Yksi Vanhaselta puuttuu ja sen mukana kaikki

(Jul­kais­tu HS:n mielipideosastolla)

Pää­mi­nis­te­ri Van­ha­sen puu­tar­ha­kau­pun­kia­ja­tus sisäl­tää tär­keän ja hyvän ehdo­tuk­sen, joka on kes­kus­te­lus­sa sivuu­tet­tu. Hän vaa­tii kes­kit­tä­mään ympä­riin­sä ver­so­van haja­ra­ken­ta­mi­sen Loh­jan, Tapio­lan ja Loh­jan kal­tai­siin taa­ja­miin. Tämä oli­si suu­ri paran­nus esi­mer­kik­si Nur­mi­jär­ven kaa­voi­tuk­seen, jos­sa pie­niä asui­na­lue­läm­pä­rei­tä syn­tyy hal­lit­se­mat­to­mas­ti ympä­riin­sä. Van­ha­sen visios­sa kaup­paan ja kou­luun pää­see ilmei­ses­ti kävel­len, nyky­to­del­li­suu­des­sa ne ovat yleen­sä yli tun­nin käve­ly­mat­kan päässä.

Täs­tä on hyvä kes­kus­tel­la nyt, sil­lä vaik­ka Hel­sin­gil­lä on tar­jo­ta raken­ta­mi­seen laa­duk­kai­ta ja hyvin halut­tu­ja ker­ros­ta­loa­luei­ta, pien­ta­lo­ja raken­ne­taan seu­dul­le pal­jon, eikä ole yhden­te­ke­vää, miten ne sijoit­tu­vat. Hel­sin­kiin mah­tuu nyky­nä­ky­min noin uut­ta 50 000 asun­toa, mikä vas­taa seu­dun nel­jän vuo­den asuntotuotantoa.

Jotain Van­ha­sen visios­ta puut­tuu ja sen muka­na lähes kaik­ki. Kes­ki-Euroo­pas­sa, jos­sa ahtai­den suur­kau­pun­kien kas­vu pur­kau­tuu ulko­puo­li­siin satel­liit­ti­kau­pun­kei­hin, nuo satel­lii­tit on kyt­ket­ty toi­siin­sa rai­de­lii­ken­teel­lä, junil­la tai pika­ra­ti­koil­la. Täs­sä ei ole kyse vain hii­li­diok­si­di­pääs­töis­tä, vaan myös raken­teen toi­mi­vuu­des­ta ja työ­paik­ko­jen sijoit­tu­mi­ses­ta.

Hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen­kään osal­ta asia ei ole mer­ki­tyk­se­tön. Hel­sin­gin seu­tu käyt­tää ihmis­ten lii­kut­te­luun pai­kas­ta toi­seen kak­si ker­taa niin pal­jon ener­gi­aa kuin kes­kieu­roop­pa­lai­set kau­pun­git, joi­den pien­ta­lo­val­tai­suut­ta me niin kadehdimme.

Van­ha­sen mal­li joh­taa moot­to­ri­tie­hel­vet­tiin, ellei­vät työ­pai­kat siir­ry noi­hin puu­tar­ha­kau­pun­kei­hin. Nyky­ai­kai­ses­sa talou­des­sa eri­kois­tu­neet työ­mark­ki­nat edel­lyt­tä­vät suur­ta väes­tö­mää­rää. Sik­si­hän ne pää­kau­pun­ki­seu­dul­le hakeu­tu­vat. Ellei noi­ta puu­tar­ha­kau­pun­ke­ja ole kyt­ket­ty toi­siin­sa tehok­kaal­la lii­ken­ne­ver­kol­la, työ­pai­kat kes­kit­ty­vät Hel­sin­kiin ja eräi­siin Espoon ja Van­taan suu­riin kes­kit­ty­miin. Edes Espoon Suur­pel­lon alu­eel­le ei saa­da työ­paik­ko­ja, kos­ka alue on huo­nos­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa muu­al­ta. On eri­kois­tu­mat­to­mia työ­paik­ko­ja, joil­le Klauk­ka­lan väes­tö­poh­ja riit­tää, mut­ta nii­den soi­si sijoit­tu­van vaik­ka Mik­ke­liin, ettei kaik­kien tar­vit­se ahtau­tua Hel­sin­gin seu­dul­le.

