Vielä pienaseista

Tuli­pa mel­koi­nen kes­kus­te­lu käsia­sei­den pane­mi­ses­ta luk­ko­jen taak­se. Täs­sä oli myös muu­ta­ma aika hyvä puheen­vuo­ro, jois­ta yri­tän teh­dä yhteenvedon.

Ongel­mal­le on teh­tä­vä jotain. Nämä kou­luam­pu­mi­set tule­vat saa­maan seu­raa­jia, kos­ka leh­dis­tö tekee näis­tä kah­jois­ta san­ka­rei­ta. Sik­si on teh­tä­vä jotain sil­le, että ampu­maur­hei­lun nimis­sä kuka tahan­sa, jol­la ei ole rikos­re­kis­te­riä, saa ongel­mit­ta luval­li­sen aseen.

Minus­ta­kin ei voi olla perus­tel­tua, että polii­si ei saa tie­tää haki­jan mie­li­sai­rau­des­ta. Olin aika­naan aloit­teel­li­nen sii­tä, että lää­kä­rin tulee ilmoit­taa viran­omai­sil­le, jos poti­las ei pys­ty enää aja­maan tur­val­li­ses­ti autoa. Samoin perus­tein minus­ta polii­sin tulee saa­da ase­lu­paa har­ki­tes­saan tie­tää sel­lai­sis­ta poti­laan ter­vey­teen liit­ty­vis­tä sei­kois­ta, jot­ka oli­si­vat este aseen hank­ki­mi­sel­le. Hal­li­tus aikoo tätä kai­ke­ti esit­tää, mut­ta se EI pois­ta ongel­maa. Poti­laan skit­so­fre­nia tulee tätä kaut­ta polii­sin tie­toon, mut­ta luon­ne­häi­riöt tai omi­nai­suus, jota kut­sut­tiin ennen psy­ko­pa­tiak­si ja nyt kai sosio­pa­tiak­si, ei tule kuin satun­nai­ses­ti hoi­to­jär­jes­tel­män pii­riin, kos­ka nämä eivät hakeu­du hoi­toon, vaan salaa­vat tau­tin­sa. Nämä psy­ko­paa­tit ovat täs­sä se olen­nai­nen ryh­mä. Toi­nen ryh­mä ovat kak­si­suun­tai­sen mie­lia­la­häi­riö (maa­nis-depres­sii­vi­suus), joka yleen­sä puh­ke­aa vas­ta, kun kou­lu­ter­vey­den­huol­to on teo­rias­sa­kin päättynyt. 

Sik­si pitää kek­siä jotain muu­ta. Ampu­maur­hei­lun har­ras­ta­jien kan­nat­tai­si olla asias­sa aloit­teel­li­sia eikä väit­tää, ettei mitään voi eikä tar­vit­se teh­dä. Sil­lä asen­teel­la ei menesty.

Mones­sa Euroo­pan maas­sa ampu­mi­nen on sal­lit­tua vain tur­val­li­sil­la ja valo­tuil­la ampu­ma­ra­doil­la, jois­sa aseet myös usein säi­ly­te­tään. Tämä tie­tys­ti mak­saa, mut­ta muis­sa mais­sa tämä on kat­sot­tu osak­si har­ras­tuk­sen kus­tan­nus­ta. Kau­pun­ki-Suo­mes­sa, jos­sa val­tao­sa suo­ma­lai­sis­ta asuu, tämä oli­si jär­jes­tet­tä­vis­sä koh­tuu­kus­tan­nuk­sin, mut­ta on pak­ko myön­tää, että maa­seu­dul­la tämä oli­si han­ka­laa. Kau­pun­geis­sa kan­nat­tai­si toi­mia niin, että ampu­ma­ra­ta omis­taa aseen sii­nä mis­sä kei­la­hal­li pallon.

Kes­kus­te­lus­sa tuo­tiin esil­le mie­les­tä­ni kak­si raken­ta­vaa ehdo­tus­ta: joko uusi, nuo­ri ampu­maur­hei­lun har­ras­ta­ja saa tuek­seen jok­si­kin aikaa, vaik­ka­pa parik­si vuo­dek­si, men­to­rin, joka ohjaa hän­tä har­ras­tuk­seen ja säi­lyt­tää – tai antaa tämän ampua men­to­rin omal­la aseel­la. Toi­nen vaih­toeh­to on, että ensim­mäi­sek­si hen­ki­lö­koh­tai­sek­si aseek­si anne­taan ilma­pis­too­li. Ruu­tia­seen sai­si vas­ta, kun on har­ras­ta­nut ilma­pis­too­liam­mun­taa tarpeeksi.

Mikä on tarpeeksi? 

Se voi­si perus­tua joko aikaan – vaik­ka­pa kol­me vuot­ta – tai ampu­ma­tu­lok­seen. Minus­ta jäl­kim­mäi­nen on parem­pi, kos­ka tule­va olym­pia-ampu­ja voi­si ede­tä nopeam­min kuin sun­nun­tai­har­ras­ta­ja. Mut­ta kos­ka asia ei kuu­lu minul­le, alan har­ras­ta­jat esit­tä­köön kantansa.

Jos  alan har­ras­ta­jat ovat sitä miel­tä, että nämä uhrit mei­dän on vain hyväk­syt­tä­vä – sel­lais­ta­kin blo­geil­la­ni esi­tet­tiin – he häviä­vät koko väittelyn.

 

126 vastausta artikkeliin “Vielä pienaseista”

  1. Ampu­maur­hei­li­jal­le:

    Minul­la ei ole mitään itse ampu­maur­hei­lua vas­taan. Suo­mes­sa on vain sel­lai­nen outo tapa, että jos sanot jos­tain asias­ta jotain nega­tii­vis­ta, olet sitä vas­taan koko­nai­suu­des­saan ja jos kan­na­tat jotain, kan­na­tat sitä aina ja ehdoit­ta, etkä näe sii­nä mitään nega­tii­vi­sia piirteitä. 

    Olen sano­nut, ettei kivää­ri- ja hau­lik­koa­sei­din ampu­ma­ra­ta sovi tii­viin asu­tuk­sen kes­kel­le aiheut­ta­man­sa melu­hai­tan vuok­si ja olen sitä miel­tä edelleen.

  2. Tämä hin­ta on lii­kaa. Jos ampu­ma­har­ras­ta­jat ovat poik­ki­te­loin kaik­keen — voi­daan koko har­ras­tus lopet­taa. Yhteis­kun­ta ei mene­tä mitään.

  3. Jos minun oli­si jaet­ta­va kym­me­nen käsia­set­ta joko A kym­me­nel­le valit­se­mal­le­ni hen­ki­löl­le, jois­ta jokai­sen on sai­ras­tet­ta­va skit­so­fre­ni­aa, tai B kym­me­nel­le satun­nai­sel­le hen­ki­löl­le, jois­ta kenel­lä­kään ei saa olla psy­koot­tis­ta sai­raut­ta, valit­si­sin tavan A.

  4. http://www.spreekillers.org/

    Täs­sä tau­lu­kos­sa pitäi­si val­lit­se­van tant­ta­kraat­ti­sen vii­sau­den mukaan olla ylie­dus­tet­tui­na sel­lai­set maat, jois­sa hyvin pukeu­tu­van mie­hen asuun kuu­luu tuli­voi­mai­nen ase. Kui­ten­kaan näin ei näy­tä ole­van. Miksi?

  5. Tur­han­ai­kais­ta vou­ho­tus­ta koko ampu­ma­har­ras­tus! Jos on pak­ko sitä har­ras­taa, niiin eikö ilma­pys­syt riitä?!?
    Ei kai Suo­men tar­vit­se mikään Jenk­ki­lä eli vil­li län­si olla — vaik­ka ame­rik­ka­lai­suut­ta niin ylei­ses­ti kri­tii­kit­tä ihaillaankin.
    Eli tur­hat pys­sy­lei­kit pois!

  6. Onko parem­pi että seu­raa­va kah­jo käyt­tää­kin lai­ton­ta 9mm puo­li­au­to­maat­ti pis­too­lia, jon­ka lip­paa­seen mah­tuu 15 panos­ta… tai metaanipommia.

    Se tar­ve tap­paa näyt­tää ole­van melkoinen

    Jotain tart­tis teh­dä, kyl­lä… rat­kai­sua ongel­maan etsi­sin yhteis­kun­nan asenteista.

    Tiu­kem­pi ase­la­ki oli­si sii­tä hyvä, että se suo­je­li­si ase­har­ras­ta­jia sekä met­säs­tä­jiä kai­ken­mail­man hih­hu­leil­ta, jois­ta kaik­ki ei ammu aseil­la ===> http://plaza.fi/ajassa/kolinaa-panuhuoneesta/

  7. Tulee tyh­mää teks­tiä, kun asias­ta ei Osmo sel­väs­ti­kään oikein ymmärrä… 

    Sosio­paat­ti ei salaa mitään, kos­ka hänel­lä ei ole mitään salat­ta­vaa. Sosio­pa­tia ei ole mikään sai­raus, jon­ka voi­si sala­ta. Sosio­paat­ti ei tun­ne itse­ään sai­raak­si, vaan itse asias­sa ter­veem­mäk­si ja vah­vem­mak­si kuin muut. Sosio­pa­ti­aa ei voi myös­kään miten­kään havai­ta mis­sään nor­maa­lis­sa kou­lu­ter­vey­den­huol­los­sa. Hän on usein lah­ja­kas, ulos­päin­suun­tau­tu­nut ja mani­pu­loi­va, ei kiusat­tu, vaan usein kiusaaja. 

    Ihmi­set voi­vat olla ihan oikeas­ti paho­ja ja viha­ta mui­ta. Ikään kuin se oli­si unoh­tu­nut. Auvi­nen ja Saa­ri oli­vat ehkä äärim­mäi­sen nar­sis­ti­sia ja jos­sain mää­rin depres­sii­vi­siä, mut­ta eivät vält­tä­mät­tä var­si­nai­ses­ti sosio­paat­te­ja puhu­mat­ta­kaan, että he oli­si­vat olleet mielisairaita.

  8. Jos alan har­ras­ta­jat ovat sitä miel­tä, että nämä uhrit mei­dän on vain hyväk­syt­tä­vä – sel­lais­ta­kin blo­geil­la­ni esi­tet­tiin – he häviä­vät koko väittelyn. 

    Sil­lä väit­te­lyn häviä­mi­sel­lä ei tai­da olla kovin pal­joa mer­ki­tys­tä. Polii­ti­kot kerää­vät nyt jaos­sa ole­vat irto­pis­teet ennen kuin kal­mot ker­keä­vät kyl­me­ne­mään ja kiel­tä­vät kaik­ki aseet. Siis kaik­ki sel­lai­set aseet joi­ta kes­kus­tan perus­kan­nat­ta­ja ei käy­tä. Maam­me tus­kin tulee sen tur­val­li­sem­mak­si mut­ta maa­tam­me joh­ta­vat vasem­mis­to­lai­set hoblo­foo­bi­kot, jul­ki­suus­riip­pu­vai­set irto­pis­tei­den keräi­li­jät ja muut hys­tee­ri­set ämmät (tämä mää­rit­te­ly ei rii­pu suku­puo­les­ta) saa­vat täyttymyksensä. 

    Seu­raa­vaa pamaus­ta odotellessa.

    Muu­ten, Kale­vi Sor­sa on sano­nut kirjassaan:

    Hyvin­voin­ti­val­tion suu­ri ris­ki on sii­nä itses­sään. Kun val­tio ottaa yhä useam­mal­la alu­eel­la vas­tuun kan­sa­lai­sen elä­mäs­tä, huo­leh­tii hänes­tä keh­dos­ta hau­taan, huo­leh­tii toi­meen­tu­los­ta, liik­ku­mi­ses­ta, työs­tä, kou­lu­tuk­ses­ta, ter­vey­des­tä ja mis­tä kai­kes­ta, niin se samal­la vapaut­taa yksi­lön sitou­tu­mas­ta yhtei­söön­sä — ja täl­löin menet­tää pal­jon niin yksi­lö kuin yhtei­sö­kin… Monet koke­vat yhteis­kun­nan vas­tuun­o­ton sig­naa­lik­si yksi­löl­le vas­tuus­ta vapau­tu­mi­ses­ta… Hyvää tar­koit­ta­va­kin lain­sää­dän­tö — ja usein vie­lä hyviä tulok­sia­kin tuot­ta­va lain­sää­dän­tö — tuo usein muka­naan seu­rauk­sia, joi­ta ei aavis­tet­tu eikä mis­sään tapauk­ses­sa tavoiteltu. 

    Oli­si­ko tämä äärim­mäi­sen vali­tet­ta­va tapaus juu­ri nii­tä ennal­ta aavis­ta­mat­to­mia seurauksia?

  9. Kou­lu­kiusaa­mi­ses­ta

    Mur­haa­jam­me oli kou­lu­kiusat­tu, joka tap­poi luok­ka­to­ve­rei­taan. Mie­les­tä­ni nyt oli­si sopi­vaa panos­taa kou­lu­lais­ten empa­tia­ky­vyn kas­vat­ta­mi­seen kon­kreet­ti­sil­la esi­mer­keil­lä sii­tä, min­kä­lai­siin hen­ki­siin ongel­miin kou­lu­kiusaa­mi­nen voi joh­taa. Jat­ku­va kiusaa­mi­nen muo­vaa iden­ti­teet­tiä ja aiheut­taa häpe­ää ja vah­van usko­muk­sen kiusa­tul­le, että hänes­sä on oikeas­ti jota­kin mui­ta huo­nom­paa. Äärim­mil­lään se voi joh­taa jopa itse­mur­haan tai kroo­ni­seen masennukseen.

    Haluai­sin kuul­la taas ope­tet­ta­van (kris­til­lis­tä) aja­tus­ta sii­tä, että jokai­nen ihmi­nen on arvo­kas ja kau­nis, kos­ka on ihmi­nen, ei menes­tyk­sen kaut­ta tai sen kaut­ta kuin­ka halut­tua seu­raa on. Mikään mie­len­ter­veys­työ ei voi täyt­tää mei­dän tar­vet­tam­me tul­la hyväk­sy­tyk­si sel­lai­si­na kuin olem­me. Jokai­nen tera­peut­ti on täs­sä mie­les­sä vain mak­set­tua seu­raa. Rak­kaus vain voi muut­taa. Koke­mus sii­tä että on ole­mas­sa edes yksi ihmi­nen joka tun­tee sinut ja halu­aa tun­tea sinut aut­tai­si var­mas­ti jo pit­käl­le. Yksin ei kukaan kestä.

  10. Aina on ollut niin sotien jäl­keen, että polii­si on voi­nut myön­tää asee­nos­to­lu­van ja ‑kan­to­lu­van omal­la har­kin­nal­laan. Jopa on ollut niin, että poliit­ti­ses­ti epä­va­kais­sa olo­suh­teis­sa esim. 1970-luvul­la polii­si myön­si “ase­lu­pia” sen perus­teel­la, että hir­vi taik­ka poro saat­taa juos­ta ase­lu­van ano­jan auton alle, ja näin tar­vit­seen pie­nois-aset­ta lopet­taak­seen kitu­van eläimen.

  11. Mar­ti­na Aaltonen, 

    Kiusaa­mis­his­to­riat ovat hyvin ris­ti­rii­tais­ten ker­to­mus­ten varas­sa sekä Auvi­sen että Saa­ren tapauksissa. 

    Nämä muu­ten eivät pitä­neet itse­ään miten­kään huo­nom­pi­na, vaan nime­no­maan parem­pi­na ja “ylem­pi­nä”. Kan­nat­taa hie­man lukea taus­to­ja ennen­kuin niin kovas­ti kiin­nit­tyy johon­kin tiet­tyyn syy­hyn. Kiusaa­mi­ses­ta on tul­lut nyt kes­to­suo­sik­ki joka vai­vaan. Ikä­vä ilmiö, mut­tei nyt sen­tään jouk­ko­teu­ras­tuk­sia aiheu­ta. Sitä­kään ei sano­ta ääneen, että kiusa­tuk­si jou­tu­vat ovat epä­miel­lyt­tä­viä tapauk­sia ikä­to­ve­rei­den näkö­kul­mas­ta jo alun perin. Kuka­pa rei­lua ja kivaa kave­ria kiusaisi?

    Hyvin har­va uskal­taa näis­tä väki­val­ta­pe­leis­tä olla mitään miel­tä. Nel­jää vii­meis­tä tap­pa­jaa yhdis­ti kui­ten­kin väki­val­ta­pe­lit parem­min kuin mikään muu asia, jos suku­puo­li jäte­tään huomiotta.

  12. Ihme jut­tu, että mis­sään ei syi­tä poh­dit­taes­sa ole tul­lut vas­taan vah­vem­man val­ta ja vah­vem­man val­lan väärinkäyttäminen. 

    Ovat­ko vah­vem­man val­lan alla tai jär­jes­tel­män puris­tuk­ses­sa ole­vat ihmi­set niin väsy­nei­tä, että eivät jak­sa rea­goi­da netissä.

  13. Cati­li­na,

    Pak­ko­hoi­to­van­geis­ta suu­ri osa sai­ras­taa para­noi­dis­ta skit­so­fre­ni­aa. Eli ennen tap­pa­mis­taan ovat koke­neet uhkaa ava­ruu­des­ta, kuul­leet ääniä ym. Rapus­sa­ni asui aikoi­naan skit­so, joka sei­soi aina vah­ti­mas­sa ovel­la met­su­ri­ky­pä­rä pääs­sä ja pesä­pal­lo­mai­la kädes­sä. Käsia­se oli­si var­mas­ti kel­van­nut myös. 

    Para­noi­di­nen skit­so­fre­ni­aa monin­ker­tais­taa väki­val­tai­sen käyt­täy­ty­mi­sen ris­kin. Läh­tei­tä löy­tyy helposti. 

    Eli mitä­hän höpä­jät? En usko, että olet psy­kiat­ri niin kuin edel­li­ses­sä ket­jus­sa annoit ymmär­tää tai sit­ten pro­voi­let tääl­lä ajanvietteeksi.

  14. Jos kysees­sä oli­si het­ken vas­toin­käy­mi­ses­tä seon­nees­ta yksi­lös­tä joka äkki­pi­kais­tuk­sis­saan vetää lähim­mäi­sen­sä muka­naan pel­kän epä­toi­von ja romah­duk­sen het­kel­lä ymmär­täi­sin vie­lä sen että kei­no­ja rajoit­ta­mal­la ja rau­hoit­tu­mi­sai­kaa anta­mal­la tapah­tu­nut voi­tai­siin estää mut­ta jos pysäh­dy­tään ajat­te­le­maan asi­aa niin jos joku kehit­tää kuu­den vuo­den ajan itsel­leen synk­kää ja sys­te­maa­tis­ta mis­sio­ta viha­ta ja tap­paa niin voi­daan­ko kuvi­tel­la ettei­kö hän löy­täi­si sii­hen kei­no­ja vaik­ka yksi käsia­se­luok­ka rajat­tai­siin­kin pois ulot­tu­vil­ta. Syk­syä 2002 voi­daan muistella.

    Ja mitä tulee ampu­ma­ra­ta­säi­ly­tyk­sen autuu­teen niin jos hen­ki­lö on kehit­tä­nyt itsel­leen tuon mis­sion niin jää­kö hän enää nou­dat­ta­maan radal­la­kaan lakia ja säi­lyt­tä­mään aset­tan­sa siel­lä mis­sä sen pitää oikein olla. Vai käy­kö vain niin että vim­man ensim­mäi­sek­si uhrik­si vali­koi­tuu kor­kein­taan radan valvoja.

  15. Sitä­kään ei sano­ta ääneen, että kiusa­tuk­si jou­tu­vat ovat epä­miel­lyt­tä­viä tapauk­sia ikä­to­ve­rei­den näkö­kul­mas­ta jo alun perin. Kuka­pa rei­lua ja kivaa kave­ria kiusaisi?”

    Mikäs älyn­vä­läys tämä nyt oikein oli? Kuka tahan­sa voi jou­tua kiusa­tuk­si: sii­nä on aika lail­la kyse ihan tuu­ris­ta­kin. Itse asias­sa mel­kein jokais­ta yri­te­tään tes­ta­ta här­nää­mäl­lä. Nii­den koh­dal­la här­nää­mi­nen voi muut­tua kiusaa­mi­sek­si, jot­ka joten­kin pal­kit­se­vat här­nää­jän esi­mer­kik­si suut­tu­mal­la tai pil­lah­ta­mal­la itkuun. 

    Jo pik­ku­lap­set teke­vät tuo­ta: jos äiti pal­kit­see hän­tä pure­van lap­sen par­kai­se­mal­la, niin lap­ses­ta se on kiva leik­ki ja äitiä yri­te­tään nau­raen pur­ra yhä uudes­taan ja uudes­taan, jot­ta saa äidis­tä irti sen haus­kan äänen.

  16. Osmo hyvä, olet­ko unoh­ta­nut met­säs­tä­jät? He tar­vit­se­vat asei­ta, ei nii­tä voi heil­tä kieltää.
    Hir­vi­ki­vää­rin / hau­li­kon osto­lu­van saa­mi­nen lie­nee lupa­me­net­te­lyl­tään saman­moi­nen kuin pis­too­lil­la, samoin säi­ly­tys. Eli mik­si kes­kit­tyä ainoas­taan pie­niin pis­too­lei­hin, niil­lä ei suur­ta tuhoa saa aikaiseksi..
    Toki tuol­lai­nen pik­ku­pis­too­li on help­po talou­del­li­ses­ti­kin hom­ma­ta, ja sikä­li olen samaa miel­tä että ilma­pis­too­li­kin riit­täi­si ampu­ma­har­ras­tuk­seen, aina­kin aluksi. 

    Mut­ta mut­ta, vaik­ka kuin­ka kiel­let­täi­siin pis­too­lit ja ran­gais­tai­siin sel­lai­sen hal­lus­sa­pi­dos­ta, ei se näi­tä hul­lu­ja estäi­si. Jos on val­mis tap­pa­maan kyl­mä­ve­ri­ses­ti usei­ta luok­ka­to­ve­rei­taan, on myös val­mis hom­maa­maan “pimeän aseen” esim. Tal­lin­nas­ta, kiin­ni­jää­mi­sen uhal­la­kin. Suo­mes­sa­kin nii­tä on tarjolla.

    Ja ennen­kuin ale­taan syyl­lis­tä­mään sota­pe­le­jä, inter­net­tiä, väki­val­tai­sia tv-ohjel­mia ja nyky­ajan suo­ri­tus­pai­nei­ta, pitäi­si miet­tiä miten olem­me saa­neet tämän yhteis­kun­nan ajet­tua täl­lai­seen jamaan ja miten täs­tä pää­see pois. Kiel­loil­la, rajoi­tuk­sil­la ja asioi­den peit­te­lyl­lä ei saa­vu­te­ta mitään ter­veh­dyt­tä­vää, vaan aje­taan autoa syvem­mäl­le suohon.

  17. Var­sin asial­li­nen artik­ke­li. Täy­tyy myön­tää että yllä­tyin posi­tii­vi­ses­ti muis­taes­sa­ni aiem­mat Soi­nin­vaa­ran ampu­ma­ra­ta-aihei­set kir­joi­tuk­set, jois­ta olin sil­loin ais­ti­vi­na­ni yleis­tä asevastaisuutta.

    Men­to­roin­ti oli­si mie­les­tä­ni jär­ke­vin rat­kai­su aloit­te­le­vien ampu­ma­har­ras­ta­jien osal­ta. Säi­ly­ty­son­gel­ma hoi­tui­si näp­pä­räs­ti ja mikä vie­lä tär­keäm­pää, men­to­ri oppi­si tun­te­maan aloit­te­li­jan hyvin osa­tak­seen puol­taa tai olla puol­ta­mat­ta aloit­te­li­jan ase­lu­paa ja sen jatkamista.

    Lis­taan­pa vie­lä muu­ta­man muun ehdo­tuk­sen joil­la ase­käy­tän­tö­jä voi­si paran­taa. Pos­ta­sin samat aiem­min myös HS-sivus­tol­le jos joku nyt asi­aa ihmettelee.

    1. Pidem­pi (vähin­tään puo­len, mie­lel­lään parin vuo­den) “koe­ai­ka” uudel­le ampu­jal­le ennen­kuin saa hank­kia oman aseen
    2. Ei lupia sotilas/viranomaisaseita mat­ki­viin .22 pis­too­lei­hin vaan vain vähem­män sek­sik­käi­siin oikei­siin tarkkuusaseisiin
    3. Lää­kä­rin­tar­kas­tus ja psy­ko­lo­gi­set tes­tit pakollisiksi
    4. Pakol­li­set haastattelut
    5. Vähin­tään kah­den hen­ki­lön suo­si­tuk­set (suo­sit­te­li­joil­le sank­tiot mikä­li suo­si­tel­tu tört­töi­lee, vähin­tään ei sai­si jat­kos­sa toi­mia suosittelijana)
    6. Ei lupia “ram­boa­sei­siin” vaan vain todel­li­siin tark­kuus- ja met­säs­tys­a­sei­siin. Esim. met­säs­tys­a­seek­si riit­tää pult­ti­luk­ko­ki­vää­ri (max 5 patr lipas) ja kak­si­piip­pui­nen hau­lik­ko, ei räy­hä­köi­tä pump­pu­hau­li­koi­ta tai puoliautomaatteja.
    7. Aseet säi­ly­tet­tä­vä aina luki­tuis­sa kaa­peis­sa ja osiin purettuina
    8. Viran­omai­sil­le oikeus pis­to­tar­kas­tuk­sin var­mis­taa että koh­taa 7 noudatetaan
    9. Lupa­vi­ran­omai­sil­le pää­sy luvan­ha­ki­jan terveystietoihin
    10. Tap­pa­mi­sel­la uhkai­lu you­tu­bes­sa tai mis­sä­ta­han­sa syy lupien peruuttamiseen
    11. Kaik­ki muu­kin vas­tuut­to­muut­ta ilmen­tä­vä käyt­täy­ty­mi­nen syy lupien evää­mi­seen tai peruuttamiseen
    12. Kor­keam­mat ikä­ra­jat itse­näi­seen aseen­kä­sit­te­lyyn (erit­täin tiuk­ka seu­la kou­lu­lais­ten koh­dal­la, lisä­suo­sit­te­li­joi­ta, pidem­pi koe­ai­ka, muu­ta näyt­töä jne)
    13. “Asea­jo­kort­ti” tut­kin­toi­neen pakol­li­sek­si kai­kil­le ampujille
    14. Todel­li­nen har­ras­tusak­tii­vi­suu­den seu­ran­ta uudel­le ampu­jal­le ensim­mäis­ten vuo­sien aika­na, tämä ehto­na mää­rä­ai­kai­sen luvan uudistamiselle/muuntamiselle tois­tai­sek­si voi­mas­sa ole­vak­si. Suo­sit­te­li­joi­den jutut­ta­mi­nen osak­si prosessia.
    15. Ase­lu­van hin­nan korot­ta­mi­nen (vält­tä­mä­tön yllä­mai­nit­tu­jen asioi­den rahoittamiseksi)
    16. Lupa­vi­ran­omai­sel­le har­kin­ta­oi­keus olla myön­tä­mät­tä lupaa ilman eril­lis­tä perus­tet­ta eli pel­käs­tään sen tun­teen poh­jal­ta ettei hen­ki­lö sovi aseen­hal­ti­jak­si. Näis­sä tapauk­sis­sa pää­tök­ses­tä mah­dol­li­ses­ti valit­ta­van luvan­ha­ki­jan tapaus käsi­tel­täi­siin sisä­mi­nis­te­riön ase­hal­lin­to­yk­si­kös­sä jon­ka asian­tun­ti­jat teki­si­vät lopul­li­sen pää­tök­sen asiasta.

  18. Riit­ta,

    Tar­koi­tin jat­ku­vaa kiusaa­mis­ta siis, en satun­nais­ta härnäämistä. 

    Sii­hen vali­koi­tu­vat koh­teek­si ne, jot­ka eivät osaa syys­tä tai toi­ses­ta suo­jau­tua. Usein kiusat­tu on syr­jäy­ty­nyt hie­man taval­la tai toi­sel­la ja ei osaa ikä­to­ve­rei­den käyttäytymiskoodeja. 

    Kiusaa­mi­nen on vuo­ro­vai­ku­tus­ta kuten kaik­ki ihmis­ten väli­nen toi­min­ta. Ei todel­la­kaan ole sat­tu­maa, kei­tä kiusa­taan ja ket­kä ovat kiusaa­jia. Itse­kin oikeas­taan sanot samoin. Itkuun pil­lah­ta­va poi­ka on altis koh­de, samoin hän joka on heti nyr­kit pys­tys­sä ja ikään kuin naurettava. 

    Efek­tiä saat­taa tehos­taa jokin ulko­näön tai vaa­te­tuk­sen poik­kea­va piir­re, mut­ta yksin syy uhriu­tu­mi­seen sel­lai­nen ei ole.

  19. Eri­kois­tun psy­kiat­ri­aan. Toi­mies­sa­ni jul­ki­ses­sa viras­sa annan lausun­to­ja psy­kiat­rian eri­koi­sa­lan puo­les­ta. Minul­la on vir­ka­vel­vol­li­suus antaa näi­tä lausuntoja.

    Tun­nen myös ystä­vi­nä usei­ta skit­so­free­nik­ko­ja, ja hoi­ta­nut hei­tä olen sato­ja. En ole vain jos­kus rapus­sa näh­nyt yhtä. 

    Sat­tu­mal­ta olen työs­ken­nel­lyt myös val­tion mie­li­sai­raa­las­sa, enkä ole vie­lä tavan­nut käsi­tet­tä “pak­ko­hoi­to­van­ki”. Jos van­ki on mie­li­sai­ras, hänet hoi­de­taan psy­kiat­ri­ses­sa van­ki­sai­raa­las­sa, Annek­ses­sa, ja hän on van­ki. Jos taas psy­kiat­ri­nen poti­las on TEO:n mää­rä­mä­nä kri­mi­naa­li­po­ti­laa­na Van­has­sa Vaa­sas­sa tai Niu­vas­sa, tai ihan taval­li­ses­sa­kin sai­raa­las­sa, hän on potilas.

    Tois­te­taan siis lause:

    Jos minun oli­si jaet­ta­va kym­me­nen käsia­set­ta joko A kym­me­nel­le valit­se­mal­le­ni hen­ki­löl­le, jois­ta jokai­sen on sai­ras­tet­ta­va skit­so­fre­ni­aa, tai B kym­me­nel­le satun­nai­sel­le hen­ki­löl­le, jois­ta kenel­lä­kään ei saa olla psy­koot­tis­ta sai­raut­ta, valit­si­sin tavan A.”

  20. Täs­sä kiusaa­mi­ses­ta alan gurun Dan Olweuk­sen mukaan: 

    Ylei­ses­ti kuvi­tel­laan, että kiusaa­mi­nen joh­tuu jos­tain ulkoi­ses­ta poik­kea­vuu­des­ta. Kiusaa­mi­sen todel­li­sia syi­tä on kui­ten­kin etsit­tä­vä kiusat­tu­jen per­soo­nal­li­suu­des­ta. Kiusat­tu lap­si on yleen­sä varo­vai­nen, herk­kä, hil­jai­nen ja kou­lus­sa yksi­näi­nen. Eten­kin kiusa­tut pojat ovat usein fyy­si­ses­ti hei­kom­pia kuin ikätoverinsa. 

    Kiusa­tut voi­daan jakaa kah­teen ryh­mään: pas­sii­vis­ten ja pro­vo­ka­tii­vis­ten kiusat­tu­jen ryh­mä. Pas­sii­vi­set kiusa­tut ”lähet­tä­vät” ympä­ris­töl­leen sig­naa­le­ja sii­tä, että he ovat pelok­kai­ta ja epä­var­mo­ja yksi­löi­tä, jot­ka eivät uskal­la puo­lus­tau­tua. Kiusat­tu­jen tun­to­merk­ke­jä ovat ahdis­tu­nei­suus, epä­var­muus, nega­tii­vi­nen käsi­tys itses­tä sekä stres­saan­tu­nei­suus. Kiusat­tu on alun perin usein eris­täy­ty­nyt ja syr­jään­ve­täy­ty­nyt, jota kiusaa­mi­nen vahvistaa. 

    Pro­vo­soi­val­le kiusa­tul­le on omi­nais­ta aggres­sii­vi­suus ja ahdis­tu­nei­suus. Hän on yleen­sä lyhyt­jän­nit­tei­nen ja hänel­lä voi olla kes­kit­ty­mi­son­gel­mia kou­lus­sa. Pro­vo­soi­va uhri käyt­täy­tyy siten, että saa kou­lu­to­ve­rin­sa ärsyyn­ty­mään ja her­mos­tu­maan. Hän voi olla sekä mui­den kiusaa­ma että kiusaa­ja itse. 

    Useim­mi­ten kiusat­tu ei ole ulko­nai­ses­ti miten­kään poik­kea­va. Tie­tyt ulkoi­set teki­jät, kuten liha­vuus, änky­tys, kar­sas­tus, oma­pe­räi­nen vaa­te­tus, ärsyt­tä­vät eleet ja niin edel­leen saat­taa kui­ten­kin lisä­tä kiusa­tuk­si tule­mi­sen riskiä. ”

    On minus­ta käsit­tä­mä­tön myyt­ti tämä: kiusa­tuk­si voi tul­la kuka tahan­sa. Ei voi! Kiusaa­jien kir­jo sen sijaan on pal­jon run­saam­pi, lähes jokai­nen lap­si voi aina­kin pas­sii­vi­ses­ti kiusa­ta hihit­te­le­mäl­lä taustalla.

  21. Vuon­na 2002 Myyr­man­nis­sa Myyr­mäes­sä n. 20 vuo­tias opis­ke­li­ja sur­ma­si pom­mil­laan muis­taak­se­ni 8 ihmis­tä ja haa­voit­ti n. 80 kaup­pa­kes­kuk­ses­sa olijaa.

    Täs­tä tapauk­se­sa onkin oltu hil­jaa. Kuin­ka­han kävi noil­le 80 haa­voit­tu­neel­le. Media­kaan ei ole asias­ta sen koom­min kom­men­toin­tut. Ei ollut räjäyt­tä­jäl­lä luval­lis­ta eikä luva­ton­ta käsia­set­ta käsis­sään. Käyt­ti yleis­tä tie­toa jon­ka oli saa­nut lail­li­sis­ta lähteistä.

    Pis­too­lit on pien­tä ver­rat­tu­na sii­hen, kun pom­me­ja ryh­dy­tään räjäyt­tä­mään jul­ki­sil­la paikoilla.

  22. Se voi­si perus­tua joko aikaan – vaik­ka­pa kol­me vuot­ta – tai ampu­ma­tu­lok­seen. Minus­ta jäl­kim­mäi­nen on parem­pi, kos­ka tule­va olym­pia-ampu­ja voi­si ede­tä nopeam­min kuin sunnuntaiharrastaja.”

    Niin, olin yksi tuon ilma-aseen esit­tä­jis­tä eli har­ras­tu­nei­suu­den toden­ta­mi­ses­ta vaik­ka­pa noin.

    Tulos ei ole oikein hyvä todis­te, kos­ka joku aina pää­see äkkiä “mää­rä­tyl­le tasol­le” eikä sii­tään kehi­ty. Kyl­lä aika ja har­ras­tuk­sen mää­rä yleen­sä on parem­pi. Se seu­loo pois ne toi­sek­si pahim­mat. Pahim­pia­han ei seu­lo mikään seu­la eivät­kä he seu­laan — täs­sä tapauk­ses­sa seu­raan — hakeu­du­kaan. Aika on sii­tä­kin hyvä, että “seu­lan” väel­lä on aikaa kat­soa aiko­muk­sia ja samal­la kan­nus­taa ja valmentaa.

    Jos joku osoit­taa lah­jak­kuut­ta, hän voi ampua val­vo­tuis­sa olois­sa ihan lail­li­ses­ti vaik­ka val­men­ta­jan ruu­tia­seel­la. Tämä on sikä­li­kin perus­tel­tua, että ilma­pis­too­liam­mun­ta on aika lail­la eri laji kuin ruu­tia­seil­la ammut­ta­vat ja jos jäl­kim­mäi­sis­sä aikoo menes­tyä, pitää lajiin pääs­tä koh­ta­lai­ses­sa ajas­sa kiinni.

