Katoava sosialidemokratia

Hesari kertoo nettisivuillaan, että Euroopassa on enää kolme demarihallitusta, Portugalissa, Espanjassa ja Britanniassa. Britanniakaan ei ole pitkään. Ei ole kauan siitä, kun EU:n pääministerikokous koostui melkein pelkistä demareista.

Tähän on mielestäni hyvin syvällinen demareiden aatteelliseen umpikujaan liittyvä syy, josta en tässä postauksessa sano sen enempää, koska pragmaattisempi  tarkastelu osoittaa demarien alamäen johtuvan melkein pelkästään ulkomaalaisvihamiesten oikeustopopulististen liikkeiden noususta. Vaikka nämä luokitellaan äärioikeistoon, ne eivät ime kannatustaan oikeistopuolueilta vaan demareilta.

Tämän pohjalta voi ennustaa, että demarit kääntyvät ulkomaalaisvastaisiksi; ei siksi, että se on heistä oikein, vaan koska puolueen etu sitä vaatii. Kari Rajamäen valinta ministeriksi ei ollut huonoa huumoria eikä edes sattuma.

39 vastausta artikkeliin “Katoava sosialidemokratia”

  1. Tähän on mielestäni hyvin syvällinen demareiden aatteelliseen umpikujaan liittyvä syy, josta en tässä postauksessa sano sen enempää, koska pragmaattisempi tarkastelu osoittaa demarien alamäen johtuvan melkein pelkästään ulkomaalaisvihamiesten oikeustopopulististen liikkeiden noususta. Vaikka nämä luokitellaan äärioikeistoon, ne eivät ime kannatustaan oikeistopuolueilta vaan demareilta.

    Toisin sanoen työväenluokka on äänestää enenevässä määrin näitä ”ulkomaalaisvihamielisiä” puolueita demarien asemesta. Lienee tarpeetonta mitä puolueita tarkoitat, koska kaikenlaiset oikeat totalitarismia kannattavat natsipuolueet ovat edelleenkin marginaalista äärilaitaa: ne eivät ole koskaan saaneet sellaisia äänisaaliita, joilla kilpailtaisiin sosiaalidemokraattien kanssa. Näin ollen puolueet, joista puhut, eivät ole mitään uusnatsipuolueita vaan sellaisia kuin Edistyspuolue (Norja), Kansanpuolue (Tanska), Perussuomalaiset, Flanderin etu (Belgia) tai Ruotsindemokraatit (Ruotsi).


    Tämän pohjalta voi ennustaa, että demarit kääntyvät ulkomaalaisvastaisiksi; ei siksi, että se on heistä oikein, vaan koska puolueen etu sitä vaatii. Kari Rajamäen valinta ministeriksi ei ollut huonoa huumoria eikä edes sattuma.

    Koska juttusi konteksti oli Länsi-Eurooppa eikä vain Suomi, niin väitän, että johtopäätöksesi on väärä. Länsi-Euroopan vasemmistopuolueet nojaavat nykyään ulkomaalaisperäisen väestön ääniin. Tämä pätee erityisesti Belgian sosialistipuolueeseen. Kantaväestöön kuuluvaan rasvanahkaiseen, entistä nuivemmaksi muuttuvan duunariin nojautumisen vaihtoehtona on siis siirtolaisväestön kosiskelu (ja tietysti johdonmukaisena jatkona maahanmuuton kiihdyttämisen ajaminen). Tämä strategia näyttäisi olevan myös SDP:n tulevaisuudenvisioissa päätellen sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljasen tämänviikkoisesta radiohaastattelusta, jossa hän visioi Suomen vuosittaisen maahanmuuttovolyymin nelinkertaistamisesta ja siitä, kuinka puoluesisko tasavallan presidentti Halonen runnoi hänet jatkokaudelle vastoin vakiintunutta käytäntöä.

    Mainittu radiohaastattelu:

    http://areena.yle.fi/toista?id=1480773

  2. Voisi odottaa Osmolta vähän analyyttisempaa otetta termeihin, jotka ovat kirjoituksen asiapohjana.

    Mitä tarkoittaa ulkomaalaisvastainen? Onko esimerkiksi Rajamäellä todistetusti jotain tanskalaisia tai japanilaisia vastaan? En tiedä, miten Rajamäki itse kuvailesi itseään, mutta minä kuvalisin häntä rikollisuusvastaiseksi.

    Luin tässä hiljattain, että 75 prosenttia Saksan Lähi-idästä ja Afrikasta taustaltaan olevista oppilaista ei saa peruskoulun päättötodistusta. Tässä on siis jo ties monennen polven nuoriso mukana, joten kielitaito ei ole nyt olennainen kysymys. Mitä näille nuorille tapahtuu? Vastaus: Berliinin sisäministeriön tilaston mukaan 80 prosenttia katuryöstöistä on muiden kuin perus-hansien tekemiä. Sama trendi on täälläkin, vaikkei siitä juuri virallisessa valtamediassa puhuta.