Toi­mi­va puu­tar­ha­kau­pun­ki­mal­li edel­lyt­tää noi­den puu­tar­ha­kau­pun­kien kyt­ke­mis­tä rai­de­lii­ken­teen yhdis­tä­mik­si kylä­nau­hoik­si. Jär­ven­pää­hän Kera­val­le ja Tik­ku­ri­laan esi­mer­kik­si syn­tyy työ­paik­ko­ja, kos­ka ne ovat osa suur­ta työ­paik­ka-aluet­ta. Klauk­ka­la ei ole, eikä sin­ne hakeu­du eri­kois­tu­nei­ta työpaikkoja.

Nykyi­set kau­pun­git ovat siel­lä mis­sä ne ovat, mut­ta uuden raken­ta­mi­sen pitäi­si sijoit­tua nii­den väliin, eikä rois­kien ympä­ris­töön­sä. Nur­mi­jär­vel­le ei pitäi­si raken­taa mitään käve­ly­mat­kaa kau­em­mas Klauk­ka­las­ta, vaan kes­kit­tää raken­ta­mi­nen nau­hak­si Klauk­ka­lan ja Van­taan väliin. Nur­mi­jär­ve­läis­ten kan­nal­ta se sijoit­tui­si vää­rään kun­taan, Van­taal­le, mut­ta kun­ta­ra­jat eivät sai­si pakot­taa haas­kaa­vaan yhdyskuntarakenteeseen.

Loh­ja pitäi­si yhdis­tää rai­teil­la Espoo­seen. Espoon ja Loh­ja väliin mah­tui­si pari kol­me 20 000 asuk­kaan taa­ja­maa, joi­hin sen suun­nan raken­ta­mi­nen pitäi­si keskittää.

Pää­mi­nis­te­ri epäi­lee, riit­tää­kö ratoi­hin rahaa. Esi­mer­kik­si hän ottaa Espoon met­ron tol­kut­to­man hin­nan ja vähäi­sen hyö­dyn pääs­tö­jen vähen­tä­jä­nä. Minul­le se on esi­merk­ki sii­tä, miten käy, kun rai­de­rat­kai­su tulee jäl­ki­ju­nas­sa yhdys­kun­ta­ra­ken­teen ehdit­tyä muo­vau­tua auto­jen varaan eikä kis­koil­le ole varat­tu kaa­voi­tuk­ses­sa tilaa.

Hel­sin­gin seu­dul­le raken­ne­taan asun­to­ja vuo­sit­tain kah­del­la mil­jar­dil­la eurol­la. Jos kaik­ki raken­ta­mi­nen kes­ki­tet­täi­siin käve­ly­mat­kan pää­hän ase­mis­ta, uusia rai­tei­ta pitäi­si raken­taa noin sadal­la mil­joo­nal­la eurol­la vuo­des­sa. Se on vain vii­si pro­sent­tia raken­ta­mi­sen koko­nais­kus­tan­nuk­sis­ta. Van­ha­sen hen­ki­lö­au­toi­hin perus­tu­va mal­li edel­lyt­tää pal­jon suu­rem­pia tiein­ves­toin­te­ja. Radat on rahoi­tet­ta­vis­sa nii­den tuot­ta­mal­la maan arvon­nousul­la.

Van­ha­nen valit­taa, että rai­tei­den äärel­le tai Hel­sin­gin uusil­le ker­ros­ta­loa­lueil­le syn­tyy kal­lii­ta asun­to­ja. Tämä on mie­les­tä­ni loo­gi­nen kuper­keik­ka. Raken­ta­mi­nen mak­saa yhtä pal­jon pai­kas­ta riip­pu­mat­ta. Jos näis­tä asun­nois­ta mak­se­taan mark­ki­noil­la enem­män, se tar­koit­taa, että osta­jat halua­vat nii­tä enem­män. Ei kai niis­tä muu­ten enem­pää mak­set­tai­si?