    Tuo men­to­ri on peri­aat­tees­sa oikein hyvä mut­ta käy­tän­nön toteu­tus voi olla vai­keam­pi jut­tu. Toi­sek­si en pidä ihan rei­lu­na sitout­taa jotain hen­ki­löä toi­sen har­ras­tuk­seen. Voi­pa syn­tyä “ammat­ti­men­to­rei­ta­kin”, jot­ka säi­lyt­tä­vät aset­ta rahas­ta tmv. ja saat­ta­vat lätis­tä men­to­roi­ta­van­sa puo­les­ta mitä sattuu.

    Miten tahan­sa, kyl­lä joku koh­tuul­li­nen kont­rol­li pis­too­lin saa­mi­seen on pai­kal­laan. Ei sitä kos­kaan mikään asial­li­nen taho ole vas­tus­ta­nut­kaan. Kont­rol­lia ei ole vain har­joi­tet­tu vaik­ka laki sal­lii sen jo. Tämä pitää polii­sin ja polii­tik­ko­jen­kin tun­nus­taa eikä pae­ta uuden lain taak­se. Se vas­ta kar­ku­ruut­ta on mei­dän sisäministeriltämme. 

    Pit­kien asei­den koh­dal­la met­säs­tä­jän­tut­kin­to on jo hyvä kont­rol­li­vä­li­ne. Ei sitä saa läpi ilman aitoa intoa ja paneu­tu­mis­ta. Sano­taan­ko, että se on vai­van­näöl­tään ja vaa­ti­vuu­del­taan ver­rat­ta­vis­sa suu­rin piir­tein hen­ki­lö­au­ton ajo­kor­tin suorittamiseen.

    (Hyvin näyt­tää sil­lä puo­lel­la oppi men­neen peril­le. Tänä­kin syk­sy­nä olin jah­dis­sa ja hem­me­tin hyvin pojat käyt­täy­tyi­vät pau­kut­ti­mi­neen. Sitä varo­vai­suut­ta teroi­te­taan niin pal­jon että näyt­tää men­neen sel­käy­ti­meen. Met­säs­tys­puo­lel­la on sitä men­to­roin­tia­kin: isät ja van­hem­mat kave­rit opet­ta­vat jo omak­si tur­val­li­suu­dek­seen sitä asial­lis­ta tapaa. Ja sii­hen sitä on sit­ten luot­ta­mi­nen kun sei­sot ven­to­vie­rai­den pojan­kos­sien hau­li­kon kan­ta­mal­la. Jos­ta sit­ten tulee­kin mie­lee­ni “ase­kort­ti” ei-met­säs­tä­jil­le. Sie­täi­si­kö har­ki­ta erää­nä vaihtoehtona?)

    Toi­nen assii: Aamu­leh­des­sä oli har­vi­nai­sen popu­lis­ti­nen ja asia­vir­hei­tä vil­je­le­vä pää­kir­joi­tus aihee­seem­me. Ote:

    Vii­me mar­ras­kuus­sa Joke­las­sa Pek­ka-Eric Auvi­nen mur­ha­si ihmi­siä Sig Sau­er ‑merk­ki­sel­lä käsia­seel­la. Tiis­tai­na Mat­ti Juha­ni Saa­ri levit­ti kuo­le­maa aseel­la, joka toden­nä­köi­ses­ti oli saman­tyyp­pi­nen, 22-kalii­pe­ri­nen Walt­her-pis­too­li. Ne ovat tehok­kai­ta, läpäi­sy­ky­kyi­siä ja nopei­ta aseita.

    Ne ovat yksin­ker­tai­ses­ti lii­an tehok­kai­ta ja nopei­ta kenen­kään käsiin. 

    Walt­her P22 ei ole sar­ja­tu­lia­se, mut­ta sil­lä voi ampua 10 pat­ruu­naa nopeu-del­la joka ei juu­ri jää jäl­keen sar­ja­tu­les­ta. Nor­maa­li­jär­jel­lä on vai­kea ymmär­tää mitä asial­lis­ta sel­lai­sel­la aseel­la teh­dään. Sii­hen saa ostaa lisä­va­rus­tee­na laser­täh­täi­men. Mikä har­ras­tus edel­lyt­tää lasertähtäintä?”

    Oli­si hyvä tie­tää, että tehol­taan nämä mai­ni­tut aseet ovat siel­tä aivan kaik­kein hei­koim­mas­ta pääs­tä. Pie­ni kalii­be­ri, ja lyhyt piip­pu -> heik­ko läpäi­sy. Tuli­no­peus on se, mikä itse­la­taa­val­la aina on. 

    Laser taas oli asia­ton veto. Ja asian­tun­te­ma­ton. Pitäi­si kau­his­tel­la ennem­min vaik­ka sitä, että tus­sa­rei­hin saa pal­jon päte­väm­piä valo­pis­te­täih­täi­miä “mai­to­kau­pas­ta”. Lase­ria­han ei käy­te­tä esi­mer­kik­si prac­tical-ammun­nas­sa, kos­ka se on täh­täi­mek­seen keh­no: jos pis­te ei ole koh­tees­sa, ei näe mis­sä se har­hai­lee ja koh­dis­ta­mi­nen on vai­ke­aa. Mut­ta laser kuu­los­taa vaa­ral­li­sel­ta jos­ta­kin toi­mi­tuk­sen pimus­ta. Sii­tä, joka aamu­pa­la­ve­ris­sa kat­soo tie­tä­mät­tään lase­rin pis­tet­tä pomon­sa lase­ro­soit­ti­mes­ta. Se on noin 1:1 sama lai­te kuin laser­täh­täin mut­ta väri­maa­il­mas­sa ja sit niin­ku mua­to­kie­les on nii­ku silee sna­dis­ti eroo, niin­ku tiätsä…

    Ja jos pää­kir­joi­tuk­sen laa­ti­ja oli­si tien­nyt, miten teho­ton pie­nois­pis­too­li on, oli­si hän vas­ta kau­his­tu­nut­kin sii­tä tun­ne­kyl­myy­des­tä, jota sur­maa­jan on täy­ty­nyt tois­tu­vas­ti ja leh­tie­to­jen mukaan kym­me­nin lau­kauk­sin osoit­taa. (Tämän hyvin huo­non tehon tie­dän sii­tä, mitä maa­lais­pen­nut aina jou­lun alla näki­vät. Aina se ei ollut las­ten kat­sel­ta­vaa mut­ta kun pil­lit­ti aikan­sa äiti­muo­rin hel­mois­sa niin ei jää­nyt nii­tä trau­mo­ja. Eivät­kä ne olleet sil­loin 60-luvul­la edes muodissa…)

    Nyt toi­mit­ta­ja siis ereh­tyy mai­nit­se­maan sur­mat aseen syyk­si ja hel­poik­si teh­dä noil­la aseil­la. Sii­nä koh­dis­tuu syyt­tä­vä sor­mi myös polii­siin, jos­ta voi­daan tuon perus­teel­la sanoa, että myön­tä­vät löy­säs­ti lupia tehok­kail­le aseil­le. Vaa­ral­li­sil­le aseil­le kyl­lä­kin, sitä aseet vaan ovat.

  23. Osmo, onko sinul­la jon­kin­lai­nen sokea pis­te kou­lu­kiusaa­mi­sel­le? Vai etkö jos­tain perus­tel­lus­ta syys­tä usko mie­li­pi­tei­siin joi­den mie­les­tä seli­tys näil­le tapauk­sil­le löy­tyy sii­tä että vuo­sia rää­kät­ty ja pahas­ti kiusat­tu ihmi­nen lopul­ta­kin päät­tää antaa takaisin?

    Hesa­ri­kin otsi­koi että Saa­ri oli tut­ta­vien mie­les­tä kiusat­tu ja syr­jäy­ty­nyt, ja Hesa­ri otsi­koi että reh­to­rin mie­les­tä mitään kiusaa­mis­ta ei ole ollut. Pari viik­koa aikai­sem­min, kun Myl­ly­pu­ron ala-asteel­ta alkoi lap­sia pois­tua lii­an kiusaa­mi­sen takia, reh­to­ri siel­lä tote­si (Hesa­rin mukaan) kiusaa­mi­ses­ta että “se on van­hem­pien näkökulma”.

    Minus­ta pitäi­si vaka­vas­ti har­ki­ta sitä, että täs­sä rat­kai­su löy­tyy ihan muul­ta suun­nal­ta kuin ase­la­kien muokkaamisesta.

  24. En ole sano­nut kou­lu­kiusaa­mi­ses­ta mitään. On ennen aikais­ta yli­pään­sä sanoa mitään niis­tä syis­tä, jot­ka joh­ti­vat Saa­ren elä­män raiteiltaan.

    Tot­ta kai on puu­tut­ta­va ongel­man syi­hin, mut­ta esi­mer­kik­si kaik­kea kou­lu­kiusaa­mis­ta ei maa­il­mas­ta saa kos­kaan koko­naan pois­te­tuk­si. Sik­si on puu­tut­ta­va myös ulko­puo­li­sil­le koi­tu­viin seurauksiin.

    Tämä oli laa­jen­net­tu itse­mur­ha. Suo­mes­sa teh­dään noin tuhat itse­mur­haa vuo­des­sa. Suu­ri osa teki­jöis­tä on nuo­ria mie­hiä. Mies­ten itse­mur­hien mää­rä on vähen­ty­nyt vuo­des­ta 1990 huo­mat­ta­vas­ti. Jotain mie­len­ter­vey­den alal­la menee siis myös parem­paan suuntaan.

  25. Eli­na

    Kiusat­tu lap­si on yleen­sä varo­vai­nen, herk­kä, hil­jai­nen ja kou­lus­sa yksinäinen.”

    Var­mas­ti tie­tyt piir­teet vai­kut­ta­vat vah­vas­ti­kin sii­hen, kei­tä kiusa­taan. Mut­ta ei kai se oikeu­ta kiusaa­mis­ta miten­kään. Herk­kä lap­si on siis sekä altis kiusa­tuk­si jou­tu­mi­sel­le, että todel­li­ses­sa vaa­ras­sa saa­da sii­tä vaka­via seu­rauk­sia — kos­ka on herk­kä ja kokee asiat vah­vas­ti! Ne jot­ka ehkä tar­vit­si­si­vat taval­lis­ta enem­män tukea, nujer­re­taan. Täs­sä­kin pätee var­mas­ti jon­kin näköi­nen lumi­pal­loe­fek­ti, jos kiusaa­mi­nen saa­daan lop­pu­maan ajois­sa, niin lap­si ei syr­jäy­dy taval­la, joka taas kan­nus­tai­si kiusaamiseen.

  26. Eli­na kirjoitti:
    “…kiusa­tuk­si jou­tu­vat ovat epä­miel­lyt­tä­viä tapauk­sia ikä­to­ve­rei­den näkö­kul­mas­ta jo alun perin.”

    Ja:
    “Usein kiusat­tu on syr­jäy­ty­nyt hie­man taval­la tai toi­sel­la ja ei osaa ikä­to­ve­rei­den käyttäytymiskoodeja.”

    Itse olen kyl­lä sitä miel­tä, ettei poik­kea­vuus ja käyt­täy­ty­mis­koo­dien osaa­mat­to­muus (vää­rän­merk­ki­set lenk­ka­rit?) kui­ten­kaan mis­sään tapauk­ses­sa sai­si oikeut­taa aina­kaan fyy­si­sen kos­ke­mat­to­muu­den rik­ko­mis­ta. Kyl­lä kou­lui­hin pitäi­si sen ver­ran jär­jes­tys­tä saa­da ettei yhden­kään lap­sen tar­vit­si­si elää päi­vit­täi­ses­sä väki­val­lan pelos­sa. Ei vaik­ka oli­si kuin­ka poikkeava.

  27. Hyvin har­va uskal­taa näis­tä väki­val­ta­pe­leis­tä olla mitään miel­tä. Nel­jää vii­meis­tä tap­pa­jaa yhdis­ti kui­ten­kin väki­val­ta­pe­lit parem­min kuin mikään muu asia, jos suku­puo­li jäte­tään huomiotta.”

    Asia­han on nyt niin, että tämän ikä­ryh­män mies­puo­li­sis­ta suo­ma­lai­sis­ta nii­tä har­ras­taa sel­vä enem­mis­tö. Elä­män­kat­so­muk­ses­ta riip­pu­mat­ta, tun­ne­vam­mai­suu­des­ta riip­pu­mat­ta, poliit­ti­sis­ta näke­myk­sis­tä riip­pu­mat­ta, kou­lu­kiusat­tuu­des­ta riip­pu­mat­ta, ampu­ma­har­ras­tuk­ses­ta riip­pu­mat­ta. En nyt ala kai­va­maan tilas­to­ja enkä tie­dä onko nii­tä koot­tu­kaan, mut­ta omas­ta koke­muk­ses­ta­ni voin sanoa, että pelaa­jien pro­sent­tio­suus nuo­ris­ta on lähem­pä­nä sataa kuin nol­laa. Joten jos men­nään sil­le lin­jal­le, että tap­pa­jia yhdis­ti­vät “väki­val­ta­pe­lit parem­min kuin mikään muu asia”, niin suu­rin piir­tein yhtä hyvin voi­daan sanoa, että esi­mer­kik­si veden juo­mi­nen, ilman hen­git­tä­mi­nen, suo­men kie­len puhu­mi­nen (tms.) yhdis­ti tap­pa­jia “parem­min kuin mikään muu asia”.

  28. maa­tam­me joh­ta­vat vasem­mis­to­lai­set hoblofoobikot”

    Puhu­taan­ko nyt siis Suo­mes­ta? Samas­ta Suo­mes­ta, jos­sa me muut­kin asum­me? Mit­kä kaik­ki hal­li­tuk­ses­sa ole­vat puo­lu­eet täyt­tä­vät tämän mää­ri­tel­män? Vai joh­de­taan­ko maa­ta salai­ses­ti hal­li­tuk­sen ulkopuolelta?

    Vaka­va­si ottaen: väi­te, että asei­ta vas­tus­ta­vat ovat vasem­mis­to­lai­sia ja kan­nat­ta­jat oikeis­to­lai­sia, on hyvin pelot­ta­va. Saman­lai­sia käsi­tyk­siä esi­tel­lään yleen­sä vain ase­fa­naa­tik­ko­jen omil­la sivuil­la. Yksi sel­kä­kar­vat pys­tyyn nos­tat­ta­va sel­lai­nen on tämä: http://guns.connect.fi/gow/petepai3.html

  29. Eli­nal­le:

    En ymmär­rä mitä ajat takaa kiusaa­mis­kom­men­teil­la­si. Onko siis kiusat­tu­jen syy, että hei­tä kiusa­taan? Eikö vika ole­kaan sii­nä, että joku kiusaa eli naut­tii toi­sen ihmi­sen pahoin­pi­te­lyn (hen­ki­nen ja tai fyy­si­nen) tuo­mis­ta näen­näi­sis­tä ja tai suo­ris­ta eduista.

    Jat­kuu­ko sama uhri­pe­räi­nen syyl­lis­tä­mi­nen myös aikuis­ten maa­il­mas­sa mm. työpaikkakiusaamisessa?

    Onhan se sinän­sä tot­ta, että kuka tahan­sa ei vali­koi­du kiusa­tuk­si. Entä sit­ten. Miten se liit­tyy mil­lään taval­la sen enem­pää Auvi­seen kuin Saa­reen­kaan. Minä vali­tet­ta­vas­ti ymmär­rän var­sin hyvin Auvi­sen ja Saa­ren kos­toa, jos niis­sä oli kysy­mys kou­lu­kiusaa­mi­sen joh­dos­ta syn­ty­neis­tä trau­mois­ta (“trau­mois­ta”). Täy­sin sii­tä riip­pu­mat­ta miten he ovat mah­dol­li­ses­ti vali­koi­tu­neet mah­dol­li­sen kou­lu­kiusaa­mi­sen uhreiksi. 

    Huo­mau­tan myös ettei ymmär­tä­mi­nen tar­koi­ta hyväksymistä.

    Itse vuo­sia kes­tä­nees­tä kiusaa­mi­ses­ta jotain tie­tä­vä­nä ja itse­ni kal­tai­sia pas­sii­vi­sia kiusat­tu­ja tun­te­va­na tie­dän miten me pas­sii­vi­set kil­tik­si kas­va­te­tut yliys­tä­väl­li­set ihmi­set kerääm­me pas­kaa kon­tol­lem­me kun­nes se mal­ja sit­ten osal­la meis­tä kuo­huu yli pahem­man kautta. 

    Omal­la koh­dal­la ala-aste­kiusaa­mi­nen lak­ka­si vali­tet­ta­vas­ti vas­ta sit­ten kun hak­ka­sin sen pahim­man kun­din pala­sik­si mal­jan pet­täes­sä. Joku tuli väliin ja pelas­ti sen tyy­pin hen­gen, sitä ennen opet­ta­jat eivät välit­tä­neet koko asias­ta lain­kaan ja sit­ten­kin sur­kut­te­li­vat ainoas­taan tuo­ta ensia­puun kär­rät­tä­vää piinaajaa. 

    Kyl­lä me puhuim­me jo sil­loin 70-luvul­la epä­toi­voi­si­na aikuis­ten välin­pi­tä­mät­tö­myy­den var­jos­sa, että oli­si­pa pis­too­li niin pää­si­si päl­kä­häs­tä. Onnek­si ei ollut ja onnek­si meis­tä ei kukaan ollut niin nyr­jäh­tä­nyt, että oli­si moi­seen ryhtynyt.

    Näin aikui­se­na en todel­la­kaan ymmär­rä sitä edel­leen Suo­mes­sa yleis­tä vähät­te­lyä mil­lä kou­lu­maa­il­mas­sa suh­tau­du­taan kiusaa­mi­seen peit­täen asioi­ta kou­lun mai­net­ta var­jel­lak­seen ja sitä ymmär­tä­mät­tö­myyt­tä muka perin­teen nojal­la mil­lä mm. Hel­sin­gis­sä on yri­tet­ty puo­lus­taa häpe­ään perus­tu­via ns. kou­lu­kas­ta­jai­sia vai mil­lä nimel­lä noi­ta sal­lit­tu­ja kiusaa­mis­päi­vä oikein kut­su­taan­kaan, jois­sa anne­taan se vies­ti kou­lun ja aikuis­ten tahol­ta, että kiusaa­mi­nen on hubaa hauskaa.

  30. Mar­ti­na Aal­to­sel­le ja Kiusatulle, 

    Jon­kin ilmiön val­ta­vir­ras­ta poik­kea­va ana­lyy­si, ei vält­tä­mät­tä ota sii­hen mitään arvot­ta­vaa kan­taa. Pyrin ole­maan neut­raa­li, mut­ta aihe on sel­lai­nen, että kuu­li­joi­den on vai­kea olla. 

    Eivät kiusa­tut omi­nai­suuk­siin­sa ole syy­päi­tä. Sen sijaan van­hem­mat hyvin­kin usein ovat. Kiusa­tut ovat pää­sään­töi­ses­ti yli­suo­jel­tu­ja lap­sia, joil­la on heti äiti tai isä selän taka­na, kun joku vie hiek­ka­laa­ti­kol­la lapion kädes­tä. Tämä sit­ten jat­kuu kou­luiäs­sä, kun vas­ta­puo­len pelaa­ja vie jal­ka­pal­lon jne. Lap­si ei pää­se kehit­tä­mään mitään omia suo­ja­me­ka­nis­me­ja, vaan saa itku­rai­va­rei­ta pie­nim­mis­tä­kin vas­toin­käy­mi­sis­tä tai vetäy­tyy täy­sin kuo­reen­sa, sem­min­kin kun huo­maa ole­van­sa ei-toivottu. 

    Kos­ka lap­sia ei kos­kaan voi pakot­taa pitä­mään (niin­kuin ei ketään muu­ta­kaan) kenes­tä­kään, niin van­hem­pien vas­tuul­la on kas­vat­taa lap­ses­ta kes­tä­vä, oikeu­den­mu­kai­nen ja sosi­aa­li­ses­ti pys­ty­vä. Minus­ta ikä­to­ve­rei­ta on täy­sin epä­rei­lua syyt­tää syr­ji­mi­ses­tä, jos joku ei sopeu­du joukkoon. 

    Aktii­vi­sil­la kiusaa­jil­la on oma proble­ma­tiik­kaan­sa, mut­ta ei sii­tä täs­sä enem­pää, kos­ka ilmei­ses­ti he eivät ole kui­ten­kaan kiusat­tu­ja ampu­neet, vaan nime­no­maan nämä kiusa­tut tai “kiusa­tut”.

    Saa­ren ja Auvi­sen tapauseks­sa ker­to­muk­set kiusaa­mi­ses­ta ovat niin ris­ti­rii­tai­set, että vai­kut­tai­si kysees­sä ole­van vain syr­jin­tä. Syr­jin­tä­kin on mui­ta lii­an syyl­lis­tä­vä sana, kos­ka tot­ta kai näis­tä tyy­peis­tä jotain vas­ten­mie­lis­tä on huokunut. 

    Saar­ta vie­lä tut­ki­taan, mut­ta Auvi­sen omis­sa net­ti­teks­teis­sä mikään ei vii­tan­nut kiusaa­mis­ko­ke­muk­siin. Luu­li­si nyt jotain löy­ty­neen, jos se oli niin iso motii­vi. On myös huo­mat­ta­va, että Pet­ri Gerdt ei ollut kiusat­tu eikä myös­kään J‑P Kuk­ka. Eli seli­tyk­se­nä nyt vähän heik­ko, mut­ta aina eni­ten framilla

    En minä jak­sa uskoa, että se rei­lu ja kiva tyyp­pi teu­ras­taa ihmi­siä ja huu­taa netis­sä vihaa ja tuo­ret­ta ver­ta. Kyl­lä lähi­pii­ri vais­to­aa jotain kam­mot­ta­vaa, joka joh­taa eri­lai­siin puo­lus­tus­me­ka­nis­mei­hin. Saa­ri teloit­ti täy­sin kyl­mä­ve­ri­ses­ti maas­sa makaa­via ihmi­siä. Tus­kin nämä hänen “kiusaa­ji­aan” edes olivat. 

    Täl­lais­ta­ko ihmis­tä sit­ten oli­si pitä­nyt koh­del­la ystä­väl­li­ses­ti? Hyvä sanoa siel­tä ruu­dun takaa, kun tus­kin tun­sit­te häntä. 

    .

  31. Sam­po Teikari, 

    En suo­ral­ta kädel­tä usko, että väki­val­tai­sim­pia pele­jä pelaa “sel­vä enem­mis­tö”. Pele­jä kyl­lä pela­taan, mut­ta kyl­lä monet nuo­ret­kin koke­vat ne aivot pihal­le ‑räis­kin­nät epä­miel­lyt­tä­vi­nä tai eivät nyt vain ole nii­hin viehtyneitä. 

    Mikä saa usko­maan, että sel­vän enem­mis­tön mie­les­tä on haus­kaa teh­dä vir­tu­aa­li­ses­ti paloit­te­lu­mur­hia, rais­kauk­sia jne. Jos näin tosi­aan on, niin pulas­sa ollaan. Aina löy­tyy joku joka näis­tä saa virik­kei­tä. Pelit vie­lä eri ase­mas­sa kuin elo­ku­va-kau­hu, kos­ka peleis­sä pelaa­ja on aktii­vi­nen toi­mi­ja ja saa tyy­dy­tyk­sen­sä siitä. 

    Minul­la on siis nuo­ria poi­kia koto­na ja tun­nen hei­dän kave­ri­pii­ri­ään, joten tämä ei ollut mikään moraa­li­nen van­ha pii­ka ‑kom­ment­ti.

  32. teh­dä vir­tu­aa­li­ses­ti paloit­te­lu­mur­hia, rais­kauk­sia jne.”

    Kun hei­tel­lään täl­lai­sia kuvauk­sia pelien sisäl­löis­tä, niin tulee aina mie­leen, että nyt kir­joit­ta­ja panee mukaan vähän omiaan.

    Tuhan­sis­sa peleis­sä ammus­kel­laan, mut­ta “paloit­te­lu­mur­hat” ovat var­mas­ti hyvin har­vas­sa. Rais­kauk­sia taas ei tai­de­ta teh­dä yhdes­sä­kään “oikeas­sa” pelis­sä. (Vrt. oikei­ta kis­so­ja ei tape­ta “oikeis­sa” elo­ku­vis­sa, vaik­ka jos­sain kokeel­li­ses­sa tai­de-elo­ku­vas­sa tai­tei­li­ja kis­san mestaisikin.)

    Kes­kus­te­lua väki­val­ta­viih­teen ja pelien vai­ku­tuk­ses­ta oli­si pal­jon muka­vam­pi käy­dä, jos läh­det­täi­siin liik­keel­le yhtei­sel­tä faktapohjalta.

  33. Nykyi­nen käy­tän­tö on ilmei­ses­ti ollut aina­kin pai­koin pal­jon löy­sem­pi, kuin monet ovat luul­leet. Itse har­kit­sin ampu­ma­har­ras­tus­ta pari vuot­ta sit­ten, mut­ta jätin väliin, kun huo­ma­sin, että käy­tän­nös­sä seu­ran jäse­nyys ja sii­hen liit­ty­vä jat­ku­va har­joit­te­lu ja kil­pai­lu vei­si enem­män aikaa kuin mitä olin val­mis käyt­tä­mään. Ei tul­lut mie­leen­kään, että har­ras­tus oli­si ihan ilmoi­tus­asia ja luvan­saan­ti automaattinen.
    Toi­saal­ta oli­si syy­tä vält­tää ‘jotain on pak­ko teh­dä, tämä on jotain, siis­pä tämä on pak­ko teh­dä’ ‑logiik­kaa. Meil­lä on jo ihan tar­peek­si kal­lis­ta tur­val­li­suus­teat­te­ria, jos­sa koh­del­laan kaik­kia kan­sa­lai­sia hul­lui­na itsemurhapommittajina.

  34. Osmo: “Tämä oli laa­jen­net­tu itse­mur­ha. Suo­mes­sa teh­dään noin tuhat itse­mur­haa vuo­des­sa. Suu­ri osa teki­jöis­tä on nuo­ria miehiä.”

    Aamun Hesa­ris­sa joku Aka­te­mian tut­ki­ja kir­joit­ti­kin, että tätä tapaus­ta tuli­si tar­kas­tel­la itse­mur­hais­ku­na eli ter­ro­ris­mi­na. Ter­ro­rin mää­ri­tel­mä on toki epä­sel­vä, mut­ta läh­de­tään nyt tuos­ta liikkeelle.

    Pit­kään on puhut­tu “yhtei­söl­li­syy­des­tä” ja vaa­dit­tu sitä lisää. Yhtei­söl­li­syys ja natio­na­lis­mi ovat vai­keas­ti eros­sa pidet­tä­viä asioi­ta, mut­ta yhtei­söl­li­syys voi­daan näh­dä myös kuten USA:ssa, mis­sä kan­sa­lai­sia yhdis­tää ennen kaik­kea usko talou­del­li­sen hyvin­voin­nin kas­vat­ta­mi­seen. Tätä kut­su­taan kapi­ta­lis­mik­si, ja moni Suo­mes­sa­kin on tyy­ty­väi­se­nä myhäil­lyt Ame­ri­kan talous­krii­sin pahe­tes­sa näh­den sen entee­nä kapi­ta­lis­min tuholle.

    Mis­sä tahan­sa euroop­pa­lai­ses­sa mie­le­no­soi­tuk­ses­sa, joka koh­dis­tuu kapi­ta­lis­min iko­nei­hin (WTO, G8 jne.) tai yri­tyk­siin (Sel­la­field, For­tum, UPM, tur­kis­tar­haus jne.), joi­den arvioi­daan “tuhoa­van” ympä­ris­töä, syn­tyy mel­la­koi­ta. Yhtä­lail­la kaik­kien mel­la­koi­den kes­ki­pis­tee­nä ovat viher-vasem­mis­to­lai­set. Samal­la taval­la Suo­mes­sa työ­paik­ka­kiusaa­mi­nen on Euroop­pa­lais­ta huip­pu­ta­soa. Mitä isot edel­lä, sitä lap­set perässä.

    Osmo­kin eilen kir­joit­ti, että Englan­nis­sa on rodul­li­sia jän­nit­tei­tä, mis­tä joh­tuen ampu­ma-asein teh­ty rikol­li­suus on kas­vus­sa. Minä olen tääl­lä jo aiem­min­kin kir­joit­ta­nut, että viher-vasem­mis­to tukee maa­han­muut­toa, kos­ka enem­mis­tö maa­han­muut­ta­jis­ta äänes­tää ja aset­tuu ehdol­le vih­reis­sä tai vasem­mis­tos­sa. Uskal­lan väit­tää, että viher-vasem­mis­to­lai­nen ideo­lo­gia on tänä päi­vä­nä väki­val­tai­nen ja väki­val­taa ihan­noi­va. Suo­ma­lai­sis­sa­kin mie­le­no­soi­tuk­sis­sa nuo­ret ™ peit­tä­vät kas­von­sa pales­tii­na­hui­veil­la kuin Gazas­sa kon­saan. Pales­tii­na­lais-akti­vis­mi Suo­mes­sa pyö­rii pit­käl­ti Vasem­mis­to­lii­ton nuo­ri­so­jär­jes­tö­jen voimin. 

    Vas­ta­vuo­roi­ses­ti kapi­ta­lis­tin uhri on tyy­pil­li­ses­ti lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa ja työ­mail­la sat­tu­nut tur­ma, jos­sa teki­jä itsek­kääs­ti ja muis­ta piit­taa­mat­ta pitää kiin­ni omas­ta edus­taan. Näi­tä on luku­mää­räi­ses­ti enem­män, mut­ta ne hana­kas­ti tuo­mi­taan­kin läpi koko yhteis­kun­nan, kuten muis­tam­me Huo­pa­lah­den­tien ja Kon­gin­kan­kaan tapauksista.

    Kun ahdis­tu­nut nuo­ri yrit­tää pääs­tä takai­sin rai­teil­len, hän nojaa per­heel­tään, muil­ta auk­to­ri­tee­teil­ta tai kult­tuu­ris­taan saa­miin­sa arvoi­hin. Kau­ha­joen itse­mur­hais­ku­jen kal­tai­sia teke­vät myös isla­mis­ti­ter­ro­ris­tit, joi­den mie­les­tä vää­rä­us­kois­ten kuo­le­ma on hyväs­tä. Suo­ma­lai­sis­sa itse­mur­hais­kuis­sa on sama tee­ma vää­rä­us­koi­sis­ta. Suo­mes­sa uskon­non sijaan äiti-Gaia oikeut­taa lin­ko­la­lai­seen tyy­liin likvi­doi­maan väes­töä. Joke­lan jäl­keen kyl­mä­si lukea Lin­ko­lan haas­tat­te­lua, jos­sa hän sanoi, että ampu­ja tus­kin seu­ra­si hänen esi­merk­ki­ään, kos­ka uhre­ja oli kovin vähän. Lin­ko­la on puhu­nut samaa jo 40 vuot­ta ja sil­ti hän erään­lai­nen vih­reän­liik­keen kunniajäsen.

    Tämän päi­vän puo­lueis­ta viher-vasem­mis­to­lai­sil­la on eni­ten teh­tä­vää pro­fi­loi­tuak­seen irti mel­la­koin­neik­si äity­vis­tä mie­le­no­soi­tuk­sis­ta, tuo­mit­ta­va lait­to­mat iskut ja pahek­sut­ta­va kan­sa­lais­tot­te­le­mat­to­muut­ta. Omaa arvo­maa­il­maan­sa vie­lä sisäis­tä­mä­tön nuo­ri voi epä­toi­voi­se­na hakea tur­vaa väki­val­las­ta, jos poliit­ti­nen eliit­ti edes pei­tel­lys­ti hyväk­syy väkivallan. 

    Vih­reä lii­ke voi­si ottaa ensim­mäi­se­nä puo­lu­ee­na asian esil­le ja tode­ta, että kaik­kien ihmis­ten hen­ki on arvo­kas ja arvok­kaam­pi kuin luon­to. Ilmas­ton­muu­tos ei ole perus­te vähek­syä kenen­kään teke­mi­siä tai hen­keä. Nuo­ril­le voi­daan ker­toa, että luon­nos­sa hil­jen­ty­mi­nen on arvos­tet­ta­va tapa rau­hoit­tua, askeet­ti­suus voi olla hyve, mut­ta jos joku päät­tää elää toi­sin, se ei oikeu­ta min­kään­lai­seen agressioon.

  35. Eli­na,

    Kyl­lä suu­rin ris­ki­te­ki­jä sil­le, että jou­tuu kou­lus­sa kiusa­tuk­si on huo­no opet­ta­ja, joka ei kiusaa­mi­seen puu­tu. Omil­ta kou­lua­joil­ta­ni muis­tan nii­tä jämä­köi­tä opet­ta­jia, jot­ka totea­vat, että hei­dän luo­kal­laan ketään ei saa kiusa­ta ja sit­ten nii­tä, jot­ka alka­vat läs­syt­tää, ettei ole yhden vika jos kak­si tap­pe­lee. Ei ole vai­kea arva­ta, kum­mal­la asen­teel­la kiusaa­mi­nen saa­daan loppumaan.

    Se, että tie­tyt per­soo­nal­li­suu­den piir­teet ovat ylei­siä kiusa­tuik­si jou­tu­vil­la on var­mas­ti mie­len­kiin­toi­nen tut­ki­musai­he ja sii­tä saa var­mas­ti kivo­ja jul­kai­su­ja. On kum­min­kin pelot­ta­vaa, jos ammat­ti­kas­vat­ta­jat täl­lai­sis­ta tut­ki­mus­tu­lok­sis­ta päät­te­le­vät, että “se on oma (tai van­hem­pien) vika, jos kiusa­tuk­si jou­tuu” ja ettei heil­lä ole mitään vas­tuu­ta asi­aan. Kyl­lä se vika löy­tyy aikui­sis­sa, jot­ka eivät ope­ta lap­sia hyväk­sy­mään eri­lai­sia ihmisiä.

    Ei kaik­kien tar­vit­se tykä­tä kai­kis­ta, mut­ta se ei mil­lään taval­la oikeu­ta kiusaa­maan nii­tä, jois­ta ei tykkää.

    Osmo,
    en minä­kään usko, että kaik­kea kiusaa­mis­ta kos­kaan saa­daan koko­naan lop­pu­maan jo sii­tä­kään syys­tä, että jot­kut opet­ta­jat ovat täs­sä parem­pia kuin toiset.

  36. Cati­li­na,

    Yri­tin sanoa kor­rek­tim­min pyt­ty­van­ki. Tar­koi­tin pak­ko­hoi­toon mää­rät­ty­jä rikok­sen­te­ki­jöi­tä. Ymmär­sit varmasti. 

    Pyt­ty­van­geis­ta huo­mat­ta­val­la osal­la on para­noi­di­nen skit­so­fre­nia. Vii­mei­nen tapaus on tämä itse­ään Väi­nä­möi­sek­si luul­lut Kale­va­la-per­soo­na, joka var­mas­ti käsia­seel­la oli­si tyt­töys­tä­vän lisäk­si saa­nut vähin­tään isän hengiltä. 

    Itse­mur­ha­ris­ki on skit­so­free­ni­koil­la 40-ker­tai­nen muu­hun väes­töön nähden.(Lähde Kan­san­ter­veys­lai­tos, Han­ne­le Hei­lä). Tämä­kään ei siis hät­käh­dy­tä, täy­tyy­hän sinun tämä tietää. 

    Jut­tusi on suo­raan sanot­tu­na sen ver­ran pimeä, että minä en nyt täs­tä enem­pää kes­kus­te­le. Onnea erikoistumiseen!

  37. Onko parem­pi että seu­raa­va kah­jo käyt­tää­kin lai­ton­ta 9mm puo­li­au­to­maat­ti pis­too­lia, jon­ka lip­paa­seen mah­tuu 15 panos­ta… tai metaanipommia.”

    On täy­sin nau­ret­ta­vaa väit­tää, että nämä elä­mää peläs­ty­neet syr­jään­ve­täy­ty­jät tun­te­vat rikol­li­sia pii­re­jä, jois­ta saa noin vain ostet­tua mitä tahan­sa. Ensik­si pitäi­si olla kon­tak­te­ja. Miten sosia­li­sia tilan­tei­ta pel­kää­vä kave­ri hom­maa rikol­li­sia ystä­viä? Ei mitenkään.

    Ja jo pel­käs­tä­nä aseen vaa­ti­ma rahoi­tus voi tuot­taa ylit­se­pää­se­mät­tö­män esteen, sil­lä ymmär­tääk­se­ni lait­to­mat aseet ovat mel­ko hintavia.

