Menee yli ymmärryksen

Uutiset tiesivät ker­toa, että mon­et kun­nat ovat rapis­tu­vien raken­nusten­sa kanssa niin suuris­sa vaikeuk­sis­sa, ettei kor­jaamiseen lainara­hal­la ole varaa. Sik­si tur­vaudu­taan raken­nusleasingi­in, jon­ka ne itsekin myön­tävät tule­van vielä kalli­im­mak­si. Jos ei ole varaa halvem­paan, miten on varaa kalliimpaan?

13 vastausta artikkeliin “Menee yli ymmärryksen”

  1. Olisiko­han tuos­sa takana hiukan toinen aja­tus? Ns sell-and-lease-back. Eli koko raken­nus myy­dään, saadaan paljon kahi­se­vaa ja sit­ten liisa­taan takaisin.

    Olen ver­ran­nutkin tuol­laista hiukan siihen kun pikku­lap­si pis­sii talvipakkasel­la housui­hin­sa ja het­kek­si tulee oikein löäm­mintä mut­ta sit­ten on entistä kylmem­pi olo.

    Minus­ta tun­tuu että tuo se aja­tus on ollut mut­ta toimit­ta­ja ei sitä vain ymmärtänyt tai ei osa muo­toil­la kirjoitustaan.

    Mut­ta silti ihan älytön­tä lyhyt­näköistä touhua kuten tuo housui­hin pissaaminen 😉

  2. Niin, olen itsekin ihme­tel­lyt tuo­ta puhet­ta mei­dän vau­raud­estamme. Infra rapis­tuu suo­ras­taan silmis­sä, ja myös silmiltä piilos­sa esimerkik­si huo­mat­ta­va osa Suomen sil­loista tulee käyt­töikän­sä päähän aivan lähivu­osikym­meninä, mut­ta kaikki­naiset toimen­piteet sen ylläpi­toon ovat aivan riit­tämät­tömiä. Niistä ekol­o­gi­sista 70-luvun neukkukuu­tioista nyt puhu­mat­takaan, pääasi­as­sa purku­pal­lol­la ne kasaan pitäisi mät­tää ja kaatopaikalle kär­rätä mut­ta kuka mak­saisi viu­lut? Tule­vien eläkeläis­tenkin kan­nat­taisi voimavarais­taa itsen­sä siihen ettei yhteiskun­nala­ta apua juuri heru..

    Silti meil­lä riit­tää rahaa jät­timäisen keskus­tave­toisen pöhöhallinnon ylläpi­toon, yhteiskun­nalle ja veron­mak­sajille mitään tuot­ta­mat­tomi­in yri­tys­tuki­in ja vaikka­pa siihen älyt­tömään ammat­tiko­rkeak­oulu­jär­jestelmään, johon ei edes riitä enää opiske­li­joi­ta koti­maas­ta vaan oikein Nige­ri­as­ta pitää opiske­li­jat hakea.. Kuka­pa fik­su nuori niistä tyhjän­päiväi­sistä Horonoo­mi (AMK) ym. tit­teleistä olisi edes kiin­nos­tunut.. Kyseiset type­r­yy­den, epäpätevyy­den ja keskusta­laisu­u­den mon­u­men­tit on vieläpä sijoitet­tu pitkin maaseu­tua, joten ei niistä ole edes kul­ta­mu­nien elinikäisik­si hau­to­moik­si ja päiväkodeiksi.

    Paljon muuhunkin rahaa tuhlataan.

  3. Jatkoa; kuin­ka val­ti­ol­la ei ole varaa omis­taa tuot­tavia yhtiöitään? Aikamoinen paradok­si jo sinällään. 

    Kun siihen lisää toisen, eli sen, että nämä tuot­ta­vat yhtiöt suurin piirtein lahjoite­taan pois, kuten GrowHow, menee yli ymmärryksen. 

    Ja kun kaup­pahin­ta vielä palaute­taan osta­jalle jotain kier­toti­etä, on se jo myk­istävää. Näin ollaan tekemässä entisen GrowHown kohdal­la Sok­lin ratajärjestelyin.

