Nauha vai kolmio

Paa­vo Oja­la kysyi “Asfalt­ti­ke­pu­lai­set” vies­ti­ket­jus­sa, mik­si nau­ha on parem­pi kuin kolmio.Koska en näkö­jään pys­ty liit­tä­mään kuvia kom­ment­tiin, vas­taan omal­la aloituksella.

Ohei­ses­sa kuvas­sa ole­te­taan, että kylät A ja C ovat jo ole­mas­sa ja jou­dum­me päät­tä­mään, mihin sijoi­tam­me B:n?

Jos se sijoi­te­taan väliin, kau­pun­ki muo­dos­taa nau­han, jos se sijoi­te­taan kol­mion kol­man­nek­si kär­jek­si, nämä kylät eivät muo­dos­ta nau­haa. Nii­den välil­le tar­vi­taan kol­me jouk­ko­lii­ken­neyh­teyt­tä, kun nau­has­sa tar­vit­tai­siin yksi. Jos nau­has­sa vuo­ro­vä­li oli­si kym­me­nen minuut­tia, kol­mios­sa se oli­si yli puo­li tun­tia, kos­ka pit­kät välit vähen­tä­vät jouk­ko­lii­ken­teen käyt­töä. Nuo kylät eivät voi­si käyt­tää ris­tiin tois­ten­sa pal­ve­lu­ja eivät­kä muo­dos­tai­si yhtä työs­sä­käyn­tia­luet­ta, eikä nii­hin sik­si tuli­si työ­paik­ko­ja, elo­ku­va­teat­te­rei­ta, ei ravin­to­loi­ta niin kuin ei Suur­pel­toon­kaan tule.

Tämä kuva vas­tauk­se­na myös Eli­nal­le, joka väit­ti, että nau­ha­kau­pun­gis­sa tar­vi­taan yhtä pal­jon tei­tä kuin him­me­lis­sä. Jo täs­sä kol­mios­sa tar­vi­taan kol­me ker­taa enem­män tei­tä kilo­met­rei­nä las­ket­tu­na ja kos­ka kaik­ki jou­tu­vat käyt­tä­mään hen­ki­lö­au­toa jouk­ko­lii­ken­teen puut­tues­sa, tei­tä ja park­ki­paik­ko­ja tar­vi­taan vie­lä enem­män asfal­toi­ta­vi­na neliöi­nä laskettuna.

26 vastausta artikkeliin “Nauha vai kolmio”

  1. Öh, väi­tin­kö noin? Olen­pa fiksu. 

    Tar­koi­tin, että joka tapauk­ses­sa asfalt­ti­tiet tar­vi­taan joka paik­kaan, vaik­ka rai­teet oli­si­vat olemassa. 

    Nau­han vie­rel­lä on kul­jet­ta­va ohi­tus­tie, kos­ka ei voi aja­tel­la, että autol­la kul­ke­va autoi­li­si jokai­sen kes­kuk­sen läpi ajaak­seen pal­lu­kas­ta A pall­kuk­kaan Ö. Eivät­hän pal­lu­kois­sa asu­vat sel­lais­ta suvait­si­si. Sen lisäk­si jokai­ses­ta kes­kuk­ses­ta pitää pääs­tä ohi­tus­tiel­le ja päinvastoin.

  2. Haluan vähän puo­lus­taa mun järjenjuoksua.. 

    Lai­toin alun perin näin: 

    Kyl­lä­hän asfal­toi­tu­ja tei­tä tar­vit­tai­siin ihan yhtä lail­la nau­has­sa­kin. Ihmi­set autoi­li­si­vat joka tapauk­ses­sa, vaik­ka ne rai­teet oli­si­vat olemassa. ”

    Eli tar­koi­tan täs­sä juu­ri sitä, että kui­ten­kin joka paik­kaan on pääs­tä­vä autol­la. Kyl­lä sen ver­ran omaan ava­ruu­del­lis­ta hah­mot­ta­mis­ky­kyä ja mui­ta loo­gis-mate­maat­ti­sia omi­nai­suuk­sia, että ymmär­rän että him­me­lis­sä kilo­met­re­jä tuli­si enemmän. 