    Mitä tulee oma­te­koi­siin pom­mei­hin, niin ne ovat huo­mat­ta­vas­ti epä­luo­tet­ta­vam­pia kuin kau­pas­ta oste­tut käsia­seet. Sel­lai­nen voi lasah­taa jo raken­nus­vai­hees­sa näpeil­le tai syty­tin voi pra­ka­ta tai räjäh­tää lii­an aikai­sin (ehkä­pä myös Ger­dil­lä kävi näin?), näi­tä pom­mi­mie­hiä on ihan Suo­mes­sa­kin räjäh­tä­nyt jo raken­nus­vai­hees­sa tai­vaan tuuliin.

    Lupa­käy­tän­nön tiu­ken­ta­mi­nen ei tar­koi­ta koko har­ras­tuk­sen kieltämistä.

  38. Osmo on täs­sä asias­sa minus­ta aivan oikeassa.

    Rea­li­teet­ti on nyt se, että ampu­ma-aseet koe­taan lii­an vaa­ral­li­sik­si. Itse pidän tätä kehi­tys­tä erit­täin vali­tet­ta­va­na, mut­ta jos ase­har­ras­ta­jat eivät halua kes­kus­tel­la kom­pro­mis­seis­ta, hei­dän har­ras­tuk­sen­sa tulee päät­ty­mään nopeasti.

    Se oli­si erit­täin ikä­vä asia mones­ta­kin syys­tä. Itse näen vapau­den — ja myös vapau­den omis­taa ase — itses­sään arvok­kaa­na asia­na. Sitä vapaut­ta täy­tyy kui­ten­kin joten­kin voi­da rajoit­taa sel­lais­ten yksi­löi­den koh­dal­la, joil­la on suu­ri ris­ki vahin­goit­taa mui­ta. Ja vaik­ka tämä ei täy­sin prag­maat­tis­ta ja tilas­tol­lis­ta päi­vän­va­loa kes­täi­si­kään, niin ajan hen­ki on nyt, että tämä ris­ki on erit­täin suu­ri nuo­ril­la miehillä. 

    En oli­si vie­lä vuo­si sit­ten usko­nut ajat­te­le­va­ni näin, mut­ta en oli­si kau­hean pahoil­la­ni, jos aseen­kan­to­lu­paa ei pää­sään­töi­ses­ti myön­net­täi­si ihmi­sel­le, joka ei ole suo­rit­ta­nut ase­pal­ve­lus­ta koko­nai­suu­des­saan, so. jol­la ei ole soti­las­pas­sia. Ja mikä on kaik­kein kama­lin­ta, huo­maan ajat­te­le­va­ni, että alle kol­me­kymp­pi­sil­le, joil­la on his­to­ri­aa kou­lu­kiusat­tu­na ole­mi­ses­ta tms. ei pitäi­si nii­tä myös­kään myöntää. 

    Tämä on tavat­to­man ikä­vää. On taval­laan luon­nol­lis­ta prio­ri­soi­da tur­val­li­suu­den­tun­net­ta. Kui­ten­kin, mie­les­tä­ni Ben­ja­min Franklin oli jota­kuin­kin oikeas­sa: se, joka uhraa vapau­den tur­val­li­suu­den nimis­sä, ei ansait­se kumpaakaan.

  39. maa­tam­me joh­ta­vat vasem­mis­to­lai­set hoblofoobikot”

    Tuo hoblo­foo­bik­ko on Suo­men tun­ne­tum­man, jo edes­men­neen ase­kir­joit­te­li­jan kek­si­mä ter­mi. Hän vie­ras­ti vasem­mis­to­lai­sia ja ympä­ris­tö­vä­keä aika lail­la. Samoin polii­se­ja, ase­vi­ran­omai­sia, tum­mai­hoi­sia, ihan kaik­kea itsel­leen vie­ras­ta, ja tar­tut­ti omat fobian­sa tuhan­siin. Seu­rai­li­jan­sa pal­vo­vat ja ihai­le­vat hän­tä edelleenkin.

    Mikä oudoin­ta, täl­lä joh­ta­val­la ase­gu­rul­la ei kos­kaan ollut yhtään lail­lis­ta aset­ta mut­ta kan­nis­ke­li jos­kus lai­ton­ta housun­kau­luk­ses­saan ja vilaut­te­li kave­reil­leen. Sitä eivät innok­kaat luki­jan­sa tien­neet. Ja oli toi­nen­kin salai­suus: kave­ri oli erit­täin sai­ras. Tämä guru ei oli­si saa­nut kos­kaan niin pal­jon luki­joi­ta alan kir­jois­ta ja leh­dis­tä, jos nuo oli­si tiedetty.

    Depres­sion­sa aikoi­na tämä hau­toi itse­mur­haa, jät­ti hyväs­te­jä ja oli alla­päin. Maa­ni­ses­sa vai­hees­san tämä suol­si vihan­täy­tei­siä ja pol­vei­le­via teks­te­jä ja piir­si köm­pe­löi­tä ase- ja räjäh­de­ku­via kasa­päin. Ja rii­te­li jutuis­saan sala­liit­to­ja vas­taan, joi­ta näki joka puo­lel­la: oli hämä­riä ase­tar­kas­ta­jia, juo­nit­te­lua ase­nor­meil­la, koti­mai­sen ase­teol­li­suu­den käh­min­tää ja leh­den­kus­tan­ta­jien sala­liit­to­ja hän­tä vas­taan, mil­loin mitäkin.

    Syn­tyi kone­pis­too­lien val­mis­tus­oh­jei­ta, las­ken­ta­kaa­vo­ja eri osien lii­ke-ener­gian pun­nit­se­mi­seen, työs­tö­oh­jei­ta ja kemian kaa­vo­ja pom­min­ra­ken­te­luun. Välil­lä jutut pol­veu­tui­vat räh­jää­mään lää­nin­hal­li­tuk­sen vir­ka­mie­lil­le, mao­lais­sis­seil­le, korea­lai­sil­le ja ken­raa­leil­le kun­nes mies taas eksyi var­si­nai­seen asi­aan­sa eli maa­li­bal­lis­tiik­kaan ja silpomiseen.

    Enim­mät hänen luki­jan­sa usko­vat hänen sai­raan mie­len­sä tuot­tei­siin ilman muu­ta. Myös Erä-leh­den pää­toi­mit­ta­ja uskoi. Kus­tan­ta­ja ei ja molem­mat ukot sai­vat monoa. Se pelas­ti leh­den, jos­sa sitä ennen oli ollut jut­tu­ja maja­van ampu­mi­ses­ta Uzi-kp:lla jne.

    Sen jäl­keen hän pes­tau­tui Ase ja Erä ‑leh­teen. Sii­tä syn­tyi jotain eri­kois­ta: avus­ta­jal­le annet­tiin eri­kois­toi­mit­ta­jan nimi­ke ja tilaa liki rajat­to­miin. Tämä ryh­tyi täyt­tä­mään sivu­ja, noh, hul­lun rai­vol­la. Ja Suo­mi luki. Ja viran­omai­set siu­nai­li­vat mut­ta kum­min­kin väl­jen­si­vät lupaeh­to­ja ja asei­ta alkoi vir­taa­maan pirt­tei­hin pienoisiin.

    Ryn­näk­kö­ki­vää­rei­tä ja kone­pis­too­le­ja ker­ta­tu­li­ver­sioi­na ja pis­too­lei­ta sekä mel­kein mitä tahan­sa kan­net­tiin ase­liik­keis­tä sel­kä vää­räl­lään. Syn­tyi tuk­ku menes­ty­viä ase­maa­han­tuo­jia ja ase­liik­kei­tä. Myös nyt­tem­min perus­te­tun NRA:n puheen­joh­ta­ja Runo Kur­kol­la oli sel­lai­nen kun­nes möi havait­tu­aan, että tulee lama ja mark­ki­nat ovat kyl­läs­ty­neet. Kur­ko muu­ten ker­toi var­sin äsken pitä­vän­sä pis­too­lia aseen­sa han­si­kas­lo­ke­ros­sa kai­ken varalta.

    Tuo ase­gu­ru ajau­tui myö­hem­min pait­sioon. Syy­nä oli tie­ten­kin lopu­ton rii­tai­suu­ten­sa. Hänen laa­jem­pi “tilauk­sen­sa” lop­pui sit­ten inter­ne­tin yleis­ty­mi­seen. Se var­sin laa­ja ase- ja räjäh­de­tie­tä­mys joka gurul­la kiel­tä­mät­tä oli, löy­tyi siis aina­kin räjäh­de­ke­mian osal­ta ver­kos­ta. Sin­ne tämä­kin ase­tie­tä­jä pyr­ki mut­ta meneh­tyi leik­kauk­sen jäl­kei­seen kompli­kaa­tioon. Sanoi­sin, että ennen kuin ehti sur­ma­ta itsensä.

    Mei­dän kii­vaim­mal­la ase­väel­lä on siis eri­koi­sem­pi oppi­mes­ta­ri kuin itse arvaavatkaan.

  40. Mikä saa usko­maan, että sel­vän enem­mis­tön mie­les­tä on haus­kaa teh­dä vir­tu­aa­li­ses­ti paloit­te­lu­mur­hia, rais­kauk­sia jne.”

    Yhden ainoan esi­mer­kin mai­ni­tak­se­ni vaik­ka­pa se, että Grand Theft Auto ‑peli­sar­ja, jon­ka vie­hä­tys perus­tuu suu­rek­si osak­si sil­le, että sii­nä voi teh­dä kym­me­niä eri­lai­sia tämän tason hir­mu­te­ko­ja, ja jon­ka äärim­mäi­nen väki­val­tai­suus kään­tyy välil­lä jo mel­kein omak­si paro­diak­seen, on eräs koko viih­dea­lan suu­rim­pia menes­tys­ta­ri­noi­ta koskaan.

    Sar­jan tuo­rein osa Grand Theft Auto IV, joka jul­kais­tiin vii­me huh­ti­kuus­sa, on jo nyt eräs maa­il­man kaik­kien aiko­jen myy­dyim­mis­tä peleis­tä. Esi­mer­kik­si vii­meis­tä Har­ry Pot­ter ‑kir­jaa myy­tiin 220 mil­joo­nan dol­la­rin edes­tä ensim­mäi­se­nä päi­vä­nä, mut­ta GTA IV:tä 310 mil­joo­nan. Ensim­mäi­sen vii­kon aika­na GTA IV:tä myy­tiin yli 500 mil­joo­nal­la dol­la­ril­la, mihin ei ole kos­kaan aiem­min yltä­nyt ava­jais­vii­kol­laan yksi­kään toi­nen viih­de­tuo­te, edes menes­ty­neim­mät Hol­lywood-elo­ku­vat. Suo­mes­sa peli meni välit­tö­mäs­ti lis­tayk­kö­sek­si, myös tääl­lä ennä­tyk­siä hipo­val­la myyn­nil­lä, ja Suo­men kol­men myy­dyim­män pelin jou­kos­sa se oli tau­koa­mat­ta kol­me kuu­kaut­ta. Pelk­kiä ennak­ko­ti­lauk­sia teh­tiin Suo­mes­sa noin 50 000 — enem­män kuin Mik­ke­lis­sä tai Hämeen­lin­nas­sa on asukkaita.

    Minul­la on siis nuo­ria poi­kia koto­na ja tun­nen hei­dän kave­ri­pii­ri­ään, joten tämä ei ollut mikään moraa­li­nen van­ha pii­ka ‑kom­ment­ti.”

    Itse tun­nen usei­ta kym­me­niä pelaa­via nuo­ria, jois­ta yksi­kään ei pahek­su väki­val­ta­pe­le­jä tai ole kau­huis­saan niis­tä; päin­vas­toin, he ovat todel­la ihmeis­sään, mik­si kukaan haluai­si puut­tua hei­dän rak­kaa­seen har­ras­tuk­seen­sa, jos­ta ei ole mitään har­mia kenel­le­kään. Jouk­koon mah­tuu muun muas­sa usei­ta aseis­ta­kiel­täy­ty­jiä, mut­ta ei yhtään asei­ta ja tap­pa­mis­ta todel­li­ses­sa elä­mäs­sä ihannoivaa.

  41. Eli­na:

    Sitä­kään ei sano­ta ääneen, että kiusa­tuk­si jou­tu­vat ovat epä­miel­lyt­tä­viä tapauk­sia ikä­to­ve­rei­den näkö­kul­mas­ta jo alun perin. Kuka­pa rei­lua ja kivaa kave­ria kiusaisi?”

    Sini­vih­reä:

    Jos oli­sit tul­lut selit­tä­mään 70-luvul­la sil­loi­sel­le kii­vas­hen­ki­sel­le ja paha­pu­hei­sel­le tukiop­pi­laal­le tuo­ta teo­ri­aa­si, oli­sit jo sil­loin saa­nut kuul­la, mitä olen miel­tä aja­tuk­ses­ta­si: Aja­tuk­se­si on mie­les­tä­ni jok­seen­kin älytön.

  42. Kul­tai­nen nou­ta­ja- far­ma­ri­vol­vo­pe­heil­le­hän oli­si hyvä, jos tämän­kal­tai­set tilan­teet vält­tyi­si­vät todel­la sil­lä, että lai­tet­tai­siin rahaa lisää mie­len­ter­veys­pal­ve­lui­hin. Sil­loin tämän kal­tai­siin ongel­miin oli­si ratkaisu.

    Luin muil­ta kes­kus­te­lu­pals­toil­ta mie­len­kiin­toi­sia spe­ku­laa­tioi­ta hen­ki­lön mah­dol­li­ses­ta nais­vi­has­ta. Hen­ki­lö oli jät­tä­nyt mm. tref­fi­pals­toil­le ilmo­tuk­sia. Ehkä hen­ki­löl­lä oli ennen ollut uskoa elä­mään, joka oli rapis­sut jat­ku­vien vas­toin­käy­mis­ten ja nais­ten tor­jun­to­jen joh­dos­ta. Suo­mes­sa elää luke­ma­ton mää­rä yksi­näi­siä mie­hiä, jot­ka ovat valo­vuo­den pääs­sä samas­sa bus­sis­sa ole­vien nais­ten maa­il­mas­ta. Miten lyhyt, ei miel­lyt­tä­vän nköi­nen ujo mies voi­si toteut­taa itseään?

  43. Kun olin tuos­sa 12-vuo­den tie­noil­la, luo­kas­sam­me oli kol­men idioo­tin poruk­ka, joka ter­ro­ri­soi mui­ta. Jos­tain itsel­le­ni tun­te­mat­to­mas­ta syys­tä en suos­tu­nut ter­ro­ri­soi­ta­vak­si, ja pian pipi­päät alkoi­vat kiusa­ta eri­tyi­ses­ti minua. Hom­ma lop­pui vas­ta, kun haas­toin pää­kort­son tap­pa­luun. Tur­piin tuli odo­te­tus­ti, mut­ta koh­ta minut toi­saal­ta äänes­tet­tiin luo­kan puheenjohtajaksi.

    Myö­hem­min lukios­sa todis­tin mm. kah­den hiu­kan taval­li­ses­ta poik­kea­van tyy­pin kiusaa­mis­ta. Toi­ses­ta tuli myö­hem­min joh­ta­va kirur­gi itä­suo­ma­lai­seen sai­raa­laan, toi­ses­ta eräs maan suo­si­tuim­mis­ta artis­teis­ta. Var­sin­kin näi­tä jäl­kim­mäi­siä tapauk­sia, esiin­ty­ji­nä ja tai­tei­li­joi­na myö­hem­min menes­ty­viä kou­lu­kiusat­tu­ja, on muis­te­loi­den perus­teel­la paljon.

    Eli­nan kom­men­tit, jois­sa kiusa­tut kuva­taan pel­käs­tään onnet­to­mik­si urve­loik­si, ovat opettavaisia. 

    Sen voin omas­ta koke­muk­ses­ta sanoa, että kou­lu­kiusaa­mi­nen sekoit­taa nopeas­ti pään. Pian ei maa­il­mas­sa muu­ta oikein ole­kaan. Mut­ta jos sii­tä seu­raa halu mas­sa­mur­ha­ta “kou­lu­ka­ve­rei­ta”, kaik­ki valot eivät var­mas­ti ole pääl­lä pääkonttorissa.

  44. Mikään ei viit­taa sii­hen, että kysy­myk­ses­sä oli­si mie­len­ter­veys­häi­riö tai syrjäytyneisyys. 

    Tähän liit­tyen mie­len­kiin­toi­nen yliö tämän aamun Hesa­ris­sa: Kysy­myk­ses­sä on poliit­tis­luon­toi­nen ideo­lo­gi­nen toi­min­ta, joka on rin­nas­tet­ta­va itse­mur­hais­kui­hin ja ylei­seen kan­sain­vä­li­seen ter­ro­ris­miin. Muo­ti-ideol­gia, joka sai alkun­sa USA:sta ja joka levi­ää inter­ne­tis­sä. Teki­jöi­nä ei ole syr­jäy­ty­neet vaan yli­mie­li­set, itse­ään mui­ta parem­pa­na pitä­vät kes­ki­luok­kai­set nuorukaiset.

  45. Palaan tähän asea­si­aan, kos­ka sat­tu­mal­ta tai­sin esit­tää ilma-asei­ta ainoik­si sal­li­tuik­si ampu­ma­har­ras­tus­a­seik­si kes­kus­te­lus­sa, jos­sa OS valit­te­li ampu­ma­ra­dan aiheut­ta­maa melua.
    Myön­nän etten ole itse har­ras­ta­nut ammun­taa, enkä ole aseis­ta­kiel­täy­ty­jä­nä jou­tu­nut otta­maan nii­hin kon­tak­tia edes sota­väen kautta.
    Pik­ku­poi­ka­na muit­ten muka­na tosin ammus­ke­lin tyh­jiä vii­na­pul­lo­ja säpä­leik­si Dia­na-merk­ki­sel­lä ilma­ki­vää­ril­lä ja liki tei­ni-ikäi­se­nä tai­sin ker­ran tai kak­si olla muka­na jah­dis­sa, jos­sa käy­tiin kaa­to­pai­kal­la hämä­rän aikaan ammus­ke­le­mas­sa rot­tia hiu­kan tehok­kaam­mil­la ilma-aseil­la. (Tuo tapah­tui muu­ten jopa polii­sien hil­jai­sel­la hyväk­syn­näl­lä, vaik­ka aina­kin tuo­hon aikaan oli lai­ton­ta käyt­tää ilma-aset­ta min­kään eläi­men surmaamiseen.)
    Jak­san kui­ten­kin olla sitä miel­tä, että ilma-aseil­la voi­si saa­da kai­ken sen nautinnon/mielihyvän, min­kä tark­kuusam­mun­ta var­maan voi jois­sa­kuis­sa aiheuttaa.
    Sinän­sä asei­den kiel­tä­mi­nen ei epäi­le­mät­tä pys­ty yksin estä­mään edes jouk­ko­mur­hia tai ns. laa­jen­net­tu­ja itse­mur­hia, mut­ta jon­kun posi­tii­vi­sen ja rau­hoit­ta­van vies­tin tuol­lai­nen kont­rol­lin tiu­ken­ta­mi­nen kui­ten­kin var­maan antaisi.
    Toi­saal­ta on Suo­mes­sa tapet­tu aina­kin yksi ihmi­nen myös ilma-aseel­la aika äskettäin.
    Met­säs­tä­mi­nen saat­taa olla ihan hie­no­kin har­ras­tus, mut­ta sitä pitäi­si kehit­tää ammat­ti­mai­sem­paan suun­taa, jos­sa suu­ril­la ihmis­mas­soil­la oli­si teh­tä­vää lähin­nä avus­ta­jan roo­lis­sa ilman pys­sy­jä. Näin asei­den mää­rää saa­tai­siin rajoi­te­tuk­si ja toden­nä­köi­syys niit­ten jou­tu­mi­ses­ta vaa­ral­lis­ten hen­ki­löit­ten käsiin vähe­ni­si, vaik­ka koko ongel­ma ei tie­ten­kään poistuisi.
    Hyvä ver­tai­lu­koh­ta on lii­ken­ne. Sii­nä on uskal­let­tu teh­dä rat­kai­su­ja, esi­mer­kik­si nopeus­ra­joi­tuk­set tai tur­va­vyön käyt­tö­pak­ko, joi­ta vauh­ti­au­toi­lun vapau­den kan­nat­ta­jat ja har­ras­ta­jat ovat vas­tus­ta­neet aika­naan anka­ras­ti. Ihmis­hen­kiä on kui­ten­kin sääs­ty­nyt todel­la pal­jon ja se lie­nee tär­keäm­pää kuin joit­ten­kin har­ras­tus­ten vapaus.

  46. Eli­nan vähek­sy­vä asen­ne kou­lu­kiusaa­mis­ta koh­taan on täy­sin käsit­tä­mä­tön. Rei­lu ja muka­va tyyp­pi­kö ei jou­tui­si kiusa­tuk­si? Saat­taa olla, että näin on, jos rei­lu ja muka­va tyyp­pi on sii­hen pääl­le vie­lä sosi­aa­li­ses­ti lah­ja­kas, terä­vä ja hyvä suus­taan, mut­ta jokai­nen las­ten kans­sa työs­ken­nel­lyt tie­tää, että kiusa­tuk­si jou­tu­mi­nen ei edel­ly­tä lap­sel­ta luon­ne­vi­kaa, huo­noa kas­va­tus­ta tai yleis­tä kusi­päi­syyt­tä. Pie­ni­kin eri­lai­suus on hyvä perus­te eris­tää lap­si ryh­mäs­tä ja koh­dis­taa häneen vie­lä jotain yli­mää­räis­tä pii­kit­te­lyä. Jo eris­tyk­siin jou­tu­mi­nen on epä­var­mal­le lap­sel­le riit­tä­vän ras­kas taak­ka kan­taa päi­väs­tä toi­seen kou­lus­sa. Yli­pai­no, kar­sas­tus, etni­nen taus­ta, puhe­vi­ka, outo har­ras­tus, vää­rän­lai­set vaat­teet, idio­syn­kraat­ti­nen tapa kan­taa penaa­lia; kaik­ki ovat riit­tä­viä perus­tei­ta koulukiusaamiseen. 

    Lap­set eivät kiin­ni­tä täl­lai­siin asioi­hin muu­ten huo­mio­ta, mut­ta useim­mi­ten kiusaa­mi­nen syn­tyy sii­tä, että mui­den eri­lai­suu­teen koh­dis­te­tul­la pahan­teol­la nos­te­taan omia pis­tei­tä ryh­män sisäl­lä. Tämän Eli­na­kin var­maan ymmär­tää, ehkä jopa hyväk­syy, onhan hyp­pää­mi­nen kiusaa­jien kelk­kaan hel­poin tapa “sopeu­tua joukkoon”.

    Peni­kat ei tun­ne sää­liä. Ne ovat aikui­sia julmempia. 

    Eli­na on sii­nä oikeas­sa, että lap­sia ei voi pakot­taa pitä­mään kenes­tä­kään. Eli­na on oikeas­sa sii­nä­kin, että lap­ses­ta pitäi­si yrit­tää kas­vat­taa kes­tä­vä, oikeu­den­mu­kai­nen ja sosi­aa­li­ses­ti pys­ty­vä. Jos kas­va­tuk­seen lisä­tään vie­lä ripaus empa­ti­aa, niin lap­set voi­vat oppia koh­te­le­maan toi­saan kun­nioit­ta­vas­ti siten, että lap­sil­la oli­si ymmär­rys­tä myös nii­tä koh­taan, jois­ta eivät pidä.

    Kou­lu­kiusaa­mi­nen on vaka­va ongel­ma, riip­pu­mat­ta sii­tä, teke­vät­kö kiusaa­jat lopul­ta Carriet.

  47. Menee Osmon aiheen ohi, mut­ten mal­ta olla edel­leen puut­tu­mat­ta Eli­nan kiusaamiskäsityksiin.

    Minus­ta ikä­to­ve­rei­ta on täy­sin epä­rei­lua syyt­tää syr­ji­mi­ses­tä, jos joku ei sopeu­du joukkoon.”

    Tar­koit­taa­ko tämä sinus­ta Eli­na sitä, että syr­ji­mi­nen on oikein nii­tä koh­taan, jot­ka ovat perus­jou­kos­ta poikkeavia? 

    Jos useam­pi­kin suo­ma­lai­nen ajat­te­lee vie­lä aikui­se­na näin, niin ei ole ihme, että tääl­lä Suo­mes­sa myös työ­paik­ka­kiusaa­mi­nen on vali­tet­ta­van yleistä.

    Syr­jin­tä­kin on mui­ta lii­an syyl­lis­tä­vä sana, kos­ka tot­ta kai näis­tä tyy­peis­tä jotain vas­ten­mie­lis­tä on huokunut.”

    Entä sit­ten vaik­ka huo­kui­si­kin jon­kun toi­sen mie­les­tä? Antaa­ko se perus­teen toi­sen ihmi­sen kal­toin­koh­te­lul­le, joka ainoas­taan edis­tää tilan­teen kärjistymistä.

    Ei kenen­kään tar­vit­se eikä pidä olla kaik­kien kave­ri ja olla hyvää pataa ihan kaik­kien kans­sa, mut­ta aktii­vi­nen syr­jin­tä­kin on aina jul­maa sen koh­teen kan­nal­ta ja aiheut­taa aina hen­ki­siä vau­rioi­ta kohteelleen. 

    Minä kun luu­lin, että kult­tuu­rim­me idea­na oli­si van­hen­tu­nut(?) käsi­tys, että kans­saih­mi­siä pitäi­si koh­del­la kun­nioit­taen hei­dän henk. koht. omi­nai­suuk­sis­taan riip­pu­mat­ta. Vihai­deo­lo­gin kans­sa voi olla ääneen ja perus­tel­lus­ti eri miel­tä, mut­ta se ei anna oikeut­ta hänen aktii­vi­sel­le syrjimiselleen.

    En minä jak­sa uskoa, että se rei­lu ja kiva tyyp­pi teu­ras­taa ihmi­siä ja huu­taa netis­sä vihaa ja tuo­ret­ta verta.”

    Olen har­ras­ta­nut pit­kään nat­sien his­to­ri­aa poh­ties­sa­ni kult­tuu­rim­me pii­le­vää väki­val­tai­suut­ta jne ja kyl­lä se perus­väit­tä­mä, että lei­rien var­ti­jat ja aktii­vi­set juu­ta­lais­ten vai­noa­jat oli­vat juu­ri näi­tä rei­lu­ja ja kivo­ja per­hee­ni­siä, aivan taval­li­sia ihmi­siä. Juu­ta­lai­sis­sa­kin kun oli näi­tä fak­tu­aa­li­sia epä­miel­lyt­tä­viä piir­tei­tä, eikö niin. Rei­lu­ja ja kivo­ja­han he eivät koron­kis­ku­rei­na tie­ten­kään olleet.

    Minus­ta on täs­tä perus­syys­tä, että ihmi­nen on niin hel­pos­ti tai­vu­tet­ta­vis­sa epäin­hi­mil­lis­tä­mään uhrin­sa ja liit­tä­mään tähän perus­teet­to­mia tun­nus­merk­ke­jä, erit­täin tär­ke­ää koros­taa kas­va­tuk­ses­sa kans­saih­mis­ten kun­nioit­ta­vaa käy­tös­tä, jot­tei tähän men­täi­si niin her­käs­ti mm. jul­mas­sa koulumaailmassa.

    Kyl­lä lähi­pii­ri vais­to­aa jotain kam­mot­ta­vaa, joka joh­taa eri­lai­siin puolustusmekanismeihin.” 

    Ilmei­ses­ti kiusa­tut nyt vaan ovat joten­kin uhkaa­via, jot­ka täy­tyy saa­da kuriin ja jär­jes­tyk­seen. Niinkö?

    Täl­lais­ta­ko ihmis­tä sit­ten oli­si pitä­nyt koh­del­la ystävällisesti?”

    Nime­no­maan! Eivät he muu­ten oli­si har­vo­jen kave­rei­den­sa mie­les­tä perus­mu­ka­vi­na tyyp­pei­nä eris­täy­ty­neet omaan sul­jet­tuun pii­riin­sä ja kas­vat­ta­neet oma­na puo­lus­tus­me­ka­nis­mi­naan ihmis­vi­haa ja kostofantasioita.

    Mul­la ei ole tilas­tol­lis­ta fak­taa, mut­ta omal­la koh­dal­la ja tun­tien lukui­sia kiusat­tu­ja, niin yhdis­tä­vä­nä teki­jä­nä kai­kis­sa tapauk­sis­sa on per­he­vä­ki­val­las­ta ja tai alko­ho­lion­gel­mas­ta kär­si­vä koti, jos­sa lap­si uhriu­tuu jo hyvin nuo­re­na nyrk­kien alla sen sijaan, että kysees­sä oli­si­vat jot­kut nai­vin hyvä­us­koi­set “maa­il­mas­sa ei ole pahaa” van­hem­mat. Mut­ta ilmei­ses­ti sä Eli­na pidät siis oikeu­tet­tu­na, että sama uhriu­tu­mi­nen jat­kuu sit­ten myös kou­lus­sa ilman, että yhden­kään ihmi­sen pitäi­si ensim­mäis­tä ker­taa näi­den ihmis­ten elä­mäs­sä suh­tau­tua hei­hin ystävällisesti.

    Tois­tan: En tie­dä oli­ko yhden­kään laa­jen­ne­tun itse­mur­han taus­tal­la todel­lis­ta kiusaa­mi­son­gel­maa, mut­ta yhteys tun­tui­si luon­nol­li­sel­ta ris­ti­rii­tai­ses­ta infor­maa­tios­ta huo­li­mat­ta, kos­ka kaik­kia kiusat­tu­ja yhdis­tä­vä­nä teki­jä­nä toi­mii vali­tet­ta­va patou­tu­nut pur­ka­ma­ton viha yhdis­tet­ty­nä tuhot­tuun itse­tun­toon, joka on räjäh­dys­herk­kä yhdistelmä.

    Raa­kaa­kin kiusaa­mis­ta on erit­täin help­po jät­tää huo­maa­mat­ta ja sul­kea sil­tä sil­män­sä, jos­ta syys­tä pidän itse mah­dol­li­ses­ti huo­les­tut­ta­va­na pelk­kiä syr­jin­tä-väit­tei­tä. Aina­kaan opet­ta­jien ei pitäi­si läh­teä mukaan tähän vähät­te­lyyn, vaan puut­tua kiusaa­mi­seen nol­la­to­le­rans­sil­la, kuten tääl­lä jo tuo­tiin­kin esille.

  48. T.Sipilä:
    “Met­säs­tä­mi­nen saat­taa olla ihan hie­no­kin har­ras­tus, mut­ta sitä pitäi­si kehit­tää ammat­ti­mai­sem­paan suun­taa, jos­sa suu­ril­la ihmis­mas­soil­la oli­si teh­tä­vää lähin­nä avus­ta­jan roo­lis­sa ilman pys­sy­jä. Näin asei­den mää­rää saa­tai­siin rajoi­te­tuk­si ja toden­nä­köi­syys niit­ten jou­tu­mi­ses­ta vaa­ral­lis­ten hen­ki­löit­ten käsiin vähe­ni­si, vaik­ka koko ongel­ma ei tie­ten­kään poistuisi.”

    Ymmär­rän point­ti­si mut­ta hie­man kär­jis­täen ilmais­tu­na: vie­ras­tan aja­tus­ta että har­ras­tuk­set­kin pitäi­si hoi­taa virkamiestyönä.

    Arve­len kui­ten­kin että kehi­tys kul­kee auto­maat­ti­ses­ti toi­vo­maa­si suun­taan. Hyvin suu­ri osa met­säs­tä­jis­tä on vart­tu­nei­ta mies­hen­ki­löi­tä, ja vaik­ka met­säs­tä­jien mää­rä onkin vie­lä aivan vii­me vuo­si­na kas­va­nut, on mel­ko ole­tet­ta­vaa että mää­rä vähe­nee sel­väs­ti paris­sa vuosikymmenessä.

    Kau­pun­gis­tu­mi­sen myö­tä met­säs­tys käy vie­raak­si yhä suu­rem­mal­le osal­le nuo­res­ta ikä­luo­kas­ta. Vain ne kenel­lä on todel­lis­ta kiin­nos­tus­ta met­säs­tyk­seen tai mui­hin luon­to­har­ras­tuk­siin hakeu­tu­vat enää näi­den pariin. Mui­ta (kau­pun­ki­lais­nä­kö­kul­mas­ta ehkä hie­man “hel­pom­pia” tai muu­toin nuo­ria kiin­nos­ta­vam­pia) vaih­toeh­to­ja on tar­jol­la yllin kyl­lin toi­sin kuin aika­naan maa­seu­dun nuorilla.

    Mie­les­tä­ni täl­lai­nen kehi­tys on var­sin suo­ta­vaa, sil­lä sen kaut­ta met­säs­tyk­seen vali­koi­tu­ne­vat sii­hen par­hai­ten sovel­tu­vat hen­ki­löt. Asian pariin ajau­tu­neet maa­seu­dun perä­kam­ma­rin­po­jat eivät vält­tä­mät­tä ole sen parem­min met­säs­tä­ji­nä kuin aseen­hal­ti­joi­na­kaan ihan par­hai­ta valintoja.

    Arve­len myös että haluk­kai­ta met­säs­tä­jiä on jat­kos­sa­kin riit­tä­väs­ti jot­tei riis­ta­ko­la­rien ja ‑vahin­ko­jen vält­tä­mi­sek­si teh­tä­vää “pakol­lis­ta met­säs­tys­tä­kään” tar­vit­se vir­ka­työ­nä hoi­taa. No, aika näyttää.

    Puut­tui­sin vie­lä sii­hen mie­li­ku­vaan, että suo­ma­lai­nen met­säs­tys oli­si mah­dol­lis­ten “avus­ta­jien” kans­sa har­joi­tet­ta­vaa seu­rue­met­säs­tys­tä. Seu­rue­met­säs­tys on muu­al­la maa­il­mas­sa mel­ko yleis­tä, joh­tuen usein sii­tä, että met­säs­tys­mah­dol­li­suuk­sia on vähän ja että met­säs­tys on usein var­sin eli­tis­tis­tä klu­bi­toi­min­taa. Se on luon­teel­taan hyvin eri­lais­ta kuin perin­tei­nen suo­ma­lai­nen met­säs­tys jos­sa yleen­sä vapaa luon­nos­sa liik­ku­mi­nen yksin tai koi­ran kans­sa on se hom­man juju. Toki Suo­mes­sa­kin hir­ven­met­säs­tys tapah­tuu seuruemetsästyksenä.

    Met­säs­tyk­ses­tä kir­joit­te­lu meni ehkä hive­nen off­to­picik­si, mut­ta jos pala­taan kou­luam­mus­ke­lui­hin ja nii­den ehkäi­se­mi­seen, met­säs­tyk­sen näkö­kul­mas­ta esi­mer­kik­si seu­raa­vat asiat oli­si­vat har­kit­se­mi­sen arvoisia:
    — Met­säs­tys­a­se­lu­pa­käy­tän­tö­jen tiu­ken­ta­mi­nen esi­mer­kik­si vaa­ti­mal­la vah­vem­paa näyt­töä met­säs­tys­har­ras­tuk­ses­ta ja tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti vai­keut­ta­mal­la met­säs­tä­jän­tut­kin­non suo­rit­ta­mis­ta ja piden­tä­mäl­lä sen suo­rit­ta­mi­sen vaa­ti­maa aikaa. Lisäk­si met­säs­tä­jä­tut­kin­toon tuli­si sisäl­lyt­tää pakol­li­sek­si osioi­ta jot­ka vaa­ti­vat sosi­aa­lis­ta kans­sa­käy­mis­tä. Nykyi­sin­hän tut­kin­non voi halu­tes­saan suo­rit­taa pel­kät kir­jat luke­mal­la. Nykyi­sin met­säs­tys­a­seen saa­kin koh­tuut­to­man hel­pos­ti jos vaan tut­kin­non jak­saa suorittaa.
    — Met­säs­tys­a­se­lu­pien rajoit­ta­mi­nen vähem­män tuli­voi­mai­siin perin­tei­siin met­säs­tys­a­sei­siin pump­pu­hau­li­koi­den ja puo­li­au­to­maat­ti­ki­vää­rien sijaan.

    Tämän­kal­tai­sil­la toi­mil­la voi­tai­siin pie­nen­tää sitä ris­kiä että kou­luam­mus­ke­li­jat löy­tä­vät met­säs­tys­a­seet kor­vik­keik­si pis­too­li­lu­pien tiukentuessa.

