Meillä kaikilla on varmaankin kollektiivinen huono omatunto Kemijärven puolesta sellutehtaan lopettamisen jälkeen. Siksi tuntuu oikeudenmukaiselta, että hallitus on kehysriihessään päättänyt sähköistää Rovaniemi-Kemijärvi -radan. Silti päätöksessä ei ole järkeä.
Jos rahasumma olisi annettu kemijärveläisten tai kaikkien itälappilaisten vapaasti käytettäväksi joko radan sähköistämiseen tai johonkin muuhun, löisin vetoa, että jokin muu olisi voittanut. Silla rahasummalla, joka tuohon sähköistämiseen solahtaa, olisi ymmärtääkseni kuljetettu kaikki junamatkustajat vaikka helikopterilla. Kuparin tuotanto on hyvin energiavaltaista, joten ei tästä ilmastokaan hyötynyt.
Se raha on nyt myönnetty, eikä sitä voi pois ottaa, enkä minäkään sitä ehdota. Entä jos se rahasumma annettaisiin paikallisesti päätettäväksi? Jos käyttävät sen sähköistämiseen, se on sitten heidän päätöksensä, enkä valita enää.
Olisiko tuo nyt joku paniikkireaktio tai vain järjen köyhyyttä?!?
Radalle taitaisivat sopia paremmin höyry- kun sähköveturit…
On siinä järkeä. Nimittäin sinä päivänä kun Soklin kaivos käynnistyy, sitä rataa tarvitaan. Kaivos maksaa miljardin, mutta ei ole epäilystäkään, että kaivos avataan lähivuosina. Maailma huutaa lannotteita.
Tarvitaan siellä rataa ja rata siellä on nytkin, mutta kannattaako sitä sähköistää? Ymmärtääkseni sähköistämistä tarvitaan siihen, että uudenmallisilla makuuvaunuilla pääsee linja-autollinen ihmisiä vuorokaudessa junaa vaihtamatta Kemijärvelle asti. Tavarajuna kulkee dieselilläkin. Siinä menee vähän enemmän primaarienergiaa, mutta kestää vuosisatoja, että erotuksella on kurottu kiinni sähköistykseen – kupariin – menevä energiamäärä.
Kuparia ei taida mennä kuin jakelu-ja imumuuntajiin. Johdinmateriaaleina käytetään muunlaisia metalleja ja seoksia:
”Jakeluverkon johtimina käytetään avoja
riippujohtoa sekä maa,
että vesistökaapelia.
Käytetyt johdinmateriaalit ovat seosalumiini (AlMgSi), alumiini tai teräsvahvisteinen
alumiini (Elovaara 2001).”
(Ote diplomityöstä : ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS SÄHKÖVERKKOLIIKETOIMINTAAN)
Luonnollista on että monenlaista teollisuutta liittyy sähköverkkojen ja junaratojen rakentamiseen. Sillä on työllistävä vaikutus. En heti ottaisi ympäristöhaittoja ylimääräisen tarkastelun alaiseksi. Teollisuus muutoin länsimaissa huolehtii ympäristöasioista nykyään. Liikenneyhteyksien rakentaminen on yleensä järkevää ja piristysruiske kehitysalueille. Se usein vetää mukanaan muita investointeja. Junaradan sähköistäminen on siinäkin suhteesa järkevää että junien liikkumiseen tarvittu sähköenergia tuotetaan tehokkaasti, hallitusti ja ympäristöystävällisesti. Näin ei ihan tapahdu dieselsähköisissä vetureissa, joita ne yleensä ovat.
Hyvä on, ei kuparia vaan alumiinia. Ei se energiatalosaspekti siitä kyllä mitenkään parantunut.
Pointtini vain oli, että löytyy paljon enemmän liikennöityjä välejä, jotka odottavat sähköistämistä. Hanko nyt esimerkiksi, ellei tuon yhteyden sähköistämisestä ole tehty päätöstä aivan viime aikoina.
Toinen pointtini oli, että jos sähköistämiseen tarvittava rahasumma annettaisiin Kemijärvelle käytettäväksi mihin kunta sen haluaa käyttää, en usko, että kunta käyttäisi sitä radan sähköistämiseen.
Pointtisi on aika osuva. Eli parempiakin kohteita tuolle rahalle olisi. Paikalliset, ainakin paikalllislehden mukaan, ovat kovin ilahtuneita tuosta sähköistyspäätöksestä. Veikkaisin, että jos sähköistykseen varattu raha annettaisiin Kemijärvelle, käyttäisivät he sen matkailuelinkeinon tukemiseen tai kehittämiseen. Matkailuelinkeinon edistämiseen sillä junayhteiden säilyttämiselläkin pyrittiin.
Radan sähköistämisen ympäristöhyödyt ovat huomattavat, kun huomioi sen, että 2008 alkaen VR on lupautunut ostamaan kuluttamansa sähkömäärän sähköyhtiöiltä ekosähkönä.
Tämä ei tietenkään poista sähköistämiseen tarvittavan metallimäärän ympäristökuorimitusta, mutta muuttaa energiatalousaspektia sähköjunailun eduksi suhteessa dieseljunailuun.
(Täytyy kyllä todeta että VR ostaa lähinnä vesivoimalla tuotettua sähköä;mikä ei siten välttämättä lisää ekosähköinvestointeja, mutta silti merkittävä päätös sanoisin…)
Siitä olen samaa mieltä,että jos sähköistämishankkeet priorisoitaisiin ei Kemijärven rata olisi niistä akuutein; esim. mainitsemasi Karjaa-Hanko tai esim. Parikkala-Savonlinna ovat sähköistämättömiä liikennöintivälejä joissa matkustajamäärät ovat suurempia.
On varmaan myös teollisuuden liikennöimiä rataosuuksia jotka olisivat myös sähköistämisen tarpeessa?