    Käy­tän myö­hem­min kyl­lä myös sana­muo­toa “yhtä pal­jon”, joka on tie­tys­ti huo­no tai suo­ras­taan vää­rä, kos­ka se viit­taa met­ri­mää­rään. Olin huo­li­ma­ton.. hyvä saa­da sii­tä aina palau­tet­ta. Kiit­ti Osmo!

  3. Agraa­riyh­teis­kun­nas­sa asu­tuk­sen aset­tu­mis­ta ohja­si lii­ken­teen opti­moin­nin lisäk­si myös luon­no­nym­pä­ris­tö. Talon paik­kaa valit­taes­sa tar­kas­tel­tiin alu­een luon­no­nym­pä­ris­töä, sen kau­neut­ta, sovel­tu­vuut­ta vil­je­lyyn, ilman­suun­tia joi­hin rin­teet viet­ti­vät ja niin edel­leen. Täl­lai­set ympä­ris­tö­es­teet­ti­set näkö­koh­dat tuli­si mie­les­tä­ni nykyi­sin­kin ottaa huo­mioon kaa­voi­tuk­ses­sa, mitä ei mie­les­tä­ni riit­tä­väs­ti tehdä.

    Pel­kään­pä, että Osmon nau­ha­mal­li on hie­man lii­an mekaa­ni­nen ja yksioi­koi­nen kaa­voi­tuk­sen läh­tö­koh­dak­si. Se saat­taa syn­nyt­tää hel­pos­ti lisää tyl­siä Puis­to­lan tapai­sia tasa­pel­loil­le raken­net­tu­ja lähiöi­tä, jois­sa ei ole otet­tu huo­mioon pai­kan henkeä.

  4. Miten tämän teh­tä­vän rat­kai­su muut­tuu, kun ongel­maan lisä­tään nel­jäs pal­lo? Pät­kä ja pit­kä vih­reä mies pyö­rit­tä­vät eräs­tä klas­sis­ta pää­tök­sen­te­ko­mal­lia, jol­le on kehi­tet­ty ensim­mäi­set rat­kai­sual­go­rit­mit niin­kin myö­hään kuin 1965! P.S. Juha­na Har­jul­le, ker­ros­ta­lo­lä­hiö on Tapu­li­kau­pun­ki, ei Puistola.
    Puis­to­la on se Mat­ti­mai­nen pien­ta­loa­lue radan itä­puo­lel­la, radan län­si­puo­lel­la on Osmo­mai­nen Las­na­mä­ki­nen lähiö.

  5. Menin eilen junal­la Ori­ve­den ohi. Ase­man ympä­ris­tös­sä oli lähin­nä met­sää. Sama tilan­ne edel­leen mones­sa pai­kas­sa Espoos­sa. Ei ole kovin jär­ke­vää kaavoitusta.

  6. Mikä­hän saa Lako­sin usko­maan, että kan­na­tan Tapu­li­kau­pun­gin kal­tais­ta kaa­voi­tus­ta. Itse asias­sa olen herät­tä­nyt kysy­myk­sen, kan­nat­tai­si­ko se pur­kaa, mut­ta vas­taus ei ollut kovin suo­pea. Aloi­tin koko kun­nal­lis­po­li­tii­kan ura­ni tais­te­le­mal­la beto­ni­bru­ta­lis­mia vastaan.
    Minus­ta ker­ros­ta­lo­ja kan­nat­taa raken­taa vain kes­kus­tan tun­tu­maan — ratik­ka-Hel­sin­kiin — ja Tik­ku­ri­lan kal­tai­siin paik­koi­hin. Muu­ten olen tii­vii­den pien­ta­loa­luei­den kannalla.

  7. Tapio Laak­so:
    “Menin eilen junal­la Ori­ve­den ohi. Ase­man ympä­ris­tös­sä oli lähin­nä met­sää. Sama tilan­ne edel­leen mones­sa pai­kas­sa Espoos­sa. Ei ole kovin jär­ke­vää kaavoitusta.”