  49. Kan­nat­tai­si muis­taa, että kun Joke­lan nos­tat­ta­ma hys­te­ria oli laan­tu­nut, NRA Fin­land, siis kol­lek­tii­vi­ses­ti ase­har­ras­ta­jat, oli *ainoa* taho, joka teki aloit­tei­ta hank­ki­mis­lu­pa­käy­tän­nön tiu­ken­ta­mi­sek­si. Kan­san­edus­ta­jia tai hal­li­tus­ta nämä aloit­teet eivät kiin­nos­ta­neet pät­kän ver­taa. Joke­la halut­tiin unoh­taa, kos­ka uskot­tiin, että se jäi­si viimeiseksi.

    Nyt, kun kor­ja­taan hal­li­tuk­sen ja kan­san­edus­ta­jien välin­pi­tä­mät­tö­myy­den hedel­miä, käy­dään­kin sit­ten taas ase­har­ras­ta­jien kimppuun.

    Kun minis­te­rit, edus­ta­jat ja toi­mit­ta­jat nyt kiih­keäs­ti kyse­le­vät, mik­sei mitään tapah­tu­nut, he voi­si­vat ensin ker­toa, mis­sä he itse ovat pii­les­kel­leet vii­mei­sen vuo­den ajan. Mil­lai­sia kon­kreet­ti­sia esi­tyk­siä he itse ovat teh­neet ase­lain parantamiseksi?

    Jäl­ki­vii­saus se on hyvää vii­saut­ta. Vuo­ta­va kat­to kan­nat­tai­si pai­ka­ta sil­loin, kun ei sada, eikä panii­kis­sa sit­ten, kun sataa.

  50. Met­säs­tä­mi­nen saat­taa olla ihan hie­no­kin har­ras­tus, mut­ta sitä pitäi­si kehit­tää ammat­ti­mai­sem­paan suun­taa, jos­sa suu­ril­la ihmis­mas­soil­la oli­si teh­tä­vää lähin­nä avus­ta­jan roo­lis­sa ilman pyssyjä.”

    Jahas. Olet ken­ties kuul­lut hir­ven­met­säs­tyk­ses­tä ajo­mies­ket­jun avul­la? Hir­ven­met­säs­tys on sikä­li­kin ammat­ti­mais­ta, että se tuot­taa lihaa pal­jon enem­män kuin porotalous. 

    Se on perä­ti pak­ko tuot­taa, jot­ta tämä läti­näm­me tääl­lä voi jat­kua häi­riin­ty­mät­tä. Et usko tie­ten­kään ilma­ki­vää­ril­lä pul­lon ampu­nee­na, että vain 3–4 vuo­den rau­hoi­tus­jak­son jäl­keen hir­vi­kan­ta oli­si niin suu­ri, että se söi­si tai­mi­kot ja met­sä­ta­lou­den tule­van tuoton. 

    Perus­tan tuon met­sä­ta­lou­des­ta sano­ma­ni RKTL:ltä hank­ki­maa­ni ensi­kä­den tie­toon. Mut­ta voi­han olla, että rotan ampu­mi­nen kaa­to­pai­kal­la tuot­taa parem­paa. Tai hauskempaa.

  51. Olin aika­naan aloit­teel­li­nen sii­tä, että lää­kä­rin tulee ilmoit­taa viran­omai­sil­le, jos poti­las ei pys­ty enää aja­maan tur­val­li­ses­ti autoa. ”

    Tämä oli todel­la jär­je­tön teko. Lää­kä­reil­le tuli­si palaut­taa vaitiolovelvollisuus.

  52. Rea­li­teet­ti on nyt se, että ampu­ma-aseet koe­taan lii­an vaa­ral­li­sik­si. Itse pidän tätä kehi­tys­tä erit­täin vali­tet­ta­va­na, mut­ta jos ase­har­ras­ta­jat eivät halua kes­kus­tel­la kom­pro­mis­seis­ta, hei­dän har­ras­tuk­sen­sa tulee päät­ty­mään nopeasti.”

    No se ei vält­tä­mät­tä ole ihan läpihuutojuttu. 

    Ase­har­ras­ta­jil­ta on kui­ten­kin tul­lut ihan hyviä ehdo­tuk­sia kom­pro­mis­seik­si, esim. NRA:n kan­na­no­tot. On vain joten­kin tur­haa puhua kom­pro­mis­seis­ta kun monen ampu­ma­har­ras­ta­jan mie­les­tä esim. rata­säi­ly­tys oli huo­no idea joka ei rat­kai­se mitään, on han­ka­la toteut­taa ja aiheut­taa uusia ongelmia. 

    Väi­te, että ampu­ma­har­ras­ta­jat eivät oli­si val­mii­ta kom­pro­mis­sei­hin on vää­rä. He ovat pait­si val­mii­ta kom­pro­mis­sei­hin niin hei­dän ehdo­tuk­sen­sa ovat olleet minus­ta har­ki­tum­pia ja parem­min toteu­tet­ta­vis­sa. Toi­vooi­sin kyl­lä vähän akti­voi­tu­mis­ta useam­mil­ta järjestöiltä.

  53. NRA Fin­land, siis kol­lek­tii­vi­ses­ti ase­har­ras­ta­jat, oli *ainoa* taho, joka teki aloit­tei­ta hank­ki­mis­lu­pa­käy­tän­nön tiukentamiseksi.”

    Sil­lä oleel­li­sel­la tar­ken­nuk­sel­la, että NRA on käy­tän­nös­sä vain ex-ase­kaup­pias Runo Kur­ko ja NRA edus­taa de fac­to ainoas­taan NRA:ta, ei ase­har­ras­ta­jia. Sil­lä ei ole sii­hen tar­vit­ta­vaa laa­jan jäsen­kun­nan anta­maa mandaattia.

    Se ei tie­ten­kään estä NRA:ta puhu­mas­ta suul­la suu­rem­mal­la eikä toi­mit­ta­jia soit­ta­mas­ta NRA:n puheen­joh­ta­jal­le. Hänel­le, joka ilmoit­ti asea­lan leh­des­sä aje­le­van­sa pis­too­li han­si­kas­lo­ke­ros­saan. Jos oli­sin asei­siin tai met­säs­tyk­seen arve­len suh­tau­tu­va toi­mit­ta­ja, soit­tai­sin­kin aina ensim­mäi­se­nä NRA:lle. Siel­tä saa toden­nä­köi­ses­ti hyvin kapea-alai­sen kom­men­tin laa­jem­paan­kin kysymykseen.

  54. Asial­lis­ta poh­din­taa Osmol­ta tämän traa­gi­sen tapah­tu­man tii­moil­ta. Yhdys­val­lois­sa on tut­kit­tu täl­lais­ten teko­jen esiin­ty­vyyt­tä, vai­kut­tei­ta ja piir­tei­tä, ja tul­tu sii­hen joh­to­pää­tök­seen, että mas­sap­sy­ko­lo­gian näkö­kul­mas­ta voi­daan puhua “epi­de­mias­ta”, tart­tu­vas­ta käy­tös­mal­lis­ta. Ilman tar­jol­la ollei­ta esi­ku­via tämän­kal­tai­siin tekoi­hin, oli­si teki­jöi­den sisäi­nen pahao­lo suun­tau­tu­nut jol­la­kin eri­lai­sel­la taval­la. Kun tämä ymmär­re­tään, mitä ei ikä­vä kyl­lä ole riit­tä­väs­ti vie­lä suo­ma­lai­ses­sa kes­kus­te­lus­sa tapah­tu­nut, niin myös media muut­taa tapaa, jol­la näis­tä tapauk­sis­ta uuti­soi. Näyt­tä­vä uuti­soin­ti, mihin kaik­ki suo­ma­lai­set tie­do­tus­vä­li­neet ovat syyl­lis­ty­neet, lisää uusien isku­jen toden­nä­köi­syyt­tä. Toi­saal­ta tulee huo­mioi­da, että kysy­mys ei ole alkuun­kaan yksin­ker­tai­nen. Aina­kin raflaa­van kuva­ma­te­ri­aa­lin näky­vyyt­tä voi­si rajoittaa.
    Nyt M.J. Saa­ri sai 15-minuut­ti­sen­sa lähes mil­jar­din ihmi­sen sil­mien edes­sä, ja sel­lai­nen voi var­mas­ti toi­mia monen vas­taa­van­lais­ta misant­ro­pi­aa tun­te­van nuo­ren fan­t­asioi­den polttoaineena.

    Vie­lä syyl­lis­ten etsi­mi­ses­tä. Yleis­ten hoke­mien vas­tai­ses­ti nuor­ten mie­len­ter­vey­son­gel­mat ovat “van­hoi­hin hyviin aikoi­hin” ver­rat­tu­na vähen­ty­neet ja nuor­ten väki­val­tai­suus on vähen­ty­nyt. Pahi­ten syr­jäy­ty­nei­den tilan­ne ei kui­ten­kaan ole parantunut.
    Saa­ren oppi­lai­tos oli em. ongel­mien käsit­te­lyn suh­teen edis­tyk­sel­li­nen, ja oppi­lai­tok­sel­la oli pal­kat­tu­na myös oma vaki­tui­nen psy­kiat­rin­sa. Entä jos oppi­las ei itse halua hoi­toa ja pys­tyy ongel­man­sa peittämään?

    Kaik­kein vas­ten­mie­lis­tä on ollut lukea oikeis­to/­va­sem­mis­to-akse­lil­la tapah­tu­nut­ta syyt­te­lyä sii­tä kuin­ka vas­ta­puo­len ideo­lo­gia on syn­nyt­tä­nyt yhteis­kun­nal­li­set edellytykset/motivaation täl­lai­sil­le teoille.

    Mas­sap­sy­ko­lo­gia ja ver­tais­ryh­miin samais­tu­mi­sen tut­ki­mus aut­ta­vat jo erit­täin pit­käl­le asian hah­mot­ta­mi­ses­sa. Poten­ti­aa­lia täl­lai­sil­le teoil­le on ollut aina. Mikä on muut­tu­nut, on esi­ku­vien syn­ty­mi­nen täl­lai­sil­le teoil­le, sekä ver­tais­ryh­mien (inter­net) nouse­mi­nen, jois­sa täl­lai­sia teko­ja oikeu­te­taan. Ennen ahdis­tu­nut useim­min tap­poi vain itsen­sä, nyt monel­le tar­jou­tuu pun­nit­ta­vak­si myös tämän­kal­tai­nen vaih­toeh­to, joka tie­tyn­lai­ses­ta emo­tio­naa­li­ses­ta kehyk­ses­tä kat­sot­tu­na voi olla hyvin­kin hou­kut­te­le­va oman mer­ki­tyk­sen esil­le tuo­mi­sen fantasioineen.

    Näi­den sosi­aa­lis­ten taus­ta­te­ki­jöi­den kor­jaa­mi­nen on lyhyim­mil­lään­kin vuo­si­kym­men­ten mit­tai­nen pro­ses­si. Täl­lai­sia vai­kut­tei­ta ei kit­ke­tä het­kes­sä, eikä polii­si pys­ty nii­tä mil­lään val­vo­maan muu­ta­mia sel­kei­tä ilmian­to­ja lukuunottamatta.
    Itseil­mai­su ja tois­ten kuunteleminen/ymmärtäminen eril­li­se­nä oppiai­nee­na on yksi mah­dol­li­suus pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä vähen­tää tämän­kal­tai­sen syr­jäy­ty­mi­sen esiin­ty­vyyt­tä (kuten monia mui­ta­kin ongel­mia, alkaen kou­lu­kiusaa­mi­ses­ta ja mm. nuo­ri­so­ri­kol­li­suu­des­ta). Täs­tä on saa­tu hyvää näyt­töä niin Japa­nis­ta, Bri­tan­nias­ta kuin Yhdysvalloistakin.

    Osmo, ja muut vas­taa­van­lai­ses­ti asian esil­le tuo­neet ovat kui­ten­kin akuu­tis­sa tilan­tees­sa oikeas­sa kiin­nit­täes­sään huo­mion­sa lyhyen aika­vä­lin lain­sää­dän­nöl­li­siin vaikuttamismahdollisuuksiin.

    Ver­taa­mi­nen puuk­koi­hin on ontu­vaa, kos­ka esi­mer­kik­si 170-sent­ti­nen Saa­ri ei puu­kon kans­sa oli­si vält­tä­mät­tä ehti­nyt saa­maan ensim­mäis­tä­kään uhria hengiltä.
    Ver­taa­mi­nen Yhdys­val­toi­hin on nii­ni­kään ontu­vaa, kos­ka Yhdys­val­to­jen sosi­aa­li­nen ja kult­tuu­ril­li­nen ympä­ris­tö on hyvin poik­kea­va Suo­meen nähden.
    Aja­tus sii­tä, että huma­lais­ten här­mä­läis­ten sna­ga­ri-tap­pe­li­joi­den maas­sa ihmi­siä keho­tet­tai­siin aktii­vi­ses­ti kan­ta­maan asei­ta muka­naan, on vähin­tään­kin karmaiseva.
    Mie­li­ku­va sii­tä, että ammus­ke­lu tapah­tui­si Clint Eastwood ‑tyy­liin kas­vo­tus­ten kui­van vil­lin­län­nen aron hie­kan hie­man maas­ta pölis­tes­sä, ja san­ka­rin kaa­taes­sa rikol­li­sen Mor­rico­nen musii­kin soi­des­sa taus­tal­la on naii­vi. Häi­riin­ty­nyt yksi­lö voi­si ampu­mi­sen­sa toteut­taa mm. väi­jyk­sis­tä sel­lai­sen mie­li­teon syntyessä.

    Näi­den häi­riin­ty­nei­den yksi­löi­den psy­ko­lo­gi­nen pro­fi­loin­ti on myös äärim­mäi­sen vai­ke­aa, ja kos­ket­taa monia lain tasa­ver­tai­suus-pykä­liä. Moni ter­ve ihmi­nen jäi­si vai­no­har­hai­ses­sa ilma­pii­ris­sä haa­viin, ja moni häi­riin­ty­nyt pää­si­si seu­las­ta lävit­se. Vaik­ka arvioin­nin joh­don­mu­kais­ta­mi­nen on suo­si­tel­ta­vaa, ei se yksi­nään rii­tä juu­ri­kaan vähen­tä­mään täl­lais­ten teko­jen todennäköisyyttä.

    Ainoa kon­kreet­ti­nen kei­no, jol­la lyhyel­lä aika­vä­lil­lä voim­me vai­kut­taa, on yks­kan­taan käsia­sei­den saa­ta­vuu­den vai­keut­ta­mi­nen ris­ki-ikä­luo­kil­le, ammun­ta­har­ras­tuk­sen kui­ten­kin huomioiden.
    Itse oli­sin val­mis kiel­tä­mään käsia­seen omis­tusoi­keu­den alle 25-vuo­ti­aal­ta (ris­ki-ikä­ryh­mäk­si arvioi­daan 16–25), poik­keuk­se­na nuo­ret, jot­ka val­von­nan alai­ses­sa har­ras­tuk­ses­saan ovat jo kou­liin­tu­nei­ta ja kil­pai­lu­ta­sol­la pärjänneitä.
    Se, että jokai­nen 40- tai 50-vuo­tias­kin ammun­ta­har­ras­ta­ja jou­tui­si säi­lyt­tä­mään asei­taan ylei­sis­sä säi­löis­sä on aina­kin maa­seu­dul­la täy­sin mah­do­ton aja­tus. Uusien ampu­jien val­vo­mi­nen on myös helpompaa.

    Vaik­ka täl­lai­set lain­muu­tok­set eivät tule­via tra­ge­dioi­ta täy­sin estäi­si­kään (voi­han aseen mm. lai­na­ta pahaa aavis­ta­mat­to­mil­ta van­hem­mil­ta ja näen­näi­ses­ti har­ras­taa tark­kuusam­mun­taa lähi­met­sän radal­la), niin voi kui­ten­kin olet­taa, että se vai­keut­tai­si monen tule­van yrit­tä­jän mahdollisuuksia.

    Vähä­ka­ve­ri­nen, sosi­aa­li­ses­ti varau­tu­nut nuo­ri ei luo nii­tä sosi­aa­li­sia ver­kos­to­kyt­ken­tö­jä, joi­den kaut­ta hän kovin hel­pol­la lait­to­man aseen hankkisi.
    Tilas­tol­li­nen ver­taus ase­la­kei­hin, ja jen­gi­vä­ki­val­las­ta syn­ty­viin mur­ha­lu­kui­hin on sik­si epäjohdonmukainen.

    Myös­kin ver­taus lii­ken­tees­sä kuo­le­vien mää­rään on tun­ne­ky­vy­tön­tä prag­ma­ti­soin­tia, joka jät­tää huo­miot­ta täl­lais­ten teko­jen vai­ku­tuk­set koko yhteis­kun­nan psyy­keel­le, mm. las­ten ja nuor­ten turvallisuudentunteelle.

    Vie­lä:

    Eli­na, näke­myk­se­si kou­lu­kiusaa­mi­ses­ta on, mikä se ter­mi oli, lähes sosio­paat­ti­nen? Anteek­si kovan ter­min käyt­tä­mi­nen, mut­ta saman on tuo­nut esil­le useam­pi muu­kin kir­joit­ta­ja ylem­pä­nä. Tun­nut kovas­ti hal­vek­si­van näi­tä hil­jai­sia ja herk­kiä res­suk­ka­poi­kia (joi­den luon­ne on usein syn­näi­nen kuten psy­ko­lo­gian luke­mi­ses­ta ehkä tie­tä­net eikä koti­kas­va­tuk­sen tulos­ta). Kiusaa­mi­sen syyk­si voi­vat käy­dä mitä moni­nai­sim­mat syyt, vää­rän­lai­ses­ta pukeu­tu­mi­ses­ta, puhe­vias­ta ja “nau­ret­ta­vis­ta” har­ras­tuk­sis­ta lähtien.

    Ylei­sin kiusat­tu ryh­mä lie­ne­vät hil­jai­set, kil­tit ja kou­lus­sa hyvin menes­ty­vät tytöt. Hal­vek­sit­ko hei­tä­kin? Aina­kin tut­ki­mus­ten valos­sa sosi­aa­li­sis­ta syis­tä joh­tu­vaa masen­tu­nei­suut­ta, ahdis­tus­ta ja itse­tu­hoi­suut­ta on ollut em. ryh­män tytöil­lä hyvin paljon.
    He ovat vie­lä sii­tä epä­mu­ka­vas­sa ase­mas­sa, että hei­tä kiusaa­vat usein myös vas­tak­kai­sen suku­puo­len edus­ta­jat, mikä poi­kien koh­dal­la on har­vi­nai­sem­paa. Kuin­ka mon­ta ano­rek­si­aa­kin on lau­kais­sut se, että täy­sin sopusuh­tais­ta tyt­töä on kou­lus­sa nimi­tel­ty tavan mukaa läskiksi?
    Tai kuin­ka mon­ta vuo­sia kes­tä­vää paniik­ki­koh­taus­ta esim. sel­lai­nen teko, että täl­lai­sen hil­jai­ses­ti rää­kä­tyn tytön penaalista/repusta on joku san­ka­ri käy­nyt kai­va­mas­sa vih­kon esil­le, löy­tä­nyt siel­tä vaik­ka­pa piir­re­tyn kuvan jos­ta­kin luo­kan pojas­ta ja sydä­men ja hel­liä sano­ja kuvan vie­res­tä, ja kai­lot­ta­nut sen kovaan ääneen koko kou­lun käy­tä­väl­le, ja vih­ko on kier­tä­nyt monis­sa käsis­sä, useim­pien nau­raes­sa sää­lit­tö­mäs­ti ja jon­kin rik­kou­tues­sa peruut­ta­mat­to­mas­ti tytön sisimmässä.
    Täl­lai­set tytöt ovat usein oikein hyviä ihmi­siä, kilt­te­jä, toi­sia huo­mioo­not­ta­via jne. toi­sin kuin “reip­paat” kiusaajansa.

    Kuin­ka moni yli­opis­tol­la opis­ke­le­va nuo­ri nai­nen, jois­ta jopa 1/3 on arvioi­tu ole­van jon­ki­nas­tei­sia hen­ki­siä ongel­mia, pur­kaa tuos­sa ikä­vai­hees­sa edel­leen perus­kou­lua­joil­ta juon­ta­via koke­muk­sia omas­ta riit­tä­mät­tö­myy­des­tään? Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, onko tätä tutkittu.

    (Tuli­pa taas pit­kä vies­ti. Osmol­le prop­sit asial­li­sis­ta kannanotoista.)

  55. Pari huo­mio­ta vielä:

    Epäi­len, jon­kin ver­ran psy­ko­lo­gi­aa tun­te­va­na en asian­tun­ti­ja­na, että psyko/sosiopatia on vää­rä ter­mi käy­tet­tä­väk­si täl­lais­ten isku­jen teki­jöis­tä. Ehdot­tai­sin ennem­min per­soo­nal­li­suus­häi­riö­tä. Ts. näis­tä tyy­peis­tä oli­si voi­nut toi­sen­lai­ses­sa ympä­ris­tös­sä, toi­sen­lai­sin elä­män­ko­ke­muk­sin kas­vaa aivan eri­lai­sia, aivan hyvin ihmi­syyt­tä rakas­ta­via­kin hen­ki­löi­tä, tai heis­tä oli­si voi­nut tul­la sel­lai­sia esim. 30–40 vuo­tiai­na, jos oli­si­vat pääs­seet tämän syö­vyt­tä­vän ja kai­ken vää­ris­tä­neen vihan vai­heen ylit­se. Sosio­pa­ti­aa pide­tään pit­käl­ti syn­nyn­näi­se­nä, neu­ro­lo­gi­se­na vam­ma­na. Erot­tai­sin nämä toisistaan.

    Pet­ri Gerd­tiä ei tuli­si aina­kaan varauk­set­ta lis­ta­ta samas­sa yhtey­des­sä mui­den kans­sa. Hän ei jät­tä­nyt jäl­keen­sä min­kään­lais­ta itse­mur­ha­vies­tiä, eikä hänen koneel­taan tai hänen inter­ne­tyh­teyk­sis­tään löy­ty­nyt mitään em. teon kal­tai­sen suun­nit­te­luun viit­taa­vaa. Sen sijaan hänen tie­det­tiin jo aiem­min räjäy­tel­leen ajas­ti­men kans­sa lähei­ses­sä met­säs­sä näi­tä oma­te­koi­sia pom­me­jaan, joi­den val­mis­te­lu tai­si olla hänel­le jon­ki­nas­tei­nen pakkomielle.

    Eikö ole uskot­ta­vam­pi se seli­tys, jon­ka esim. Pet­rin isä toi aika­naan jul­ki­suu­teen, että Pet­ri oli menos­sa räjäyt­tä­mään pom­mia em. met­sään, kuten oli men­nyt niin mon­ta ker­taa aikai­sem­min­kin, ja pom­mi lau­ke­si vahingossa.

    Pom­min vahin­gos­sa lau­kea­mis­ta ymmär­tääk­se­ni polii­si­tut­ki­muk­set tuki­vat. Tai näin asias­ta uutisoitiin.
    (Itse)murhaiskuun viit­ta­si­vat lähin­nä pom­miin sul­lo­tut hau­lit ja lasin­si­rut, mut­ta niil­lä on tuho­voi­man­sa myös räjäy­tet­tä­vää kiin­te­ää koh­det­ta vas­taan, ja se on aivan mah­dol­li­nen selitys.

    Pet­ri Gerd­tin koh­dal­la, emme­kä iki­nä voi saa­da var­muut­ta, epäi­li­sin kysees­sä olleen “pom­mi­hul­lul­le” tapah­tu­neen kau­hean tra­ge­dian, en colum­bi­ne-hen­ki­sen ihmisvihan.

  56. Puhu­taan­ko nyt siis Suo­mes­ta? Samas­ta Suo­mes­ta, jos­sa me muut­kin asum­me? Mit­kä kaik­ki hal­li­tuk­ses­sa ole­vat puo­lu­eet täyt­tä­vät tämän mää­ri­tel­män? Vai joh­de­taan­ko maa­ta salai­ses­ti hal­li­tuk­sen ulkopuolelta? 

    Kaik­ki hal­li­tuk­ses­sa ole­vat puo­lu­eet edus­ta­vat samaa sosi­aa­li­tä­ti-hir­mu­ve­ro­tus poli­tiik­kaa kuin nyt tila­päi­ses­ti oppo­si­tios­sa­kin ole­vat edus­kun­ta­puo­leet. Puo­luei­den mää­rit­te­ly perin­tei­ses­ti oikeis­toon ja vasem­mis­toon ei yli­pää­tään enää toi­mi kos­ka kaik­ki oikeis­to­puo­lu­eet aja­vat mones­sa mie­les­sä ääri­va­sem­mis­to­lais­ta poli­tiik­kaa, mut­ta toi­saal­ta ns. vasem­mis­to ei todel­la­kaan aja nii­den heik­ko-osais­ten asiaa. 

    Jos näis­tä esi­merk­ke­jä halu­taan niin vaik­ka­pa se että hal­li­tus käyt­tää tuhan­sia mil­joo­nia eri­lai­siin mie­let­tö­miin maa­il­man­pa­ran­nus­hank­kei­siin samaan aikaan kun hyvä­tu­loi­set mak­sa­vat maa­il­ma­nen­nä­tys­ta­son tulo­ve­roa ja kaik­ki polt­toai­ne­ve­roa. Toi­saal­ta äärim­mäis­tä vasem­mis­toa, siis vasem­mis­to­liit­toa, edus­ta­va minis­te­ri myi taan­noin suo­ma­lais­ten yli­vel­kaan­tu­nei­den velat pilk­ka­hin­nal­la yli­kan­sal­li­sel­le koron­kis­ku­ri­fir­mal­le. Ääri­va­sem­mis­to on myös tor­pan­nut tar­mok­kaas­ti hen­ki­lö­koh­tai­sen kon­kurs­sin mah­dol­lis­ta­van lain­sää­dän­nön syn­ty­mi­sen. Itse­mur­ha­lu­vut ovat ilmei­ses­ti vie­lä lii­an pieniä..

    Minul­le on tur­ha vit­tuil­la sala­lii­tois­ta, en usko nii­hin. Polii­tik­ko­jen lisäk­si val­taa käyt­tää myös­kin val­tai­sa vir­ka­mies­kun­ta joka on suu­rel­ta osin valit­tu ainoas­taan jäsen­kir­jo­jen perus­teel­la mikä näkyy­kin tasos­sa sel­väs­ti. Nii­tä oikeas­ti äärim­mäi­sen vasem­mis­to­lai­sia vir­ka­mie­hiä ei ole vai­kea löy­tää, puo­len­kym­men­tä nimeä voi­sin sanoa vaik­ka heti mut­ta Osmo tus­kin sii­tä tykkäisi. 

    Mitä tulee sii­hen hoblo­foo­bi­seen äär­va­sem­mis­to­lai­seen.. kun liit­tää monu­men­taa­li­sen tie­tä­mät­tö­myy­den alas­ta mitä hänen oli­si pitä­nyt hoi­taa, fanaat­ti­sen vai­voin hal­li­tun vihan ja viha­mie­li­syy­den, äärim­mäi­sen oma­hy­väi­syy­den, Turun kau­pun­gin ja 90-luvun niin asioi­den kans­sa teke­mi­sis­sä olleet tie­tä­vät kyl­lä ketä minä tarkoitan..

    Vaka­va­si ottaen: väi­te, että asei­ta vas­tus­ta­vat ovat vasem­mis­to­lai­sia ja kan­nat­ta­jat oikeis­to­lai­sia, on hyvin pelot­ta­va. Saman­lai­sia käsi­tyk­siä esi­tel­lään yleen­sä vain ase­fa­naa­tik­ko­jen omil­la sivuil­la. Yksi sel­kä­kar­vat pys­tyyn nos­tat­ta­va sel­lai­nen on tämä: 

    Kysei­nen kave­ri­han on kuol­lut jo puo­len­kym­men­tä vuot­ta sit­ten kuten sivus­ton etusi­vul­la muis­taak­se­ni lukee. Vie­lä­pä varat­to­ma­na ja sai­raa­na pit­kän ajo­jah­din jäl­keen. Mut­ta haus­ka kuul­la että PT nos­tat­taa vie­lä hau­dan takaa­kin pik­ku­be­ri­joi­den käsi­kar­vat pys­tyyn 😀 oli­si mielissään.

  57. Vas­taan kiusa­tul­le, joka sanoo: 

    Tar­koit­taa­ko tämä [ei ole ikä­to­ve­rei­den vika, jos joku on syr­jäy­ty­nyt… ] sinus­ta Eli­na sitä, että syr­ji­mi­nen on oikein nii­tä koh­taan, jot­ka ovat perus­jou­kos­ta poikkeavia? ”

    Jot­ta tähän voi­si tyh­jen­tä­väs­ti vas­ta­ta, pitäi­si tie­tys­ti mää­ri­tel­lä syr­ji­mi­nen, perus­jouk­ko ja poikkeama.. 

    Mut­ta läh­den nyt mää­ri­tel­mien puut­tues­sa sii­tä, mitä itse niil­lä tarkoitan: 

    Minus­ta on luon­nol­lis­ta, että jol­lain tavoin uhkaa­van ja omi­tui­sen tun­tuis­ta ihmis­tä ei halu­ta jouk­koon oli kysees­sä synt­tä­rit tai sul­kis­tun­ti. Kuten jo sanoin, en usko nuo­ria­kaan ihmi­siä niin puusil­mik­si, ettei tule­vaa teu­ras­ta­jaa havait­tai­si jo alku­met­reil­lä. Ter­ve ihmi­nen kart­taa pahaa… Ja täs­sä ei minus­ta ole mitään pahaa. 

    Entä sit­ten vaik­ka huo­kui­si­kin [vas­ten­mie­li­syys] jon­kun toi­sen mie­les­tä? Antaa­ko se perus­teen toi­sen ihmi­sen kal­toin­koh­te­lul­le, joka ainoas­taan edis­tää tilan­teen kärjistymistä.”

    Antaa oikeu­den kar­taa ja väl­tel­lä tätä ihmis­tä eli vas­taus on kyl­lä. Ja mikä oli­si enem­män kal­toin koh­te­lua kuin vält­te­ly, jopa hauk­ku­mi­nen­kin on parem­paa. Sil­loin edes tulee huo­ma­tuk­si. Jokai­nen saa vali­ta seu­ran­sa, niin leik­ki­ka­ve­rin­sa, bile­ka­ve­rit kuin rapu­juh­liin kut­sut­ta­vat. Se on ihmi­sen oikeus. 

    Työ­ti­lan­teis­sa niin luo­kas­sa kuin pala­ve­ris­sa pitää sie­tää inho­tuk­sia­kin, mut­ta vapaa-ajal­la ei. 

    Minä kun luu­lin, että kult­tuu­rim­me idea­na oli­si van­hen­tu­nut(?) käsi­tys, että kans­saih­mi­siä pitäi­si koh­del­la kun­nioit­taen hei­dän henk. koht. omi­nai­suuk­sis­taan riippumatta.”

    No, vää­rin luu­let. Minä kun­nioi­tan nii­tä, joi­ta kun­nioit­ta­mi­sen arvoi­se­na pidän. Mik­si ihmees­sä pitäi­sin jotain Jam­mu-setää tai mur­haa­ja-Auvis­ta kun­nioit­tet­ta­va­na per­soo­na­na? Outoa hurskastelua. 

    Ilmei­ses­ti kiusa­tut nyt vaan ovat joten­kin uhkaa­via, jot­ka täy­tyy saa­da kuriin ja jär­jes­tyk­seen. Niinkö?”

    Mitään täl­lais­ta en ole sano­nut eli ihan itse nyt näin sanot.. Ihan muu­ten perus­asioi­ta las­ten­kas­va­tuk­ses­sa­kin on antaa val­miu­det erot­taa omat puheet ja tois­ten puheet, omat aja­tuk­set ja tois­ten aja­tuk­set.. ehkäi­see para­noi­al­ta kum­mas­ti. Ehkä­pä jopa joukkoteurastuksilta.

  58. Gb moit­tii Elinaa:

    Eli­nan vähek­sy­vä asen­ne kou­lu­kiusaa­mis­ta koh­taan on täy­sin käsittämätön.”

    En lain­kaan vähek­sy kou­lu­kiusaa­mis­ta. Se saa usein aikui­sen näkö­kul­mas­ta käsit­tä­mät­tö­män jul­mia muo­to­ja. Lap­sil­le ja nuo­ril­le ei usein­kaan ole vie­lä sat­tu­nut tar­peek­si kol­hu­ja ja nöy­ryy­tyk­siä elä­män var­rel­la, jot­ta empa­tia oli­si kehit­ty­nyt. Eli kiusaa­ja ei vält­tä­mät­tä ole paha, vaan ymmärtämätön. 

    Kuu­lin hil­jat­tain tapauk­ses­ta, jos­sa luo­kan rumah­kol­le ja liha­val­le tytöl­le oli luo­kan suo­sik­ki­poi­ka kes­ken kou­lu­päi­vän lähet­tä­nyt teks­ta­rin, jos­sa esit­ti ihas­ta­nut­ta ja ujoa ja ker­toi lait­ta­neen­sa mei­liin tytöl­le rakkauskirjeen. 

    Tyt­tö oli tie­tys­ti sydän pamp­pail­len ja mie­li pakah­tuen kou­lun jäl­keen avan­nut säh­kö­pos­tin­sa. Siel­lä oli hänen jär­ky­tyk­sek­seen irvo­kas­ta pilai­lua tytön kus­tan­nuk­sel­la… Ehkä hän oli oikeas­taan odot­ta­nut­kin tätä, mut­ta toi­vo­nut sil­ti muuta. 

    Jos­sain tilan­tees­sa täl­lai­nen voi lau­kais­ta jopa itse­mur­han. Mut­ta ei tar­vet­ta tap­paa ulko­puo­li­sia. Enpä usko! Syyt ovat muu­al­la, mikä­li nyt on mitään syitä.

  59. Riit­ta kek­si vii­sas­ten kiven: 

    Kyl­lä suu­rin ris­ki­te­ki­jä sil­le, että jou­tuu kou­lus­sa kiusa­tuk­si on huo­no opet­ta­ja, joka ei kiusaa­mi­seen puutu.”

    Aivan! Opet­ta­jat­han tie­tys­ti ovat syy­päi­tä. Kai­ken pahan alku ja juu­ri. Tätä ei vie­lä ole ollut­kaan lehdissä..

    Lap­set (kuten aikui­set­kin) hake­vat yhtei­söön­sä hie­rar­ki­aa. Lap­set vie­lä suo­ra­vii­vai­sem­min ja pal­jaam­min kuin aikui­set. Jos nyt kiusaa­mi­sel­le jotain syi­tä etsi­tään, niin syy on niin­kin tri­vi­aa­li kuin biologia. 

    Joka hal­va­tun eläin­lau­mas­sa on oma jär­jes­tyk­sen­sä, joka lajis­ta riip­puen hae­taan taval­la tai toi­sel­la.. Kana­las­ta tulee käsi­te nokkimisjärjestys. 

    Susil­la ja api­noil­la onkin jo sofis­ti­koi­tu­neem­pia kei­no­ja. Ihmi­sil­lä vie­lä sii­tä­kin kehit­ty­neem­piä, jopa lapsilla. 

    Mut­ta kaik­ki yhtei­söt toi­mi­vat siten, että vah­vim­mat saa­vat val­lan, vaik­ka kaik­ki sii­hen pyr­ki­vät. Sik­si en jak­sa syyl­lis­tää paik­kaan­sa hake­via lapsia.

  60. Mik­si emme suo­raan kiel­lä kaik­kia asei­ta? Eipä­hän oli­si saa­ta­vil­la. Tur­val­li­suus nousi­si, sil­lä kun aseet kiel­le­tään, ei nii­tä ole saa­ta­vil­la. Esi­mer­kik­si mur­haa suun­nit­te­le­va hen­ki­lö ei keh­taa rik­koa lakia saa­dak­seen lait­to­man aseen. Huo­les­tut­ta­vaa on myös, ettei veit­sien suh­teen kehi­tel­lä ostolupaa.
    Niil­lä­hän teh­dään enem­män hen­ki­ri­kok­sia kuin tulia­seil­la. Oli­si hie­noa saa­da sii­hen jotain sään­te­lyä — tur­val­li­suus nousee.

    Kukaan ei kär­si, sil­lä eihän nyt kukaan har­ras­ta ampu­mis­ta. Aina­kaan minä en tun­ne ketään.

  61. Tämä on ehkä nii­tä har­vo­ja ker­to­ja, joi­na olen samaa miel­tä Eli­nan kans­sa, aina­kin suu­rim­mak­si osak­si; ei ole sat­tu­ma, kei­tä kiusa­taan ja/tai syr­ji­tään eikä ole sat­tu­maa sekään, ket­kä ovat kiusaa­jia tai aina­kin nii­tä pääpukareita. 

