­das­sa Vau­raus ja aika ‑teok­ses­sa esi­tet­ty­jen näke­myk­sien kanssa.

    En kan­na­ta, että ihmi­sil­tä vie­täi­siin mah­dol­li­suus alan vaih­toon, jos ensi ensim­mäi­sek­si opin­toa­lak­si valit­tu ei tuo­kaan työ­tä ja onnea. Kuu­los­tai­si myös koh­tuut­to­mal­ta, jos nuo­ren pyr­ki­jän unel­ma lää­kä­rin amma­tis­ta katoai­si pie­leen men­nei­siin yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­siin tai ensim­mäi­sel­lä yri­tys­ker­ral­la pää­sy­ko­kees­sa teh­tyyn munauk­seen. Luul­ta­vas­ti kamp­pai­lu hyvis­tä työ­pai­kois­ta siir­tyi­si aiem­paan vai­hee­seen — jat­kos­sa koro­tel­laan sit­ten ylioppilasarvosanoja.

    Olin kuun­te­le­mas­sa erään hel­sin­gin yli­opis­ton tie­de­kun­nan pääl­li­kön puhet­ta (hänen tie­de­kun­taan on vai­kea pääs­tä) ja hän tote­si­kin, että he halua­vat säi­lyt­tää pää­sy­ko­keen muo­dos­sa tai toi­ses­sa, kos­ka se takaa hyvän ja erit­täin moti­voi­tu­neen opis­ke­luai­nek­sen (jos täl­lai­nen nimi­tys ihmi­sis­tä sallitaan). 

    Pää­sy­koet­ta­kin voi kehit­tää: voi­daan jul­kais­ta vaik­ka­pa pää­sy­koe­ma­te­ri­aa­li, kun kevään yo-kir­joi­tuk­set ovat jo ohi ja pää­sy­koe­ma­te­ri­aa­li voi myös vaih­del­la joka vuo­si, jol­loin kat­so­taan kenen kapa­si­teet­ti riit­tää otta­maan aineis­ton hal­tuun lyhyes­sä ajas­sa. Pois­tet­tai­siin siis mah­dol­li­suus pän­tä­tä vuo­des­ta toi­seen samaa kir­jaa jo juhan­nuk­ses­ta eteenpäin.

    Kii­tok­set oikeus­asia­mie­hel­le lain­vas­tai­sen syr­jin­nän lopet­ta­mi­ses­ta, sil­lä ansios­ta­si minä pys­tyin vaih­ta­maan alaa hel­pom­min. Ihmis­ten unel­maa parem­mas­ta huo­mi­ses­ta ei onnis­tu kukaan lopet­ta­maan eikä hyvis­tä työ­pai­kois­ta tais­te­lua pys­ty lain­sää­dän­tö­teit­se poistamaan.

  25. Vuo­si sit­ten moni kor­kea­kou­lu suun­nit­te­li anta­van­sa lisä­pis­tei­tä vas­ta kir­joit­ta­neil­le. Oikeus­asia­mies (tai vara sel­lai­nen) kat­soi, että tämä on ris­ti­rii­das­sa yli­opisg­to­lain kans­sa. Täl­löin Sar­ko­maa sanoi, että näin ollen kor­kea­kou­lut eivät voi noi­ta lisä­pis­tei­tä antaa. Mik­si hän ei sil­loin esit­tä­nyt muu­tos­ta yliopistolakiin?”

    Muis­taak­se­ni aina­kin Hel­sin­gin kaup­pa­kor­kea­kou­lu on anta­nut lisä­pis­tei­tä erin­omai­ses­ti kir­joit­ta­neil­le (L pit­käs­tä mate­ma­tii­kas­ta ja englan­nist = huo­mat­ta­va hel­po­tus), jos hakee kou­luun heti tai vuo­den kulut­tua. Miten tämä on voi­nut tapah­tua, jos se ker­ran on yli­opis­to­lain vastaista?

    Seu­raa­va puheen­vuo­ro kos­kee yks­tyi­sel­le sek­to­ril­le työl­lis­ty­viä — käy­tän­nös­sä eko­no­me­ja ja diplomi-insinöörejä.

    Nopeas­ta val­mis­tu­mi­ses­ta­kin voi olla mon­ta miel­tä. Yli­opis­to­jen teh­tä­vä­nä on myös kas­vat­taa kriit­ti­ses­ti ajat­te­le­via ihmi­siä, jois­ta mie­les­tä­ni on myös hyö­tyä työ­elä­mäs­sä. Eräs arvos­tet­tu pro­fes­so­ri nimit­ti­kin nopeas­ti val­mis­tu­mi­seen täh­tää­vää jär­jes­tel­mää “yri­tys­broi­le­rei­den” kas­vat­ta­mok­si, joka ei vält­tä­mät­tä kyke­ne tuot­ta­maan juu­ri nii­tä kriit­ti­ses­ti ja luo­vas­ti ajat­te­le­via työn­te­ki­jöi­tä, joi­ta suo­ma­lai­nen työ­elä­mä kipeim­min kaipaa.

