Helsingis­sä parikin liiket­tä myy Sonyn Blue-ray ‑soit­in­ta 475 euron hin­taan. Kävin huvikseni kat­so­mas­sa ran­skalaises­sa net­tikau­pas­sa, mitä sama laite siel­lä mak­saa. Hin­ta oli 332 euroa + 14,70 euroa koti­inkul­je­tuk­ses­ta, yhteenssä 346,70 euroa. Olen myös osta­mas­sa läp­päriä hajon­neen tilalle. Ei tulisi mieleenkään kul­jeskel­la kaupois­sa kat­se­le­mas­sa, kun voin etsiä sopi­vaa mallia vai­vat­tomasti netistä.

Onko kameroi­ta, tele­vi­sio­ta, tietokonei­ta ja muu­ta sel­l­aista myyvil­lä kaupoil­la enää tulevaisuutta?

Äskeisessä ketjus­sa ehdotet­ti­in, että asi­akas mak­saisi itse ne kulut, jot­ka hänen mak­su­tavas­taan aiheutu­vat, kun ne nyt tasa­taan kaikkien asi­akkaiden kesken.  Tämä pitäisi toteut­taa ainakin luot­toko­rt­ti­asi­akkaiden osalta.

Luot­toko­rt­tiy­htiöt ovat kiristäneet itselleen siivun asi­akkaiden laskus­ta aset­ta­mal­la ehdok­si, että kaup­pa tai rav­in­to­la ei saa siirtää kortin kulu­ja asi­akkaan mak­samaan hin­taan. Eräät amerikkalaiset luot­toko­rt­tiy­htiöt vetävät välistä 4 – 6 % laskun lop­pusum­mas­ta. Jos kaup­pias kieltäy­tyy mak­samas­ta, hän menet­tää nuo asi­akkaat. Silti mon­es­sa paikas­sa nuo kalleim­mat kor­tit eivät kel­paa. Jat­ka lukemista “Luot­toko­rt­tibis­nek­sessä mafiameininkiä”

Kun R‑kioski ja Harki­mo ovat tuo­mas­sa kil­paile­via pankki­au­tomaat­te­ja markki­noille, syn­tyy mie­lenki­in­toinen kil­pailu­lain­säädän­nön piiri­in kuu­lu­va tilanne näi­den mak­sullisu­ud­es­ta. otto-automaatitkin ovat mak­sullisia, mut­ta pank­ki mak­saa kulut. Nyt R‑kioski vaatii, että pank­ki ottaa vas­tu­ulleen myös näi­den automaat­tien vähän suurem­mat kulut.

Ennus­tan, että riita pää­tyy siihen, että kaik­ki pankki­au­tomaatit tule­vat mak­sullisik­si ja kil­pail­e­vat sen jäl­keen hin­nal­la asi­akkaan suosiosta.

Tämä johtii S‑pankista ja Tapi­o­la­pankista, jot­ka tar­joa­vat pankki­tileille ihan oikea­ta korkoa, S‑pankki esimerkik­si 2,25 pros­ent­tia. Muut pankit pitävät käyt­te­lytile­jä läh­es korot­tom­i­na ja anta­vat toisaal­ta pankki­au­tomaatit käyt­töön ilmaisik­si. Tämä ei toi­mi, jos nuo palveluil­taan riisu­tut pankit mak­sa­vat paljon korkeam­paa korkoa käyt­tötileistä. Muidenkin pankkien on koh­ta mak­set­ta­va, mut­ta sil­loin ne eivät voi mak­saa pankki­au­tomaat­tien kulu­ja asi­akkaiden­sa puoles­ta. Samal­la tämä merk­it­see, että käteinen raha tulee läh­es katoa­maan käytöstä.

Helsingis­sä on suomenkielisiä oppi­lai­ta, joille suomenkieliset opet­ta­jat opet­ta­vat ruot­sia ja ruotsinkielisiä oppi­lai­ta, joille ruotsinkieliset opet­ta­jat opet­ta­vat suomea. Mik­si ruotsinkieliset eivät ope­ta ruo­ta­sia suomenkielisille ja suomenkieliset suomea ruotsinkielisille?

Sto­ra Enson vaikeudet esimerkik­si Kemi­järvel­lä juon­ta­vat juuren­sa strate­gisi­in päätök­si­in, jot­ka ainakaan jälkikä­teen eivät ole osoit­tau­tuneet mik­sikään men­estyk­sek­si. Jat­ka lukemista “Ei mene hyvin Stora-Ensolla”

Meil­lä kaikil­la on var­maankin kollek­ti­ivi­nen huono omatun­to Kemi­jär­ven puoles­ta sel­l­ute­htaan lopet­tamisen jäl­keen. Sik­si tun­tuu oikeu­den­mukaiselta, että hal­li­tus on kehys­ri­ihessään päät­tänyt sähköistää Rovanie­mi-Kemi­järvi ‑radan. Silti päätök­sessä ei ole järkeä. Jat­ka lukemista “Kemi­jär­ven hyvittäminen”

Lehti­ti­eto­jen mukaan käräjäoikeus antoi vapaut­ta­van tuomion Ruususelle ja kus­tan­ta­jalle äänin 2–2. Vapaut­taval­la kan­nal­la oli demarien edus­ta­ja ja toinen kokoomus­lai­sista lau­tamiehistä. Toinen kokoomus­lainen äänesti ammat­ti­tuo­marin kanssa tuomit­semisen puolesta.