    Minä olin ala-asteel­la kou­lu­kiusat­tu ja ylä­as­teel­la jos­sain mää­rin syr­jit­ty. En tie­ten­kään kat­so ansain­nee­ni sitä, mut­ta totuus on, että minä en ollut rei­lu ja muka­va. En ole kos­kaan ollut omi­nai­suuk­sil­ta­ni tai luon­teen­piir­teil­tä­ni sen kal­tai­nen, että ihmi­set mie­lel­lään tutus­tui­si­vat minuun tai että pys­tyi­sin kerää­mään ympä­ril­le­ni laa­jan, remp­seän seu­ra­pii­rin. Kun muis­te­len lap­suut­ta­ni, olin nime­no­maan kou­lu­kiusaa­jien unel­ma, yhdis­tel­mä pas­sii­vis­ta ja pro­vo­soi­tu­vaa kiusat­tua; herk­kä, syr­jään­ve­täy­ty­vä, yksi­näi­nen, toi­si­naan kii­vas ja väki­val­tai­nen­kin, armoi­tet­tu valeh­te­li­ja jne. Saa­toin ärsy­tet­ty­nä käy­dä kimp­puun tai muu­ten vaan vetää pul­tit. Toi­saal­ta taas kukaan ei pitä­nyt minus­ta miten­kään eri­tyi­ses­ti, joko suh­tau­dut­tiin neut­raa­lis­ti tai kiel­tei­ses­ti, jol­loin kukaan ei tie­ten­kään puo­lus­ta­nut minua. 

    Ei ole lap­sen syy­tä se, mil­lai­nen hän on. Se on perin­tö­te­ki­jöi­den, sat­tu­man, van­hem­pien ja olo­suh­tei­den syy­tä. Sik­si ei ole lap­sen syy­tä, että hän­tä kiusa­taan VAIKKA aina­kin osa syis­tä, jot­ka joh­ta­vat kiusaa­mi­seen, löy­ty­vät itse lap­ses­ta. Mer­kit­tä­vä syyl­li­nen kiusaa­mi­seen ovat tie­tys­ti kiusaa­jat, mut­ta itse ajat­te­len, että kiusaa­jat­kin hake­vat nime­no­maan tie­tyn­lai­sia yksi­löi­tä tal­lat­ta­vak­seen. Voi­si aja­tel­la, että kiusaa­ja on kemial­li­nen aine A ja kiusat­tu kemial­li­nen aine B. Kun ne lait­taa yhteen, syn­tyy räjäh­dys. Mut­ta sit­ten joku kol­mas hen­ki­lö on kemial­li­nen aine C, joka yhdis­tet­ty­nä A:n tai B:n kans­sa EI räjähdä. 

    Kiusat­tu: “Ei kenen­kään tar­vit­se eikä pidä olla kaik­kien kave­ri ja olla hyvää pataa ihan kaik­kien kans­sa, mut­ta aktii­vi­nen syr­jin­tä­kin on aina jul­maa sen koh­teen kan­nal­ta ja aiheut­taa aina hen­ki­siä vau­rioi­ta kohteelleen.”

    Mitä on aktii­vi­nen syr­jin­tä? Onko se sitä, ettei halu­ta jota­ku­ta poruk­kaan? Ettei halu­ta hen­gail­la tämän kans­sa poru­kal­la eikä kaksin? 

    On tosi­aan ihmi­siä, jot­ka eivät ole kovin miel­lyt­tä­viä. On ihmi­siä, jot­ka ovat epäi­lyt­tä­viä tai vai­kut­ta­vat vaa­ral­li­sil­ta tai jois­sa tun­tuu ole­van jotain vial­la tai joi­den seu­ras­sa ei yksin­ker­tai­ses­ti viih­dy. Onko syr­jin­tää se, että ei halua viet­tää aikaan­sa täl­lai­sen ihmi­sen seu­ras­sa? Jos juu­ri kukaan ei viih­dy tämän ihmi­sen seu­ras­sa, onko syr­jin­tää se, ettei juu­ri kukaan sit­ten vie­tä­kään hänen kans­saan seu­raan­sa vaan hän jou­tuu ole­maan käy­tän­nös­sä lähes yksin? Onko se aktii­vis­ta syrjintää?

    Mul­la ei ole tilas­tol­lis­ta fak­taa, mut­ta omal­la koh­dal­la ja tun­tien lukui­sia kiusat­tu­ja, niin yhdis­tä­vä­nä teki­jä­nä kai­kis­sa tapauk­sis­sa on per­he­vä­ki­val­las­ta ja tai alko­ho­lion­gel­mas­ta kär­si­vä koti, jos­sa lap­si uhriu­tuu jo hyvin nuo­re­na nyrk­kien alla sen sijaan, että kysees­sä oli­si­vat jot­kut nai­vin hyvä­us­koi­set “maa­il­mas­sa ei ole pahaa” vanhemmat. ”

    Minul­la oli ihan hyvä koti, jos­kaan van­hem­pa­ni eivät olleet kyl­lä yli­suo­je­le­via­kaan mil­lään lail­la. Ja sil­ti kiusat­tiin. Trallala.

    Mut­ta, kuten sanoin, minä olin erin­omai­nen uhri. Kiusaa­jat hais­ta­vat kyl­lä hyvät uhrit.

  62. Az olet­taa..

    Ylei­sin kiusat­tu ryh­mä lie­ne­vät hil­jai­set, kil­tit ja kou­lus­sa hyvin menes­ty­vät tytöt. Hal­vek­sit­ko heitäkin?”

    Sil­loin kun ei asias­ta mitään tie­dä, kan­nat­taa olla hil­jaa. Ihan hyvä neu­vo muu­ten jo lap­sil­le. Ehkäi­see mah­dol­li­ses­ti joukkomurhia. 

    Sekä koti­mais­ten että kan­sain­vä­lis­ten tut­ki­mus­ten mukaan tyy­pil­li­nen kou­lu­kiusat­tu on poi­ka, vain yksi vii­des­tä on tyt­tö. Googlaa­mal­la löytyy. 

    En tie­dä mis­tä tem­pai­set hal­vek­sun­nan tähän? Sel­ven­täi­sit­kö sitä, niin voim­me ehkä kes­kus­tel­la. En itse pidä kovin tun­ne­poh­jai­ses­ta kes­kus­te­lus­ta aina­kaan netis­sä, mut­ta yritetään.

  63. Klo 9.56 kom­men­toi­neel­ta Ano­nyy­mil­ta mai­nio lapsus:

    Kur­ko muu­ten ker­toi var­sin äsken pitä­vän­sä pis­too­lia aseen­sa han­si­kas­lo­ke­ros­sa kai­ken varalta.”

    Virk­kees­sä mai­ni­tuis­ta aseis­ta pis­too­li on edel­leen se, jon­ka hal­lusa­pi­to-oikeu­del­le ei ole kuul­tu oikein perus­tei­ta. Han­si­kas­lo­ke­roi­sel­la saa toki kama­laa tuhoa aikaan, mut­ta sil­le on laa­jem­min hyötykäyttöäkin.

  64. Eli­na:
    “Eivät kiusa­tut omi­nai­suuk­siin­sa ole syy­päi­tä. Sen sijaan van­hem­mat hyvin­kin usein ovat. Kiusa­tut ovat pää­sään­töi­ses­ti yli­suo­jel­tu­ja lap­sia, joil­la on heti äiti tai isä selän taka­na, kun joku vie hiek­ka­laa­ti­kol­la lapion kädes­tä. Tämä sit­ten jat­kuu kou­luiäs­sä, kun vas­ta­puo­len pelaa­ja vie jal­ka­pal­lon jne. Lap­si ei pää­se kehit­tä­mään mitään omia suo­ja­me­ka­nis­me­ja, vaan saa itku­rai­va­rei­ta pie­nim­mis­tä­kin vas­toin­käy­mi­sis­tä tai vetäy­tyy täy­sin kuo­reen­sa, sem­min­kin kun huo­maa ole­van­sa ei-toivottu. ”

    Aika toi­vo­ton­ta kyök­ki­fi­lo­so­fi­aa. Kiusa­tuk­si tule­mi­nen vali­koi­tuu usein kyl­lä­kin hyvin sat­tu­man­va­rai­ses­ti jon­kin akuu­tin tilan­teen joh­dos­ta ja jos kiusat­ta­va ei pys­ty tai halua tapel­la, on kier­re hel­pos­ti val­mis. Van­hem­mil­la on har­voin näis­sä asiois­sa sijaa. Sinä puhut tuos­sa lähin­nä lel­li­tel­lyis­tä mam­man­po­jis­ta, jot­ka itse asias­sa jäte­tään usein rau­haan mel­ko pian, kos­ka he eivät ole eri­tyi­sen kiin­nos­ta­via kiusattavia.
    Kan­nat­taa pitää Eli­na omat tun­teet kuris­sa ja tar­kas­tel­la asioi­ta viileästi. 

    Eli­na:
    “Kos­ka lap­sia ei kos­kaan voi pakot­taa pitä­mään (niin­kuin ei ketään muu­ta­kaan) kenes­tä­kään, niin van­hem­pien vas­tuul­la on kas­vat­taa lap­ses­ta kes­tä­vä, oikeu­den­mu­kai­nen ja sosi­aa­li­ses­ti pys­ty­vä. Minus­ta ikä­to­ve­rei­ta on täy­sin epä­rei­lua syyt­tää syr­ji­mi­ses­tä, jos joku ei sopeu­du joukkon.”

    Aivan usko­ma­ton­ta puhet­ta. Kiusa­tul­la siis on täs­sä vas­tuu kiusaa­mi­ses­ta eikä kiusaa­jil­la? Pätee­kö sama pis­sis­lo­giik­ka raiskauksiin?
    Eikö­hän nyt ole niin, että nii­tä hyviä käy­tös­ta­po­ja tulee tehok­kaas­ti opet­taa pie­nes­tä pitäen niin koto­na kuin kou­lus­sa ns. vah­voil­le ja ns. hei­koil­le. Hyvien käy­tös­ta­po­jen ja tove­ruu­den tai­dot ovat elä­mäs­sä pal­jon tär­keäm­piä avu­ja kuin fysii­kan tai maan­tie­don osaaminen.

    Eli­na:
    “Aktii­vi­sil­la kiusaa­jil­la on oma proble­ma­tiik­kaan­sa, mut­ta ei sii­tä täs­sä enem­pää, kos­ka ilmei­ses­ti he eivät ole kui­ten­kaan kiusat­tu­ja ampu­neet, vaan nime­no­maan nämä kiusa­tut tai “kiusa­tut”.

    Me emme tie­dä Auvi­sen tai Saa­ren kiusa­tuk­si tule­mi­ses­ta oikeas­taan mitään. En usko että se on täs­sä kovin­kaan mer­kit­tä­vä asia. Suu­rem­pi vai­ku­tus on media­vä­ki­val­lal­la (niin kli­seel­tä kuin se kuu­los­taa­kin), yksi­näi­syy­del­lä ja ennen kaik­kea eris­täy­ty­mi­sel­lä (joka ei siis lain­kaan vält­tä­mät­tä joh­du kiusa­tuk­si tule­mi­ses­ta, vaan vaik­ka­pa sii­tä, että hen­ki­löä vie­rok­su­taan oma­laa­tuis­ten aja­tus­ten vuok­si). Esi­mer­kin voi­ma vai­kut­taa myös (kou­luam­pu­mi­set USA:ssa).
    Tuon ikäi­sil­lä kave­reil­la on kaut­ta aiko­jen ollut uhoa­mis­ha­lu­ja, mut­ta ennen van­haan kyn­nys oli pal­jon kor­keam­pi toteut­taa mitään sai­rai­ta fan­t­asioi­ta. Nyt se kyn­nys on rat­kai­se­vas­ti madaltunut. 

    Eli­na:
    “En minä jak­sa uskoa, että se rei­lu ja kiva tyyp­pi teu­ras­taa ihmi­siä ja huu­taa netis­sä vihaa ja tuo­ret­ta ver­ta. Kyl­lä lähi­pii­ri vais­to­aa jotain kam­mot­ta­vaa, joka joh­taa eri­lai­siin puo­lus­tus­me­ka­nis­mei­hin. Saa­ri teloit­ti täy­sin kyl­mä­ve­ri­ses­ti maas­sa makaa­via ihmi­siä. Tus­kin nämä hänen “kiusaa­ji­aan” edes olivat. ”

    Minä en jak­sa uskoa, että kiusat­tu tekee täl­lais­ta yhtään sen hel­pom­min. Kiusa­tut ovat maan hil­jai­sia. Yhteis­kun­nan väki­val­tais­tu­mi­nen, vihan­liet­son­ta net­ti­pii­reis­sä, saa­dut esi­mer­kit ja eris­täy­ty­mi­nen ovat pal­jon suu­rem­pia vai­kut­ta­via tekijöitä.

    Eli­na:
    “Täl­lais­ta­ko ihmis­tä sit­ten oli­si pitä­nyt koh­del­la ystä­väl­li­ses­ti? Hyvä sanoa siel­tä ruu­dun takaa, kun tus­kin tun­sit­te häntä.” 

    Ja sinä­kö tun­sit? Kyl­lä, oli­si pitä­nyt koh­del­la ystävällisesti.

  65. Aivan! Opet­ta­jat­han tie­tys­ti ovat syy­päi­tä. Kai­ken pahan alku ja juu­ri. Tätä ei vie­lä ole ollut­kaan lehdissä..
    Mut­ta kaik­ki yhtei­söt toi­mi­vat siten, että vah­vim­mat saa­vat val­lan, vaik­ka kaik­ki sii­hen pyr­ki­vät. Sik­si en jak­sa syyl­lis­tää paik­kaan­sa hake­via lapsia.”
    — Syyl­lis­tä­mis­tä ei tar­vi­ta, ellei syyl­lis­tä­mi­sek­si lue­ta sitä, että opet­ta­jal­la on (tai pitäi­si olla) val­ta ja auk­to­ri­teet­ti, jol­la voi puut­tua kiusaa­mi­seen. Kaik­ki yhtei­söt eivät toi­mi siten,että val­ta on vain vah­vim­mil­la, jopa demo­kra­tias­sam­me vähem­mis­töl­lä­kin on perus­tus­lail­li­set oikeu­ten­sa. Kas­va­tus­ta­voit­tee­na las­ten kehit­ty­mät­tö­mien — ja vali­tet­ta­vas­ti jos­kus aikui­sil­ta omak­sut­tu­jen­kin — ennak­ko­luu­lo­jen hyväk­sy­mi­nen luon­non­va­lin­ta­na on sur­kea. On tie­tys­ti arvo­va­lin­ta, halu­aa­ko ihmi­ses­sä näh­tä­vän muu­ta­kin kuin ensi­vai­ku­tel­man. Täs­sä kai on juu­ri se ymmär­ryk­sen kehit­tä­mi­sen paik­ka. Kou­lus­sa kas­va­tus­vas­tuu on opet­ta­jil­la, koto­na van­hem­mil­la, yhtei­sös­sä vas­tuu on sen jäse­nil­lä. Jos jäi­sim­me kana­lan tasol­le hie­rar­kias­sa, voi­sim­me kai muus­sa­kin tyy­tyä kana­lin­nun elämään.

  66. Slum­mis­ti neuvoo:

    Kan­nat­taa pitää Eli­na omat tun­teet kuris­sa ja tar­kas­tel­la asioi­ta viileästi. ”

    Näin näh­däk­se­ni olen teh­nyt­kin. Tun­teet rön­syi­le­vät nyt ihan muualla. 

    Kiusa­tul­la siis on täs­sä vas­tuu kiusaa­mi­ses­ta eikä kiusaa­jil­la? Pätee­kö sama pis­sis­lo­giik­ka raiskauksiin?”

    Mis­tään vas­tuus­ta kiusat­tu­jen osal­ta en ole tääl­lä sano­nut halais­tua sanaa. Rais­kauk­sis­ta vie­lä vähem­män. Van­hem­pien kas­va­tuus­vas­tuus­ta kyl­lä jotain olen tokaissut. 

    Onko muu­ten tämä “pis­sis­lo­giik­ka” joten­kin koh­dis­tet­tu juu­ri minun ajat­te­luu­ni vai mitä oikein tar­koi­tat? Olen kyl­lä yli 40-vuotias. 

    Me emme tie­dä Auvi­sen tai Saa­ren kiusa­tuk­si tule­mi­ses­ta oikeas­taan mitään.”

    Vih­doin­kin yhtei­nen tee­ma. Tätä olen yrit­tä­nyt sanoa moneen ottee­seen. Ei tietoa!

    Ja ei, minus­ta eri­tyi­sen kusi­päi­siä ihmi­siä ei pidä miten­kään ottaa eri­tyis­var­je­luk­seen ja suo­je­luk­seen ja koh­del­la joten­kin “ystä­väl­li­ses­ti”. Tavan­omai­set rutii­nit saa­vat riit­tää. Itse pitää vaih­taa suun­taa, jos jotain muu­ta haluaa. 

    Sitä saa mitä tilaa.. Har­vi­nai­sen hyvä, jos­kin pahas­ti kulu­nut lause. Van­has­sa vara parem­pi, parem­pi sika säkis­sä ja mitä noi­ta nyt onkaan…

  67. Klo 9.56 kom­men­toi­neel­ta Ano­nyy­mil­ta mai­nio lapsus:

    Kur­ko muu­ten ker­toi var­sin äsken pitä­vän­sä pis­too­lia aseen­sa han­si­kas­lo­ke­ros­sa kai­ken varalta.”

    Virk­kees­sä mai­ni­tuis­ta aseis­ta pis­too­li on edel­leen se, jon­ka hal­lusa­pi­to-oikeu­del­le ei ole kuul­tu oikein perus­tei­ta. Han­si­kas­lo­ke­roi­sel­la saa toki kama­laa tuhoa aikaan, mut­ta sil­le on laa­jem­min hyötykäyttöäkin.”

    On mai­nio­ta, että arvon avai­men­reiän­tar­kas­ta­ja on ollut saa­pu­vil­la, paneu­tu­nut teks­tii­ni ja rapor­toi nyt sii­tä preus­si­lai­sen vir­ka­mie­hen pikkutarkkuudella.

    Kor­jaan kir­joi­tus­vir­heen saman tien, jot­ta voit rau­hoit­tua löy­tö­si aiheut­ta­mas­ta mielenkuohusta.

    Tar­koi­tuk­se­ni oli kir­joit­taa seu­raa­vas­ti. “Kur­ko muu­ten ker­toi var­sin äsken pitä­vän­sä pis­too­lia auton­sa han­si­kas­lo­ke­ros­sa kai­ken varalta.”

  68. Oli miten oli tuon kiusaa­mi­sen kans­sa, yhteis­ku­nas­sa on nyt sel­väs­ti ryh­mä, jon­ka psy­kiat­ri­set pal­ve­lut eivät ole kun­nos­sa ja ter­ve yhtei­söl­li­syys hukas­sa. Lisäk­si poruk­ka har­ras­taa ala­kult­tuu­ria, joka ilmei­sen hel­pos­ti saa tuhoi­sia seu­rauk­sia, syyt­tö­mien mur­hia. Ehkä mur­ha­vä­li­ne pitäi­si yksin­ker­tai­ses­ti kiel­tää. Puhun tie­tys­ti insuliinista.

  69. Eli­na

    Az olet­taa..”

    Ole­tan, että Eli­na olet­taa. Olen kat­so­nut mm. Sta­ke­sin tilas­to­ja kou­lu­kiusaa­mi­ses­ta, sekä luke­nut pal­jon kiusa­tuik­si jou­tu­nei­den oma­koh­tai­sia koke­muk­sia. En sano­nut näke­mys­tä­ni var­mak­si, vaan se perus­tuu osin myös omiin kou­luai­kai­siin koke­muk­sii­ni ja kuvaan joka on syn­ty­nyt koko­nai­suu­den poh­jal­ta. Vaik­ka em. tytöt eivät oli­si pro­fi­loi­ta­vis­sa ylei­sim­min kiusa­tuk­si ryh­mäk­si, he ovat kui­ten­kin yksi ryh­mä jos­sa kiusa­tuk­si jou­tu­mi­nen korostuu.

    Sil­loin kun ei asias­ta mitään tie­dä, kan­nat­taa olla hil­jaa. Ihan hyvä neu­vo muu­ten jo lap­sil­le. Ehkäi­see mah­dol­li­ses­ti joukkomurhia.

    Sekä koti­mais­ten että kan­sain­vä­lis­ten tut­ki­mus­ten mukaan tyy­pil­li­nen kou­lu­kiusat­tu on poi­ka, vain yksi vii­des­tä on tyt­tö. Googlaa­mal­la löytyy.”

    Sta­ke­sin 8. ja 9. ‑luok­ka­lai­sil­le teke­mien laa­jo­jen kyse­ly­jen perus­teel­la aina­kin Suo­mes­sa ylä­kou­lus­sa kiusa­tuis­ta n. 40% on tyt­tö­jä. Ala-asteel­la olen luke­nut luku­jen ole­van lähel­le 50% ja 50%. Ellet anna läh­de­viit­tei­tä Sta­ke­sin tulok­set haas­ta­viin läh­tei­siin, niin ole­tan sinun aina­kin Suo­men koh­dal­la kek­si­neen luvut lonkalta.
    Ongel­mais­ta on lisäk­si se, että usein tyt­töi­hin koh­dis­tu­va kiusaa­mi­nen on vai­keam­min pro­fi­loi­ta­vis­sa kiusaa­mi­sek­si, kos­ka se on pal­jon “hie­no­va­rai­sem­paa”. Ryh­män ulko­puo­lel­le sul­ke­mis­ta, selän taka­na juo­rui­lua, jat­ku­vaa pii­kit­te­le­vää huo­maut­te­lua, toi­sen näke­mys­ten jat­ku­vaa mitä­töin­tiä ym.
    Työ­paik­ka­kiusaa­mis­ta tut­kit­taes­sa nais­val­tai­set alat ovat usein olleet esillä.

    En tie­dä mis­tä tem­pai­set hal­vek­sun­nan tähän?”

    Vies­teis­tä­si? Tavas­ta­si kuva­ta kiusa­tuik­si jou­tu­nei­ta ylei­sel­lä taval­la epä­miel­lyt­tä­vik­si hen­ki­löik­si, jot­ka itse suu­rel­ta osin aiheut­ta­vat kiusa­tuk­si joutumisensa?

  70. Ano Nyy­mi, älä ahis­tu. Niin kuin sanoin, lap­sus oli mai­nio — näis­sä kes­kus­te­luis­sa­han on huu­del­tu, että jos aseet kiel­le­tään, pitää puu­kot, autot ja voi­veit­set­kin kiel­tää. Itse olen asei­den rajoit­ta­mi­sen kan­nal­la, ja pidän nii­tä eri asia­na kuin auto­ja ja työkaluja.

  71. Elina:“Vihdoinkin yhtei­nen tee­ma. Tätä olen yrit­tä­nyt sanoa moneen ottee­seen. Ei tietoa!”

    Oli­si­ko näi­den ampu­mis­jut­tu­jen taus­tal­la kiusa­tuk­si tule­mi­sen sijas­ta ihan jota­kin muu­ta? Eivät­hän täl­lais­ta näy­tä teke­vän “pää­hän­pot­ki­tut las­ten­ko­ti­ka­ka­rat”. Heis­tä osa sor­tuu rikos­ten teil­le, mut­ta täl­lai­nen shou­aa­mi­nen sii­tä tou­hus­ta puut­tuu, se on pikem­min­kin ammat­ti, jota teh­dään, kun muu­ta ei osa­ta. Auvi­sel­ta ja Saa­rel­ta ei puut­tu­nut mitään, menes­ty­nei­tä opis­ke­li­joi­ta molem­mat — vai puut­tui­ko sit­ten­kin se ihan perus­asia, huo­mion saaminen?
    Oma tee­si­ni on että “vihayh­teis­kun­ta”, jos­sa eläm­me, vai­kut­taa nuo­riin suu­res­ti. Suo­ma­lai­nen välin­pi­tä­mät­tö­myys, anka­ra yksi­löön koh­dis­tu­va kri­tiik­ki ja kovat vaa­ti­muk­set, ehdol­li­nen kii­tos ja pal­kit­se­mi­nen. Kou­lu­lai­set saa­vat kii­tos­ta vain sil­loin, kun he menes­ty­vät kan­sain­vä­li­ses­ti. Kil­pai­lu­ky­ky menee kai­ken edel­le. Sii­hen inves­toi­daan pal­jon enem­män kuin sosi­aa­lia­laan. Suo­ma­lai­set viran­omai­set ovat räh­mäl­lään teol­li­suu­den ja sen lob­ba­rien edes­sä, pää­tök­set teh­dään noja­ten yksi­no­maan talou­den “fak­toi­hin” ja vain raha on hyväk­syt­tä­vä “fak­ta”. Hal­li­tus panos­taa suo­ma­lai­sen “brän­din” mark­ki­noi­mi­seen — no, sitä uuden­lais­ta brän­diä on nyt sit­ten saa­tu oikein olan takaa.
    Tele­vi­sio tur­su­aa idol­se­ja, big brot­he­rei­ta ja muu­ta saas­taa, joi­den ainoa juo­ni on se, että elä­mä on ska­baa­mis­ta ja tois­ten ulos äänes­tä­mis­tä eri tilan­teis­ta. Ilkei­ly on OK ja kovan jät­kän merk­ki. Lap­set kat­so­vat näi­tä ohjel­mia, lopun aikaa sit­ten vie­te­tään inter­net-istun­nois­sa, epä­to­del­li­ses­sa haa­ve­maa­il­mas­sa. Väki­val­tai­set sar­jat ovat ylei­sin ohjel­ma­muo­to telk­ka­ris­sa. Niis­sä sar­jois­sa­han näi­tä esi­ku­vik­si valit­tu­ja san­ka­rei­ta pit­kis­sä vii­tois­saan näkee, jot­ka lis­ti­vät “kusi­päi­tä” ase molem­mis­sa käsis­sään ja räis­ki­vät kaik­kea, mikä liik­kuu. Mitä vie­lä puuttuu?
    On täs­sä aina­kin joi­ta­kin hyviä syi­tä sii­hen, mik­si väki­val­ta­fan­t­asioi­den toteut­ta­mi­sen kyn­nys on oleel­li­ses­ti las­ke­nut. Olles­sa­ni kau­an sit­ten lukio­luo­kil­la muis­tan val­lan mai­nios­ti, että siel­lä oli mur­ro­si­kään jämäh­tei­nä hem­mo­ja, jot­ka uho­si­vat “vihaa”, ihai­li­vat Hit­le­riä ja halusi­vat “pan­na toi­mek­si”. Luul­lak­se­ni he halusi­vat teh­dä vai­ku­tuk­sen tyt­töi­hin “yksi­löl­li­sel­lä, älyl­li­sel­lä” ajat­te­lul­laan. Aika sur­kea yri­tys. Tus­kin he oikeas­ti sil­loin edes ajat­te­li­vat ruve­ta toteut­ta­maan mitään “unel­mi­aan” ihan kon­kreet­ti­ses­ti. Nyt sitä tapahtuu.

  72. Ensin­nä­kin kii­tok­set Osmol­le perus­tel­lus­ta ja mal­til­li­ses­ta kir­joi­tuk­ses­ta samal­la kun monet polii­ti­kot hake­vat help­po­ja irto­pis­tei­tä näen­näi­sis­tä rat­kai­suis­ta. Samoin nimi­mer­kil­le AZ.

    Eli­nan herät­tä­mäs­tä kes­kus­te­lus­ta joi­ta­kin huomioita.

    1.
    Jos Eli­nan ei ollut tar­koi­tus hal­vek­sia kiusat­tu­ja ja syyt­tää hei­tä itse­ään kiusa­tuk­si jou­tu­mi­ses­taan, hänen oli­si kan­nat­ta­nut tuo­da jo alun­pe­rin tai edes sen jäl­keen esil­le erot­ta­van­sa tie­tyn teo­rian kiusa­tuk­si jou­tu­mi­sen perus­teis­ta ja itse kiusaa­mi­sen hyväk­syt­tä­vä tai tuo­mit­ta­va­na epä­toi­vot­tu­na ilmiönä.

    Kun näin ei ole hänen teks­tis­tään jää pääl­lim­mäi­sek­si mie­li­ku­vak­si kiusaa­mi­sen vähät­te­ly ja perus­tel­tu­na pitäminen.

    2.
    Ihmi­nen on bio­lo­gis­kult­tuu­ri­nen olen­to, eikä se, että eläin­la­ji­na olem­me myös nok­ki­mis­jär­jes­tys­tä hake­va laji tee sii­tä kult­tuu­ri­se­na ilmiö­nä mil­lään lail­la hyväk­syt­tä­vää tai suo­si­tel­ta­vaa. Kult­tuu­rio­len­to­na ja mm. uskon­nol­li­se­na olen­to­na ihmi­nen pyr­kii usein­mi­ten toi­mi­maan juu­ri päin­vas­toin eli lähim­mäi­sen­sä huo­mioi­den ja kes­ki­näi­sen nokit­ta­mi­sen sijaan yhteis­toi­min­taan ja aut­ta­mi­seen pyrkien.

    Näke­mys, jos­sa ihmi­nen näh­dään ainoas­taan gee­ni­pe­rus­tai­se­na eläi­me­nä on pelot­ta­van nihi­lis­ti­nen ja jul­ma. Teki­sin itse monen muun lail­la mie­lum­min tie­toi­sen arvo­va­lin­nan toi­sen­lai­seen humaa­nim­paan ihmis­ku­vaan pai­not­ta­mi­seen ja sel­lai­seen ihmi­syy­teen pyr­ki­mi­seen käy­tän­nön tasol­la arkielämässä.

    3.
    Käsi­tys, että kiusat­tu on kiusat­tu oman epä­miel­lyt­tä­vyy­den ja kusi­päi­syy­ten­sä täh­den ja sik­si perus­tel­lus­ti syr­jit­ty on erit­täin ongel­mal­li­nen, kos­ka kiusaa­jat lei­maa­vat kiusa­tun näin sii­tä riip­pu­mat­ta mil­lai­nen kiusat­tu todel­li­suu­des­sa on. Täs­sä saat­taa toki olla poik­keuk­sia. Kiusaa­mi­nen joh­taa yleen­sä kiusa­tun minä­ku­van vää­ris­ty­mi­seen, jos­sa myös kiusat­tu itse alkaa näh­dä itsen­sä täl­lai­se­na puhu­mat­ta­kaan sii­tä sosi­aa­li­ses­ta yhtei­sös­tä, jos­sa kiusaa­mi­nen tapahtuu.

    4.
    “Sitä saa mitä tilaa.” Tosi­aan. Jos suh­tau­tuu läh­tö­koh­tai­ses­ti omas­ta poru­kas­taan poik­kea­viin ja tai oman miel­ty­myk­sen vas­tai­siin kans­saih­mi­siin perus­tel­lus­ti poru­kan ulko­puo­li­si­na ja syr­jit­tä­vi­nä, niin luul­ta­vas­ti saa myös siel­tä omal­le koh­dal­leen juu­ri saman­lais­ta koh­te­lua. Täl­lai­nen perus­a­sen­ne toi­sia ihmi­siä koh­taan luul­ta­vas­ti yllä­pi­tää itse­ään, jos­sa taval­laan maa­laa itsen­sä nurk­kaan. Avoi­mel­la ja ennak­ko­luu­lot­to­mal­la asen­teel­la pää­see ihmis­ten koh­taa­mi­ses­sa huo­mat­ta­vas­ti pidem­mäl­le ja toden­nä­köi­sem­min tutus­tuu todel­li­seen ihmi­seen ensi­vai­ku­tel­man tai mui­den anta­man vai­ku­tel­man takana.

    5.
    Se oikeut­taa­ko jon­kun ihmi­sen aito epä­miel­lyt­tä­vyys ja tai kusi­päi­syys hänen kiusaa­mi­sen­sa ja syr­ji­mi­sen­sä on arvo­va­lin­ta, vaik­ka peli­teo­ree­ti­kot sano­vat tähän var­mas­ti mie­luus­ti oman sanan­sa. Onnek­si riit­tä­vän moni ihmi­sis­tä ei pidä täl­lais­ta asen­net­ta perus­tel­tu­na, mikä on mah­dol­lis­ta­nut inhi­mil­li­sem­mät yhteis­kun­nat ja humaa­nim­mat olot myös niil­le, jot­ka eivät näin ajat­te­le. Minus­ta Eli­nan kir­joi­tuk­sis­ta pais­taa vali­tet­ta­vas­ti läpi Ham­mu­ra­bin lain kal­tai­nen ajat­te­lu ja onnek­si kult­tuu­rim­me ei ole enää sil­lä tasolla.

    Jos näin ei oli­si ja jos Auvi­sen ja tai Saa­ren teon taus­tal­la oli­si ollut vah­vas­ti kiusaa­mi­sen kos­ta­mi­nen, niin sil­loin­han hei­dän tekon­sa oli­si­vat ymmär­ret­tä­vyy­den lisäk­si myös hyväk­syt­tä­viä, eikä meis­tä kai kukaan haluai­si elää ja lap­si­aan kas­vat­taa sel­lai­sel­la yhteiskunnassa.…

  73. JUMALTEN TUHO?

    Nie­be­lun­gen lau­lu ker­too kat­ke­ras­ta vihas­ta ja mah­ta­van rita­ri­su­vun tuhos­ta. Kai­ken taka­na oli kes­tiys­tä­vyy­den lain rik­ko­mi­nen ja sen vaa­ti­ma kosto.

    Täl­tä poh­jal­ta Wag­ner kir­joit­ti tet­ra­lo­gian­sa Nie­be­lun­gen sor­mus. Se voi­daan tul­ki­ta kuvi­tuk­sek­si van­hois­ta ger­maa­ni­sis­ta bal­la­deis­ta ja jumal­ta­ruis­ta. Mut­ta se voi­daan myös tul­ki­ta kuvauk­sek­si ihmi­sen sielunmaisemasta.

    Mik­si Wag­ner halusi kai­ken päät­ty­vän suu­reen tuhoon? Ja mik­si aja­tus mui­den vie­mi­ses­tä mukaan omaan tuhoon­sa on niin kieh­to­va. Misant­ro­pi­aa on meis­sä jokai­ses­sa. ( Paki­noit­si­ja Olli suo­ras­taan heku­moi sil­lä, mut­ta hyvin haus­kal­la taval­la.) Mut­ta yleen­sä ihmis­tä pidät­tää jokin.

    Kuvit­te­lin, että aseen­ka­to­lu­paan tar­vi­taan aat­teel­li­sen ampu­mayh­dis­tyk­sen (siis met­säs­tys­seu­ra, ampu­ma­seu­ra, reser­vi­läi­syh­dis­tys) jäse­nyys ja suo­si­tus (Tai sit­ten erit­täin vaka­va todel­li­nen tar­ve. Tie­don­ta­jan pää­toi­mit­ta­ja hank­ki 70-luvul­la aseen­kan­to­lu­van, kun äärioi­keis­to­lai­set oli­vat yrit­tä­neet leh­des­sä tuho­polt­toa). Ei vain sen takia, että nämä taval­laan vas­taa­vat jäse­nis­tään vaan myös sen takia, että täl­löin ihmi­nen on jon­kin yhtei­sön jäsen ja kokee yhteen­kuu­lu­vuut­ta mui­hin ihmi­siin. Tämä nos­taa kyn­nys­tä kään­tää ae tois­ta vastaan.

    Suo­ma­lai­nen para­dok­si. Suo­mes­sa hen­ki­ri­kos­ten luku­mää­rä väki­lu­kua koh­ti on Län­si-Euroo­pan suu­rim­pia ja Suo­mes­sa on nup­pia koh­ti liki­mää­rin yhtä pal­jon asei­ta kuin USA:ssa. Sil­ti ampu­ma-aseil­la teh­dään vain mur­to-osa hen­ki­ri­kok­sis­ta ja useim­mis­sa tapauk­sis­sa kyse on ollut ala­maa­il­man kes­ki­näi­sis­tä välienselvittelystä. 

    Sikä­li kuin minä tie­dän. Tie­to­ni voi­vat olla vanhentuneita.

    Lai­ton ase: sel­lai­nen kuu­lem­ma on help­po hank­kia. Mut­ta tämä­kin vaa­tii kon­tak­te­ja, tiet­tyä luot­ta­mus­ta toi­seen ihmiseen.

