Paras pyörätie!

Kävin vii­kon­lop­pu­na fil­la­ril­la Inkoos­sa innos­ta­mas­sa uuden­maan vih­rei­tä hui­ke­aan kun­nal­lis­vaa­li­voit­toon. Pol­jin Jor­vak­sen tie­tä, vai mikä kan­ta­tie 51 se nykyi­sin on nimel­tään. Kun pyö­rä­tie Kirk­ko­num­mel­la lop­pui Pik­ka­lan tien­haa­ras­sa, pyö­räi­li­jäl­le tar­jot­tiin pol­jet­ta­vak­si noin met­rin leve­ää pien­nar­ta. Aina­kin maan­tie­pyö­räi­li­jäl­le tämä on miel­lyt­tä­väm­pi vaih­toeh­to kuin eril­li­nen pyö­rä­tie. En tie­dä, kum­pi tulee hal­vem­mak­si, eril­li­nen pyö­rä­tie vain leven­ne­tyt pien­ta­reet, mut­ta mel­kein uskoi­sin tämän rat­kai­sun ole­van hal­vem­pi. Voi­sin jopa tin­kiä 20 cm sii­tä leveydestä.

Pyö­räi­li­jän tur­val­li­suut­ta lisä­si vie­lä erit­täin syvä täri­nä­rai­doi­tus, joka piti autot pois­sa pien­ta­reel­ta ja pyö­rän pois­sa ajo­ra­dal­ta. Toi­mi erit­täin tehok­kaas­ti, kun sii­hen ker­ran vahin­gos­sa osuin.

Lisää täl­lai­sia!

20 vastausta artikkeliin “Paras pyörätie!”

  1. Eikös fil­la­riak­ti­vis­tit ole sitä miel­tä, että noin se pitäi­si kau­pun­gis­sa­kin teh­dä. Pyö­rä­tei­den sijas­ta pitäi­si raken­taa ajo­ra­das­ta ero­tet­tu­ja pyöräkaistoja.

  2. Pyö­rä­tiet ovat todel­la­kin pit­kän­mat­kan pyö­räi­li­jäl­le pel­käs­tään rie­sa. Ne ovat yleen­sä huo­no­kun­toi­sia, heti pää­väy­läs­tä erkaan­tues­saan keh­nos­ti opas­tet­tu­ja ja ris­teyk­sis­sä myös vaa­ral­li­sia ver­rat­tu­na tilan­tee­seen, jos­sa pyö­räi­li­jä saa ajaa samal­la väy­läl­lä kuin autoilijat.

    Met­rin levyi­nen pien­nar on ruh­ti­naal­li­nen, ja jos täri­nä­rai­dat ovat todel­la sen ver­ran kau­ka­na reu­nas­ta, niis­tä­kään ei voi valit­taa. Täy­tyy­pä tuo­kin tie jos­kus testata.

    Osmo kir­joit­ti täs­sä blo­gis­sa jos­kus kesäl­lä kau­pun­ki­pyö­räi­lyn ehkä suu­rim­mas­ta ongel­mas­ta: pyö­rä­teis­tä, jois­ta on pyö­räi­li­jäl­le enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Täl­lai­sia­han ovat jal­ka­käy­tä­vät, joil­le ilman mitään olen­nais­ta muu­tos­työ­tä on vain isket­ty pyö­rä­tien merk­ki. Näi­tä hän ehdot­ti vaih­det­ta­vak­si jos­sa­kin Kes­ki-Euroo­pan mais­sa käy­tös­sä ole­vaan merk­kiin “Sal­lit­tu pyö­räi­li­jöil­le”. Näin pyö­räi­li­jä sai­si tie­lii­ken­ne­la­kia rik­ko­mat­ta ajaa myös ajoväylällä.

    Tämä oli­si tär­keä uudis­tus ja hyvä askel mat­kal­la koh­ti lopul­lis­ta rat­kai­sua. Se lopul­li­nen rat­kai­su oli­si tie­tys­ti kaik­kien Hel­sin­gin katu­jen muut­ta­mi­nen pyö­rä­teik­si, tar­peel­lis­ta jouk­ko­lii­ken­ne­väy­läs­töä lukuun otta­mat­ta. Niil­lä pyö­rä­teil­lä voi­si sit­ten olla vas­taa­van­lai­nen lii­ken­ne­merk­ki “Autol­la ajo sal­lit­tu eri­tyis­tä varo­vai­suut­ta noudattaen”.

