Äskeisessä ketjussa ehdotettiin, että asiakas maksaisi itse ne kulut, jotka hänen maksutavastaan aiheutuvat, kun ne nyt tasataan kaikkien asiakkaiden kesken. Tämä pitäisi toteuttaa ainakin luottokorttiasiakkaiden osalta.
Luottokorttiyhtiöt ovat kiristäneet itselleen siivun asiakkaiden laskusta asettamalla ehdoksi, että kauppa tai ravintola ei saa siirtää kortin kuluja asiakkaan maksamaan hintaan. Eräät amerikkalaiset luottokorttiyhtiöt vetävät välistä 4 – 6 % laskun loppusummasta. Jos kauppias kieltäytyy maksamasta, hän menettää nuo asiakkaat. Silti monessa paikassa nuo kalleimmat kortit eivät kelpaa.
Miksi kukaan käyttää kallista luottokorttia, kun tarjolla on halpojakin. Koska luottokorttiyhtiö antaa rikkaille asiakkaille erityisetuja. Kun korttiyhtiö ottaa sadan euron laskusta neljä euroa itselleen, se antaa tästä neljästä eurosta tavallaan noiden etujen muodossa asiakkaalle euron, jotta asiakas käyttäisi kallista korttia eikä halpaa. kallishan se on vain myyjälle, ei asiakkaalle itselleen. Amerikkalaiset luottokorttiyhtiöt metsästävät tarjouksillaan asiakkaita esimerkiksi lentoasemilla – ei siellä etelänmatkojen jonoissa vaan liikematkailijoiden keskuudessa.
Ranskassa ravintolat kieltäytyivät pitkään maksamasta luottokorttilisää, mutta kartelli murtui.
Eikö olisi oikein, että luottokorttimaksu lisättäisiin hintaan, kuten lisättäisiin paljon pienempi maksu pankkikortista. Hintaan nuo maksamisen kustannukset on lisätty nytkin, mutta samansuuruisina kaikille. Jos hinta olisi käteisasiakkaalle 100 euroa, se olisi pankkikortilla maksavalle varmaankin 99,50, Visalla maksavalle 100,50 ja American Expressillä maksavalle vaikkapa 103 euroa. Tämä olisi aitoa kilpailua, jossa asiakkaan olisi järkevää optimoida maksutavan mukavuuden ja kustannusten väliltä. Nyt asiakas valitsee hinnasta riippumatta mukavimman ja me kaikki maksamme.
Usein ulkomaille näin menetelläänkin. Kun on tarpeeksi kauan tinkinyt, myyjä suostuu vielä vähän alempaan hintaan ehdolla, että luottokorttia ei käytetä. Näin ne eivät saisi menetellä, mutta luottokorttiyhtiöiden vakoojat eivät ehdi kaikkialle.
Luottokorttiyhtiöt eivät tähän suostu, mutta pitääkö niiltä kysyä. Suomi ei voi yksin uudistusta toteuttaa, koska korttiyhtiöt sanovat sopimukset irti. Amerikkalaiset turistit jäävät tulematta, jos kortti ei kelpaa. Mutta jos tämä rahastus lopetettaisiin EU:n päätöksellä Unionin koko alueella?
Eivätkö kaikki luottokorttiyhtiöt ole amerikkalaisia, ei ainoastaan nimeämättä jäänyt mutta selvästi sormella osoitettu American Express?
Mutta joo. Itse en pahastu laisin maksutavan mukaan hinnoittelua, mutta silloin käteisellekin pitäisi löytää joku hinta. Käteisen käsittely ei ole ilmaista vaan se maksaa. Jos tämä jätetään huomiotta, markkinan vääristymä ei korjaannu vaan siirtyy toiseen paikkaan.
Vankkaan mutuun perustuen tekisi mieli sanoa, että visa/mastercard ja käteinen ovat kaupustelijan kannalta jokseenkin yhtä halpoja (komissio noissa alle 0,4%), pankkikortit näitä halvempia paitsi pikkuostoksissa.
Sinänsä korttikomissioiden siirtäminen kuluttajalle on täysin mahdollista useissa maissa. Tanskassa melkein kaikki tekevät niin, ja kortista riippuu paljonko komissio on. Englannissa taksit perivät 10–15% korttimaksulisää viestittäen “älkää nyt helvetissä meille ainakaan kortilla maksako”.
Kaikki nämä toteutukset vain lähtevät liikkeelle käteisen ilmaisuudesta, mikä on väärä olettama.
“Suomi ei voi yksin uudistusta toteuttaa, koska korttiyhtiöt sanovat sopimukset irti.”
Mitä menetettävää Suomella tässä on?
“Amerikkalaiset turistit jäävät tulematta, jos kortti ei kelpaa.”
Miksi ihmeessä?
Mikäs estään maksattamasta maksutapalisää kortin käyttäjällä?
Onhan erilaisia laskutuslisiä yms. ollut käytössä niin kauan kuin kauppaa on käyty.