  74. Ano Nyy­mi, älä ahis­tu. Niin kuin sanoin, lap­sus oli mai­nio — näis­sä kes­kus­te­luis­sa­han on huu­del­tu, että jos aseet kiel­le­tään, pitää puu­kot, autot ja voi­veit­set­kin kiel­tää. Itse olen asei­den rajoit­ta­mi­sen kan­nal­la, ja pidän nii­tä eri asia­na kuin auto­ja ja työkaluja.”

    Ahis­tum­pas vaik­ka kiusallani. 

    Ahis­taa myös sel­lai­nen yksi­tyis­koh­ta, että Holm­lund yhte­nä saat­taa pääs­tä kar­kuun vas­tuu­taan kun­han vain antaa perik­si lain kiris­tä­mis­vaa­ti­muk­sil­le ja syöt­tää jon­kun vähäi­sen komi­sa­rion susil­le alkupaloiksi.

    Hal­loo­ta: Pitäi­si­kö kat­soa eka, onko edes nyky­la­kia sovel­let­tu ohjei­den mukaan ja ovat­ko ohjeet sel­keät, ja toka, riit­täi­si­kö mah­dol­li­ses­ti se, että sovel­lus­oh­jei­ta tar­ken­ne­taan ja sovel­ta­mis­ta valvotaan. 

    Näin ei tar­vit­si­si väsä­tä uut­ta lakia, vaan pel­käs­tään nou­dat­taa tätä nykyis­tä, jota Holm­lund näyt­tää vie­lä­pä puolustelevan.

    Eihän näil­le kah­del­le ampu­jal­le oli­si nykyi­sen­kään lain valos­sa tul­lut aset­ta antaa ja sovel­ta­mi­ses­sa on voi­nut tapah­tua lai­min­lyön­te­jä tai ohjeet ovat olleet keh­not. Mik­si siis uusi laki, mitäh?

  75. Eili­ses­sä A‑talkissa sisä­mi­nis­te­ri Holm­lund oli aivan hukas­sa. YHtään kon­kreet­tis­ta muu­tos­a­ja­tus­ta hänel­lä ei ollut, pait­si että ase­la­ki “ava­taan”. Tauot­ta hän suol­si sitä poliit­tis­ta jar­go­nia kat­so­mi­ses­ta, tut­ki­mi­ses­ta, asian­tun­ti­joi­den kuu­le­mi­ses­ta, jota kukaan ei täs­sä tilan­tees­sa tah­do kuul­la. Toi­mit­ta­ja yrit­ti tiva­ta tar­kem­pia vas­tauk­sia, mut­ta nii­tä ei tul­lut. Eikä toi­mit­ta­ja hok­san­nut kysyä, kei­tä ovat ne asian­tun­ti­jat, joi­ta minis­te­ri aikoo kuulla. 

    Vii­sai­ta puhui­vat polii­si ja reh­to­ri. Erit­täin kon­kreet­tis­ta ja tär­ke­ää puhetta.

  76. Kan­nat­taa muis­taa, että ase on kehi­tet­ty ja tar­koi­tet­tu tap­pa­mis­ta var­ten. Mitä enem­män nii­tä on , ja mitä hel­pom­min nii­tä saa sitä enem­män nii­tä myös käy­te­tään. Vaik­ka­pa itse­mur­ha­tar­koi­tuk­seen. Ja samal­la saat­taa läh­teä myös mui­ta pois, kun on oikein paha olo ja halu­aa kostaa.
    Ei ole kovin moni­mut­kai­nen asia…

    Koit­ta­kaan suo­ma­lai­set saa­da kiin­teäm­pi per­he itsel­len­ne. Ei kaik­kea kas­va­tus­ta ja val­von­taa voi antaa viran­omai­sil­le. Se on mah­dot­to­muus, eikä sel­lai­nen edes toimisikaan.

  77. Syyl­lis­tä­mis­tä ei tar­vi­ta, ellei syyl­lis­tä­mi­sek­si lue­ta sitä, että opet­ta­jal­la on (tai pitäi­si olla) val­ta ja auk­to­ri­teet­ti, jol­la voi puut­tua kiusaamiseen.”

    Näin­pä. Hyvin har­voin kou­lu­kiusaa­mi­ses­ta ja kou­lun jär­jes­tys­häi­riöis­tä kes­kus­tel­taes­sa tuo­daan esiin sitä, että opet­ta­jia (niin kuin ihan min­kä tahan­sa alan työn­te­ki­jöi­tä) on moneen junaan. On tosi kovia ammat­ti­lai­sia, taval­li­sia rivio­pet­ta­jia ja sit­ten nii­tä, joi­den paik­ka oli­si ihan jos­sain muu­al­la kuin kou­lus­sa oppi­lai­den edessä.

    Itse ymmär­sin hakeu­tua ihan muun­lai­siin töi­hin, vaik­ka nuo pit­kät lomat kiel­tä­mät­tä houkuttivatkin 😉

  78. Kiusat­tu: “Ihmi­nen on bio­lo­gis­kult­tuu­ri­nen olen­to, eikä se, että eläin­la­ji­na olem­me myös nok­ki­mis­jär­jes­tys­tä hake­va laji tee sii­tä kult­tuu­ri­se­na ilmiö­nä mil­lään lail­la hyväk­syt­tä­vää tai suo­si­tel­ta­vaa. Kult­tuu­rio­len­to­na ja mm. uskon­nol­li­se­na olen­to­na ihmi­nen pyr­kii usein­mi­ten toi­mi­maan juu­ri päin­vas­toin eli lähim­mäi­sen­sä huo­mioi­den ja kes­ki­näi­sen nokit­ta­mi­sen sijaan yhteis­toi­min­taan ja aut­ta­mi­seen pyrkien.”

    Olen täs­tä samaa miel­tä. Sil­ti täs­sä on mut­ta. Lap­si ei usein­kaan vie­lä ole kovin­kaan uskon­nol­li­nen tai kult­tuu­ri­nen olen­to, aina­kaan itse­näi­ses­ti vaan pikem­min­kin kas­va­tusym­pä­ris­tön­sä hei­jas­tee­na. Lap­si vas­ta opet­te­lee empaat­ti­sek­si, yhteis­toi­min­nal­li­sek­si ja uskon­nol­li­sek­si olen­nok­si. Ja sik­si las­ten maa­il­ma on enem­män “eläi­mel­li­nen” kuin aikuis­ten maa­il­ma — ja sik­si aikuis­ten pitäi­si val­voa tilan­tei­ta, jois­sa suu­ret jou­kot lap­sia viet­tä­vät pal­jon aikaa keskenään. 

    Lap­sil­ta näkee oikeas­ti todel­la jul­maa käy­tös­tä mui­ta lap­sia koh­taan eivät­kä nämä lap­set usein­kaan mil­lään taval­la ilmai­se ymmär­tä­vän­sä, että kysei­nen käy­tös on jul­maa. Tämä tun­tuu näky­vän nime­no­maan joukkotilanteissa. 

    Kyse ei siis ole var­sin­kaan sii­tä, että pie­ni lap­si oli­si tie­toi­ses­ti jul­ma tai ilkeä. Hän ei vain osaa näh­dä asioi­ta mui­den kan­nal­ta eikä aluk­si ymmär­rä, että mui­hin sat­tuu. Oman pik­ku­vel­je­ni kans­sa oli jos­kus tilan­ne, jos­sa otin hänet puhut­te­luun, kun hän oli jos­kus pie­ne­nä, vähän vail­le kou­lui­käi­se­nä tai juu­ri kou­luun men­nee­nä, teh­nyt pahas­ti. Seli­tin hänel­le, että sil­le toi­sel­le tuli oikeas­ti paha­mie­li — ihan kuin hänel­le tulee paha mie­li, jos joku sanoi­si hänel­le vas­taa­via, mitä hän oli sano­nut. Pik­ku­vel­je­ni oli aika vil­pit­tö­mäs­ti yllät­ty­nyt. Sen huo­ma­si, ettei hän ollut tul­lut aja­tel­leek­si­kaan koko asiaa.

  79. Az

    Ope­tus­mi­nis­te­riön teet­tä­mäs­sä sel­vi­tyk­ses­sä täl­tä vuo­del­ta kiusaa­mis­ta koke­neis­ta on 35 pro­sent­tia tyt­tö­jä eli tyt­tö­jen osuus on nous­sut vuo­des­ta 2000, jol­loin se oli suun­nil­leen tämä mai­nit­se­ma­ni vii­den­nes. Vie­lä­kään tämä ei kui­ten­kaan rii­tä ste­reo­ty­pi­aan kius­ta­tus­ta, joka on hil­jai­nen ja kou­lus­sa hyvin menes­ty­vä tyt­tö. Näin­hän sinä siis väitit. 

    Kyse­ly­tut­ki­muk­ses­sa saat­taa olla vinou­maa suku­puo­lit­tain siten, että tytöt rapor­toi­vat her­kem­min kiusaa­mi­ses­ta kuin pojat. Pojil­la on usein jon­kin­lai­nen mie­hi­nen kyn­nys olla valit­ta­mat­ta “pie­nis­tä”. Toi­saal­ta tyt­tö­jen kiusaa­mi­nen on har­voin pääl­le­käy­mis­tä tai suo­raa hauk­ku­mis­ta, vaan ns. sakin hivu­tus­ta, kuten totesitkin.

    Minus­ta on niin itses­tään sel­vää, ettei kukaan aktii­vis­ta kiusaa­mis­ta sinän­sä puo­lus­ta, etten ole tajun­nut sitä koros­taa. Tie­ten­kään en hyväk­sy nimit­te­lyä, hauk­ku­mis­ta tai toi­sen tava­roi­den tuhoamista. 

    Tar­koi­tan siis, että syr­ji­mi­nen ja kiusaa­mi­nen ilmiö­nä on pal­jon moni­muo­toi­sem­pi kuin pahat kiusaa­jat ver­sus hyvät kiusa­tut. Ja vas­tus­tan kii­vaas­ti aja­tus­ta, että kiusaa­jat oli­si­vat joten­kin vas­tuus­sa esim. Kau­ha­joen tapauk­ses­ta. Mikä­li nyt edes kiusaa­jia on olemassa. 

    Ja kyl­lä! Minus­ta jokai­nen on lap­suu­den jäl­keen vas­tuus­sa sii­tä onko kusi­pää ja epä­miel­lyt­tä­vä ihmi­nen. Tämä vas­tuu mani­fes­toi­tuu ihmis­suh­de­vai­keuk­si­na. Oli­si var­sin omi­tuis­ta, jos jokai­sel­la oli­si jokin mys­ti­nen oikeus ystä­viin ja kave­rei­hin. Kyl­lä ne ansai­taan. Lap­sen epä­miel­lyt­tä­vis­tä piir­teis­tä ovat van­hem­mat vas­tuus­sa ja kovin syr­jit­ty lap­si on syy­tä käyt­tää psykologilla. 

    Kuin­ka moni muu­ten tääl­lä hurs­kas­te­le­vis­ta, on kut­su­nut kotiin­sa kylään (olet­taen että asia on etu­kä­teen tie­dos­sa) kers­kai­le­van pas­kiai­sen, joka ei anna toi­sil­le suun vuo­roa ja latis­taa tun­nel­man jo sisään astues­saan. Ehkä tämä hen­ki­lö on suku­lais­suh­tei­den vuok­si ollut “pak­ko” kut­sua, mut­ta luok­ka­to­ve­reil­la täl­lais­ta pak­koa ei ole. 

    Mitään Ham­mu­ra­bien lake­ja tähän ei tar­vi­ta. Jokai­sel­la on tis­mal­leen sel­lai­set ihmis­suh­teet kuin hän ansait­see. Lap­suu­den jäl­keen jokai­nen voi itse aktii­vi­ses­ti vai­kut­taa sii­hen mitä on. Jos on yksi­näi­nen, niin ensim­mäi­sen kysy­myk­sen pitää olla: mikä minus­sa on vial­la, ei mikä muis­sa on vialla. 

    Mikä ihmeen vel­vol­li­suus muil­la oli­si viih­dyt­tää vit­tu­mais­ta nil­ja­ket­ta ja pitää hän­tä tasa­ve­roi­si­na oikei­den ystä­vien­sä kans­sa? Ei yhtään mikään! Mut­ta jos te haluat­te sel­lai­sen vel­vol­li­suu­den itsel­len­ne ottaa, niin sii­tä vain. Asia ei minul­le kuulu.

  80. Ja mikä oli­si enem­män kal­toin koh­te­lua kuin vält­te­ly, jopa hauk­ku­mi­nen­kin on parem­paa.’ (Eli­na)
    Kaa­da itsel­le­si vaan. Jos siis puhu­taan oikeas­ta väki­val­tai­ses­ta kiusaa­mi­ses­ta, jos­ta Eli­nal­la ei tai­da olla mitään koke­mus­ta, aina­kaan saa­va­na osapuolena.
    ‘Eli kiusaa­ja ei vält­tä­mät­tä ole paha, vaan ymmär­tä­mä­tön.’ (Eli­na)
    Mut­ta ne kiusa­tut ovat kaik­ki ver­rat­ta­vis­sa Jam­mu Sil­ta­vuo­reen? Kiva. Ja sinä sit­ten väi­tät, ettet hal­vek­si kiusat­tu­ja ja vähät­te­le kiusaamista.
    ‘Sil­loin kun ei asias­ta mitään tie­dä, kan­nat­taa olla hil­jaa.’ (Eli­na)
    Ehdot­to­mas­ti. Suo­sit­te­len sinullekin.

  81. Ker­ron­pa erään aidon tapausesimerkin. 

    Poi­ka­ni luo­kal­la oli ala-asteel­la poi­ka nimel­tä Saka­ri (nimi muu­tet­tu). Saka­rin äiti toi vie­lä nel­jän­nel­lä­kin luo­kal­la Saka­rin joka päi­vä kou­luun ja kou­lu­päi­vän päät­tyes­sä odot­te­li kou­lun ovel­la poi­kaan­sa kou­lus­ta. Kou­lu­mat­ka oli 1,5 kilo­met­riä. Saka­ri oli suh­teel­li­sen pie­ni­ko­koi­nen, mut­ta muu­ten ulkoi­ses­ti täy­sin taval­li­sen oloi­nen poika. 

    Väli­tun­neil­la oli syk­syn mit­taan ilmen­nyt han­ka­luuk­sia, jota kiusaa­mi­sek­si hyvin äkkiä kut­sut­tiin. Saka­ri halusi aina mukaan jal­ka­pal­loon, jota luo­kan muut pojat har­ras­ti­vat lähes joka väli­tun­ti. Kun Saka­ri pää­si mukaan, meni yleen­sä noin minuut­ti kun hän itki jotain asiaa. 

    Sään­tö­jä oli rikot­tu, joku oli pot­kais­sut sää­reen tai hän ei ollut saa­nut tar­peek­si syöt­tö­jä, joku vas­ta­puo­len röyh­ki­mys oli saa­nut pal­lon hänel­tä pois jne. Ihan sama mitä muut teki­vät, aina jotain oli vial­la. Saka­ri heit­täy­tyi vää­ryy­den tun­nos­sa aina kes­kel­le kent­tää mahal­leen ja ulvoi. 

    Muut kun­dit oli­vat täs­tä oikeu­te­tus­ti aika har­mis­saan ja ärrä­päät len­te­li­vät ja Saka­rin kiel­täy­dyt­tyä joka ker­ta pois­tu­mas­ta ken­täl­tä, pojat toteut­ti­vat sen väki­val­loin. Tämän jäl­keen kaa­va oli aina sama.. opet­ta­ja tuli ja läs­syt­ti kuin­ka “kaik­kien tulee saa­da olla pelis­sä mukana”. 

    Tämä Saka­rin suo­si­mi­nen joh­ti sit­ten sii­hen, että lop­pu­jen lopuk­si saa­tiin­kin aikai­sek­si aito kiusaa­mis­ti­lan­ne. Muut pojat otti­vat Saka­rin sil­mä­ti­kuk­seen. Tak­ke­ja repei­li, kir­jo­ja tuhou­tui ja tun­nil­la kuu­lui nau­run­pyrs­käh­dyk­siä, joka ker­ta kun Saka­ri ava­si suun­sa. Saka­ri alkoi her­mos­tuk­sis­saan änkyt­tää. S:n suku­ni­mes­tä tuli ylei­nen hauk­ku­ma­ni­mi jokai­sel­le nynnerölle. 

    Minä uskon, että jos Saka­ri oli­si jou­tu­nut vain koh­taa­maan sen tosi­sei­kan, että hänel­le on samat sään­nöt kuin muil­le jal­ka­pal­los­sa tai sit­ten pelis­tä pois, niin tilan­ne ei oli­si kär­jis­ty­nyt kuva­tun laiseksi. 

    Eli tämä aikuis­ten puut­tu­mi­nen ei vält­tä­mät­tä toi­mi toi­vo­tus­ti. Uuden tut­ki­muk­sen mukaan kiusaa­mi­nen onkin kou­luis­sa lisään­ty­nyt, vaik­ka eri­lais­ten kiusaa­mis­ta vas­tus­ta­vien pro­jek­tien mää­rä on var­maan kym­men­ker­tais­tu­nut 2000-luvulla. 

    Las­ten pitää mah­dol­li­sim­man pit­käl­le itse hakea hie­rar­kian­sa. He teke­vät sen usein aivan ter­veel­lä taval­la. Minus­ta esim. oli aivan oikein kan­taa Saka­ri ken­täl­tä vaik­ka väki­sin, kun pila­si tois­ten pelin. Mitään opet­ta­jaa sii­hen ei oli­si tar­vit­tu kuk­ka­ha­tus­saan opas­ta­maan mui­ta poikia. 

    Asiat eivät ole niin yksin­ker­tai­sia kuin tääl­lä net­ti­pals­toil­la tup­paa­vat näyttämään.

  82. lurk­ki,

    Minä uskon, että ihmi­sen psyy­kel­le tuhoi­sin­ta on jää­dä täy­sin huo­miot­ta. Muut kul­ke­vat ohi ja olet kuin ilmaa. Koto­na hakat­tu­kin kas­vaa ihmi­sek­si, mut­ta kat­se­kon­tak­tia vail­le jää­nyt lai­tos­lap­si ei. Esi­merk­ke­jä on ali­ke­hit­ty­nei­den mai­den las­ten­ko­deis­ta. Lap­si ei ala puhua, vaan vajo­aa sisäi­seen maa­il­maan­sa. Tämä ei nyt sit­ten tar­koi­ta hak­kaa­mi­sen vähättelyä. 

    Olet oikeas­sa, etten ole ollut kiusat­tu kos­kaan enkä aktii­vi­nen kiusaa­ja­kaan. Kou­lu­maa­il­maa olen seu­ran­nut kui­ten­kin hyvin pal­jon muu­ten­kin kuin vain las­te­ni kaut­ta. Kiusaa­mi­ses­ta olen teh­nyt aikoi­naan pie­nen tutkielman. 

    Mis­sä­hän koh­den sanon, että kiusa­tut ovat ver­rat­ta­vis­sa Jam­mu Sil­ta­vuo­reen? On minus­ta vähin­tään­kin arve­lut­ta­vaa ruve­ta vää­ris­te­le­mään toi­sen sano­mi­sia tuol­la tavoin. Joku penä­si kaik­kien ihmis­ten kun­nioit­ta­mis­ta omi­nai­suuk­siin kat­so­mat­ta, niin sii­hen sanoin, että minä kun­nioi­tan vain kun­nioit­ta­mi­sen arvoi­sia ihmi­siä, en esim. Jam­mu-setää. Noin kovia syy­tök­siä ladel­les­saan kan­nat­tai­si kat­so ensin, mitän toi­nen on kir­joit­ta­nut ja mihin vastannut. 

    Kiusaa­mi­nen on niin pal­jon ylei­sem­pää kuin kiusa­tuk­si tule­mi­nen, että se on ikään kuin nor­maa­lim­paa. Lähes kaik­ki lap­set kiusaa­vat jos­sain vai­hees­sa aina­kin pas­sii­vi­ses­ti hyväk­syen tilan­teen. Sik­si kir­joi­tin, että kiusaa­jat ovat usein ymmär­tä­mät­tö­miä, eivät tajua kuin­ka pahal­ta toi­ses­ta voi tun­tua, vaan pitä­vät kiusaa­mis­ta viih­tee­nä. Kiusaa­jat usein kuvaa­vat­kin kiusaa­mis­ti­lan­net­ta hauskanpitona. 

    Jos aja­tel­laan, että kaik­ki kiusaa­jat ovat paho­ja, niin sit­ten suu­rin osa lap­sis­ta ja nuo­ris­ta on pahoja. 

    Olen aika sit­keä vas­taa­maan kai­kil­le, jot­ka kir­joit­ta­vat minul­le. Mut­ta enää en vas­taa niil­le, jot­ka täy­sin tahal­li­ses­ti vää­ris­te­le­vät ja lait­ta­vat minun kom­men­teik­se­ni sel­lais­ta mitä en ole sano­nut. Pidän sitä net­ti­kiusaa­mi­se­na enkä rea­goi siihen.

  83. Eli tämä aikuis­ten puut­tu­mi­nen ei vält­tä­mät­tä toi­mi toivotusti.”

    Esi­mer­kil­lä­si osoi­tit juu­ri­kin mitä edel­lä kir­joi­tin: kaik­ki opet­ta­jat eivät ole kovin­kaan ammat­ti­tai­toi­sia, kun yrit­tä­vät hoi­taa kiusaa­mi­s­asioi­ta, eivät vält­tä­mät­tä edes ero­ta nor­maa­lia nahis­te­lua tai oikeu­tet­tua suut­tu­mus­ta, kun toi­nen vain sot­kee. Kyl­lä väli­tun­nil­la pitää­kin kaik­ki ottaa mukaan, mut­ta se ei todel­la­kaan tar­koi­ta sitä, että yhden sai­si antaa pila­ta mui­den peli. Läs­syt­tä­mi­sen sijaan opet­ta­jan oli­si­kin pitä­nyt teh­dä jokin raken­ta­va ehdo­tus sii­tä, miten Saka­ri saa­daan peliin ilman, että hän pilaa mui­den peliä.

  84. Eli­nan mai­nit­se­ma “Saka­rin” tapaus herät­ti muu­ta­man kysymyksen.

    Tii­vis­tet­ty­nä osa­puo­let näh­däk­se­ni oli­vat: reip­paat urhei­le­vat pojat, hem­mo­tel­tu ja mitä­lie Saka­ri, sekä type­rä opettaja.

    Läh­de­kri­tiik­ki. Tari­na oli kaik­ki­neen hyvä, mut­ta aina­kin minun näh­däk­se­ni asioi­den käsit­te­ly­ta­pa oli var­sin yksi­puo­li­nen. Mihin läh­tee­seen “aito tapause­si­merk­ki” perus­tuu. Onko kysees­sä esim. Saka­rin kiusaa­mi­ses­ta syy­te­tyn ase­maan jou­tu­nut kou­lu­lai­nen, jon­ka ymmär­ret­tä­vä motii­vi on luon­nol­li­ses­ti ker­toil­la tuon suun­tai­sia kiusaa­mis­ta ratio­na­li­soi­via seikkoja. 

    Kysee­na­lais­tit, ja samal­la sel­keäs­ti syyl­lis­tit, myös opet­ta­jan toi­min­nan. Mah­dol­lis­ta, jos­kin var­sin epä­us­kot­ta­vaa. Opet­ta­jat ovat aikui­sia ihmi­siä, jol­la on huo­mat­ta­vas­ti kes­ki­mää­räis­tä tal­laa­ja tar­kem­pi sil­mä kai­ken kar­vai­sel­le vedä­tyk­sel­le, jota lap­set harrastavat. 

    Asiat eivät tosi­aan ole kovin yksinkertaisia.

  85. Eli­na: Kuvit­teel­li­nen “saka­ri” ei ole mikään oikea argu­ment­ti. Kir­joi­tuk­se­si ovat olleet mones­ti kovin aggres­sii­vi­sia ja suo­ras­taan viha­mie­li­siä, mut­ta tämä alkaa men­nä jo yli asteikosta. 

    Käy­tin taan­noin epä­asial­lis­ta ilmai­sua, kun kri­ti­soin mie­les­tä­ni yli­mie­lis­tä sävyä kir­joi­tuk­sis­sa­si. Se sama yli­mie­li­nen sävy on taas näis­sä kir­joi­tuk­sis­sa. Ero­na on, että sil­loin puhut­tiin terveydenhuollosta.

    Nyt puhu­taan asias­ta, joka kos­ket­taa isoa osaa lap­sis­ta ja nuo­ris­ta ja joka jät­tää osaan lap­sis­ta jäl­jet koko eli­niäk­si. Puhu­taan asias­ta, joka voi sär­keä ihmi­sen — usein pie­nen, avut­to­man ihmi­sen — psyy­ken niin pahas­ti, että tämä ihmi­nen vain tah­too kuol­la. Olet anta­nut ymmär­tää (en tie­dä olet­ko suo­raan sano­nut) että sinul­la on itsel­lä­si lap­sia. Ilmei­ses­ti hei­tä ei ole kiusattu.

    Kukaan van­hem­pi, joka on edes jol­la­kin taval­la näh­nyt — saa­ti sit­ten itse koke­nut — kiusaa­mis­ta, ei voi puhua kiusaa­mi­ses­ta tuol­la taval­la, jos omaa nor­maa­lin empa­tia­ky­vyn ja omantunnon. 

    Kiusat­tu ei ole kuvaa­ma­si kal­tai­nen “saka­ri”, ja sil­loin­kin kun hän käyt­täy­tyy tuon suun­tai­ses­ti, taus­tal­la on syvä hätä. Hätä sii­tä, ettei kukaan pidä juu­ri minus­ta, että olen täs­sä maa­il­mas­sa yksin, että tämä maa­il­ma on paha paik­ka, jos­sa minul­le on varat­tu vain pahaa oloa. Ja tois­tu­via yri­tyk­siä osoit­taa itsel­leen, että ei se ole niin, että kyl­lä minä­kin voi­sin ehkä olla jotain, ehkä minus­ta­kin voi­tai­siin pitää. Sel­lai­nen lap­si tart­tuu pie­nim­pään­kin mah­dol­li­suu­teen, että joku vain hyväk­syi­si, joku vain pitäi­si juu­ri minua hyvä­nä ja arvok­kaa­na ihmisenä.

    Jos­kus se onnis­tuu. Jos­kus yri­tyk­set pal­ki­taan, ja joku hyväk­syy, edes joten­kin. Täy­tyy vain toi­voa, että se ei ole yhtei­sö, jos­sa hyväk­sy­mi­sen mää­rä mita­taan sii­nä, kuin­ka mon­ta muu­ta ihmis­tä saa hengiltä.

  86. Tie­de­mies: “Kukaan van­hem­pi, joka on edes jol­la­kin taval­la näh­nyt — saa­ti sit­ten itse koke­nut — kiusaa­mis­ta, ei voi puhua kiusaa­mi­ses­ta tuol­la taval­la, jos omaa nor­maa­lin empa­tia­ky­vyn ja omantunnon.”

    Oli­sin kiin­nos­tu­nut tie­tä­mään, tar­koi­tat­ko vain Eli­nan äänen­sä­vyä ja tyy­liä vai myös itse teks­tien sisältöä.

  87. Kun olen luke­nut monia sel­lai­sia arvioi­ta (HBL, Ilta­sa­no­mat, Vil­le Nii­nis­tö TS:ssä, kom­ment­te­ja kes­kus­te­luis­sa jne), jois­sa tämä ampu­mis­jut­tu nyt todis­taa, että suo­ma­lai­ses­sa kult­tuu­ris­sa tai kou­lu­lai­sis­sa on jotain pahas­ti vial­la, olen kehit­tä­nyt seu­raa­van teorian: 

    Ihmi­set, jot­ka nor­maa­lis­ti kyke­ne­vät erot­ta­maan yksit­täis­ta­pauk­set sään­nön­mu­kai­suuk­sis­ta, menet­tä­vät kykyn­sä, kun alka­va­ta ana­ly­soi­da jotain eri­tyi­sen miel­tä kuo­hut­ta­vaa yksittäistapausta.

    Eriyi­sen sel­väs­ti se näkyy kun ver­taa kes­kus­te­luun “mur­haa­ja­sai­raan­hoi­ta­jis­ta”. Nii­tä­hän on ollut vii­me vuo­si­na usei­ta, enem­män kuin kou­luam­mus­ke­li­joi­ta. Sii­tä huo­li­mat­ta kel­le­kään ei luul­ta­vas­ti tuli­si mie­leen väit­tää Suo­men sai­raan­hoi­ta­jien voi­van pahoin ja ole­van krii­sis­sä tai suo­ma­lai­sen nai­sen ole­van tai­pu­vai­nen mur­hiin, siis noi­den yksit­täis­ta­paus­ten perus­teel­la. Kukaan ei ole tie­tääk­se­ni vaa­ti­mas­sa sai­raan­hoi­ta­jien net­tiyh­teyk­sien rajoit­ta­mis­ta, suo­ri­tus­pai­nei­den vähen­tä­mis­tä tai mitä kuka kul­loin­kin nyt on kek­si­mäs­sä nuo­ri­son varalle.

    Mik­si näin on? En äkkiä kek­si muu­ta seli­tys­tä kuin sen, että sai­raan­hoi­ta­jien teke­mät mur­hat eivät ikään kuin läjäh­dä päin naa­ma kir­ku­vi­na otsi­koi­na ja tun­ti­kausia kes­tä­vi­nä maka­sii­noh­jel­mi­na. Mur­haa­ja­sai­raan­hoi­ta­jia voi siten poh­dis­kel­la ilman moraa­lis­ta paniik­kia, jol­loin pää­tel­mät ovat tie­tys­ti asial­li­sem­pia. Toi­men­pi­teil­lä­kin on sil­loin mah­dol­li­suus suun­tau­tua oikeal­la voi­mal­la oikei­siin kohteisiin. 

    Kun taas juu­ri nyt moraa­li­ses­sa panii­kis­sa puhu­taan kai­ken­maa­il­man läpi päi­hin kai­ken­maa­il­man asi­aan kuu­lu­mat­to­mis­ta sei­kois­ta, kuten vaik­ka­pa suo­ma­lai­sen nuo­ren mie­hen pahoin­voin­nis­ta ja suo­ma­lai­seen kult­tuu­riin kuu­lu­vas­ta poik­keuk­sel­li­se­sa väkivallasta.

  88. Arawn: Hatun nos­to sinul­le. En oo iki­nä kuul­lut kenel­tä­kään yhtä kriit­tis­tä ja tasa­pai­nois­ta itsen­sä arvioimista.

    Eli­nan vas­tus­ta­jil­le: Useim­mat teis­tä väit­tää, että kiusa­tuk­si jou­tuu satun­nai­sen tapah­tu­man seu­rauk­se­na. Mihin tämä väi­te perustuu?

    Minus­ta Eli­nan väi­te sii­tä, että jokai­sel­la on oikeus vali­ta seu­ran­sa on hyvin perus­tel­tu. Jos las­ta syr­ji­tään, niin ei ongel­ma pois­tu pakot­ta­mal­la lap­set otta­maan syr­jit­ty mukaan leik­kei­hin vaan puut­tu­mal­la sii­hen syy­hyn mik­si las­ta syr­ji­tään. Kuten monet ovat­kin jo mai­nin­neet niin kiusaa­mi­sen koh­teen ja aikuis­ten pers­pek­tii­vis­tä kiusaa­mi­nen näyt­tää usein usko­mat­to­man jul­mal­ta. Lap­sil­le ei ole vie­lä kehit­ty­nyt tai­toa aset­tua toi­sen ase­maan, eikä ne useim­mi­ten ymmär­rä miten pahal­ta kiusaa­mi­nen tuntuu.

    Sii­nä “aikuisten“maailmassa mis­sä minä elän jou­kos­ta pois sul­ke­mis­ta tapah­tuu myös. Ystä­vyys ja kun­nioi­tus täy­tyy ansai­ta. Ne eivät ole mitään perus­oi­keuk­sia. Täl­lä taval­la voi­daan sosi­aa­li­ses­ti kont­rol­loi­da kans­saih­mis­ten käyt­täy­ty­mis­tä ja osoit­taa mikä hyväk­sy­tään ja mikä ei.

  89. @Elina
    Sinä itse luet tois­ten kir­joi­tuk­sia kon­teks­ti­va­paas­ti ja vähän sin­ne päin, joten mis­tä sinä oikein vali­tat? Joku täs­sä kiusaa­mis­kes­kus­te­lus­sa puhuu tois­ten “koh­te­le­mi­ses­ta kun­nioit­taen” (minun tul­kin­ta­ni hänen kom­men­tis­taan: perus­tee­ton toi­sil­le vit­tui­lu ja väki­val­ta eivät kuu­lu nor­maa­liin sosi­aa­li­seen kans­sa­käy­mi­seen, ja tämä oli­si las­ten hyvä oppia jo ennen kuin ovat rikos­vas­tuu­ikä­ra­jan pahem­mal­la puo­lel­la), ja sinä ilmoi­tat, että eipäs, kos­ka Jam­mu Sil­ta­vuor­ta ei tar­vit­se kun­nioit­taa. Kun­nioit­ta­mi­nen on eri asia kuin koh­del­la kun­nioit­taen, eikä kukaan ole täs­sä vaa­ti­nut Jam­mul­le kun­nioi­tus­ta, vain kai­kil­le lap­sil­le sie­det­tä­viä oloja.
    Minä en edel­leen­kään ymmär­rä logiik­kaa­si huo­mios­ta: pää­osa ihmi­sis­tä saa koh­del­la minua kuin ilmaa, kos­ka tun­ne (tai sen puu­te) on molem­min­puo­li­nen, ja lähei­set ihmi­set ovat erik­seen. Pas­ka­sak­ki sen sijaan on minul­le edel­leen, aikui­se­na­kin, kaik­kea muu­ta kuin myön­tei­nen huo­mion läh­de. Mitä vähem­män huo­mio­ta niil­tä, sen parem­pi. Voin kyl­lä antaa vink­ke­jä, mis­tä nii­tä löy­tää, jos itse haluat huo­mio­ta sen lajis­ta riippumatta.
    ‘sit­ten suu­rin osa lap­sis­ta ja nuo­ris­ta on paho­ja’ (Eli­na)
    Duh. Suu­rin osa ihmi­sis­tä on poten­ti­aa­li­ses­ti hyvin paho­ja. Ihan järjestelykysymys.

  90. Sini­vih­reä,

    Tämä oli­kin tari­na eikä tar­koi­tus­kaan ollut olla äärim­mäi­sen tas­a­puo­li­nen. Saka­ri on todel­li­nen hen­ki­lö ja poi­ka­ni luok­ka­to­ve­ri ja tari­na sii­nä mie­les­sä tosi. 

    Olin aikoi­naan kou­lun joh­to­kun­nan van­hem­pien edus­ta­ja­na rat­ko­mas­sa tapaus­ta. Eihän totuus kos­kaan ole niin mus­ta­val­koi­nen. Saka­ri ja Saka­rin van­hem­mat ker­toi­si­vat eri­lai­sen ker­to­muk­sen. Enem­pää koor­di­naat­te­ja en halua antaa, kos­ka on mah­dol­li­suus, että joku tun­nis­taa tapauksen.

  91. Arawn kir­joit­ti las­ten vas­ta opet­te­le­van kult­tuu­rio­len­noik­si. Aivan. Juu­ri sii­tä syys­tä lap­sia tuli­si opet­taa koh­te­le­maan tove­rei­taan inhi­mil­li­ses­ti ja kiusaa­mat­ta ja otta­maan huo­mioon myös kans­saih­mi­si­ään ja opet­taa hei­tä aset­tu­maan myös tois­ten asemaan.

    Minä en tun­nis­ta Eli­nan nok­ki­mis­jär­jes­tyk­sen hake­mis­ta omas­ta lap­suu­des­ta­ni kuin ainoas­taan juu­ri näi­den kiusaa­jien tahol­la (ja lii­kun­ta­tun­neil­ta), jot­ka sitä aktii­vi­ses­ti haki­vat tuho­ten sii­nä sivus­sa itse raken­ta­man­sa ja täy­sin tar­peet­to­man jär­jes­tyk­sen hän­tä­pääs­sä ole­vien nuor­ten ihmis­te­na­lun itse­tun­non rikot­tu­ja ham­pai­ta jne unoh­ta­mat­ta. Omas­sa kave­ri­pii­ris­sä näin ei ollut mis­sään vai­hees­sa, vaan teim­me pää­tök­set mm. sii­tä mitä lei­kim­me aina yhdes­sä toi­mi­vien itse­ra­ken­net­tu­jen sään­tö­jen puit­teis­sa. Kaik­ki sai­vat sanoa mie­li­pi­teen­sä. Näin oli myös oman lap­se­ni koh­dal­la. En voi pitää Eli­nan käsi­tys­tä las­ten luon­nol­li­ses­ta nok­ki­mi­ses­ta sen enem­pää annet­tu­na kuin toivottavanakaan.