    Minusta on niin väärin leimata tämän kehityksen vastustajat ”ulkomaalaisvastaisiksi” tai vielä radikaalimmin ”rasisteiksi”. Ja väärin on myös leimata äänestäjät, jotka näkevät ympärillään muutoksen tarvetta tai vähintäänkin tarvetta ehkäistä epäsuotuisa kehitys.

  3. Mitähän ihmeen asenteita minä esittelin?

    City-kanit tuhoavat 99 prosenttia Töölönlahden istutuksista.

    Onko tämä kanivastainen asenne?

  4. Demareilla ei ole huolta ainakaan näissä vaaleissa, koska äänestäjäkunta on niin vanhaa ja pallohukkasta. Kuvitelkaa itse, jos saisitte kaikki uutisenne Yleisradiosta, Paperi-Hesarista ja Demarista.

    Paperi-Hesari pitää nykyään mainita erikseen. Nimittäin sitä verkko-Hesarin uutista, jonka mukaan kaikki Euroopan maat ovat yksissätuumin rajoittamassa maahanmuuttoa (paitsi Suomi), ei löydy paperiversiosta.

    Esmes tuo Espanjan aika mullistava uusi muuttakaa-pois-politiikka ei ole tullut perusdemarin tietoon, ei sitä ainakaan Demarista ole voinut lukea.

    Mitään merkkiä puolueen uudistumisesta ei ole. Ainut merkki oli Osku Pajamäen ”työvoimapula on bluffia”-youtube, mutta se meni hukkaan. Video sai hirveesti huomiota, mutta Ritva-Viljas-puolue oli kertakaikkiaan väärä lähtöalusta.

  5. Nuorempana teollisuudessa äänestettiin demareita ja vasemmistoa. Tänään samassa työyhteisössä tehdään valintaa kokoomuksen ja perussuomalaisten välillä.

    Kuseeko duunari omille kintuilleen?

    Aiemmin työyhteisöissä oli vastakkainasettelu duunari vs. porvari. Se kääntyi laman jälkeen vastakkainasetteluksi duunarin ja duunarin välille.

    Suurten ikäluokkien edustajat aukoivat nuorille päätään siitä, että antavat työpanoksensa liian halvalla ja nuoret pätkätyöläiset tappelivat rahasta ja työajasta toisia työntekijöitä vastaan. Nuori sai lähteä aina viimeistään vuoden lopussa, jotta vanhempien kesälomille löytyi ammattitaitoiset tekijät. Siellä sitten iloittiin toisten tapaturmista ja sairastumisista ja laskettiin vanhemmille työntekijöille tj. päiviä.

    Meidän vanhemmilla oli työyhteisö. Siellä järjestettiin yhteisiä tapahtumia vapaa-ajalle. Silloin vanhempien vapaa-aika oli iloista ja mukavaa aikaa.

    Mitä se vapaa-aika oli heidän lapsilleen? Sama työ tehtiin muutama vuosikymmen myöhemmin murto osalla porukkaa kilpaa. Vapaa-aikaa ei ollut sillä henkinen ja fyysinen kuorma vei koko elämän. Jaksaa piti ja valittaa ei saanut. Meidän isit jaksoivat kuskata lapsiaan työpäivän jälkeen pallokentälle ja uimaan.

    Aloin rakentamaan parempaa elämää vuonna 2003. Terapeutti alkoi valittaa omaa ahdistumistaan tapaamistemme takia, joten lopetin sen.

    Väkivalta, päihde ja mielenterveysongelmat. Ei ne ole mistään tullut, ne on luotu.

    Joskus tuntuu siltä, että heroiini on oikeasti hyvä ja perustelvissa oleva vaihtoehto elämälle.

    Jos demarit evät kykene toimimaan duunareiden asioiden hoidossa, niin onko mikään ihme, että duunari haistattaa paskat koko sdp:lle? Demarit ovat rakentaneet meille hyvää yhteiskuntaa ja onnistuneet luomaan edellytykset sairaudelle. Meissä jokaisessa asuu kuitenkin pieni demari. Joissakin se on vain hyvin pieni.

  6. ”Tarkoitin ulkomaaalaisvastaisuudella niitä asenteita, joita Elina niin taitavasti esitteli.”

    Tuo on nyt vähän epäreilua. Työperäinen siirtolaisuus huoltosuhteen parantamiseksi ja jonkinasteinen pakolaispolitiikka on päätetty hyväksyä, ja niiden oheisvaikutuksena yhteiskunnan ratkottavana on kaikenlaista sosiaalista ongelmaa.

    Jos vaikkapa ajan maahanmuuttajia suomenkielikoulutukseen ja kotouttamisohjelmiin kuin käärmettä pyssyyn, ei se tee minusta ulkomaalaisvastaista kulttuuri-imperialistia joka riistää vähemmistöiltä omaan kieleen perustuvan identiteetin. Jos sanon välillä ääneen mitä ongelmia tällä politiikalla on tarkoitus ennaltaehkäistä ei se lainkaan vähennä sen arvoa tai yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä, pikemminkin päinvastoin.