Pitäisikö täl­laista ryh­mäkurista lip­sum­ista käsitel­lä kokoomuk­sen viral­li­sis­sa elimis­sä. Mikä oikein oli puolueen viralli­nen kanta?

Moni ihailee Kanadan maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa. Pelkästään Toron­toon haal­i­taan ulko­maalaisia 150 000 vuodessa, pääasi­as­sa kehi­tys­maista. Tavoit­teena on men­estyvä monikult­tuuri­nen miljoon­akaupun­ki, jos­ta tulisi yksi maail­man mah­tavim­mista. Tuon poli­ti­ikan onnis­tu­misen taustal­la on muut­ta­jien itsekäs valikoin­ti. Mut­ta poikkeaa se Suomen ulko­maalais­poli­ti­ikas­ta muutenkin. Jat­ka lukemista “Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka 3. Mis­sä ulko­maalais­ten tulisi asua?”

Koko Euroopal­la on demografinen ongel­ma. Sodan­jälkeiset ikälu­okat siir­tyvät eläk­keelle ja huolto­suhde heikke­nee olen­nais­es­ti. Rahaa ansait­se­via ja vero­ja mak­savia on vähän ja tulon­si­ir­roil­la eläviä on paljon. Veroas­t­eet pyrkivät nouse­maan. Ikä­jakau­maa on ajatel­tu pidet­täväk­si tas­apain­os­sa tuo­ma­l­la Suomeen noin 10 000 ulko­maalaista vuodessa. Tilast5okeskuksen tuoreen väestöen­nus­teen mukaan työikäi­nen väestö vähenisi Suomes­sa ilman maa­han­muut­toa 500 000 hen­gel­lä vuo­teen 2040 men­nessä. Tuo 10 000 hen­gen vuosit­tainen maa­han­muut­to leikkaisi tästä laskus­ta puolet. 

Ymmärtääk­seni val­tion­talout­ta työperäi­nen maa­han­muut­to ei pelas­ta. Kun halu­taan työvoimaa, saadaan ihmisiä. Ihmis­ten mukana tulee myös meno­ja. Muis­sa EU-mais­sa las­ke­taan, että maa­han­muut­ta­jat alka­vat tukea val­tio­ta net­tomak­saji­na vas­ta kol­man­nes­sa sukupolves­sa. Jos ajat­telisimme vain julkisen talouden tas­apain­oa, emme suo­sisi maa­han­muut­toa – ellei se sit­ten olisi kovin valikoivaa. Jat­ka lukemista “Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka 2. Työperäi­nen maahanmuutto”

Aloi­tan lupaa­mani keskustelun ulko­maalais­poli­ti­ikas­ta. Tähän keskustelu­un saa osal­lis­tua ain­oas­taan oma­l­la nimel­lä. Nim­imerk­ki sal­li­taan vain poikkeuk­sel­lis­es­ti samankaltaisin perustein kuin HS:n mielipi­desivuil­la: kun henkilö halu­aa ker­toa nim­imerkin suo­jis­sa jostain omas­ta koke­muk­ses­taan, vaikka­pa juo­pos­ta äidis­tään. Jos en henkilöä tunne, tulen selvit­tämään henkilöl­lisyy­den toden­peräisyy­den. Tulen myös kar­si­maan asi­at­tomat krijoitukset.

Tarkoituk­se­nani on kir­joit­taa  ainakin seu­raav­ista aiheista:

1.       Pako­laiset

2.       Työperäi­nen maa­han­muut­to ja sen kriteerit

3.       Ulko­maalais­ten asuinalueet.

Nyt siis pakolaisista

Jokaisen maan eet­ti­nen velvol­lisu­us on tar­jo­ta suo­jaa vain­on kohteille. Vai­moni suvus­sa on Man­ner­heim­ristin ritari, joka jou­tui sodan jäl­keen pak­en­e­maan Suomes­ta vält­tääk­seen karko­tuk­sen Neu­vos­toli­it­toon.  Oli jotenkin luon­nol­lista, että muu maail­ma otti hänet vas­taan. Hit­lerin Sak­sas­ta pak­enevia juu­ta­laisia ei muu maail­ma päästänyt tur­vaan, mitä vieläkin hävetään. Tämä takia kan­sain­väliset pako­lais­sopimuk­set  ovat osit­tain jär­jet­tömän tiukko­ja. Jat­ka lukemista “Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka: 1. Pakolaiset”