    Riit­ta, Sini­vih­reä ja Tie­de­mies kri­ti­soi­vat perus­tel­lus­ti “Sakari”-tarinaa, mitä ei muu­ten­kaan voi yleis­tää kai­ken kiusaa­mi­sen esi­mer­kik­si. En tun­nis­ta sii­tä itseä­ni enkä ketään tun­te­mis­ta­ni lukui­sis­ta kiusa­tuis­ta ystävistäni.

    Jois­ta nuo­rin alle kol­me­kymp­pi­nen istuu par­hail­laan mie­li­sai­raa­las­sa, kos­ka ei ole aiem­min onnis­tu­nut saa­maan ammat­tia­pua kou­lus­sa riko­tul­le minä­ku­val­leen. Hänen tapauk­sen­sa oli tyy­pil­li­nen sikä­li, että ongel­maan aut­toi vas­ta kou­lun vaih­to kun äidin lukui­sat yri­tyk­set opet­ta­jien ja kun­nan yms. tahol­le eivät olleet tuot­ta­neet min­kään­lais­ta tulos­ta ja viran­omais­ten asen­teet oli­vat olleet saman­lai­sia kuin Eli­nal­la tääl­lä forumilla.

    Mitä tulee ns. inhok­kien ja vit­tu­päi­den kotiin­kut­su­mi­seen niin ker­ron kak­si esi­merk­kiä. Lähei­sin ystä­vä­ni jo kym­me­nen vuo­den takaa on tun­net­tu pelot­ta­vak­si ja erit­täin hyök­kää­väk­si yliä­lyk­kääk­si ihmi­sek­si, jon­ka seu­ras­sa oli mui­den mie­les­tä epä­miel­lyt­tä­vää tämän vuok­si. Yli­tin omat ennak­ko­luu­lo­ni peri­aat­teit­te­ni täh­den ja vähi­tel­len ystä­vys­tyes­säm­me ymmär­sin, että hänet oli hakat­tu niin pas­kak­si koto­na ja kou­lus­sa, että hänel­lä oli edel­leen pääl­lä pit­käl­li­ses­tä tera­pias­ta huo­li­mat­ta vah­va defens­si, jol­la hän oli säi­ly­nyt yli­pää­tään hen­gis­sä anka­ras­ta lap­suu­des­taan ja nuo­ruu­des­taan. Luo­tet­ta­vas­sa seu­ras­sa tämä ihmi­nen on koko­naan toi­sen­lai­nen. Toi­nen tapaus on van­hem­pan­sa jo lap­se­na menet­tä­nyt orpo ja myös anka­ras­ti kiusat­tu ja työ­elä­mäs­tä syr­jäy­ty­nyt änkyt­tä­jä, jol­la myös kädet täri­se­vät hol­tit­to­mas­ti tun­te­mat­to­mien ihmis­ten seu­ras­sa. Ystä­vys­tyt­tyä­ni tähän “hyl­ki­öön” opin tun­te­maan hänet ver­baa­li­ses­ti erit­täin lah­jak­kaa­na ja älyk­kää­nä huu­mo­ri­veik­ko­na, jon­ka kiusaa­mi­ses­ta periy­ty­vät oireet häviä­vät koko­naan tur­val­li­ses­sa seu­ras­sa. Kiusaa­jat teki­vät täs­tä ihmi­ses­tä pysy­väs­ti työt­tö­män syr­jäy­ty­neen ihmisen.

    Eli­nan mie­les­tä nämä ihmi­set ovat ilmei­ses­ti ansain­neet aikui­siän ongel­man­sa, kos­ka on yksi­näi­sen oma vika ei mui­den, jos on vie­lä aikui­se­na yksi­näi­nen. Tämä Eli­nan väi­te on todel­la pak­sua puppua.

    Minus­ta täl­lai­sia ihmi­siä ei pitäi­si noin vain ohit­taa ja tuo­mi­ta epä­kel­poik­si sosi­aa­lis­ten ympy­röi­den ulko­puo­li­sik­si epähenkilöiksi.

    En tar­koi­ta täl­lä sitä, että kaik­ki epä­miel­lyt­tä­vät hen­ki­löt oli­si­vat poh­jim­mil­taan eri­lai­sia, kos­ka jouk­koon mah­tuu myös nar­sis­mia sai­ras­ta­via yms. henkilöitä.

    Kiusaa­mi­seen tuli­si saa­da kou­lus­sa nollatoleranssi.

    Mitä tulee Auvi­seen ja Jaa­reen, niin pidän kiusaa­mi­sen osal­ta luo­tet­ta­vam­pa­na tie­to­läh­tee­nä kave­rei­ta ja Saa­ren osal­ta mm. netis­sä esiin­tul­lei­ta armei­jan aikai­sia kiusaa­jia kuin mm. reh­to­rei­ta, jot­ka kat­so­vat pape­reis­taan, että ei tätä ihmis­tä ole kiusat­tu. Reh­to­rei­den mukaan­han Suo­mes­sa ei esiin­ny kiusaa­mis­ta. Näin lap­se­ni­kin reh­to­ri selit­ti vuo­des­ta toi­seen joka van­hem­pai­nil­las­sa, että mei­dän kou­lus­sa ei kiusa­ta. Pis­te. Samaan aikaan kui­ten­kin luo­kan­opet­ta­jat piti­vät jopa kiusaa­mis­hä­tä­ko­kouk­sia ilmei­ses­ti reh­to­ril­ta salaa kou­lun mai­net­ta varjellakseen.

  92. Eli­na kirjoitti:
    “Las­ten pitää mah­dol­li­sim­man pit­käl­le itse hakea hie­rar­kian­sa. He teke­vät sen usein aivan ter­veel­lä tavalla.”

    Jaa‑a. Van­taal­la on sit­ten kou­lu­ty­töt hake­neet hie­rar­ki­aa oikein eri­tyi­sen ter­veel­lä tavalla:

    Tei­ni­ty­töt pakot­ti­vat ryös­tö­uh­rin­sa alas­ton­ku­viin Vantaalla”
    http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/1135239766502

  93. Tie­de­mies,

    Otat ehkä blo­gi­kes­kus­te­lut lii­an vaka­vas­ti, kos­ka näem­mä vie­lä­kin muis­te­let parin kuu­kau­den takai­sia puheen­vuo­ro­ja ja muu­ten­kin kiih­dy­tät itse­si moi­seen pateet­ti­seen raivoon. 

    Kos­ka itse viit­ta­sit taan­noi­seen ter­vey­den­hoi­to-kes­kus­te­luun, niin vas­taan sii­hen. Jätin tar­koi­tuk­sel­la “yli­mie­li­ses­ti huu­ta­van täti-ihmi­sen” huo­miot­ta, kos­ka se oli mie­les­tä­ni niin ala-arvoi­nen ad homi­nem kos­kien ikää­ni ja suku­puol­ta­ni, että sel­lais­ta ei mie­les­tä­ni edes kan­nat­ta­nut kom­men­toi­da. Osmo­han pois­ti­kin sen myöhemmin. 

    Nyt minus­ta on sit­ten toi­mes­ta­si luon­nea­na­lyy­si­kin: empa­tia­ky­vy­tön ja vail­la omaatuntoa. 

    Aika rank­ko­ja väit­tei­tä ihmi­sel­tä, joka ei minua ei tun­ne, ei kos­kaan ole näh­nyt­kään, ei kuul­lut eikä tie­dä lähi­pii­ris­tä­ni mitään. Mut­ta ehkä tämän tois­ten ylä­puo­lel­le aset­tu­van nimi­mer­kin takaa voi tosi­aan sanoa mitä tahan­sa. Nimit­te­lit­hän täs­sä hil­jat­tain myös Tra­vel­le­ria vas­ten­mie­li­sek­si. Eli jat­kat samaa rataa… Minä en toh­ti­si nimi­tel­lä tääl­lä kes­kus­te­le­via ihmi­siä ja teh­dä heis­tä mitään kovin syväl­le luo­taa­via pää­tel­miä mie­li­pi­tei­den perusteella. 

    Minul­la on usein val­ta­vir­ras­ta poik­kea­via mie­li­pi­tei­tä ja käsi­tyk­siä. Ja jos alun perin tie­tää että ne ärsyt­tä­vät, niin mikä estää käyt­tää näp­pä­rää hii­ren toi­min­toa, jol­la ne saa ohi­tet­tua käte­väs­ti. Eli mik­si luet kirjoituksiani?

    Ja jot­tei unoh­tui­si, Osmo päät­tää mitä tääl­lä jul­kais­taan. Minä en mie­les­tä­ni ole ase­mas­sa, jos­sa vaa­ti­sin muil­ta kir­joit­ta­jil­ta minua miel­lyt­tä­vää tyy­liä. Sinä siis kat­sot olevasi?

    Näi­tä voi toi­voa kaikilta: 

    -Kes­kus­te­lu on asial­lis­ta, kun ei käy­dä kenen­kään per­soo­naan kiin­ni. Mie­li­pi­tei­tä ja käsi­tyk­siä saa kri­ti­soi­da niin ran­kas­ti kuin vain iki­nä osaa. 

    -Kun sitee­raa tois­ta ja väit­tää toi­sen sano­neen jotain, on hyvä lukea koh­ta vaik­ka­pa ihan kol­meen ker­taan, ennen kuin tekee häti­köi­ty­jä johtopäätksiä. 

    Eli näil­lä men­nään. Osmo huo­leh­tii kyl­lä blo­gis­taan. Sinun, Tie­de­mies ei sitä tar­vit­se tehdä.

  94. Smo­lan­der,

    Onko niin vai­kea lukea? Sanoin, että lap­set hake­vat yhtei­söl­li­syy­den ja toi­min­ta­mal­lin­sa USEIN sen ter­veel­lä taval­la ja ihan itse. 

    Lin­kit­tä­mäs­sä­si tapauk­ses­sa ei ole näin käynyt. 

    Olen sitä miel­tä, että las­ten väli­sis­sä lei­keis­sä aikui­sen ovat lii­kaa nis­kan taka­na. Asiat rat­kea­vat lap­siyh­tei­sös­sä yllät­tä­vän usein ihan itsestään. 

    Tot­ta kai jos­kus tar­vi­taan aikuis­ten puut­tu­mis­ta. Mut­ta uusin ope­tus­mi­nis­te­riön tut­ki­mus osoit­taa (lin­ki­tän jos joku ei osaa googla­ta), että jat­ku­va kiusaa­mi­ses­ta meuh­kaa­mi­nen käy­tän­nös­sä vain pahen­taa asi­aa. Kiusaa­mi­nen on las­ten ja nuor­ten oman rapor­toin­nin mukaan lisään­ty­nyt, vaik­ka joka kou­lu on NIMENOMAAN kiin­nit­tä­nyt huo­mio­ta kiusaamiseen. 

    Tie­tys­ti tämä voi joh­tua ilmoi­tus­herk­kyy­den kas­va­mi­ses­ta, mene ja tie­dä taas kerran.

  95. Minun mie­les­tä­ni Eli­na nos­ti esiin tär­keän poin­tin eli sen ettei­vät kaik­ki kiusaa­mis­ta­pauk­set ole saman­lai­sia joten nii­hin ei ole eikä voi olla mitään patent­ti­rat­kai­sua. Kun lau­ma suo­ja­työ­läi­siä ja hys­tee­ri­siä itse pul­los­sa­kas­va­nei­ta äite­jä, tai “lap­set­to­mia äite­jä” joi­ta ennen van­hoik­si pii­oik­si nimi­tet­tiin, alkaa poh­ti­maan asioi­ta saa­daan tulos­e­na aina jouk­ko toi­men­pi­de-ehdo­tuk­sia joil­la ei ole sit­ten juu­ri­kaan mah­dol­li­suuk­sia toi­mia. Vaik­ka­pa tällaisia:

    Läs­syt­tä­mi­sen sijaan opet­ta­jan oli­si­kin pitä­nyt teh­dä jokin raken­ta­va ehdo­tus sii­tä, miten Saka­ri saa­daan peliin ilman, että hän pilaa mui­den peliä. 

    ööö, just näin tiet­ty mut­ta eikö silloin:

    Läs­syt­tä­mi­sen sijaan kes­kus­pan­kin joh­ta­jan oli­si­kin pitä­nyt teh­dä jokin raken­ta­va ehdo­tus sii­tä, miten kei­not­te­li­vat pank­kii­rit saa­daan kuriin ilman, että ne pilaa­vat veron­mak­sa­jien elämää. 

    tai

    Läs­syt­tä­mi­sen sijaan polii­tik­ko­jen oli­si­kin pitä­nyt teh­dä jokin raken­ta­va ehdo­tus sii­tä, miten hei­dän kan­sa­lai­sen­sa muka saa­vat elan­non ilman, että juu­ri kukaan enää tekee työtä. 

    tai

    Läs­syt­tä­mi­sen sijaan kehi­tys­mai­den polii­tik­ko­jen oli­si­kin pitä­nyt teh­dä jokin raken­ta­va ehdo­tus sii­tä, miten hei­dän kan­sa­lai­sen­sa saa­vat parem­man elan­non ilman, että he pilaa­vat mui­den elämää. 

    Ensik­si mai­ni­tun ehdo­tuk­sen teke­mi­seen tar­vi­taan todel­li­ses­ta elä­mäs­tä tie­tä­mä­tön lap­se­ton nai­sih­mi­nen mut­ta mitä vaa­di­taan­kaan noi­hin muihin 😀

  96. Eli­na kyl­lä tun­tuu ole­van aika pahas­ti hako­teil­la. Muis­tan omil­ta kou­lua­joil­ta­ni, että yksi pahi­ten kiusat­tu ja höy­kyy­tet­ty hem­mo oli pie­ni­ko­koi­nen ja säik­ky les­ta­dio­lai­nen. Sii­nä kave­ris­sa kyl­lä kul­mi­noi­tui kaik­ki mitä tar­vi­taan. Les­ta­dio­lai­ses­ta taus­tas­ta joh­tu­va lapsellisuus/omituisuus, pie­ni koko ettei ole mitään jako­ja ja pelo­kas luon­ne, ettei uskal­la teh­dä mitään. 

    Mitä tulee las­ten nok­ki­mis­jär­jes­tyk­seen, niin jos minul­la on jos­kus lap­sia ja joku “luon­nol­li­ses­ti” hakee sitä pai­na­mal­la minun muk­sun alas, niin ihan yhtä luon­nol­li­ses­ti minä käyn hoi­ta­mas­sa ongel­man pois päi­vä­jär­jes­tyk­ses­tä sil­lä kaik­kein luon­nol­li­sim­mal­la taval­la, eli isom­man oikeu­del­la. Jos se tar­koit­taa esi­mer­kik­si kiusaa­jan ram­paut­ta­mis­ta ja 5v kak­kua minul­le, niin sit­ten tar­koit­taa. Lap­se­ni elä­mä menee kai­ken muun edelle.

  97. Nyt minus­ta on sit­ten toi­mes­ta­si luon­nea­na­lyy­si­kin: empa­tia­ky­vy­tön ja vail­la omaatuntoa.”

    ja:

    Näi­tä voi toi­voa kaikilta:
    ‑Kes­kus­te­lu on asial­lis­ta, kun ei käy­dä kenen­kään per­soo­naan kiinni.”

    Oli­si­ko­han aiheel­lis­ta ottaa vähän jäi­tä hat­tuun, vaik­ka sinän­sä vai­keis­ta asiois­ta keskustellaankin?

    Kari

  98. Minus­ta Eli­nan väi­te sii­tä, että jokai­sel­la on oikeus vali­ta seu­ran­sa on hyvin perus­tel­tu.’ (Art­tu­ri Björk)
    Mut­ta kun sitä oikeut­ta ei kui­ten­kaan ole: kou­lus­sa on pak­ko olla, vaik­ka siel­lä oli­si mil­lais­ta poruk­kaa. Sik­si siel­lä on olta­va jon­kin­lai­set sään­nöt. Tai aina­kin pitäi­si olla mah­dol­li­suus pis­tää lap­sen­sa täl­lai­seen kou­luun, ja toi­set voi­si­vat sit­ten pis­tää oman­sa sel­lai­seen ‘Kär­päs­ten Herra’-versioon. Luo­ti­lii­vit mukaan.
    Se, että kaik­ki saa­vat toki vali­ta kenen kave­rei­ta ovat ja kenen kans­sa hen­gaa­vat, on asia, jota en oikein osaa miel­tää kiusaamiseksi.

  99. Syl­ves­te­ri,

    Jos on ker­ran isom­man oikeus, niin hyväk­sy­net sit­ten sen kun höy­kyt­tä­mä­si lap­sen kehon­ra­ken­ta­ja-nyrk­kei­li­jäi­sä tulee vas­taa­vas­ti “opet­ta­maan” sinua. 

    Kas­va­tus­pe­ri­aat­teil­la­si tulet teke­mään vain kar­hun­pal­ve­luk­sen mah­dol­li­sil­le tule­vil­le lapsillesi.

  100. Syl­ves­te­ri ei nyt ole seu­ran­nut keskustelua: 

    Eli­na kyl­lä tun­tuu ole­van aika pahas­ti hako­teil­la. Muis­tan omil­ta kou­lua­joil­ta­ni, että yksi pahi­ten kiusat­tu ja höy­kyy­tet­ty hem­mo oli pie­ni­ko­koi­nen ja säik­ky lestadiolainen.”

    No, tätä­hän nyt täs­sä olen yrit­tä­nyt tol­kut­taa. Kiusaa­mi­nen on vuo­ro­vai­ku­tus­ta, jos­sa kiusa­tun omi­nai­suuk­sil­la on osan­sa, vaik­ka kaik­ki eivät sitä tosia­si­aa tun­nu hyväksyvän.

  101. Eli­na kirjoitti:

    Aika rank­ko­ja väit­tei­tä ihmi­sel­tä, joka ei minua ei tun­ne, ei kos­kaan ole näh­nyt­kään, ei kuul­lut eikä tie­dä lähi­pii­ris­tä­ni mitään. … Minä en toh­ti­si nimi­tel­lä tääl­lä kes­kus­te­le­via ihmi­siä ja teh­dä heis­tä mitään kovin syväl­le luo­taa­via pää­tel­miä mie­li­pi­tei­den perusteella.”

    Mut­ta sinul­la on teks­tie­si perus­teel­la elä­män­fi­lo­so­fia, joil­la teet todel­la tuo­mit­se­via pää­tel­miä kiusa­tuis­ta sen perus­teel­la, että hei­tä kiusa­taan ja yli­pää­tään toi­sis­ta ihmi­sis­tä, jot­ka saat­ta­vat käyt­täy­tyä pääl­li­sin puo­lin sinun mie­les­tä­si epämiellyttävästi.

    Sinul­la on mah­dol­li­suus vas­ta­ta nimi­mer­kin Tie­de­mies (Jol­la on mm. link­ki koti­si­vuil­leen) väit­tei­siin tääl­lä foru­mil­la, mut­ta kir­joi­tuk­sis­ta­si pää­tel­len sinä et anna tätä samaa mah­dol­li­suut­ta epä­miel­lyt­tä­väk­si koke­mil­le­si kans­saih­mi­sil­le. Huo­mau­tan, että täl­lai­sel­la foru­mil­la ainoa mah­dol­li­suus pää­tel­lä jota­kin jos­ta­kin ihmi­ses­tä ovat hänen teks­tin­sä, eikä nii­tä voi lukea ainoas­taan kuin piru Raa­mat­tua vaan myös nii­den sävy ja sano­ma huo­mioi­den. Laki­teks­tis­tä­kin pitää huo­mioi­da lain henki.

    Oma tar­koi­tuk­se­ni ei ole hyö­kä­tä mil­lään taval­la sinua ja per­soo­naa­si vas­taan, vaan sitä peri­aat­teel­lis­ta ajat­te­lua­ta­paa vas­taan, mikä kiusaa­mis­teks­teis­tä­si on luet­ta­vis­sa. Uskoi­sin niin Tie­de­mie­hen kuin mui­den­kin kiusaa­mis­kes­kus­te­luun osal­lis­tu­vien ja kir­joi­tuk­sia­si kri­ti­soi­vien ajat­te­le­van näin.

    Olen Tie­de­mie­hen kans­sa samaa miel­tä sii­tä, että edus­ta­ma­si kiusaa­mis­kä­si­tys on yli­mie­li­nen ja epäem­paat­ti­nen kiusat­tu­ja koh­taan. Tämä on eri asia kuin sinä ihmi­se­nä tämän käsi­tyk­sen takana!

    Ja oikeas­taan juu­ri tämän eron teke­mi­sen puut­tu­mi­nen teks­teis­tä­si on se ydin mikä minua ja mah­dol­li­ses­ti mui­ta­kin huo­les­tut­taa sekä kavah­dut­taa, kos­ka juu­ri tuon eron teke­mi­sen puut­tu­mi­nen tai kyvyt­tö­myys sii­hen mah­dol­lis­taa kiusaa­mi­sen var­sin­kin aikuis­ten maa­il­mas­sa. (Las­ten ihmis­mäi­syys on vie­lä keskeneräinen.)

    Kysees­sä on var­mas­ti osit­tain myös ohi­pu­hu­mi­nen ja eri­lai­nen tapa sekä lukea että tuot­taa teks­tiä ynnä eri­lai­nen asen­ne foru­mi­kes­kus­te­luun. Sinul­la Eli­na saat­taa olla foru­meil­la tar­koi­tuk­sel­la asioi­ta kär­jis­tä­vä tyy­li ja jos näin on niin sil­loin voi­mak­kaat vas­ta­reak­tiot ovat perin luon­nol­li­sia, kos­ka pelk­kään teks­tiin poh­jau­tu­vas­ta kom­mu­ni­koin­nis­ta puut­tuu se kom­mu­ni­koin­nin tär­kein ele­ment­ti eli muu asioi­ta peh­men­tä­vä ja selit­tä­vä viestintä. 

    Huo­mioi­den pel­käs­tään Hesa­rin foru­meil­la mas­sii­vi­se­na esiin­tul­lut kiusat­tu­jen koke­mus ker­too ongel­man laa­juu­des­ta ja uskon vakaas­ti kun­nal­lis­vaa­lieh­dok­kaan, joka tart­tuu tosis­saan tähän tee­maan saa­van run­saas­ti ääniä ex-kiusa­tuil­ta ja kiusat­ta­vien las­ten vanhemmilta !!! 

    Jot­ka ovat pet­ty­neet kou­lu­lai­tok­sen halut­to­muu­teen ja kyvyt­tö­myy­teen tämän laa­jan ongel­man korjaamisessa.

  102. Art­tu­rin tavoin minun­kin piti muis­taa Araw­nia, jon­ka kir­joi­tus oli sel­väs­ti rehel­li­nen ja aito, siten myös koskettava. 

    Tääl­lä näh­dyt monet nyyh­ki­mi­set ja hurs­kas­te­lut sen sijaan eivät kos­ke­ta minua pät­kän vertaa.

  103. Lap­set kiusaa­vat toi­si­aan sik­si, että kek­si­vät jos­ta­kin jon­kin “hyvän” kiusat­ta­van piir­teen. Tai sik­si, että joku lap­si osaa olla todel­la ärsyt­tä­vä. Tai ihan vain aikan­sa kuluksi.

    Olen­nais­ta on se, mitä asial­le oikeas­ti voi teh­dä. Ainoa toi­mi­va rat­kai­su, olen täs­tä var­ma, on tar­peek­si pie­net luokkakoot.

    Jos ala-asteel­la, kun lap­set kas­va­vat ja opet­te­le­vat elä­mää, luok­ka­ko­ko oli­si kor­kein­taan 12 hen­keä, ongel­ma oli­si var­maan pit­käl­le rat­kais­tu. Tuon kokoi­ses­sa ryh­mäs­sä opet­ta­ja voi­si todel­la huo­ma­ta jokai­sen lap­sen ja lap­set voi­tai­siin opet­taa toi­mi­maan ryh­mäs­sä, hyväk­sy­mään se, että kaik­ki ovat oman­lai­si­aan per­soo­nia ja kaik­kien kans­sa voi tul­la toi­meen. Jokais­ta ei tar­vit­se rakas­taa, mut­ta hyviä käy­tös­ta­po­ja voi ja täy­tyy noudattaa.

    Kun­nall­si­ve­ro­pro­sen­tin sai­si minun puo­les­ta­ni korot­taa pil­viin, jot­ta luok­ka­koot saa­tai­siin todel­la pie­nik­si. Pit­kän pääl­le uskon tuon rat­kai­sun tule­van jopa talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vak­si yhteis­kun­nan kan­nal­ta. Mik­si yksi­kään puo­lue ei tosis­saan esi­tä radi­kaa­lia luok­ka­ko­ko­jen pie­nen­tä­mis­tä? Siir­tyi­sin Vih­rei­den äänes­tä­jäs­tä min­kä tahan­sa huu­haa-ryh­män äänes­tä­jäk­si, jos joku läh­ti­si tosis­saan aja­maan asi­aa. Mikä muu voi­si olla tärkeämpää?

  104. Tie­de­mies voi­si ihan kat­soa pei­liin yli­mie­li­syy­des­tä puhues­saan. Har­voin noin yli­mie­lis­tä teks­tiä näkee missään. 

    Ehkä sinul­la on hen­ki­lö­koh­tai­set syy­si viha­ta Eli­naa, mut­ta blo­gin kan­nal­ta minus­ta Eli­na on lähes ainoa joka sanoo pel­kää­mät­tä oman mie­li­pi­teen­sä ja jopa perus­te­lee sen hel­ve­tin hyvin. 

    Lisää sel­lais­ta! Tie­de­mies voi minus­ta pai­nua sin­ne syvälle..

  105. Kiusa­tul­le, jokaa sanoo: 

    Sinul­la on mah­dol­li­suus vas­ta­ta nimi­mer­kin Tie­de­mies (Jol­la on mm. link­ki koti­si­vuil­leen) väit­tei­siin tääl­lä foru­mil­la, mut­ta kir­joi­tuk­sis­ta­si pää­tel­len sinä et anna tätä samaa mah­dol­li­suut­ta epä­miel­lyt­tä­väk­si koke­mil­le­si kanssaihmisille.”

    Yhteys­tie­to­ni saa kyl­lä luval­la­ni Osmol­ta. Muis­taak­se­ni Tie­de­mie­hel­lä­kään ei koti­si­vuil­laan ole omaa nime­ään, mut­ta tätä en nyt väi­tä var­mak­si tiedoksi. 

    Eli jos joku jos­tain käsit­tä­mät­tö­mäs­tä syys­tä halu­aa minuun hen­ki­lö­koh­tai­sen kon­tak­tin, niin se tapah­tuu blo­gi-isän­nän kaut­ta. Lupaan kyl­lä vas­ta­ta kaik­kiin yhteydenottoihin. 

    Oma tar­koi­tuk­se­ni ei ole hyö­kä­tä mil­lään taval­la sinua ja per­soo­naa­si vas­taan, vaan sitä peri­aat­teel­lis­ta ajat­te­lua­ta­paa vastaan,”

    Minus­ta olet ollut täy­sin asial­li­nen kes­kus­te­li­ja, kuten useim­mat. Ei ollut sinul­le ollen­kaan tar­koi­tet­tu kommenttini. 

    Olen Tie­de­mie­hen kans­sa samaa miel­tä sii­tä, että edus­ta­ma­si kiusaa­mis­kä­si­tys on yli­mie­li­nen ja epäem­paat­ti­nen kiusat­tu­ja kohtaan. ”

    Hyväk­syn täy­sin tämän mie­li­pi­teen. Minul­la on vain eri käsi­tys ilmiös­tä ja mah­dol­li­ses­ti eri arvot­kin. Itse pidän tei­tä todel­li­suu­des­ta vie­raan­tu­nei­na ja tie­tyl­lä taval­la moralisteina. 

    Tie­de­mie­hen kyy­nel sil­mä­kul­mas­sa kir­joi­te­tut voih­kin­nat “pie­nis­tä viat­to­mis­ta pal­le­rois­ta” eivät tosi­aan kuu­lu minun maa­il­man­ku­vaa­ni. Lap­si on itse­näi­nen toi­mi­ja jo hyvin var­hain. Van­hem­mat näyt­tä­vät tiet­ty suunnan. 

    Sinul­la Eli­na saat­taa olla foru­meil­la tar­koi­tuk­sel­la asioi­ta kär­jis­tä­vä tyy­li ja jos näin on niin sil­loin voi­mak­kaat vas­ta­reak­tiot ovat perin luonnollisia”

    Näin on, ja hyväk­syn asias­sa pysy­vät voi­mak­kaat­kin reak­tiot. Luon­nea­na­lyyy­sit ja muut arvai­lut voi kui­ten­kin jät­tää ihan oman pään sisäänsä.

  106. Kun tyy­liä­ni on jo aiem­min moi­tit­tu hen­ki­löön käy­väk­si niin yri­tän olla poik­keuk­sel­li­sen varo­vai­nen näin her­käs­sä aiheessa. 

    Kiusaa­mi­nen on vuo­ro­vai­ku­tus­ta, jos­sa kiusa­tun omi­nai­suuk­sil­la on osan­sa, vaik­ka kaik­ki eivät sitä tosia­si­aa tun­nu hyväksyvän.”

    Tämä on aina­kin minul­le täy­sin selvää.

    Sitä­kään ei sano­ta ääneen, että kiusa­tuk­si jou­tu­vat ovat epä­miel­lyt­tä­viä tapauk­sia ikä­to­ve­rei­den näkö­kul­mas­ta jo alun perin. Kuka­pa rei­lua ja kivaa kave­ria kiusaisi?”

    Ja tämän perus­teel­la minul­le on aivan yhtä sel­vää, että sinul­la ei ole pie­nin­tä­kään hajua mitä nuo omi­nai­suu­det ovat jot­ka kiusaus­ta tosie­lä­mäs­sä aiheuttavat.

    Lai­naa­ma­si viit­teet oli­vat fik­sun oloi­sia, mut­ta joten­kin sinun teks­teis­tä­si tulee vah­vas­ti mie­leen rasis­ti, joka yrit­tää kes­kus­tel­la soma­lien rikos­ti­las­tois­ta asial­li­ses­ti, mut­ta lip­saut­te­lee todel­li­sia mie­li­pi­tei­tään vahin­gos­sa vähän väliä. 

    Kyl­lä, kiusat­tu aiheut­taa kiusaa­mi­sen omil­la omi­nai­suuk­sil­laan (ymmär­tääk­se­ni yleen­sä tiet­ty “herk­kyys” kiusaa­mi­sel­le, ei kukaan jak­sa pit­kään kiusa­ta jos kiusaa­mi­sel­la ei ole mitään näky­vää vai­ku­tus­ta. Ne hal­vat vaat­teet tai sil­mä­la­sit ovat vain teko­syi­tä, mil­lä pääs­tään kiusaa­maan.), aivan samal­la taval­la kuin rais­kauk­sen uhri aiheut­taa rais­kauk­sen omil­la omi­nai­suuk­sil­laan tai teoil­laan (pahim­mas­sa tapauk­ses­sa vain ole­mal­la nai­nen vää­räs­sä pai­kas­sa vää­rään aikaan, juo­mal­la itsen­sä puo­lus­tus­ky­vyt­tö­mään huma­laan tai pitä­mäl­lä “lii­an” lyhyt­tä hamet­ta). Koros­te­taan, että en hyväk­sy rais­kaa­mis­ta enkä kiusaamista. 

    Eli toi­von, että Eli­na nouset joh­don­mu­kai­suu­den nimis­sä seu­raa­vas­sa rais­kaus­kes­kus­te­lus­sa yhtä voi­mal­li­ses­ti syyl­lis­tä­mään uhria. 

    Voit tie­tys­ti pitäy­tyä kan­nas­sa­si, että kiusa­tut ovat “epä­miel­lyt­tä­viä tapauk­sia”, mut­ta älä ihmet­te­le, jos tuol­lai­nen väi­te pro­vo­soi hen­ki­lö­koh­tai­suuk­siin. Useim­mat meis­tä taval­li­sis­ta kuo­le­vai­sis­ta kun tun­te­vat kiusat­tu­ja ihmi­siä jot­ka ovat kai­kin puo­lin muka­via ihmi­siä, mut­ta eivät hen­ki­ses­ti riit­tä­vän vah­vo­ja estääk­seen kiusaamisen.

  107. Kiusat­tu lap­si voi olla min­kä­lai­nen vaan, eikä vas­taa ainoas­taan tääl­lä esi­tet­tyä mal­lia. Mones­ti kiusat­tu lap­si on yli­mie­li­nen toi­sia koh­taan ja jopa opet­ta­jia koh­taan, eikä vaan pie­ni, ujo ja kiltti. 

    Kiusaa­mi­nen tyt­tö­jen kes­ken tun­tuu ole­van raa­dol­li­sem­paa ja “hie­no­va­rai­sem­paa”. Sii­nä mis­sä pojat sel­vit­te­le­vät asiat kova­ää­ni­ses­ti tai jopa nyr­keil­lä, tyt­tö­jen väli­nen kiusaa­mi­nen ei tai­da olla niin help­po havai­ta eikä siten puut­tua, ja jos­kus (ylei­ses­ti) jul­mem­paa. Vai­kea uskoa että kiusat­tu lap­si vas­taa sel­ke­ään malliin. 

    Lap­set ovat hyvin pit­käl­le jo hyvin nuo­ree­na van­hem­pien “asen­ne” kuva. Jot­kut lap­set ei tie­dä tai halua tie­tää hei­dän aiheut­ta­van pahaa miel­tä tai kär­si­mys­tä muil­le, toi­set sen sijaan huo­maa­vat sen hyvin hel­pos­ti, mut­ta kui­ten­kin aiheut­ta­vat pahaa tie­toi­ses­ti. Uskoi­sin että nämä erot joh­tuu var­hai­ses­ta kas­va­tuk­ses­ta ja kas­vu ympä­ris­tös­tä, eli van­hem­pien roo­lis­ta ja sen laadusta.

    Miten­hän psy­ko­lo­gias­sa kut­sut­tiin nii­tä ihmi­siä jot­ka ole­vat (luu­le­vat olla) älyk­kääm­piä kuin muut, parem­pia ihmi­siä kuin muut, parem­pia aja­jia, opet­ta­jia, parem­pia van­hem­pia. Sehän hei­jas­tuu lap­seis­sa myös, ja nii­tä on pal­jon, sekä kiusat­tu­jen että kiusaa­jien joukossa.

  108. Epäi­lys herää ovat­ko Eli­nan omat “reip­paat” muk­sut olleet jos­kus epäil­ty­nä kou­lu­kiusaa­mi­ses­ta, ja voi­si­ko tämä osal­taan selit­tää vinou­tu­nei­ta mielipiteitä? 

    Muu­ten­han tie­de­mies jo sanoi­kin yllä asian tii­moil­ta kai­ken oleellisen.

    Eli­nan meuh­kaa­mi­nen ja sii­hen tul­leet rea­goin­nit ikä­väs­ti hukut­ti­vat kes­kus­te­lun ase­lain­sää­dän­nön uudistamisesta.

    Mut­ta yritetään:

    Ase­lain tiu­ken­ta­mi­sen vas­tus­ta­jil­le kysymyksiä:

    -Mik­si vas­tus­tai­sit­te aseen omis­ta­mi­sen ikä­ra­jan nos­ta­mis­ta 25-vuo­teen, poik­keuk­se­na kil­pa-ammun­nas­sa menestyneet?

    -Eikö tilas­tol­li­nen argu­ment­tin­ne lait­to­mis­ta aseis­ta, ase­lain­sää­dän­nös­tä jne. ja USA:n ja Bri­tan­nian esi­mer­keis­tä poh­jaa jen­gi­vä­ki­val­taan, joka Suo­mes­sa, onnek­si, on vie­lä suh­tees­sa vähäi­nen ilmiö? Kuin­ka hin­te­lät ja 170-sent­ti­set Saa­ri tai Auvi­nen oli­si­vat toteut­ta­neet tekon­sa vas­taa­val­la uhri­mää­räl­lä jos käsia­seet oli­si­vat olleet yksi­kan­taan kiel­let­ty­jä? Lait­to­man aseen hank­ki­mi­sek­si hei­dän oli­si pitä­nyt olla sosi­aa­li­ses­ti ver­kos­toi­tu­nei­ta, mitä he eivät sii­nä mie­les­sä olleet.