  3. Mik­si se on miel­lyt­tä­väm­pi vaih­toeh­to? Tätä en itse ymmär­rä. Eril­li­sel­lä pyö­rä­tiel­lä on tur­vas­sa rek­ko­jen ilma­vir­tauk­sil­ta ja auto­jen ren­kais­ta sin­gah­te­le­vil­ta kiviltä. 

    Ja vaik­ka van­ha pää­tie Kem­pe­lees­tä Limin­kaan on leveä­pien­ta­rei­nen ja vähän lii­ken­nöi­ty, niin kyl­lä sii­nä hir­vit­tää tal­vel­la pyö­räil­lä. Tur­val­li­sem­pi mie­li on eril­li­sel­lä pyö­rä­tiel­lä, jol­lais­ta pää­see Oulus­ta Kem­pe­lee­seen asti. 

    Ja lap­sil­le ja van­huk­sil­le ne on eril­li­set pyö­rä­tiet pal­jon kivem­pia. Myös aikui­sil­le omas­ta mie­les­tä­ni. Olen­kin täl­lai­nen pyörätiepyöräilijä.

  4. Kau­pun­gis­sa pyö­rä­kais­tan voi­si toteut­taa siten, että ote­taan met­ri pois jal­ka­käy­tä­vän levey­des­tä, siir­re­tään kadun­var­si­py­sä­köin­tiä met­rin ver­ran reu­nem­mak­si, ja mer­ki­tään met­rin levyi­nen pyö­rä­kais­ta ajo­ra­dan ja pysä­köin­ti­kais­tan väliin. Täri­nä­rai­ta oli­si hyvä olla ajo­ra­dan ja pyö­rä­kais­tan välis­sä. Paras oli­si tie­tys­ti lait­taa ajo­ra­ta, pyö­rä­kais­ta ja jal­ka­käy­tä­vä kukin eri tasoon, mut­ta täs­tä koi­tui­si ongel­mia tal­vel­la lun­ta aurattaessa.

    Jal­ka­käy­tä­vän levey­dek­si riit­täi­si, että kah­det las­ten­vau­nut mah­tu­vat ohit­ta­maan toi­sen­sa. Jos kui­ten­kin lisää tilaa tar­vi­taan, niin ajo­ra­to­jen leveyt­tä voi­si pai­koin tar­kis­taa. Kaven­ta­mal­la ajo­ra­taa saa­daan myös ajo­no­peuk­sia hillittyä.

  5. Ajat­te­lin kir­joit­taa juu­ri niin kuin Paa­vo Oja­la, mut­ta hän oli nopeampi. 

    Jos pyö­räi­lys­tä halu­taan erit­täin suo­sit­tua, kuten var­mas­ti vih­reät halua­vat, tulee sen olla kai­ken kan­san ulot­tu­vil­la. Kuka lait­taa lap­sen­sa pyö­räi­le­mään maan­tien pien­ta­reel­la edes kilo­met­rin mat­kaa… En minä aina­kaan. Sit­ten ote­taan auto. Pie­ni­kin epä­var­muus pyö­räi­lys­sä kyl­lä tys­sää sii­hen, että jou­tuu auto­jen sekaan. 

    Minus­ta­kin täy­sin ais­tein ja fyy­si­sin kyvyin varus­tet­tu­na aikui­se­na on hive­nen epä­miel­lyt­tä­vää ajaa pien­nar­ta tie­toi­se­na sii­tä, että yksi­kin vir­he­lii­ke kah­dek­saa­kymp­piä ohi sujah­te­vil­ta autoi­li­joil­ta saat­taa vie­dä henkeni. 

    En minä­kään yhtään ymmär­rä, mik­si hyvin hoi­det­tu pyö­rä­tie oli­si joten­kin huo­nom­pi vaih­toeh­to. Minä aina­kin ajan nii­tä mie­lel­lä­ni aina siel­lä, mis­sä nii­tä on. 

    Hie­man hitaam­paa se var­mas­ti on, mut­ta mihin täs­sä nyt niin kau­hea kii­re oli­si,.… vai mitä Osmo?