    Jo näitä seikkailu­ja ennen GrowHown osta­neelle Yaralle junailti­in lan­noite­mo­nop­o­li. En tiedä, mille astalolle olisi val­tion­hallinnos­sakin töitä, kirveellekö lie?

    Ks. GrowHown kenkkäämis­es­tä (takaan, että asia ottaa pat­ti­in, joten oma­l­la vas­tu­ul­lanne sitten):
    http://pseudonyymi.blogspot.com/2008_09_13_archive.html

  4. Niin… Klassi­nen lehmän myyn­ti maid­on ostoa varten.

  5. Roi­hu­vuores­sa on arvokkaak­si luokitel­tu Aarno Ruusu­vuoren 60-luvul­la suun­nit­tele­ma betoni­nen koulu. Sen on annet­tu rapis­tua läh­es käyt­tökelvot­tomaan kun­toon, vaik­ka kun­nos­tamista on suun­nitel­tu ainakin vuodes­ta 1997.
    Kun koulu oli taan­noin lakkautet­tavien helsinkiläisk­oulu­jen listal­la yht­enä perus­teena oli se, että sen kun­nos­t­a­mi­nen tulisi liian kalliiksi.
    En ikinä ymmärtänyt logi­ikkaa. Vaik­ka raken­nuk­ses­sa (joka ei taa­tusti sovel­lu mihinkään muuhun) ei toimisi koulu, niin kai se pitäisi kuitenkin kun­nos­taa jotain muu­ta käyt­tö tarkoi­tus­ta varten. Eikö kun­nos­tus joka tapauk­ses­sa menisi kaupun­gin pusi­ista? Toise­na vai­h­toe­htona olisi tietenkin, että raken­nus mätänisi tyhjil­lään niille sijoilleen.
    Ope­tus­lau­tak­in­ta päät­ti nyt syysku­un alun kok­ouk­ses­saan, että Roi­hu­vuoren ala-asteelta siir­retään virolu­okat ja Itä-Helsin­gin musi­ikkik­oulu tois­t­en koulu­jen hallintaan. Enpä ole yhtään häm­mästynyt, jos Roi­hu­vuoren ala-aste löytää itsen­sä seu­raavak­si taas lakkau­tus­listal­ta, kun oppi­las­määräkin on vähen­tynyt niin radikaal­isti. Siinä säästy­isi sit­ten paljon kaupun­gin rahaa, kun ei tarvit­sisi remon­toi­da yhtä homekoulua.

  6. Helsingillä on varaa saman aikaises­ti upot­taa miljoo­nia musi­ikki­taloon, joten yhtälö ei kestä päivän­val­oa 😉 Meil­lä on varaa johonkin määrään infraa, emmekä voi lop­ut­tomasti tehdä uut­ta, kos­ka van­haakin on kor­jat­ta­va ja ole­mas­sa ole­vaa ylläpi­det­tävä. Tämä tun­tuu usein uno­htu­van päättäjillä.

    Näkyvä infra ei kaiken lisäk­si ole se suurin haaste tulev­ina vuosi­na. Mon­et 60-luvun alun ja sen jäl­keen tehdyt raken­nuk­set ovat tien­sä päässä niin, että järkev­in­tä on käyt­tää pusku­trak­to­ria. Samal­la suurin haaste muhi­nee maan alla. Meil­lä on tuhan­sia kilo­me­tre­jä vesi­jo­hto­ja, viemäre­itä ja kaapelei­ta, joiden ylläpi­to maksaa.

  7. Puh­taan raken­nusteknis­es­ti on syytä kysyä , mil­laista infraa aio­taan lähivu­osi­na rak­en­taa. Olen kyl­läkin itse met­al­lim­ies joten koke­muk­seni rajoit­tuvat teräsrakentamiseen.

    On syytä pelätä , että raken­nuskan­nan rapistues­sa ryhdytään rak­en­ta­maan äkkiä hätä­tuotan­toa jol­loin ongel­mat räjähtävät jälleen käsi­in keskip­itkälä aikavälillä.

    Her­mo­jen kuris­s­api­to olisi suo­tavaa , sil­lä köy­häl­lä ei ole varaa hal­paan ja rak­en­taa hal­vasti tulee vielä kalliimmaksi.