  7. Ei pysy demarit espanjassakaan pitkään. Sielä ulkomaalaisviha on kasvanut oikein paljon laiton ja paperittomien ulkomaalaisten ansiosta. Monet etniset aseistuneet ryhmät ryöstävät taloja väkivaltaisesti, huumet on osa bisnes mikä monet ulkomaalaiset hoitavat, huijaukset, katuryöstöt, mafia, naisiin kohdistuva väkivalta, jne.

    On jatkuvia yhteydenottoja espajalaisten ja ulkomaalaisten kanssa ja ulkomaalaisviha on kasvanut rajusti. Espanjan yhteiskunnassa tämä nähdään Zapateron hallituksen huonon ulkomaalaispolitiikan syynä. Nyt kun lama iski, ulkomaalaisa ja demareita syytetään kaikista maan huoleista.

  8. ”Tarkoitin ulkomaaalaisvastaisuudella niitä asenteita, joita Elina niin taitavasti esitteli.”

    Rehellisesti sanottuna aika ihmeellinen kommentti. Pystytkö erittelemään analyyttisesti ja konkreettisesti siitä mitä Elina tosiasiassa sanoi, mitä ulkomaalaisvastaisia asenteita Elina niin taitavasti esitteli?

    Jos tietyt karkeahkosti tilastoitavat etniset/sosiaaliset/uskonnolliset ryhmät (ja jokainen suvaitsevainen tietää mainitsemattakin tasan tarkkaan mistä ryhmistä puhutaan) eivät ole lisänneet integroitumishalukkuuttaan länsimaiseen yhteiskuntaan ja sen arvomaailmaan vielä kolmannenkaan sukupolven kohdalla (usein pikemminkin päinvastoin), ja tämä kehitys on tilastojen valossa yleiseurooppalaista (yksikään maa ei ole integraatiossa varsinaisesti onnistunut), niin mitä on se edellisessä viestiketjussa kuvattu tilastotieteilijän analyyttisuus, johon vain harvat elitistit ovat edes potentiaalisesti kykeneviä, jonka pohjalta näiden tilastollisten havaintojen esittäminen ja perustellut kysymykset niiden kuvaamasta todellisuudesta, ovat kategorisoitavissa yleistykseksi: ”ulkomaalaisvastaista”?

    Ihmisellä, fiksuimmallakin, on ajattelussaan sokeita pisteitä, jotka hän itse tuntee rationaaliseksi, mutta jotka pohjimmiltaan ovat hyvin vahvasti tunteiden ohjaamia, sekä tunteiden suojaamia rationaalisen kritiikin käsittelemiseltä.
    Syvälliseen analyyttiseen pohdintaan pyrkivän yhteiskunnallisen pohtijan/teoreetikon (poliitikolle ei välttämätöntä, vaikkakin suotavaa) on hyvin tähdellistä selventää omaa identiteetillistä, sosiaalista, omakohtaista (…) tunnesidettään omaan maailmankuvaansa ja askel kerrallaan, tabuja kunnioittamatta, itsekriittisesti tutkailla näkemystensä oikeutusta.

    Olen saattanut tätä kirjaa mainostaa kertaalleen aikaisemminkin, mutta se on omasta mielestäni hienosti tätä ongelmaa (tai pikemminkin erottamatonta osaa ihmisyydestä?) kuvaava: Robert A. Burton: On Being Certain: Believing You Are Right Even When You’re Not

    Yhdyn pitkälle Amazon.com:n mainospuheeseen http://www.amazon.com/Being-Certain-Believing-Right-Youre/dp/0312359209: ”Bringing together cutting edge neuroscience, experimental data, and fascinating anecdotes, Robert Burton explores the inconsistent and sometimes paradoxical relationship between our thoughts and what we actually know. Provocative and groundbreaking”

    Toivottavasti tämä tutkimus, ja sen merkityksen ymmärtäminen (mm. ”pehmeille” tieteille yliopistolla, laajemmin koko ihmisyydelle) tulee tämän vuosisadan aikana lisääntymään ja selkeyttämään ja järkiperäistämään käytyä ”akateemista” yhteiskunnallista debaattia.
    Burtoninkin kirja, niin paljon kuin siitä pidänkin, on vain yksi lopulta oma kapea, nykyisen rajallisen neurotieteellisen tietämyksemme sitoma vilkaisu aiheeseen, josta riittää kirjoitettavaa ja pohdittavaa tuhansiin kirjoihin.

    Itse hahmotan tämän jossakin määrin toisen dimension selkeämpänä kehittymisenä, jossa analyyttinen yhteiskuntatiede (tai miksi sitä kutsuukaan) pitää sisällään paitsi näkemysten kannattamisen/perustelemisen/jne., myös itsekriittisen arvion suhteestamme niihin näkemyksiin joita meillä on, ja tämän suhteen luonteesta.

    Tähän näkökulmaa perustuu kysymys siitä, että miten voi todeta Elinan kommentin kuvanneen niin taitavasti ulkomaalaisvastaisia asenteita? Kysymykseen ei ole rationaalista vastausta.

  9. Mitä tulee demareiden ja yleisemmin vasemmiston suosion laskuun, niin vaikka eittämättä ongelmalliset maahanmuuttajaryhmät ovat siihen tuntuvasti vaikuttaneet, ei tule kuitenkaan unohtaa perimmäistä taloudellista tekijää, joka kuitenkin lienee(?) se pääsyy.

