Luottokorttibisneksessä mafiameininkiä

Äskeisessä ketjus­sa ehdotet­ti­in, että asi­akas mak­saisi itse ne kulut, jot­ka hänen mak­su­tavas­taan aiheutu­vat, kun ne nyt tasa­taan kaikkien asi­akkaiden kesken.  Tämä pitäisi toteut­taa ainakin luot­toko­rt­ti­asi­akkaiden osalta.

Luot­toko­rt­tiy­htiöt ovat kiristäneet itselleen siivun asi­akkaiden laskus­ta aset­ta­mal­la ehdok­si, että kaup­pa tai rav­in­to­la ei saa siirtää kortin kulu­ja asi­akkaan mak­samaan hin­taan. Eräät amerikkalaiset luot­toko­rt­tiy­htiöt vetävät välistä 4 – 6 % laskun lop­pusum­mas­ta. Jos kaup­pias kieltäy­tyy mak­samas­ta, hän menet­tää nuo asi­akkaat. Silti mon­es­sa paikas­sa nuo kalleim­mat kor­tit eivät kelpaa.

Mik­si kukaan käyt­tää kallista luot­toko­rt­tia, kun tar­jol­la on halpo­jakin. Kos­ka luot­toko­rt­tiy­htiö antaa rikkaille asi­akkaille eri­tyise­tu­ja. Kun kort­tiy­htiö ottaa sadan euron laskus­ta neljä euroa itselleen, se antaa tästä neljästä eurosta taval­laan noiden etu­jen muo­dos­sa asi­akkaalle euron, jot­ta asi­akas käyt­täisi kallista kort­tia eikä hal­paa. kall­is­han se on vain myyjälle, ei asi­akkaalle itselleen. Amerikkalaiset luot­toko­rt­tiy­htiöt met­sästävät tar­jouk­sil­laan asi­akkai­ta esimerkik­si lentoasemil­la – ei siel­lä etelän­matko­jen jonois­sa vaan liike­matkail­i­joiden keskuudessa. 

Ran­skas­sa rav­in­to­lat kieltäy­tyivät pitkään mak­samas­ta luot­toko­rt­til­isää, mut­ta kartel­li murtui.

Eikö olisi oikein, että luot­toko­rt­ti­mak­su lisät­täisi­in hin­taan, kuten lisät­täisi­in paljon pienem­pi mak­su pankkiko­rtista. Hin­taan nuo mak­samisen kus­tan­nuk­set on lisät­ty nytkin, mut­ta saman­su­u­ruisi­na kaikille. Jos hin­ta olisi käteisas­i­akkaalle 100 euroa, se olisi pankkiko­r­tilla mak­savalle var­maankin 99,50, Visal­la mak­savalle 100,50 ja Amer­i­can Expres­sil­lä mak­savalle vaikka­pa 103 euroa. Tämä olisi aitoa kil­pailua, jos­sa asi­akkaan olisi järkevää opti­moi­da mak­su­ta­van mukavu­u­den ja kus­tan­nusten väliltä. Nyt asi­akas val­it­see hin­nas­ta riip­pumat­ta mukav­im­man ja me kaik­ki maksamme.

Usein ulko­maille näin menetel­läänkin. Kun on tarpeek­si kauan tin­kinyt, myyjä suos­tuu vielä vähän alem­paan hin­taan ehdol­la, että luot­toko­rt­tia ei käytetä. Näin ne eivät saisi menetel­lä, mut­ta luot­toko­rt­tiy­htiöi­den vakoo­jat eivät ehdi kaikkialle.

Luot­toko­rt­tiy­htiöt eivät tähän suos­tu, mut­ta pitääkö niiltä kysyä. Suo­mi ei voi yksin uud­is­tus­ta toteut­taa, kos­ka kort­tiy­htiöt sanovat sopimuk­set irti. Amerikkalaiset tur­is­tit jäävät tulemat­ta, jos kort­ti ei kel­paa. Mut­ta jos tämä rahas­tus lopetet­taisi­in EU:n päätök­sel­lä Union­in koko alueella?

16 vastausta artikkeliin “Luottokorttibisneksessä mafiameininkiä”

  1. Eivätkö kaik­ki luot­toko­rt­tiy­htiöt ole amerikkalaisia, ei ain­oas­taan nimeämät­tä jäänyt mut­ta selvästi sormel­la osoitet­tu Amer­i­can Express?

    Mut­ta joo. Itse en pahas­tu laisin mak­su­ta­van mukaan hin­noit­telua, mut­ta sil­loin käteisellekin pitäisi löytää joku hin­ta. Käteisen käsit­te­ly ei ole ilmaista vaan se mak­saa. Jos tämä jätetään huomiotta, markki­nan vääristymä ei kor­jaan­nu vaan siir­tyy toiseen paikkaan.