17 vastausta artikkeliin “Yksi Vanhaselta puuttuu ja sen mukana kaikki”

  1. Mitä­hän nämä “eri­kois­tu­mat­to­mat” työ­pai­kat ovat?

    Jokai­nen luo­kan­opet­ta­ja voi opet­taa mis­sä tahan­sa kou­lus­sa, las­ten­hoi­ta­ja olla töis­sä mis­sä tahan­sa päi­vä­ko­dis­sa, put­ki­mies mis­sä tahan­sa put­ki­fir­mas­sa ja lihan­leik­kaa­ja mis­sä tahan­sa teurastamossa.

    Kaik­ki kou­lut ja kau­pat siis Mik­ke­liin? Eri­koi­nen visio.

  2. Osmo: “Radat on rahoi­tet­ta­vis­sa nii­den tuot­ta­mal­la maan arvonnousulla.

    Raken­ta­mi­nen mak­saa yhtä pal­jon pai­kas­ta riip­pu­mat­ta. Jos näis­tä asun­nois­ta mak­se­taan mark­ki­noil­la enem­män, se tar­koit­taa, että osta­jat halua­vat nii­tä enemmän.”

    Maan arvon­nousu ei tuo­ta tilil­le rahaa pen­niä­kään ennen kuin ne on myy­ty. Sen takia uudet radat mak­sa­te­taan tosia­sias­sa asun­non osto­hin­nan yhtey­des­sä. Jos sen seu­rauk­se­na vähät uudet asun­not ovat kal­liim­pia, ei voi­ne väit­tää, että ihmi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan juna­rai­teen takia enempää.

    Tuo Osmon väi­te rai­de­lii­ken­teen edul­li­suu­des­ta on niin vir­heel­li­nen kuin olla osaa. Jos rai­de­lii­ken­ne oli­si edul­li­sem­paa, mark­ki­na­ta­lou­des­sa se näkyi­si myös hin­noit­te­lus­sa. Tänä vuon­na Hesa­ris­sa oli uuti­nen, että Hki-Lah­ti ‑oiko­ra­dan ansios­ta kas­va­nee­seen lii­ken­ne­mää­rään lisä­tään juna­vuo­ro­ja, ja sen seu­rauk­se­na radan tap­pio KASVAA 50%:lla.

    Minua tämä Vih­rei­den talous­ma­tik­ka muu­ten nau­rat­tai­si, mut­ta kun siel­lä on minun, sinun ja jokai­sen veron­mak­sa­jan raho­ja. Tääl­lä on ihan tur­ha vaa­tia “veron­alen­nuk­sia” suuri/keski/pienituloisille niin kau­an, kuin inves­toin­tien kan­nat­ta­vuus­las­kel­mia ei ymmärretä.

  3. Täs­sä Osmo on oikeas­sa. Van­ha­sen puu­tar­ha­kau­pun­ki­vi­sion kes­kei­nen puu­te on se, että sii­nä ei ymmär­re­tä nykyi­sen yhteis­kun­nan perus­tu­van syvään työn­ja­koon. Ihmi­set toi­mi­vat pit­käl­le eri­kois­tu­neis­sa amma­teis­sa, joi­ta muu­ta­man tuhan­nen asuk­kaan asuin­paik­ka ei kyke­ne työl­lis­tä­mään. Syvä työn­ja­ko joh­taa vää­jää­mät­tä pit­kiin työ­mat­koi­hin, ja sen vuok­si Van­ha­sen sinän­sä idyl­li­nen visio ei toimi.