Taitaa kuitenkin olla niin, että laskuttajat hyväksyvät tuon luottokorttiyhtiön provision. Onhan siitä toki olemassa etuja myös laskuttajalle, vaikka provision joutuukin maksamaan.
Tampereella Koivistonkylän SEO asemalla ongelma on hoidettu siten, että kun työtää automaattiin pankkikortin niin litrahinnasta lähtee vajaa sentti litralta. Ei siis hinnankorotusta kustannuksia aiheuttaville käteis ja luottokorttiostoksille vaan alennus pankkikortille. Pieni alennus mutta ohjaa käyttäytymistä haluttuun suuntaan. Ihmisen yksinkertaisuudesta johtuen alennus on paljon helpompi tapa saada asia läpi kuin lisä, vaikka korkeamman lähtöhinnan ja alennuksen yhtälö tuottaa aivan saman lopputuloksen kuin matalampi lähtöhinta + lisä.
Vai että kilpailutus on ok ainoastaan jos kuluttaja voittaa hinnassa? Eikös tässä hetki sitten kilpailuvirasto marissut etteivät operaattorit kilpaile millään muulla kun hinnalla?
Tämä on senverran pöljä idea, että jospa ent. kansanedustaja satsaisi energiansa jonnein muualle.
Ei johda kovin hyvään tulokseen kilpailu, jossa on tarjolla kalliita ja laadukkaita palveluja ja halpoja, mutta vähän vähemmänlaadukkaita palveluja, asiakas valitsee kumpaa käyttää ja hintaeron maksaa joku muu.
Asiahan on varsin yksinkertainen. Liikkeellä on mahdollisuus päättää, haluaako se palvella “kalliita” luottokorttiasiakkaita. Kukaan ei siihen pakota. Kuitenkin suurin osa liikkeistä palvelee heitä, koska heidän tuoma lisätuotto riittää kattamaan luottokorttitransaktiosta aiheutuvat lisäkulut. Mielestäni kyse on puhtaasti vain asiakaspalvelusta.
Oikeastaan setelirahan käytöstä pitäisi sakottaa. Setelirahan pyörittäminen tämän päivän Suomessa ei ole kovinkaan hyödyllistä. Se antaa enemmän mahdollisuuksia harmaan talouden ja rikollisten toimintaan ja lisäksi setelijärjestelmän ylläpito ei ole halpaa. Toki valtio saa sillä tavalla teknisesti ajateltuna ilmaista lainaa kansalaisilta.
Ei tässä mitään laitonta ole, mutta ei olisi siinäkään, jos käytäntö muuttuisi sellaiseksi, että eri maksutapojen hintaerot näkyisivät asiakkaan laskussa.Siis pankkikortti halvin, Visa ja käteinen suunnilleen samanhintaisia ja American Express kallein.
Nykykäytännöstä voi myös tehdä laittoman, jos lakia vähän muutetaan. Neuvotteleehaan siinä luottokorttiyhtiö alennuksen miljoonien asiakkaiden puolesta. Ei kaukana monopolistisen aseman käyttämisestä.
Ei tuossa nyt suurensuuria tarvittaisi, eli joku kaupan alan keskusliitto tms. päättää, että kortit lakkaavat toimimasta kaikissa liikkeissä jos sopimuksia ei saada uusittua. Kun mukana ovat kaikki, asia tuskin ikinä päätyy sopimusten lopettamiseen saakka.
Kuten sanottu, Tanskassa ainakin ravintolat ja taksit laskuttavat korttipreemioita, on kortti sitten amex tai visa. Useat paikat laskuttavat vielä eri summan sen mukaan, onko kyseessä tanskalainen vai ulkomainen kortti, sillä suojelurahat ovat erisuuruiset. Ei voi siis olla mitään yleismaailmallista “korttiyhtiön standardia” vaikka korttiyhtiöt mielellään näin väittävätkin. Kyllä sopimukset ovat joustaneet tältä osin useissa maissa, miksi siis ei Suomessa? Kylmä ilmasto ja pitkät etäisyydet?
Jos tällaista ehdotettaisiin, ennustan, että tiedotusvälineisiin kaivetaan hirveä kasa mökin mummoja ja sairaseläkkeellä olevia sotainvalideja, jotka valittavat, ettei enää osaa maksaakaan kun ei tiedä mitä mikäkin maksaa ja taas Helsingin herrat ne vievät leivän köyhän suusta ja taas vilunki rehellistä rötöksellä petkuttaa.
Kaikkia asioita koskevan muutosvastarinnan voimaa ei kannata aliarvioida.
Mun mielestä tässä on nyt sekoitettu luottokortin asiakkaat ja käyttäjät. Eli koska kustannuksen maksaa kauppias, on hän varsinainen luottokorttiyhtiön asiakas ja hänellä on täysi oikeus kieltäytyä ottamasta maksua vastaan kyseisellä luottokortilla. EU:n tai Suomen eduskunnan ei pidä mennä vääristämään markkinoita päätöksillään vaan antaa markkinoiden toimia.