    Minul­la on löy­sä suh­de molem­piin em. kau­pun­kei­hin. Yhdyn näke­myk­see­si. Ori­ve­del­lä oli vuo­si­kym­me­niä sit­ten useam­pi elä­vä taa­ja­ma teh­tai­den ja ase­mien ympä­ril­lä. Ase­man­seu­dul­la oli pal­ve­lui­ta ja elä­mää. Kes­kus­ta­han ei ole aivan radan var­res­sa ja molem­mat lähel­lä ole­vat pysäkit/asemat on aiko­ja sit­ten lakkautettu.
    Siel­lä on kaa­voi­tet­tu suu­ria oma­ko­tia­luei­ta, osa kes­kel­le met­sää osa kes­kel­le pel­to­ja. Pal­ve­lut ovat kes­kit­ty­neet van­haan kes­kus­taan — onko­han ase­man­seu­dul­la enää edes kaup­po­ja. Asuk­kaat ovat riip­pu­vai­sia autois­ta, pai­kal­lis­lii­ken­ne on lähes kuol­lut. Eivät­kä ihmi­set enää jät­täy­dy jal­ko­jen­sa tai fil­la­rin varaan siel­lä­kään mis­tä ennen oli ihan luon­nol­lis­ta kul­kea niil­lä. Kes­kus­taan on raken­net­tu muu­ta­ma ker­ros­ta­lo, nekin rois­kien. Kaik­ki muu on oma­ko­tia tai riva­ria, joi­ta lap­suu­des­sa­ni kut­sut­tiin minkkitarhoiksi.
    Ongel­ma siel­lä ei ole vain kaa­voi­tuk­ses­sa, vaan myös rau­ta­tie­lii­ken­teen kuih­dut­ta­mi­ses­sa, tai jul­ki­sen lii­ken­teen kuih­tu­mi­ses­sa yli­pää­tään. Kaa­voi­tuk­sel­la oli­si voi­tu tor­jua pal­ve­lu­jen häviä­mis­tä ja raken­ta­mi­sen hajau­tu­mis­ta, mut­ta sii­nä näy­te­tään läh­te­neen autois­tu­mi­ses­ta itses­tään selvyytenä.
    Espoon kaa­voi­tus näyt­tää ole­van sitä samaa isom­mas­sa mit­ta­kaa­vas­sa. Eikä

  8. jos taas ole­tam­me että vasem­man­puo­lei­sen kuvan A ja B ovat ole­mas­sa, niin se se C kan­nat­taa raken­taa kol­mion kär­jek­si, eikä nau­haan. kaik­ki voit­ta­vat, jos bus­si­lin­jal­le ei rii­tä A‑C suo­ral­le välil­le asiak­kai­ta, niin voi se bus­si yhä kier­tää joka ker­ta B:n kautta. 

    Asia siis hoi­tuu him­me­lis­sä­kin, pait­si, ettei kau­pun­gi­no­sia yhdis­tel­lä ja bus­sit pis­te­tään kul­ke­maan tiheäs­ti, mut­ta jokai­sen kau­pun­gio­san kaut­ta. toki ensim­mäi­sel­tä pysä­kil­tä vii­mei­sel­le kes­tää pit­kään niin him­me­lis­sä tai kol­mios­sa kuin nau­has­sa­kin, mut­ta nau­ha­kau­pun­gis­sa käve­ly­mat­ka on vaan niin pit­kä että tun­ti bus­sis­sa kan­nat­taa istua. 

    mut­ta ymmär­sin siis oikein, että mitä vas­tus­te­taan, on suo­rien tei­den ja bus­siyh­teyk­sien mene­mi­nen A‑C ‚niin tar­vi­taan vähem­män bus­siyh­teyk­siä ja teitä. 

    Mut­ta mil­loin halu­taan vetää oiko­tie? van­ha­sen him­me­li ero­aa nau­ha­kau­pun­gis­ta vain siten, että oiko­tei­tä on vedet­ty rut­kal­ti ja pis­teet ase­tel­tu siten, että oiko­tei­tä voi tehdä. 

    Täs­tä nau­ha­kau­pun­ki­pu­hees­ta saa vain käsi­tyk­sen, että pitäi­si kaa­voit­taa suo­raan lin­jaan, ettei bus­si jou­du teke­mään mut­kia ajaes­saan kau­pun­gi­no­sien välillä. 

    kat­ta­vat jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt toki kan­nat­taa lait­taa kehik­si ja nauhoiksi,mutta ei sel­lai­nen kerä nyt nau­ha­kau­pun­ki­ni­mel­lä tule ymmärretyksi.