  4. Kaik­ki kou­lut ja kau­pat siis Mik­ke­liin? Eri­koi­nen visio.”

    Samaa ihmet­te­lin minä­kin. Vai tar­koit­taa­ko Osmo, että teh­tai­ta, taval­lis­ten duu­na­rei­den teh­dä työ­tä, pitäi­si sijoit­taa Mik­ke­liin? Eivät ne teh­taat­kaan ilman eri­tyis­tä osaa­mis­ta pyö­ri, mata­lan osaa­mi­sen teh­das­työ on jo siir­ty­nyt maam­me rajo­jen ulkopuolelle.

  5. Aluk­si Van­ha­nen arve­li, että 70–80 pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta halu­aa asua oma­ko­ti­ta­lois­sa. Sit­ten hän ker­toi, että se onnis­tuu Hel­sin­gin seu­dul­la, kun­han nur­mi­jär­veis­te­tään pää­kau­pun­ki­seu­tu. Anne­taan kaik­kien asua puu­tar­ho­jen kes­kel­lä — pait­si tie­ten­kin nii­den, jot­ka halua­vat jos­tain per­vers­sis­tä syis­tä ympä­ril­leen beto­nia. “Beto­ni­puo­lue­lai­set”.

    Ettei­kö kyse oli­si kunnallisvaaleista?

    Sit­tem­min hän “tar­ken­si” eli lopet­ti suo­ra­nai­sen har­haan­joh­ta­mi­sen, tai­si unoh­taa Nur­mi­jär­ven ja alkoi puhua pää­kau­pun­ki­seu­dun “loh­jais­ta­mi­ses­ta”. Voi nimit­täin olla, että Van­ha­nen oikeas­ti uskoo “loh­ja­lai­seen Suo­meen”. Ei oli­si ensim­mäi­nen ker­ta, kun Kes­kus­ta har­hau­tuu luu­le­maan kan­na­ta­jien­sa etua ylei­sek­si eduk­si kuin män­nä vuo­sin Osuus­kau­pan hal­lin­to­neu­vos­to konsanaana.

    Vaik­ka kyl­lä minä mie­luum­min asui­sin Loh­jal­la kuin Jako­mäes­sä. Ei tai­da vaan kan­nat­taa, jos ei sit­ten pala­ta puo­li vuo­si­sa­taa taaksepäin.

    Google Eart­his­ta voi käy­dä tsek­kaa­mas­sa, miten asia on hoi­det­tu euroop­pa­lai­sis­sa met­ro­po­leis­sa, vaik­ka­pa Köpik­ses­sä. Kyl­lä on Tans­kan kes­kus­ta­lais­pii­reis­sä kirot­tu, kun muu­ta­man kilo­met­rin pääs­sä pää­kau­pun­gis­ta maat on pitä­nyt jät­tää pel­to­vil­je­lyyn, kun asu­tus on kes­kit­ty­nyt rato­jen var­sil­le. Mihin kato­si­vat odo­te­tut miljoonat? 

    Ehkä asun­to­jen osta­jien taskuihin.

    Oikeas­sa Van­ha­nen on sii­nä, että asun­not ovat aivan lii­an kal­lii­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Oma­ko­ti­ta­lon saa Turus­ta reip­paas­ti alle sadan tuhan­nen, kun sel­lai­nen hin­ta Nur­mi­jär­vel­lä on kau­kai­nen haa­ve. Vede­tään rata Nur­mi­jär­vel­le ja hin­nat nouse­vat enti­ses­tään. Aika har­val­la muu­al­ta muut­ta­val­la on varaa edes Nur­mi­jär­ven nykyi­siin­kään hintoihin.

    Joka tapauk­ses­sa Van­ha­nen saat­taa hyvin­kin onnis­tua haa­li­maan lisä-ääniä. Nur­mi­jär­vel­lä kunn­na kuu­lui­sin asu­kas sen sijaan ei tai­da enää herät­tää pel­käs­tään myön­tei­siä ajatuksia.