    Globalisaation myötä kansalliselta päätöksenteolta on hävinnyt kyky alistaa pääomaa politiikan kontrolliin. Tämän johdosta sateenkaarihallituskin pystyi toimimaan, koska konkretian tasoa lähestyttäessä erot muodostuvat paljon pienemmiksi kuin retoriikasta voisi ymmärtää. ”Verokilpailu” syö liikkumavaran.

    Vasemmistopopulisti (kuten Arhinmäki) voi ehdottaa, että verotetaan tuntuvammin yrityksiltä, jotta köyhemmille riittää enemmän jaettavaa, mutta jos hänenlaisensa joskus todella pääsisivät tällaista politiikkaa toteuttamaan, niin Nokia ensimmäisten joukossa olisi harkitsemassa toimintansa siirtämistä ulkomaille. Tuloksena Suomi menettäisi työpaikkoja, verotuloja (jne.). Tässä kaventuneessa liikkumatilassa demarien perinteiden sanoma (ks. esim. Tarja Halosen punainen visio vuodelta 1987) konkretian tasolla rikkaiden verottamisesta on menettänyt merkityksensä. Yrityksiä voidaan nykyään verottaa vain osana strategiaa, jolla valtio pyrkii pärjäämään maailmantaloudessa.

    Tämän johdosta demareista on kehittynyt pitkälle tyhjää kumiseva retorinen puolue, joka ei pysty yhteensovittamaan valtaan päästyään retoriikkaa tekemäänsä politiikkaan, ja lopulta ”kovien taloudellisten päätösten” myötä menettävät suosiotaan aina juuri vallassa ollessaan. Äänestäjien syytökset ovat kaikkialla samansuuntaisia ”demarit ovat oikeistolaistuneet” ”puolueiden välillä ei ole eroa”.
    Äänestäjien kykyyn ymmärtää ongelmaa analyyttisesti ei ole ilmeisesti luotettu, koska tästä globaalista muutoksesta puhutaan vieläkin yllättävän vähän. Tätä ristiriitaa pyritään sitten ratkomaan olemalla ”imagopuolue” ts. ”nuorekas” jne. mutta ei se täytä pidemmän päälle konkretiavajetta.

  10. Öö, eikä se ole sitten hyvä asia että äärirasistiset liikkeet kuten SDP eivät ole enää hallituksessa täällä eikä kohta Euroopassakaan? Koko rasismihan tunnetusti häviää kun ihmiset kohtaavat erilaisuutta, joten on mielestäni aivan ymmärrettävää että rasistinen SDP menettää jatkuvasti kannatustaan ja toisaalta esimerkiksi SIP saa sitä lisää.

  11. Juanito kertoo Espanjasta:

    ” On jatkuvia yhteydenottoja espajalaisten ja ulkomaalaisten kanssa ja ulkomaalaisviha on kasvanut rajusti..”

    Edelleen kysyn, mitä on ulkomaalaisviha tai ulkomaalaisvastaisuus?

    Uskallanko minä lähteä Espanjaan, olenhan siellä ulkomaalainen? Vai onko parempi pysyä kotona, koska Espanjassa on niin kauhea, kasvava ulkomaalaisviha.. ? En minä halua lähteä paikkaan, missä minua lähtökohtaisesti vihataan… Onko Espanja tosiaan sellainen paikka?

    Huh, lapseni olivat kesällä siellä ja oikein oli kuulemma mukavaa. Ulkomaalaisviha on varmasti rantautunut vasta tämän jälkeen…

  12. Elinan kani-analogia on rasistinen vihjatessaan että ainoa tapa ehkäistä tietyn etnisen taustan omaavien ihmisten osuutta rikostilastoissa, on hankkiutua heistä eroon.

    Kanit ovat mitä ovat eikä niitä saada toisin toimimaan. Kaiketi ovat onnellisia saadessaan järsiä istutuksia. Ihmiset eivät ole onnellisia rikoksia tehdessään, eikä rikollisuus ole jonkun tietyn etnisen taustan omaavien ihmisten mielissä tavoiteltava elämäntapa.

    Hysterian lietsonta noiden kärjistävien lukujen esittelyllä käy puuduttavaksi. Kiinnostavampaa ja rakentavampaa olisi pohtia keinoja maahanmuuttajien tehokkaampaan integrointiin yhteiskuntaan ja sitä, mikä nykymenossa mättää.

  13. Kyllä se duunari iskee ihan mihin tahansa ryhmään oman asemansa turvaamiseksi. Ulkomaalaisuus on vain helppo kohde. Ulkomaalaisiin/rasismiin/pakolaisiin/jne. tuijottaminen saa aikaan ainoastaan sen, että jauhetaan itse asian vierestä.

  14. Minusta Elinan kani-analogia oli hyvinkin analyyttinen. Pitää muistaa että sehän oli vain eräänlainen vertailu eikä Elinakaan vaittänyt sen 1:1 olevan sama asia.