  9. Tapu­li­kau­pun­ki­han edus­taa erit­täin toi­mi­vaa ja teho­kas­ta kaa­voi­tus­ta. Asun­to­ja on pal­jon, luon­toa ja lii­kun­ta­mah­dol­li­suuk­sia löy­tyy, pal­ve­lut ja jouk­ko­lii­ken­teen pysä­kit ovat lähel­lä. Toi­nen asia on sit­ten se, että siel­lä on rumia ja huo­nos­ti raken­net­tu­ja talo­ja. Joten­kin toi­voi­si, että nämä asiat pys­tyt­täi­siin erot­ta­maan, eikä juu­tut­tai­si ensim­mäi­siin mielikuviin.

  10. Lako­sil­le:

    Aina­kin vie­lä 80-luvul­la myös radan län­si­puol­ta kut­sut­tiin ylei­ses­ti Puis­to­lak­si, vaik­ka myös Tapu­li­kau­pun­ki-nimi oli tie­dos­sa. En tun­ne nykyis­tä käy­tän­nön tilannetta.

    JR:lle:

    Kau­pun­gin­osan puut­teet eivät ole aivan vähä­pä­töi­siä, jos se on ruma, epä­viih­tyi­sä ja talot huo­nos­ti rakennettuja.

  11. Olen samoil­la lin­joil­la Paa­von ja Eli­nan kans­sa. Eli kol­men taa­ja­man tapauk­ses­sa, jos nau­ha­ku­van A ja B ovat ole­mas­sa, C voi­daan yhtä hyvin raken­taa kol­mion kär­jek­si. Tie­tä ei tule pal­jon lisää, ja toi­saal­ta ohi­tus­tie­tä ei tar­vit­se rakentaa.

    Mikä­li taa­ja­mia oli­si kol­men sijas­ta vaik­ka­pa 30, en ole muo­dos­ta­nut mie­li­pi­det­tä, mikä raken­ne oli­si paras. Mikä­li teh­täi­siin 3 kpl 10 taa­ja­man nau­haa, niin koke­mus on osoit­ta­nut että poi­kit­tais­lii­ken­net­tä­kin tar­vi­taan. Eli joi­tain tei­tä ja lii­ken­ne­jär­jes­te­ly­jä jou­dut­tai­siin raken­ta­maan poi­kit­tain­kin. Miten se sit­ten ero­aa him­me­lis­tä, en tie­dä. Var­maan jol­lain logis­tii­kan tut­ki­jal­la tai suun­nit­te­li­jal­la on mate­maat­ti­sia apu­vä­li­nei­tä, joil­la voi­daan tar­kas­tel­la eri raken­tei­ta ja opti­moi­da nii­tä eri muut­tu­jien suh­teen. Eikö sel­lai­nen mal­li kan­nat­tai­si raken­taa, sii­nä oppi­si var­maan uusia­kin lai­na­lai­suuk­sia, joi­ta ei maa­lais­jär­jel­lä pys­ty heti näkemään.

  12. Osmol­le ja muil­le kiin­nos­tu­neil­le: Kan­nat­taa lukea Chris­top­her Alexan­de­rin “A Pat­tern Lan­gua­ge”. Sii­nä käy­dään läpi raken­ta­mi­nen kau­pun­kien sijoit­te­lus­ta raken­nus­ten pie­nim­piin yksi­tyis­koh­tiin. Kir­ja on muis­taak­se­ni kir­joi­tet­tu 60-luvul­la, jol­loin sitä luet­tiin jois­sa­kin ark­ki­teh­ti­kou­luis­sa kuin raa­mat­tua. Sii­nä osoi­te­taan minun mie­les­tä aika hie­nos­ti, miten moni­muo­tois­ta ja viih­tyi­sää ark­ki­teh­tuu­ria voi­daan raken­taa ottaen huo­mioon ympä­ris­tö sen maas­ton­muo­dot ja ihmi­sen “tar­ve” liik­kua, käy­dä töis­sä, pyö­rit­tää teh­tai­ta yms.