    Vankkaan mutu­un perustuen tek­isi mieli sanoa, että visa/mastercard ja käteinen ovat kau­pusteli­jan kannal­ta jok­seenkin yhtä halpo­ja (komis­sio nois­sa alle 0,4%), pankkiko­r­tit näitä halvem­pia pait­si pikkuostoksissa. 

    Sinän­sä kort­tikomis­sioiden siirtämi­nen kulut­ta­jalle on täysin mah­dol­lista useis­sa mais­sa. Tan­skas­sa melkein kaik­ki tekevät niin, ja kortista riip­puu paljonko komis­sio on. Englan­nis­sa tak­sit perivät 10–15% kort­ti­mak­sulisää viestit­täen “älkää nyt hel­vetis­sä meille ainakaan kor­tilla maksako”. 

    Kaik­ki nämä toteu­tuk­set vain lähtevät liik­keelle käteisen ilmaisu­ud­es­ta, mikä on väärä olettama.

  2. “Suo­mi ei voi yksin uud­is­tus­ta toteut­taa, kos­ka kort­tiy­htiöt sanovat sopimuk­set irti.”

    Mitä menetet­tävää Suomel­la tässä on?

    “Amerikkalaiset tur­is­tit jäävät tulemat­ta, jos kort­ti ei kelpaa.”

    Mik­si ihmeessä?

  3. Mikäs estään mak­sat­ta­mas­ta mak­su­ta­pal­isää kortin käyttäjällä?
    Onhan eri­laisia lasku­tus­lisiä yms. ollut käytössä niin kauan kuin kaup­paa on käyty.
    Taitaa kuitenkin olla niin, että laskut­ta­jat hyväksyvät tuon luot­toko­rt­tiy­htiön pro­vi­sion. Onhan siitä toki ole­mas­sa etu­ja myös laskut­ta­jalle, vaik­ka pro­vi­sion joutuukin maksamaan.

  4. Tam­pereel­la Koivis­tonkylän SEO ase­mal­la ongel­ma on hoidet­tu siten, että kun työtää automaat­ti­in pankkiko­rtin niin litrahin­nas­ta läh­tee vajaa sent­ti litral­ta. Ei siis hin­nanko­ro­tus­ta kus­tan­nuk­sia aiheut­taville käteis ja luot­toko­rt­tios­tok­sille vaan alen­nus pankkiko­r­tille. Pieni alen­nus mut­ta ohjaa käyt­täy­tymistä halut­tuun suun­taan. Ihmisen yksinker­taisu­ud­es­ta johtuen alen­nus on paljon helpom­pi tapa saa­da asia läpi kuin lisä, vaik­ka korkeam­man lähtöhin­nan ja alen­nuk­sen yhtälö tuot­taa aivan saman lop­putu­lok­sen kuin mata­lampi lähtöhin­ta + lisä.

  5. Vai että kil­pailu­tus on ok ain­oas­taan jos kulut­ta­ja voit­taa hin­nas­sa? Eikös tässä het­ki sit­ten kil­pailu­vi­ras­to maris­sut etteivät oper­aat­torit kil­paile mil­lään muul­la kun hinnalla?

    Tämä on sen­ver­ran pöljä idea, että jospa ent. kansane­dus­ta­ja sat­saisi ener­giansa jon­nein muualle.

  6. Ei joh­da kovin hyvään tulok­seen kil­pailu, jos­sa on tar­jol­la kalli­ita ja laadukkai­ta palvelu­ja ja halpo­ja, mut­ta vähän vähem­män­laadukkai­ta palvelu­ja, asi­akas val­it­see kumpaa käyt­tää ja hin­taeron mak­saa joku muu.

  7. Asi­a­han on varsin yksinker­tainen. Liik­keel­lä on mah­dol­lisu­us päät­tää, halu­aako se palvel­la “kalli­ita” luot­toko­rt­ti­asi­akkai­ta. Kukaan ei siihen pako­ta. Kuitenkin suurin osa liikkeistä palvelee heitä, kos­ka hei­dän tuo­ma lisä­tuot­to riit­tää kat­ta­maan luot­toko­rt­ti­transak­tios­ta aiheutu­vat lisäku­lut. Mielestäni kyse on puh­taasti vain asiakaspalvelusta.

    Oikeas­t­aan setelira­han käytöstä pitäisi sakot­taa. Setelira­han pyörit­tämi­nen tämän päivän Suomes­sa ei ole kovinkaan hyödyl­listä. Se antaa enem­män mah­dol­lisuuk­sia har­maan talouden ja rikol­lis­ten toim­intaan ja lisäk­si setelijär­jestelmän ylläpi­to ei ole hal­paa. Toki val­tio saa sil­lä taval­la teknis­es­ti ajatel­tuna ilmaista lainaa kansalaisilta.

