Avainsana: _

Pitäisikö ydin­voimaloiden ympärille rak­en­taa suo­jakuori siltä var­al­ta, että jonkin inhimil­lisen ere­hdyk­sen takia syn­ty­isi onnet­to­muus, vai olisiko parem­pi pureutua itse ongel­man syy­hyn ja vaikut­taa jo koulus­sa ihmis­ten kas­vatuk­seen niin, että heistä kehkey­ty­isi vas­tu­ullisia kansalaisia, jot­ka eivät lyö laimin velvol­lisuuk­si­aan ja tee virheitä? Kun kukaan ei tee virheitä, ei tarvi­ta sitä suojakuortakaan.

Myön­nän, että ver­taus on epäreilu, mut­ta kir­joitin sen osoit­taak­seni, mikä virhe on ajatuk­ses­sa, että Kauha­joen ja Joke­lan kaltaisil­ta tilanteil­ta väl­tyt­täisi­in, kun palkat­taisi­in 500 koulup­sykolo­gia lisää. Jat­ka lukemista “Tur­va­toimet vai ennaltaehkäisy?”

Insinöörien tuoteke­hi­tys on syn­nyt­tänyt talo­ja, jot­ka pär­jäävät melkein ilman ulkoista ener­giaa. Jotkut näistä tuot­ta­vat tarvit­se­mansa sähkön tai ainakin osan siitä aurinkopa­neeleil­la. Aurinko pais­taa vähän eri tahti­in, kun sähkö talos­sa kuluu. Sik­si välil­lä vir­ta kul­kee talosta ulos ja välil­lä sisään.

Jos vuo­den mit­taan talo on toimit­tanut verkkoon 10 000 kWh ja ottanut sieltä 25 000 kWh, luulisi ole­van yksinker­tais­es­ti niin, että taloa mak­saa 15 000 kilo­wat­ti­tun­nista. Näin yksinker­taista se olisi myös sähköy­htiön puoles­ta, mut­ta verot­ta­jan mielestä taloy­htiö on myynyt 10 000 Kwh sähköä, jota on verotet­ta­va liike­toim­intana. Verot eivät ole tässä edes se pahin asia vaan vero­tuk­sen työläys. Moni onkin päät­tynyt lahjoit­ta­maan yli­jäämäsähkön verkkoon. Onnek­si eivät sen­tään ohjaa sitä läm­pö­vas­tusten kaut­ta mereen.

Kaa­tu­isiko val­tion­talous, jos asia tulkit­taisi­in toisin?

PS.

Verot­ta­jalle tiedok­si, että myös hissi syöt­tää ajoit­tain sähköä verkkoon. Kun se menee tyhjänä ylös tai tulee täytenä alas, sähkö­moot­tori jar­rut­taa liiket­tä ja tuot­taa sähköä.

Ketjus­sa “yksi Van­haselta puut­tuu ja sen mukana kaik­ki” nim­imerk­it Eli­na ja Riit­ta ihmette­liv­ät, aionko siirtää Klaukkalan koulut ja kau­pat Mikke­li­in. Ehkä siis pitää vään­tää rauta­lan­gas­ta, mil­laisia työ­paikko­ja voi olla Klaukkalas­sa, jonne työn­tek­i­jät pää­sevät käytän­nössä vain Klaukkalas­ta ja minkälaisia pääradan nauhakaupungis­sa, jonne pääsee mis­tä vain. Jat­ka lukemista “Tikkuri­lan ja Klaukkalan työpaikat”

Tuli­pa melkoinen keskustelu käsi­a­sei­den pane­mis­es­ta lukko­jen taakse. Tässä oli myös muu­ta­ma aika hyvä puheen­vuoro, joista yritän tehdä yhteenvedon.

Ongel­malle on tehtävä jotain. Nämä koulu­am­pumiset tule­vat saa­maan seu­raa­jia, kos­ka lehdis­tö tekee näistä kahjoista sankare­i­ta. Sik­si on tehtävä jotain sille, että ampumau­rheilun nimis­sä kuka tahansa, jol­la ei ole rikos­rek­ister­iä, saa ongelmit­ta luval­lisen aseen. Jat­ka lukemista “Vielä pienaseista”

Kauha­joen ampumat­a­pauk­sen syistä on parem­pi olla sanomat­ta tässä vai­heessa mitään. Mut­ta sen voin kuitenkin sanoa, minkä sanoin jo vuosi sit­ten. Ampumau­rheilu­un käytet­tävät aseet pitäisi ainakin har­ras­tuk­sen alku­vai­heis­sa säi­lyt­tää ampumaradoil­la eikä kotona. Jat­ka lukemista “Pis­toolit ampumaradoille lukon taakse”

Uutiset tiesivät ker­toa, että mon­et kun­nat ovat rapis­tu­vien raken­nusten­sa kanssa niin suuris­sa vaikeuk­sis­sa, ettei kor­jaamiseen lainara­hal­la ole varaa. Sik­si tur­vaudu­taan raken­nusleasingi­in, jon­ka ne itsekin myön­tävät tule­van vielä kalli­im­mak­si. Jos ei ole varaa halvem­paan, miten on varaa kalliimpaan?