    Itse olen huo­man­nut, että työn ja opin­to­jen limit­tä­mi­nen kas­vat­taa näke­mys­tä työ­elä­mään. En usko, että ymmär­täi­sin orga­ni­saa­tioi­den toi­min­nas­ta puo­lia­kaan nykyi­ses­tä tasos­ta, mikä­li en oli­si näh­nyt työ­elä­mää ja taas välil­lä tutus­tu­nut asi­aan aka­tee­mi­ses­ta näkökulmasta.

  26. Mat­ti K, olen samaa miel­tä, että yli­opis­ton tulee kou­lut­taa kriit­ti­ses­ti omil­la aivoil­la ajat­te­le­via ihmi­siä, eikä mitään broi­le­rei­ta. Tämä on argu­ment­ti, jol­la usein perus­tel­laan pit­kiä val­mis­tu­mi­sai­ko­ja. Mie­les­tä­ni oli­si syy­tä kes­kus­tel­la vähän kon­kreet­ti­sem­min, kuin­ka mon­ta vuot­ta yli­opis­tol­la pitää olla, jot­ta voi kas­vaa kriit­ti­sek­si ja luo­vak­si yksi­lök­si, eikä broi­le­rik­si. Minus­ta 4–5 vuot­ta on tähän ihan sopi­va aika, kun­han ope­tus tukee itse­näi­sen ajat­te­lun omak­su­mis­ta ulkoao­pet­te­lun sijaan jo ensim­mäi­ses­tä opis­ke­lu­vuo­des­ta alkaen. Oman koke­muk­se­ni mukaan, val­tao­sa niis­tä, jot­ka jää­vät vuo­sik­si yli­opis­tol­le pyö­ri­mään ja “hio­maan gra­dua”, tekee jotain ihan muu­ta kuin kehit­tää kriit­tis­tä ajatteluaan.

  27. Sel­lai­nen tar­ken­nus vie­la edel­li­seen, etta tar­koi­tin ter­vei­ta, lap­set­to­mia perus­tut­kin­to-opis­ke­li­joi­ta. Las­ten hank­ki­mi­nen tai kroo­ni­nen sai­raus luon­nol­li­ses­ti piden­taa val­mis­tu­mi­sai­kaa. Jos oikeas­ti halu­aa syven­taa ymmar­rys­taan ja kehit­taa kriit­tis­ta ajat­te­lu­aan, vai­tos­kir­jan teke­mi­nen on huo­mat­ta­vas­ti parem­pi vaih­toeh­to kuin perus­o­pin­to­jen pitkittaminen.

  28. Väi­te, jon­ka mukaan oli­si joten­kin ris­ti­rii­tais­ta yrit­tää sekä
    1) saa­da ihmi­set osal­lis­tu­maan työ­elä­mään entis­tä aiem­min ja entis­tä laa­jem­min että
    2) antaa ihmi­sil­le mah­dol­li­suus pai­not­taa vapaa-aikaa nykyis­tä enemmän,
    on yksin­ker­tai­ses­ti väärä.

    Itsea­sias­sa oli­si ris­ti­rii­tais­ta, jos ei pyr­ki­si näi­hin molem­piin yhtä aikaa, tois­ta ei voi saa­da ilman tois­ta. Se, että ihmi­set voi­si­vat arvos­taa enem­män vapaa-aikaa, ei ole miten­kään ris­ti­rii­das­sa sen kans­sa, että useam­pi osal­lis­tui­si työ­elä­mään (so. jo val­mis­tu­nee­na) entis­tä aiem­min. Opin­to­jen ete­ne­mi­nen lisää tuot­ta­vuut­ta ja mah­dol­lis­taa siten saman yhteis­kun­nal­li­sen panok­sen anta­mi­sen alhai­sem­mal­la työ­mää­räl­lä. Kor­kea tuot­ta­vuus on edel­ly­tys sil­le, että voi pitää enem­män vapaa-aikaa. 

    Tääl­lä­kin on sitä samaa elä­män­ta­pain­ti­aa­nien sumu­tus­ta, jota röh­nö­va­sem­mis­to(*) har­ras­taa, eli että opin­to­jen pit­kit­ty­mi­nen sinän­sä muka joten­kin lisäi­si kriit­tis­tä ajat­te­lua. Ihmi­set, jot­ka suo­riu­tu­vat opin­nois­taan riva­kas­ti, ovat minun koke­muk­se­ni mukaan mel­kein mil­lä tahan­sa mit­ta­ril­la kehit­ty­neem­piä ajat­te­lul­taan kuin ne, jot­ka käyt­tä­vät ajan “elä­män­ko­ke­muk­sen” kartuttamiseen.

    Ja mitä tulee pää­sy­ko­kee­seen, niin hei­tän nyt vauh­tiin pääs­tyä­ni mah­dol­li­sim­man epä­kor­rek­tin vedon: käy­te­tään älyk­kyys­tes­te­jä. Ne ovat tavat­to­man hal­po­ja ja ennus­ta­vat menes­tys­tä opin­nois­sa takuul­la parem­min kuin mit­kään pääsykokeet.