  13. Minus­ta ker­ros­ta­lo­ja kan­nat­taa raken­taa vain kes­kus­tan tun­tu­maan — ratik­ka-Hel­sin­kiin — ja Tik­ku­ri­lan kal­tai­siin paik­koi­hin. Muu­ten olen tii­vii­den pien­ta­loa­luei­den kannalla.”

    Kyl­lä ker­ros­ta­loil­le on tilaus­ta muu­al­la­kin. Jos­sa­kin vai­hees­sa meis­tä itse kukin väsyy ja van­he­nee: sil­loin oli­si kiva pääs­tä pakoon piha­töi­tä ker­ros­ta­loon (jo siis ennen kuin on tar­vis muut­taa pal­ve­lu­ta­loon) jou­tu­mat­ta muut­ta­maan kovin kau­ak­si. Olet­taen tie­ten­kin, että näil­lä tii­viil­lä pien­ta­loa­lui­el­la ovat myös pal­ve­lut kun­nos­sa ja kaup­paa pää­see kävellen.

  14. Osaa Soi­nin­vaa­ra­kin kuva­ma­ni­pu­loin­nin. Vasem­man­puo­lei­ses­sa nau­ha­ky­lä­ku­vas­sa C on sijoi­tet­tu pal­jon lähem­mäk­si A:ta ja B:tä kuin oikean­puo­lei­ses­sa kuvassa. 

    Kes­ki­mää­rin mat­kat eri kes­kus­ten välil­lä ei pite­ne oleel­li­ses­ti vaik­ka kylät on kol­mio­na eikä nau­ha­na. Kol­mios­sa min­kään kylän väli ei ole niin pit­kä kuin nau­ha­ky­lien A:n ja C:n väli­mat­ka. Onhan tar­koi­tus että alu­een kylien asuk­kaat tapaa­vat myös toi­si­aan. B‑kylä nau­ha­ky­lien välis­sä muo­dos­taa esteen A:n ja C:n kylien väli­sel­le kanssakäymiselle.

  15. Jat­koa edelliseen.Kai Soi­nin­vaa­ra­kin halu­aa edis­tää yhtei­söl­li­syyt­tä? Soi­nin­vaa­ran mal­li lisäk­si lisää mat­kus­tus­kus­tan­nuk­sia ja saas­tu­mis­ta. Kysyin verk­ko­teo­rian asiantuntijalta:

    Jos ver­tail­laan noi­ta väle­jä tas­a­puo­li­ses­ti eli ole­te­taan välin
    pituu­den ole­van aina se 10 minuut­tia niin tot­ta­kai kol­mio­mal­li on sil­loin edul­li­sem­pi. Se on help­po tode­ta kun kat­so­taan mitä tapah­tuu kun asu­kas kus­ta­kin kyläs­tä A, B ja C vie­rai­lee tois­ten­sa luona. 

    Nau­ha­mal­lis­sa B:llä oli­si mat­kaa 10 min naa­pu­rei­hin­sa, mut­ta A:lla ja C:llä 20 min.

    Kol­mio­mal­lis­sa kai­kil­la on sama mat­ka 10 min, joten yhtei­sai­ka on kol­mio­mal­lin eduk­si 30 min vs 40 min.

    Kus­tan­nuk­set nouse­vat siis nau­ha­mal­lis­sa 33% ja lisäk­si nau­ha­mal­li joh­tai­si aikaa myö­ten keskimmäsen
    kylän eli B:n kas­vuun tois­ten kus­tan­nuk­sel­la kos­ka se oli­si opti­maa­li­nen paik­ka busi­nek­sel­le ja kaup­po­jen sijoittumiselle…”

    (lai­naus Jor­ma Kyp­pö, Jyu)

  16. Jami Ryy­til­le:

    Verk­ko­teo­reet­tik­ko­si antoi var­maan oikean vas­tauk­sen, mut­ta vää­rään kysy­myk­seen. Läh­tö­koh­ta oli, että A ja C ovat ole­mas­sa ja kyse on sii­tä, raken­ne­taan­ko B nii­den väliin vai ulko­puo­lel­le kol­mion kär­jek­si. Siis ja A‑C on kym­me­nen minuut­tia, A‑B ja B‑C on vii­si minuut­tia väliin raken­net­tu­na ja kym­me­nen minuut­tia syr­jään raken­net­tu­na. Van­ha­sen him­me­lis­säe­täi­syy­det ovat sen ver­ran pit­kiä, että väliin kyl­lä mahtuu. 