Kävin viikon­lop­puna fil­lar­il­la Inkoos­sa innos­ta­mas­sa uuden­maan vihre­itä huikeaan kun­nal­lis­vaalivoit­toon. Poljin Jor­vak­sen tietä, vai mikä kan­tatie 51 se nyky­isin on nimeltään. Kun pyörätie Kirkkon­um­mel­la lop­pui Pikkalan tien­haaras­sa, pyöräil­i­jälle tar­jot­ti­in pol­jet­tavak­si noin metrin lev­eää pien­nar­ta. Ainakin maantiepyöräil­i­jälle tämä on miel­lyt­tävämpi vai­h­toe­hto kuin erilli­nen pyörätie. En tiedä, kumpi tulee halvem­mak­si, erilli­nen pyörätie vain leven­netyt pienta­reet, mut­ta melkein uskoisin tämän ratkaisun ole­van halvem­pi. Voisin jopa tin­kiä 20 cm siitä leveydestä.

Pyöräil­i­jän tur­val­lisu­ut­ta lisäsi vielä erit­täin syvä tärinäraidoi­tus, joka piti autot pois­sa pienta­reelta ja pyörän pois­sa ajo­radal­ta. Toi­mi erit­täin tehokkaasti, kun siihen ker­ran vahin­gos­sa osuin.

Lisää täl­laisia!

Paa­vo Ojala kysyi “Asfalt­tikepu­laiset” viestiketjus­sa, mik­si nauha on parem­pi kuin kolmio.Koska en näköjään pysty liit­tämään kuvia kom­ment­ti­in, vas­taan oma­l­la aloituksella.

Oheises­sa kuvas­sa olete­taan, että kylät A ja C ovat jo ole­mas­sa ja joudumme päät­tämään, mihin sijoita­mme B:n?

Jos se sijoite­taan väli­in, kaupun­ki muo­dostaa nauhan, jos se sijoite­taan kolmion kol­man­nek­si kär­jek­si, nämä kylät eivät muo­dos­ta nauhaa. Niiden välille tarvi­taan kolme joukkoli­iken­ney­hteyt­tä, kun nauhas­sa tarvit­taisi­in yksi. Jos nauhas­sa vuoroväli olisi kymme­nen min­u­ut­tia, kolmios­sa se olisi yli puoli tun­tia, kos­ka pitkät välit vähen­tävät joukkoli­iken­teen käyt­töä. Nuo kylät eivät voisi käyt­tää ris­ti­in tois­t­en­sa palvelu­ja eivätkä muo­dostaisi yhtä työssäkäyn­tialuet­ta, eikä niihin sik­si tulisi työ­paikko­ja, eloku­vateat­tere­i­ta, ei rav­in­toloi­ta niin kuin ei Suurpel­toonkaan tule.

Tämä kuva vas­tauk­se­na myös Eli­nalle, joka väit­ti, että nauhakaupungis­sa tarvi­taan yhtä paljon teitä kuin him­melis­sä. Jo tässä kolmios­sa tarvi­taan kolme ker­taa enem­män teitä kilo­me­treinä las­ket­tuna ja kos­ka kaik­ki joutu­vat käyt­tämään henkilöau­toa joukkoli­iken­teen puuttues­sa, teitä ja parkkipaikko­ja tarvi­taan vielä enem­män asfal­toitavina neliöinä laskettuna.

Kolum­ni Suomen Kuvale­hdessä 35/2008

Kansan­taloustiedet­tä pidet­ti­in 1800-luvul­la synkkyy­den tieteenä, kos­ka se osoit­ti ajan malthusi­laises­sa hengessä, että yri­tyk­set paran­taa köy­hien ase­maa oli­vat tuomi­tut epäonnistumaan.

Synkiltä näyt­tävät talous­te­o­ri­oiden val­os­sa myös asun­topoli­ti­ikan mah­dol­lisu­udet. Usein hyvää tarkoit­ta­vat toimet vaikut­ta­vat toisin kuin tarkoitet­ti­in. Toimil­la on taipumus kap­i­tal­isoitua hin­toi­hin, mikä kumoaa niiden tarkoite­tun vaikutuksen. 

Olete­taan, että sataa tar­jol­la ole­vaa asun­toa tavoit­telee kak­sisa­taa osta­jaa, joista jokainen on valmis mak­samaan, mitä rahkeis­sa on varaa. Yhteiskun­ta tulee hei­dän avuk­seen paran­ta­mal­la korko­jen verovähen­nysoikeut­ta, mis­tä os­tajat tietysti ovat kiitol­lisia. Nyt jokainen pystyy tar­joa­maan asun­nos­ta enem­män. Hin­nat nou­se­vat niin, että asumisen kokon­aisku­lut ovat yhtä korkeat kuin ennen. Verovähen­nysoikeus kap­i­tal­isoituu asun­to­jen hin­toi­hin. Vain myyjil­lä on syytä kiitol­lisu­u­teen. Jat­ka lukemista “Asun­topoli­ti­ikan toivottomuudesta”

Yhdek­si keinok­si vähen­tää keskus­taan suun­tau­tu­vaa autoli­iken­net­tä on ehdotet­tu liityn­täpysäköin­nin lisäämistä. Tämä ei ole niin help­poa kuin moni väit­tää eikä se sik­si sovel­lu laa­jamit­taisek­si ratkaisuksi.

1) Pysäköin­tipaikat ovat kalli­ita. Vii­sisa­taa pysäköin­tipaikkaa vie tilaa 1,5 hehtaaria. Hehtaare­ja Suomes­sa riittää,mutta hehtaar­it ase­man vier­essä ovat eri­tyisen arvokkai­ta. Ase­man pitäisi olla kylämäisen taa­ja­man keskus, mut­ta koko raken­nel­ma on pilal­la, jos ase­ma ympäröidään pysäköin­tiken­täl­lä. Jat­ka lukemista “Ongel­malli­nen liityntäpysäköinti”