  6. Kyse oli siis met­rin levyi­ses­tä pyö­rä­ties­tä. Usein kadun vie­res­sä kul­ke­va korok­keel­la suo­jat­tu pyö­rä­tie on tätä kapeam­pi. Jos oikein yrit­tää, sil­tä­kin voi syök­säh­tää kadul­le. Ei leveäs­sä pien­ta­rees­sa kyl­lä mitään ris­kiä ole. Nämä koi­ran­ta­lut­ta­jien täyt­tä­mät yhdis­te­tyt väy­lät ovat pal­jon vaarallisempia.

    Jos ajaa kilo­met­rin tai kak­si, sitä voi ajaa pyö­rä­tei­den suun­nit­te­lu­no­peu­te­na käy­tet­tä­vää 12 km/h, mut­ta jos ajaa 60 kilo­met­rin pää­hän, ajai­si mie­lel­lään vähän reippaammin. 

  7. Ajat­te­lin ennem­min­kin auto­jen vir­he­liik­kei­tä kuin omia­ni. Kun rat­ti­juop­po ajaa pien­ta­reen ja minun kaut­ta­ni ojaan, ihan sama onko se met­rin vai kol­men­kym­me­nen sen­tin levyinen. 

    Onko jotain tilas­toa, että pyö­rä­tiet oli­si­vat vaa­ral­li­sem­pia? Aina­kin leh­des­tä saa kyl­lä lukea mie­les­tä­ni kuo­le­maan joh­ta­vis­ta pyö­räi­ly­on­net­to­muuk­sis­ta lähin­nä juu­ri pien­nar­ta aja­vil­le (yleen­sä vali­tet­ta­vas­ti lapsille.

    Ei minul­le ole kos­kaan muis­ta ihmi­sis­tä tai koi­ris­ta ollut pyö­rä­teil­lä hait­taa, vaik­ka ajan kyl­lä usein nopeam­min kuin tämä 12 km/ ja enem­män kuin yhden kilometrin. 

    Sen sijaan pyö­rä­tiet ovat luvat­to­man huo­nos­sa kun­nos­sa usein. Yllät­täen tulee vas­taan mil­loin mitä­kin kuop­paa ja töys­syä. Eli ne pitäi­si saa­da kuntoon. 

    Edel­leen uskon, että ihmi­nen, joka ei vuo­siin ole pyö­räil­lyt ja har­kit­see esim. työ­mat­kan­sa tait­ta­mis­ta pyö­räl­lä, valit­see tämän vaih­toeh­don mie­lui­ten sil­loin kun käy­tet­tä­vis­sä on eril­li­nen pyörätie.

  8. Sii­tä olen samaa miel­tä että leveäl­lä ja hyvä­kun­toi­sel­la pien­ta­reel­la on aivan ihan­teel­lis­ta ajaa maan­tie­pyö­räl­lä. Pai­kal­li­sen tie­pii­rin kans­sa käy­dyn kes­kus­te­lun perus­teel­la eril­li­sil­le pyö­rä­teil­le on kui­ten­kin sel­vät perusteet.

    Eril­li­nen pyö­rä­tie on kuu­lem­ma pal­jon hal­vem­pi raken­taa kuin leveä pien­nar: pien­ta­rees­ta on pak­ko teh­dä niin tuke­va, että se kes­tää sin­ne väis­tä­vän rekan, kun taas pyö­rä­tien voi raken­taa pal­jon kevyem­min. Lisäk­si leveät pien­ta­reet käy­tän­nös­sä nos­ta­vat autoi­li­joi­den vauh­tia nopeus­ra­joi­tuk­ses­ta riip­pu­mat­ta. Tämä lisää ris­ke­jä aina­kin sii­nä, että vaik­ka pyö­räi­li­jäl­le sat­tui­si pien­ta­reel­la onnet­to­muuk­sia har­vem­min kuin pyö­rä­tiel­lä koi­ra­nul­koi­lut­ta­jien seas­sa, ne onnet­to­muu­det ovat kui­ten­kin pal­jon useam­min tappavia.

    Han­ka­la yhtä­lö­hän tämä aktii­vi­pyö­räi­li­jäl­le on. Osmon taan­noin esit­tä­mä pyö­rä­tien käyt­tö­pa­kon lie­ven­nys oli­si yksi har­kin­nan arvoi­nen ehdotus.