    Sama vää­rin­kä­si­tys sai Jamin syyt­tä­mään minua kuva­ma­ni­pu­loin­nis­ta. A ja C ovat molem­mis­sa tapauk­sis­sa yhtä lähel­lä toi­si­aan, eivät yhtä lähel­lä naa­pu­ri­ky­lää eli B:tä.

  17. Pyy­dän anteek­si sik­si, että en ymmär­tä­nyt alun perin,että Soi­nin­vaa­ra on ennen kaik­kea polii­tik­ko. Mikään ei estä raken­tams­ta kol­mios­sa kol­mat­ta kylää yhtä lähel­le kuin nauhamallissa.

    Soi­nin­vaa­ran nau­ha­kau­pun­gi­mal­lis­sa lii­ku­taan yksi­suun­tai­ses­ti A:sta C:hen, jol­loin mat­kak­si tulee 10 km. 

    Kol­mios­sa sama mat­ka on 15 km. Näyt­täi­si siltä,että “puu­tar­ha­kau­pun­ki” (kolmio,himmeli) oli­si epäe­ko­lo­gi­sem­pi. Niin onkin jos nau­ha­kau­pun­gis­sa A:sta C:hen siir­ty­vät jää­vät C:hen eivät­kä palaa takaisin!

    Lop­pu­pe­lis­sä kaik­ki ihmi­set ovat siir­ty­neet C:hen. Samoin kaik­ki maa­il­man junat tai autot, kos­ka nehän eivät palaa takai­sin Soi­nin­vaa­ran teo­rian mukaan kos­kaan läh­tö­pis­tee­seen A:han. Nimit­täin paluu­mat­ka­kin on sama eli 10 km. Näin ollen Soi­nin­vaa­ran mal­lis­sa mat­ka oikeas­ti onkin 20 km. Kol­mios­sa se on 15 km.

  18. Hyvä huo­mio Jamil­ta. Lisäk­si B:n sijoit­ta­mi­nen riip­puu luon­nol­li­ses­ti A:n ja C:n väli­ses­tä etäi­syy­des­tä. Tuol­lai­sia B pis­tei­tä ei voi loput­to­mas­ti sijoit­taa kah­den pis­teen väliin, tila yksin­ker­tai­ses­ti lop­puu. Täl­löin B:n sijoit­ta­mi­nen nau­han pää­hän tuot­taa kol­mio­mal­liin ver­rat­tu­na kak­sin­ker­tai­sen etäi­syy­den B:n ja nau­han toi­sen pään välille.

  19. En ymmär­tä­nyt Jamin kir­joi­tus­ta lain­kaan. Jos päi­vit­täin mat­kus­te­taan A:sta C:hen töi­hin ja takai­sin, miten se B:n kaut­ta kier­tä­mäl­lä oli­si mat­ka­na lyhyempi.

    BRG taas ajat­te­lee asi­aa vain yksi­tyi­sau­ton kan­nal­ta. Jos jul­ki­nen lii­ken­ne lope­te­te­aan koko­naan, sil­loin­pois­tug­vat tie­tys­tui myös argu­men­tit nau­ha­kau­pun­gin puo­les­ta. Mut­ta lait­ta­kaa­pa sata ihmis­tä siir­ty­mään tun­nis­sa kaik­kien noi­den välil­lä (yhteen­sä siis 300 hen­keä) ja yrit­tä­kää teh­dä se täy­sil­lä 50 hen­gen busseilla.Miten lai­tat­te aika­tau­lun? Läh­tö­koh­ta­na tie­tys­ti on, että mat­kus­ta­ja suos­tuu tule­maan vain suo­raan kul­ke­vaan bus­siin eikä kiertolinjaan.

  20. Taval­laan rikoin pelin sään­tö­jä, kos­ka Soi­nin­vaa­ran läh­tö­ole­tus perus­tuu ole­mas­sao­le­vien kylien väliin raken­ta­mi­seen vs. kau­em­mak­si kol­mion kärjeksi.