  8. Jos sin­ul­la ei ole varaa omis­taa raken­nus­ta, niin vuokraat sel­l­aisen mihin sin­ul­la on varaa. Tänä vuon­na se voi olla sama raken­nus, myöhem­min joku muu. Ei kai tässä sen kum­mem­mas­ta ole kysymys. Kalli­im­mak­si­han se tulee, jos muu­tok­sia ei vuosi­in tapah­du, ja huo­mataan vain että joku muu otti kat­teen välistä. Tämä kuitenkaan tuskin tarkoitus.

  9. Ymmärtääk­seni kyse on 20 vuo­den sito­vas­ta vuokra­sopimuk­ses­ta, jon­ka jäl­keen on vielä takaisi­nos­tovelvol­lisu­us — tai sit­ten radion­toimit­ta­jat puhui­v­at palturia.

  10. “Ymmärtääk­seni kyse on 20 vuo­den sito­vas­ta vuokra­sopimuk­ses­ta, jon­ka jäl­keen on vielä takaisi­nos­tovelvol­lisu­us — tai sit­ten radion­toimit­ta­jat puhui­v­at palturia.”

    Siis het­ki­nen. Kun­ta myy talon jollekulle, sitoutuu vuokraa­maan sen 20 vuo­den ajak­si ja osta­maan sen takaisin vuokra­sopimuk­sen loputtua? 

    Miten tämä poikkeaa siitä, että kun­ta vain lainaisi rahaa? (Muuten kuin tietysti siten, että rahan lainaami­nen pankil­ta olisi halvem­paa ja hiukan pelkään, että takaisi­nos­ton hin­taan on ympät­ty joku sopimuskump­panille mieluisa optio tyyli­in markki­nahin­ta, kuitenkin vähin­tään inflaa­ti­ol­la kor­jat­tu osto­hin­ta. Tai joku muu kuvio joka maal­likolle kuu­lostaa kohtu­ulliselta, mut­ta on todel­lisu­udessa lail­lista ryöstöä) 

    Ilmeis­es­ti se todel­li­nen merkit­tävä ero on, että näin saadaan tulot kun­nan bud­jet­ti­in ja menot tämän vuo­den bud­jetin ulkopuolelle.

  11. Söi­sivätköhän kun­nanisät ja äid­it Proza­cia siinä kuin muukin väki, kovin lennokkail­ta jotkut suun­nitel­mat tun­tu­vat. Eiköhän kaupun­gin kiin­teistöjä pitäisi kor­ja­ta siinä kuin yksi­ty­isiäkin, samal­la logi­ikalla, katot eivät saa vuo­taa, putkien pitää olla kun­nos­sa, asun­nos­sa ei saa olla homet­ta ja sitä rataa, ei kovin hohdokas­ta mut­ta vält­tämätön­tä, jos halu­aa, että asumus pysyy kuosissaan.

    Tässä ehdot­taisin taas otta­maan oppia ruotsinkielis­es­tä Poh­jan­maas­ta, jos­sa san­o­taan ole­van paljon vau­raut­ta. Väki kor­jaa asumuk­si­aan, kun pröys­täi­ly ja nousukku­us eivät ole kurssis­sa, ei tarvitse yrit­tää ylit­tää naa­puri­aan asun­non komeudessa.

    Kotiku­toinen Ström­sö ‑elämä on ekol­o­gista, ehkä Nur­mi­järveläisyys kehitel­tynä vir­i­tyk­senä on ihan OK.

  12. Joku näis­sä viime aiko­jen uuti­sis­sa Rovaniemeltä kuu­losti tutul­ta. Olisiko joku yllät­tynyt, jos tämänkin kuvion takaa löy­ty­isi kum­mallisia kytkök­siä Nova Groupiin?

    Samas­ta Korkalo­vaaran koulus­ta puhutaan tässäkin uutises­sa, eikä se kaupung­in­jo­hta­ja tietysti tässä ajas­sa ole vielä ehtinyt vaihtua:

    http://www.lapinkansa.fi/cs/Satellite/Lappi/1194621985673/artikkeli/gardin+tarjosi+novalle+kelkkatehtaan+lisaksi+muitakin+miljoonahankkeita.html

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.