    (*) “Röh­nö­va­sem­mis­tol­la” tar­koi­tan nii­tä vasem­mis­to­lai­sik­si iden­ti­fioi­tu­via, sosio­eko­no­mi­ses­ti ylem­piin sosio­eko­no­mi­siin ker­rok­siin kuu­lu­via bohee­me­ja, jot­ka mari­noi­vat mak­saan­sa neli­kymp­pi­sik­si ennen val­mis­tu­mis­taan ja koke­vat kau­he­aa maa­il­man­tus­kaa sii­tä, että joku keh­taa val­mis­tua nuo­rem­pa­na tai *kau­his­tus* teh­dä palkkatyötä.

  29. Kriit­ti­syy­teen kas­va­mi­nen tuli­si aloit­taa jo perus­kou­lun puo­lel­ta puhu­mat­ta­kaan lukioista. 

    Läh­de­kriit­ti­syys ja tie­toi­suus tie­teel­li­sis­tä meto­deis­ta tuli­si olla kan­sa­lais­tai­to. Moni uskoo pai­net­tua sanaa: kun jotain lukee sano­ma­leh­des­sä tai puhu­mat­ta­kaan oppi­kir­jas­sa se ote­taan auto­maat­ti­ses­ti totuutena. 

    Kyl­lä yli­opis­tos­sa oli aina­kin minun aikoi­na­ni val­lal­la opis­ke­li­ja­tyyp­pi, jol­la oli var­sin int­stru­men­taa­li­nen suh­de tut­kin­toon. Äkkiä ten­teis­tä läpi vaik­ka lunt­taa­mal­la, täl­lais­ta­kin näki. 

    Nämä oli­vat jär­jes­tään nuo­rem­pia opis­ke­li­joi­ta. Pää­sy­koe pai­not­taa monis­sa tie­de­kun­nis­sa puh­das­ta ulkoa opet­te­le­mis­ta, niin ihme­kös tuo, jos opis­ke­li­ja-aines vali­koi­tuu vähem­män luo­vis­ta yksilöistä.

  30. Jos­kus vii­me vuo­si­tu­han­nel­la tut­kim­me huvik­sem­me, miten val­tio­tie­teel­li­sen tie­de­kun­nan pää­sy­koe ennus­ti opin­nois­sa menes­tys­tä. Ei juu­ri lain­kaan. Tie­tys­ti jou­kos­sa oli­vat vain ne jot­ka oli­vat pääs­seet sisään, joten mahdl­li­sek­si jäi, että oikein huo­not pis­teet oli­si­vat jotain ennus­ta­neet­kin. Hyvät pis­teet eivät sen­si­jaan ennus­ta­neet, joten tes­ti ei vai­kut­ta­nut validilta.
    Ainoa, joka ennus­ti joten­kin, oli yli­op­pi­las­tut­kin­non äidin­kie­len arvosana.

  31. On vai­kea uskoa tuo­hon hitaas­ti opis­ke­le­mi­sen syven­tä­vään vai­ku­tuk­seen. Oman koke­muk­se­ni mukaan nopeas­ti val­mis­tu­vat ovat yleen­sä monin ver­roin syväl­li­sem­piä ja fik­sum­pia kuin pit­kään opis­ke­le­vat. Sen sijaan alaa vaih­ta­nei­den osuus on var­sin suu­ri jat­ko­kou­lu­tuk­seen hakeutuneista.

  32. Tie­de­mies ehdot­taa älyk­kyys­tes­taus­ta yli­opis­ton pää­sy­ko­kee­seen par­haa­na opin­to­me­nes­tyk­sen ennustajana. 

    Menes­tys opin­nois­sa ja älyk­kyys muo­dos­ta­vat käy­rän. Täs­tä on kat­ta­va jenk­ki­tut­ki­mus, jota voin yrit­tää etsiä, jos joku panee kovas­ti nyt hanttiin. 

    Menes­tys nousee jon­ne­kin yli 130 pis­tee­seen ja sit­ten las­kee aika jyr­käs­ti­kin. Seli­tys lie­nee tur­hau­tu­mi­nen ja erit­täin älyk­käi­den ylei­nen tai­pu­mus olla sopeu­tu­mat­ta normeihin.

  33. Siis ovat­ko nämä syväl­li­set ihmi­set nii­tä, jot­ka opis­ke­le­vat nopeas­ti vai tuot­taa­ko nopea opis­ke­lu syvällisyyttä. 

    Veik­kai­sin, että jos yhteys syväl­li­syy­den (joka nyt kyl­lä pitäi­si ope­ra­tio­na­li­soi­da) ja nopean tut­kin­non suo­rit­ta­mi­sen välil­lä pitää paik­kan­sa, niin ykkös­vaih­toeh­to on totta. 