    Ole­te­taan kui­ten­kin, että kylien A,B,C väli­mat­ka on sama
    5 km sekä nau­has­sa että kolmiossa.

    Täl­löin:
    Nau­ha­mal­lis­sa A:n ja C:n väli­mat­ka on 10 km ja mat­ka menee B: n kaut­ta. Kol­mios­sa mikään väli­mat­ka ei ole yli 5 km. A:sta C:hen mat­kaa on 5 km. Edes­ta­kai­sin 10 km.
    Nau­has­sa A->C on edes­ta­kai­sin 20 km.

    Koko kol­mion kier­tä­mi­nen on siis 15 km. Ja käik­ki pää­se­vät illak­si kotiin;)

    Lisäk­si nau­ha­mal­li on riskialtis.(Riskiyhteiskuntakäsitys lie­nee tut­tu?) Jos nau­ha kat­ke­aa jos­tain koh­taa A:n,B:n tai C:n välis­tä joku kylä jää sil­loin eristyksiin. 

    Kol­mios­sa ei ole hait­taa jos yksi yhteys on poik­ki, kos­ka sen voi kier­tää kah­den muun pis­teen kautta.

    Tie­ten­kin se aja­tus mikä Soi­nin­vaa­ral­la alun perin oli, että uusi kylä perus­te­taan ole­mas­sao­le­vien väliin on edul­li­nen sii­nä mielessä,että on val­mis infra ole­mas­sa. Jos raken­ne­taan uusi kylä sivuun ( teh­dään kol­mio) jou­du­taan raken­ta­maan uusi yhteys. Ole­mas­sao­le­vien kylien ulko­puo­lel­le sivuun, kol­mion kär­jek­si raken­ta­mi­nen näyt­tää siis täs­sä tapauk­ses­sa epäedulliselta. 

    Sen sijaan jos teh­dään 3 kpl aivan uusia asu­tus­kes­kuk­sia ei nii­tä kan­na­ta teh­dän nuahaksi. 

    Mitä pitem­pi nau­ha on sitä pitem­mik­si väli­mat­kat tule­vat. Him­me­lis­sä jou­du­taan teke­mään yhteyk­siä enem­män eli infraa. Lop­pu­tu­lok­se­na kui­ten­kin kylien väli­mat­kat on lyhyempiä. 

    Pitäi­si siis vie­lä erik­seen las­kea vie­lä lii­ken­ne­suo­rit­tei­den poh­jal­ta kum­pi on parem­pi jos kyliä on 10 kpl ja vaih­toeh­toi­na nau­ha vai 10 kol­mio­ta. Jos pis­tei­den väli­mat­kat on 5 km niin nau­has­sa 10 kylää on 45 km:n nau­ha­na. Kol­mio­him­me­lis­sä suu­rin mat­ka kylien välil­lä oli­si 30 km. (Jos las­kin oikein)

  21. Osmo says: “BRG taas ajat­te­lee asi­aa vain yksi­tyi­sau­ton kannalta”.

    Niin tein, tunnustan.

    Mut­ta lait­ta­kaa­pa sata ihmis­tä siir­ty­mään tun­nis­sa kaik­kien noi­den välil­lä (yhteen­sä siis 300 hen­keä) ja yrit­tä­kää teh­dä se täy­sil­lä 50 hen­gen busseilla.Miten lai­tat­te aika­tau­lun? Läh­tö­koh­ta­na tie­tys­ti on, että mat­kus­ta­ja suos­tuu tule­maan vain suo­raan kul­ke­vaan bus­siin eikä kiertolinjaan.”

    Täs­sä argu­ment­ti­ni pysyy sama­na: Osmon logiik­ka pätee jos A ja C ovat kau­ka­na toi­sis­taan, sil­loin B kan­nat­taa luon­nol­li­ses­ti sijoit­taa nii­den väliin. Mut­ta jos ollaan ruuh­ka­suo­mes­sa ja tila lop­puu, kol­mio on aina­kin yhtä hyvä kuin jat­ket­tu nau­ha A‑C-B, jol­loin mat­ka on siis yhtä pit­kä kuin kol­mion A‑C-B. Tie­ten­kin kol­mios­sa tulee hou­ku­tus oikais­ta autol­la (tai pyö­räl­lä!) A‑B mie­luum­min kuin käyt­tää nyt “kier­to­lin­jak­si” muut­tu­nut­ta bus­si­reit­tiä. Jat­ket­tu nau­ha vain mak­si­moi­si etäi­syy­den A‑B, tämä tie­ten­kin voi­si pako­tet­taa ihmi­siä jouk­ko­lii­ken­teen käyttöön.