Jos kauppias on tehnyt sopimuksen luottokorttiyhtiön kanssa, niin sopimuksen noudattamatta jättäminen on sopimusrikkomus ja siitä voi seurata sanktioita. Ei kauppiaalla ole mitään “täyttä oikeutta” kieltäytyä, jos on esim. Amexin tai Dinersin logon oveensa laittanut.
Vien kyllä mielihyvin rahani ja korttini sellaiseen liikkeeseen, joka ottaa maksun tuotteesta ilolla vastaan millä tahansa maksuvälineellä. Suomessa katteet ovat kyllä kohdallaan, vai mitä osmo? Jos kerran bluray-laitekin on n. 130 euroa halvempi ranskalaisessa nettikaupassa, niin kyllä suomalaisesta hinnasta riittää reilumpikin siivu maksunvälittäjälle.
Suomessa erikoistavarakaupan katteiden on perinteisesti täytynyt olla prosenteissa suuria, koska myyntivolyymit ovat olleet pieniä isoihin markkina-alueisiin verrattuna.
Nettikaupat sekoittavat nyt pakkaa, koska suomalainenkin nettikauppa voi saada isot volyymit palvelemalla koko maata.
Toisaalta suuremmilla markkina-alueilla myyntivolyymit ovat vieläkin suurempia ja pienemmälläkin kateprosentilla tekee tulosta.
Kilpailupaine siis pikemminkin nykytilanteessa pakottaa erikoisliikkeitä karsimaan turhimpia kuluja ja kallis maksunvälitys on niistä yksi, ellei sen avulla ei sitten saada tarpeeksi lisää volyymeja.
Toisaalta, mikä edelleenkään estää antamasta alennusta päätöstään empivälle normaalilla kortilla tai käteisellä maksavalle?
Osmo Soininvaara:
“Hintaan nuo maksamisen kustannukset on lisätty nytkin, mutta samansuuruisina kaikille. Jos hinta olisi käteisasiakkaalle 100 euroa, se olisi pankkikortilla maksavalle varmaankin 99,50, Visalla maksavalle 100,50 ja American Expressillä maksavalle vaikkapa 103 euroa.”
Sinivihreä:
Edellä olevassa on aivan ymmärrettävä ja hyväksyttävä logiikka. Toisaalta nykykäytäntöä voidaan puolustaa sillä, että kuvitteellisellla Kalle Kuluttajalla on itsellään mahdollisuus valita, haluaako hän käyttää jotain yllä mainituista maksuvälineistä hintaan 100 euroa. Niinpä K. Kuluttaja voi saada itselleen lisäarvoa (esimerkkitapauksessa laskennallisesti 50 cnt) käyttämällä käteisen sijasta Visaa matkaillessaan aavan meren tuolla puolen. Ja oikeasti. Kuka voi kuvitella matkustavansa vähänkään aktiivisemmin ulkomailla ilman kainsainvälistä maksuaikakorttia/vastaavaa?
Yleensä markkinatalous toimii paremmin, jos jokainen maksaa omat kulunsa.
Osmo Soininvaara:
“Yleensä markkinatalous toimii paremmin, jos jokainen maksaa omat kulunsa.”
Sinivihreä:
Isosta asiasta olen aivan samaa mieltä.
Olen kuitenkin valmis sietämään nykytilannetta kahdesta syystä. Ensinnäkin näen, että kansainvälisistä maksukorteista on oikeasti hyötyä tavalliselle kuluttajalle. Toisekseen kalleimpien luottokorttien kuten amex/diners aiheuttama haitta on suhteellisen pieni, johtuen siitä että niitä hyväksyviä liikkeitä on kuitenkin merkittävästi vähemmän kuin yleisempiä maksuaikakortteja hyväksyviä liikkeitä. Kalliiden luottokorttien käyttäjät siis maksavat itse korttiensa käytöstä siten, että heidän käyttämillään korteilla palvelua ei ole saatavissa kuin lopulta varsin rajallisissa tapauksissa.
Hmmmm.… Mahtavaa, että täällä ollaan valmiita sietämään sitä, että kauppias saa itse valita mitä maksuvälinettä ottaa vastaan ja miten tästä aiheutuvat kulunsa jakaa asiakkaiden kesken. On myös lohdullista kuulla, että siedetään myös asiakkaan oikeutta valita kauppiaansa ja jos hän pitää tätä maksuvälineiden käytön kustannuksien epätasaista jakautumista asiakkaiden kesken tärkeänä hän voi milloin tahansa lopettaa asioimisen sellaisissa liikkeissä ja suosia muita kauppiaita.
Harmillisesti on ilmeisesti myös niitä, jotka haluavat rajoittaa näitä kauppiaan ja kuluttajan vapautta.