    Sehän nimenomaan paljasti käsitteiden ulkomaalaisviha ja -vastaisuus käytön toisten poliittisesti epäkorrekteja mielipiteitä esittävien leimaamiseen tuollaisin minun mielestä ad hominem argumentein.

    Kyllä meidän pitäisi kyetä analyyttisemmin ja kiihkottomammin käsittelemään maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta eikä vain yks- ja sinisilmäisesti huudella hurraata keisarin uusista vaatteista á la H.C.Andersen.

    Olen itsekin pakolais-maahanmuuttajan jo eläkeikäinen lapsi joten jotain minäkin asiasta omasta mielestäni ymmärrän.

  15. No joo. Kieltämättä Elinan kommentti kuvasi aiheesta käytävää keskustelua eikä maahanmuuttajapolitiikkaa sinänsä.

    Kuitenkin jos halutaan ymmärtää syitä ongelmille ja etsiä ratkaisuja, voidaan kaneja verrata syrjäytyneisyyteen, joka on syy rikollisuuteen. Aivan kuten istutuksiin kohdituva haitta johtuu toiminnasta joka liittyy olennaisena osana kanina olemiseen, ja vähemmän yllättäen sitä harrastavat nimenomaan kanit. Maahanmuuttajuuteen syrjäytyneisyyden ei tarvitsisi samalla tavalla kuulua. Ts. ongelma ei ole maahanmuuttajat, vaan syrjäytyneisyys.

    En tiedä näyttääkö tämä aiheen vierestä jauhamiselta, mutta kun Granpaigor viittaa epäsuosittuihin poliittisiin mielipiteisiin, niin eivätkö ne juuri ole sitä että maahanmuuttajien suuri määrä sinänsä nähdään ongelmana? Onhan toki syrjäytyneiden maahanmuuttajien poistaminenkin yksi ratkaisu syrjaytyneisyyteen liittyvien ongelmien vähentämiseksi, joskin se lienee kansainvälisten sopimusten valossa hiukan hankala ratkaisu, verrattuna syrjäytyneisyyden ehkäisyyn.

  16. Suomen sosiaalidemokraattien ei ollut pakko tehdä ihan niin oikeistolaista politiikkaa kuin tekivät 90- ja 2000-luvuilla. He valitsivat sen. Muutamassa Euroopan maassa on esimerkiksi huomattavasti korkeammat veroasteet kuin meillä.

    Samanaikaisesti Sdp:n vaalipuheet ovat pysyneet ruusunpunaisina. Tällainen ristiriita häiritsee ketä tahansa, sekä oikealla että vasemmalla.

    En näe maahanmuuttokysymyksillä olevan kovin suurta painoarvoa suomalaisessa politiikassa.

  17. Soininvaaran analyysi saattaa olla ihan oikea. Joidenkin ihmisten nimittely ulkomaalaisvastaisiksi tai – vihamielisiksi sai minut tarttumaan kynään.

    Olen veepeen kanssa ihan samaa mieltä että varsinainen ongelma kaiken taustalla on tietenkin syrjäytyneisyys ei suinkaan mikään etninen tai kansallinen tausta. Sen takia on vielä alhaisempaa nimitellä toisia.

    Mutta jos maahanmuuttopolitiikka on ylipäänsä jollain tavoin meidän itsemme hallittavissa nin eikö meidän kannattaisi yrittää rakentaa sellainen maahanmuuttoasetelma etteivät tänne muutavat suoraan syrjäydy?

    Mutta jos työperäinen maahanmuutto on jotain sen kaltaista että tänne muuttaa romanialaisia kerjäläisiä niin ymmärrän hyvin alkuperäisväestön asenteet. Ja jos me ei muunlaisia saaada tänne houkuteltua niin tyydytäänkö tähän, houkutellaan lisää ja aloitetaan massiviset syrjaytymisen esto-operaatiot. Otin tarkoituksella esiin tällaisen hiukan kärjistetyn esimerkin.

    Ja kuten Markku J tuolla alussa kommentoi ei äänestäjät silti ole siirtymässä totalitarismia kannattavien puolueiden kannattajiksi. Ja sitten ne puolueet jotka kuuntelevat näissä asioissa siirtyneitä kannattajiaan saavat sen populistiseksi tuomitsevan leiman.

    Tämä tuntuu vain niin kuumalta perunalta ettei ihmiset rasistiksi tai xenofoobikoksi leimaamisen pelossa kehtaa paljastaa asenteitaan. Voitaisiin myös analyyttisesti keskustella ketkä näitä leimasimia heiluttavat erimielisiä vaientaakseen.

    Mutta kuten alussa kirjoitin Soininvaaran analyysi saattaa minunkin mielstä suurelta osalta olla paikkansa pitävää.

  18. veepee kirjoitti:
    ”Kiinnostavampaa ja rakentavampaa olisi pohtia keinoja maahanmuuttajien tehokkaampaan integrointiin yhteiskuntaan ja sitä, mikä nykymenossa mättää.”