    Nau­ha­kau­pun­gis­sa on var­maan pal­jon hyviä puo­lia, mut­ta ne tai­ta­vat löy­tyä jos­tain muu­al­ta kuin täs­tä pallukat&viivat geometriasta.

  22. Ruuh­ka-Suo­mes­sa ei tila lopu nau­hois­ta, ellei tar­koi­tuk­se­na ole tyh­jen­tää koko Suo­mea tän­ne. Ote­taan nyt muu­ta­ma poten­ti­aa­li­nen nau­ha ja nii­hin asu­tet­tu poten­ti­aa­li­nen asukasmäärä.

    1) Hel­sin­ki-Söder­kul­la 40 000
    2) Ris­ti­ky­tö Kera­van ja Jär­ven­pään rajal­la + Joke­la (40 000)
    3) Espoo-Loh­ja (100 000)
    4) Van­taa-Klauk­ka­la (40 000)
    5) Mar­ja-rata (30 000)
    6) Espoo-Kirk­ko­num­mi (50 000)
    Kun tämän lisäk­si Hel­sin­gis­sä on kaa­vois­sa tilaa noin sadal­le tuhan­nel­le asuk­kaal­le, voi­daan asu­tuk­sen levit­tä­mi­ses­sä nau­ho­jen ulko­puo­lel­le odo­tel­la pidem­pään. Täs­sä ei edes ollut Joke­ri II:sta.

  23. Juu, tämä kol­mio vs nau­ha kes­kus­te­lu lie­nee jär­ke­väm­pää rea­lis­tis­ten esi­merk­kien valos­sa, tuol­lai­nen ikään­kuin raken­net­tai­siin tyh­jyy­teen läh­tö­koh­ta tuot­taa pelk­kää mate­maat­tis­loo­gis­ta hömppää.

  24. Käy­tän­nös­sä esi­merk­ki A , B ja C on teo­reet­ti­nen , kos­ka todel­li­ses­sa tilan­tees­sa vai­kut­taa myös kylä D eli Helsinki.

    A ja C ovat jo ole­mas­sa joten niis­sä on val­miik­si yhteys A — C — D (Hel­sin­ki). Nau­ha­mal­lis­sa kai­kis­ta 3 pää­see suo­raan Hel­sin­kiin. Kol­mio­mal­lis­sa tar­vi­taan joko 2 eri lin­jaa : Hel­sin­ki — C — B ja Hel­sin­ki — C — A tai sit­ten eril­li­syh­teys C — B. Näin sik­si että saa­pues­saan ase­mal­le C juna tai bus­si ei voi läh­teä yhtä­ai­kaa sekä A:han että B:hen.

    Käy­tän­nös­sä kol­mio­mal­li aiheut­taa yhden lisä­vuo­ron joko suo­raan Hel­sin­gis­tä tai sit­ten C:stä.

    Jon­kin­lai­nen kier­to­vuo­ro joka läh­tee Hel­sin­gis­tä ja ajaa C — B — A kuu­los­taa hyväl­tä , mut­ta sii­nä tapauk­ses­sa reit­ti on loo­gi­ses­ti nau­ha­kau­pun­gin reit­ti. Jäl­jel­le jää tuol­loin vain kysy­mys mik­si B piti sijoit­taa siten että rataan piti raken­taa mutka.

  25. Nau­han voi kat­kais­ta, jol­loin sii­nä ole­vat kylät jää­vät eri puo­lil­le ja eris­tyk­siin toi­sis­taan. Seu­raus: Esi­mer­kik­si kauppaan,sairaalaan, kyläi­le­mään ei pää­se. Kol­mio voi kat­ke­ta myös, mut­ta sii­nä ole­vien kylien kes­ki­näi­nen yhteys ei kat­kea eikä kukaan jää mottiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.