  9. Anu Karl­son:

    Osmo kir­joit­ti täs­sä blo­gis­sa jos­kus kesäl­lä kau­pun­ki­pyö­räi­lyn ehkä suu­rim­mas­ta ongel­mas­ta: pyö­rä­teis­tä, jois­ta on pyö­räi­li­jäl­le enem­män hait­taa kuin hyötyä.”

    Sini­vih­reä:

    Lie­kö tuo tot­ta. Itse ilmei­ses­ti pyö­räi­len enem­män kuin puhun pyö­räi­lys­tä­ni, ja pyö­rä­tiet ovat kyl­lä ehdot­to­man hyö­dyl­li­siä joka­päi­väi­sel­le liik­ku­mi­sel­le­ni. Koen vaa­ral­li­sik­si tilan­teet, jois­sa jou­dun pyö­räl­lä auto­jen sekaan.

    Itsel­tä­ni­kin kyl­lä löy­tyy tal­lis­ta kapeil­la ren­kail­la varus­tet­tu maan­tie­oh­jus jol­la sit­ten krui­sai­len sulan maan aika­na pidem­piä mat­ko­ja. Sil­ti minua ihme­tyt­tää kun joku kans­sa­pyö­räi­li­jä­ni aje­lee autoil­le varat­tua ajo­ra­taa, vaik­ka vie­res­sä on aivan kel­vol­li­nen pyörätie. 

    Nimim. Tänään­kin pyö­räl­lä töihin.

  10. Vie­tin lap­suu­te­ni kes­ki-Suo­mes­sa val­ta­tie 9:n var­rel­la haja-asu­tusa­lu­eel­la. Ei se ollut mikään ongel­ma pyö­räil­lä 9 km:n mat­ka kou­luun pien­nar­ta pit­kin, joka on leveä pien­nar tuol­la osuu­del­la. Rek­ka-autot tie­tys­ti vähän pelot­ti lap­se­na, mut­ta kaik­keen tottuu. 

    On ollut joi­tain uuti­sia onnet­to­muuk­sis­ta, jois­sa auto tai rek­ka on tönäis­syt pyö­räi­li­jän kumoon, mut­ta nyt pitäi­si tie­tää mil­lai­nen tie on ollut kul­loin­kin kysees­sä. Nimit­täin yleen­sä­hän jos pien­nar on kapea, on tie myös mäki­nen ja mut­kai­nen ja näky­vyys siten huo­no, ja täl­lä voi olla suu­rem­pi vai­ku­tus tapah­tu­miin kuin pien­ta­reen leveydellä.

    Itse en kui­ten­kaan pyö­räi­li­si nelos­tie­tä Hei­no­la — Lusi ‑välil­lä; se on juu­ri sel­lai­nen kapea, mäki­nen ja mut­kai­nen tie jos­sa pyö­räl­le tai käve­li­jäl­le ei ole tilaa, ja auto jou­tuu aina väis­tä­mään kes­ki­vii­van pääl­tä kiertäen.

  11. Pyö­räi­ly­on­net­to­muusia ei tilas­toi­da kuin kuo­le­maan joh­ta­vien onnet­to­muuk­sien osal­ta, eikä pyö­rä­lii­ken­teen mää­rää sen­kään ver­taa. Sik­si emme tie­dä, kum­pi on vaa­ral­li­sem­paa, ajaa pyö­rä­tie­tä pit­kin vai ajo­ra­dan reu­naa. Noil­la leveil­lä pien­ta­reil­la ei tie­tääk­se­ni ole tapah­tu­nut yhtään vaka­vaa onnet­to­muut­ta, mut­ta tämä ei oikein riiä perus­teek­si, kos­ka nii­tä on niin vähän.

    Pyö­rä­tien vaa­ral­li­sin koh­ta on ris­teys, jos­sa taval­li­sin tapa kuol­la on se, että oikeal­le kään­ty­vä auto ajaa pyö­räi­li­jän pääl­le. Hel­sin­gin suu­rin piir­tein ainoa kuo­le­maan joh­ta­nut pyö­rä­on­net­to­muus tapah­tui näin Munk­ki­nie­mes­sä noin vuo­si sitten.

    Nuo ris­teyk­set tekee vaa­ral­li­sek­si myös se, että pyö­räi­li­jä, jon­ka oli­si hyvä kat­soa kaik­kia vää­rin aja­via autoi­li­joi­ta, jou­tuu kiin­nit­tä­mään kat­seen­sa maa­han näh­däk­seen, mitä anso­ja rot­va­lin reu­naan täl­lä ker­taa on pyö­räi­li­jän pään menok­si rakennettu. 