    Kyl­lä­hän pereh­ty­mi­nen vie aikaa, että sii­nä mie­les­sä väi­te sii­tä, että lyhyes­sä ajas­sa sai­si auto­maat­ti­ses­ti parem­man lop­pu­tu­le­man, on ris­ti­rii­tai­nen. Oli luku­no­peus mitä tahan­sa, niin kak­si­sa­taa sivua kir­jaa vie enem­män aikaa kuin sata. Kyl­lä tent­ti­kir­jo­jen lisäk­si voi syven­tyä aihee­seen etsi­mäl­lä käsiin­sä alku­pe­räi­siä tut­ki­muk­sia jne., Se vie aikaa ja minun koke­muk­se­ni mukaan sitä teki­vät ne, joil­la ei ainoa tavoi­te ollut saa­da pape­ria mah­dol­li­sim­man nopeas­ti käteen. 

    Yleen­sä tämä poruk­ka val­mis­tui ihan kes­ki­mää­räi­ses­ti, ei suin­kaan nopeim­min. Mak­saan­sa opis­ke­li­ja­bi­leis­sä neli­kymmp­pi­sek­si mari­noi­vat elä­män­ta­pao­pis­ke­li­jat nyt ovat sit­ten luku erikseen. 

    Joten­kin nyt tie­tys­ti tähän kai­pai­si jotain tut­ki­mus­ta, pitäi­si kyl­lä olla näyt­töä, että kol­men vuo­den mais­te­rit ovat “syväl­li­sem­piä” kuin vii­den vuo­den mais­te­rit. Muu­ta siis kuin Osmon sil­mä­mää­räi­nen arvioin­ti ilman rillejä.

  34. Kuka näis­tä sisään­pää­sy­ko­keis­ta muu­ten nyky­ään päät­tää? Mik­si tie­de­kun­nat käyt­tää mit­ta­rei­ta, jot­ka on todet­tu huo­noik­si? Eikö ketään kiin­nos­ta vai onko parem­pien kokei­den käyt­tö joten­kin estet­ty? Eikös yli­opis­tot saa rahoi­tus­ta nyky­ään teh­ty­jen tut­kin­to­jen perus­teel­la? Luu­lis että täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa tie­de­kun­nil­la olis aika iso kan­nus­tin kehit­tää kokei­ta, jot­ka oikees­ti mit­tais opintomenestystä.

  35. Annoin nyt vähän yksioi­koi­sen kuvat tuos­ta älykkyys/opintomenestys ‑tut­ki­muk­ses­ta.

    Alo­jen välil­lä oli kyl­lä suu­ria ero­ja, esim. luon­non­tie­teis­sä se oli suo­ra­vii­vai­sem­pi, kun puo­les­taan opet­ta­ja­kou­lu­tuk­ses­sa menes­tys läh­ti las­kuun jo älyl­lä, joka oli vain jon­kin ver­ran yli opis­ke­li­joi­den keskimääräisen. 

    Sitä­kin voi tie­tys­ti poh­tia, onko tut­ki­mus­tu­lok­set tuol­lai­se­naan siir­ret­tä­vis­sä Suo­men oloi­hin. Sen ver­ran eri­lai­nen jär­jes­tel­mäm­me lie­nee… Olen itse ollut muka­na poh­ti­mas­sa yli­opis­tol­la, miten pää­sy­ko­keet saa­tai­siin mit­taa­maan pare­min tule­vaa opin­to­me­nes­tys­tä eli kyky­jä ja motivaatioita. 

    Esim. Hel­sin­gin kas­va­tus­tie­teel­li­ses­sä tie­de­kun­nas­sa par­haim­mil­la pis­teil­lä sisään tul­leet jät­tä­vät useam­min opin­ton­sa kes­ken kuin kes­ki­ver­to­pis­teil­lä opin­ton­sa aloittaneet. 

    Moni­mut­kai­nen, kiin­nos­ta­va jut­tu ja yhteis­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­vä. Vää­rät valin­nat nie­le­vät aika­moi­sia sum­mia vuosittain.

  36. On vai­kea uskoa tuo­hon hitaas­ti opis­ke­le­mi­sen syven­tä­vään vai­ku­tuk­seen. Oman koke­muk­se­ni mukaan nopeas­ti val­mis­tu­vat ovat yleen­sä monin ver­roin syväl­li­sem­piä ja fik­sum­pia kuin pit­kään opis­ke­le­vat. Sen sijaan alaa vaih­ta­nei­den osuus on var­sin suu­ri jat­ko­kou­lu­tuk­seen hakeutuneista.”

    Alku­pe­räi­nen väi­te tai­si kos­kea yksi­tyi­sen puo­len työ­elä­män vaa­ti­muk­siin syven­ty­mis­tä ja opin­to­jen piden­ty­mis­tä alan töi­tä teh­des­sä. Mikä saat­taa pitää paik­kan­sa joi­den­ki­nen “kovien” tieteiden/työtehtävien koh­dal­la. Nii­den lujuuso­pin kaa­vo­jen tank­kaa­mi­nen ja poh­ti­mi­nen voi olla hel­pom­paa ja moti­voi­vam­paa kun on oikeas­ti näh­nyt mitä niil­lä kaa­voil­la tehdään.

