Kemijärven hyvittäminen

Meil­lä kaikil­la on var­maankin kollek­ti­ivi­nen huono omatun­to Kemi­jär­ven puoles­ta sel­l­ute­htaan lopet­tamisen jäl­keen. Sik­si tun­tuu oikeu­den­mukaiselta, että hal­li­tus on kehys­ri­ihessään päät­tänyt sähköistää Rovanie­mi-Kemi­järvi ‑radan. Silti päätök­sessä ei ole järkeä.

Jos raha­sum­ma olisi annet­tu kemi­järveläis­ten tai kaikkien itälap­pi­lais­ten vapaasti käytet­täväk­si joko radan sähköistämiseen tai johonkin muuhun, löisin vetoa, että jokin muu olisi voit­tanut. Sil­la raha­sum­mal­la, joka tuo­hon sähköistämiseen solah­taa, olisi ymmärtääk­seni kul­jetet­tu kaik­ki juna­matkus­ta­jat vaik­ka helikopter­il­la. Kuparin tuotan­to on hyvin ener­giaval­taista, joten ei tästä ilmas­tokaan hyötynyt.

Se raha on nyt myön­net­ty, eikä sitä voi pois ottaa, enkä minäkään sitä ehdo­ta. Entä jos se raha­sum­ma annet­taisi­in paikallis­es­ti päätet­täväk­si? Jos käyt­tävät sen sähköistämiseen, se on sit­ten hei­dän päätök­sen­sä, enkä vali­ta enää. 

7 vastausta artikkeliin “Kemijärven hyvittäminen”

  1. Olisiko tuo nyt joku pani­ikkireak­tio tai vain jär­jen köyhyyttä?!?
    Radalle taitaisi­vat sopia parem­min höyry- kun sähköveturit…

  2. On siinä järkeä. Nimit­täin sinä päivänä kun Sok­lin kaivos käyn­nistyy, sitä rataa tarvi­taan. Kaivos mak­saa mil­jardin, mut­ta ei ole epäilystäkään, että kaivos avataan lähivu­osi­na. Maail­ma huu­taa lannotteita.

  3. Tarvi­taan siel­lä rataa ja rata siel­lä on nytkin, mut­ta kan­nat­taako sitä sähköistää? Ymmärtääk­seni sähköistämistä tarvi­taan siihen, että uuden­mallisil­la maku­u­vaunuil­la pääsee lin­ja-autolli­nen ihmisiä vuorokaudessa junaa vai­h­ta­mat­ta Kemi­järvelle asti. Tavara­ju­na kul­kee dieselil­läkin. Siinä menee vähän enem­män pri­maariener­giaa, mut­ta kestää vuo­sisato­ja, että ero­tuk­sel­la on kurot­tu kiin­ni sähköistyk­seen — kupari­in — menevä energiamäärä.

  4. Kuparia ei tai­da men­nä kuin jakelu-ja imu­muun­ta­ji­in. Johd­in­ma­te­ri­aaleina käytetään muun­laisia met­alle­ja ja seoksia:
    “Jakelu­verkon johtim­i­na käytetään avoja
    riip­pu­jo­htoa sekä maa,
    että vesistökaapelia.
    Käyte­tyt johd­in­ma­te­ri­aalit ovat seosa­lu­mi­i­ni (AlMgSi), alu­mi­i­ni tai teräsvahvisteinen
    alu­mi­i­ni (Elo­vaara 2001).”
    (Ote diplomi­työstä : ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS SÄHKÖVERKKOLIIKETOIMINTAAN)

    Luon­nol­lista on että mon­en­laista teol­lisu­ut­ta liit­tyy sähköverkko­jen ja junara­to­jen rak­en­tamiseen. Sil­lä on työl­listävä vaiku­tus. En heti ottaisi ympäristöhait­to­ja ylimääräisen tarkastelun alaisek­si. Teol­lisu­us muu­toin län­si­mais­sa huole­htii ympäristöa­sioista nykyään. Liiken­ney­hteyk­sien rak­en­t­a­mi­nen on yleen­sä järkevää ja piristys­ruiske kehi­tysalueille. Se usein vetää mukanaan mui­ta investoin­te­ja. Junaradan sähköistämi­nen on siinäkin suh­teesa järkevää että junien liikku­miseen tarvit­tu sähköen­er­gia tuote­taan tehokkaasti, hal­li­tusti ja ympäristöys­täväl­lis­es­ti. Näin ei ihan tapah­du diesel­sähköi­sis­sä vetureis­sa, joi­ta ne yleen­sä ovat.

  5. Hyvä on, ei kuparia vaan alu­mi­inia. Ei se ener­giat­alosaspek­ti siitä kyl­lä mitenkään parantunut.
    Point­ti­ni vain oli, että löy­tyy paljon enem­män liiken­nöi­tyjä väle­jä, jot­ka odot­ta­vat sähköistämistä. Han­ko nyt esimerkik­si, ellei tuon yhtey­den sähköistämis­es­tä ole tehty päätöstä aivan viime aikoina.

    Toinen point­ti­ni oli, että jos sähköistämiseen tarvit­ta­va raha­sum­ma annet­taisi­in Kemi­järvelle käytet­täväk­si mihin kun­ta sen halu­aa käyt­tää, en usko, että kun­ta käyt­täisi sitä radan sähköistämiseen.

  6. Point­tisi on aika osu­va. Eli parem­piakin kohtei­ta tuolle rahalle olisi. Paikalliset, ainakin paikall­lisle­hden mukaan, ovat kovin ilah­tunei­ta tuos­ta sähköistyspäätök­ses­tä. Veikkaisin, että jos sähköistyk­seen varat­tu raha annet­taisi­in Kemi­järvelle, käyt­täi­sivät he sen matkailuelinkeinon tukemiseen tai kehit­tämiseen. Matkailuelinkeinon edis­tämiseen sil­lä junay­htei­den säi­lyt­tämisel­läkin pyrittiin.

  7. Radan sähköistämisen ympäristöhyödyt ovat huo­mat­ta­vat, kun huomioi sen, että 2008 alka­en VR on lupau­tunut osta­maan kulut­ta­mansa sähkömäärän sähköy­htiöiltä ekosähkönä.

    Tämä ei tietenkään poista sähköistämiseen tarvit­ta­van met­al­limäärän ympäristökuorim­i­tus­ta, mut­ta muut­taa ener­giat­alousaspek­tia sähköju­nailun eduk­si suh­teessa dieseljunailuun.
    (Täy­tyy kyl­lä tode­ta että VR ostaa lähin­nä vesivoimal­la tuotet­tua sähköä;mikä ei siten vält­tämät­tä lisää ekosähköin­vestoin­te­ja, mut­ta silti merkit­tävä päätös sanoisin…)

    Siitä olen samaa mieltä,että jos sähköistämis­hankkeet pri­or­isoitaisi­in ei Kemi­jär­ven rata olisi niistä aku­utein; esim. mainit­se­masi Kar­jaa-Han­ko tai esim. Parikkala-Savon­lin­na ovat sähköistämät­tömiä liiken­nöin­tiväle­jä jois­sa matkus­ta­jamäärät ovat suurempia.
    On var­maan myös teol­lisu­u­den liiken­nöim­iä ratao­suuk­sia jot­ka oli­si­vat myös sähköistämisen tarpeessa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.