    Vaa­ral­lis­ta on myös se, että pyö­räi­li­jä pako­te­taan lii­ken­ne­mer­kil­lä käyt­tä­mään tien vasem­mas­sa lai­das­sa ole­vaa pyö­rä­tie­tä. Kol­mion takaa tule­va autoi­li­ja ei osaa kat­soa sii­hen suuntaan. 

    Pien­ten onnet­to­muuk­sien — kaa­tu­mis­ten ja kevyen lii­ken­teen kes­ki­näis­ten tör­mäys­ten jne — osal­ta pyö­rä­tie on var­maan­kin ajo­ra­taa vaa­ral­li­sem­pi, mut­ta näi­tä ei tilas­toi­da, kos­ka jokai­nen paik­kaa haa­van­sa itse. 

    Ainoa tapaus, jos­sa muis­tan rat­ti­juo­pon aja­neen takaa pyö­räi­li­jän pääl­le, sat­tui jos­sain poh­joi­ses­sa (Oulus­sa?) lap­sen ajaes­sa pyörätietä. 

    Suu­ris­sa pyö­räi­ly­mais­sa käy­te­tään aivan ylei­ses­ti punai­sel­la vii­val­la ajo­ra­das­ta eris­tet­tyä pyö­räi­ly­kais­taa, eikä se ole lopet­ta­nut pyö­räi­lyä esi­mer­kik­si Amsterdamissa.

    Kapeat pien­ta­reet ovat aivan hel­ve­til­li­siä, mut­ta se joh­tuu oudois­ta suo­ma­lai­sis­ta lii­ken­ne­sään­nöis­tä, jois­sa on kat­sot­tu tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sek­si sal­lia pyö­räi­li­jän ohit­ta­mi­nen kuin­ka lähel­tä tahan­sa. Tans­kas­sa on jätet­tä­vä met­rin väli. Tämä sään­tö tun­tuu noin koke­mus­pe­räi­ses­ti ole­van voi­mas­sa mones­sa Euroo­pan maassa. 

  12. Aina­kin Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa jal­ka­käy­tä­väs­tä ero­te­tut pyö­rä­tiet ovat han­ka­lia, kos­ka jalan­kul­ki­jat eivät tajua nii­den ole­mas­sa oloa. Tämä tar­koit­taa, että edes­sä sei­soo jat­ku­vas­ti vähin­tään joku turisti.

  13. Leveäm­mät pien­ta­reet vai eril­li­set pyö­rä­tiet? Rat­kai­su on ajaa hil­jai­sem­pia ja pie­nem­piä maan­tei­tä, esim Kirk­ko­num­mi — Pik­ka­la väli kant­sii ajaa Kunin­kaan­tie­tä aikä kan­ta­tie­tä 51. Pik­ka­las­ta Inkoo­seen oli­si paras paran­nus pääl­lys­tää Inkoon suun­nan pik­ku­tei­tä niin että pää­si­si kier­tä­mään kau­kaa koko kantatien.

  14. Mik­si se on miel­lyt­tä­väm­pi vaih­toeh­to? Tätä en itse ymmär­rä. Eril­li­sel­lä pyö­rä­tiel­lä on tur­vas­sa rek­ko­jen ilma­vir­tauk­sil­ta ja auto­jen ren­kais­ta sin­gah­te­le­vil­ta kiviltä.”

    Erit­täin pal­jon pyö­räil­lee­nä (mat­ka, ret­ki ja kun­toi­lu) voin vah­vis­taa Osmon ja mui­den näke­myk­sen met­rin pien­ta­rees­ta parem­pa­na mat­ka­väy­lä­nä kuin eril­li­nen pyö­rä­tie. En ole kos­kaan eten­kään pit­kil­lä reis­suil­la käyt­tä­nyt pyö­rä­tie­tä ellei ole aivan pak­ko. Tämä on jo sanot­tu, mut­ta ne ovat usein huo­nos­ti opas­tet­tu­ja, pro­fii­lit mitä sat­tuu ja kaa­tu­mi­sia aiheut­ta­va hiek­ka hävi­ää sit­ten jos­kus kes­ki­ke­säl­lä jos sil­loin­kaan. Jäl­kim­mäi­sin alle­kir­joi­tet­tu­na nimi­mer­kil­lä “Uusi eturistiside”.