    Mutta mitä ne keinoit voisivat olla? Ja jos keinoja on olemassa, miksei mikään muu Euroopan maa käytä niitä? Tuntuu aika epäuskottavalta että Suomi onnistuisi jotenkin integroimaan maahanmuuttajia paremmin kuin muut Länsi-Euroopan maat ovat onnistuneet. Millä ihmekonstilla tämä tapahtuisi?

    Eikö ole kuitenkin realistisempaa olettaa että tilanne Suomessa tulee kehittymään samaa rataa kuin se on kehittynyt Ruotsissa, Tanskassa, Hollannissa, Iso-Britanniassa, Ranskassa, Espanjassa?

  19. Kannattaa lukea lauantain paperi-Hesarista Lasse Lehtisen mielipidekirjoitus. Tämä demarien oikeamman siiven vasen käsi antaa aika tosissaan ymmärtää, että Suomen ainoa mahdollisuus liittyä Natoon olisi ollut 90-luvulla. Tuolloin demarihallituksen olisi pitänyt olla vielä piirun verran oikeammalla. Nyt Nato-haaveet on Lehtisen mielestä kuopattu koska Venäjä on noussut uudelleen suosta. Onko demareista vielä jotain hyötyä itäsuhteiden hoitajaksi?

  20. Ei jaksa tätä maahanmuuttohömppää… Tarjoan tarkentavaa vaihtoehtoa oikeiston valtaannousuun, oikeisto on onnistunut pitämään populistisiipensä paremmin ruodussa. Valta syö tämän edun ajan kanssa.

  21. No jos savupiipputeollisuus häviää vauhdillä millä nyt häviää, niin ei kait ole kovinkaan huono ennuste, että demarien lailla ajattelevat tulevat häviämään uudemman ajattelun edessä.

    Tulee joku uusi ismi millä taas hallinnoida kansalaisia. Pikkuisen uutta porkkanaa kansalaisille ja siitä se lähtee taas..

    Voihan uusi ajattelu olla vihreäkin väriltään.

  22. ”…Suomen ainoa mahdollisuus liittyä Natoon olisi ollut 90-luvulla. Tuolloin demarihallituksen olisi pitänyt olla vielä piirun verran oikeammalla. Nyt Nato-haaveet on Lehtisen mielestä kuopattu koska Venäjä on noussut uudelleen suosta…”

    Minä en ole oikein koskaan ymmärtänyt mikä Natosta tekee oikeistolaisen. Sekö että se edusti länttä (oikeaa) ja varsovan liitto itää (vasenta?). Tuohonkaan asetelmaan eivät oikein demarit istu, sillä sosiaalidemokraattiset valtionpäämiehet ovat olleet Naton perustamisessa ja kehittämisessä mukana vähintään yhtä suurella panoksella kuin kristillisdemokraattiset ja liberaalitkin.

    Minä en usko mihinkään suureen käänteeseen. Euroopassa poliittiset suhdanteet ovat seuranneet toisiaan tasaisesti. Vielä 80-luvulla demareille meni yhtä huonosti kuin nyt mutta taloudellinen taantuma ja oikeistohallitukset nostivat demarit valtaan 90-luvulla lähes kaikkialla Euroopassa. Sen jälkeen on taas virta vienyt oikealle.

    Yksi selittävä tekijä tuntuu olevan se, että sosiaalidemokraattisia puolueita kaivataan aina silloin kun talous taantuu ja ihmisten elämässä on epävarmuutta. Kun väellä menee hyvin palkansaajaväestö saattaa etsiä vaihtelua muualta. Paradoksaalista onkin, että demarit itse kärsivät kannatuksellaan siitä että he ovat parantamassa äänestäjäkuntansa elinoloja.

  23. Koska vaalitkin ovat tulossa niin minäkin toivoisin että Osmo voisi hieman purkaa mitä tarkoitti tuolla kommentillaan Elinalle.

    Henkilökohtaisesti haluaisin kysyä Osmolta, millä perusteella puolueet jotka tarkastelevat maahanmuuttokysymyksiä kriittisesti ovat ”populistisia”.

    Kysyn nyt ihan vilpittömästi ja avoimella mielellä. Tarkoitus ei ole provosoida.

    Itseäni ainakin huolestuttaa Itä-Helsingin ghettoutuminen. Ranskan lähiömellakat ovat pian väistämättä edessä täälläkin, jos nykyistä maahanmuuttopolitiikka jatketaan.

  24. Demarit ovat jo niin syvällä sukupuolen, lesbojen oikeuksien, feminismin tms. hetteikössä, että tehtaan miehet eivät enää koe omakseen. Samalla ay-liikkeen valta ohenee.

    Olen aika varma, että demarimiehet alkavat vuotaa perussuomalaisiin.

  25. Päätin jo etten sano mitään, mutta ihan pakko kysyä että oletko Teemu K ihan tosissasi sitä mieltä että ”Itä-Helsinki” on jotenkin verrannollinen Pariisin slummeihin?