  8. Ei tässä mitään laiton­ta ole, mut­ta ei olisi siinäkään, jos käytän­tö muut­tuisi sel­l­aisek­si, että eri mak­su­tapo­jen hin­taerot näky­i­sivät asi­akkaan laskussa.Siis pankkiko­rt­ti halvin, Visa ja käteinen suun­nilleen saman­hin­taisia ja Amer­i­can Express kallein.

    Nykykäytän­nöstä voi myös tehdä lait­toman, jos lakia vähän muute­taan. Neu­vot­telee­haan siinä luot­toko­rt­tiy­htiö alen­nuk­sen miljoonien asi­akkaiden puoles­ta. Ei kaukana monop­o­lis­tisen ase­man käyttämisestä.

  9. Ei tuos­sa nyt suuren­su­uria tarvit­taisi, eli joku kau­pan alan keskus­li­it­to tms. päät­tää, että kor­tit lakkaa­vat toim­i­mas­ta kaikissa liikkeis­sä jos sopimuk­sia ei saa­da uusit­tua. Kun mukana ovat kaik­ki, asia tuskin ikinä pää­tyy sopimusten lopet­tamiseen saakka. 

    Kuten san­ot­tu, Tan­skas­sa ainakin rav­in­to­lat ja tak­sit laskut­ta­vat kort­tipreemioi­ta, on kort­ti sit­ten amex tai visa. Use­at paikat laskut­ta­vat vielä eri sum­man sen mukaan, onko kyseessä tan­skalainen vai ulko­mainen kort­ti, sil­lä suo­jelu­ra­hat ovat erisu­u­ruiset. Ei voi siis olla mitään yleis­maail­mallista “kort­tiy­htiön stan­dar­d­ia” vaik­ka kort­tiy­htiöt mielel­lään näin väit­tävätkin. Kyl­lä sopimuk­set ovat jous­ta­neet tältä osin useis­sa mais­sa, mik­si siis ei Suomes­sa? Kylmä ilmas­to ja pitkät etäisyydet?

    Jos täl­laista ehdotet­taisi­in, ennus­tan, että tiedo­tusvä­lineisi­in kaive­taan hirveä kasa mökin mum­mo­ja ja sairaseläk­keel­lä ole­via sotain­valide­ja, jot­ka valit­ta­vat, ettei enää osaa mak­saakaan kun ei tiedä mitä mikäkin mak­saa ja taas Helsin­gin her­rat ne vievät leivän köy­hän suus­ta ja taas vilun­ki rehellistä rötök­sel­lä petkuttaa.

    Kaikkia asioi­ta koske­van muu­tosvas­tarin­nan voimaa ei kan­na­ta aliarvioida.

  10. Mun mielestä tässä on nyt sekoitet­tu luot­toko­rtin asi­akkaat ja käyt­täjät. Eli kos­ka kus­tan­nuk­sen mak­saa kaup­pias, on hän varsi­nainen luot­toko­rt­tiy­htiön asi­akas ja hänel­lä on täysi oikeus kieltäy­tyä otta­mas­ta mak­sua vas­taan kyseisel­lä luot­toko­r­tilla. EU:n tai Suomen eduskun­nan ei pidä men­nä vääristämään markki­noi­ta päätök­sil­lään vaan antaa markki­noiden toimia.

  11. Jos kaup­pias on tehnyt sopimuk­sen luot­toko­rt­tiy­htiön kanssa, niin sopimuk­sen nou­dat­ta­mat­ta jät­tämi­nen on sopimus­rikko­mus ja siitä voi seu­ra­ta sank­tioi­ta. Ei kaup­pi­aal­la ole mitään “täyt­tä oikeut­ta” kieltäy­tyä, jos on esim. Amex­in tai Din­ersin logon oveen­sa laittanut. 

    Vien kyl­lä mieli­hyvin rahani ja kort­ti­ni sel­l­aiseen liik­keeseen, joka ottaa mak­sun tuot­teesta ilol­la vas­taan mil­lä tahansa mak­su­vä­li­neel­lä. Suomes­sa kat­teet ovat kyl­lä kohdal­laan, vai mitä osmo? Jos ker­ran blu­ray-laitekin on n. 130 euroa halvem­pi ran­skalaises­sa net­tikau­pas­sa, niin kyl­lä suo­ma­lais­es­ta hin­nas­ta riit­tää reilumpikin siivu maksunvälittäjälle.

  12. Suomes­sa erikois­tavarakau­pan kat­tei­den on per­in­teis­es­ti täy­tynyt olla pros­en­teis­sa suuria, kos­ka myyn­tivolyymit ovat olleet pieniä isoi­hin markki­na-alueisi­in verrattuna. 