  6. Mar­kus sanoi:

    Maan arvon­nousu ei tuo­ta tilil­le rahaa pen­niä­kään ennen kuin ne on myy­ty. Sen takia uudet radat mak­sa­te­taan tosia­sias­sa asun­non osto­hin­nan yhteydessä.”

    Mitä enem­män asun­to­ja teh­dään näin, sen hal­vem­mik­si ne tule­vat osta­jal­le. Nyt­hän asun­not ovat kal­lii­ta, kos­ka nii­tä ei rii­tä kai­kil­le haluk­kail­le. Perim­mäi­nen syy uusien asun­to­jen kor­kei­siin hin­toi­hin on kui­ten­kin raken­nus­yh­tiöi­den ahneus, kuten YIT:n Lep­pä­suon tapauk­ses­sa nähdään.

    Jos rai­de­lii­ken­ne oli­si edul­li­sem­paa, mark­ki­na­ta­lou­des­sa se näkyi­si myös hin­noit­te­lus­sa. Tänä vuon­na Hesa­ris­sa oli uuti­nen, että Hki-Lah­ti ‑oiko­ra­dan ansios­ta kas­va­nee­seen lii­ken­ne­mää­rään lisä­tään juna­vuo­ro­ja, ja sen seu­rauk­se­na radan tap­pio KASVAA 50%:lla.”

    VR:n peri­mil­lä lipun­hin­noil­la ja sil­lä, mitä VR ilmoit­taa lii­ken­nöin­tin­sä kan­nat­ta­vuu­dek­si, ei ole mitään teke­mis­tä radan raken­nus­kus­tan­nus­ten kans­sa. VR:n aiheut­ta­mis­ta ongel­mis­ta pääs­tään sal­li­mal­la juna­lii­ken­teen kil­pai­lu niil­lä yhteys­vä­leil­lä, joi­ta VR väit­tää kannattamattomiksi.

  7. Mar­kus: “Maan arvon­nousu ei tuo­ta tilil­le rahaa pen­niä­kään ennen kuin ne on myy­ty. Sen takia uudet radat mak­sa­te­taan tosia­sias­sa asun­non osto­hin­nan yhteydessä.”

    Rahat saa­daan kyl­lä jo ennen var­si­nais­ta asun­non ostoa. Jo val­mis­te­lu­vai­hees­sa tai vii­meis­tään sit­ten kun kaa­va on val­mis tule­vien asun­to­jen kor­kea hin­ta siir­tyy suo­raan kaa­voi­te­tun maan hin­taan. Raken­nut­ta­jat mak­sa­vat siis käy­vän hin­nan jo raken­nusu­ra­kan hank­kies­saan (aina­kin, jos kil­pai­lu­tus on hoi­det­tu oikein).

    Olen Osmon kans­sa samaa miel­tä sii­tä, että Län­si­met­ron kor­kea hin­ta on vain seu­raus­ta toi­vot­to­man myö­häi­ses­tä toteu­tuk­ses­ta. Se, että täl­lai­nen sum­ma kan­nat­taa kai­kes­ta huo­li­mat­ta mak­saa, on ymmär­tääk­se­ni vah­va merk­ki toi­mi­van rai­de­lii­ken­teen tär­key­des­tä. Ei kai sii­tä muu­ten kan­nat­tai­si maksaa?

  8. Muu­ten hyvä, mut­ta kor­kea hin­ta on kyl­lä met­ron omi­nai­suus, vaik­ka se että se on pak­ko teh­dä maan alle sitä nos­taa­kin. Täy­se­ris­tet­ty rata junal­la joka ei kään­ny, nouse eikä las­ke, ja joka tar­vit­see sei­sak­keen tai pysä­kin sijaan ase­mat, on vaan kallista.