  26. Elinalle, jos vielä luet tämän: Voit lähteä huoletta espanjaan lentäen ja kasvattaa omaa jalanjälkeä. Se ”ulkomaalaisviha mistä puhun kohdistuu niille jotka asuvat pysyvästi espanjassa laittomasti, jotka väitetään että vievät työpaikat espanjalaisilta (14 tuntia päivässä/500euroa), jotka perustavat jengit ja tappelevat keskenään tai ryöstävät asunnoissa ja tappavat asukkaat, pyörittävät huumeasioita, mafia toimintaa ja pitkä jne. Kuuluko Elina tai perhe tähän ryhmään? Jos kuulut, älä mene, pysy suomessa. Jos menet turistina kuukaudeksi jättämään rahat sinne, luuletko sinuun kohdistuvaa ulkomaalaisvihaa? Herätys!!!!!

  27. Juanito: Elinan pointti oli se, että eihän kyse ole silloin ulkomaalaisvihasta vaan rikollisuuden vihasta.

  28. tpyyluoma: tämä on Soininvaaran blogi eikä minun, joten ei nyt viedä keskustelua minun mielipiteisiini – vaikka mieli tekisikin vastata.

    Minua kiinnostaa ensisijaisesti tietää mitä Osmo ajattelee tästä hyvin keskeisestä asiasta.

    Moni muukin kirjoittaja on täällä ihmetellyt Osmon kommenttia Elinalle. Osa kommentin sävystä on ymmärrettävä siinä kontekstissa, millainen hahmo nimimerkki Elina on täällä blogissa, mutta koska itse asia on merkittävä joten todella toivoisin Osmolta asiallisia vastauksia esittämiini kysymyksiin.

  29. Bloginpitäjä esitteli hienosti aloituskirjoituksessaan poliitikon vaikeimman ongelman, joka on kurittomasti äänestävä kansa. Suomessahan ns. konsensuspolitiikka on perinteisesti jatkunut muuttumattomana, riippumatta äänestyskäyttäytymisestä, mutta lieneekö nyt havaittavissa pelkoa kansanvallan noususta.

  30. Juanito,

    Kirjoitukseni oli sarkasmia. En tajua, miksi käytetään sanaa ulkomaalaisviha tai maahanmuuttajakammo tms., kun tarkoitetaan ihan muuta.

    Ei Espanjassa siis ulkomaalaisia vihata, vaan vaarallisia rikollisia pelätään ja ehkä siis myös vihataan, joskin viha nyt varmasti on liian tunnepitoinen käsite tähän.

    Teemu K,

    Enpä usko, että Osmo vastaa. Mitään järkevää vastausta nimittäin ei ole. On vain tunnepitoinen toisten leimaaminen populistisin termein ulkomaalasivastaisiksi tms. yhtä epäälyllistä.

    Eli populismi on ihan toisaalla.

  31. Elina:

    ”Enpä usko, että Osmo vastaa.”

    Ei näytä vastaavan. Ehkä onkin ihan viisasta, ettei vaalien alla ota kantaa tähän vaikeaan asiaan vaan painottaa enemmän esim. kaavoitusasiaan ja ruuhkamaksuihin. Äänestäjänä joudun tietenkin miettimään, annanko ääneni ehdokkaalle jonka näkemykset ovat hämärän peitossa. Tosin Osmo kyllä menee varmaan Helsingissä läpi ilman minunkin ääntäni.

  32. Yritin aloittaa keskustelua ulkomaalaispolitiikasta maaliskuussa kirjoitussarjalla, jonka ensimmäinen kirjoitus on aukeaa tästä. Kymmenosaiseksi tarkoitetun kirjoitussarjan kaksi seuraavaa kirjoitus löytyvät siitä läheltä maaliskuun alusta. Loput jätin julkaisematta. Blogi täyttyi sellaisesta törkypostista, ettei koko keskustelu enää huvita. Ulkomaalaispolitiikassa on suuria ongelmia, joista pitäisi keskustella, ja on ikävää, että kiiluvasilmäiset fanaatikot estävät asiallisen keskustelun aiheesta kokonaan.

    Koska minulla ei ole aikaa siivota blogia vastenmielisistä kiihotusviesteistä, en avaa keskustelua ulkomaalaispolitiikasta,vaikka siihen olisi aihettakin.

  33. Kiitos Osmolle linkistä ja tutustun siihen.

    Mielestäni on merkittävä havainto, että pinnan alla nimenomaan maahanmuuttaja-asiassa on noin paljon netissä purkautuvaa painetta.

    Keskustelun lopettaminen ei tietenkään ratkaise näitä varsinaisia ongelmia. Eikä se keskustelu netistä ja blogosfääristä lopukaan.

    Olisiko mahdotonta palkata avustaja moderoimaan keskusteluita?

  34. Ulkomaalaisviha on suomalainen ilmiö-käsite. Espanjan kielisessä maailmassa sitä ei ole olemassa, paitsi xenofobia, joka kuvaa käsitteellisesti jotain muuta.

    Jos kaikki mafiat ja rikolliset ovat ulkomaalaisia (niin espanjassa suuri joukko uskoo), niin ulkomaalaisa vihataan. Nämä ulkomaalaiset ovat Lähi-itä, itä europpalaisia, latinalaisamerikkalaisia ja afrikkalaisia. Suomalaiset voivat olla rauhassa.