    Net­tikau­pat sekoit­ta­vat nyt pakkaa, kos­ka suo­ma­lainenkin net­tikaup­pa voi saa­da isot volyymit palvele­mal­la koko maata.
    Toisaal­ta suurem­mil­la markki­na-alueil­la myyn­tivolyymit ovat vieläkin suurem­pia ja pienem­mäl­läkin katepros­en­til­la tekee tulosta. 

    Kil­pailu­paine siis pikem­minkin nykyti­lanteessa pakot­taa erikois­li­ikkeitä kar­si­maan turhimpia kulu­ja ja kallis mak­sun­väl­i­tys on niistä yksi, ellei sen avul­la ei sit­ten saa­da tarpeek­si lisää volyymeja. 

    Toisaal­ta, mikä edelleenkään estää anta­mas­ta alen­nus­ta päätöstään empivälle nor­maalil­la kor­tilla tai käteisel­lä maksavalle?

  13. Osmo Soin­in­vaara:

    “Hin­taan nuo mak­samisen kus­tan­nuk­set on lisät­ty nytkin, mut­ta saman­su­u­ruisi­na kaikille. Jos hin­ta olisi käteisas­i­akkaalle 100 euroa, se olisi pankkiko­r­tilla mak­savalle var­maankin 99,50, Visal­la mak­savalle 100,50 ja Amer­i­can Expres­sil­lä mak­savalle vaikka­pa 103 euroa.”

    Sinivihreä:

    Edel­lä olevas­sa on aivan ymmär­ret­tävä ja hyväksyt­tävä logi­ik­ka. Toisaal­ta nykykäytän­töä voidaan puo­lus­taa sil­lä, että kuvit­teel­lisel­l­la Kalle Kulut­ta­jal­la on itsel­lään mah­dol­lisu­us vali­ta, halu­aako hän käyt­tää jotain yllä maini­tu­ista mak­su­vä­lineistä hin­taan 100 euroa. Niin­pä K. Kulut­ta­ja voi saa­da itselleen lisäar­voa (esimerkki­ta­pauk­ses­sa lasken­nal­lis­es­ti 50 cnt) käyt­tämäl­lä käteisen sijas­ta Visaa matkail­lessaan aavan meren tuol­la puolen. Ja oikeasti. Kuka voi kuvitel­la matkus­ta­vansa vähänkään akti­ivisem­min ulko­mail­la ilman kain­sain­välistä maksuaikakorttia/vastaavaa?

  14. Osmo Soin­in­vaara:

    “Yleen­sä markki­na­t­alous toimii parem­min, jos jokainen mak­saa omat kulunsa.”

    Sinivihreä:

    Isos­ta asi­as­ta olen aivan samaa mieltä. 

    Olen kuitenkin valmis sietämään nykyti­lan­net­ta kahdes­ta syys­tä. Ensin­näkin näen, että kan­sain­väli­sistä mak­suko­rteista on oikeasti hyö­tyä taval­liselle kulut­ta­jalle. Toisek­seen kalleimpi­en luot­toko­rt­tien kuten amex/diners aiheut­ta­ma hait­ta on suh­teel­lisen pieni, johtuen siitä että niitä hyväksyviä liikkeitä on kuitenkin merkit­tävästi vähem­män kuin yleisem­piä mak­suaikako­rt­te­ja hyväksyviä liikkeitä. Kalli­iden luot­toko­rt­tien käyt­täjät siis mak­sa­vat itse kort­tien­sa käytöstä siten, että hei­dän käyt­tämil­lään kor­te­il­la palvelua ei ole saatavis­sa kuin lop­ul­ta varsin rajal­li­sis­sa tapauksissa.

  15. Hmm­mm.… Mah­tavaa, että tääl­lä ollaan valmi­ita sietämään sitä, että kaup­pias saa itse vali­ta mitä mak­su­vä­linet­tä ottaa vas­taan ja miten tästä aiheutu­vat kulun­sa jakaa asi­akkaiden kesken. On myös lohdullista kuul­la, että siede­tään myös asi­akkaan oikeut­ta vali­ta kaup­pi­aansa ja jos hän pitää tätä mak­su­vä­linei­den käytön kus­tan­nuk­sien epä­ta­saista jakau­tu­mista asi­akkaiden kesken tärkeänä hän voi mil­loin tahansa lopet­taa asioimisen sel­l­ai­sis­sa liikkeis­sä ja suosia mui­ta kauppiaita.
    Harmil­lis­es­ti on ilmeis­es­ti myös niitä, jot­ka halu­a­vat rajoit­taa näitä kaup­pi­aan ja kulut­ta­jan vapautta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.