    Noin ylei­se­nä sään­tö­nä kyl­lä­kin omien koke­muk­sie­ni perus­teel­la kriit­ti­syys ja syväl­li­syys eivät kuu­lu mais­te­rin oppi­mää­rän kurs­sei­hin (poik­keuk­sia kurs­seis­sa ja opet­ta­jis­sa tie­tys­ti on), vaan noi­ta voi aloi­tel­la har­ras­ta­maan yleen­sä vas­ta mais­te­rin pape­rei­den jäl­keen. Useim­mil­le se tie­tys­ti on vai­ke­aa kun lähes 20 vuot­ta kou­lu­tus­jär­jes­tel­mäm­me ja muu yhteis­kun­ta on sitä kriit­ti­syyt­tä kai­kin voi­min yrit­tä­nyt kit­keä pois.

  37. Eli­na:
    “Kriit­ti­syy­teen kas­va­mi­nen tuli­si aloit­taa jo perus­kou­lun puo­lel­ta puhu­mat­ta­kaan lukioista.
    Läh­de­kriit­ti­syys ja tie­toi­suus tie­teel­li­sis­tä meto­deis­ta tuli­si olla kan­sa­lais­tai­to. Moni uskoo pai­net­tua sanaa: kun jotain lukee sano­ma­leh­des­sä tai puhu­mat­ta­kaan oppi­kir­jas­sa se ote­taan auto­maat­ti­ses­ti totuutena.”

    Enpä juu­ri voi­si olla enem­pää kans­sa­si samaa miel­tä. Itse­näi­seen ajat­te­luun kan­nus­ta­mi­nen vaa­tii tosin aika­mois­ta ajat­te­lu­ta­van muu­tos­ta opet­ta­jien tahol­ta. Uskoi­sin, että rea­lis­ti­sin­ta oli­si aloit­taa remont­ti yli­opis­to-ope­tuk­ses­ta. Yli­opis­to-ope­tuk­sen vähäi­set resurs­sit tosin suo­si­vat enem­män mas­sa­luen­to­tyyp­pis­tä tie­don syöttämistä. 

    Mm. net­ti­kes­kus­te­luis­sa näkee pal­jon kom­ment­te­ja, jois­ta ilme­nee ihmi­sen täy­del­li­nen kyvyt­tö­myys ymmär­tää tie­teel­li­siä tulok­sia. Jot­kut pitä­vät nii­tä tut­ki­joi­den mie­li­pi­tei­nä, toi­set kiveen kir­joi­tet­tu­na totuu­te­na. Tie­teen rin­nas­ta­mi­nen uskon­toon on myös var­sin yleis­tä. Ymmär­tääk­se­ni tie­teel­li­siä meto­de­ja ei käsi­tel­lä mis­sään muo­dos­sa perus­kou­lus­sa tai lukios­sa. Tämä oli­si syy­tä kor­ja­ta välittömästi.

  38. Ihmet­te­len, mik­si useam­pi opis­ke­lu­paik­kaa vail­le jää­nyt ei käy­tä hyväk­si avoi­men yli­opis­ton tar­jon­taa. Useim­mis­ta mais­te­rin­tut­kin­nois­ta pys­tyy suo­rit­ta­maan var­maan kol­mas­osan avoi­men kurs­seil­la, jos osaa lukea opin­to-opas­ta. Näin aina­kin Hel­sin­gis­sä. Mones­sa tapauk­ses­sa väli­vuo­si tai kak­si ei mene val­mis­tu­mi­sen kan­nal­ta lain­kaan huk­kaan, jos on val­mis opis­ke­le­maan var­sin koh­tuul­lis­ta mak­sua vas­taan. Opis­ke­li­jas­ta­tuk­sen ja sii­tä saa­ta­vat edut saa hel­pos­ti lait­ta­mal­la nimen­sä jon­kin ammat­ti­kor­kean hel­pon lin­jan papereihin.

  39. Jos ei toisellakaan/kolmannellakaan yrit­tä­mäl­lä pää­se halua­mal­leen opis­ke­lua­lal­le, on otet­ta­va lusik­ka kau­nii­seen käteen ja mie­tit­tä­vä mui­ta vaihtoehtoja. 

    Tie­tys­ti on näi­tä sit­kei­tä, jot­ka vuo­si vuo­den jäl­keen hak­kaa­vat pää­tän­sä sei­nään. Jos­kus se tuot­taa myös tulok­sen. Yksi tut­ta­va­ni pää­si KUUDENNELLA ker­ral­la psy­ko­lo­gi­aa luke­maan ja sen­kin vali­tus­pro­ses­sin kaut­ta. Kol­me ker­taa oli jo valit­ta­nut edel­li­si­nä vuo­si­na, joten ehk­pä sen­so­rit­kin jo hel­tyi­vät… Tai tyyp­pi alkoi käy­dä rasituksesta. 

    GR:llä on minus­ta moraa­li­ton ohje. Kyl­lä jokai­nen opis­ke­lu­paik­ka pitäi­si täyt­tää oikeil­la, ei lumeo­pis­ke­li­joil­la. Roi­ku­taan kir­joil­la vie­mäs­sä paik­ka jol­ta­kul­ta toi­sel­ta, joka oikeas­ti opis­ke­li­si ko. oppilaitoksessa. 