    Pyö­rä­teil­lä kaa­ha­taan myös mopoil­la ja pik­ku­ker­sat ja mum­mot vei­vaa­vat miten sat­tuu (sal­li­taan se heil­le, ei sii­nä mitään), joten nopeus tip­puu aivan mate­luk­si ellei sit­ten halu­aa ajaa jon­kun pääl­le. Ris­teyk­set ovat kuten on ker­rot­tua, vaa­ral­li­sia pyö­rä­tie­tä tule­val­le. Autot eivät väis­tä yhtään — eivät näe, eivät väli­tä vaik­ka näki­si­vät. Tämän sanon myös autoilevana.

    Kai­kis­ta pahin on se Osmon mai­nit­se­ma 10-sent­ti­nen asfal­tin­pa­la vii­val­la ero­tet­tu­na. Sitä kun ajat niin tosi­aan, autot kaa­haa­vat lah­jet­ta hipoen ohi. Pahim­pia ovat tuol­loin säi­liö­re­kat, joi­den tan­kin­reu­na viu­huu fil­la­ris­tin kypä­rää viistäen.

  15. Itse olen pyö­rä­teil­lä ajel­lut enem­män­kin. Vauh­tia täy­tyy hidas­taa vain kes­kus­tas­sa jos­sa pyö­rä­teil­lä saat­taa olla kovas­ti käve­li­jää, mut­ta muu­al­la ei ole yleen­sä ongel­maa. Esim siis näis­sä pidem­mis­sä mat­kois­sa joi­ta maan­tie­pyö­räi­li­jät tyk­kää­vät pien­ta­reel­la ajaa. Jos mopoil­la niis­sä voi ajel­la, niin luu­li­si, että sut­ja­kam­pi­kin työ­mat­ka­pyö­räi­li­jä voi sel­lais­ta polkea. 

    Eril­lis­tä pyö­rä­tie­tä aja­va­na minua aina har­mit­taa ne eri­kois­su­per­pyö­räi­li­jät, joi­den pitää pyö­rä­ties­tä huo­li­mat­ta ajaa pien­nar­ta ja olla autoi­li­joi­den tuk­ko­na. Kyl­lä minä sen rei­lun met­rin aina pyrin jät­tä­mään kun pyö­räi­li­jöi­tä on ja itse kul­jen autol­la, mut­ta kyl­lä se har­mit­taa hidas­taa, kun pyö­räi­li­jäl­le oli­si oma pyö­rä­tien­sä vieressä. 

    ja jos on tar­koi­tus pyö­räil­lä tal­vel­la­kin, niin pien­nar­ta pit­kin pol­ke­mi­nen on aika hurjaa.

  16. Molem­pi parem­pi, jos­kus on kiva krui­sail­la hil­jak­seen jos on aikaa pysäh­tyä joka ris­teyk­ses­sä ja kuul­la luon­non äänet jos on riit­tä­vän kau­ka­na teis­tä, jos taas on töi­hin menos­sa, on tot­ta­kai parem­pi ajaa kaistaa.
    Pyora­tei­den tulee olla jos­sain luon­nos­sa, kau­pun­gis­sa niil­la ei ole mitään virkaa.
    Pari kuvaa ete­lä-kali­for­nian pyorä­rei­teis­tä täs­sä, ete­lä Oran­ge coun­tys­sa on yleen­sa molem­mat, nopeam­pi kais­ta ja hitaam­pi pyorä­tie jos­sain joen varressa:
    http://ocbike.googlepages.com/home

  17. Isi sano että pyö­rä­tiel­lä saa ajaa mut­ta ei auto­jen seassa.

  18. Ant­ti K:

    Kau­pun­gis­sa pyö­rä­kais­tan voi­si toteut­taa siten, että ote­taan met­ri pois jal­ka­käy­tä­vän levey­des­tä, siir­re­tään kadun­var­si­py­sä­köin­tiä met­rin ver­ran reu­nem­mak­si, ja mer­ki­tään met­rin levyi­nen pyö­rä­kais­ta ajo­ra­dan ja pysä­köin­ti­kais­tan väliin.”