    Ja kun ne ase­mat on kal­lii­ta, niin nii­tä on har­vas­sa, eli ne hou­kut­ta­vat vähem­män mat­kus­ta­jia ja suu­rin osa mat­kus­ta­jis­ta tuo­daan ase­mal­la bus­sil­la. Eli kumi­pyö­rä­lii­ken­ne ei niin kovin pal­jon vähe­ne, eli pääs­töt eivät laske…

    Van­ha­sen tapa niput­taa kaik­ki met­ron heik­kou­det rai­de­lii­ken­teen heik­kouk­si yleen­sä on idioot­ti­mais­ta popu­lis­mia sii­nä kuin työ­paik­ko­jen haja­si­joit­ta­mi­nen­kin. Täs­tä­kin huo­li­mat­ta, Hel­sin­gis­sä tuli­si miet­tiä met­ron kon­sep­ti koko­naan uusik­si, var­sin­kin jos ale­taan teke­mään uusia lin­jo­ja. Sen­kin voi sös­siä toteu­tuk­sel­la niin kuin min­kä muun­kin tahan­sa, mut­ta jon­kin­lai­nen pika­ra­tik­ka tun­tuu jous­ta­vam­mal­ta eli kus­tan­nus­te­hok­kaaml­ta rat­kai­sul­ta, kut­su­taan sitä sit­ten vaik­ka katu­met­rok­si ja maa­la­taan vau­nut oransseiksi.

  9. Ant­ti K: Kaik­ki hin­nat ovat kor­kei­ta, kos­ka yri­tyk­set ovat ahnei­ta ja halua­vat voit­to­ja. Samoin kaik­ki hin­nat ovat mata­lia, kos­ka kulut­ta­jat ovat ahnei­ta ja halua­vat mak­saa kai­kes­ta vähän.

  10. tpyy­luo­mal­le:

    Kor­kea hin­ta on kaik­kien nopei­den rai­de­lii­ken­ne­rat­kai­su­jen ongel­ma. Jos rataa ei eris­te­tä muus­ta lii­ken­tees­tä, ei sil­lä voi kovin lujaa pääs­tel­lä. Sitä en ymmär­rä, mikä tekee met­roa­se­mas­ta kal­lis­ta. Esi­mer­kik­si Kulos­aa­ren sei­sa­ke ei ole kal­lis, siis itse sei­sa­ke. Sii­hen liit­tyy tie­tys­ti ali­kul­ku­tun­ne­li moot­to­ri­tien ali, mut­ta se pitäi­si olla, oli kul­ku­neu­vo mikä hyvänsä. 

    Espoon met­ron yli­hin­ta tulee pal­jas­tu­maan, kun sitä ver­ra­taan aika­naan Sipoon met­ron hin­taan. Vuo­saa­ren met­ro ei ymmär­tääk­se­ni myös­kään tul­lut lain­kaan niin kal­liik­si kuin Espoon metro.

  11. Sitä en ymmär­rä, mikä tekee met­roa­se­mas­ta kallista.”

    Täs­sä yksi selitys:

    http://www.kaupunkiliikenne.net/sivukisko.html

    Tpyy­luo­man ehdot­ta­ma koko met­ron kon­sep­tin uusik­si­miet­ti­mi­nen eri­tyi­ses­ti Töö­lön “met­ron” osal­ta ei oli­si ollen­kaan huo­no aja­tus, eikä vält­tä­mät­tä lii­an myöhäistäkään.

  12. Kor­kea hin­ta on kaik­kien nopei­den rai­de­lii­ken­ne­rat­kai­su­jen ongel­ma. Jos rataa ei eris­te­tä muus­ta lii­ken­tees­tä, ei sil­lä voi kovin lujaa päästellä.”

    Met­ron huip­pu­no­peus on tie­tääk­se­ni 80km/h ja kes­ki­no­peus rei­lu 40km/h. Eli se mikä kau­pun­ki­lii­ken­ne-etäi­syyk­sil­lä syö aikaa on pysäh­dyk­set. Huip­pu­no­peus on jon­ne­kin Kehä III saak­ka jok­seen­kin irre­le­vant­tia, pait­si jos aje­taan ohi ase­mis­ta niin kuin lähi­ju­nil­la. Sii­nä vai­hees­sa kun juna on kiih­ty­nyt johon­kin 160km/h se on jo kul­ke­nut tois­ta kilo­met­riä ja pysäh­dyk­seen menee sama matka.