    -Mik­si vas­tus­tai­sit­te esil­lä ollut­ta aja­tus­ta “men­to­rin” mää­rää­mi­ses­tä, ja tämän men­to­rin anta­mis­ta suo­si­tuk­sis­ta uudel­le ampu­ma­har­ras­ta­jal­le? ts. Esi­mer­kik­si ensim­mäi­set 2 vuot­ta ase oli­si men­to­rin hal­lus­sa, ja hänen oli­si kiel­let­tyä sitä luo­vut­taa säi­ly­tet­tä­väk­si. ts. Saa­ri ja Auvi­nen oli­si­vat lähi­pii­ris­tään jou­tu­neet hake­maan suo­si­tuk­sen “har­ras­tuk­sel­leen” ja jou­tu­neet siten ympä­ris­tön­sä val­von­nan alaisiksi.

    -Kuin­ka itse jär­jes­täi­sit­te ampu­ma­har­ras­tuk­sen­ne, jos kaik­ki muut pait­si met­säs­tys­a­seet ja ilma­pis­too­lit vel­voi­te­taan yhteis­säi­ly­tet­tä­vik­si stan­dar­dit täyt­tä­vil­lä ampumaradoilla?
    Aina­kin rato­jen mää­rä romah­taa, mat­kat ampu­ma­ra­doil­le pite­ne­vät, mitä muuta?

  109. Jäte­tään nyt vie­lä yhden ammun­nan har­ras­ta­jan kommentti:

    Se on kyl­lä tot­ta että nämä hal­pis .22 pis­too­lit yms. laun­tai-illan eri­koi­set voi­tai­siin kiel­tää, oikeas­taan nii­den kans­sa oppii kor­kein­taan “räis­ki­mään”… (pari olen sel­lais­ta omis­ta­nut ja tur­hik­si toden­nut). Kukaan mur­ha­mies ei käy­tä laa­du­kas­ta tark­kuus­pis­too­lia, ihan jo hin­nan­kin vuoksi.

    Lop­pu­jen lopuk­si olen tul­lut sii­hen tulok­seen että lyhyet aseet voi­tai­siin kiel­tää, poik­keuk­se­na tod. tark­kuus­a­seet. Pis­too­liam­mun­ta alkaa aina ilma-aseis­ta ja ehkä jat­kuu ruu­tia­seil­la jos esim. ampu­ma­seu­ran joh­ta­ja suo­sit­te­lee, huom. kont­rol­li koko “uran” ajan. 

    Ja sit­ten itse asi­aan, jul­ki­suu­des­sa tie­tyt pii­rit huu­ta­vat kovaan ääneen PYSSYT POIS!, no ihan ok asi­aa aja­vat tie­tys­ti, mut­ta onko kukaan miet­ti­nyt miten nämä lait­teet on ihmi­sil­le pää­ty­neet? Suo­je­lus­kun­ta pudot­ti pos­ti­luu­kus­ta? Auton oston kyl­kiäi­si­nä niin­kuin ame­rii­kois­sa? Ehkä­pä lupa­me­net­te­lyl­lä ja ihan RAHALLA

    Ja yti­meen, jos nämä lait­teet kri­mi­na­li­soi­daan niin “pys­syt val­tiol­le” kom­ment­ti on jää­nyt hie­man puolitiehen…

    1. Val­tio pak­ko­lus­taa mut­kat käy­pään hin­taan (hal­pa tai kal­lis), sil­ti korvaus.

    2. Kiin­teä korvaus (?)

    3. Romu­me­tal­li kor­vaus (saat­taa innos­taa ihmi­siä kokei­le­maan kuin pie­niin osiin aseen saa, tai kuin pal­jon ruu­tia se kestää).

    4. Ei kor­vaus­ta, vie mut­ka­si lai­tok­sel­le tomaat­ti­sat­tees­sa kun olet ker­ran rikollinen.

    Vaih­toeh­dot 3 & 4 saat­ta­vat innos­taa asekätkemisiin…
    Asei­ta voi esim. pan­ta­ta eli ne ovat rahan arvois­ta tavaraa…

    Ja ehdo­tus: Käsia­seet val­tiol­le joka lupaa mak­saa jon­kin­lai­sen kor­vauk­sen, aseet paka­taan “joke­ri­laa­ti­koi­hin” jos­ta EU:n ulko­puo­li­set ase­kaup­pi­aat voi­vat käy­dä huu­to­kaup­paa… Kaik­ki voit­ta­vat tai häviä­vät, mut­ta asei­ta ei näy enää suomessa…

  110. Tämän tyyp­pi­set az-kom­men­tit pakot­ta­vat ihmet­te­le­mään, mik­si en oikeas­taan yhtä hyvin ole suomi24 ‑sivus­tol­la:

    Epäi­lys herää ovat­ko Eli­nan omat “reip­paat” muk­sut olleet jos­kus epäil­ty­nä kou­lu­kiusaa­mi­ses­ta, ja voi­si­ko tämä osal­taan selit­tää vinou­tu­nei­ta mielipiteitä?” 

    Minul­la on kol­me las­ta, jois­ta yksi on jo aikui­nen. Kyl­lä on ihan kai­ken­lais­ta tul­lut näh­tyä. Miten se, että oma lap­se­ni oli­si ollut epäil­ty­nä kou­lu­kiusaa­mi­ses­ta teki­si minut epä­pä­te­väm­mäk­si arvioi­maan asioi­ta? Minus­ta asia on päinvastoin. 

    Mik­si lai­tat muu­ten “reip­paat” lai­naus­merk­kei­hin. Epäi­let­kö las­te­ni reip­paut­ta. Haluat­ko tul­la sun­nun­tai­na kylään itse kat­so­maan. Kut­sun sinut tässä. 

    En voi sie­tää tuol­lai­sia hen­ki­lö­koh­tai­sia vih­jai­lu­ja var­sin­kaan sii­nä tapauk­ses­sa, että sinul­la ei taa­tus­ti ole pok­kaa olla minuun yhtey­des­sä. Pidän sää­lit­tä­vä­nä tuol­lais­ta. En minä­kään läh­de arvuut­te­le­maan sinun (mah­dol­li­sis­ta) lap­sis­ta­si mitään. Mik­si sinä niin teet?

    Omat lap­se­ni eivät ole kiusaa­jia eivät­kä kiusat­tu­ja ja kuten sanot­tu yhteys­tie­to­ni saa Osmol­ta, jos todel­la halu­aa vetää asiat näin hen­ki­lö­koh­tai­sel­le tasolle. 

    Minul­le riit­tää asiois­ta kes­kus­te­le­mi­nen, mut­ta joil­le­kin ei ilmei­ses­ti rii­tä. Minua ei kiin­nos­ta azin tai Tie­de­mie­hen tai kenen­kään muun­kaan hen­ki­lö­koh­tai­set taustat. 

    Minua kiin­nos­ta­vat arvot, asen­teet ja mie­li­pi­teet ja jopa täs­sä jär­jes­tyk­ses­sä. Ja se miten asioi­hin voi vai­kut­taa, kiin­nos­taa minua eri­tyi­ses­ti. Onko mah­do­ton­ta pitäy­tyä täs­sä. Blo­gin­kin kan­nal­ta on epä­suo­tui­saa koko ajan kes­kit­tyä minun per­soo­naa­ni ja per­hee­see­ni. Se ei lie­ne Soi­nin­vaa­ran blo­gin tarkoitus.

  111. Kiusat­tu: “Arawn kir­joit­ti las­ten vas­ta opet­te­le­van kult­tuu­rio­len­noik­si. Aivan. Juu­ri sii­tä syys­tä lap­sia tuli­si opet­taa koh­te­le­maan tove­rei­taan inhi­mil­li­ses­ti ja kiusaa­mat­ta ja otta­maan huo­mioon myös kans­saih­mi­si­ään ja opet­taa hei­tä aset­tu­maan myös tois­ten asemaan.”

    Tie­ten­kin. Täs­tä olem­me aivan samaa miel­tä. Kai­kis­sa kodeis­sa tätä ei kui­ten­kaan teh­dä, mikä osal­taan vai­kut­ta­nee sii­hen, että aina­kin osa näi­den kotien lap­sis­ta sit­ten kiusaa kou­lus­sa. Tämän vuok­si opet­ta­jil­la pitäi­si olla kei­not ja väli­neet puut­tua kou­lu­kiusaa­mi­seen kou­lus­sa, sil­lä eipä ketään kiusat­tua loh­du­ta tosi­aan se, että nuo tai­dot pitäi­si oppia jo kotona…

    Minä en tun­nis­ta Eli­nan nok­ki­mis­jär­jes­tyk­sen hake­mis­ta omas­ta lapsuudestani ”

    Minä tun­nis­tan. Mie­les­tä­ni ker­too jotain minus­ta se, etten ollut eri­tyi­sen suo­sit­tu edes kave­rie­ni kes­kuu­des­sa kos­kaan. Minun lap­suu­des­sa­ni tytöil­lä oli bes­tik­set — minul­la ei ollut kos­kaan. Ja muis­tan myös sen pie­nen nok­ki­mi­sen, joka tapah­tui, jos kool­la oli kah­ta suu­rem­pi jouk­ko. Esi­mer­kik­si, kun minä ja kak­si muu­ta kave­ria­ni lei­kim­me bar­beil­la, minä ja kave­ri Y pako­tim­me joka ker­ta kave­rin X leik­ki­mään kes­kim­mäis­tä sisa­rus­ta. Ja roo­lit meni­vät niin, että nuo­rin sisa­rus (jota lei­kin minä) oli kilt­ti ja kiva, kes­kim­mäi­nen (joka oli aina kave­ri X) kiusa­si nuo­rin­ta ja van­hin (jota leik­ki Y) torui kes­kim­mäis­tä. Luu­len näin jäl­ki­kä­teen, ettei kave­rim­me X oli­si aina halun­nut olla kes­kim­mäi­nen sisar, mut­ta me emme jät­tä­neet hänel­le vaihtoehtoja.

    En tosin pidä yllä kuvat­tua toi­vot­ta­va­na tilan­tee­na. Mut­ta aika vai­ke­aa sii­hen oli­si ollut aikuis­ten puuttua. 

    Eli­nan mie­les­tä nämä ihmi­set ovat ilmei­ses­ti ansain­neet aikui­siän ongel­man­sa, kos­ka on yksi­näi­sen oma vika ei mui­den, jos on vie­lä aikui­se­na yksi­näi­nen. Tämä Eli­nan väi­te on todel­la pak­sua puppua.”

    Itse en sanoi­si, että ovat ansain­neet. Mut­ta ajat­te­len kyl­lä, että on aina­kin jos­sain mää­rin yksi­näi­sen oma vika, jos hän on aikui­se­na yksi­näi­nen. Sinä olet toki näh­nyt vai­vaa ja tutus­tu­nut ihmi­siin, jot­ka alun alkaen ovat vai­kut­ta­neet epä­miel­lyt­tä­vil­tä, mut­ta mie­les­tä­ni ihmi­siä ei voi­da vel­voit­taa toi­mi­maan näin. Yksi­näi­nen ihmi­nen ei voi vain istua ja odot­taa, että joku näki­si hänen mah­dol­li­sen epä­miel­lyt­tä­vyy­ten­sä läpi (tie­ten­kään kaik­ki yksi­näi­set eivät edes vai­ku­ta epä­miel­lyt­tä­vil­tä). Kyl­lä hänel­lä­kin on minus­ta jon­kin­lai­nen vel­vol­li­suus toi­mia, mikä­li halu­aa vapau­tua yksinäisyydestään.

    Jos minä oli­sin jää­nyt per­seel­le­ni istu­maan ja odot­ta­maan, että joku tulee ja vapaut­taa minut yksi­näi­syy­des­tä­ni, oli­sin var­maan vie­lä­kin ypöyk­sin. Sinun kal­tai­sia­si ihmi­siä vai­kut­tai­si ole­van hyvin vähän. 

    Aikui­sel­la ihmi­sel­lä on mah­dol­li­suu­det ja kyky muut­taa itse­ään. On tot­ta, että se ei ole help­poa. On tot­ta, että toi­sil­le se on vai­keam­paa kuin toi­sil­le. Mut­ta useim­mil­le se on mah­do­ton­ta. Tie­dän, että tun­tuu epä­rei­lul­ta se vaa­ti­mus, että MINUN pitäi­si muut­tua kel­va­tak­se­ni muil­le, mut­ta toi­saal­ta, mikä oikeus minul­la oli­si odot­taa ja edel­lyt­tää, että kel­pai­sin heil­le juu­ri täl­lai­se­na, jos ole­te­taan, että minul­la on piir­tei­tä, joi­ta ylei­ses­ti pide­tään jol­lain tapaa ihmi­sis­sä epä­toi­vot­ta­vi­na ja hankalina? 

    Minul­la on nii­tä piir­tei­tä. Minun on yhä vai­kea ystä­vys­tyä. Mut­ta en koe, että se oli­si mui­den asia yrit­tää tutus­tua minuun, jot­ta _minä vapau­tuin yksinäisyydestäni_. Se on minun asia­ni teh­dä se.

  112. @Sylvesteri
    Dele­goi se var­si­nai­nen suo­ri­tus jol­le­kin tark­kik­sel­le sopi­vaa kor­vaus­ta vas­taan, niin kenel­lä­kään luon­nol­li­sen hie­rar­kian kan­nat­ta­jal­la ei ole asi­aan nokan koputtamista.

  113. Aiem­man kir­joit­ta­jan tavoin minua­kin kiin­nos­tai­si tie­tää, voi­ko Eli­nan mie­les­tä tätä “luon­nol­li­sen hie­rar­kian hake­mi­sen” ajat­te­lu­mal­lia sovel­taa myös esi­mer­kik­si sil­loin, kun nai­nen rais­ka­taan kadul­la. Tilan­tees­sa­han ei usein ole mitään oleel­lis­ta eroa tämän kuvit­teel­li­sen “Saka­rin” tapaukseen.

  114. # Cati­li­na Says:
    24. syys­kuu­ta 2008 kel­lo 21.04

    http://www.spreekillers.org/

    Täs­sä tau­lu­kos­sa pitäi­si val­lit­se­van tant­ta­kraat­ti­sen vii­sau­den mukaan olla ylie­dus­tet­tui­na sel­lai­set maat, jois­sa hyvin pukeu­tu­van mie­hen asuun kuu­luu tuli­voi­mai­nen ase. Kui­ten­kaan näin ei näy­tä ole­van. Miksi?”

    Kuin­ka luo­tet­ta­va on täl­läi­nen taho pitäes­sään em. tilas­toa? Saam­me­ko kaik­kien mai­den tilas­to­ja tietoomme?

    jan­ne

  115. Eli­na
    “Jos on ker­ran isom­man oikeus, niin hyväk­sy­net sit­ten sen kun höy­kyt­tä­mä­si lap­sen kehon­ra­ken­ta­ja-nyrk­kei­li­jäi­sä tulee vas­taa­vas­ti “opet­ta­maan” sinua.”

    Et nyt tai­da ymmär­tää, (vir­tu­aa­lis­ten) las­te­ni mie­len­ter­vey­del­lä leik­ki­mi­nen on äärim­mäi­sen vaa­ral­lis­ta jokai­sel­le sii­hen sekaan­tu­neel­le. Mikä­li kysei­nen boda­ri-nek­kai­li­ja sei­soi­si tiel­lä­ni, häl­le tuli­si lähtö.

    No, tätä­hän nyt täs­sä olen yrit­tä­nyt tol­kut­taa. Kiusaa­mi­nen on vuo­ro­vai­ku­tus­ta, jos­sa kiusa­tun omi­nai­suuk­sil­la on osan­sa, vaik­ka kaik­ki eivät sitä tosia­si­aa tun­nu hyväksyvän.”

    Sinun jutuis­ta­si saa lähin­nä sel­lai­sen kuvan, että kiusa­tut ovat ärsyt­tä­viä hen­ki­löi­tä, jot­ka kuu­lu­vat hie­rar­kian alim­mal­le tasol­le ja ansait­se­vat tul­la kiusatuiksi.

    Miten se, että oma lap­se­ni oli­si ollut epäil­ty­nä kou­lu­kiusaa­mi­ses­ta teki­si minut epä­pä­te­väm­mäk­si arvioi­maan asioita?”

    Jahas, “Ei minun Jani-Pet­te­ri kos­kaan tee täl­lais­ta”? Joten­kin tuo Saka­rin tari­na vai­kut­ti Jani-Pet­te­rin kokoon­keit­tä­mäl­tä, jon­ka äity­lii­ni uskoo sellaisenaan.

    Itse en kyl­lä muis­ta kou­lua­joil­ta _yhtään_ sel­lais­ta tapaus­ta, että jota­ku­ta oltai­siin syyt­tö­mä­nä epäil­ty kiusaa­mi­ses­ta. Kiusaa­mi­sen piti olla aika sel­keä­tä ennen­kuin sii­hen puututtiin.

  116. Tämä kes­kus­te­lu kou­lu­kiusaa­mi­ses­ta on lie­väs­ti sivus­sa otsi­kon aihees­ta, enkä toi­voi­si sen enää jatkuvan.Mutta jat­kan kui­ten­kin itse.

    Minus­ta Eli­na on oikeas­sa sii­nä, ettei kai­kil­la voi olla yhtä pal­jon kave­rei­ta eivät­kä kaik­ki ole kave­rei­ta kes­ke­nään. Luok­ka ja työ­paik­ka ovat yhtei­sö­jä, jon­ne jou­du­taan vali­koi­mat­ta, eikä kaik­kien kemiat sovi yhteen. Kym­me­nen pro­sent­tia lap­sis­ta on ilman ystä­vää, mut­ta täs­tä ei voi syyt­tää nii­tä 90 prosenttia.

    Sen sijaan aktii­vi­nen kiusaa­mi­nen, joka yleen­sä koh­dis­tuu hei­kom­paan ja hin­te­läm­pään tai vähän toi­sen­lai­seen, on vää­rin ja sen vää­ryys pitää voi­da opet­taa eka­luok­ka­lai­sel­le­kin. Kou­lu­to­ve­reil­la ei ole mitään oikeut­ta muu­ten vain huvik­seen antaa toi­sel­le kou­lu­mat­kal­la tur­piin, varas­taa rahaa ja kän­ny­köi­tä. Eikä jat­ku­va ivaa­mi­nen, nau­rus­ke­lu tai muu sel­lai­nen myös­kään käy laa­tuun. On jotain vikaa sekä koti- että kou­lu­kas­va­tuk­ses­sa, jos tämä ei ole itses­tään selvää. 

    Han­ka­lam­pia ovat tie­tys­ti nämä saka­rit, joi­den oma poik­kea­va käyt­täy­ty­mi­nen tuot­taa suur­ta hait­taa ja har­mia muil­le. Pitäi­si kui­ten­kin riit­tää, että pot­ku­pal­lo­pe­liin ei pää­se, jos ei pelaa samoil­la sään­nöil­lä kuin muut. Mikä menee sen ylit­se, on väärin.

    Lap­set ovat luon­nos­taan jul­mia, niin kuin he ovat luon­nos­taan luku­tai­dot­to­mia. Sil­ti hei­tä ope­te­taan lukemaan. 

    Kou­lu­kiusa­tuk­si ei jou­du sattumalta,mutta ei myös­kään väki­val­lan uhrik­si. Tun­sin aika­naan nuo­ren mie­hen, joka oli saa­nut usei­ta ker­to­ja tur­piin­sa kadul­la teke­mät­tä itse mitään. Jokin hänen ole­muk­ses­saan vain oli sel­lais­ta, että uhria aggres­siol­leen etsi­vät pää­tyi her­käs­ti häneen. Ei kai se kui­ten­kaan tee väki­val­taa hyväksytyksi?

  117. En enää aikoi­nut­kaan osal­lis­tua ket­juun, mut­ta lai­tan yhden kom­men­tin vie­lä, kos­ka minul­ta tiva­taan kan­taa mm. raiskauksiin. 

    Ker­ta­luon­toi­nen väki­val­lan uhrik­si jou­tu­mi­nen voi olla sat­tu­man­va­rais­ta tai sit­ten ei. Kiusaa­mi­nen ilmiö­nä on aivan eri­lai­nen. Kiusaa­mi­sel­la tar­koi­tin täs­sä jat­ku­via han­kauk­sia luo­kas­sa tai mik­sei myös työyh­tei­sös­sä. Kyl­lä kuka tahan­sa voi yhden ker­ran jou­tua satun­nai­ses­ti nau­res­ke­lun koh­teek­si, mut­ta täs­tä­hän ei nyt ole kyse. 

    On sel­vää, että jos nai­nen jat­ku­vas­ti jou­tuu Hel­sin­gin yös­sä rais­ka­tuk­si vali­tes­saan vää­rää seu­raa, hän vai­kut­taa vah­vas­ti tilan­tee­seen­sa. Sen sijaan ns. pus­ka­rais­kauk­sen uhrik­si voi jou­tua usein täy­sin sat­tu­man­va­rai­ses­ti. Oli­han Turus­sa hil­jat­tain yri­tet­ty rais­ka­ta puis­tos­sa 80-vuo­tias nai­nen. Tus­kin hän viet­te­li rais­kaa­jan minihameessa. 

    Sama kos­kee pahoin­pi­te­ly­jä. Minus­ta tämä on niin itses­tään sel­vää, että ihmet­te­len täl­lai­sen tivaa­mis­ta minul­ta. Yrit­tä­kää itse­kin ajatella.

    Kuten Osmon esi­mer­kis­sä, jot­kut ovat her­kem­piä saa­maan tur­piin­sa. Itse esi­mer­kik­si olen niin neut­raa­lin näköi­nen, etten kos­kaan ole koh­dan­nut kadul­la yhtään mitään eri­tyis­tä. Jos­kus aikoi­naan kuu­lui vihel­lyk­siä, mut­ta se on ollut­ta ja men­nyt­tä. Eli olen tois­ta ääripäätä. 

    Muu­ten ket­jus­sa häm­mäs­tyt­tää se vah­va tun­ne­pi­toi­suus, jol­la asioi­ta käsi­tel­lään. Minul­le empa­tia ei ole nyyh­ki­mis­tä ja voi­hi­ki­mis­ta, vaan tun­tei­den ja sitä kaut­ta ikä­vien­kin ilmiöi­den ymmärtämistä. 

    Kii­tos kai­kil­le asial­li­sil­le kes­kus­te­li­joil­le eten­kin Araw­nil­le rehel­li­syy­des­tä ja Osmol­le hyväs­tä loppukommentista!

  118. Ker­ta­luon­toi­nen väki­val­lan uhrik­si jou­tu­mi­nen voi olla sat­tu­man­va­rais­ta tai sit­ten ei. Kiusaa­mi­nen ilmiö­nä on aivan erilainen”

    Jos poi­ka on pie­ni­ko­koi­nen ja herk­kä rea­goi­maan kiusaa­mi­seen (pil­lah­taa vaik­ka itkuun hel­pos­ti), niin miten nuo kiusaa­mi­sen syyt tark­kaan ottaen eivät tämän pojan kan­nal­ta ole sat­tu­man­va­rai­sia? Päät­ti­kö poi­ka ennen syn­ty­mään­sä joten­kin syn­tyä tuollaiseksi?

    Tie­tys­ti voi­daan aja­tel­la että tämä poi­ka pitäi­si lait­taa johon­kin tera­pi­aan vah­vis­ta­maan itse­tun­toa, mut­ta kyl­lä tuos­sa vai­hees­sa yhteis­kun­ta antai­si aika sai­rai­ta sig­naa­le­ja. Hoi­don tar­vit­si­jat tuos­sa tapauk­ses­sa ovat kiusaa­jat eikä kiusattu.

    Kiusaa­mi­sel­la tar­koi­tin täs­sä jat­ku­via han­kauk­sia luo­kas­sa tai mik­sei myös työyhteisössä. ”

    Jat­ku­vas­ti annat rivien välis­sä ymmär­tää, että tuo Saka­rin tapaus oli­si tyy­pil­li­nen kiusaus­ta­paus. Jos noin kuvit­te­let, niin toi­nen meis­tä on todel­la irral­laan las­ten todel­li­ses­ta maa­il­mas­ta. En löi­si pal­jon vetoa sen puo­les­ta että se oli­sin minä.

    Oli­han Turus­sa hil­jat­tain yri­tet­ty rais­ka­ta puis­tos­sa 80-vuo­tias nai­nen. Tus­kin hän viet­te­li rais­kaa­jan minihameessa.”

    Eikö­hän tuol­la elä­män­ko­ke­muk­sel­la pitäi­si jo ymmär­tää, että nai­sen ei kan­na­ta liik­kua yksin puis­tos­sa. Täy­sin oma vika siis.

    Muu­ten ket­jus­sa häm­mäs­tyt­tää se vah­va tun­ne­pi­toi­suus, jol­la asioi­ta käsitellään.”

    Kun kes­kus­tel­laan asiois­ta, jot­ka ovat tuhon­neet ihmis­ten elä­miä (hen­ki­siä ja fyy­si­siä), ja joi­den tuhou­tu­mi­sia ihmi­set ovat jou­tu­neet todis­ta­maan enem­män tai vähem­män lähel­tä, niin ihmet­te­let, että ihmi­set suh­tau­tu­vat tun­ne­pi­toi­ses­ti, kun joku tulee ker­to­maan, että oikeas­taan se tyyp­pi oli vas­ten­mie­li­nen tapaus ja ansait­si­kin kai­ken tuon?

    Minul­le empa­tia ei ole nyyh­ki­mis­tä ja voi­hi­ki­mis­ta, vaan tun­tei­den ja sitä kaut­ta ikä­vien­kin ilmiöi­den ymmärtämistä.”

    Ilmei­ses­ti aina­kin tuos­sa tun­tei­den ja ikä­vien ilmiöi­den ymmär­tä­mis­koh­das­sa sinul­la tai­taa olla aika iso aukko.

  119. Osmo kir­joit­ti että kou­lu­kiusaa­mis­kes­kus­te­lu on men­nyt sivuun aihees­ta. Toi­saal­ta pie­na­seis­ta puhu­mi­nen liit­tyi kou­luam­mus­ke­luun. Ilmas­sa on kah­den­lai­sia mie­li­pi­tei­tä: (A) tois­ten mie­les­tä jot­kut “vaan tule­vat hul­luik­si” ja alka­vat ammus­ke­le­maan, (B) tois­ten mie­les­tä jat­ku­va kiusaa­mi­nen on ole­tet­ta­vas­ti olen­nai­nen seli­tys­mal­li, mik­si ammus­ke­li­jal­la lopul­ta nak­sah­ti. Ja täs­tä kes­kus­te­lu ajau­tui koulukiusaamiseen.

    Teo­rias­ta B, liit­tyen Ame­ri­kas­sas­sa tapah­tu­nei­siin työ­paik­ka-ammus­ke­lui­hin, on ame­rik­ka­lai­nen lehtimies
    Mark Ames kir­joit­ta­nut v. 2005 kir­jan Going Postal.

    http://www.amazon.com/dp/1932360824/

    Sii­nä hän käy läpi Ame­ri­kas­sa 80- ja 90-luvuil­la tapah­tu­nei­ta työ­paik­ka-ammus­ke­lu­ja, ja tar­jo­aa seli­tyk­sek­si että rai­vo­hul­luus­koh­tauk­seen, ammus­ke­luun ja itse­mur­haan joh­ti vuo­sia kes­tä­nyt alis­ta­mi­nen ja sim­pu­tus työyh­tei­sös­sä. Että hen­ki­löt eivät suin­kaan nak­sah­ta­neet täy­sin selittämättä.

    Lisäk­si hän ver­taa noi­ta rai­vo­hul­luus­koh­tauk­sia 1800-luvun orja­ka­pi­noi­hin. Hänen mukaan­sa 1800-luvun alku­puo­len Ame­ri­kas­sa orja­ka­pi­nat oli­vat sen aikai­sil­le ihmi­sil­le täy­sin käsit­tä­mät­tö­miä ilmiöi­tä, eikä niil­le kek­sit­ty muu­ta seli­tys­tä kuin että orjat oli­vat “paho­ja” tai “tul­leet hulluiksi”.

    Seli­tys­mal­li B on tie­tys­ti vain teo­ria, joka sel­väs­ti­kin joi­den­kin ihmis­ten mie­les­tä vai­kut­taa heti uskot­ta­val­ta, ja tois­ten mie­les­tä ei. Lisää sel­vyyt­tä sai­si vain, jos asi­aa pys­tyi­si joten­kin tutkimaan.

    Sil­ti hiu­kan huvit­taa aja­tus 1800-luvun alku­puo­len ame­rik­ka­lai­sis­ta polii­ti­kois­ta kau­his­te­le­mas­sa orja­ka­pi­na-ilmiö­tä ja miet­ti­mäs­sä miten tiu­kem­min kont­rol­loi­da ettei­vät orjat vain sai­si käsiin­sä aseita.

  120. Eli­nal­le vie­lä keskustelukulttuurista:

    Muu­ten ket­jus­sa häm­mäs­tyt­tää se vah­va tun­ne­pi­toi­suus, jol­la asioi­ta käsi­tel­lään. Minul­le empa­tia ei ole nyyh­ki­mis­tä ja voi­hi­ki­mis­ta, vaan tun­tei­den ja sitä kaut­ta ikä­vien­kin ilmiöi­den ymmärtämistä.”

    Jos todel­la uskot, että ihmi­nen voi kyt­keä on/off tun­ne­pi­toi­suu­den ajat­te­lus­taan, tai jakaa empa­ti­aan­sa ratio­naa­li­ses­ta pun­ta­roi­den kuka ja miten empa­ti­aa ansait­see, niin sii­tä vaan haas­ta­maan neu­rop­sy­ko­lo­gian val­lit­se­via käsi­tyk­siä sii­tä, miten ihmi­nen aja­tuk­si­aan ja näke­myk­si­ään muo­dos­taa. Sil­loin­kaan kun ihmi­nen itse uskoo täy­sin ratio­naa­li­ses­ti asioi­ta pun­ta­roi­van­sa, asia har­voin on siten, ja tämä on todis­tet­tu kuvaa­mal­la mit­kä osat aivois­sa akti­voi­tu­vat eri­lai­sis­sa tilanteissa.

    Sinä muu­ten aloi­tit ket­jus­sa kes­kus­te­lun kiusaa­mi­ses­ta totea­mal­la ilman lie­ven­tä­viä ilmai­su­ja, että:

    Sitä­kään ei sano­ta ääneen, että kiusa­tuk­si jou­tu­vat ovat epä­miel­lyt­tä­viä tapauk­sia ikä­to­ve­rei­den näkö­kul­mas­ta jo alun perin. Kuka­pa rei­lua ja kivaa kave­ria kiusaisi?”

    Onko tuo ratio­naa­li­nen kom­ment­ti? Vai tun­ne­pi­tois­ta (tar­koi­tuk­sel­lis­ta?) pro­vo­soin­tia? Jos oli­sit edes sano­nut, että jot­kut kiusa­tuis­ta (pie­ni vähem­mis­tö heis­tä) täyt­tä­vät tuon kri­tee­rin (ja sekin on usein ris­ti­rii­tais­ta), niin oli­sim­me voi­neet käy­dä tätä perään kuu­lut­ta­maa­si ana­lyyt­tis­ta kes­kus­te­lua, mut­ta tapa­si ilmais­ta näke­myk­siä­si oli kaik­kea muu­ta kuin poh­dit­tu ja yli­pään­sä tahal­li­sen pro­vo­soi­va, mikä ilmen­tää aika­mois­ta tah­dit­to­muut­ta, kun ottaa huo­mioon kuin­ka pal­jon ensin­nä­kin Kau­ha­joen tapah­tu­mat, ja ylei­sem­min kou­lu­kiusaa­mi­nen saat­ta­vat joi­ta­kin ihmi­siä tun­ne­ta­sol­la kos­ket­taa. Jos ei ymmär­rä näi­tä kes­kus­te­lun lai­na­lai­suuk­sia, niin on vai­kea odot­taa ratio­naa­lis­ta kes­kus­te­lua. Jos ihmi­set de fac­to pro­vo­soi­tu­vat, niin on tur­ha väit­tää ettei provosoi.

    Entä mitä sanoa sii­hen, että joh­dat jo seu­raa­vas­sa virk­kees­sä “Jam­mu Sil­ta­vuo­ren” sii­tä aja­tuk­ses­ta, ettei kai­kis­ta ikä­to­ve­reis­ta tar­vit­se pitää -> kun ei tar­vit­se pitää Siltavuorestaan?
    Onko tuo ratio­naa­lis­ta kes­kus­te­lua vai äärim­mäi­sen pro­vo­soi­va ja vas­ten­mie­li­nen ilkeämielisyys?

    Ihmi­sen ajat­te­lul­le, tah­toi ihmi­nen sitä tai ei, on hyvin kes­keis­tä tun­neas­so­si­aa­tio. Jos et itse tätä luon­tai­ses­ti havan­noi ja ymmär­rä, ja haluat sen joten­kin tie­dos­taa ratio­naa­li­sel­la tasol­la, niin keho­tan tutus­tu­maan nyky­ai­kai­seen neu­rop­sy­ko­lo­gian tutkimukseen.

  121. Eivät­kös fik­sut poi­ka­po­ru­kat ole aina teh­neet nois­ta “Saka­reis­ta” vaik­ka­pa ero­tuo­ma­rei­ta, jol­loin nämä voi­vat olla muka­na häi­rit­se­mät­tä mui­ta. Sii­nä sit­ten saa­te­taan tar­vi­ta aikuis­ta (opet­ta­jaa), jot­ta hom­ma saa­daan hoi­det­tua hie­no­va­rai­ses­ti. Itse lii­kun­nal­li­ses­ti yleis­lah­jat­to­ma­na tie­dän, ettei ole kiva pila­ta tois­ten peliä, ei lii­oin jää­dä koko­naan ulkopuolelle.

    Tämä on sii­tä hyvä esi­merk­ki, että pojil­la jouk­kue­pe­lit on tär­keä yhdes­sä­olon muo­to ja jos niis­sä ei pär­jää, voi eris­tyä. Sii­tä pääs­tään takai­sin Kauhajoelle…

  122. Orja­ka­pi­nas­ta ja alis­ta­mi­ses­ta tuli mie­leen eräs kuu­le­ma­ni vas­tus­ta­va kom­ment­ti kansalaispalkalle.

    Kan­sa­lais­palk­kaa ei voi hyväk­syä kos­ka se vei­si mah­dol­li­suu­den pakot­taa lais­kat nuo­ret mie­het työ­hön tai koulutukseen.

    Onko kult­tuu­rim­me sisään raken­net­tu aja­tus nuo­ren mie­hen huo­nou­des­ta, joka vaa­tii kont­rol­lia. Tuo yhteis­kun­nan kont­rol­li ajaa alis­tu­mat­to­mat sit­ten kapi­noi­maan koko yhteis­kun­taa vas­taan. Enem­män tai vähem­män vakivaltaisesti.

  123. Kun­nioi­tan Osmon toi­vet­ta jät­tää aihe. Se EI tar­koi­ta, ettei­kö minul­la oli­si vas­tauk­sia kysymyksiinne. 

    Ket­ju on typer­ryt­tä­vän pit­kä. Moniin kysy­myk­siin­ne kyl­lä löy­tyy vas­tauk­set aika­sem­mis­ta kom­men­teis­ta­ni. Ken viit­sii kah­la­ta, niin voi sen tehdä.

  124. Cati­li­nal­le pis­teet koke­muk­sen tuo­mas­ta oival­luk­ses­ta. Todel­la sää­li huo­ma­ta mate­maat­ti­sen lah­jak­kuu­den vai­kut­ta­van koko­nai­suuk­sien hah­mot­ta­mis­ta sekä laa­ja­kat­sei­suut­ta ja asioi­den ymmär­tä­mis­tä vaa­ti­vaan ongel­man­rat­kai­suun nega­tii­vi­ses­ti. Kyse ei suin­kaan ole sii­tä, kuka väit­te­lyn voit­taa, vaan pikem­min­kin sii­tä, olet­ko tul­kin­nut luke­maa­si oikein — ei siis 011001…bittisarjana vaan tun­tei­na, mie­len­liik­kei­nä ja tekoi­na. Siis olet­ko omas­ta mie­les­tä­si ymmär­tä­nyt elä­män moni­nai­suu­den vai et. Muu­ta­man tuhan­nen kilo­met­rin pol­ke­mi­sen jäl­keen ja var­mas­ti aika­na­kin paik­ko­ja on var­mas­ti kivis­tä­nyt — no onnek­si syy­kin on ollut selvä. 

    Tosi mus­ta­val­koi­nen jut­tu kai­ken kaikkiaan.

  125. Paluuviite: Ambien cr.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.