    Ehdot­to­mas­ti ei. Täl­löin autot kul­ke­vat pysä­köin­ti­ruu­tui­hin­sa pyö­rä­tien poik­ki. Arvat­ta­vas­ti usea­kin jake­lu- sun muu auto jää myös enem­män ja vähem­män väliai­kai­ses­ti park­kiin pyö­rä­tiel­le. Koke­mus­ta näis­tä isos­sa maa­il­mas­sa on. Lisäk­si täl­läi­sis­sa jär­jes­te­lyis­sä har­vem­min on tilaa pyö­rä­tien ja park­ki­ruu­tu­jen välis­sä (niin kuin ei ole monis­sa nykyi­sis­sä­kään pyö­rä­teis­sä), jol­loin autoi­li­joi­den on help­po kalas­taa pyö­räi­li­jä auki­nai­seen oveensa.

    Kun­nol­li­sen pyö­rä­tien suun­nit­te­le­mi­nen ei ole niin kau­hean vai­ke­aa, kun aivan val­miin mal­lin voi ottaa sem­moi­sis­ta pai­kois­ta, jois­sa temp­pu osa­taan. Esi­mer­kik­si Köö­pen­ha­mi­nas­ta. Jär­jes­tys kes­ki­vii­vas­ta reu­naan on auto­kais­ta, park­ki­ruu­tu, haju­ra­ko (koro­te­tul­la tasol­la) jos on varaa, pyö­rä­tie, jal­ka­käy­tä­vä. Pyö­rä­tie on ero­tet­tu sel­keäs­ti kiveyk­sel­lä tms. park­ki­ruu­duis­ta ja jal­ka­käy­tä­väs­tä, jot­ta pyö­rä­tiel­le eksy­vä auto ja jalan­kul­ki­ja tie­tää ole­van­sa vää­räs­sä pai­kas­sa. Pyö­räi­lyn suur­kau­pun­geis­sa näkyy pyö­rä­tei­tä, jot­ka ovat kiveyk­sel­lä ero­tet­tu­ja autois­ta, mut­ta auto­kais­tan tasol­la sel­väs­ti alem­pa­na kuin jal­ka­käy­tä­vä. Tämä vähen­tä­nee sel­väs­ti jala­kul­ki­joi­den har­hai­lua pyö­rä­tiel­le, mut­ta vaa­tii ilmei­ses­ti Suo­men ilmas­tos­sa vie­mä­röin­ti- tms. jär­jes­te­ly­jä, jot­ta pyö­rä­ties­tä ei tule puro/jäärata.

    Jos täm­möis­tä pyö­rä­tie­tä ei jol­le­kin kadul­le voi syys­tä ja toi­ses­ta teh­dä, niin sit­ten ajet­ta­koon kau­pun­gis­sa auto­lii­ken­teen jou­kos­sa. Kun­nol­li­sen pyö­rä­tien teke­mi­seen tar­vi­taan muu­ta­kin kuin maalipurkki.

    Itse­kin olen tur­hau­tu­nut maan­tei­den var­sien pyö­rä­tei­hin. Vie­raal­la tiel­lä ajaes­sa on usein­kin käy­nyt niin, että ris­teyk­ses­sä pitäi­si vaih­taa ali­ku­lun kaut­ta tien toi­sel­le puo­lel­le. Tätä ei tajua, ennen kuin on aja­nut suo­raan kevyen lii­ken­teen väy­lää 50 m ris­teyk­sen jäl­keen sijait­se­val­le bus­si­py­sä­kil­le, mihin väy­lä lopah­taa. Opas­tei­ta ei tiet­ty ole. Myös yllä­pi­don prio­ri­tee­tit ovat usein suo­ras­taan koo­mi­ses­ti näky­vis­sä: autoil­la on uusi ja tasai­nen asvalt­ti, pyö­rä­tiel­lä pari­kym­men­tä vuot­ta van­ha rou­ti­nut muhkura.

  19. On tie­ten­kin pyö­rä­tei­tä, jot­ka ovat hyviä ole­mas­sa myös meil­le työ­mat­ka­pyö­räi­li­jöil­le. Nopei­ta ja oman koke­muk­se­ni mukaan myös tyy­dyt­tä­väs­ti kun­nos­sa pidet­ty­jä väy­liä kul­kee esi­mer­kik­si radan­var­sil­la niin Rii­hi­mäen kuin Van­taan­kos­ken­kin suun­nas­ta. Ajan Oulun­ky­läs­tä Hel­sin­gin kes­kus­taan hyväl­lä kelil­lä puo­les­sa tun­nis­sa, enkä ollen­kaan hin­gu auto­jen sekaan.