    Ei hyvä!

  40. Minus­ta GR:n ohjet­ta ei ole kau­hes­ti syy­tä pahek­sua. Jos johon­kin opis­ke­lu­paik­kaan pää­see kir­joit­ta­mal­la nimen pape­riin ja jos sil­lä taval­la vie jol­tain opis­ke­lu­pai­kan, herää kysy­mys, mitä hyö­tyä opis­ke­lu­pai­kas­ta oli­si ollut sil­le ulko­puo­lel­le jää­neel­le opis­ke­li­jal­le? Ja vie­lä ilkeäm­min: Mitä hyö­tyä sii­tä ulko­puo­lel­le jää­nees­tä opis­ke­li­jas­ta oli­si ollut? 

    Jos nimit­täin ko. ohjeen nou­dat­ta­mi­ses­ta seu­raa jotain oike­aa vahin­koa (muu­ta kuin se, että opis­ke­li­jas­ta­tuk­sel­la syö sub­ven­tioi­ta), on sel­vää, että valin­ta­pro­ses­si on virheellinen.

    Keven­nyk­se­nä: Jos joku halu­aa teh­dä hyvää samal­la kun hank­kii opis­ke­li­jas­ta­tuk­sen väli­vuo­dek­si, niin kan­nat­taa ottaa paik­ka oikeus­tie­teel­li­ses­tä, kos­ka laki­mie­hen mar­gi­naa­li­hyö­ty on negatiivinen.

  41. Täs­tä äly­osa­mää­rä­vaa­tees­ta — voi olla et vai­kut­taa joten­kin opin­nois­sa menes­ty­mi­seen, mut pää­osin­han ihmi­siä kou­lu­te­taan työ­elä­mää var­ten. Ja siel­lä lii­an kor­keas­ta äo:sta saat­taa olla suo­ra­nais­ta hait­taa­kin, eri­tyi­ses­ti äo:stb yhdis­tet­ty­nä ylimielisyyteen.

    Ja opis­ke­lua­jois­ta — itse opis­ke­lin 11 v, mut­ta tein sii­nä samas­sa oikei­ta töi­tä, vapaa­eh­tois­töi­tä ja opis­ke­lin huvik­se­ni his­to­ri­aa. Jos niis­tä vuo­sis­ta kun en edes ilmoit­tau­tu­nut luen­noil­le, ker­tyi yhteis­kun­nal­le kus­tan­nuk­sia, oli­ko vika minus­sa vai kor­kea­kou­lun byrokratiassa?

  42. Tämä menee taas ns. “älyk­kyys­kes­kus­te­luk­si”, mutta…
    Ensik­si­kin, väi­te, jon­ka mukaan älyk­kyy­des­tä (sinän­sä) on muka hait­taa, on ilmi­sel­väs­ti vir­heel­li­nen. On toki tot­ta, että kou­lu­jär­jes­tel­mäm­me “kan­nus­taa” älyk­käi­tä nuo­ria ali­suo­riu­tu­maan ja omak­su­maan yli­mie­li­sen asen­teen, mut­ta kun puhu­taan kou­lu­tus­jär­jes­tel­män viois­ta, niin tähän vetoa­mi­nen on niin vir­heel­li­nen argu­ment­ti kuin voi olla. 

    Älyk­kyys­tes­tit ennus­ta­vat parem­min menes­ty­mis­tä työ­elä­mäs­sä kuin esi­mer­kik­si tes­tit, jot­ka mit­taa­vat työs­sä tar­vit­ta­via tai­to­ja. Tämä on jon­kin­lai­nen tabu tai aina­kin sel­lai­nen, jon­ka ääneen sano­mi­ses­ta saa pääl­leen heti kau­heat syy­tök­set, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti se on totta. 

    Rosa on sii­nä oikeas­sa, että kir­joil­la ole­va opis­ke­li­ja ei aiheu­ta suo­ria kus­tan­nuk­sia pel­käs­tään ole­mal­la kir­joil­la, aina­kaan yli­opis­tol­le, kos­ka ei kulu­ta resurs­se­ja. Opin­to­so­si­aa­lis­ten etu­jen­kin kuor­mi­tus on toden­nä­köi­ses­ti mel­ko vähäis­tä. Vika ei ole­kaan täs­sä, eikä oikeas­taan sii­nä­kään, että ollaan työs­sä opis­ke­luai­ka­na. Vika on sii­nä, että val­mis­tut­tu­aan tai aina­kin alan työ­hön pääs­ty­ään, useim­pien kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen ihmis­ten tuot­ta­vuus on pal­jon suu­rem­pi kuin niis­sä töis­sä joi­ta opis­ke­li­jat usein tekevät. 

    En pahek­su tai vähek­sy, vaan myön­nän, että on jon­kin­lai­nen arvo sii­nä, että tule­va mais­te­ri on vähän näh­nyt, mil­lais­ta on mäk­kä­rin kas­sal­la, lei­po­mos­sa, sii­voa­ja­na, tms. mata­la­palk­ka­työs­sä. Mut­ta meil­lä on tavat­to­mas­ti työt­tö­miä, jot­ka suo­riu­tui­si­vat näis­tä töis­tä. Se, että opis­ke­li­joi­den val­mis­tu­mi­nen vii­väs­tyy ja että tämä samal­la aiheut­taa ker­ran­nai­sen työt­tö­myy­son­gel­man, on minus­ta suu­rin ongelma.