    Jos hae­taan suu­ria (>100km/h) huip­pu­no­peuk­sia, niin sit­ten kaar­re­sä­de kas­vaa, eris­tys­tar­ve kas­vaa, jne. eli tulee kal­liik­si. Mäke­län­ka­dul­la kul­kee muus­ta lii­ken­tees­tä eris­tet­ty kau­pun­ki­ra­ta, jon­ka ainoa ongel­ma on että lii­ken­ne­va­loe­tuu­det puut­tuu ja pysäk­ke­jä on puo­let liikaa.

    Esi­mer­kik­si Kulos­aa­ren sei­sa­ke ei ole kal­lis, siis itse sei­sa­ke. Sii­hen liit­tyy tie­tys­ti ali­kul­ku­tun­ne­li moot­to­ri­tien ali, mut­ta se pitäi­si olla, oli kul­ku­neu­vo mikä hyvänsä.”

    Suo­sit­te­len kat­so­maan tuo­ta Spot­tun lin­kit­tä­mää kuvaa. Jos juna joka­ta­pauk­ses­sa pysäh­tyy ase­mal­la, niin mitään syy­tä teh­dä ali­kul­ku­ja ei ole. Kun­han se juna on juri­di­ses­ti ratikka.

    Lisää aihees­ta kuvien kera, esim. http://jlf.fi/f20/2881-helsingin-tulevaisuuden-metrohankkeet-kevytmetrona/
    Minul­la on mie­les­sä jotain sel­lais­ta kuin tuo Sneltram.

  13. Kaik­ki hin­nat ovat kor­kei­ta, kos­ka yri­tyk­set ovat ahnei­ta ja halua­vat voittoja.”

    Point­ti­ni oli, että rai­de­lii­ken­ne ei ole se teki­jä joka nos­taa asun­to­jen hin­nat jär­jet­tö­mäl­le tasol­le. Sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että rai­de­lii­ken­nea­se­man ympä­ris­tös­sä maan arvo nousee niin­kin pal­jon, että sil­lä voi­daan rahoit­taa itse raide.

  14. Pää­mi­nis­te­ri epäi­lee, riit­tää­kö ratoi­hin rahaa. Esi­mer­kik­si hän ottaa Espoon met­ron tol­kut­to­man hin­nan ja vähäi­sen hyö­dyn pääs­tö­jen vähentäjänä.”

    Eikös se sit­ten mak­sa tol­kut­to­mas­ti kun jokai­ses­sa Espoo­lais­per­hees­sä on kak­si autoa joil­la aje­taan _kaikki_ yli 500 met­rin siir­ty­mät? Liik­kuu­ko län­si­väy­läl­lä aamui­sin sei­so­vat auto­jo­not ilmaiseksi?

    Mie­les­tä­ni erit­täin hyvä kirjoitus.

  15. Ykkö­nen on Meri­jär­vi. Siel­lä ei ole pal­jon mui­ta kuin kepu­lai­sia, jot­ka kuu­lu­vat erää­seen uskon­lah­koon. Val­tuus­to­kin on ollut ja lie­nee vie­lä­kin umpi­ke­pu­lai­nen. On sel­vää, että että tuo väki ei “anna ilmi” toi­si­aan epä­re­hel­li­syy­des­tä. Ja epä­re­hel­li­syys voi­daan saar­na­ta pois jo tule­va­na sunnuntaina.

    Raa­he on 2. alin. Siel­lä on kah­ta väkeä: vasu­rei­ta ja lah­ko­lai­sia. Ilmei­ses­ti he ovat kil­van puhu­neet pee­tä toi­sis­taan, kun Raa­he on noin alhaalla.

    Hel­sin­ki on huo­nol­la sijal­la tie­ten­kin tur­ku­lais­ten vuoksi 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.