    Sen sijaan kes­ki­kau­pun­gil­la pyö­rä­tiet, jot­ka ovat enem­män tai vähem­män yhtei­siä jalan­kul­ki­joi­den kans­sa, ovat sekä hitai­ta että stres­saa­via. Jos vaih­toeh­to­na on pomp­pui­nen kivi­ka­tu, olen sil­ti jos­kus niis­tä­kin kiitollinen. 

    Nyt kun ydin­kes­kus­ta on kis­ko­töi­den pirs­to­ma, olen kehi­tel­lyt vaih­toeh­toi­sen rei­tin Töö­lön­ran­nas­ta Kol­mi­kul­maan siten, että ajan Poh­jois­ta Rau­ta­tie­ka­tua Rune­ber­gin­ka­dul­le ja sii­tä Mal­min­rin­teen kaut­ta Alber­tin­ka­dul­le. Myön­nän auliis­ti, etten miten­kään rakas­ta pujot­te­le­mis­ta auto­jen välis­sä kes­ki­kais­tal­la (ennen Alber­tin­ka­tua), kun bus­si lää­hät­tää oikeal­la puo­lel­la­ni kään­tyäk­seen Lapin­lah­den­ka­dul­le ja iso jake­luau­to vasem­mal­la puo­lel­la­ni jat­kaak­seen minun kans­sa­ni Alber­tin­ka­dul­le. Useam­min kuin ker­ran on sat­tu­nut, että taka­na­ni tule­va auto kat­soo minun tuk­ki­van tie­tään, kouk­kaa vasem­mal­le kais­tal­le ja kään­tyy ohit­se­ni oikeal­le, niin että hädin tus­kin ehdin jarruttaa.

    Mut­ta näin­hän ei tar­vit­si­si olla. Jos mei­tä pyö­räi­li­jöi­tä oli­si enem­män, autoi­li­joi­den oli­si pak­ko oppia otta­maan mei­dät huo­mioon. Ja jos autoi­li­jan kyn­nys läh­teä autol­la lii­ken­tee­seen nousi­si vähän kor­keam­mak­si, ajo oli­si suju­vam­paa niil­lä, jot­ka ovat lii­ken­tees­sä perus­tel­lus­ta syystä.

  20. Eten­kin työ­mat­ka­pyö­räi­lyä rajoit­taa tois­tai­sek­si mer­kit­tä­väs­ti se, että pyö­räi­ly lii­ken­teen seas­sa on todel­la hidas­ta. Kokeil­kaa­pa jos­kus pol­kea vaik­ka­pa Kiven­lah­des­ta Hel­sin­gin kes­kus­taan ja las­ke­kaa mones­ti­ko jou­dut­te sei­so­maan lii­ken­ne­va­lois­sa (vie­lä­pä sel­lai­sis­sa, jot­ka ovat punai­set, jol­lei nap­pia ole pai­net­tu). Jos pyö­rä­kais­tal­la pää­si­si ete­ne­mään auto­jen lii­ken­ne­va­lo­ryt­mil­lä odot­te­lu vähe­ni­si, ja eten­kin hyö­ty­pyö­räi­ly lisään­tyi­si var­mas­ti mer­kit­tä­väs­ti mat­ka-aiko­jen lyhentyessä.

    Uskon kyl­lä muis­sa euroo­pan kau­pun­geis­sa menoa seu­ran­nee­na, että ajo­ra­das­ta ero­tet­tu pyö­räi­ly­kais­ta voi­si olla myös rut­kas­ti jal­ka­käy­tä­vään yhdis­tet­ty­jä pyö­rä­tei­tä tur­val­li­sem­pi. Tur­val­li­suus­pa­ran­nus kos­ki­si niin pyö­räi­li­jöi­tä, jot­ka oli­si­vat parem­min autoi­li­joi­den havait­ta­vis­sa, että jalan­kul­ki­joi­ta, jot­ka oli­si­vat omal­la koro­te­tul­la väy­läl­lään sen sijaan, että jou­tui­si­vat käve­le­mään huo­mat­ta­vas­ti nopeam­pi­vauh­ti­sen pyö­rä­lii­ken­teen seassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.