  43. Hei

    Opis­ke­luai­ka­na teh­dyn hant­ti­hom­ma­työn ja opis­ke­li­jan iän mer­ki­tys riip­puu myös vah­vas­ti opis­kel­ta­vas­ta alas­ta. Itse näki­sin, että esim. sosi­aa­li­työn­te­ki­jöil­lä, psy­ko­lo­geil­la yms. ryh­mil­lä oli­si ammat­ti­tai­don osal­ta ainoas­taan hyö­tyä, jos aloit­tai­si opin­not yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sia myö­hem­min ja teki­si ja näki­si ennen val­mis­tu­mis­taan elä­mää vähän laa­jem­min­kin kuin pel­käs­tään kou­lun pen­keil­tä suo­raan työ­hön ilman min­kään­lais­ta oma­koh­tais­ta koke­mus­ta juu­ri mis­tään eli yhteis­kun­nal­li­ses­ti aja­tel­tu­na tehok­kaas­ti toimien.

    Esim. fyy­si­kol­le ei lie­ne lie­ne niin tär­ke­ää näh­dä ns. taval­lis­ten ihmis­ten elä­mää mäk­kä­res­sä taik­ka kau­pun­gin puu­tar­ha osastoilla.

    Tar­koi­tan täl­lä sitä, että huo­li­mat­ta tie­de­mie­hen esiin­tuo­mas­ta ker­ran­nai­sen työt­tö­myy­son­gel­man näkö­koh­das­ta tie­tyis­sä ammat­ti­ryh­mis­sä oli­si ammat­ti­tai­dol­li­ses­ti hyö­dyl­lis­tä oma­ta hie­man laa­jem­paa koke­mus­ta inhi­mil­li­ses­tä kirjosta. 

    Mut­ta tai­dan­kin puhua nyt vii­sau­des­ta enkä esim. älyk­kyys­osa­mää­räs­tä taik­ka pän­tät­tä­väs­tä kir­ja­tie­dos­ta, joi­den tär­keys jäl­leen var­mas­ti vaih­te­lee alas­ta riippuen.

  44. Kyl­lä huip­pu­älys­tä voi olla haittaa. 

    Huip­pu­älyk­käät tun­te­vat kes­ki­ver­to­ä­lyi­siä useam­min itsen­sä onnet­to­mik­si, kär­si­vät huo­nois­ta ihmis­suh­teis­ta ja teke­vät mm. enem­män itsemurhia. 

    Artik­ke­li on jul­kais­tu aikoi­naan muis­taak­se­ni täs­sä aikakausilehdessä: 

    Inter­na­tio­nal Jour­nal of Intel­li­gence and CounterIntelligence

  45. Kyl­lä “tyh­mem­pi­kin” oppii ymmär­tä­mään vaik­ka min­kä­lai­sia tilas­to­ja kun­han vaan on aikaa käy­tet­tä­vis­sä nii­den ymmär­tä­mi­seen. Tosin tilas­to­jen laa­ti­mi­nen voi olla toi­nen juttu. 

    Se vaan on niin, että ihmi­nen oppii vaik­ka mitä kun­han vaan pereh­tyy asi­aan. Toi­sel­ta hen­ki­löl­tä asian oppi­mi­nen vie 1 vii­kon ja toi­sel­ta samaan asi­aan pereh­ty­mi­nen voi vie­dä 1 vuo­den. Mut­ta 1 vuo­den pereh­ty­mi­nen tilas­toon voi tar­koit­taa myös sitä, että on oppi­nut laa­jal­ti tilas­to­jen ymmär­tä­mis­tä sel­vit­te­ly­työn­sä ohessa. 

    Minä olen elekt­ro­niik­ka-asen­ta­ja kou­lu­tuk­sel­ta­ni ja työl­lis­tän täl­lä het­kel­lä 12 hen­gen yri­tyk­ses­sä­ni 3 diplo­mi-insi­nöö­riä, 5 opistoninsinööriä/AMK ja 1 mate­maa­ti­kon ja 3 elekt­ro­niik­ka-asen­ta­jaa. Yri­tys tar­vit­see mei­tä kaik­kia eikä meil­lä olla tur­han nir­so­ja kou­lu­tus­taus­tas­tam­me. Teem­me suun­nit­te­lu­työ­tä yhdel­le suu­rel­le (ei Nokial­le) suo­ma­lai­sel­le yri­tyk­sel­le, jol­la on toi­min­taan joka puo­lel­la maailmaa.