    Keskustelu ulkomaalaisvihasta on erittäin tarpeellinen, ikävä että se täyttyy sokeiden fanaattikkojen hölyn pölystä. Sama ilmiö toisissa espanjalaisessa bloggeissa jossa käyn, ei vaan ole mahdollista puhua avoimesti ja fiksusti, kaikki muuttuu sokeaksi järjettömäksi ”ulkomaalaisvihaksi”. Ikävä että tähänkin bloggiin nämä perseellä ajattelevat henkilöt löytävät tiensä.

  35. Eiköhän suurin asiallisen ja rehellisen afrikasta ja islamilaisista maista tulevaa siirtolaisuutta/pakolaisuutta (koska muuthan eivät samoissa määrin aiheuta sosiaalisia ongelmia ts. syrjäydy, syyllisty rikollisuuteen, väheksy koulunkäyntiä/naisten työntekoa, ole ristiriidassa eurooppalaisten arvojen/asenteiden/käytäntöjen/elämänvalintojen kanssa toiseen ja kolmanteen sukupolveen) koskevan avoimen ja julkisen keskustelun este ole se, että sosiaaliset paineet ovat aivan liian musertavia, jotta kovinkaan moni omalla nimellään pystyisi ääneen sanomaan/myöntämään sen, mikä on totta, mikä on todennettavissa, mikä on johdonmukaista.

    Ruotsi on Suomea valtavasti edellä afrikkalais-islamilaisessa etnisöitymisessä, eikä Ruotsissakaan ole vielä(kään) näyttänyt syntyneen merkittävää sosiaalista hyväksyntää aiheen avoimelle julkiselle käsittelemiselle. Ruotsissa on vuosisadan loppuun mennessä todennäköisesti jokunen miljoonaa muslimia. Nykyisillä muslimien ja valtaväestön syntyvyysluvuilla muslimienemmistö. Tämä on aivan käsittämätöntä, kun miettii mitä se tarkoittaa todellisuudessa Kustaa Vaasan valtakunnalle. Onko kaikki välttämättä ihan loppuun asti pohdittua ja lopputulemaltaan toivottua…? Rationaalisella tasolla tällaista argumenttia ei voi sivuuttaa, se tapahtuu vain tunnetasolla. Kukaan ei lähde argumentoimaan, kuinka Ruotsi tosiasiallisesti hyötyy em. kehityksestä tai kuinka se edes auttaa maailman köyhiä yhteiskuntia maailman väkilluvun kasvaessa 70+ miljoonalla vuodessa. Ei kukaan. Se on jo lähtösijoilleen hävitty debaatti rationaalisella tasolla millään vähänkään järjellisemmillä premisseillä. Kyse on pohjimmiltaan asian johdonmukaisesta myöntämisestä, jonka sosiaaliset säännöt/paine estävät ja tulevat vielä estämään jonkin aikaa. (Siksi nämä keskustelut ovat osaltaan niin kiusallisia. Omalla nimellään niissä uhraa omaa hyväksyttävyyttään ja arvostustaan. Vaikka olisi oikeassa. Pahimmillaan rehellinen tosiasioiden julkinen ääneen lausuminen voi olla uhka omalle turvallisuudelle. Tuskin vielä Suomessa, mutta esimerkiksi sellaisissa maissa kuten Hollanti.)

    Kuitenkin. Jossain vaiheessa koko Eurooppa avaa tämän keskustelun, hyvin mahdollisesti tavalla jota voi kutsua patojen murtumiseksi. Nykyään tästä näkyy jatkuvasti viitteitä. Toisin kuin esim. 5-10 vuotta sitten.

    Suurempien mittakaavojen kannalta on yksi ja sama onko pohjimmaista keskustelua (ts. mitä voimme sosiaalisesti hyväksyttävästi myöntää/sanoa/esittää julkisesti – eikä niinkään ”onko näkemys A oikeampi kuin B”) käyty sitä ennen yhdessä suomalaisessa blogissa vai ei. Ymmärrän sikäli täysin kantasi, että en itsekään lähtisi käymään keskustelua avoimesti ja rehellisesti omalla nimelläni.

    Toisaalta mielipiteemmekin, sanotaan niitä sitten vaikka kärjistetysti kiiluvasilmäiseksi suvaitsemattomuudeksi tai moraaliposeeraamiseksi, ne ovat toissijaisia, todellisuuden, tulevan vääjäämättömän kehityksen kannalta ne ovat merkityksettömiä.

  36. Osmo:

    Kirjoituksesi ulkomaalaispolitiikasta kiinnostavat ja toivoisinkin että julkaisisit ne. Aiheen ympärillä on kirjoitettu niin paljon paskaa, että siinä kahlaaminen on aivan turhaa. Siitä syystä tietoni koko ulkomaalaisasiassa on hyvin vajaa ja perustuu lähinnä omiin havaintoihin.

  37. Kummasti loppui Osmolta sanottava, kun pitäisi antaa vastaus selvään kysymykseen? Olen ensimmäistä kertaa Soininvaaran blogissa, ja huomaa että poliitikkohan tuo mies on: kaivaa kuoppia, muttei istuta niihin mitään.
    Pisteet Elinalle!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.