  46. Alku­pe­räi­nen väi­te tai­si kos­kea yksi­tyi­sen puo­len työ­elä­män vaa­ti­muk­siin syven­ty­mis­tä ja opin­to­jen piden­ty­mis­tä alan töi­tä teh­des­sä. Mikä saat­taa pitää paik­kan­sa joi­den­ki­nen “kovien” tieteiden/työtehtävien koh­dal­la. Nii­den lujuuso­pin kaa­vo­jen tank­kaa­mi­nen ja poh­ti­mi­nen voi olla hel­pom­paa ja moti­voi­vam­paa kun on oikeas­ti näh­nyt mitä niil­lä kaa­voil­la tehdään.”

    En tie­dä kovis­ta alois­ta — var­sin­kaan niin kovis­ta, että lujuuso­pin tun­te­mus­ta vaa­ti­si­vat. Yleen­sä kai sovel­ta­via ainei­ta opet­ta­vis­sa yli­opis­tois­sa (Aal­to-kor­kea­kou­lu, Tukkk, TTY) kovi­na ainei­na pide­tään nii­tä, jois­sa on enem­män kvan­ti­ta­tii­vis­ten mene­tel­mien hal­lin­taa. (Huo­no ilmai­su, mut­ta parem­paa­kaan en tähän hätään kek­si.) Itse en mitään “kovaa” alaa opis­kel­lut muu­ta­mia kaup­pa­kor­kean pakol­li­sia kurs­se­ja lukuun ottamatta.

    Tuo instru­men­taa­li­nen suh­tau­tu­mi­nen tut­kin­toon oli mie­les­tä­ni hyvin sanot­tu. Omaan ystä­vä­pii­rii­ni kuu­luu lukui­sia ihmi­siä, joi­den suh­tau­tu­mi­nen yli­opis­to­kou­lu­tuk­seen on nime­no­maan instru­men­taa­li­nen. Muis­taak­se­ni pro­fes­so­ri Mat­ti Poh­jo­la kysyi erääl­lä mas­sa­luen­nol­la opis­ke­li­joil­ta syy­tä sii­hen, mik­si nämä luen­nol­la istu­vat, opis­ke­le­vat. Suu­rin osa vas­ta­si: “Yli­opis­to­tut­kin­to aut­taa hyvä­palk­kai­sen työn saan­nis­sa.”, mikä lie­nee­kin tot­ta. Salis­sa oli huo­mat­ta­vas­ti hil­jai­sem­paa, kun pro­fes­so­ri ihmet­te­li vas­taus­ta ja kysyi: “Eikö kukaan halua oppia ymmär­tä­mään miten maa­il­ma toi­mii talou­del­li­ses­sa mielessä?” 

    Omas­ta mie­les­tä­ni penään täs­sä samaa kuin Osmo, joka on usein pahek­su­nut talous­oo­sa­mi­sen käsit­tä­mis­tä mel­ko tek­ni­sek­si ja instru­men­taa­li­sek­si lii­ke­ta­lou­del­li­sek­si osaa­mi­sek­si. Toki sekin on tär­ke­ää, mut­ta kuin­ka pal­jon kapea­kat­sei­nen lii­ke­ta­lous­osaa­mi­nen oikeas­ti hyö­dyn­tää elin­kei­noe­lä­mää, jos näke­mys kan­san­ta­lou­den, yhteis­kun­nan tai vaik­ka edes yksit­täi­sen orga­ni­saa­tion toi­min­nas­ta on perin hata­ra? Kan­san­ta­lous­tie­tees­tä en itse juu­ri­kaan tie­dä, mut­ta orga­ni­saa­tio­tut­ki­muk­ses­ta uskal­lan väit­tää tie­tä­vä­ni jotain ja aiem­mat kom­ment­ti­ni nojaa­vat omiin alan opin­toi­hi­ni ja työkokemukseeni.

    Olen nimit­täin vah­vas­ti sitä miel­tä, että pel­käl­lä ten­tit­tä­vän huo­lel­li­sel­la luke­mi­sel­la ja sitä luon­nol­li­ses­ti seu­raa­val­la opintoviikkojen/pisteiden kir­jau­tu­mi­sel­la rekis­te­riin, en ymmär­täi­si edes sitä vähää täs­tä maa­il­mas­ta ja itse opis­ke­le­mas­ta­ni alas­ta kuin nyt. Ajat­te­le­mi­nen vaa­tii aikaa — myös jou­toai­kaa opin­to­ja tuke­van mate­ri­aa­lin lukemiseen. 

    Olen myös itse huo­man­nut vas­ta nyt tajua­va­ni usei­ta jo vuo­sia sit­ten opis­kel­lei­ta­ni asioi­ta, vaik­ka nii­tä kos­ke­van kir­jal­li­suu­den hal­lit­sin hyväk­syt­tä­väs­ti jo aiem­min. Itse tosi­aan uskon monien kes­kus­te­lu­jen, “yli­mää­räi­seen” luke­mi­seen käy­te­tyn tur­han ajan ja ihan puh­taas­ti asioi­den mie­les­sä kyp­sy­mi­sen ja samal­la työ­el­män näke­mi­sen muu­na­kin kuin kesäi­se­nä kah­vin­keit­tä-excell-orja­na kas­vat­ta­neen kykyä­ni ymmär­tää omaa alaani.

    Meni­pä saivarteluksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.